PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu

Transkriptio

1 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Perhepäivähoidon kehittämisseminaari KT Sanna Parrila, Ediva

2 MIKSI ARVIOINTIA PERHEPÄIVÄHOITOON? Arviointi on laadunhallinnan ja työn kehittämisen lähtökohta Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat luovat ammatilliset velvoitteet laadunhallintaan, jatkuvaan arviointiin ja oman työn kehittämiseen Vastuu päivähoitopalvelujen laadusta ja sen kehittämisestä on henkilöstöllä (johto, työntekijät) KIRJATTU VASU on laatulupaus => ainoastaan arvioinnin kautta saamme selville toimimmeko niin kuin lupaamme toimivamme Arviointi = sanoista tekoihin Arviointi = oppimisen ja kehittymisen perusta Arviointi i = vasun sisäistymisen i edellytys Arvioinnin kautta tehdään varhaiskasvatusta näkyväksi

3 LAADUNHALLINTA JA ARVIOINTI VASUSSA Luku: (7.3) Kunnan vasu osana toiminnan laadun kehittämistä Vasu perustana arvioinnille ja kehittämiselle Vasussa kuvataan käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta ts. laadusta Vasu oleellinen osa laadunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa monipuolisesti ja säännöllisesti Arviointiin osallistuvat henkilöstö, hallinto, vanhemmat, lapset ja yhteistyötahot Arviointi on kehittämisen edellytys. Arvioinnin avulla määritetään, miten asetetut tavoitteet on saavutettu sekä tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita Laadunarvioinnin prosessia arvioidaan myös Säännöllinen dokumentointi mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005)

4 LAADUNHALLINTA JA ARVIOINTI VASUSSA Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin yhteisesti sovittuihin arvioihin ja toimintatapoihin. Kasvattajayhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa (s. 17, luku 3.3) 3) Lähtökohtana vanhempien ja lasten suorittamalle arvioinnille on, että varhaiskasvatussuunnitelma on koko kasvattajayhteisön yhdessä laatima, se on aktiivisessa käytössä ja sen sisältö perusteineen on koko henkilöstön ja vanhempien tiedossa. Vanhempien ja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa jatkuvaa kehittämistä. (Vasu s. 32, luku 4.2) Vanhempien ja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. Vanhemmat seuraavat ja arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä henkilöstö arvioi ja kehittää suunnitelmaa sekä määräajoin että aina tarvittaessa. (s. 32, luku 4.2) Arviointiin osallistuvat henkilöstö, hallinto, vanhemmat, lapset ja yhteistyötahot (Vasu s. 45, luku 7.3

5 VASUSSA KUVATAAN KÄSITYS HYVÄSTÄ JA TAVOITELTAVASTA 1. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 2. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN MERKITYS 7. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 9. VANHEMPIEN OSALLISUUS 10. ERITYISEN TUEN PERIAATTEET YKSINKERTAISTETUSTI: Laadunhallinta = kaikkien niiden rakenteiden, prosessien, työvälineiden ja toimintojen kokonaisuus, joilla pyritään varmistamaan toiminnan kehittyminen em. suunnassa Laadunarviointi = konkreettista toimintaa, jonka avulla määritetään kuinka hyvin em.,j y periaatteet ovat toteutuneet

6 KUKA, MITÄ, MIKSI JA MITEN PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAATUA ARVIOIDAAN? HENKILÖSTÖ JOHTO, PÄÄTTÄJÄT VANHEM MAT PERHEPÄIVÄHOITO- YMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINNIN KOHTEET JA TARKOITUS LAPSI Useita valittavissa olevia arvioinnin kohteita (Alila 2010) ARVIOINTI KEHITTÄMINEN

7 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖ VS. PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ käsitteiden avaamista VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ -määritellään vasussa fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudeksi: Fyysiset tekijät: rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö, toimintaan innostavat materiaalit ja välineet (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen tutkiminen Psyykkiset tekijät (vrt. aikuinen-lapsi vuorovaikutus): kasvattajan ja lapsen välinen suhde: sitoutuminen ja herkkyys lapsen tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo => emotionaalinen turvallisuus, lapsen hyvinvointi, oppimisen ilo Sosiaaliset tekijät (vrt. lasten keskinäinen vuorovaikutus): ryhmän ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus, sosiaalisten suhteiden kokonaisuus PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖ viittaa kansainvälisesti tulkittuna (vrt. FCCERS) kokonaisvaltaisesti laadun välillisiin ja prosessitekijöihin

