RAUTAVAARAN KUNTA KOKOUSKUTSU NRO 2/2012 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU NRO 2/2012 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Sivu Liite Sopimuksen hyväksyminen hankealueesta Hankamäki-Rannankylä Sopimuksen hyväksyminen hankealueesta Ylä- ja Ala-Luosta Sopimuksen hyväksyminen hankealueesta Issakka-Hiirikylä Rautavaara-Savotta: Suomen Kuntaliiton jäsenmaksun maksaminen vuoden 2012 alussa Osallistujat informaatio- ja keskustelutilaisuuteen Ikääntymisen varautumisen toimenpideohjelma hankkeesta/Juankosken kaupungin valtuustosali torstai klo alkaen/aiesopimuksen hyväksyminen Itä- Suomen yliopiston kanssa Vuokran määritys/asumisyksiköt Poutapilvi ja Niittyvilla sekä tukiasunnot Asumispalveluyksikkö Hopeapajun peruskorjaus/sprinkleriurakka Sosiaalitoimen henkilöstön työaikajärjestelmä ja lepotauko alkaen/yhteistyökomitean lausunto Perusturvajohtajan viran vastaanottaminen alkaen/ytm Helvi Mustonen/virkavaalin vahvistaminen/palkan tarkistaminen Rautavaara-Savotta: Neuvottelutulos työhakijoiden palvelujen järjestämisestä Työn Uudet Areenat ry:n toiminta-avustushakemus Rautavaaran Työraitti ry:n toiminta-avustushakemus Kutsuntalautakunnan jäsenten nimeäminen vuodelle Kutsuntalääkärin nimeäminen vuodelle Asuntolainarekisteri Erääntyneet saatavat tilanteen mukaan Kunnan saatavien perinnän tehostaminen Kirjeiden ja päätösten tiedoksi saattaminen Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ja muut esille tulevat asiat PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO PUHEENJOHTAJA Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä klo MERK: MATTI AHONEN ILMOITUSMENETTELY Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Ilmoitustaulunhoitaja Aune Kahelin

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2012 Sivu 31 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Matti Ahonen, esteellinen :ien 20, 21 ja 22 osalta/varajäsen Jorma Korhonen läsnä klo Arto Hakkarainen Eila Keinänen Mika Mustonen, poissa/varajäsen Eino Ovaskainen Rauha Partanen Rauni Pursiainen Toivo Rissanen MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikko Korhonen, kv:n pj. Marjaleena Hyvönen, kv:n 1. vpj., poissa Veijo Oinonen, kv:n 2. vpj., poistui klo :n 29 käsittelyn jälkeen Unto Murto, kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, esittelijä LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Kunnanhallituksen kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Toivo Rissanen ja Rauha Partanen sekä varalle Rauni Pursiainen ja Arto Hakkarainen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Matti Ahonen Arto Hakkarainen Unto Murto puheenjohtaja puheenjohtaja :t 20, 21 ja 22 pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR KASTUS Toivo Rissanen Rauha Partanen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ klo Ilmoitustaulunhoitaja Aune Kahelin

3 Kunnanhallitus SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN HANKEALUEESTA HANKAMÄKI-RANNANKYLÄ Khall 20 Rautavaaran pienkunta näyttää tietä laajakaistavalmiuksien tarjoamisessa asukkailleen. Kunnan vaakunan toinen kirves on saanut uuden merkityksen: laajakaista moottoritie Rautavaaralle. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessa nro 5/ :ssä 38 myöntää Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle omavelkaisen takauksen eurolle valokuituverkon lisääntyneitten tukemattomien kustannusten ja taajaman taajaman (markkinaehtoinen alue): - Hankamäki-Rannankylä/vuonna 2012 (HA 3) - Ylä- ja Ala-Luosta/vuonna 2013 (HA 4) - Issakka-Hiirikylä/vuonna 2014 (HA 5) hankealueiden ja verkkoyhteyksien rakentamiskustannusten rahoittamista varten hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Pohois-Savon liitto (maakuntajohtaja Jussi Huttunen) on :ssä 15 valinnut Rautavaaran kunnan alueilla sijaitsevien hankkeiden toteuttajaksi laajakaistatukilain 1186/ :n mukaisella valintamettelyllä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO). Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on ,00 (alv 0%), josta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hakema julkinen tuki on yhteensä enintään ,40 (8%) ja omarahoitusosuus on vähintään ,20. Rautavaaran kunnan osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään ,40. Rautavaaran kunta on sitoutunut rahoittamaan kahdeksan prosenttia (8%) Hankamäki-Rannakylän-hankealuetta, kuitenkin enintään ,80 (alv 0%), hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. (kunnanvaltuusto nro 5/ : TA-2012/Hankesalkku ja Tasu ). Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite numerotta: - Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Hankamäki-Rannankylä Kunnanhallitus päättää: 1. todeta esteellisyydet (hallintolaki 10 ja 11). 2. hyväksyä sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista-kaikille 2015-hankkeelle: Hankamäki - Rannankylä, jossa Rautavaaran kunta on sitoutunut rahoittamaan hanketta kahdeksan prosenttia (8%), kuitenkin enintään ,80 (alv 0%), hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Merkitään, että Matti Ahonen poistui kokouksesta esteellisenä ja henkilökohtainen varajäsen Jorma Korhonen oli paikalla klo

