Varkauden kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa,

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 25/2012/1 Dnro ISAVI/83/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Varkauden kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Varkaus Carelian Caviar Oy Satakunnankatu 10, Portti VARKAUS HAKEMUKSEN VIREILLETULO Carelian Caviar Oy on aluehallintovirastoon toimittamallaan ja täydentämällään hakemuksella hakenut muutosta laitoksen voimassa olevaan ympäristölupaan, jonka Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksellään nro 92/06/2. Hakija on ilmoittanut, että hakemus käsittää myös edellä mainitussa päätöksessä määrätyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen, jota koskeva hakemus on määrätty jätettäväksi viimeistään Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön aloittaa toiminta annettavan päätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (toiminnanaloittamislupa). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 92/06/2 myöntänyt Carelian Caviar Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Stora Enso Oyj:n tehdasalueelle Varkauteen rakennettavalle kalankasvatuslaitokselle. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä mennessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 kirjaamo.ita@avi.fi PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(26) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 92/06/2 keskeiset lupamääräykset ovat: Kalankasvatuslaitoksen rakenteet 1. Kalankasvatus tapahtuu hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevaan asemapiirustukseen (MK 1:1 000) merkityssä kasvatushallissa. Halliin voidaan sijoittaa enintään 10 kiertovesikasvatusyksikköä, joista kukin kasvatusallas on tilavuudeltaan 260 m Laitoksen toimintaprosessi ja poistovesien sekä lietteen käsittelyjärjestelmät on toteutettava hakemussuunnitelman liitteissä 9 (kiertovesilaitoksen prosessi) ja 10 (näytteenotto- ja mittauspisteet sekä lietteenkäsittelyn varajärjestelmä) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 3. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Kasvatusaltaista ja lietteenkäsittelystä poistettava jätevesi on johdettava laitoksella tapahtuvan esikäsittelyn jälkeen Stora Enso Oy:n Varkauden tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Laitokselta suoraan vesistöön poistettava jätevesi eli "likaantunut käyttövesi" johdetaan Stora Enso Oyj:n jätevesien purkuputkessa Pirtinvirtaan. Laitoksen saniteettivedet on johdettava joko suoraan yhdyskuntajätevesien viemäriverkkoon tai umpisäiliöön, josta saniteettivedet on kuljetettava asumajätevesien puhdistamolle. 4. Laitoksella on siltä varalta, että jäteveden toimittaminen tehtaan puhdistamolle on estynyt, oltava jäteveden käsittelyn varajärjestelmä, joka perustuu poistettavan jäteveden ravinteiden saostamiseen. Kun laitoksen vuotuinen kasvatusmäärä ylittää kg, varajärjestelmä on varustettava flotaatiokäsittelyllä tai muulla vastaavan tehoisella järjestelmällä. 5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan 330 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus. 6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 19 g:n typpipäästö ja 1,6 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 15,5 g:n typpipäästö ja 0,8 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 7. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle.

3 3(26) 8. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. 9. Kuolleet kalat on poistettava kasvatusaltaista mahdollisimman pian. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Kuolleiden kalojen käsittelyssä on lisäksi otettava huomioon Varkauden kaupungineläinlääkärin antamat ohjeet. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 11. Laitoksen kalankasvatukseen käyttämä vesimäärä on mitattava vesityskaavioon merkityistä paikoista. Laitokselta jätevedenpuhdistamolle ja suoraan vesistöön poistuvan veden määrää on mitattava jatkuvatoimisilla virtausantureilla, vesimäärät on merkittävä käyttöpäiväkirjaan päivittäin. 12. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, lietteen poistot, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 13. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä 12 olevan tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti. Poistettavan lietteen ravinne- ja kuiva-ainepitoisuudet on määritettävä lietesäiliöiden jokaisen tyhjennyskerran yhteydessä. Laitoksen vesistökuormitukset on ilmoitettava myös tuotettua kalakiloa kohti laskettuna. 14. Vesistö- ja kalataloustarkkailut on toteutettava yhteistarkkailuina Stora Enso Oyj:n ja Varkauden kaupungin tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen kanssa. Esitys yhteistarkkailuohjelmien täydennyksistä on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 15. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksille, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon TE-keskuksien kalatalousyksiköille sekä Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 16. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloustarkkailua Pohjois-Savon TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. 17. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Pohjois-Savon TE-keskukselle.

4 4(26) 18. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalatalousmaksu 19. Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 350 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu on maksettava kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Sopimukset ja viranomaislausunnot Kaavoitustilanne 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kalankasvatuslaitoksen uuden tulovesiputken asentamisesta Sora Enso Oyj:n voimakanavaan lausunut, että vesilain mukainen lupa ei tässä tapauksessa ole tarpeen. 2) Carelian Caviar Oy ja Stora Enso Oyj ovat tehneet kalankasvatuslaitosta koskevan perussopimuksen, jossa on mm. sovittu raakaveden otosta Varkauden tehtaan raakavesitunnelin tehtaan puoleisesta päästä enintään 125 l/s ja veden lämmittämisestä puhdistamon poistoveden energialla. Kalalaitokselta syntyvä lietevesi johdetaan Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Lieteveden määrä on 0,5 5 l/s ja sen sisältämä enimmäiskuormitus on 5 6 kg fosforia/d, 4 9 kg typpeä/d ja 0,2 0,4 tn kiintoainetta/d. Biologinen hapenkulutus (BOD) voi olla 0,3 1,4 tn/d ja kemiallinen hapenkulutus (COD) 0,5 2 tn/d. Sora Enso Oyj vastaa edellä mainitun lietejäteveden puhdistuksesta ja siitä aiheutuva kuormitus sisältyy tehtaan ympäristölupaan. 3) Carelian Caviar Oy:llä on voimassa oleva vuokrasopimus toimintaan tarvittavaan, pinta-alaltaan yhteensä m 2 :n määräalaan, joka kuuluu Varkauden kaupungin 3 kaupunginosan korttelissa nro 56 sijaitsevaan tonttiin nro 14. Varkauden kaupungin hyväksymässä Varkauden yleiskaavassa ja hyväksytyssä asemakaavassa kalankasvatuslaitoksen sijoituspaikka kuuluu teollisuus- ja varastoalueeksi varattuun alueeseen (T). Varkauden kaupunki on käynnistänyt keskusta-alueen strategisen yleiskaavan laatimisen. Oikeusvaikutteinen yleiskaava laaditaan kaupungin asemakaavoitetulle keskusta-alueelle ja sen laajentumisalueille. Kaavoitustyö on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2012 syksyyn mennessä.