8 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN -näkökulmana vasu Sanna Parrila 2011 laatua määritetty ja arvioitu Suomessa ja kansainvälisesti perinteisesti LAATUTEKIJÖIDEN kautta Palvelutaso Puitetekijät Välillisesti ohjaavat tekijät Prosessi tekijät Vaikutukset Saatavuus Ryhmän koostumus Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ympäristö Henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja hyvinvointi Riittävyys Henkilöstön n koulutus utu ja ammatillinen kasvu Johtajuus Perushoito Aikuinen-lapsi vuorovaikutus Lasten keskinäinen vuorovaikutus Lapsilähtöinen toiminta Toiminnan i suunnittelu ja arviointi Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen i Vanhempien tyytyväisyys Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Päivähoidon laadunarviointimalli (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen ja Vartiainen 1999)

9 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN -näkökulmana vasu vasun rakenteeseen ja sisältöön em. malli on vaikeasti istutettavissa yksinkertaistettuna perhepäivähoitoympäristön vasupohjainen laadun arviointi = miten alla olevat periaatteet toteutuvat eri perhepäivähoitoympäristöissä? 1. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 2. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN MERKITYS 7. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Lähde: Stakes oppaita SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 9. VANHEMPIEN OSALLISUUS 10. ERITYINEN TUKI => minkälaisia laatukriteereitä kukin periaate sisältää?

10 Laatumalli (vasupäivitetty malli: Hujala & Fonsen 2010 ) PALVELU- TASO PUITETEKIJÄT VÄLILLISET TEKIJÄT PROSESSI- VAIKUTUKSET TEKIJÄT Asiakastyytyväisyys Saata- vuus Riittä- vyys Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus Tilojen toimivuus Henkilöstön ja Aikuinen-lapsi Lapsen vanhempien vuorovaikutus myönteiset kasvatusyhteistyö kokemukset Lasten Vasutyöskentely keskinäinen Lapsen kehitys Henkilöstön osaaminen Johtaminen Työyhteisö vuorovaikutus Lapsilähtöisyys Lasten osallisuus ja oppiminen Tiedonkulku Sisällölliset orientaatiot ja oppimisen pedagogiikka

11 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Sanna Parrila 2011 joitakin uusia laatutekijöitä voidaan löytää vasusta laadunarviointimalliin suoraan, osan uudistaminen / pois jättäminen edellyttäisi vasun sisällöllisen rakenteen purkamista ja tarkempaa sisällöllistä analyysia LAATUTEKIJÄ kerrallaan Palvelutaso Puitetekijät Välillisesti ohjaavat tekijät Prosessi tekijät Vaikutukset Saatavuus Riittävyys Ryhmän koostumus Ihmissuhteiden pysyvyys VARHAISKASVATUS YMPÄRISTÖ (fyysinen) KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA KASVATUSKUMPPANUUS Toiminnan suunnittelu ja arviointi Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu Johtajuus Hoidon,kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus AIKUINEN-LAPSI VUOROVAIKUTUS LASTEN KESKINÄINEN VUOROVAIKUTUS Lapselle ominaiset tavat toimia Sisällölliset orientaatiot Hyvinvoiva lapsi Oppimisen ilo Vanhempien tyytyväisyys ja osallisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Päivähoidon laadunarviointimalli vasun mukaan päivitettynä (Parrila 2011)

12 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Puitetekijät Ryhmän koostumus Ihmissuhteiden pysyvyys Varhaiskasvatus ympäristö (fyysinen) - Pienryhmätoiminnan mahdollistuminen -Lapsen hyvinvointia edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet i ht t (Hyvinvoiva i lapsi s. 13) - Kasvattajat vaalivat lasten ystävyyssuhteiden ja hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta ( Kasvattaja varhaiskasvatuksessa s.15) - Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan - Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä ja kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin - Hyvä ympäristö tuo lasten ja kasvattajien toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia - Lasten tulee saada osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun - Hyvin suunniteltu ympäristö kannustaa lapsia toimimaan i pienryhmissä i

