Viestintäviraston lausunto. Yleisradio Oy:n kertomuksesta vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta

Transkriptio

1 1 Viestintäviraston lausunto Yleisradio Oy:n kertomuksesta vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta

2 2 Sisältö 1 TAUSTAA VIESTINTÄVIRASTOLLE ANNETTAVAN KERTOMUKSEN TARKOITUS KERTOMUKSEN ARVIOINTI Yleistä Arvioinnin rajaus Yleistä kertomuksesta Eriyttäminen Muu julkinen palvelu internetissä ja matkaviestimissä Muut tehtävät ja Yleisradion kaupallinen toiminta Yleisradion julkinen palvelu radiossa ja televisiossa Viestintäviraston arvio julkisen palvelun ja muun toiminnan eriyttämisestä Muut televisio- ja radiotoiminnan valvontaan liittyvät tiedot Mainonnan kielto Viestintäviraston arvio mainonnan kiellon noudattamisesta Ohjelmiston eurooppalaisuus ja riippumaton tuotanto Viestintäviraston arvio ohjelmiston eurooppalaisuuden ja riippumattoman tuotannon velvoitteiden toteutumisesta Ohjelmistojen saattaminen näkö- ja kuulorajoitteisten saataville Viestintäviraston arvio ääni- ja tekstityspalvelun toteutumisesta SVT Worldin ohjelmistotoimilupa Viestintäviraston arvio SVT Worldin ohjelmistotoimiluvan ehtojen täyttymisestä VIESTINTÄVIRASTON LAUSUNTO... 18

3 3 1 TAUSTAA Tässä lausunnossa arvioitavana olevasta vuotta 2014 koskevasta Yleisradio Oy:n tarjoamaa palvelua koskevasta kertomuksesta säädetään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa 1 (jäljempänä yleisradiolaki). Edellistä, vuoden 2013 kertomusta koskevassa lausunnossaan Viestintävirasto totesi, että Yleisradion vuonna 2013 tarjoaman palvelun voitiin katsoa täyttävän sille viraston valvottaviin kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset lukuun ottamatta kertomuksessa käsiteltyjä eriyttämisvelvoitteen noudattamatta jättämistä (SVT World -kanavan edelleenlähettämisen ja toimitilavuokraus -toiminnon tuottojen ja kulujen eriyttäminen) ja sponsorointikiellon rikkomista sekä äänipalvelujen toteuttamisvelvoitetta. Yleisradio toimitti kertomuksen vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta Viestintävirastolle määräaikaan mennessä Kertomukseen sisältyivät seuraavat liitteet: Yleisradion tuloslaskelma 2014 eriytettynä (kertomuksen liite 1), Yleisradion tase eriytettynä (kertomuksen liite 2), taseen rivikohtaiset eriyttämisperusteet (liite 3) Yleisradion kaupallisen toiminnan ml. SVT World -kanavan eriytetyt tuloslaskelmat 2014 (kertomuksen liite 4 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon), tuloslaskelman erittelyt (liite 5 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon), luettelo vuokralleannetuista toimitiloista (liite 6 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon) sekä taulukot Ohjelmiston eurooppalaisuudesta (liite 7) ja Riippumattomien tuottajien ohjelmat (liite 8). Kertomuksen ohessa toimitettiin myös Tilintarkastajien lausunto. Yleisradion kertomus sisältää viimeisenä jaksona selvityksen SVT World - kanavan edelleenlähettämisestä. 2 VIESTINTÄVIRASTOLLE ANNETTAVAN KERTOMUKSEN TARKOITUS Yleisradion hallituksen Viestintävirastolle toimittamasta kertomuksesta säädetään yleisradiolain 6 b, 12 a ja 12 b :issä. Yleisradiolain mukaan Yleisradion on annettava vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Yhtiö velvoitetaan esittämään kertomuksessaan tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Yleisradion on lisäksi toimitettava Viestintävirastolle huhtikuun loppuun mennessä tilinpäätöksensä, eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen sekä yhtiön tilintarkastajien lausunto eriyttämislaskelmista. Yhtiön on salassapitosäännösten estämättä Viestintäviraston pyynnöstä toimitettava myös muut valvonnassa tarvittavat tiedot. Viestintäviraston on puolestaan annettava kertomuksesta ja edellä mainituista tilinpäätösasiakirjoista lausuntonsa valtioneuvostolle syyskuun loppuun mennessä. Viestintäviraston valvontatehtävät on määritelty yleisradiolain 12 a :ssä. Sen mukaan Viestintävirasto valvoo 7 a, 8, 8 a ja 12 :n noudattamista sekä sitä, että käytössä ei ole alihinnoittelua eikä ristikkäistukia. Viestintäviraston valvonta kohdistuu siten mainonta- ja sponsorointikiellon ohella Yleisradion velvollisuuteen eriyttää laissa säädetyt toiminnot, aineistot ja verkkopalvelut toisistaan. Viestintäviraston tehtäviin kuuluu myös Yleisradion kaupallisen toiminnan valvonta, johon alihinnoittelun ja ristikkäistukien kiellon valvonta liittyy. 1 Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993.

