Viestintäviraston lausunto. Yleisradio Oy:n kertomuksesta vuoden 2015 aikana tarjotusta palvelusta

Transkriptio

1 1 Viestintäviraston lausunto Yleisradio Oy:n kertomuksesta vuoden 2015 aikana tarjotusta palvelusta

2 2 Sisältö 1 TAUSTAA VIESTINTÄVIRASTOLLE ANNETTAVAN KERTOMUKSEN TARKOITUS KERTOMUKSEN ARVIOINTI Yleistä Arvioinnin rajaus Yleistä kertomuksesta Eriyttäminen Muu julkinen palvelu internetissä ja matkaviestimissä Muut tehtävät ja Yleisradion kaupallinen toiminta Yleisradion julkinen palvelu radiossa ja televisiossa Viestintäviraston arvio julkisen palvelun ja muun toiminnan eriyttämisestä Muut televisio- ja radiotoiminnan valvontaan liittyvät tiedot Mainonnan kielto Viestintäviraston arvio mainonnan kiellon noudattamisesta Ohjelmiston eurooppalaisuus ja riippumaton tuotanto Viestintäviraston arvio ohjelmiston eurooppalaisuuden ja riippumattoman tuotannon velvoitteiden toteutumisesta Ohjelmistojen saattaminen näkö- ja kuulorajoitteisten saataville Viestintäviraston arvio ääni- ja tekstityspalvelun toteutumisesta VIESTINTÄVIRASTON LAUSUNTO... 19

3 3 1 TAUSTAA Tässä lausunnossa arvioitavana olevasta vuotta 2015 koskevasta Yleisradio Oy:n tarjoamaa palvelua koskevasta kertomuksesta säädetään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa 1 (jäljempänä yleisradiolaki). Edellistä, vuoden 2014 kertomusta koskevassa lausunnossaan Viestintävirasto totesi, että Yleisradion vuonna 2014 tarjoaman palvelun voitiin katsoa täyttävän sille viraston valvottaviin kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset lukuun ottamatta kertomuksessa käsiteltyjä sponsoroidun ohjelman tuottamisen kiellon ja mainonnan lähettämisen kiellon sekä tekstityspalveluvelvoitteen toteutumatta jäämistä. Yleisradio toimitti kertomuksen vuoden 2015 aikana tarjotusta palvelusta Viestintävirastolle määräaikaan mennessä Kertomukseen sisältyivät seuraavat liitteet: Yleisradion tuloslaskelma 2015 eriytettynä (kertomuksen liite 1), Yleisradion tase eriytettynä (kertomuksen liite 2), taseen rivikohtaiset eriyttämisperusteet (liite 3) Yleisradion kaupallisen toiminnan eriytetyt tuloslaskelmat 2015 (kertomuksen liite 4 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon), tuloslaskelman erittelyt (liite 5 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon), luettelo vuokralle annetuista toimitiloista (liite 6 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon) sekä taulukot Ohjelmiston eurooppalaisuudesta (liite 7) ja Riippumattomien tuottajien ohjelmat (liite 8). Kertomuksen ohessa toimitettiin myös Tilintarkastajien lausunto. 2 VIESTINTÄVIRASTOLLE ANNETTAVAN KERTOMUKSEN TARKOITUS Yleisradion hallituksen Viestintävirastolle toimittamasta kertomuksesta säädetään yleisradiolain 6 b, 12 a ja 12 b :issä. Yleisradiolain mukaan Yleisradion on annettava vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Yhtiö velvoitetaan esittämään kertomuksessaan tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Yleisradion on lisäksi toimitettava Viestintävirastolle huhtikuun loppuun mennessä tilinpäätöksensä, eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen sekä yhtiön tilintarkastajien lausunto eriyttämislaskelmista. Yhtiön on salassapitosäännösten estämättä Viestintäviraston pyynnöstä toimitettava myös muut valvonnassa tarvittavat tiedot. Viestintäviraston on puolestaan annettava kertomuksesta ja edellä mainituista tilinpäätösasiakirjoista lausuntonsa valtioneuvostolle syyskuun loppuun mennessä. Viestintäviraston valvontatehtävät on määritelty yleisradiolain 12 a :ssä. Sen mukaan Viestintävirasto valvoo 7 a, 8, 8 a ja 12 :n noudattamista sekä sitä, että käytössä ei ole alihinnoittelua eikä ristikkäistukia. Viestintäviraston valvonta kohdistuu siten mainonta- ja sponsorointikiellon ohella Yleisradion velvollisuuteen eriyttää laissa säädetyt toiminnot, aineistot ja verkkopalvelut toisistaan. Viestintäviraston tehtäviin kuuluu myös Yleisradion kaupallisen toiminnan valvonta, johon alihinnoittelun ja ristikkäistukien kiellon valvonta liittyy. Yleisradiolakiin sisältyvät seuraamussäännökset siltä osin, kuin säännösten valvonta on Viestintäviraston tehtävä. Jos Yleisradio rikkoo ko. säännöksiä, Viestintävirasto voi velvoittaa yhtiön korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka siitä, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään yhtiön kustannuksella. 1 Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993.

4 4 Yleisradiolain perusteluissa (HE 29/2012 vp.) todetaan, että Viestintäviraston toimivaltaa Yleisradion julkisen palvelun taloudellisessa valvonnassa ehdotetaan vahvistettavaksi. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä LiVM 8/2012 vp Viestintäviraston valvontatehtävän kohdentumisesta todetaan, että julkisen palvelun sisällön valvonta tai yleisradiolain 7 :n mukaisen julkisen palvelun tehtävän toteutumisen valvonta ei kuulu Viestintäviraston vaan Yleisradion hallintoneuvoston toimivaltaan. Viestintävirastolle kuuluu sen sijaan yhtiön toiminnan lainmukaisuuden valvonta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaan hallintoneuvoston ja Viestintäviraston valvontatehtävät ja roolit täydentävät toisiaan. Viestintävirasto arvioi em. nojalla Yleisradion kertomusta vuoden 2015 aikana tarjotusta palvelusta erityisesti sen suhteen, antaako kertomus riittävästi tietoa yhtiön toiminnasta siltä osin kuin yhtiön toiminnan valvonta on säädetty Viestintäviraston tehtäväksi. Viestintäviraston tehtäväksi ei ole säädetty julkisen palvelun sisällön tai tehtävän toteutumisen valvontaa. 3 KERTOMUKSEN ARVIOINTI 3.1 Yleistä Arvioinnin rajaus Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 b :n mukaan yhtiön on vuosittain annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Yhtiö velvoitetaan esittämään kertomuksessaan tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Yleisradiolain 12 a :n mukaan Yleisradion on lisäksi toimitettava Viestintävirastolle tilinpäätöksensä, eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen sekä yhtiön tilintarkastajien lausunto eriyttämislaskelmista. Viestintäviraston taloudelliset valvontatehtävät sisältävän 12 a :n mukaan Viestintäviraston tehtäviin kuuluu valvoa myös, ettei käytössä ole alihinnoittelua eikä ristikkäistukia. Yleisradion julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion talousarviosta saatavalla rahoituksella. Viestintäviraston valvonnalla on tarkoitus varmistaa, että rahastosta saatava rahoitus käytetään vain laissa säädetyn julkisen palvelun toteuttamiseen, eikä kaupallisiin, markkinoita vääristäviin tarkoituksiin. Komission valtiontukitiedonannon mukaan ristikkäistukien kiellon tarkoituksena on varmistaa, että julkista rahoitusta käytetään ainoastaan julkisen palvelun rahoitukseen. Julkisella rahoituksella ei saa rahoittaa yhtiön kaupallista toimintaa. Valtiontukitiedonannon lähtökohtana alihinnoittelun kiellon osalta puolestaan on se, ettei muita kuin julkisen palvelun toimintoja, kuten kaupallisia maksullisia palveluja, hinnoitella tasolle, jonka voidaan kohtuudella katsoa alittavan markkinaehtoisen tarjonnan. Tiedonannon mukaan alihinnoittelun kiellon tarkoituksena on estää markkinoiden vääristyminen tilanteessa, jossa julkisen palvelun yhtiö tarjoaa markkinoilla myös muun kuin julkisen palvelun toimintoihin kuuluvia tuotteita tai palveluja, kuten maksullisia palveluja. Valvonnassaan Viestintävirasto arvioi, onko Yleisradion rahastosta saama korvaus komission tiedonannossa esitetyllä tavalla oikeassa suhteessa julkisen palvelun toteuttamisen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Yleisradiolain 12 b :ssä mainittuja tietoja, joita Viestintävirasto tarvitsee televisioja radiotoiminnan valvontatyössään, ovat ohjelmistojen eurooppalaisuutta ja riippumatonta tuotantoa koskevien kiintiöiden, mainontaa ja sponsorointia sekä äänija tekstityspalvelujen ohjelmiin liittämistä koskevien säännösten noudattaminen.