13 Puitetekijät Ryhmän koostumus Ihmissuhteiden pysyvyys Varhaiskasvatus ympäristö (fyysinen) PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu LEIKKIMINEN - Leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen on olennainen osa varhaiskasvatusta - Leikkiympäristön tila-, materiaali- ja välineratkaisuissa tulee huomioida lasten leikin kehitysvaihe ja ajankohtaiset kiinnostuksenkohteet - Leikkiympäristöä arvioidaan ja muokataan säännöllisesti lasten leikistä tehtyjen havaintojen pohjalta - Leikkivälineiden tulee olla monipuolisia, muunneltavia ja niitä tulee olla riittävästi (leikkiympäristön rikkaus) - Sisä- että ulkotilojen suunnittelussa otetaan t huomioon lasten ikä- ja kehitys sekä erilaisten leikkien vaatimat aika-, tila- ja välineratkaisut - Leikkiympäristöä laajennetaan lähiympäristöön ja luontoon mahdollisuuksien mukaan

14 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Puitetekijät Ryhmän koostumus Ihmissuhteiden pysyvyys Varhaiskasvatus ympäristö (fyysinen) LIIKKUMINEN - Hyvä vakaympäristö vahvistaa lapsen luontaista halua liikkua, herättää halun oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään omia taitojaan - Ympäristön tulee olla sopivan haasteellinen ja liikkumaan ja leikkimään motivoiva - Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka => monipuolisuus, houkuttelevuus, välineistö - Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytössä myös omaehtoisen toiminnan ja leikin aikana - Ympäröivän luonnon ja lähialueen liikuntapaikkojen hyödyntäminen y tärkeää - Tilojen suunnittelussa ja käytössä avainsana on muunneltavuus, sillä liikkuva lapsi tarvitsee tilaa - Lapsilla tulee olla myös sisätiloissa mahdollisuus vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkiin ja peliin

15 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Puitetekijät Ryhmän koostumus Ihmissuhteiden pysyvyys Varhaiskasvatus ympäristö (fyysinen) TAITEELLINEN ILMAISU JA KOKEMINEN - Vakaympäristössä lapsella on mahdollisuus kokea taiteellisia elämyksiä sekä aikaa ja tilaa tutkia vapaasti taiteellisia materiaaleja, ideoita ja käsitteitä ja harjoittaa monipuolisesti taitojaan - Lapsella tulee olla mahdollisuus toimia monipuolisesti taiteen eri osaalueilla: mahdollisuus maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, id askarrella, ommella, kuunnella tai keksiä k satuja ja runoja - Ympäristön esteettisyys voi olla sellaisenaan lapselle taide-elämys -Vakaympäristössä lapsen taiteellinen ilmaisu ja osaaminen tuodaan esiin TUTKIMINEN - Myönteinen ja kannustava vakaympäristö tukee ja innostaa lasta tutkimaan ja tarjoaa lasten käyttöön runsaasti erilaisia lasten mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä itä - Lähiympäristö ja luonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä - Monipuolinen ympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käyttämisen tutkimisen, kokeilun ja oivalluksen välineenä sekä tuo toimintaa erilaisia tiedollisia ja kokemuksellisia aineksia

16 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖN MERKITYS Hyvän varhaiskasvatusympäristön a as atusy stö merkitys laadun arvioinnin kohteena korostuu vasussa suuresti ja kattaa määritteinä laadunarviointimallin useita laatutekijöitä (fyysinen ympäristö, aikuinen-lapsi vuorovaikutus, lasten keskinäinen vuorovaikutus, kasvatuskumppanuus ) Perustuu näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana ja oppijana: - mielekäs oppiminen perustuu lapsen sisäiseen oppimishaluun, jota säätelee lapsen aikaisemmat i ttiedot, t taidot tja kokemukset k k sekä mielenkiinnonkohteet k t - yksilölliset motiivit => suuntautuminen ympäristöön - lapsen oppimisen ja toiminnan mielekkyyden kannalta ovat parhaita toiminnot, jotka ovat lapsen kykyjen suhteen riittävän haastavia, mutta suoritettavissa olevia, joko itsenäisesti tai kasvattajan / muun lapsiryhmän tuella mahdollisuus yrittää ja harjoitella! - Vasu korostaa ympäristön jatkuvaa ARVIONTIA ja MUUNTUVUUTTA => ympäristön suunnittelun merkitys keskeinen!

