Lapin sote- (tuotanto)alueen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Lapin sote- (tuotanto)alueen tilannekatsaus Työversio Tuulikki Louet-Lehtoniemi, Kristiina Strandman

2 Kansallinen tilanne nyt (Lähde: STM,VM, Kuntaliittoa) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteet kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen kaikilla tasoilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut vahvistetaan järjestäjien kantokykyä

3 sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa soteuudistuksen valmistelua Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sotealueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys

4 uudistus etenee vaiheittain uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain sote-alueita on yhteensä enintään 19 sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen selvitetään valinnanvapausmallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tavoitteena on vahvistaa perustason sote-palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy

5 uudistukseen sisällytetään budjettikehysjärjestelmä, jolla hallitaan kustannuksia tehokkaasti yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät järjestämisvastuussa olevilla alueilla ja järjestelmien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään ja sen toteutumista valvotaan kansallisella tasolla uudistetaan sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille näin pystytään jo ennen varsinaisen sote-uudistuksen toimeenpanoa jouduttamaan rakenneuudistusta erikoissairaanhoidossa

6 Yhteenveto sote-uudistuksen vaiheistuksesta (STM 2015) III Valinnan vapauden ja tuotannon monipuolistaminen II Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen I Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

7 Ministeriöiden asettaman työryhmän työskentely käynnissä STM ja VM asettivat selvityshenkilöryhmän pohjustamaan syksyllä käynnistyvää rakenneuudistusten valmistelua (deadline on ) työryhmän tehtävänä on koota poliittisen päätöksenteon tueksi näkökohtia siitä, miten sote-uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa ja sovittaa yhteen mahdollisimman sujuvasti työryhmän jäsenet puheenjohtaja Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti jäsenet ovat Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen ja Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

8 Työryhmän raportti ja kalvosarja , saatavissa osoitteessa /URN_ISBN_ pdf?sequence=1 kiliden-ehdotukset-esitys

9 LAPIN SOTE-TUOTANTOALUEEN VALMISTELUN TILANNE

10 Tälle väestöpohjalle luodaan tuotantoaluetta (alueen tarve) Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Keski-Pohjanmaan Lapin Länsi-Pohjan OYS erva Lshp:n väestömäärä ikäryhmittäin: 0-6 v (tilastot: Kuntaliitto 2013)

11 Alueen sairastavuus Lapin sairaanhoitopiirin alueella sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa, mikä tulee esille lähes kaikissa sairausryhmissä syöpäsairauksia lukuun ottamatta. Ero tulee esille sekä ikävakioidussa että vakioimattomassa aineistossa, mikä kertoo sekä terveyseroista maan eri osien välillä että tämän alueen suuremmasta terveydenhuollon palvelutarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2013 olivat 15 % korkeammat kuin valtakunnassa keskimäärin, mikä selittyy osin väestön sairastavuudella ja ikärakenteella. Vuonna 2012 kustannukset olivat 14 % ja vuonna 2011 ne olivat 10 % keskimääräistä korkeammat. (Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma)

12 Muistin virkistämiseksi kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät. Kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten- ja nuorten huolto, päivähoito (voidaan järjestää myös koulutoimen yhteydessä), päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät tukitoimet, kuntouttava työtoiminta, terveysneuvonta, sairaanhoito ja kuntoutus, ensihoito ja sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, seulonnat, työterveyshuolto ympäristöterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, erikoissairaanhoito mukaan lukien hyvin pitkälle erikoistuneet hoidot, esimerkiksi aivoverisuonten ohitusleikkaukset, elinsiirrot, huuli- ja suulakihalkion leikkaushoito, ylipainehappihoito, vaativa ensihoito, mielenterveystyön koordinointi ja kehittäminen, erityisen vaativat sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito, raskaana olevien päihdeäitien hoito ja kuntoutus, alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. (Lähde: STM)

13 Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien laitoshoito Omahoito Tavoitteena rakenteellisesti ja toiminnallisesti integroidut sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut? Ensihoito Kuuma sairaala Elektiivinen sairaala Kuntoutussairaalat Hyvinvointikeskukset Hyvinvointipisteet Liikkuvat, kiertävät palvelut Sähköiset palvelut Kotiin vietävät palvelut Erilaiset potilashotellit Tukipalvelut laajasti