5 5(26) TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Carelian Caviar Oy:n kalankasvatuslaitos sijaitsee Varkauden kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 56 tontista 14 rajatuilla kahdella, pinta-aloiltaan m 2 :n (nykyinen laitos) ja m 2 :n (laajennusosa) määräaloilla, joiden haltija on Stora Enso Oyj. Alue on osa Stora Enso Oyj:n Varkauden tehdasaluetta sen länsiosassa Huruslahden rannalla. Kalankasvatuslaitoksen uusien paastoaltaiden tulovesiputki sijoittuu kokonaisuudessaan Stora Enso Oyj:n omistamalle vesialueelle. Kalankasvatuslaitoksen välitön lähiympäristö on teollisuusaluetta. Huruslahden vastarannalla on Varkauden kaupungin keskusta. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Satakunnankadulla noin 600 metrin päässä tuotantolaitoksesta. Lähiympäristössä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita häiriintyviä kohteita. Laitoksen alapuolinen vesistö Haukiveden Siitinselän ja Vuoriselän alue on tyypiltään suuri humusjärvi, jonka kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila tyydyttävä. Pohjois- Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille on Siitinselän-Vuoriselän alueella asetettu tavoitteeksi pohjan tilan parantuminen sekä sedimenttiin kerääntyneen tributyylitinan vaikutusten minimoiminen. Sedimentin korkeiden haittaainepitoisuuksien aiheuttamien haittojen minimoimiseksi on laadittu riskinhallintasuunnitelma. Lisävähennyksiä pistekuormitukseen ei toimenpideohjelman mukaan ole tarpeen esittää. Vuoksen vesienhoitoalueelle ei ole esitetty kalankasvatusta koskevia lisätoimenpiteitä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuksen vesiensuojelun ohjauskeinoina ovat lähinnä uusien kalankasvatuslaitosten oikea mitoitus kuormitusta vastaanottavien vesistöjen kannalta sekä laitosten sijoittaminen riskialttiiden vesien ulkopuolelle. Myös uusimpia kalankasvatustekniikoita, kuten kiertovesiteknologiaa, suositellaan käyttöönotettavaksi. Hakijan tiedossa ei ole oleellisia maankäytön muutoksia lähialueilla eikä merkittäviä muutoksia lähialueen ympäristöolosuhteissa tai ympäristön laadussa. KALANKASVATUSLAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Carelian Caviar Oy:n Varkauden kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan sampea ruokakalaksi ja mädin eli kaviaarin tuotantoon. Viljelyssä käytetään kiertovesiteknologiaa ja vesi lämmitetään Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden hukkalämmöllä. Altaiden vesi suodatetaan mekaanisesti, ilmastetaan, käsitellään biologisesti ja desinfioidaan uv-valolla. Hapetuksen jälkeen vesi palautetaan takaisin kasvatusaltaisiin. Osa vedestä poistetaan kierrosta ja puhdistetaan laitoksen omassa puhdistamossa. Lietevesi johdetaan Varkauden tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Kasvatettava kalamäärä (lisäkasvu) on tulevalla lupakaudella enintään kg vuodessa eli merkittävästi pienempi kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa kasvatettavaksi ilmoitettu määrä kg vuodessa. Tämä johtuu pääasiassa tavoitteesta tuottaa kaviaaria eikä teuraskalaa. Laitoksen tarvitsema allastilojen lisäys johtuu

6 6(26) suurten kalojen tilatarpeesta sekä tavoitteesta tuottaa mahdollisimman laadukasta kaviaaria. Toiminnan muutos liittyy sammen kasvatustilojen laajentamiseen (9 uutta kasvatusyksikköä) ja paastoaltaiden (6 kpl) rakentamiseen. Uudet toiminnot sijoitetaan nykyisen laitosrakennuksen laajennusosaan, joka valmistuu kesäkuuhun 2012 mennessä. Paastoaltailla käytetään läpivirtaavaa vettä, joka johdetaan laitokselle uutta, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden voimakanavaan asennettavaa tulovesiputkea pitkin. Vesi myös palautetaan voimakanavaan. Sammen kasvatus tapahtuu nykyisissä kymmenessä kasvatusyksikössä sekä laajennusosan yhdeksässä kasvatusyksikössä ja kuudessa paastoaltaassa. Kasvatusyksiköissä käytettävässä viljelytekniikassa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Ainoastaan veden desinfiointiin käytetystä otsonoinnista on luovuttu. Otsonointi tullaan korvaamaan uuden hallin käyttöönoton yhteydessä uvvalolla. Uusissa kasvatusyksiköissä (9 kpl) tullaan käyttämään täysin vastaavaa viljelytekniikkaa. Laajennusosan pinta-ala on m 2. Halliin sijoitetaan yhdeksän kasvatusyksikköä (4 kpl halkaisijaltaan 6 m:n allasta/yksikkö), jotka jo olemassa olevien altaiden tapaan muodostavat jokainen vesitykseltään ja muulta toiminnaltaan itsenäisen, tilavuudeltaan 4 x 50 m 3 kasvatusyksikön. Laajennusosaan sijoitetaan lisäksi kuusi tilavuudeltaan 86 m 3 suorakaiteen muotoista paastoallasta. Altaiden vesisyvyys on 1,8 metriä. Paastoaltaissa kalat viettävät noin 4 12 viikkoa ennen teurastamista. Paaston tarkoituksena on vähentää kalan lihaan ja mätiin kertyviä, mudan makua aiheuttavia geosmiini- ja MIB-yhdisteitä ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Veden käyttö ja poistaminen Laitoksen vanhan puolen veden käytössä ja johtamisessa ei ole tapahtunut muutoksia voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyyn eli veden käyttö on enintään 25 l/s. Laajennusosan kasvatusaltaisiin otetaan uutta vettä noin 25 l/s. Kasvatusaltaiden vesikierrosta poistuu vettä yhteensä enintään l/s. Tämä vesimäärä johdetaan flotaatiopuhdistamon ja lämmön talteenoton kautta Stora Enso Oyj:n poistoputken kautta Pirtinvirtaan. Laitoksen kaikkeen toimintaan tarvittava vesi johdetaan uutta, Stora Enso Oyj:n voimakanavaan asennettavaa raakavesiputkea pitkin, joka liitetään Stora Enson raakavesitunnelin tehtaan puoleiseen päähän. Nykyinen putkiyhteys Stora Enson pumppaamolle suljetaan. Sitä voidaan jatkossa käyttää vesityksen varajärjestelmänä, jos uusi tulovesiputki on jostain syystä (esimerkiksi putkirikko) pois käytöstä. Uusi vesitysputki on asennettu syyskuussa 2011, jolloin voimakanava on ollut tyhjennettynä huoltotöitä varten. Halkaisijaltaan 400 mm:n putki on upotettu pohjaan betonipainoilla. Putken sijainti vesistössä on merkitty merkkikohoilla. Putken sijoittamiseen voimakanavaan ei Pohjois-Savon ELY-keskuksen antaman lausunnon perusteella ole tarvittu vesilain mukaista lupaa.