4 Kunnanhallitus SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN HANKEALUEESTA YLÄ- JA ALA-LUOSTA Khall 21 Rautavaaran pienkunta näyttää tietä laajakaistavalmiuksien tarjoamisessa asukkailleen. Kunnan vaakunan toinen kirves on saanut uuden merkityksen: laajakaista moottoritie Rautavaaralle. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessa nro 5/ :ssä 38 myöntää Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle omavelkaisen takauksen eurolle valokuituverkon lisääntyneitten tukemattomien kustannusten ja taajaman (markkinaehtoinen alue): - Hankamäki-Rannankylä/vuonna 2012 (HA 3) - Ylä- ja Ala-Luosta/vuonna 2013 (HA 4) - Issakka-Hiirikylä/vuonna 2014 (HA 5) hankealueiden ja verkkoyhteyksien rakentamiskustannusten rahoittamista varten hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Pohois-Savon liitto (maakuntajohtaja Jussi Huttunen) on :ssä 15 valinnut Rautavaaran kunnan alueilla sijaitsevien hankkeiden toteuttajaksi laajakaistatukilain 1186/ :n mukaisella valintamettelyllä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO). Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on ,00 (alv 0%), josta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hakema julkinen tuki on yhteensä enintään ,40 (8%) ja omarahoitusosuus on vähintään ,20. Rautavaaran kunnan osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään ,40. Rautavaaran kunta on sitoutunut rahoittamaan kahdeksan prosenttia (8%) Ylä-ja Ala-Luosta-hankealuetta, kuitenkin enintään ,60 (alv 0%), hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. (kunnanvaltuusto nro 5/ : TA-2012/Hankesalkku ja Tasu ). Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite numerotta: - Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Ylä- ja Ala-Luosta Kunnanhallitus päättää: 1. todeta esteellisyydet (hallintolaki 10 ja 11). 2. hyväksyä sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista-kaikille 2015-hankkeelle: Ylä- ja Ala-Luosta, jossa Rautavaaran kunta on sitoutunut rahoittamaan hanketta kahdeksan prosenttia (8%), kuitenkin enintään ,60 (alv 0%), hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Merkitään, että Matti Ahonen poistui kokouksesta esteellisenä ja henkilökohtainen varajäsen Jorma Korhonen oli paikalla klo

5 Kunnanhallitus SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN HANKEALUEESTA ISSAKKA-HIIRIKYLÄ Khall 22 Rautavaaran pienkunta näyttää tietä laajakaistavalmiuksien tarjoamisessa asukkailleen. Kunnan vaakunan toinen kirves on saanut uuden merkityksen: laajakaista moottoritie Rautavaaralle. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessa nro 5/ :ssä 38 myöntää Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle omavelkaisen takauksen eurolle valokuituverkon lisääntyneitten tukemattomien kustannusten ja taajaman (markkinaehtoinen alue): - Hankamäki-Rannankylä/vuonna 2012 (HA 3) - Ylä- ja Ala-Luosta/vuonna 2013 (HA 4) - Issakka-Hiirikylä/vuonna 2014 (HA 5) hankealueiden ja verkkoyhteyksien rakentamiskustannusten rahoittamista varten hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Pohois-Savon liitto (maakuntajohtaja Jussi Huttunen) on :ssä 15 valinnut Rautavaaran kunnan alueilla sijaitsevien hankkeiden toteuttajaksi laajakaistatukilain 1186/ :n mukaisella valintamettelyllä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO). Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on ,00 (alv 0%), josta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hakema julkinen tuki on yhteensä enintään ,40 (8%) ja omarahoitusosuus on vähintään ,20. Rautavaaran kunnan osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään ,40. Rautavaaran kunta on sitoutunut rahoittamaan kahdeksan prosenttia (8%) Issakka-Hiirikylä-hankealuetta, kuitenkin enintään ,00 (alv 0%), hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista (kunnanvaltuusto nro 5/ : TA-2012/Hankesalkku ja Tasu ). Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite numerotta: - Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Issakka-Hiirikylä Kunnanhallitus päättää: 1. todeta esteellisyydet (hallintolaki 10 ja 11). 2. hyväksyä sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista - kaikille 2015-hankkeelle: Issakka-Hiirikylä, jossa Rautavaaran kunta on sitoutunut rahoittamaan hanketta kahdeksan prosenttia (8%), kuitenkin enintään ,00 (alv 0%), hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Merkitään, että Matti Ahonen poistui kokouksesta esteellisenä ja henkilökohtainen varajäsen Jorma Korhonen oli paikalla klo

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTAVAARA-SAVOTTA: SUOMEN KUNTALIITON JÄSENMAKSUN MAKSAMINEN VUODEN 2012 ALUSSA Khall 3 Suomen Kuntaliitto on sitoutunut vahvasti kuntauudistukseen, joka johtaisi varovaisesti arvioiden 250 kunnan lakkauttamiseen. Täten Kuntaliitto toimii vastoin merkittävää osaa omasta jäsenkunnastaan. Kuntaliiton jäsenmaksu on perinteisesti maksettu tammikuun loppuun, joten mahdollisilla painostuskeinoilla on kiire. Kunnanjohtajat toivovat, että jokaisessa kunnassa harkitaan mahdollista painostustoimenpidettä Kuntaliiton suuntaan, ainakin niissä kunnissa, joissa on edelleen halua jatkaa itsenäisenä jatkossakin. Esityslistan liitteenä 2 on kirje, jossa kerrotaan enemmän taustoista sekä tarjotaan vaihtoehtoja, joilla kunta voi jäsenmaksun avulla Kuntaliittoa painostaa. Kukin kunta voi pohja-aineiston perusteella päättää omassa kunnanhallituksessaan haluamastaan toimenpiteestä. Rautavaaran kunnan jäsenmaksu vuonna 2012 Kuntaliitolle tulee olemaan n ,00 euroa. Valmistelussa oleva rakennelaki korvaa PARAS-lait, jotka päättyvät Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite: - Suomen Kuntaliiton jäsenmaksun maksaminen vuonna 2012, liite 2 Kunnanhallitus päättää: 1. käydä painostuskeinoista ja kuntauudistuksesta lähetekeskustelun: - jossa arvioidaan Kuntaliiton toimintaa pienkunnan edunvalvojana - Suomessa kuntia 336 kpl, joista alle asukkaan kuntia 47 kpl. - uusi kuntauudistus, kuntakartat, rakennelaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus jne. - kuntarakenneuudistuksessa Rautavaaralla erityisolosuhteet (puitelaki 5): pitkät välimatkat ja harva-asutus. 2. esittelijän perusteltu päätösehdotus annetaan kokouksessa käydyn lähetekeskustelun jälkeen. Kokouksessa käytiin laaja ja syvällinen lähetekeskustelu painostuskeinoista ja kuntauudistuksesta. Esittelijä antoi kokouksessa ehdotuksen: Rautavaaran kunta päättää ilmoittaa Suomen Kuntaliitolle, että kunta maksaa jäsenmaksun vasta kunnanhallituksen erillispäätöksellä, jonka yhteydessä kunta arvioi tarkemmin kuntaliiton toimintaa edunvalvojana. Kunnan käytössä tulee olla valtiovarainministeriön rakennetyöryhmän esitys alueemme kuntaja palvelurakenteesta ja kuntauudistuksen toteuttamistavasta. Asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle kunnanhallituksen vpj Arto Hakkaraisen ehdotuksesta, jota kannatti jäsen Toivo Rissanen.