14 Lapin sote-(tuotanto)alueen valmistelun keskeiset periaatteet - tavoitteena asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen ja tukeminen arjessa - edellyttää uusia innovatiivisia työtapoja ja yhteistyötä. - sosiaali- terveydenhuollon palvelut perustuvat alueen asiakastarpeisiin - ne rakennettaan asukkaiden kanssa yhdessä suunnitellen - keskeisenä välineenä on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja yhtenäiset tietojärjestelmät - palveluketjut ja prosessit tulevat johtamisen kohteeksi - vanhoja rakenteita ei siirretä uuteen organisaatioon - palveluissa vahvistetaan ennaltaehkäisyä, omahoitoa ja lähipalveluita - vaikuttavuutta ja kilpailukykyä parannetaan

15 Lapin tuotantoalueen prosessien uudistamisen pohjana on palveluketjun malli asiakaslähtöisten prosessien työskentely on alkanut 1. Tarpeiden arviointi, HVK, asukkaat, kunnat 2. Prosessien uudistaminen palveluketjut, sos-pth-esh integraatio 3. Tuki palveluketjuille osaaminen, tiedonkulku, kehittäminen, etc.

16 Valmistelutyö jatkuu laajassa verkostossa alueellisen valmistelun resurssit muodostuvat monen eri organisaation, hankkeen ja työryhmätyöskentelyn osista tämä on osoittautunut haasteelliseksi kokonaisuuden kannalta kokonaisuuden hallintaa kehitetään edelleen yhdessä

17

18 Kuntien, sote-savotan ja tuotantoalueen valmistelun yhteistyönä Sote-savotta Työpaketti 1: Johto ja koordinaatio, vuorovaikutus ja osallisuus Työpaketti 2: Lapin alueen innovaatiot, uudistaminen ja sote-integraatio Työpaketti 3: Länsi-Pohjan alueen innovaatiot, uudistaminen ja sote-integraatio Lisäksi: kuntien valtuuttamana Lapin liitto jättänyt EAKRhankerahoitushakemuksen hallintoprosessin toteuttamiseksi Lapin tuotantoalueen valmistelu Asiakaslähtöisten palveluprosessien ja ketjujen uudistaminen Lapin alueen tuotanto Henkilöstö & osaaminen Tilat & investoinnit Tukipalvelut (ICT, talous -ja palkkahallinto yms.) Tuotantoalueen johto & organisaatio Käynnistymässä yhteisen sosiaalija terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laadintaprosessi yhdessä kuntien kanssa

19 Ratkottavia prosesseja lisäksi mm. 1. Palvelutarpeiden arvioinnin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämisen edellyttämä kunta-soteyhteistyö ( => esim. kuntasote työryhmä ns. poikkisektoriaalisissa asioissa ) 2. Saamenkielisten palveluiden suunnittelu yhteistyössä sote- alueen valmistelun kanssa ( => saamenkieliset palvelut työryhmä ) 3. Osaamisen kehittäminen ja henkilöstötarpeiden ennakointi (=> henkilöstö ja osaaminen -työryhmä sekä tuotantoalueen osaamisen kehittämisen rakenteet hanke) 4. Tiedonhallinta (=> alueellinen tietostrategiatyöryhmä sekä Pohjois-Suomen ICT yhteistyö) tärkeä väline soteintegraatiolle 5. Potilas- ja asiakasturvallisuus ja laadunhallinta (=> yhteistyöverkostot) 6. Palvelutuotannon tukipalvelut (=> tarvittaessa selvityshenkilöt) 7. Kehittämisyhteistyö (=> Lapin sos, pth ja esh-kehittäjien yhteistyöverkosto, tiedontuotannon yhteistyö)

