Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko"

Transkriptio

1 Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi. Se on tarpeellinen sekä työajan tehokkaan käytön kannalta että työsuojelullisista syistä. Pääsääntönä on, että viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan lepotauko, jota ei lueta työaikaan. Tällöin tauon aikana voi myös poistua työpaikaltaan. Poikkeustapauksissa mikäli työn katsotaan olevan luonteeltaan sellaista, ettei lepotaukoa voida antaa, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla eli tauko luetaan työaikaan.tällöin työpaikalta ei voi myöskään poistua tauon aikana. Määräykset lepotauon antamiseen ovat KVTES:n työaikaluvun 27 :ssä., lääkärisopimuksen 20 :ssä, teknisten sopimuksen yleisen osan 4 ja 4 a :ssä ja tuntipallkkaisten sopimuksen 11 ::ssä. Tämä artikkeli koskee sekä viranhaltijoita että työntekijöitä. Lepotauon antaminen Pääsääntönä on lepotauko (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan. J os kuukausipalkkaisen vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on pääsäännön mukaan annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko). Lepoaikaa ei lueta työaikaan ja sen aikana työntekija saa esteettömästi poistua työpaikalta. Jos tuntipalkkaisen työntekijän työvuoron tai päivittäisen työajan pituus on vähintään viisi tuntia, hänelle on annettava työpäivän keskivaiheille sijoittuva yhden tunnin tai paikallisesti sopien puolen tunnin pituinen lepo- tai ruokailutauko. Lepotauko voidaan työntekijän pyynnöstä antaa lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepotaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun, koska määräyksen tarkoituksena on suojata viranhaltijaa ja työntekijää kohtuuttoman pitkiltä yhdenjaksoisilta työskentelyjaksoilta. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepotauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi, joka on mm. työajan tehokkaan käytön kannalta ja työsuojelullisista syistä tarpeellinen. Tällöin henkilö voi pitää ruokailutauon ilman jatkuvaa häiriötä ja hän voi myös poistua työstä, työn äärestä ja työpaikalta. Hämeen työsuojelupiiri on myös eräälle kuntatyönantajalle työaikalain tulkinnasta antamassaan lausunnossa pitänyt pääsääntönä sitä, että päivittäinen lepotauko annetaan ja että työnantajan on se järjestettävä. Vain niissä tapauksissa, joissa työntekijän työpaikalla olo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, voidaan päivittäinen lepoaika jättää antamatta. Mikäli sijaisjärjestelyin taikka muutoin voidaan järjestää niin, että tuotantoprosessit eivät keskeydy, tulee lepoaika antaa. Vain tilanteissa, joissa tällaisia järjestelyjä ei voida käyttää esim. sen takia, ettei sijaisia ole eikä toimintaa voida lepoajaksi keskeyttää, voitaisiin päivittäinen lepoaika jättää antamatta. Poikkeukset pääsäännöstä Jos lepotaukoa ei voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana. Tämä poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tulee sovellettavaksi vain niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa ruokailutauon järjestäminen ei ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista (esimerkiksi koneiden jatkuva tarkkailu tai muu vastaava syy). Työnantaja voi siis jättää ruokailutauon antamatta vain silloin, kun sitä ei voida antaa sen vuoksi, että työtä ei voida keskeyttää ja että työ vaatii henkilön keskeytymätöntä läsnäoloa työpaikalla. 20 Kuntatyönantaja 2/2006