7 Kunnanhallitus Khall 23 Suomen Kuntaliitto on maamme kaikkien kuntien yhteinen edunvalvoja. Kuntaliiton hallitus ja valtuusto ovat päättäneet strategiassaan perustehtävästään ja visiostaan seuraavaa: Kuntaliiton perustehtävä Kuntaliitto on kuntien ja koko kunta-alan yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä kuntien itsehallinnon vahvistaja. Kuntaliiton visio Suomen Kuntaliitto on kuntien ja kuntien yhteistyöorganisaatioiden vahva edunvalvoja sekä keskeisin kunta-alan ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjä. Viime aikoina Suomen Kuntaliitto on selkeästi muuttanut edunvalvontatehtävänsä painopistettä. Varsinkin monet maaseudun kunnat ovat kokeneet, että Kuntaliitto ei enää huolehdi riittävästi niiden edunvalvonnasta Kuntaliiton itse päättämän strategian mukaisesti. Kuntaliitto on sitoutunut vahvasti kuntauudistukseen, joka johtaisi varovaisesti arvioiden 250 kunnan lakkauttamiseen. Täten Kuntaliitto toimii vastoin merkittävää osaa omasta jäsenkunnasta. Kuntaliiton hallituksen linjaus ja sitä seurannut hallitusohjelman kirjaus kuntarakenne-uudistuksesta on johtanut siihen, että monet kunnat ovat arvioimassa sitä, ajaako Kuntaliitto laajan jäsenkuntansa etua. Kuntaliitto on voimakkaasti sitoutunut hallituksen kuntarakennelinjauksiin ja pyrkii kaikin keinoin hankkeen toteuttamiseen. Suomen Kuntaliiton edustajat ovat ministeriön ryhmässä piirtämässä karttoja ja määrittelemässä kriteereitä, joilla tavoitellaan varovastikin arvioiden 250 kunnan lakkauttamista vuoden 2015 alkuun mennessä. Ministeriön linjaukset tulevat julki vähitellen, mutta varsinainen esitys tullee julkiseksi helmikuussa Tämän jälkeen alkaen, toteutetaan koko valtakunnassa maakuntakierros jossa informoidaan mitä valtion taholta kuntien uudeksi rakenteeksi on suunniteltu. Samaan aikaan kunnilta pyydetään lausuntoa esityksestä huhti-toukokuun aikana. Ne kunnat, jotka eivät sitoudu Suomen Kuntaliiton ja hallituksen linjauksiin joutuvat nyt miettimään, miten edunvalvonta hoidetaan tilanteessa jossa Kuntaliiton edunvalvontaan ei enää luoteta. Kuntaliiton johto kuntarakenneuudistuksen seurantaryhmässä viimeksi on todennut, että liitto toimii Kuntaliiton hallituksen keväisen linjauksen mukaisesti. Koska näyttää siltä, että Suomen Kuntaliiton toimintaan edunvalvojana ei voi täysin luottaa, joudutaan harkitsemaan kunnan edunvalvonnan taustaksi muita asiantuntijalausuntoja ja pyrkiä vaikuttamaan joltakin osin ohi Kuntaliiton. Näyttää siltä, että Kuntaliiton lojaliteetti suurta osaa jäseniään kohtaan on menetetty.