5 5 Yleisradiolain 7 :n valvonta ei kuulu Viestintäviraston toimivaltaan. Viestintävirasto ei siten arvioi lausunnossaan julkisen palvelun toteutumista tai sisältöä Yleistä kertomuksesta Yleisradion kertomus vuodelta 2015 sisältää Viestintäviraston valvontatehtävässä tarvitsemat tiedot. Julkiseen kertomukseen sisältyvät mm. eriyttämislaskelmat ja tilinpäätöstiedot. Yleisradion kaupallisen toiminnan eriytetyt tuloslaskelmat 2015, tuloslaskelman erittelytiedot sekä tilintarkastajan lausunto Yleisradion laatimasta eriyttämislaskelmasta ovat kertomuksen salassa pidettävissä liitteissä. Seuraavissa luvuissa arvioidaan kertomuksessa annettuja tietoja yksityiskohtaisesti. Luvussa 3.2 arvioidaan annettuja tietoja eriyttämisen kannalta ja luvussa 3.3 muun televisio- ja radiotoimintaan liittyvän valvonnan kannalta. 3.2 Eriyttäminen Yleisradion antaman kertomuksen eriyttämistä koskevaan osioon on liitetty eriyttämistä koskeva tilintarkastajan lausunto sekä eriytetyt tuloslaskelma ja tase. Tilintarkastajan lausunnossa todetaan, että Yleisradio on määritellyt eriyttämisperiaatteet julkisen palvelun toiminnalle ja muulle toiminnalle sekä laatinut eriyttämislaskelmat. Lausunnon mukaan käytetyt periaatteet noudattavat olennaisilta osiltaan Viestintäviraston yleisohjeessa esitettyjä eriyttämislaskelmien yleisiä laadintaperiaatteita ja että eriyttämislaskelmat perustuvat Yleisradion kirjanpitoon. Eriytetty tuloslaskelma ja tase on laadittu siten, että Yleisradio on jaotellut liiketoiminnot julkisen palvelun tarjontaan televisiossa ja radiossa, julkisen palvelun tarjontaan internetissä ja matkaviestimissä sekä kaupallisen toiminnan omana osionaan. Eriyttäminen on käytännössä toteutettu siten, että koko Yleisradion jokainen tuotto- ja kulurivi on jäljempänä ilmenevien kohdistusperiaatteiden mukaisesti kohdistettu ensin julkisen palvelun tarjonnalle internetissä ja matkaviestimissä ja tämän jälkeen kaupalliselle toiminnalle. Näiden kohdistusten jälkeen jäljelle jäävät rivikohtaiset tuotot ja kulut kuuluvat julkisen palvelun tarjonnalle televisiossa ja radiossa. Tästä syystä myös lausunto on laadittu vastaavassa järjestyksessä. Lisäksi Yleisradio on tuloslaskelmansa yhteydessä antanut tarkentavia tietoja liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista, kaupallisen tuotantopalvelun ohjelma- ja palvelutuotoista, maksetuista esityskorvauksista sekä Yleisradion saamista avustuksista. Yleisradio ei kertomuksensa mukaan harjoita tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 3 :n 1 momentin 34 kohdassa tarkoitettua verkkopalvelua. Tämän vuoksi yhtiö ei ole kertomuksessaan käsitellyt yleisradiolain 8 a :ssä edellytettyä verkkopalvelun erittelyä muusta toiminnasta.

6 6 Taulukko 1. Yleisradion tuloslaskelma 2015 eriytettynä. Euroa Yleisradio Oy (koko yhtiö) Julkisen palvelun tarjonta tv:ssä ja radiossa Julkisen palvelun tarjonta internetissä ja matkaviestimissä Kaupallinen toiminta Liikevaihto Yle-vero Ohjelmatuotot Palvelujen myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot: Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot Avustukset Muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Esityskorvaukset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/-TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO Muu julkinen palvelu internetissä ja matkaviestimissä Yleisradiolain 7 a :n perusteella yhtiön tulee eriyttää televisio- ja radiotoiminnan julkisesta palvelusta muu julkinen palvelu. Eriyttämisellä tarkoitetaan 7 a :ssä sitä, että eriytettäville toiminnoille laaditaan tilikausittain tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelman ja taseen tulee olla yhtiön kirjanpidosta johdettavissa ja ne on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Internetpalvelujen kuten Yle Areenan lisäksi yleisradiolain 7 a :ssä tarkoitettuun ryhmään kuuluvat myös matkaviestimillä käytettäväksi tarjotut selaimella ja ladattavilla sovelluksilla sekä tekstiviesteinä toteutetut palvelut (ns. mobiilipalvelut, Internetin ja matkaviestimien kautta käytettäväksi tarjotuista sisällöistä valtaosa julkaistaan myös radio- ja tv-kanavilla. Samaisen lainkohdan mukaan yhtiön ottaessa omaan käyttöönsä julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnassa tuotettua aineistoa tarjotakseen sitä muualla kuin televisio- ja radiotoiminnassa, sen tulee tapahtua samoin ehdoin kuin yhtiön luovuttaessa aineistoa yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Yleisradiolain 7 a :n mukaiseen tuloslaskelmaan (kertomuksen liite 1) sisältyvät tuottoina julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitettu valtion televisio- ja radiorahastosta saatu Yle-veron tuotto, joka on jaettu sekä julkisen palvelun tarjontaan televisiossa ja radiossa että internetissä ja matkaviestimiin tarjotun julkisen palvelun tuloslaskelmaan. Tuotot on jaettu toiminnoille siten, että kummankin toiminnon