7 7(26) Paastoaltaisiin otetaan vettä 75 l/s uudesta tulovesiputkesta ja vesi johdetaan paastoaltaiden läpi. Koska kalat paastoavat, ei läpivirtaavaan veteen kerry rehujäämiä tai ulosteita, joten vesi voidaan johtaa käsittelemättömänä takaisin voimakanavaan. Kasvatusaltaista muodostuu poistettavaa lietettä maksimituotannolla yhteensä enintään m 3 vuodessa riippuen lietteen vesipitoisuudesta. Liete johdetaan joko suoraan tai nauhasuodattimen kautta Stora Enso Oyj:n tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Rehun käyttö ja rehun sisältämät ravinteet Sammen kasvatukseen käytettävä rehu on tyypiltään kuivaraerehua, jonka fosforipitoisuus on 0,9 1,2 % ja typpipitoisuus 6,7 7,2 %. Rehu varastoidaan uuden hallin rehuvarastossa ja siirretään sieltä ruokinta-automaatteihin. Laitoksen toiminnan tavoitteena on ennen kaikkea kaviaarin tuotanto. Lähes sukukypsien kalojen käyttämästä rehusta valtaosa kuluu elintoimintojen ylläpitoon eikä lisäkasvuun, jolloin rehukerroin muodostuu korkeaksi. Laitoksella käytetään kuivarehua enintään kg vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot laitoksen käyttämästä rehumäärästä, lisäkasvusta ja niiden perusteella lasketusta rehukertoimesta vuosina Vuosi Rehumäärä (kg/a) Lisäkasvu Rehukerroin , , , ,69 Toiminnassa käytettävien kemikaalien ja polttoaineiden kulutus ja varastointi Kemikaalit varastoidaan laitoksen kemikaalivarastossa. Lipeä tuodaan laitokselle 1 m 3 :n säiliöissä, joita säilytetään kasvatusaltaiden läheisyydessä. Lipeävuodon sattuessa lipeä laimentuu sekoittuessaan sivuvesivirtaamiin, koska kaikki lattiakaivot on yhdistetty samaan puhdistusjärjestelmään. Generaattorin polttoaine varastoidaan sen alla olevassa säiliössä, jonka ympärillä on suojasäiliö. Ferrosulfaattia käytetään enintään kg vuodessa saostuskemikaalina jäteveden puhdistuksessa. Natriumhydroksidia (50 % liuos) käytetään ph:n säätöön enintään kg vuodessa. Happea käytetään veden hapetukseen noin 500 kg päivässä. Desinfiointiaineista aldehydejä käytettään noin 40 litraa ja Virkon-S tuotetta noin 10 kg vuodessa. Generaattori käyttöpolttoainetta (diesel) on varastoituna noin litraa.

8 8(26) Tuotantomäärät Kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan sampea ruokakalaksi ja mädin eli kaviaarin tuotantoon. Lupakauden aikana toteutunut lisäkasvu on ollut kg vuodessa. Jatkossa Varkauden laitokselle on tarkoitus siirtää sammen kasvatus Huutokoskella sijaitsevalta kalanviljelylaitokselta. Kalat kuljetetaan Varkauteen heti, kun uudet tilat valmistuvat. Kaviaarin tuotanto on alkanut kesäkuussa Sukukypsät, kaviaaria tuottavat kalat teurastetaan ja mäti otetaan talteen jalostettavaksi laitoksen omassa jalostamossa. Tuotannon vakiinnuttua kaviaaria arvioidaan saatavan 5 10 tonnia vuodessa. Laitoksella ei ole omaa perkaustoimintaa, vaan kalat siirretään verestettyinä samalla laitosalueella toimivan toiminnanharjoittajan (Savokala Oy) kalankäsittelylaitokseen. Osan sukukypsistä kaloista annetaan lisääntyä, joten laitos on omavarainen kalanpoikasten suhteen. Pääsääntöisesti poikasmateriaalia ei tuoda laitokselle muualta. Uutena toimintona ympäristöluvan myöntämisen jälkeen laitosalueelle on tullut kaviaarin jalostamo. Jalostamo on mitoitettu enintään 12 tonnin vuosituotantoa varten. Jalostukseen tuleva raaka-aine on lähtöisin pääasiassa yrityksen omasta sampikannasta. Mahdollisesti voidaan jalostaa ja jälleenpakata myös muilta tuottajilta ostettavaa raakakaviaaria. Siperiansampi saavuttaa sukukypsyyden noin 5 vuoden iässä, jonka jälkeen siitä saadaan kaviaaria. Siperiansammen (Acipenser baerii) lisäksi Carelian Caviar kasvattaa myös beluga-sampea (Huso huso) beluga-kaviaarin tuottamista varten. Kaikki jalostustilat, joissa kaviaari on pakkaamattomana, on luokiteltu korkean hygienian alueeksi. Huoneet on paineistettu, ilma suodatettu ja desinfioitu, vesi ja jää desinfioitu ja henkilökunta koulutettu kyseisiä tehtäviä varten. Kokemukset kiertovesilaitoksen toimivuudesta Kiertovesilaitos soveltuu erittäin hyvin sammen ja muiden erikoiskalojen kasvatukseen sisävesialueella. Käytössä olevalla tekniikalla saadaan jätevesien määrät pidettyä niin vähäisinä, että käsittely on taloudellisesti mahdollista. Laitoksella ei pyritä täydelliseen kiertoon, koska se aiheuttaisi kalojen hyvinvoinnille kohtuuttomia vaaroja denitrifikaation hallinnan kautta. Täyskiertotekniikan soveltuvuutta tuotantomittakaavaisiin laitoksiin kehitetään ja tutkitaan jatkuvasti, mutta turvallisuus ja kalojen hyvinvointi huomioiden sen käyttöönotto ei vielä ole mahdollista. Tuotannossa tai jätevesien käsittelyssä ei ole ollut poikkeus- tai vaaratilanteita toiminnan aloittamisen jälkeen.