8 Kunnanhallitus Kuntien edunvalvonnassa Kuntaliitto on aiemminkin joutunut tilanteeseen, jossa se valitsee puolensa kuntaryhmien välillä, mutta nyt tilanne on sikäli poikkeuksellinen, kun se tavoittelee suurimman osan omien jäsenyhteisöjen kuntien lakkauttamista. Kysymys on oleellinen kuntakentässä; miten lähipalvelut järjestetään ja miten kunnallinen itsehallinto turvataan. Kuntaliiton toimintaan tyytymättömyys on syytä ilmasta selkeästi. Kunnilla on mahdollisuus ilmaista tyytymättömyytensä Suomen Kuntaliiton toimintaan esimerkiksi harkitsemalla jäsenmaksun maksamista ja tai uhkaamalla sanoa jäsenyys irti. Kuntaliiton jäsenmaksu on perinteisesti maksettu tammikuun loppuun mennessä. Kuntaliiton luottamusta ja jäsenmaksun maksamista voidaan harkita kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnanhallitus voi harkita ainakin seuraavia toimenpiteitä; 1. Ilmoittaa Kuntaliitolle, että tästä lähin kunnan jäsenmaksu maksetaan vain kunnanhallituksen erillisellä päätöksellä. Samalla arvioidaan Kuntaliiton toimintaa edunvalvojana. 2. Ilmoittaa Kuntaliitolle, että kunta jättää jäsenmaksun maksamatta. Kuntaliiton jäsenmaksujen maksamista tarkastellaan uudelleen siinä vaiheessa, kun Kuntaliitto on alkanut hoitaa myös Rautavaaran kunnan edunvalvontaa. 3. Maksaa osa jäsenmaksua ja jättää maksamatta esim % ja perustella sitä sillä, että kunta joutuu kuntarakenneuudistuksen osalta hankkimaan asiantuntijapalveluita muilta tahoilta, koska se ei voi luottaa Kuntaliittoon oman kunnan kannalta oleellisessa asiassa, eli kunnan tulevaisuuden turvaamisessa. Tällä toimenpiteellä kunta voisi käyttää muita palveluita, jos Kuntaliiton hallitus uhkaisi katkaista palvelut maksamatta jättäneille kunnille. Osan jäsenmaksun säästöistä kunta voisi ohjata asiantuntijapalveluihin, jos niiden hankintaan yhdessä kuntien kesken päädytään. Toimenpiteiden tarkoituksena on selkeästi kertoa Kuntaliitolle, että sen nykyiset toimintatavat eivät vastaa kunnan toiveita ja se on menettänyt merkittävän osan luottamustaan jäsenkuntaansa kohtaan. Toimintatapojen tulee muuttua, jotta luottamus voisi palautua, tai kunta joutuu harkitsemaan erillisen edunvalvontaorganisaation perustamista yhdessä samanmielisten kuntien kanssa. Edellisen hallituksen Paras hankkeen keinoilla alkoi perusterveydenhoidon uusien yhteistoiminta-alueiden rakentaminen. Vuosien palvelurakenteiden myllerryksen toteuttamiseksi kuntien päättäjien ja henkilökunnan henkiset voimavarat ja jaksaminen ovat olleet monasti aivan äärirajoilla. Kataisen hallitusohjelman mukaisilla toimenpiteillä aiotaan vuosikymmenten aikana kuntien tekemä työ romuttaa.

9 Kunnanhallitus Samalla alkaa ennenkuulumaton pienten maaseutukuntien ja maaseudun palvelujen alas ajaminen. Kirjailija Heikki Turusta lainaten: Pienten kuntien lahtaus (juhlapuhe Rautavaara Päivät su ). Näiden toimenpiteiden seurauksena on selkeästi nähtävillä suomalainen maaseudun asukkaiden palvelujen ja maaseudun elinvoimaisuuden romahtaminen. Tällöin tuhotaan ne tulokset jotka on saavutettu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Samalla tuhotaan maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Tästä alkaa muidenkin kuin kuntapalvelujen alas ajaminen maaseudulla. Tappiot ovat kansantaloudellisestikin merkittäviä. Nyt on jo selkeästi nähtävissä, että valtiovallan uhkauksella uudesta kuntarakenteesta on saatu aikaan kunnan henkilökunnan ja päätättäjien keskuuteen väsymistä, pelkoa ja turhautumista. Tämä vaikeuttaa kunnan palvelutuotannon tekijöiden arjessa jaksamista ja kehittämistyötä. Mikäli Suomen Kuntaliitto aikoo jatkossakin tukea tällaista politiikkaa, saattaa tulla vakavasti harkittavaksi uuden nykyaikaisemman kuntaliiton perustaminen. Kunnat maksavat edunvalvontatehtävistä Kuntaliitolle vuotuista jäsen-maksua. Rautavaaran kunnan jäsenmaksu vuodelta 2012 on 5.071,00 euroa ja vuonna 2011 oli 5.271,00 euroa. Kunnanhallitus päättää: 1. käydä periaatteellisen keskustelun Suomen Kuntaliiton toiminnan luotettavuudesta kunnan edunvalvojana ja päättää muodostaa kannanoton jäsenmaksun maksamisesta. 2. kunta toivoo, että Suomen Kuntaliitto toimii laatimiensa periaatteiden mukaisesti myös pienten kuntien edunvalvonnan osalta. 3. kunta arvioi vuosittain Suomen Kuntaliiton toimintaa edunvalvojana. 4. kunta esittää, että Suomen Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan asemaa edunvalvojana on ehdottomasti vahvistettava. 5. Rautavaaran kunnanvaltuuston kokouksessa nro 5/ :ssä 40 hyväksymän strategian mukaan RAUTAVAARA-SAVOTTA: KUNTASTRATEGIA 2025: Rautavaaran kunta on itsenäinen, eri tahojen kanssa yhteistyötä tekevä, taloudelliset ja luontaiset resurssit huomioon ottava, riittävän peruspalvelujen tason tarjoava, henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva kunta. 6. kuntarakenneuudistuksessa Rautavaaran kunnan erityisolosuhteet (puitelaki 5): pitkät välimatkat ja harva-asutus tulee huomioida erillisohjelmalla.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päätti yksimielisesti: 1. asiasta käydyn periaatteellisen ja laajan keskustelun jälkeen maksaa Suomen Kuntaliiton jäsenmaksun vuodelta 2012, yhteensä 5.071,00 euroa. 2. kunta toivoo, että Suomen Kuntaliitto toimii laatimiensa periaatteiden mukaisesti myös pienten kuntien edunvalvonnan osalta. 3. kunta arvioi vuosittain Suomen Kuntaliiton toimintaa edunvalvojana. 4. kunta esittää, että Suomen Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan asemaa edunvalvojana on ehdottomasti vahvistettava. 5. Rautavaaran kunnanvaltuuston kokouksessa nro 5/ :ssä 40 hyväksymän strategian mukaan RAUTAVAARA-SAVOTTA: KUNTASTRATEGIA 2025: Rautavaaran kunta on itsenäinen, eri tahojen kanssa yhteistyötä tekevä, taloudelliset ja luontaiset resurssit huomioon ottava, riittävän peruspalvelujen tason tarjoava, henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva kunta. 6. kuntarakenneuudistuksessa Rautavaaran kunnan erityisolosuhteet (puitelaki 5): pitkät välimatkat ja harva-asutus tulee huomioida erillisohjelmalla.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus OSALLISTUJAT INFORMAATIO- JA KESKUSTELUTILAISUUTEEN IKÄÄNTYMISEN VARAUTUMISEN TOIMENPIDEOHJELMA HANKEESTA/JUANKOSKEN KAUPUNGIN VALTUUSTOSALI TORSTAI KLO ALKAEN/AIESOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON KANSSA Khall 19 Itä-Suomen yliopisto järjestää informaatio- ja keskustelutilaisuuden Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma hankkeesta: Ikääntyminen Itä-Suomen mahdollisuutena? Tilaisuuden tarkoituksena on koota yhteen Koillis-Savon keskeiset toimijat, niin ihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä tai edistämisessä kuin erilaisten palvelujärjestelmien kehittämisessä. Uskomme, että kunta-, järjestö- tai yritysjohtaja tai kehittäjä olisi näihin edellä mainittuihin molempiin annettavaa, jotta voisimme ikääntyvän yli 60 vuotiaan ihmisen elämänlaatua parantaa. Lisäksi tilaisuuden tavoitteena on informoida ja osallistaa kunta-, järjestö- ja yritysjohtajia ja kehittäjiä ikääntymiseen varautumisen haasteisiin ja kysymyksiin. Tilaisuudessa keskitytään pohtimaan sitä, millaisia valintoja teemme tulevan ja paremman ikääntymisen puolesta. Itä-Suomen yliopiston Kuopion hyvinvointikeskus KWRC ja Savoniaammattikorkeakoulu hakevat rahoitusta Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma hankkeelle Euroopan rakennerahastolta (EAKR). Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueella edellytykset asiakaslähtöisten palveluiden saatavuudelle ja tukea yli 60-vuotiaiden ja heidän läheisten hyvinvoinnin valintoja siten, että ikääntyneiden raskaamman julkisen hoivapalveluiden tarve siirtyy kahdella vuodella eteenpäin. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Kunnanhallitus päättää: 1. oikeuttaa osallistumaan Itä-Suomen yliopiston järjestämään informaatioja keskustelutilaisuuteen torstaina klo seuraavat henkilöt: - kunnanvaltuuston pj Mikko Korhonen - kunnanhallituksen jäsen Toivo Rissanen - perusturvalautakunnan pj Eero Kukkonen - kunnanhallituksen edustaja perusturvalautakunnassa Arto Hakkarainen - perusturvajohtaja Helvi Mustonen - kotipalvelun vastaava esimies Niina Keinänen - kunnan rakennusmestari Mikko Hartikainen - kunnanjohtaja Unto Murto - atk-tukihenkilö Petri Kettunen - RTVO/Kalevi Koski. 2. osallistumiskustannukset voimassa olevan KVTES:n mukaisesti. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Merkitään, että lähtö ko. tilaisuuteen on klo kunnantalolta.