2 Kuntatyönantajan aapinen Ruokailutauot ajoitetettava toiminnan mukaan Sillä seikalla poistuuko henkilö työpaikalta ruokailutauon ajaksi, onko työnantaja järjestänyt ruokailumahdollisuuksia tai työpaikkaruokailua, onko lähistöllä ruokailupaikkoja tai ehtiikö henkilö kotiin ruokailemaan, ei ole merkitystä ruokailutauon antamisessa. KVTES:n työaikaluvun 9 :n mukaista jaksotyötä tekeville työntekijöille on kuitenkin annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoitoja huoltolaitoksissa edellä tarkoitettu lepotauko tai heidän niin halutessaan tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa. Edellytyksenä on, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä kestää enintään minuuttia. Ja kun henkilö ei saa poistua esim. terveyskeskuksesta työaikana muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla, hän ei saa myöskään poistua sieltä työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana. Tämä työntekijän oma valinta ruokailla työaikana työpaikalla koskee ainoastaan em. yksiköissä työskenteleviä ja jaksotyötä tekeviä. Se ei koske esim. mielenterveystoimistoissa työskenteleviä, toimistotyöaikaa tai yleistyöaikaa tekeviä eikä 37 tunnin viikkotyöaikaa tekeviä. Tämä poikkeusmääräys ei koske myöskään esim. kotipalvelussa, vanhusten palvelutaloissa tai ympäri vuorokauden toimivissa päiväkodeissa työskenteleviä, vaikka he tekisivätkin jaksotyötä. Lääkärisopimuksen yleisen osan 20 :n mukaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkäreille ja hammaslääkäreille on myös annettava heidän niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla kuten em. yksiköissä jaksotyötä tekevillekin ja samoin edellytyksin. Ruokailutauot tulee ajoittaa toiminnan mukaan. Kaikkien ei tarvitse olla ruokailemassa yhtä aikaa eikä samaan aikaan joka päivä. Ruokailutaukoa ei saa käyttää työajan lyhentämiseen. Ruokailutaukoa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana. Ne voidaan järjestää myös porrastetusti tai vuorotellen. T yövuoroja suunniteltaessa ruokailutauot pitää huomioida ja ajoittaa toiminnan mukaan. Kaikkien ei tarvitse olla ruokailemassa yhtä aikaa eikä samaan aikaan joka päivä. Ruokailutauot voidaan myös järjestää porrastetusti ja vuorotellen niin, ettei siitä aiheudu keskeytystä työn kululle tai annettaville palveluille. Ruokailutaukoa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä niin, että se pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on virka- tai työtyötehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta (esim. asiakkaiden tarpeisiin ja hoitoon perustuvat näkökohdat). Tällöin tarkan ajankohdan määrää esimies tai työntekijä itse. Yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja 37 tunnin viikkotyöajassa ei yleensä ole sellaista työtä, jossa työn laatu estää ruokailutauon antamisen. Esimerkiksi päiväkotien, vanhainkotien ja koulujen keittiöissä ruokailutauot voidaan järjestää porrastetusti. Samoin työssä, jossa siirrytään työpisteestä toiseen esim. kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa, ruokailutauko voidaan ajoittaa työpisteiden väliselle ajalle huomioiden myös erikseen siirtymiseen vaadittava aika. Samoin koulujen ja neuvoloiden terveydenhoitajien, koulukuraattorien, lääkärien ja hammaslääkärien vastaanottojen henkilöstön, päiväkotien, kirjastojen, liikunta- ja vapaa-aikatoimen, hallinnon ja kentällä työskentelevän henkilöstön työt voidaan järjestää siten, että ruokailutauko voidaan antaa eli se järjestetään porrastetusti tai huomioidaan aukioloajoissa ja asiakkaille aikoja annettaessa. Vain hyvin harvat tehtävät ovat siten sellaisia, joissa ruokailutaukoa ei voida antaa. Tällainen tilanne voi kotipalvelussa olla esimerkiksi sellaisina päivinä, jolloin perheessä työskentelevä kodinhoitaja ei voi työvuoron aikana poistua työpaikalta, koska lasten hoitaminen vaatii hänen paikallaoloaan koko työvuoron ajan. Tällöin kodinhoitajalle annetaan tilaisuus ruokailla työpaikalla työaikana työnsä lomassa eikä hän voi poistua muualle ruokailemaan. Se, että työntekijä koulussa, päiväkodissa taikka lastenhuoltolaitoksessa, sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa työvuorossa ollessaan on määrätty osallistumaan valvojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana, jolloin häneltä ei peritä ateriasta korvausta, ei välttämättä ole kannanotto siihen, voidaanko ruokailutauko antaa vai ei. Pelkkä ruokailun valvontatehtävä tai työskentely keittiössä ei oikeuta maksuttomaan ateriaan eikä ole peruste sille, ettei ruokailutaukoa voida antaa. Näissä tilanteissa ruokailutauko voidaan antaa esimerkiksi ennen lasten ruokailuhetkeä tai sen jälkeen. Kuntatyönantaja 2/