4 4 Yleisradiolakiin sisältyvät seuraamussäännökset siltä osin, kuin säännösten valvonta on Viestintäviraston tehtävä. Jos Yleisradio rikkoo ko. säännöksiä, Viestintävirasto voi velvoittaa yhtiön korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka siitä, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään yhtiön kustannuksella. Yleisradiolain perusteluissa (HE 29/2012 vp.) todetaan, että Viestintäviraston toimivaltaa Yleisradion julkisen palvelun taloudellisessa valvonnassa ehdotetaan vahvistettavaksi. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä LiVM 8/2012 vp Viestintäviraston valvontatehtävän kohdentumisesta todetaan, että julkisen palvelun sisällön valvonta tai yleisradiolain 7 :n mukaisen julkisen palvelun tehtävän toteutumisen valvonta ei kuulu Viestintäviraston vaan Yleisradion hallintoneuvoston toimivaltaan. Viestintävirastolle kuuluu sen sijaan yhtiön toiminnan lainmukaisuuden valvonta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaan hallintoneuvoston ja Viestintäviraston valvontatehtävät ja roolit täydentävät toisiaan. Viestintävirasto arvioi em. nojalla Yleisradion kertomusta vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta erityisesti sen suhteen, antaako kertomus riittävästi tietoa yhtiön toiminnasta siltä osin kuin yhtiön toiminnan valvonta on säädetty Viestintäviraston tehtäväksi. Viestintäviraston tehtäväksi ei ole säädetty julkisen palvelun sisällön tai tehtävän toteutumisen valvontaa. 3 KERTOMUKSEN ARVIOINTI 3.1 Yleistä Arvioinnin rajaus Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 b :n mukaan yhtiön on vuosittain annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Yhtiö velvoitetaan esittämään kertomuksessaan tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Yleisradiolain 12 a :n mukaan Yleisradion on lisäksi toimitettava Viestintävirastolle tilinpäätöksensä, eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen sekä yhtiön tilintarkastajien lausunto eriyttämislaskelmista. Viestintäviraston taloudelliset valvontatehtävät sisältävän 12 a :n mukaan Viestintäviraston tehtäviin kuuluu valvoa myös, ettei käytössä ole alihinnoittelua eikä ristikkäistukia. Yleisradion julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion talousarviosta saatavalla rahoituksella. Viestintäviraston valvonnalla on tarkoitus varmistaa, että rahastosta saatava rahoitus käytetään vain laissa säädetyn julkisen palvelun toteuttamiseen, eikä kaupallisiin, markkinoita vääristäviin tarkoituksiin. Komission valtiontukitiedonannon mukaan ristikkäistukien kiellon tarkoituksena on varmistaa, että julkista rahoitusta käytetään ainoastaan julkisen palvelun rahoitukseen. Julkisella rahoituksella ei saa rahoittaa yhtiön kaupallista toimintaa. Valtiontukitiedonannon lähtökohtana alihinnoittelun kiellon osalta puolestaan on se, ettei muita kuin julkisen palvelun toimintoja, kuten kaupallisia maksullisia palveluja, hinnoitella tasolle, jonka voidaan kohtuudella katsoa alittavan markkinaehtoisen tarjonnan. Tiedonannon mukaan alihinnoittelun kiellon tarkoituksena on estää markkinoiden vääristyminen tilanteessa, jossa julkisen palvelun yhtiö tarjoaa markkinoilla myös muun kuin julkisen palvelun toimintoihin kuuluvia tuotteita tai palveluja, kuten maksullisia palveluja. Valvonnassaan Viestintävirasto arvioi, onko Yleisradion rahastosta saama korvaus komission tiedonannossa esitetyllä tavalla oikeassa suhteessa julkisen palvelun toteuttamisen toteutuneisiin nettokustannuksiin.