7 7 kustannuksia on verrattu julkisen palvelun kokonaiskustannuksiin ja tästä saadulla suhdeluvulla on kohdistettu Yle-verosta saadut tuotot toimintokohtaisesti. Lisäksi tuottoina on ilmoitettu tekstiviestipalveluista saadut tulot, jotka sisältyvät palvelujen myyntituottoihin. Tuloslaskelman kulurakenne noudattaa Yleisradion virallisen tilinpäätöksen erittelytapaa. Kuluina tuloslaskelmassa on henkilöstökuluina internet- ja mobiilipalveluiden tuottamiseen käytetty henkilötyöpanos sivu- ja liitännäiskuluineen ulkoisina esityskorvauskuluina sellaiset hankitut musiikki- ja muiden sisältöoikeuksien kulut, joiden hankintasopimuksissa on eroteltu internetjulkaisuoikeuksien hinta. Lisäksi ulkoisiin esityskorvauskuluihin on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kirjattu myös erottelemattomista kuluista se osuus joka vastaa internet- ja mobiilipalvelujen minuuttimääräisen käytön osuutta yleisön kaikesta Yleisradion palvelujen käytöstä. kaikki muut internet- ja mobiilijulkaisemisesta aiheutuneet suorat kulut sekä suorien kulujen suhteessa jaettu osuus yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Myös tase on rakenteeltaan yhdenmukainen Yleisradion tilinpäätöksen kanssa, tosin Yleisradion Viestintävirastolle toimittama tase on tarkemmalla tasolla kuin Yleisradion virallinen tase. Internet- ja matkaviestinpalveluiden tase on eriytetty julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan taseesta sellaisten tase-erien osalta, jotka aiheutuvat internet- ja mobiilipalveluiden tuottamisesta. Näitä ovat taseen vastaavaa-puolella käyttöomaisuuden aineettomat hyödykkeet, osa aineellisista hyödykkeistä sekä lyhytaikaiset ennakkomaksut, jotka on jaettu samoilla perusteilla kuin tuloslaskelman ulkoiset esityskorvauskulut. Taseen vastattavaa-puolella näitä ovat tämän toiminnan kumulatiivinen voitto/tappio tiikaudesta 2013 alkaen sekä lyhytaikaisen vieraan pääoman eristä osto- ja siirtovelat. Siirtoveloista henkilöstöön liittyvät erät on jaettu henkilöstökulujen mukaisessa suhteessa Muut tehtävät ja Yleisradion kaupallinen toiminta Yleisradiolain 8 :n perusteella muu toiminta kuin 7 :n mukainen julkinen palvelu tulee eriyttää kirjanpidossa julkisen palvelun toiminnasta. Myös mahdollinen yhtiön tarjoama verkkopalvelu on 8 a :n mukaan eriytettävä. Yleisradio Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan mahdollinen muu, julkisen palvelun yleisradiotoimintaa tukeva muu toiminta (myöhemmin kaupallinen toiminta) on järjestettävä kirjanpidollisesti erilliseksi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. Kaupallinen toiminta on jaettu eriyttämislaskelmassa (kertomuksen liite 4, salassa pidettävä) viiteen erilliseen tuloslaskelmaan. Nelonen Median tv-lähetyskeskus Yleisradio tarjoaa sopimuksen perusteella lähetyspalveluja Sanoma Media Finland Oy:n Nelonen Median tv-kanaville. Lähetyspalveluista huolehtii erillinen henkilökunta. Työntekijät ovat Yleisradion palveluksessa, mutta hoitavat vain näitä tehtäviä. Myös laitteistot ja muu käyttöomaisuus ovat vain tämän palvelutuotannon käytössä. Yleisradion kertomuksen mukaan Nelonen Median tv-lähetystoiminnan tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista.

8 8 Tallenteiden ja oikeuksien myynti Yleisradio tarjoaa yleisölle yksityiseen käyttöön julkisen palvelun tv- ja radioohjelmien yksilöllisiä arkistotallenteita. ( Yle lopetti CD- ja DVDtallenteiden ja ohjelmiin liittyvien oheistuotteiden verkkomyynnin yleisölle vuonna Lisäksi Yleisradio myy tv- ja radio-ohjelmiensa esitysoikeuksia, tavaramerkkiensä käyttölisenssejä sekä muita av-sisältöjen immateriaalioikeuksia ulkomaisille tv-yhtiöille sekä muille kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille. Tallenteiden ja oikeuksien myynnin tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Tuotantopalvelut Yleisradio tarjoaa muille tv-yhtiöille, itsenäisille tv-tuotantoyhtiöille sekä muille ostajille henkilö-, tila-, tietoliikenneyhteys- ja laitekapasiteettia kaupallisilla myyntisopimuksilla. Julkisen palvelun sisältöjen tuottamisen kannalta on tietyissä tilanteissa järkevää tarjota vapaata kapasiteettia myös muiden kuin Yleisradion omaan käyttöön. Yleisimmät tällaiset tilanteet ovat: tuotannon vuotuinen kausivaihtelu, joka jättää kapasiteettia vapaaksi, tuotannon päivä- ja viikkorytmin mukainen vaihtelu, joka jättää kapasiteettia vajaaksi, eräiden muiden tahojen kuin Yleisradion tuottamat julkisen palvelun ohjelmasisällöt, joiden tuotannossa on taloudellisesti tai muutoin tarkoituksenmukaista käyttää Yleisradion tuotantokapasiteettia. Yleisradio huolehtii tuotantopalvelujen kaupallisen myynnin markkinahintaisuudesta siten, että kaupallisen myynnin tarjousta valmisteltaessa markkinoilla vallitseva käypä hintataso selvitetään ja tarjous hinnoitellaan niin, ettei tämä markkinahintataso alitu. Tuotantopalveluiden myynnin tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Kun tuotantopalveluiden kaupallisessa myynnissä käytetään tuotannontekijänä julkisen palvelun henkilökuntaa, laitteita, tiloja tai muita hyödykkeitä, näiden tuotannontekijöiden kulut kaupallisen myynnin osalta kirjataan kaupallisen myynnin kuluksi. Palkat ja palkkiot kirjataan suoraan kaupallisen myynnin kustannukseksi riville henkilöstökulut. Laitteet, tilat ja muut hyödykkeet kirjataan riville Liiketoiminnan muut kulut ja vastaavasti julkisen palvelun kuluista vähennetään kaupallisen toiminnan kustannukset riviltä Liiketoiminnan muut kulut. Urheilun erillishankkeet Yleisradio tarjoaa kaupallisena toimintana kansainvälisissä urheilukilpailuissa kuten olympialaisissa kansainvälisen kuvasignaalin tuotantopalveluja. Tilaaja-asiakkaina ovat tv-lähetysoikeuksien omistajat, esimerkiksi Kansainvälisen Olympiakomitean omistama Olympic Broadcasting Services (OBS) -yhtiö. Kansainvälinen kuvasignaali tuotetaan maailmanlaajuisia tv-lähetyksiä varten, jolloin Yleisradio julkisen palvelun osana Suomessa lähetettävät televisioinnit ovat yksi tätä kv-kuvasignaalia käyttävistä tv-lähetyksistä. Eri maissa toimivat tv-yhtiöt käyttävät kv-kuvasignaalia haluamallaan tavalla omien tv-lähetystensä pohjana. Yleisradion julkisen palvelun osana Suomessa lähetet-