9 9(26) YMPÄRISTÖKUORMITUS Jätevesien käsittely ja vesistökuormitus Laitoksen jätevedenkäsittely on toiminut pääsääntöisesti siten kuin ympäristöluvassa on esitetty. Vuonna 2008 käyttöönotettu jäteveden flotaatiolaitos siirretään laajennuksen yhteydessä uudelle puolelle, ja siinä käsitellään sekä vanhan että uuden puolen sivuvedet (kierrosta poistettu vesi). Jätevesikäsittelyä tehostetaan parantamalla flotaatioyksikön sekoitusta ja parantamalla kaavinjärjestelmää. Nykyisellä tulvitusmenetelmällä sekoittuu aina tulvitushetkellä koko flotaation tilavuus, mikä heikentää puhdistustulosta. Flotaatioyksiköltä puhdistettu jätevesi (enintään l/s; keskimäärin nykyisin 8 10 l/s ja jatkossa 15 20l/s) johdetaan Stora Enso Oyj:n purkuputkeen, jonka sijainti Pirtinvirrassa on ennallaan. Flotaation saostuskemikaali ferrosulfaatti on otettu käyttöön helmikuussa 2008, jolloin lietteeseen sitoutuneiden ravinteiden osuus on saatu huomattavasti aikaisempaa suuremmaksi. Altaista poistunut liete johdetaan lietekaivoista uuteen tekniseen tilaan sijoitettavalle nauhasuodattimelle, jossa vesi suotautuu nauhan läpi ja liete tiivistyy nauhalle. Tiivistetty liete pumpataan Stora Enso Oyj:n jätevedenpuhdistamolle. Päästötiedot nykyiseltä lupakaudelta ja arvio päästöjen kehittymisestä Vesistöön johdettavan jäteveden määrä on ollut keskimäärin m 3 vuodessa. Ympäristöluvan kuormitusrajat ovat laitoksen suorien vesistöpäästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) osalta korkeintaan 330 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Lisäksi laitoksen suorien päästöjen ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina oli kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 19 g:n typpipäästö ja 1,6 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 15,5 g:n typpipäästö ja 0,8 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen kalamäärä biomassana ja lisäkasvuna ovat toiminnan alkuvuosina olleet lupahakemuksessa ilmoitettua pienempiä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty laitoksen toteutunut fosfori- ja typpikuormitus. Kalankasvatuslaitoksen suorat fosforipäästöt vesistöön vuosina : Vuosi Vuosikuormitus, rehun kulutuksen perusteella (kg/a) Vuosikuormitus, tarkkailutulosten perusteella (kg/a)

10 10(26) Kalankasvatuslaitoksen suorat typpipäästöt vesistöön vuosina : Vuosi Vuosikuormitus, rehun kulutuksen perusteella (kg/a) Vuosikuormitus, tarkkailutulosten perusteella (kg/a) Ominaiskuormitus tarkoittaa sitä typen tai fosforin määrää, millä kalankasvatus kuormittaa vesistöä lisäkasvukiloa kohden. Mikäli kasvunopeus heikentyy, ominaiskuormitusarvo kohoaa. Tämä selittää myös laitoksella tapahtuneen ominaiskuormituksen suuruuden. Carelian Caviar Oy:n kalankasvatuslaitoksella tavoitteena on pääasiassa kaviaarin tuotanto, jolloin kalojen lähentyessä sukukypsyysikää niiden kasvu hidastuu tai jopa lakkaa. Tällöin rehun sisältämät ravinteet kuluvat lähinnä ylläpitoon eikä lisäkasvuun. Toisena syynä korkeaan ominaiskuormitukseen on kaviaarikasvatukseen soveltuvan rehun puuttuminen markkinoilta. Sopivia rehuja on kehitteillä ja niitä saadaan markkinoille lähiaikoina. Kalankasvatuslaitoksen vesistökuormitus ominaiskuormituksena (g/tuotettu kalakilo) vuosina : Vuosi Fosforikuormitus g/kg Tavoitearvo, fosfori g/kg Typpikuormitus g/kg Tavoitearvo typpi g/kg ,4 1,6 35, ,6 1,6 24, , , ,3 0,8 31,3 15,5 Paastoaltaiden purkuveden aiheuttama vesistökuormitus on arvioitu erittäin pieneksi Huutokosken ja Varkauden laitoksien tilapäisten paastoaltaiden vesinäytteiden perusteella. Hakemuksessa on esitetty laskelma kalankasvatuslaitoksen ravinnevirroista ja kuormituksesta laajennuksen toteuduttua. Laskelmat on tehty maksimaalisen vedenkulutuksen arvoilla, flotaation puhdistusteholla 75 % ja keskimääräisellä rehukertoimella 1,5. Laskelman mukaan rehun sisältämästä fosforista (2 600 kg/a) sitoutuu kalaan 26 %, pidättäytyy tuorelietteeseen 24 %, sitoutuu flotaatiossa 36 % ja poistoveteen joutuu 12 % eli 312 kg fosforia vuodessa.