3 Kuntatyönantajan aapinen Työaikajärjestelmän valinta vaikuttaa ruokailutaukoon Jaksotyöaikaa ei pidä valita sairaalassa, terveyskeskuksessa tai hoito- ja huoltolaitoksessa vain sen vuoksi, että henkilöstö voi valita ruokailun työaikana. Kuntatyönantajan aapiset Kuntatyönantajan aapinen -artikkelisarjassa on aiemmin käsitelty kunnallista palvelussuhdetta: Mitä tulee tietää kun palkkaat uutta henkilöstöä,kuntatyönantaja 1/2004 Työnantajan ja työntekijän/viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet, Kuntatyönantaja 4/2004 Palvelussuhteiden päättäminen, Kuntatyönantaja 6/2004 Nämä artikkelisarjat löytyvät Kuntatyönantajan verkkosivuilta J os työpaikalla on valittavissa joko yleistyöaika tai jaksotyöaika, työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka kunnan toiminnan ja virkatehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin (KVTES:n työaikaluvun 9 :n 1 momentin soveltamisohje). Työneuvoston lausunnon mukaan pääsääntönä on pidettävä yleistyöaikaa ja jaksotyöajan teettäminen edellyttää, että työaikajärjestelyt myös käytännössä eroavat yleistyöajasta. Näin ollen jos työnantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on yleistyöaika (Kuntatyönantaja 6/2002). Työaikalain 7 :n mukaan jaksotyöajan teettäminen on mahdollista mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huoltolaitoksissa, ympärivuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa mukaan luettuna ryhmäperhepäiväkodeissa ja vammaisten asuntoloissa, kesäsiirtoloissa, pakolaiskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa sekä kotipalvelussa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien em. yksiköissä työskentelevien työntekijöiden työajaksi on valittava jaksotyöaika. Myös samassa työyksikössä voi olla käytössä sekä yleistyöaika että jaksotyöaika, jos kaikki eivät tee yötyötä. Jaksotyöaikaa ei pidä valita sairaalassa, terveyskeskuksessa tai hoito- ja huoltolaitoksessa vain sen vuoksi, että henkilöstö voi valita työaikana ruokailun. Ruokailutaukoon liittyvät ongelmat johtuvatkin usein siitä, että henkilöstö, jonka pitäisi olla yleistyöajassa, on jaksotyöajassa. Kun he sitten saavat ruokailla em. yksiköissä omalla valinnallaan työaikana, työnantajalle esitetään vaatimuksia työaikana ruokailusta muunkin henkilöstön taholta tai siirtymistä muidenkin osalta jaksotyöaikaan. Muodollista jaksotyötä (työaikajärjestelmä on jaksotyöaika, mutta työvuorot suunnitellaan maanantaista perjantaihin) käytetään laajasti sellaisissa yksiköissä, joissa työaika sijoitetaan esim ja välille alle yhdeksän tunnin työvuoroin. Voi kysyä, miksi? Usein vain sen vuoksi, että henkilöstö voi omalla valinnallaan ruokailla työaikana, jolloin heidän tosiasiallinen työaikansa lyhenee noin 2,5 tuntia viikossa. Jos sellaisessa yksikössä, jossa on muodollisessa jaksotyössä 15 henkilöä ja jotka kaikki ruokailevat omalla valinnallaan työaikana, siirryttäisiin yleistyöaikaan eikä työaikana ruokailua enää tapahtuisi, säästyisi vuodessa yhden henkilön palkkakustannukset ja vastaavasti tulisi toiminnallista aikaa lisää. Tällöin myös työntekijän vireys säilyy parempana, työn rasittavuus pienenee ja työturvallisuus paranee, kun työtehtävän keskeyttää työaikaan kuulumaton lepotauko (ruokailutauko). Työmarkkinalakimies Tarja Tuominen Työnantajan vastuu Työnantajalla ja esimiehillä työnantajan edustajina on velvollisuus noudattaa virka- ja työehtosopimusten määräyksiä myös ruokailutauon antamisesta. Hallinnon yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan tulee kaikkia viranhaltijoita ja työntekijöitä kohdella yhdenmukaisesti. Siten sellainen kunnan ratkaisu, joka asettaa jonkin henkilöstöryhmän perusteettomasti parempaan asemaan työajan suhteen, voidaan katsoa olevan harkintavallan väärinkäyttönä lainvastainen. Ratkaisujen tulee myös olla yleisen edun mukaisesti tarkoituksenmukaisia. Ruokailutauosta sopiminen KVTES:n yleisen osan 4 :n mukaan paikallisella sopimuksella ei saa poiketa KVTES:n säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta. Päivittäisistä lepotauoista voidaan sopia paikallisesti vain silloin, kun sopimuksella ei ole vaikutusta säännöllisen työajan pituuteen. Lepotauon sisällyttämisestä työaikaan ei siten voida sopia, koska työaikana syömisestä toisin sopiminen olisi käytännössä säännöllisen työajan pituudesta poikkeamista eli tässä tapauksessa työajan lyhentämistä. 22 Kuntatyönantaja 2/2006