9 9 tävät lopulliset tv-urheilulähetykset leikataan alkuperäisestä kuvasignaalista ja tarpeen mukaan yhdistetään julkisen palvelun osana tuotettaviin studio-osuuksiin sekä varustetaan suomenkielisellä selostuksella. Julkisen palvelun osana toteutettava lopullinen kansallinen tv-lähetys on riippumaton siitä, mikä tv-tuotantopalveluyritys on toteuttanut kv-kuvasignaalin tuotannon. Esimerkiksi olympialaisten eri lajien ja lajiryhmien tuotannot toteutetaan eri tuotantoyhtiöissä, ja Yleisradion julkisen palvelun osana niistä kaikista tuotetaan lopullinen kansallinen tv-lähetys. Kansainvälisen kuvasignaalin tuotantopalvelujen kaupallisen tarjoamisen motiivina Yleisradiolle ovat henkilökunnan vapaan kapasiteetin hyödyntäminen sekä henkilökunnan osaamisen kehittäminen näissä kv-tason tuotannoissa, niin että osaamista voidaan hyödyntää Ylen julkisen palvelun tuottamisessa myös kotimaisiin tarpeisiin. Kaupallisena toimintana tarjottava, televisiotuotannon varsinainen myytävä hyödyke on henkilökunnan osaaminen ja työpanos. Tuotannot voidaan toteuttaa Yleisradion omalla tv-tuotantokalustolla tai ulkopuolelta vuokratulla kalustolla. Tällaisia kaupallisia kansainvälisen urheilun televisiointeja ei ole kaikkina vuosina, vaan ne riippuvat kilpailujen järjestämisaikatauluista ja Yleisradion saamista kaupallisista toimeksiannoista. Vuonna 2015 Yleisradio osallistui Suomessa järjestettävien hiihdon, yhdistetyn ja mäkihypyn maailmancupin osakilpailujen, hiihdon Suomen cupin ja hiihdon SM-kilpailujen tuotantojen toteuttamiseen kaupallisena toimintana. Nämä kaupalliset tuotannot toteutettiin Yleisradion omalla, tuolloin vapaana olleella kalustolla ja osaksi alihankintana Yleisradion käyttöön vuokratulla kalustolla. Yleisradio huolehtii urheilun erillishankkeiden kaupallisen myynnin markkinahintaisuudesta siten, että kaupallisen myynnin tarjousta valmisteltaessa markkinoilla vallitseva käypä hintataso selvitetään ja tarjous hinnoitellaan siten, ettei tämä markkinahintataso alitu. Urheilukilpailujen tuotantopalvelujen markkinassa tarjottavat palvelut ovat osaksi tuotantokohtaisesti niin yksilöllisiä, ettei vallitsevaa markkinahintatasoa ole aina olemassa. Tällöin Yleisradion tekemän tarjouksen hinnoittelu perustuu kulujen täydelliseen kattamiseen ja riittävän katteen sisällyttämiseen tarjoushintaan. Tällä tavoin toimittaessa kaupallisen toiminnan tuotot ylittävät sen kulut eikä Yleisradion saamaa julkisen palvelun rahoitusta käytetä kaupallisen toiminnan subventointiin. Urheilun erillishankkeiden tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Kun urheilun erillishankkeiden kaupallisessa myynnissä käytetään tuotannontekijänä julkisen palvelun henkilökuntaa, laitteita, tiloja tai muita hyödykkeitä, niin näiden tuotannontekijöiden kulut kaupallisen myynnin osalta kirjataan kaupallisen myynnin kuluksi. Palkat ja palkkiot kirjataan suoraan kaupallisen myynnin kustannukseksi riville henkilöstökulut. Laitteet, tilat ja muut hyödykkeet kirjataan riville Liiketoiminnan muut kulut ja vastaavasti julkisen palvelun kuluista vähennetään kaupallisen toiminnan kustannukset riviltä Liiketoiminnan muut kulut. Tilojen vuokraus Yleisradio antaa vuokralle omistamiaan toimitiloja, joille yhtiön omassa toiminnassa ei ole käyttöä. Vuokralle annettuja tiloja oli vuoden 2015 lopussa noin neliömetriä (v lopussa neliömetriä) yhtiön omistamista yhteensä neliömetrin toimitiloista. Lisäksi Yleisradio on vuokrannut omaan käyttöönsä muiden omistamia tiloja neliömetriä. Vuonna 2015 vuokrausliiketoiminnan kokonaistuotot olivat euroa. Kokonaiskulut ja vuokraustoiminnan poistot olivat euroa. Kokonaistulos vuokrausliiketoiminnasta vuonna 2015 oli siten euroa. Edellisvuoteen verrattuna kokonaistulos nousi euroa.

10 10 Vuokralaisia oli vuoden 2015 lopussa 41 kpl. Lisäksi vuokralle annettuna oli vuonna 2015 yksi rivitaloasuinrakennus, jossa on yhteensä kolme asuntoa. Asunnot sijaitsevat Inarissa, ja vuokralaisina on Yleisradion Inarin toimipisteen työntekijöitä. Tiloissa ei ole Yleisradion omaa toimintaa. Kaikissa muissa rakennuksissa, joista tiloja on vuokrattu ulos, Yleisradio toimii myös itse. Vuonna 2015 vuokraustoiminta pysyi edellisen vuoden tasolla. Yleisradio teki vuonna 2015 VR-yhtymä Oy:n kanssa esisopimuksen Yleisradion omistaman Iso Paja - toimistorakennuksen pääosan vuokraamisesta VR-konsernin käyttöön vuoden 2016 aikana. Tilat on Yleisradion kertomuksen mukaan annettu vuokralle markkinahinnoittelua noudattaen ja huomioiden muun muassa vuokrakohteen ja -suhteen erityispiirteet ja sopimuskauden pituus. Tilavuokrauksen kuluiksi on kohdistettu vuokraustoiminnan muut kulut, joihin kuuluvat mm. energia- ja jätehuoltokulut, kiinteistöhoitokulut, tonttikulut sekä poistot niiden Yleisradion omistamien rakennusten osalta, joissa tilavuokraustoimintaa harjoitetaan. Näiden lisäksi tilavuokrauksen kuluiksi on kohdistettu em. kulujen suhteessa jaettu osuus yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukustannuksista. Kaupallisen toiminnan taseen eriyttäminen Kaupallisen toiminnan tase on eriytetty julkisen palvelun taseesta samoilla periaatteilla kuin vuonna Eriyttäminen on tehty Yleisradion mukaan mahdollisimman kattavasti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaikkien sellaisten tase-erien osalta, jotka aiheutuvat kaupallisesta toiminnasta tai ovat muutoin suorassa suhteessa kaupalliseen toimintaan. Sellaisten tase-erien osalta, joilla ei ole niin suoraa suhdetta kaupalliseen toimintaan, että aiheuttamisperiaatetta voitaisiin käytännön tasolla käyttää, eriyttäminen on tehty kulujen mukaisessa suhteessa. Osa tase-eristä ei aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistu lainkaan kaupalliseen toimintaan, minkä vuoksi kaupallisen toiminnan taseessa on useita nollarivejä. Yleisradion edellä selostettujen taseen eriyttämisperiaatteiden soveltuminen kullekin taseriville on kuvattu taseen taulukon oikeassa reunassa (taulukko 2) seuraavilla lyhenteillä AP=aiheuttamisperiaate JK=jako kulujen mukaisessa suhteessa JP=kohdistuu kokonaan julkiseen palveluun sekä tarkemmilla rivikohtaisilla selityksillä taulukossa Yleisradion julkinen palvelu radiossa ja televisiossa Televisiossa ja radiossa tarjottavan julkisen palvelun eriytetty tuloslaskelma ja tase muodostuvat, kun koko yhtiön tuloslaskelmasta ja taseesta vähennetään riveittäin edellä kuvatut internetissä ja matkaviestimiin tarjottu julkinen palvelu sekä kaupallinen toiminta (kertomuksen taulukot nro 1 ja 2). Liikevaihtoon on kirjattu seuraavia tuottoja: Julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan tuloslaskelmaan on kirjattu saadusta julkisen palvelun rahoituksesta osuus, joka on laskettu käyttäen tv- ja radiotoiminnan kustannusosuutta julkisen palvelun kokonaiskustannuksista Ohjelmatuottoina julkisen palvelun ohjelmatuotannoista saatuja kulukorvauksia, joita yhteistuotantosopimuksien muut osapuolet ovat maksaneet Yleisradiolle korvauksena Yleisradion käyttämistä kuluista Palvelujen myyntituottoina mm. Radion Sinfoniaorkesterin ym. julkisen palvelujen tuotantojen lipputuloja, eduskunnan täysistuntojen internet-lähtetysten kulukorvauksia ja ohjelmasiirtoon käytetyn EBUn satelliittimaa-aseman kulu-