11 11(26) Vastaavasti rehun sisältämästä typestä ( kg/a) sitoutuu kalaan 24 %, pidättäytyy tuorelietteeseen 11 %, sitoutuu flotaatiossa 32 % ja poistoveteen joutuu 32 % eli kg typpeä vuodessa. Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden puhdistamolle johdettu kuormitus Muut ympäristöpäästöt Jätteet Lieteveden käsittelystä vastaa sopimuksen mukaisesti Stora Enso Oyj. Lieteveden määrä on ollut keskimäärin 0,5 l/s. Vuodessa lietevettä syntyy noin m 3. Lieteveden aiheuttama tulokuorman lisäys on huomioitu tehtaan ympäristöluvassa. Maksimaalisella rehunkulutuksella kg/a Stora Enso Oyj:n puhdistamolle johdettava ravinnekuormitus on kg fosforia (tuorelietteen fosfori 650 kg ja flotaatiolietteen fosfori kg) ja kg typpeä (tuorelietteen typpi ja flotaatiolietteen typpi kg) vuodessa. Carelian Caviar Oy:llä ei ole laitosalueella maaperään tai ilmaan päästöjä aiheuttavia toimintoja eikä toiminnasta aiheudu melua tai tärinää. Kalankasvatuslaitokselle suuntautuva liikenne ei laajennuksen jälkeenkään lisää merkittävästi koko tehdasalueen toiminnoista aiheutuvaa melua. Laajennuksen jälkeen toiminnassa syntyvien jätteiden määrä kasvaa vain vähän. Kuolleiden kalojen määrä on enintään kg vuodessa, joka toimitetaan Riikinnevan jätteenkäsittelylaitokseen. Sekajätteen määrä on noin 50 litraa päivässä ja se toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus ja varastointi hoidetaan eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaisesti. Laitoksella syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa ja tiedot raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Energian käyttö ja energiatehokkuus Kiertovesilaitoksissa energiaa kuluu pääsääntöisesti enemmän kuin perinteisissä kasvatusmenetelmissä. Energiaa tarvitaan pumppaukseen, veden lisälämmittämiseen, hapetukseen ja UV-käsittelyyn. Energiakustannuksia syntyy lisäksi rakennuksen lämmityksestä, valaistuksesta ja ilmastoinnista. Toisaalta hapettamalla kiertävää vettä voidaan pumppaustarvetta pienentää. Varkauden tehtaiden hukkalämmön hyödyntäminen veden lämmitykseen säästää energiaa. Lämmön talteenottoa poistuvasta vedestä tehostetaan yhdellä uudella lämmönvaihtimella. Sähköenergian kulutusta pienennetään käyttämällä vain yhtä kiertovesipumppua taajuusmuuttajaohjattuna ja ilman puhallusta. Hiilidioksidin poistoa tehostetaan lyhyemmillä ja suuremmilla putkistoilla, jolloin tehon tarve alenee jopa 30 %.

12 12(26) Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehdasalueen sisäisessä liikennöinnissä ja ulkoisessa liikenteessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lupakauden aikana. Liikennöinti tapahtuu Stora Enso Oyj:n portti 3:n kautta päiväaikaan. Laajennuksen jälkeiset liikennemäärät on esitetty taulukossa 13. Toimintojen siirtyessä Huutokoskelta liikenteen määrä on väliaikaisesti suurempi, noin 4 kuorma-autoa lisää viikossa kesä-elokuun 2012 ajan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Haukiveden yhteistarkkailua suorittava Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on lausunnossaan todennut, ettei Pirtinvirran alapuolisella alueella ole ollut havaittavissa selvästi kiertovesilaitoksen toiminnasta johtuvia vedenlaadun muutoksia Carelian Caviar Oy:n toiminnan aloittamisen jälkeen. Laitoksen jätevedet vaikuttavat osaltaan jossakin määrin alapuolisen vesistön tilaan, mutta niiden vaikutus peittyy yläpuolisen valuma-alueen sekä Varkauden tehtaiden kuormitukseen. Kiertovesilaitoksen kuormitus on alle 0,1 % yläpuolisen valuma-alueen kuormituksesta. Laitoksen purkuvedet muodostavat alle 5 % Varkauden tehtaiden ravinnekuormituksesta. Haukiveden yläosan vedenlaatu määräytyy pitkälti yläpuolisen valuma-alueen sekä Varkauden tehtaiden kuormituksen mukaisesti. Pirtinvirran alaosaan johdettavien jätevesien vaikutus on näkynyt Ykspuun havaintopisteessä selvimmin veden sähkönjohtavuuden sekä ravinnepitoisuuksien kasvuna. Varkauden tehtaiden kuormitus on pääsääntöisesti laskenut 2000-luvulla ja muutokset vesistössä näkyvät vähitellen. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta Haukiveden veden laatuun, sillä laskennallisesti rehunkulutuksen perusteella arvioituna nykyisiä luparajoja suorille vesistöpäästöille ei tulla ylittämään. Paastoaltaiden aiheuttama vuosittainen lisäkuormitus vesistöön on marginaalinen. Kalankasvatustoiminnalla ei ole vaikutusta Huruslahden sedimenttien organotinan ja elohopean mahdolliseen kulkeutumiseen alapuolisille vesistöalueille, sillä laitos ei ota vettä Huruslahdesta eikä pura sinne jätevesiään. Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Carelian Caviar Oy:n, Varkauden tehtaiden ja Varkauden kaupungin jätevesistä aiheutunut kalataloudellinen haitta alapuolisessa vesistössä on ilmennyt mahdollisena kalaston käyttökelpoisuuden heikentymisenä ja osittain pyynnin vaikeutumisena. Alueelle tehdään runsaasti istutuksia ja kalakanta on tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvä. Tehdyn kalataloudellisen tarkkailun mukaan jätevesistä aiheutuneita selviä kalastomuutoksia ei Siitinselällä ole havaittavissa eikä kalakannoissa ole esiintynyt merkittäviä muutoksia viime vuosina. Havaskokeiden mukaan verkkojen likaantuminen Siitinselällä on ollut kuitenkin ajoittain varsin voimakasta. Carelian Caviar Oy:n kiertovesilaitoksen kuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistöön, kalastoon ja kalastukseen voidaan arvioida niin vähäiseksi, ettei niistä toimin-