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Khall 24 Itä-Suomen yliopiston järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen torstaina klo Rautavaaran kunnasta osallistuivat seuraavat henkilöt: - kunnanvaltuuston pj Mikko Korhonen - kunnanhallituksen jäsen Toivo Rissanen - perusturvalautakunnan pj Eero Kukkonen - kunnanhallituksen edustaja perusturvalautakunnassa Arto Hakkarainen - perusturvajohtaja Helvi Mustonen - kotipalvelun vastaava esimies Niina Keinänen - kunnan rakennusmestari Mikko Hartikainen - kunnanjohtaja Unto Murto - atk-tukihenkilö Petri Kettunen - RTVO/Kalevi Koski. Tilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelman projektipäällikkö Elsa Paronen ja projektisihteeri Katja Ropponen selvittivät Itä-Suomen yliopiston Kuopion hyvinvointitutkimuskeskus KWRC:n koordinoiman ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma vision: tukea Pohjois-Savon rakentumista ympäristöksi, jossa ikääntyminen nähdään inhimillisenä rikkautena ja mahdollisuutena hyvään elämään. Toimenpideohjelman tavoitteena on: Luoda Pohjois-Savon alueella edellytykset asialähtöisten palveluiden saatavuudelle ja tukea yli 60-vuotiaiden ja heidän läheisten hyvinvoinnin valintoja siten, että ikääntyneiden raskaamman julkisen hoivapalvelui-den tarve siirtyy kahdella vuodella eteenpäin. Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma hankekokonaisuutta tehdään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Savon kuntien, -ikääntyvien järjestöjen ja yritysten kanssa. Edellä mainitut toimijat ovat aktiivisesti mukana rakentamassa toimintamalleja, joiden avulla yhteiskunta selviää yhdestä merkittävimmistä tulevaisuuden haasteista: nopeasti lisääntyvästä vanhusväestön määrästä. Toimenpideohjelman ytimessä on strategisen tason toimenpiteet, kuten kolme yli 60-vuotiaille suunnattua tutkimusperustaista ikäinnovaatiohanketta ja kuntien toimintaa palvelevan tutkimus- ja kehittämisalustan rakentaminen. Toimenpideohjelman tavoitteisiin haetaan ratkaisua kolmen Pohjois- Savon kuntien alueella vuosina toteutettavan pilotin avulla: 1) Toimintakykyisyyden-, 2) Ilmapiiri ja ikääntyville suunnatut uudet tuotteet ja palvelut- ja 3) Elinympäristö ja palvelurakenne pilotti. Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma hankkeen tuloksina syntyy Pohjois-Savon maakunnan alueelle toimenpideohjelma, joka edistää ja ylläpitää ikääntyvän pohjoissavolaisen henkilön toimintakykyä (hyvinvointi ja terveys) ja selviytymistä omassa arjessaan.