11 11 korvauksia sekä julkisen palvelun tv-ohjelmien yhteydessä järjestettyjen yleisöpuhelinäänestysten tuottoja. Julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu: Käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka koostuvat julkisen palvelun toiminnan käytössä olleen käyttöomaisuuden myynnistä Muina tuottoina mm. saatuja avustuksia sekä ulkomailta saatuja alvpalautuksia Viestintäviraston arvio julkisen palvelun ja muun toiminnan eriyttämisestä Viestintävirasto on arvioinut Yleisradion toimittaman taseen ja tuloslaskelman. Yleisradio on esittänyt laskelmat Viestintäviraston yhtiölle antaman ohjeistuksen mukaisesti. Yleisradio on sisällyttänyt SVT World -kanavan edelleenlähettämisen kulut vuoden 2015 tilinpäätöksessä osaksi julkisen palvelun toimintaa 2. Arvio julkisen palvelun tuottojen ja kulujen eriyttämisestä Kertomuksen liitteenä olevassa eriytetyssä tuloslaskelmassa tuotot muodostuvat liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista. Kuluista eritellään henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset, esityskorvaukset ja liiketoiminnan muut kulut. Eriytetty tuloslaskelma noudattaa yhtiön virallisen tilinpäätöksen rakennetta, mutta on osittain laadittu tätä tarkemmalle erittelytasolle. Julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitettu Yle-veron tuotto on kohdistettu eriyttämislaskelmassa kustannusten suhteessa sekä julkisen palvelun tarjontaan tv:ssä ja radiossa että internetissä ja matkaviestimiin tarjotun julkisen palvelun tarjontaan. Ohjelmatuotoista se osa, joka on syntynyt kulukorvauksena yhteistuotantosopimuksista, on kohdennettu julkiselle palvelulle. Palveluiden myyntituotoista julkisten palveluiden tuotantojen lipputulot, eduskunnan täysistuntojen internet-lähetysten kulukorvaukset, yleisöpuhelinäänestysten tuotot ja EBUn satelliittimaa-aseman kulukorvaukset on eriytetty julkisen palvelun tarjontaan tv:ssä ja radiossa. Viestintävirasto on viime vuoden lausunnossaan kiinnittänyt Yleisradion huomiota siihen, että julkisen palvelun tehtävää varten tuotettavien yhteistuotanto-ohjelmien tuotot jaetaan oikeasuhteisesti julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan kesken. Viestintävirasto on tutustunut yhteistuotantona tehtäviin ohjelmiin ja käynyt keskusteluja Yleisradion edustajien kanssa näitä koskevien tuottojen (ja kulujen) jakamistavasta. Yleisradio on sitoutunut jakamaan osan yhteistuotanto-ohjelmien tuotoista julkiselle palvelulle myöhemmin määrittelemällään tavalla alkaen vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Julkisen palvelun muut tuotot on ensisijaisesti kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osin televisio- ja radiotoiminnalle ja osin internetissä ja matkaviestimissä tarjotulle julkiselle palvelulle. Toissijaisesti loppuosa muista tuotoista on kohdistettu muiden kustannusten suhteessa julkisen palvelun kokonaiskustannuksista. Ne sisältävät käyttöomaisuuden myyntivoittoja, vuokratuottoja, saatuja avustuksia sekä ulkomailta saatuja alv-palautuksia. Yleisradio on eritellyt Viestintäviraston pyynnöstä yksityiskohtaisella tasolla avustusten ja ohjelmatuottojen sisältämät erät (salassa pidettävässä kertomuksen taulukossa 5). Viestintävirasto tulee jatkossakin seuraamaan julkisen palvelun yhteistuotannoissa syntyvien tuottojen käsittelytapaa. 2 Vuonna 2014 SVT World -kanavaa esitettiin erillisellä toimiluvalla ja se oli eriytetty osaksi kaupallista toimintaa.

12 12 Julkiseen palveluun eriytetyt kulut muodostuvat henkilöstökuluista, poistoista ja arvonalennuksista, esityskorvauksista ja muista liiketoiminnan kuluista. Henkilöstökulut on eriytetty työajanseurantatietojen mukaisesti toiminnoille. Poistot ja arvonalennukset kohdistetaan sen mukaisesti, miten ko. rakennus on tosiasiallisen käytön mukaan sijoittunut Yleisradion julkiseen tai kaupalliseen toimintaan eriytetyssä taseessa vastaavaa -puolelle. Esityskorvauskulut on kohdistettu julkisen palvelun puolella siten, että internetin ja matkaviestinpalveluiden kuluiksi on kirjattu internet-julkaisuoikeushinnalla osoitettavissa olevat kulut ja loput julkiseen palvelusisältöön kuuluvasta ohjelmistosta on kohdistettu julkiseen palveluun televisiossa ja radiossa. Lisäksi ulkoisiin esityskorvauskuluihin on aiheuttamisperiaatteen mukaan kirjattu se osuus muista esityskorvauskuluista, joka vastaa internet- ja matkaviestinpalvelujen minuuttimääräisen käytön osuutta yleisön kaikesta Yleisradion palvelujen käytöstä. Liiketoiminnan muut kulut on jaettu muiden kustannusten suhteessa toiminnoille. Viestintävirasto on kiinnittänyt aikaisemmin mainitulla tavalla huomiota myös siihen, miten julkisen palvelun tehtävää varten tuotettavien yhteistuotanto-ohjelmien kulut on jaettu julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan kesken. Viestintäviraston ja Yleisradion välisestä tietojenvaihdosta on käynyt ilmi, ettei yhteistuotanto-ohjelmien tuotantohetkellä ole nähtävissä syntyykö ohjelmalle julkiselle palvelulle kuuluvia tuottoja. Tällöin kuluja ei voida kirjata senhetkisen tiedon valossa sekä julkiselle että kaupalliselle toiminnolle, vaan yhteistuotanto-ohjelmat on lähtökohtaisesti tehty julkisen palvelujen tehtävän hoitamiseksi ja mahdolliset jälkimyyntituotot realisoituvat myöhempinä tilikausina. Kulujen kohdistaminen jälkikäteen uudelleen eriyttämislaskelmassa vuosien kuluttua ei ole järkevää. Tästä johtuen Viestintäviraston näkemyksen mukaan julkisen ja kaupallisen toiminnon rajapinta on yhteistuotanto-ohjelmien osalta aiheuttamisperiaatetta riittävässä määrin noudattava, kunhan mahdolliset jälkimyynnistä syntyvät myyntituotot kohdistetaan lähtökohtaisesti julkiselle palvelulle. Mikäli jokin osa myyntituotoista perustellusta syystä kuuluu kaupallisen toiminnan tuotoksi, tulee tämä selvittää erikseen. Kuitenkin sellaiset yhteistuotantokulut, joista on jo etukäteen tai saman tilikauden aikana nähtävissä myyntituottojen syntyvän julkiselle palvelulle, tulee pyrkiä jakamaan kuluvan tilikauden eriyttämislaskelmassa aiheuttamisperusteisesti. Viestintävirastolla ei ole muilta osin huomautettavaa julkisen palvelun tuottojen ja kulujen eriyttämisestä. Osana laajaa taloushallinnon prosessi- ja järjestelmäuudistusta Yleisradio on kertonut tarkentavansa muun muassa kaupallisen toiminnan hyödyntämien julkisen palvelun tuottamiseksi hankittujen resurssien kustannusten oikeaa kohdistamisesta kaupalliselle toiminnalle. Viestintävirasto muistuttaa, että Yleisradiolla on viime kädessä velvollisuus pitää huolta siitä, että julkisen palvelun tehtävän hoitamisesta syntyneet tuotot ja kulut kohdistuvat oikeasuhteisesti eri toimintojen kesken. Arvio kaupallisen toiminnan tuottojen ja kulujen eriyttämisestä Kaupallisen toiminnan tuloslaskelmasta Yleisradio on laatinut kertomuksen liitteenä olevan taulukon 4 (salassa pidettävä). Kaupallisen toiminnan tuloslaskelma on eriytetty viiteen alatoimintoon (Tallenteiden ja oikeuksien myynti, Lähetystoiminta, Tuotantopalvelut, Urheilun erillishankkeet sekä Tilojen vuokraus 3 ). Kullekin alatoiminnolle on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaiset suorat kulut edellisessä kappaleessa kuvatuilla jakoperusteilla. Liiketoiminnan muissa kuluissa oleva osuus 3 Yleisradio on toimittanut jälkikäteen korjatun taulukon 6 koskien harjoittamaansa toimitilojen vuokrausta.