13 13(26) nan laajennuksen jälkeenkään aiheudu vesialueiden omistajille korvattavaa kalataloudellista haittaa. Muut ympäristövaikutukset Carelian Caviar Oy:n Varkauden kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ilman laatuun, luonnonympäristöön tai lähialueen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Toiminnasta ei ole tullut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen minkäänlaista palautetta naapurustolta. Laitoksella ei ole sertifioituja laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiä. Lähivuosina on tarkoitus ottaa käyttöön toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmä, jossa myös ympäristöasiat huomioidaan. Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Laitoksen ympäristöriskit liittyvät energian saantiin, biologisen suodattimen toimintaan ja mahdollisiin kalatauteihin sekä jäteveden puhdistusjärjestelmään. Energian saannin täydellinen katkeaminen on harvinaista mutta mahdollista. Biologisen suodattimen bakteerikanta voi tuhoutua, mikäli kiertoon joutuu bakteereille myrkyllisiä aineita. Haittaa voivat tehdä myös nopeat ph muutokset. Kalatautien vaikutukset saattavat pahimmillaan vaikeastikin häiritä kiertovesilaitoksen toimintaa, joten niiden ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Toisaalta kiertovesityksellä arvellaan olevan myös hyödyllisiä vaikutuksia kaloihin, koska systeemissä elävä haitaton bakteerikanta voi torjua haitallisten mikrobien esiintymistä. Riskien hallitsemiseksi laitoksella on kaksi varageneraattoria ja automaattinen valvontajärjestelmä, joka hälyttää esimerkiksi ph:n muuttuessa. Lietteen- tai jätevedenkäsittelyn häiriötilanteissa liete ja jätevesi voidaan toimittaa imuautolla Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lupakauden aikana ei ole sattunut merkittäviä ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriötilanteita. Häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyvistä päästöistä tehdään häiriöpäästöilmoitus Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahingot ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan lisäksi vuosittaisessa ympäristöraportissa. Laitos on sopinut palo- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä Stora Enso Oyj:n kanssa. Onnettomuustilanteissa toimitaan Stora Enson ohjeistuksen mukaan. Pelastussuunnitelma tullaan päivittämään marraskuussa Kemikaalivuodot estetään noudattamalla varastointi- ja käsittelymääräyksiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Carelian Caviar Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminnan peruslähtökohtana on soveltaa ympäristön kannalta uusinta kiertovesi-, ruokinta- ja valvontatekniikkaa sekä olemassa olevaa jätevedenpuhdistuslaitosta. Laitoksen prosessissa syntyvä liete käsitellään nauhapuhdistimella ja johdetaan tuoreena jätevedenpuhdistamolle, jolloin siihen sitoutuneet ravinteet eivät pääse liukenemaan poistoveteen.

14 14(26) Kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 mukaan (Valtioneuvoston periaatepäätös) pitkällä aikavälillä on tavoitteena muun muassa lisätä kiertovesitekniikkaa kalanviljelyssä. Toiminnanharjoittajan ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi Nykyiseen tarkkailuohjelmaan esitetään lisättäväksi uusien kasvatusaltaiden toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu olemassa olevien kasvatusaltaiden tarkkailua vastaavalla tavalla sekä paastoaltaiden kuormituksen seuranta. Käyttötarkkailu sisältää: vesi- ja lietemäärien mittauksen rehumäärien ja rehun fosforipitoisuuden seurannan käytettyjen kemikaalien määrän ja laadun seurannan laitokselle tuotujen kalojen ja sieltä poistettujen kalojen määrien seurannan kalatautien ja käytettyjen lääkkeiden seurannan huoltotoiminnan ja häiriötilanteiden sekä niiden ympäristövaikutusten kirjanpidon Poistettavasta lietteestä määritetään ravinne- ja kuiva-ainepitoisuudet kerran viikossa Stora Enso Oyj:n toimesta. Tuloveden ravinnepitoisuudet analysoidaan neljä kertaa vuodessa. Vesistöön johdettavasta kierrosta poistettavasta vedestä sekä paastoveden poistoputkesta otetaan 7 vrk:n kokoomanäytteet kerran kuukaudessa automaattisella näytteenottimella. Kokoomanäytteistä analysoidaan kokonaisfosfori sekä kokonaistyppi akkreditoidussa laboratoriossa. Paastoveden virtaus mitataan jatkuvatoimisilla virtausantureilla. Näytteenotto- ja mittauspisteet on esitetty tarkkailusuunnitelmassa. Vaikutusten tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna laaditun Haukiveden yhteistarkkailuohjelman ja laaditun Haukiveden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset raportoidaan Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille sekä Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataudeista ja niiden hoitotoimenpiteistä ilmoitetaan Keski-Savon ympäristötoimeen valvovalle eläinlääkärille sekä vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Savon ELYkeskukselle. EHDOTUS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää, että vesistön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat ympäristölupamääräykset säilytetään tarkistetussa ympäristöluvassa ennallaan lukuun ottamatta ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoja koskevaa lupamääräystä. Hakija katsoo, että ominaiskuormitukselle asetetut tavoitteet ovat tarpeettomia, eivätkä sovellu mittariksi arvioitaessa aikuisten, kaviaarin tuotantoon tarkoitettujen kalojen kasvatuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Kansallisessa vesiviljelyohjelmassa