13 Kunnanhallitus Lisäksi tuloksina syntyy eri toimijatahoille toimintamalleja, joiden avulla he voivat edistää ikääntyvän pohjoissavolaisen henkilön ja hänen läheistensä toimintakykyä (hyvinvointi ja terveys) ja olla tukena paremman ikääntymisen edistämisessä. Hankkeen kuluessa ikääntymiseen varautumisen toimintamallia kehitetään, testataan ja toteutetaan Pohjois-Savossa. Ikääntyvien aktivointiin, ilmapiiri ja ikääntyville suunnatut uudet tuotteet liittyvä palvelukonsepti tuottaa Pohjois-Savon kunnille, - ikääntyvien järjestöille ja -yrityksille ajantasaista tietoa ikääntyvien 60- vuotiaiden toimintakyvystä (hyvinvointi ja terveys), ikääntymiseen liittyvästä ilmapiiristä, ikääntyville suunnattavista uusista tuotteista ja palveluista, sekä elinympäristöstä ja palvelurakenteesta. Jatkotavoitteena on tuotteistaa toimintamalli siten, että sen merkittävimpiä osia voidaan ottaa käyttöön muualla Suomessa ja kansainvälisesti. Parhaimmillaan toimintamallista tulee pohjoissavolainen globaalisti tunnettu vientituote. Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma hankkeen vaikutuksina Pohjois-Savoon syntyy toimenpideohjelma, jonka vaikutukset ulottuvat niin strategia kuin toiminnantasoille. Hankkeen toteutusaikana arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Rahoitusta hankkeelle haetaan EAKR-rakennerahasto-ohjelmasta. Suunniteltuja osarahoittajia ovat hankkeeseen osallistuvat kunnat, Pohjois-Savon kehittämisrahasto, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Tämän hetkisen arvion mukaan Rautavaaran kunnan jyvitetty rahoituksellinen kokonaiskustannusarvio Ikääntyvien toimenpideohjelma hankkeelle olisi vuosina : Tällä hetkellä hankkeeseen on aiesopimuksin sitoutunut Pohjois-Savon 21 kunnasta 17 kuntaa. Lisätietoja hankkeesta antavat: - kj Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi - perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puh ja sp: helvi.mustonen@rautavaara.fi Esityslistan liite numerotta: - Itä-Suomen yliopisto/aiesopimus Itä-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite ohjelman osarahoittaman hankkeen toteuttamisesta Kunnanhallitus päättää: 1. hyväksyä aiesopimuksen Itä-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite ohjelman osarahoittaman hankkeen toteuttamisesta liitteen mukaisena. Hankekokonaisuus on nimeltään Ikääntymisen varautumisen toimenpideohjelma

14 Kunnanhallitus esittää, että hankekokonaisuudessa Itä-Savon yliopisto priorisoisi kohteeksi seuraavat neljä (4) kokonaisuutta, jotka keskittyisivät toimintakykyisyyden pilotin alle: 1) toimintakykyä (hyvinvointia ja terveyttä) edistävien toimintamallien kohdis-taminen 60 vuotiaisiin henkilöihin ja heidän läheisiinsä. 2) ikääntyville suunnatut uudet tuotteet ja palvelut (ja ikääntyvät kuluttajina ja asiakkaina). 3) palvelutarpeen ilmentymä ja kartoitus. 4) Pohjois-Savon kuntien eri toimijoiden (esim. sosiaali- ja terveys-, tekninen-, kulttuuri-, elinkeinotoimi ja järjestötoiminta) sitouttaminen ja hankekokonaisuu-den yhteissuunnittelu ja kouluttaminen. 3. nimetä kunnan vastuuhenkilöiksi kunnanjohtajan ja perusturvajohtajan. Perustelut: - kunnanhallitus nro 13/ :ssä 186: kaikkien kunnan hallintokuntien/lautakuntien hanketoiminnan (Hankesalkku) tulee olla selkeästi kytketty paikallisiin ja alueellisiin kehittämistavoitteisiin sekä kuntatalouden vahvistamiseen/tuloslaskelma: verotulokertymän lisääminen - Rautavaaran kunnan osallistumista hankkeeseen tukee kunnanvaltuustossa :ssä 15 hyväksytty: Rautavaaran ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen Rautavaaran kunnan erityisolosuhteet puitelain 5 :n mukaisesti: pitkät välimatkat ja harva-asutus. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