13 13 yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista on kohdistettu suorien kulujen suhteessa. Kun tuotantopalveluiden tai urheilun erillishankkeiden kaupallisessa myynnissä käytetään tuotannontekijänä julkisen palvelun henkilökuntaa, laitteita, tiloja tai muita hyödykkeitä, näiden tuotannontekijöiden kulut kaupallisen myynnin osalta kirjataan kaupallisen myynnin kuluksi. Palkat ja palkkiot kirjataan suoraan kaupallisen myynnin kustannukseksi riville henkilöstökulut. Laitteet, tilat ja muut hyödykkeet kirjataan riville Liiketoiminnan muut kulut. Vastaavasti julkisen palvelun kuluista vähennetään kaupallisen toiminnan kustannukset riviltä Liiketoiminnan muut kulut. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yhdessä eriytettävässä toiminnossa syntyvä sisäinen tuotto tulisi ensisijaisesti esittää sille kuuluvan toiminnon tuottoriveillä sen sijaan, että hyvitetään samaa kululajiriviä. Näin toimien julkisen palvelun kaupalliselle toiminnalle myymät henkilö-, tila- ja laiteresurssit tulevat kirjatuksi läpinäkyvällä tavalla tuotoksi julkisen palvelun tuloslaskelmaan ja kuluksi kaupallisen toiminnan tuloslaskelmaan. Viestintävirasto tulee seuraamaan, miten Yleisradio toteuttaa ylläesitettyjen tuottojen kohdistamisen julkiselle palvelulle. Tämän lisäksi virasto tulee arvioimaan, kuinka paljon kaupallisen toiminnan puolella toteutettavat yhteistuotannot sisältävät sellaisia tuottoja, jotka kuuluisi kohdentaa julkisen palvelun tuotoiksi. Tällaisia tuottoja voi esiintyä sekä Tallenteiden ja oikeuksien myynti -toiminnon että Tuotantopalvelu-toiminnon tuloslaskelmassa. Arvio kaupallisen toiminnan taseen eriyttämisestä Yleisradion laatimassa eriytetyssä taseessa pysyvät vastaavat on jaettu julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan, julkisen palvelun internet- ja matkaviestintoiminnan ja kaupallisen toiminnan kesken. Taseen vaihtuvat vastaavat ovat rahoitusarvopapereita ja pankkisaamisia lukuun ottamatta soveltuvin osin kohdennettu kaikille eriytettäville toiminnoille. Eriytetyn taseen rakenne noudattaa yhtiön virallisen tilinpäätöksen erittelytarkkuutta. Viestintävirastolla ei ole huomautettavaa eriytetyn taseen laatimistavasta. Eriytetty tuloslaskelma ja tase eivät yksinään mahdollista lain 7 a :n ja sen perustelujen edellyttämää palvelujen myynnin tasapuolisten ehtojen toteutumisen arviointia. Ne antavat kuitenkin lähtökohdan alustavalle arviolle Yleisradion julkisen palvelun toimintoja ja muuta toimintaa koskien. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että Yleisradion tuotot muusta kuin yleisradiolain 7 :n tarkoittamasta julkisesta palvelusta kattavat kokonaisuudessaan niiden kulut. Lisäksi voidaan todeta, että eriyttämisvelvollisuuden piiriin kuuluva muu kaupallinen toiminta on julkisen palveluun verrattuna vähäistä. 3.3 Muut televisio- ja radiotoiminnan valvontaan liittyvät tiedot Mainonnan kielto Yleisradiolain 12 :n mukaan Yleisradio ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden eri televerkoissa tarjoamiensa julkisen palvelun tehtävään kuuluvien sisältöpalveluiden yhteydessä. Yleisradio ei lain mukaan saa tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. Viestintävirasto antoi vuonna 2015 viisi mainontaa ja sponsorointia koskevaa päätöstä Yleisradion ohjelmista. Viestintävirasto katsoi antamassaan Partiomestari-ohjelmaa koskeneessa päätöksessä Yleisradion rikkoneen Yleisradiolain 12 :ssä asetettua sponsoroitujen ohjelmien tuottamisen kieltoa tilaamalla ulkopuoliselta tuotantoyhtiöltä sponsoroitua ohjelmaa eli tuottamalla sponsoroitua ohjelmaa alihankkijaa käyttäen. Lisäksi Viestintävirasto antoi Yleisradiolle huomautuksen mainonnan kiellon rikkomisesta. Viestintävirasto katsoi Yleisradion rikkoneen mainonnan kieltoa sijoittamalla Yle Urheilun NHL-jääkiekkoa koskeville internet-sivuille linkkejä maksulliselle Viaplay.fi-sivustolle. Kolmessa muussa Vies-