15 15(26) 2015 (Valtioneuvoston periaatepäätös) todetaan, että sisävesialueen kiertovesilaitoksille asetetaan ensisijaisesti ravinnepäästörajat. Laskennallisesti rehunkulutuksen perusteella arvioituna nykyisiä luparajoja suorille vesistöpäästöille ei tulla ylittämään toiminnan laajentamisen jälkeisessä tilanteessa. Vesiensuojelun suuntaviivoja vuoteen 2015 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kalankasvatuksen vesiensuojelua tehostetaan erityisesti silloin, kun sen kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Hakija katsoo, ettei kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella voida tässä tapauksessa merkittävästi parantaa vastaanottavan vesistön tilaa, sillä kiertovesilaitoksen kuormitus on alle 0,1 % yläpuolisen valuma-alueen kuormituksesta. Lisäksi laitoksen purkuvedet muodostavat alle 5 % Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden ravinnekuormituksesta. Hakijan sekä vaikutustarkkailua suorittavan Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n käsityksen mukaan Carelian Caviar Oy:n kiertovesilaitoksen kuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistöön, kalastoon ja kalastukseen voidaan arvioida niin vähäiseksi, ettei niistä toiminnan laajennuksen jälkeenkään aiheudu vesialueiden omistajille korvattavaa kalataloudellista haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla tarkemmat tiedot muun muassa veden johtamisesta tehdyistä sopimuksista, laitoksen tuotantomääristä tulevalla lupakaudella ja kuormituslaskelmasta. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Varkauden kaupungissa ja Joroisten kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Warkauden lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskuksien ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta ja kalatalousviranomaisilta, Varkauden kaupungilta, Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Varkauden kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Carelian Caviar Oy:n kalankasvatustoiminta poikkeaa perinteisestä kalankasvatustoiminnasta sen kaviaarin tuotantoon tähtäävän luonteen vuoksi. Kasvatusmuodosta johtuen ELY-keskus katsoo, että hakijan esittämällä tavalla ominaiskuormi-

16 16(26) tukseen perustuvasta tavoitearvotasosta voitaisiin luopua. ELY-keskus esittää, että laitokselle asetettaisiin päästöraja-arvot toiminnan oman puhdistamon purkuputken osalta, josta laitokselta poistuvan veden ravinnepitoisuudet mitattaisiin hakijan esittämän ympäristötarkkailusuunnitelman mukaisesti kerran kuukaudessa seitsemän vuorokauden kokoomana. Kuormituslaskenta ei perustuisi tuotettuun kalakiloon vaan toiminnalle asetettaisiin päästöraja-arvot kuten jätevedenpuhdistamoille. ELY-keskuksen tietojen mukaan viimeisen vuoden aikana flotaatiopuhdistamolta lähteneen, Pirtinvirtaan johtavan purkuputken veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l, jolloin flotaatiopuhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuuden raja-arvo voisi olla 500 µg/l. Lisäksi paastoaltaista takaisin vesistöön johdettavien vesien ravinnepitoisuuksille tulisi asettaa omat raja-arvot. Paastoaltaiden veden tarkkailu toteutettaisiin hakijan esittämän ympäristötarkkailusuunnitelman mukaisesti ensimmäisen vuoden ajan kerran kuukaudessa ja sen jälkeen 2 4 kertaa vuodessa. Stora Enson puhdistamolle menevän lieteveden osalta esitetyn ympäristötarkkailun mukainen seuranta kerran kuukaudessa seitsemän vuorokauden kokoomanäytteenä on riittävä. Lietevedestä tulee seurata ravinne- ja kuiva-ainepitoisuuksia. Jäteveden puhdistamon osalta hakemuksessa esitetyt flotaation tehostamistoimenpiteet (mm. kaavin ja sekoitusjärjestelmä) tulee toteuttaa vuoden 2012 aikana. Kasvatuksessa kuolleiden kalojen käsittelyn osalta ELY-keskus toteaa, että kyseisten jätteiden vienti Riikinnevan jätteenkäsittelylaitokselle tullee estymään, kun biohajoavien jätteiden vientiä kaatopaikalle rajoitetaan vuonna Hakijalla tulee olla selvitettynä kyseisten jätteiden käsittelymahdollisuudet vuoden 2014 loppuun mennessä. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön. 2) Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, että kyseisen Carelian Caviar Oy:n laitosvalvonta kuuluu Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Etelä-Savon ELY-keskus tarkastelee lausunnossaan asiaa yleisen edun kannalta Etelä-Savon vesialueiden osalta. Voimassa olevaan lupaan verrattuna ei kasvatusmäärissä tapahdu oleellista muutosta. Uusien paastoaltaiden suhteen ei ole huomauttamista. ELY-keskus ei näe syytä, miksi tavoitteellisten ominaiskuormitusten käyttämisestä tulisi luopua. Jos kalalaitoksen tai sen ympärillä olevien muiden toimintojen olemassaolossa tai tuotantovolyymissa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tavoitteellisten ominaiskuormitusten säilyttämisellä ympäristönsuojelua edistävät ja tukevat tarkoitusperät, joten niitä ei tule poistaa lupamääräyksistä. Flotaatioyksikön toiminnan kehittämiseen ei ole huomautettavaa. Yleisen edun kannalta ei ole estettä myöntää toiminnanaloittamislupaa ennen päätöksen lailliseksi tulemista. 3) Pohjois-Savon ELY-keskus on kalatalousviranomaisena lausunut, että lupahakemuksessa ei esitetä sellaista muutosta laitoksen toimintaan, joka edellyttäisi oleel-