20 Valmistelun aikataulutus Lapin tuotantoalue Järjestäytyminen Vaihe 1 Asiakaslähtöiset prosessit Vaihe 2 Raamit tuotannolle Vaihe 3 Kuntayhtymän perusrakenteet Vaihe 4 Uuden rakentaminen vanhan rinnalla Siirtymävaiheen työt Prosessityöryhmät Jatkotyö Asteittainen uuden toiminnan rakentaminen vanhan rinnalla Henkilöstöasiat, tuki muutokselle Asukas- ja kuntatapaamiset Johtaminen, tilat, talous -tr:t Kuntayhtymän perustaminen Kuntajohtajien ja or:n yhteiskokous / Laaja yhteistyöseminaari Sote-lainsäädäntö mennessä Hallitusohjelma Sote-alue aloittaa Jatkotyö Ky:n toiminnan aloitus Ilmoittautuminen tuotantoalueeksi Siirtyminen työryhmien valmistelusta uuden johdon alaiseen työskentelyyn. Sote-(tuotanto)alue aloittaa ja henkilöstö siirtyy x.x.201x 1/2015 5/2015 9/2015 1/2016 5/2016 9/2016 1/2017?

21 Miten sitten etenemme kun prosessia luonnehtii kompleksisuus? riittävä yhteinen tahtotila ja näkemys lopputuloksesta - ei tarvitse olla täydellistä lopputulosta tiedossa monimutkaisessa toimintaympäristössä lopputulos rakentuu moniäänisesti osallisuudessa ja vuoropuhelussa prosessin aikana siedettävä epävarmuutta ja sitä, että prosessissa ei välttämättä kaikki mene ensimmäisellä suunnitelmalla suoraan maaliin; joudutaan välillä peruuttamaan, menemään ohitustietä ja muuttamaan työkaluja työskentely tapahtuu asiantuntijaverkostoissa yhteistyössä, joissa paljon toimijoita, mutta ei perinteisiä johtamisen ja päätöksenteon hierarkioita tärkeintä on laaja osallisuus, luottamus, moniääninen vuoropuhelu ja yhdessä tekemisen meininki

22 Jatkoetenemisen selkeyttämiseksi 1. Yhteinen tavoite riittävän selkeä, joka jalostuu osallisuudessa ja vuoropuhelussa matkan varrella 2. Enemmän yhteistoimintaa ja osallisuutta - käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen, joka pohjautuu laajaan osallisuuteen (kaikki saman pöydän äärellä) 3. Hallintoa ja tuotannon asiakaslähtöisiä prosesseja ei voi valmistella erikseen 4. Välivaihe ja sen tuloksellisuus yhdessä tekemistä ja päättämistä etupainotteisesti 5. Uudistusprosessin verkostojen johtamisen selkeyttäminen

23

24 Hallinnon uudistus kuntien ohjaukseen. Poliittiset linjaukset hallinnon ja palveluiden valmistelulle. Hallinnon ja palveluiden uudistamisen yhteensovittaminen. Siirtymäajan investoinnit, henkilöstöratkaisut ym. Toimivaltasuhteet selkeiksi, verkostomallinen hanketoiminta ei riitä linjausten ja päätösten tekemiseen. Resurssien käyttö ja työskentely samaan suuntaan KUNNAT POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ VALMISTELUTOIMIKU NTA kuntajohtajat, ky-johtajat TOR Lappi MOR TOR Länsipohja Kunnat isäntäorganisaatioina prosessin omistajia. Päättää itsehallintoaluetta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista. Kuntien nimeämä (sama kuin Sote- Savotassa). Uudistuksen arvot ja periaatteet, tavoitteiden asettaminen, siirtymäajan rajoitteet. Linjaukset organisaation perustamiseen ja palvelutuotannon uudistamiseen. Perustamisen valmistelu poliitt. ohjausryhmälle/kunnille, päätösten toimeenpano, prosessivastaavan ohjaus. Hallinnon ja palveluiden uudistamisen yhteensovittaminen. Palvelutuotannon uudistamisen koordinointi ja yhteen-sovittaminen TOR:ien ohjaus. Valmistelee tuotantoa koskevat merkittävät asiat valmistelutoimikunnalle. Palvelutuotannon uudistamistyö alueellaan, eri työryhmien ohjaus, yhteensovittaminen ja koordinointi. Valmistelee tuotantoa koskevat merkittävät asiat MOR:lle. 24

25 Yhteinen keskustelu jatkosta

26 Kiitoksia! Hyvää kesän jatkoa kaikille!