15 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus VUOKRAN MÄÄRITYS/ASUMISYKSIKÖT POUTAPILVI JA NIITTYVILLA SEKÄ TUKIASUNNOT Perusturvaltk 87 Asumisyksiköt Poutapilvi ja Niittyvilla sekä alakerran tukiasunnot ovat valmistuneet ja tilojen käyttöönotto on mahdollista. Perusturvajohtajan päätösehdotus: Rakennuskohde on saanut ARA:n avustuksen ( /30989/321/09), mikä on perustunut ARAn tekemään suunnitelmien ja kustannusten hyväksymispäätökseen. ARA suosittelee, että kohde pidetään omana vuokranmääritysyksikkönään. Päätöksen yhteydessä ARAlta on saatu tieto laskennallisesta alkuvuokrasta. Vuokran määrä 0 %:n avustuksella on 13,95 / neliö ja 40 %:n avustuksella 9,57 /neliö. Vuokrattaviin neliöihin lasketaan asunnon, yhteis- ja palvelutilojen neliöt. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että asumisyksikköjen Poutapilven ja Niittyvillan sekä tukiasuntojen neliövuokra on 9,57 /neliö lukien. Vuokrattaviin neliöihin lasketaan asunnon sekä yhteis- ja palvelutilojen neliöt. Vuokran määritys perustuu ARAn päätöksen mukana olleeseen laskelmaan. Khall Päätösehdotus merkittiin lautakunnan päätökseksi. Päätös tarkistettiin kokouksessa julkilukemalla. Kunnanhallitus päättää: 1. vahvistaa asumisyksikköjen Poutapilven ja Niittyvillan sekä tukiasuntojen neliövuokraksi 9,57 /asm2/kk lukien. Sähkö, lämpö ja vesi sisältyvät asukasvuokriin. Vuokrattaviin neliöihin lasketaan asunnon sekä yhteis- ja palvelutilojen neliöt. 2. todeta, että vuokran määritys perustuu ARAn tekemään suunnitelmien ja kustannusten hyväksymispäätökseen. Kohde pidetään omana vuokranmääritysyksikkönään. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti

16 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvaltk 7 Asumispalveluyksiköt Niittyvilla ja Poutapilvi sekä tukiasunto on otettu käyttöön marras- joulukuussa. Asumisyksikköjen asuntojen koot vaihtelevat 23 24,5 m2 ja tukiasunnot 46 m2 (3) ja 66 m2 (1). Vuokrien määritys on tehty päätöksen mukaisesti huomioiden lisäksi yhteis- ja palvelutilat, joita uudessa rakennuksessa on paljon. Vuokraan on sisältynyt lämmitys, sähkö ja vesi. ARAlta saadun päätöksen yhteydessä on laskelmat yhteis- ja palvelutilojen jyvittämisestä asuntoa kohti. Laskelman mukaan asunnon ja yhteistilojen neliömäärä on 42,2 m2 ja palvelutilojen määrä 25,4 m2 asuntoa kohti. Edelleen ARAn laskelmien mukaan asumisyksikköjen vuokraksi on muodostunut 635,26-667,52 /asunto. Vuokran lisäksi asukkaat vastaavat itse muun muassa ateriapalvelusta, lääkkeistä, hoivamaksusta tulojen mukaan, pyykkihuollosta sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvistä kustannuksista. Asukkaat, joilla on pienet eläkkeet, tulot eivät riitä kattamaan kaikkia kustannuksia, vaikka asumiskustannuksiin saakin asumistukea. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvajohtajan päätösehdotus: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että alkaen 1) asumisyksikkö Niittyvillan ja Poutapilven yhteis- ja palvelutilojen neliömääriä kohtuullistetaan siten, että asunnon neliömäärä yhteis- ja palvelutiloineen on 42,2 m2, jolloin vuokra on 403,85 /kk/asunto, mikä sisältää lämmityksen. 2) tukiasuntojen (46 m2, alakerta) vuokra määräytyy neliöiden mukaan huomioituna kolmen asunnon yhteissaunatilojen (17,5 m2) jyvittämisellä kolmen asunnon kesken, mikä sisältää lämmityksen, jolloin vuokra on 496,01 /kk. 66 m2 asunnon vuokra määräytyy neliövuokran mukaisesti. 3) lisäksi vesimaksuksi määritetään 15 /kk/asukas 4) lisäksi sähköstä peritään 15 /kk Perusturvalautakunta toteaa, että muutos vaikuttaa perusturvalautakunnan vuokratuottoihin. Talousarvioon vuokratulot on huomioitu aiemman päätöksen mukaisesti. Päätösehdotus merkittiin keskustelun jälkeen yksimielisesti lautakunnan päätökseksi. Päätös tarkastettiin kokouksessa julkilukemalla.

17 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Khall 25 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 5/ :ssä talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille Sosiaalitoimi yhteensä vuonna 2012: - toimintamenot toimintatulot (vaikutus ) Netto Kunnanhallitus päättää, että alkaen: 1. asumisyksikkö Niittyvillan ja Poutapilven yhteis- ja palvelutilojen neliömääriä kohtuullistetaan siten, että asunnon neliömäärä yhteis- ja palvelutiloineen on 42,2 m2 x 9,57 /m2, jolloin vuokra on 403,85 /kk/asunto, mikä sisältää lämmityksen. 2. tukiasuntojen (46 m2, alakerta) vuokra määräytyy neliöiden mukaan huomioituna kolmen asunnon yhteissaunatilojen (17,5 m2) jyvittämisellä kolmen asunnon kesken, mikä sisältää lämmityksen, jolloin vuokra on 496,05 /kk/asunto (46 m2x9,57 /m2=440,22 +(17,5 m2x9,57 /m2) :3 = 55,83 ). 3. vahvistaa vesimaksuksi 15 /kk/asukas. 4. periä sähköstä 15 /kk. 5. Palvelutalo Lepolan alakerran 66 m2:n asuinhuoneiston vuokra määräytyy neliövuokran mukaisesti: 9,57 /m2 x 66 m2=631,62 /kk Sähkö, lämpö ja vesi sisältyvät vuokraan (kunnanhallitus nro 18/ ). 6. muutoin vuokrasopimukset laaditaan kunnan yleisesti käyttämillä asuinhuoneiston vuorausehdoilla. 7. merkitä tietoonsa saatetuksi, että muutokset vaikuttavat perusturvalautakunnan vuokratuottoihin. Vuoden 2012 talousarviossa vuokratulot on laskettu aiemman päätöksen mukaisesti (kunnanvaltuusto nro 5/ ). 8. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa julkilukemalla. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