17 17(26) Hakijan vastine lista muutosta kalataloushaittojen kompensointiin tai tarkkailuvelvoitteeseen. Kalankasvatuksen kuormitus on käytännössä rehevyyttä lisäävä ja sen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat samankaltaiset kuin Varkauden kahden suuremman ravinnekuormittajan eli Stora Enson tehtaan ja Varkauden kaupungin jäteveden puhdistamon. Ravinnekuormituksen yhteisvaikutus aiheuttaa kalataloushaittoja erityisesti Varkauden alapuolisella Haukivedellä ja vaikutus vähenee vaiheittain kauempana vesistössä. Voimassaolevassa luvassa on määrätty luvansaajan maksettavaksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle kalatalousmaksua 350 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kalatalousmaksun määrässä tulee huomioida indeksitarkistus, joten kalatalousmaksuksi esitetään 400 euroa vuodessa. Kalatalousmaksua on käytetty yhdessä Stora Enson ja Varkauden kaupungin kalatalousmaksujen kanssa alapuolisen Haukiveden kalakantojen hoitoon. ELY-keskus esittää, että toiminnan kalatalousvaikutusten yhteistarkkailuun on osallistuttava jatkossakin. 4). Etelä-Savon ELY-keskus on kalatalousviranomaisena ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksen suhteen. 5) Rantasalmen kunnan ympäristölautakunta (yhteislautakunta) on Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 6) Varkauden kaupunginhallitus on lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 7) Keski-Savon ympäristölautakunta on Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena esittänyt, että flotaatiolaitoksen toimintavarmuudesta on huolehdittava niin, ettei Haukiveden Pirtinvirtaan aiheudu lupamääräyksiä suurempaa kuormitusta. Ominaiskuormituksen tavoitearvojen poistolle ei ole estettä, mikäli lupamääräykset muutoin pysyvät ennallaan. 8) Liikenneviraston Lappeenrannan väyläyksikkö on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Hakija on Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta vastannut, että ominaiskuormitustavoite ei ole oikea keino ohjata nykyaikaista kiertovesikasvatusta erityisesti kasvatettaessa kaloja joko emokalatarkoituksessa tai kaviaarituotannossa. Kaloja käytännössä säilytetään viimeiset vuodet ja rehun energiasta menee suuri osa pelkästään elintoimintojen ylläpitämiseen eikä lisäkasvuun, jonka vuoksi laskennallinen ominaiskuormitus ei anna oikeaa kuvaa laitoksen tosiasiallisesta kuormituksesta. Tämän vuoksi hakija on esittänyt kyseisen kohdan poistamista itse lupamääräyksistä.

18 18(26) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Carelian Caviar Oy:lle ympäristöluvan Varkauden kalankasvatuslaitoksen muutettuun toimintaan hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Nyt annettavat lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Varkauden kalankasvatuslaitoksen toiminta perustuu kiertovesitekniikan hyödyntämiseen. Kasvatettava kalamäärä on vuotuisena lisäkasvuna noin kg, laitoksen päätuote on sammen kaviaari. Veden johtamisessa laitoksen käyttöön ja jätevesien johtamisessa Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden puhdistamolle on noudatettava Carelian Caviar Oy:n ja Stora Enso Oyj:n välillä solmittua kalanviljelylaitoksen perussopimusta. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle luvan aloittaa muutettu toiminta hakemuksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava Pohjois- Savon ELY-keskukselle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELYkeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet 1. Kalankasvatus tapahtuu nykyisessä kymmenessä kasvatusallasyksikössä sekä laajennusosan yhdeksässä kasvatusallasyksikössä ja kuudessa paastoaltaassa, jotka on esitetty hakemuksen liitteenä 4 olevassa asemapiirustuksessa. 2. Laitoksen vesitykseen tarkoitetun, voimakanavan pohjalle asennetun raakavesiputken sijainti ilmenee hakemuksen liitteen 4 piirustuksesta Raakavesiputki MK 1: Putken asentamisessa, merkitsemisessä ja kunnossapidossa on noudatettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiasta antamaa lausuntoa. Paastoaltaista vesistöön johdettava vesimäärä saa olla korkeintaan 75 l/s.

19 19(26) Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 3. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Kasvatusaltaista ja lietteenkäsittelystä poistettava jätevesi on johdettava laitoksella tapahtuvan esikäsittelyn jälkeen Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Laitokselta suoraan vesistöön poistettava jätevesi eli "likaantunut käyttövesi" johdetaan Stora Enso Oyj:n jätevesien purkuputkessa Pirtinvirtaan. Laitoksen saniteettivedet on johdettava yhdyskuntajätevesien viemäriverkkoon. 4. Laitokselta vesistöön poistettava jätevesi, jota muodostuu keskimäärin l/s, on käsiteltävä flotaatiomenetelmällä tai muulla yhtä tehokkaasti ravinteita poistavalla menetelmällä ennen vesistöön johtamista. 5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan 330 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus. 6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) fosforin ominaiskuormitus saa olla enintään 2,0 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 7. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. 8. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Laitoksella syntyvät perkausjätteet ja lietteet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. 9. Kuolleet kalat on kerättävä talteen altaista ja toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportoinnit 10. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitoksen toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11. Laitoksen kalankasvatukseen käyttämä vesimäärä on mitattava erikseen kasvatusaltaiden ja paastoaltaiden osalta. Laitokselta jätevedenpuhdistamolle ja suoraan

20 20(26) Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen vesistöön poistuvan veden määrää on mitattava jatkuvatoimisilla virtausantureilla. Vesimäärät on merkittävä käyttöpäiväkirjaan päivittäin. 12. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetty rehumäärä, rehun fosfori- ja typpipitoisuus, poistetun lietteen määrä, laitokselta poistetun kalan määrä, kalataudit ja käytetyt lääkkeet, käytetyt kemikaalit ja niiden määrä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 13. Laitoksen päästötarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä 13 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Laitoksen vesistökuormitukset on ilmoitettava myös tuotettua kalakiloa kohti laskettuna. 14. Vesistö- ja kalataloustarkkailut on toteutettava yhteistarkkailuina Stora Enso Oyj:n ja Varkauden kaupungin tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen kanssa. 15. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, sekä Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 16. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 17. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 18. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2013 alkaen tammikuun aikana Pohjois- Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle kalatalousmaksua 400 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi hankkeen vaikutusalueella. 20. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalankasvatuslaitokselle määrättyä vesistö- ja kalataloustarkkailua sekä kalatalousmaksun suorittamista on jatkettava kahden vuoden ajan laitoksen toiminnan lopettamisen jälkeen.