14 14 tintäviraston vuonna 2015 tutkimassa tapauksessa virasto katsoi, että Yleisradio ei ollut syyllistynyt sääntöjen rikkomiseen. Yleisradion kertomuksen mukaan Yleisradion omavalvontajärjestelmään kuuluvat sananvapauslain mukaiset vastaavat toimittajat huolehtivat Yleisradion eettisten ohjeiden sekä hyvän toimitustavan noudattamisen valvonnasta sekä Yleisradion ohjelmatoimintaa koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonnasta. Lainsäädännön valvontaan kuuluu mm. mainonta- ja sponsorointikieltojen noudattamisen valvonta. Vastaavat toimittajat arvioivat myös ulkopuolisten tahojen kanssa toteutettavat yhteistyöhankkeet osana omavalvontaa. Arvioinnilla tehostetaan omavalvontaa ja varmistetaan mainonta- ja sponsorointikieltojen noudattaminen Yleisradion toiminnassa. Yleisradion kertomuksen mukaan vastaavat toimittajat tehostivat vuoden 2015 aikana mainonta- ja sponsorointikiellon omavalvontaa täydentämällä mainontaa ja sponsorointia koskevaa omavalvontaohjeistustaan. Vastaavat toimittajat antoivat ohjeen kumppanuuksista ohjelmatoiminnassa ja ohjeen yritysten nimien, tunnusten, tuotemerkkien sekä mainosten näkyvyydestä tapahtumataltioinneissa sekä tarkensivat kumppanuuksia ohjelmatoiminnassa koskevan ohjeen sponsorointilinjauksia. Ohjeet on julkaistu Yleisradion sisäisillä vastuullisen toiminnan intranet-sivuilla ja niitä on käsitelty sisäisissä koulutuksissa Viestintäviraston arvio mainonnan kiellon noudattamisesta Viestintävirasto pitää hyvänä, että Yleisradio on panostanut omavalvontansa kehittämiseen huolehtiakseen mainonnan kiellon noudattamisesta. Huolimatta tästä, Viestintävirasto antoi kaksi päätöstä, joissa todettiin Yleisradion rikkoneen mainonnan tai sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa. Viestintävirasto katsoi päätöksessään Yleisradion rikkoneen yleisradiolain 12 :ssä asetettua sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa esittämällä Suomen partiolaiset ry:n sponsoroimaa Partiomestari-ohjelmaa Ylen TV 2 - kanavalla. Päätös koski kiellettyä Suomen partiolaiset ry:n sponsorointia, joka ilmeni Suomen partiolaisten tunnettuuden edistämisenä ja lisäjäsenten hankkimisena kilpailtaessa Partiomestari tittelistä. Partiomestari 2013 on Story of Sports Oy:n ja Suomen Partiolaiset ry:n ohjelmaa varten luoma konsepti. Viestintävirasto velvoitti Yleisradiota lopettamaan päätöksessä lainvastaiseksi todettuna sponsorointiyhteistyönä tuotettujen Partiomestari -ohjelmien lähettämisen Yleisradion televisiokanavilla sekä huolehtimaan jatkossa siitä, että Yleisradio noudattaa toiminnassaan sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa. Yleisradion vastaavat toimittajat järjestivät päätöksen johdosta organisaatioissaan koulutustilaisuuksia sekä selvensivät sponsorointia koskevia linjauksia kumppanuuksia ohjelmatoiminnassa koskevassa omavalvontaohjeessa. Yleisradion kertomuksen mukaan vastaavat toimittajat tehostivat vuoden 2015 aikana mainontaja sponsorointikiellon omavalvontaa täydentämällä mainontaa ja sponsorointia koskevaa omavalvontaohjeistustaan. Viestintävirasto katsoi päätöksessään , että Yleisradio oli rikkonut Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 :n 1 momentissa säädettyä mainonnan lähettämisen kieltoa sisällyttämällä internet-palveluunsa linkin maksulliselle viaplay.fi -sivustolle. Viestintäviraston näkemyksen mukaan linkin toteutuksessa rikottiin piilomainonnan kieltoa, koska Yleisradion tarkoituksena on ollut käyttää linkkiä mainostarkoituksessa ja linkki on kokonaisuutena arvioiden ollut sopimattoman silmiinpistävä. Linkki on myös saattanut johtaa internet-sivujen käyttäjiä harhaan toiminnan luonteen suhteen. Viestintävirasto velvoitti Yleisradiota korjaamaan lainvastaisen me-

15 15 nettelynsä, minkä seurauksena Yleisradio poisti Yle Urheilun internet-sivuilla olleet linkit. Viestintävirasto piti Yleisradion toimia mainittujen päätösten johdosta riittävinä. Kolmessa muussa vuoden 2015 aikana annetussa päätöksessä Viestintävirasto katsoi, että Yleisradio ei ollut syyllistynyt mainonnan tai sponsoroinnin kiellon rikkomiseen. Päätökset koskivat Rintheessä, Min Morgon sekä Urheilugaala -ohjelmia Ohjelmiston eurooppalaisuus ja riippumaton tuotanto Tietoyhteiskuntakaaren 209 :n 1 momentin mukaan (917/2014) televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan 4. Tietoyhteiskuntakaaren 209 :n 3 momentin mukaan tilausohjelmapalvelujen tarjoajien on edistettävä eurooppalaisten teosten saatavuutta palveluissaan. Tietoyhteiskuntakaaren 210 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava riippumattomien tuottajien tuottamille ohjelmille 19 % lähetysajastaan, johon ei lueta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille, teleostoslähetyksille ja tekstitelevisiolähetyksille varattua aikaa, tai vaihtoehtoisesti 19 prosenttia ohjelmistobudjetistaan. Mainittuun riippumattomien tuottajien osuuteen laskettavista ohjelmista puolet on oltava viimeisen viiden vuoden aikana tuotettuja. Yleisradion kertomuksen mukaan televisiolähetysten eurooppalaisuusaste oli kokonaisuudessaan 86,6 % (kertomuksen liite 7, taulukko). Eurooppalaisuusasteet olivat: YLE TV1 93,0 %, YLE TV2 80,6 %, YLE Teema 78,5 % ja YLE Fem 99,1 %. Riippumattomien eurooppalaisten tuottajien osuus ohjelmatuotannosta oli Yleisradion televisiokanavilla 34,7 % (kertomuksen liite 8, taulukko). YLE TV1 31,8 %, YLE TV2 28,5 %, YLE Teema 45,9 % ja YLE Fem 39 %. Yleisradion vastauksen 5 mukaan näistä viimeisen viiden vuoden aikana tuotettua ohjelmaa oli ohjelmistoittain seuraavasti: YLE TV1 57,3 %, YLE TV2 77,5 %, YLE Teema 60,1 % ja YLE Fem 86,0 % Tilausohjelmapalvelujen osalta Yleisradio toteaa edistäneensä eurooppalaisten teosten saatavuutta siten, että Yleisradio Areena on hankkinut catch-up -oikeudet lähes kaikkiin televisiossa esitettäviin eurooppalaisiin sarjoihin ja ohjelmiin. Lisäksi Areenaan hankittiin ohjelmia ja elokuvia, jotka esitettiin vain Areenassa (ns. Areena uniikit). Eurooppalaisia ohjelmasarjoja tarjottiin Areenassa myös kokonaisina tuotantokausina (ns. katalogeina). Eurooppalaisia ohjelmia oli 87 % kaikesta Areenan tarjonnasta vuonna Eurooppalainen ohjelmisto oli vahvasti esillä Areenan ja Yleisradion verkkopalveluiden etusivuilla. Yleisradio panosti myös ohjelmiston taustoittamiseen sekä markkinointiin tv-kanavilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Yleisradio aloitti Areenakanavien ja ns. paketoinnin suunnittelun (toteutus 2016). Näillä toimenpiteillä Yleisradio edistää ohjelmien ja elokuvien löydettävyyttä Areenassa. Areenan hakutoiminto ei toistaiseksi tarjoa tietoa tuotantomaan perusteella. Tieto tuotantomaasta sisältyy kuitenkin usein ohjelmasarjan kuvaustekstiin. Jatkossa metatietojen merkitseminen ja julkaisu laajenevat. Yleisradio kehittää myös ohjelmien ja elokuvien esityskieleen perustuvaa hakutoimintoa. 4 Vuosittaiseen lähetysaikaan ei lueta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille, tekstitelevisiolähetyksille tai teleostoslähetyksille varattua aikaa. 5 Asiassa nro 749/930/2016 saadun selvityksen mukaan.