18 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus ASUMISPALVELUYKSIKKÖ HOPEAPAJUN PERUSKORJAUS / SPRINKLERIURAKKA Tekn. ltk 6. Suomen Julkishankinta Oy on kilpailuttanut Asumispalveluyksikkö Hopeapajun peruskorjauksen sprinkleriurakan HILMA:n ( kautta. Tarjoukset tuli jättää tekniseen toimistoon klo mennessä. Määräaikaan mennessä ei tullut yhtään tarjousta. Kunnanrkm:n ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että sprinkleriurakka kilpailutetaan uudelleen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tekn. ltk 15. Tekninen lautakunta päätti viime kokouksessaan kilpailuttaa sprinkler urakat uudelleen, koska päättyneeseen tarjouskilpailuun ei tullut yhtään tarjousta. Tarjouspyynnöt lähetettiin sähköpostilla kuudelle urakoitsijalle. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on klo mennessä. Tarjousten avauspöytäkirja ja tarjoukset numerotta liitteenä. Määräaikaan mennessä tarjouksensa jättivät seuraavat urakoitsijat: Urakoitsija: Hinta alv 0 % Softex Oy vaihtoehto A vaihtoehto B Provacuum Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Jätetyistä tarjouksista yksi ei ollut tarjouspyynnön mukainen sumutusjärjestelmä. Tarjousten avauspöytäkirja ja urakkatarjoukset numerotta liitteenä. Kunnanrkm:n ehdotus: Tekninen lautakunta päättää valita sprinkleriurakoitsijaksi Softex Oy:n vaihtoehto A tarjouksensa mukaisin hinnoin ( ). Hyväksyttiin yksimielisesti. Khall 26 Esityslistan liite numerotta: tarjousten avauspöytäkirja Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen lautakunnan kokouksessa nro 2/ :ssä 15 tekemän päätöksen. Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

19 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ JA LEPOTAUKO ALKAEN/YHTEISTYÖKOMITEAN LAUSUNTO Perusturvaltk 95 Työajaksi luetaan se aika, joka käytetään työntekoon ja jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin. Suurin osa henkilöstöstä on seuraavien yleisen kunnallisten virka- ja työehtosopimuksen mukaisten työaikojen piirissä: - yleistyöaika - toimistotyöaika - jaksotyöaika - säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa Mm. opettajilla, lääkäreillä ja perhepäivähoitajilla on erityismääräyksiä työajoista. Lisäksi sopimuksessa on määräyksiä kaksi- ja kolmivuorotyöstä. Kunta valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimuksen rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikaa. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssä luetelluissa tehtävissä, mm. sosiaalityöntekijät, terveystarkastajat, mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta. Näissä kolmessa työaikamuodossa työaika voi olla myös keskimäärin mainittu enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Näissä työaikamuodoissa työaika voidaan järjestää liukuvaksi. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä (sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huoltolaitoksissa, vammaisten asuntoloissa, vanhusten palvelutaloissa, kotipalvelussa sekä koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa) ja niissäkin sitä sovelletaan vain tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja.

20 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Jos työnantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on yleistyöaika. Esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksossa säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja kuuden viikon työaikajaksossa 229 tuntia 30 minuuttia. Vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ei ole määritelty. Samassa työyksikössä voi olla käytössä sekä yleistyöaikaa että jaksotyöaikaa, jos kaikki eivät tee yötyötä. Työaikajärjestelmän valinta vaikuttaa ruokailutaukoon. Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi, joka on mm. työajan tehokkaan käytön kannalta ja työsuojelullisista syistä tarpeen. Tällöin henkilö voi pitää ruokailutauon ilman jatkuvaa häiriötä ja hän voi myös poistua työstä, työn äärestä ja työpaikalta. Jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa lepotauko tai heidän niin halutessaan tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikassa tai työnantajan osoittamassa ao. laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa. Tämä työntekijän oma valinta ruokailla työaikana työpaikalla koskee ainoastaan em. yksiköissä työskenteleviä jaksotyötä tekeviä. Poikkeusmääräys ei koske esim. kotipalvelussa, vanhusten palvelutalossa tai ympärivuorokauden toimivissa päiväkodeissa työskenteleviä, vaikka he tekisivätkin jaksotyötä. Jos henkilö voi omalla valinnallaan ruokailla työaikana, heidän työaikansa lyhenee noin 2,5 tuntia viikossa. Työvuoroja suunniteltaessa ruokailutauot pitää huomioida ja ajoittaa toiminnan mukaan. Kaikkien ei tarvitse olla ruokailemassa yhtä aikaa eikä samaan aikaan joka päivä. Ruokailutauot voidaan järjestää porrastetusti ja vuorotellen niin, ettei siitä aiheudu keskeytystä työn kululle tai annettavalle palvelulle. Vain harvat tehtävät ovat sellaisia, joissa ruokailutaukoa ei voida antaa. Rautavaaran kunnassa toteutetaan jaksotyöaikaa muun muassa kotipalvelussa, palveluasunnoilla ja vuodeosastolla. Toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) tai yli 9 tunnin pituisia työvuoroja on pääosin kotihoidossa, palveluasunnoilla ja vuodeosastolla. Kun työantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on yleistyöaika. Näin ollen Rautavaaran kunnan sosiaalitoimessa työaikajärjestelmä jaksotyöajasta yleistyöaikaan tulee muuttaa kaikkien niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät tee yötyötä tai yli 9 tunnin pituisia työvuoroja. Tämä koskee kotipalvelussa ja asumisyksiköissä Päiväsini, Niittyvilla, Poutapilvi ja Hopeapaju työskenteleviä. Esityslistan liitteenä (numerotta) on Kuntatyönantaja lehden artikkelit työaikajärjestelmästä (KT 6/2006) ja ruokailutauosta (KT 2/2006)