17 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖN MERKITYS HUOM! varhaiskasvatusympäristö voi sekä estää että edistää lapsen oppimista ja hyvinvointia! kansainvälisten tutkimusten mukaan perhepäivähoitoympäristössä, joka on suunniteltu nimenomaan lapsia ja lasten toimintoja ajatellen, hoitaja suhtautuu t lapsiin positiivisemmin ja rajoittaa lasten toimintaa vähemmän => positiivinen ilmapiiri, rikkaammat toimintamahdollisuudet perhepäivähoidossa hyvät edellytykset tarjota lapsille rikas ja monipuolinen varhaiskasvatusympäristö edellyttää tietoisuutta hyvän varhaiskasvatusympäristön eri tekijöistä sekä luovuutta, rohkeutta ja avoimuutta uusille ratkaisuille ja ympäristön muokkaamiselle perhepäivähoitokoti on hoitajan koti, mutta samalla ammatillisen varhaiskasvatuksen ympäristö

18 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖN JATKUVA ARVIOINTI hyvän varhaiskasvatusympäristön tulisi perustua lasten tarpeisiin ja ajankohtaisiin mielenkiinnonkohteisiin, jotka ovat muuttuvia sekä ryhmien välillä että ryhmän sisällä = JATKUVAN ARVIOINNIN MERKITYS mistä lapset jutustelevat, mitä leikkivät, mitä opettelevat, mitä välineitä voi laittaa pois, mitä tarvitaan lisää ympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ja uudelleen muokkaamisessa pitäisi i pysähtyä ä säännöllisin i väliajoin i jokaisen lapsiryhmän lapsen äärelle: mahdollistaako ympäristö jokaiselle lapselle mielekkään ja lapsen oppimista edistävän toiminnan? löytääkö / tarjoaako ympäristö jokaiselle lapselle toimintaa, josta lapsi innostuu, johon lapsi keskittyy, josta lapsi iloitsee josta lapsi haluaa kertoa ja jutella? tärkeää myös perhepäivähoitoympäristön SYSTEMAATTISEMPI ARVIOINTI suhteessa kaikkiin lapselle ominaisiin tapoihin toimia!

19 Prosessi tekijät Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus AIKUINEN-LAPSI VUOROVAIKUTUS LASTEN KESKINÄINEN VUOROVAIKUTUS Lapselle ominaiset tavat toimia Sisällölliset orientaatiot PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Sanna Parrila Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin (KASVATTAJA s.15) - Kasvattajan sitoutuminen kasvatus- ja oppimistapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille (OPPIMISEN ILO s. 16) - Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin että lapsi kokee iloa osaamisestaan mutta saa myös tarvitsevansa avun (KASVATTAJA s.15) - Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle ll mahdollisuuksia i tehdä aloitteita, i valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan (OI s. 16) - Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta k t tapahtuu hoitotilanteissa, til t i jotka merkityksellisiä k iä sekä lapsen hyvinvoinnille että oppimiselle (HKOK s. 14) - Kasvattaja tuo lapsen päivän eri tilanteisiin opetuksen ulottuvuuden (HKOK s. 14) - Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee hänen yksilöllisen tavan kommunikoida ja rohkaisee lasta vuorovaikutukseen eläytymällä ja reagoimalla lapsen kontaktialoitteisiin (KIELEN MERKITYS s. 17) - Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä selittää tapahtumia (KIELEN MERKITYS s. 17)

20 PERHEPÄIVÄHOITOYMPÄRISTÖN Ä Ä LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - näkökulmana vasu Sanna Parrila 2011 Prosessi tekijät Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus AIKUINEN-LAPSI VUOROVAIKUTUS LASTEN KESKINÄINEN VUOROVAIKUTUS Lapselle ominaiset tavat toimia Sisällölliset orientaatiot - Kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta - Kasvattajat vaalivat lasten ystävyyssuhteiden ja hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta - Lapsi nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä. - Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. - Kasvattajat vaalivat lasten ystävyyssuhteiden ja hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta Linkki: Perhepäivähoitoympäristön laadunarviointi -mittari

21 AIKUISEN JA LAPSEN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI (AES mittari) 1. Herkkyys (sensitivity) Sanna Parrila 2011 Aikuisen kykyä tunnistaa lapsen tunnetiloja ja vastata niihin. Sensitiivinen aikuinen on lämmin ja osoittaa lapselle kiintymystä ja huolenpitoa. Hän arvostaa, kuuntelee, rohkaisee ja kehuu lasta sekä tunnistaa t ja vastaa lapsen huolenaiheisiin. i ii Ei-sensitiivinen - negatiivinen äänensävy - kylmä ja etäinen (ei tarjoa lapselle syliä, lohtua, läheisyyttä) - ei kunnioita lasta - kritisoi ja torjuu lapsen - ei ole myötämielinen lapsen tarpeille ja huolenaiheille ill (väheksyy lapsen itkua, ikävää, ää pelkoa, arkuutta.) - ei kuuntele ja vastaa lapselle - puhuu toisille lapsesta ikään kuin lapsi ei olisi paikalla Sensitiivinen - myönteinen äänensävy - myönteiset eleet ja katsekontakti - lämmin ja osoittaa kiintymystä - kunnioittaa ja arvostaa lasta - rohkaisee ja kehuu - tunnistaa lapsen tarpeet ja huolenaiheet - kuuntelee ja vastaa lapselle - rohkaisee lasta luottamaan Lähde: mukaillen Kalliala 2009, Alila ja Parrila 2004)