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

Sisällys. 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25

Sisällys. 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25 Vuosilomalaki Sisällys 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4 Yleissitovan työehtosopimuksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # "! &

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # ! & Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset muut sopimukset.. 2 4 Työn johto,

Lisätiedot

Terveyspalvelualan työehtosopimus

Terveyspalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki TSN:n jäsenjärjestöt: Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Asemamiehenkatu

Lisätiedot

ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007

ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 ENERGIATEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI RY SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY 1 Työehtosopimuksen sisältö SISÄLLYSLUETTELO TYÖEHTOSOPIMUKSEN

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016 MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016 INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 20.3.2014 29.2.2016 ISBN 978-952-269-117-0 ISBN 978-952-269-118-7 (pdf) Taitto:

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2014 31.1.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 Sopimuksen ulottuvuus... 3 2 Työn johto, jakaminen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Työsuojeluhallinto Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluhallinto

Lisätiedot

Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa suorittaviin henkilöihin.

Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa suorittaviin henkilöihin. TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1461-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 15.12.2014 10/2014 Lausuntoa oli pyydetty työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajoja lakiasiaintoimistoissa

Lisätiedot

SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA TYÖEHTOSOPIMUS

SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA TYÖEHTOSOPIMUS Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

Lisätiedot

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db "! # "! &

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db ! # ! & Sisällysluettelo 1 Sopimuksen ulottuvuus...1 2 Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus...1 3 Työsuhteen alkaminen...1 4 Työsuhteen päättyminen...2 5 Palkat...2 6 Työaika...3 7 Arkipyhät...6 8 Lisätyö...6

Lisätiedot

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1 Soveltamisala 1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa

Lisätiedot

Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä?

Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä? Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä? Aloitamme Kuntatyönantajassa artikkelisarjan, jossa kerromme palvelussuhteen alkamisen, sen kulkuun ja päättymiseen liittyviä juridisia perusasioita.tässä

Lisätiedot

Elokuva- ja tv-tuotannon sekä tapahtuma- ja teatteritoiminnan henkilöstövuokrausta koskeva työehtosopimus

Elokuva- ja tv-tuotannon sekä tapahtuma- ja teatteritoiminnan henkilöstövuokrausta koskeva työehtosopimus Elokuva- ja tv-tuotannon sekä tapahtuma- ja teatteritoiminnan henkilöstövuokrausta koskeva työehtosopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan Mediarinki Oy:n palveluksessa olevien

Lisätiedot

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 1 Taitto: Mainostoimisto Tin can Oy Painopaikka: Art-Print Oy 2012 2 Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 3 4 Lukijalle Talentian ydintehtävä on ajaa ja valvoa

Lisätiedot

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Helsinki 2008 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS 3. uudistettu painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-359-5

Lisätiedot

Huolto- ja kunnossapitoalan TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017

Huolto- ja kunnossapitoalan TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Huolto- ja kunnossapitoalan TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Painettu 2014 Tammerprint, Tampere ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 3 1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA...

Lisätiedot

Yhteistoimintaopas. yhteistoiminta. luottamusmiestoiminta. työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö. työhyvinvointi. tasa-arvo työelämässä

Yhteistoimintaopas. yhteistoiminta. luottamusmiestoiminta. työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö. työhyvinvointi. tasa-arvo työelämässä Yhteistoimintaopas yhteistoiminta luottamusmiestoiminta työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö työhyvinvointi tasa-arvo työelämässä koulutusyhteistyö yksityisyyden suoja työelämässä liite: päihdesuositus

Lisätiedot

Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015

Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015 Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015 I SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLOAIKA 1 Sopimuksen ulottuvuus Tällä sopimuksella määrätään Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien parturien,

Lisätiedot

Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje

Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje OHJE TEM/117/03.01.05/2014 1.2.2014 Voimassa 1.2.2014 toistaiseksi Sisältö

Lisätiedot

Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus

Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja... 2 1 luku Yleiset määräykset... 6 2 luku Vuosilomaa koskevat määräykset...

Lisätiedot

Koeajasta työsopimussuhteessa

Koeajasta työsopimussuhteessa Liisa Lehtimäki Koeajasta työsopimussuhteessa 1. Johdanto Koeajan tarkoitus kuvataan yleensä myönteiseksi työsuhteen molemmille osapuolille. Kumpikin voi testata odotustensa täyttymistä; työtekijä työn

Lisätiedot

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Sisältö Johdanto... 3 Osa 1 Työlainsäädäntö 1. Yleistä Suomesta... 4 2. Osaaminen ja koulutus... 8 3. Työnhaku... 12 4. Työmarkkinajärjestelmä... 13 5. Työsopimus...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä sekä holhoustoimesta annetun lain 8 :n ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017

TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 1 TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 Työehtosopimuksen perusosa 1 Irtisanomissuojasopimus 2 Allekirjoituspöytäkirja 3 2 YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT - PRIVATSKOGSBRUKETS ARBETSGIVARE RY:n ja METO METSÄALAN

Lisätiedot

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2012 2014 LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012 28.2.2014 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY 1 2 SISÄLLYS.Sivu TYÖEHTOSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus 1.2.2012 28.2.2014

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus 1.2.2012 28.2.2014 * Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus 1.2.2012 28.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 6 2 MÄÄRITELMÄT... 6 3 YLEISTÄ... 7 3.1 Miehistön pätevyys... 7 3.2

Lisätiedot

Kuntatyönantaja lomauttaa minut. tietoa Lomauttamisen perusteista sekä ohjeita tulevaa LomautusajanKohtaa

Kuntatyönantaja lomauttaa minut. tietoa Lomauttamisen perusteista sekä ohjeita tulevaa LomautusajanKohtaa Kuntatyönantaja lomauttaa minut tietoa Lomauttamisen perusteista sekä ohjeita tulevaa LomautusajanKohtaa varten Lomauttamisen perusteet Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon

Lisätiedot