16 Viestintäviraston arvio ohjelmiston eurooppalaisuuden ja riippumattoman tuotannon velvoitteiden toteutumisesta Yleisradion televisiokanavat ovat täyttäneet ohjelmiston eurooppalaisuutta ja riippumatonta tuotantoa koskevat vaatimukset. Tilausohjelmapalvelun puolella Yleisradion toimet eurooppalaisten teosten saatavuuden edistämiseksi palvelussa ovat tässä vaiheessa riittäviä Ohjelmistojen saattaminen näkö- ja kuulorajoitteisten saataville Vuonna 2015 voimaan tullut tietoyhteiskuntakaaren 211 asettaa Yleisradiolle kaksi velvollisuutta, joiden tarkoituksena on parantaa näkö- ja kuulorajoitteisten edellytyksiä seurata Yleisradion tv-kanavia. Säädöksen mukaan suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin on liitettävä tekstitys sekä muihin ohjelmiin selostus tai palvelu, jossa tekstitetyn ohjelman teksti muutetaan ääneksi (ääni- ja tekstityspalvelu). Ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä Yleisradio Oy:stä annetussa laissa tarkoitettuihin julkisen palvelun ohjelmistoihin. Velvollisuuksia on täsmennetty valtioneuvoston asetuksessa televisio- ja radiotoiminnasta (1245/2014) siten, että tekstityspalvelun osuus kalenterivuoden ohjelmatunneista Yleisradion osalta oli vuonna % kun taas äänipalvelu tuli liittää kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin. Ääni- ja tekstityspalvelua ei tarvinnut vuonna 2015 liittää musiikkiesityksiin eikä urheiluohjelmiin. Lastenohjelmat tulivat vuonna 2015 velvollisuuden piiriin siten, että tekstityspalvelun osuus kalenterivuoden suomen- ja ruotsinkielisistä lastenohjelmatunneista vuonna 2015 on 50 %. Äänipalvelu tuli liittää kaikkiin käännöstekstitettyihin lastenohjelmiin. Ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa. Säädöksissä tekstityspalveluksi nimitettyä kutsutaan arkikielessä ohjelmatekstitykseksi, joka tarkoittaa suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien varustamista samankielisellä kuvaruudussa näkyvällä tekstityksellä. Ohjelmatekstitys helpottaa eriasteisesti kuulorajoitteisten tv-katselua ja palvelee myös maahanmuuttajia sekä kieltä opiskelevia Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Säädöksissä äänipalveluksi nimitettyä kutsutaan arkikielessä äänitekstitykseksi, joka tarkoittaa vieraskielisten käännöstekstitettyjen ohjelmien varustamista koneellisesti tuotetulla ns. synteettisellä suomen- tai ruotsinkielisellä käännöspuheella. Äänitekstitys helpottaa näkövammaisten ja lukemisesteisten tv-katselua. Vieraskielisissä tv-ohjelmissa kuvaruudulla näkyvä käännöstekstitys ei ole sääntelyn piirissä.

17 Viestintäviraston arvio ääni- ja tekstityspalvelun toteutumisesta Viestintävirasto tarkasteli ääni- ja tekstityspalveluvelvoitteen toteutumista vuonna 2015 Yleisradion osalta edelleen lähtökohtaisesti ohjelmistokohtaisesti. Lastenohjelmien osalta velvoitteen täyttymistä arvioitiin yhtiökohtaisesti, koska niitä koskeva velvoite oli laissa ensi kertaa vuonna 2015 ja kyseessä oli ns. siirtymäsäännös. SVT Worldin ohjelmia arvioitiin osana Yle Fem -kanavan ohjelmistoa, koska SVT Worldin ohjelmat lähetettiin Yle Fem -kanavapaikalla. Alla olevasta taulukosta näkyy velvoitteen toteutuminen ohjelmistoittain jaoteltuna. Äänipalvelujen toteutuminen TV1 TV2 Teema YLE Fem** MTV3 Nelonen Äänipalveluvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärä Äänipalvelun sisältävien ohjelmatuntien määrä Äänipalvelun sisältävien ohjelmatuntien %-osuus 100 % 100 % 100 % 69 % 99 % 100 % Tekstityspalvelujen toteutuminen Yle kaikki* TV1 TV2 Teema YLE Fem** MTV3 Nelonen Tekstitysvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärä (pl. Lastenohjelmat) Tekstitettyjen ohjelmatuntien määrä (pl. Lastenohjelmat) Tekstitysvelvoitteen alaisten lastenohjelmatuntien kokonaismäärä* Tekstitettyjen lastenohjelmatuntien määrä* Tilausohjelmapalvelussa toteutettujen tekstitettyjen ohjelmatuntien määrä Tilausohjelmapalvelussa toteutetuista tekstitetyistä ohjelmatunneista laskennassa mukaan otettujen ohjelmatuntien määrä Tilausohjelmapalvelussa toteutettujen tekstitettyjen lastenohjelmatuntien määrä* Tilausohjelmapalvelussa toteutetuista tekstitetyistä lastenohjelmatunneista laskennassa mukaan otettujen ohjelmatuntien määrä* Tekstitettyjen ohjelmatuntien %-osuus 79 % 100 % 100 % 95 % 75 % 51 % Tekstitettyjen lastenohjelmatuntien %-osuus 83 % 66 % 37 % * Yle kaikki -sarakkeessa on yhteenlaskettuna kaikki yhtiön lähettämät lastenohjelmat, koska niitä koskevan tekstitysvelvoitteen täyttymistä on päätöksessä arvioitu yhtiökohtaisesti. ** SVT World -ohjelmat sisältyvät Yle Fem -kanavan lukuihin, jolla ohjelmat on esitetty. Yleisradion hallintoneuvosto päätti , että SVT World -kanavan edelleenlähetys on lukien Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n mukaista julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ja sitä esitetään Yle Fem -kanavan kanavapaikalla. Tästä syystä Viestintävirasto pyysi Yleisradiota toimittamaan ääni- ja tekstityspalvelua koskevissa vastauksissaan myös SVT Worldiä koskevat vastaavat luvut osana Yle Fem -kanavan lukuja. Viestintävirasto toteaa, että äänipalvelun osalta Yleisradio täytti velvoitteen kattavasti kaikilla kanavillaan pois lukien Yle Fem -kanavapaikalla esitetyt SVT Worldin vieraskieliset ohjelmat. Yleisradion selvityksen mukaan 6 SVT ei tarjoa ollenkaan äänipalvelua SVT World -kanavan ohjelmistoon. Palvelun käyttöönotto Suomessa edellyttäisi Yleisradion mukaan merkittäviä muutoksia sekä SVT:n että Yleisradion lähetysteknologiaan, sillä Yleisradion äänitekstitys pohjautuu DVB -tekstitykseen ja SVT:n käyttämä käännöstekstitys on ns. ruutuun poltettua tekstitystä. Tekstityspalvelun osalta velvoite täyttyi muiden kuin Yle TV1 -kanavan osalta. Yle TV1 -kanavalla tekstitettyjen ohjelmatuntien prosenttiosuus oli 79 % vaaditun 90 prosentin sijaan. Vuonna 2014 velvoite jäi täyttymättä Yle Fem- ja Yle Fem HD -kanavien osalta. Viestintävirasto huomautti Yleisradiota televisio- ja radiotoiminnasta an- 6 Asiassa nro 95/932/2016.