22 AIKUISEN JA LAPSEN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI (AES mittari) Sanna Parrila Aktivointi (stimulation) Kasvattajan kykyä ja halua ohjata lapsen oppimisprosessia ja toimintaa aktiivisesti. Aktiivinen kasvattaja on kiinnostunut ja tietoinen mitä lapset/lapsi on opettelemassa, mikä lasta kiinnostaa ja mikä merkitys kasvattajan omalla toiminnalla on lapsen oppimisen ja kehityksen edistämisessä. Aktiivisuus on aitoa läsnäoloa Ei-aktiivinen Aktiivinen - rutiininomainen ote, puuttuu energia ja into - lapset leikkii ja toimii pääsääntöisesti omillaan - ei ole aktiivisesti läsnä, ei rikastuta ja ohjaa lasten toimintoja ja leikkejä - ei innostu yhteiseen toimintaan, pohdintaan, keskusteluihin - supistaa, vähentää vuoropuhelua, aktiivisuutta, ajattelua Lähde: mukaillen Kalliala 2009, Alila ja Parrila 2004) - kuuntelee, havainnoi ja vastaa lasten toiminta-aloitteisiin ta a o tte - ohjaa, motivoi, rikastuttaa lasten toimintoja tarkoituksenmukaisesti - kuuntelee lasten kysymyksiä, keskustelee, pohtii ja haastaa pohtimaan, tutkii yhdessä, innostuu itse - huomioi lasten kiinnostuksen kohteet (ympäristössä, toiminnassa) - on mukana leikeissä ja toiminnoissa

23 AIKUISEN JA LAPSEN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI (AES mittari) 3. Autonomia (autonomy) Lapsille annettava vapaus ja vastuu. Kasvattajan kykyä rohkaista lapsia valitsemaan toimintojaan, toteuttamaan ideoitaan, kokeilemaan ja yrittämään. Kytkeytyy varhaiskasvatuksen päämäärään lapsen itsenäisyyden asteittaisesta lisäämisestä Sanna Parrila 2011 Itsenäisyyden kehittymistä rajoittava Aikuinen: - ei anna tilaa lasten valinnoille ja kokeiluille - ei rohkaise lasten ideoita - ei anna lapsille vastuuta - ei salli lasten arvioida tuotoksiaan, oppimistaan, toimintaansa - on autoritaarinen ja dominoiva -pakottaa jäykästi sääntöihin ja rajoihin, ei salli neuvotteluja Itsenäisyyden kehittymistä tukeva Aikuinen: - sallii lasten valita ja tukee valintoja - tuottaa tilaisuuksia kokeiluille - rohkaisee lasten aloitteellisuutta ja vastuullisuutta - rohkaisee lapsia neuvottelemaan konflikteista ja säännöistä Lähde: mukaillen Kalliala 2009, Alila ja Parrila 2004)

24 LOPUKSI: ARVIOINNIN HAASTEITA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA - Jatkuvan arvioinnin sisäistäminen keskeiseksi osaksi omaa työtä ja työn kehittämistä => henkilöstön asenne ja sitoutuminen arviointiin - Selkeiden arviointikriteerien luominen => riittävän konkreettiselle tasolle viety yhteinen käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta perhepäivähoidon laadusta - Monipuolisten vasupohjaisten arviointimenetelmien kehittäminen => arviointi on keskeinen osa vasuprosesseja - Vanhempien ja lasten osallisuus perhepäivähoitotoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä => tarvitaan menetelmiä lasten ja vanhempien äänen parempaan kuulemiseen ja huomioimiseen

25 Tyytymättömyys y tarpeeksi hyvään on kaiken kehittämisen perusta. Laatu ei ole koskaan valmis arvioinnin aikana eikä sen jälkeen. (Lyytinen & Nikkanen 2008) KIITOS KAIKILLE JA INNOSTAVIA HETKIÄ ARVIOINNIN PARISSA!