5 5 Yleisradiolain 12 b :ssä mainittuja tietoja, joita Viestintävirasto tarvitsee televisioja radiotoiminnan valvontatyössään, ovat ohjelmistojen eurooppalaisuutta ja riippumatonta tuotantoa koskevien kiintiöiden, mainontaa ja sponsorointia sekä äänija tekstityspalvelujen ohjelmiin liittämistä koskevien säännösten noudattaminen. Yleisradiolain 7 :n valvonta ei kuulu Viestintäviraston toimivaltaan. Viestintävirasto ei siten arvioi lausunnossaan julkisen palvelun toteutumista tai sisältöä Yleistä kertomuksesta Yleisradion kertomus vuodelta 2014 sisältää Viestintäviraston valvontatehtävässä tarvitsemat tiedot. Julkiseen kertomukseen sisältyvät mm. eriyttämislaskelmat ja tilinpäätöstiedot. Yleisradion kaupallisen toiminnan eriytetyt tuloslaskelmat 2014, tuloslaskelman erittelytiedot sekä tilintarkastajan lausunto Yleisradion laatimasta eriyttämislaskelmasta ovat kertomuksen salassa pidettävissä liitteissä. Seuraavissa luvuissa arvioidaan kertomuksessa annettuja tietoja yksityiskohtaisesti. Luvussa 3.2 arvioidaan annettuja tietoja eriyttämisen kannalta ja luvussa 3.3 muun televisio- ja radiotoimintaan liittyvän valvonnan kannalta. 3.2 Eriyttäminen Yleisradion antaman kertomuksen eriyttämistä koskevaan osioon on liitetty eriyttämistä koskeva tilintarkastajan lausunto sekä eriytetyt tuloslaskelma ja tase. Tilintarkastajan lausunnossa todetaan, että Yleisradio on määritellyt eriyttämisperiaatteet julkisen palvelun toiminnalle ja muulle toiminnalle sekä laatinut eriyttämislaskelmat. Lausunnon mukaan käytetyt periaatteet noudattavat olennaisilta osiltaan Viestintäviraston yleisohjeessa esitettyjä eriyttämislaskelmien yleisiä laadintaperiaatteita ja että eriyttämislaskelmat perustuvat Yleisradion kirjanpitoon. Eriytetty tuloslaskelma ja tase on laadittu siten, että Yleisradio on jaotellut liiketoiminnot julkisen palvelun tarjontaan televisiossa ja radiossa, julkisen palvelun tarjontaan internetissä ja matkaviestimissä sekä kaupallisen toiminnan omana osionaan. Eriyttäminen on käytännössä toteutettu siten, että koko Yleisradion jokainen tuotto- ja kulurivi on jäljempänä ilmenevien kohdistusperiaatteiden mukaisesti kohdistettu ensin julkisen palvelun tarjonnalle internetissä ja matkaviestimissä ja tämän jälkeen kaupalliselle toiminnalle. Näiden kohdistusten jälkeen jäljelle jäävät rivikohtaiset tuotot ja kulut kuuluvat julkisen palvelun tarjonnalle televisiossa ja radiossa. Tästä syystä myös lausunto on laadittu vastaavassa järjestyksessä. Lisäksi Yleisradio on tuloslaskelmansa yhteydessä antanut tarkentavia tietoja liiketoiminnan muista tuotoista, muista kuluista, kaupallisen tuotantopalvelun ohjelmaja palvelutuotoista, maksetuista esityskorvauksista sekä Yleisradion saamista avustuksista. Yleisradio ei kertomuksensa mukaan harjoita viestintämarkkinalain (393/2003) 2 :ssä tarkoitettua verkkopalvelua. 2 Tämän vuoksi yhtiö ei ole kertomuksessaan käsitellyt yleisradiolain 8 a :ssä edellytettyä verkkopalvelun erittelyä muusta toiminnasta lukien verkkopalvelu määritellään tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 3 :n 1 momentin 34 kohdassa

6 6 Taulukko 1. Yleisradion tuloslaskelma 2014 eriytettynä. Euroa Yleisradio Oy Julkisen palvelun tarjonta tv:ssä ja radiossa Julkisen palvelun tarjonta internetissä ja matkaviestimissä Muu, ml. kaupallinen toiminta Liikevaihto Yle-vero Ohjelmatuotot Palvelujen myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot: Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot Avustukset Muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Esityskorvaukset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/-TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO Muu julkinen palvelu internetissä ja matkaviestimissä Yleisradiolain 7 a :n perusteella yhtiön tulee eriyttää televisio- ja radiotoiminnan julkisesta palvelusta muu julkinen palvelu. Eriyttämisellä tarkoitetaan 7 a :ssä sitä, että eriytettäville toiminnoille laaditaan tilikausittain tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelman ja taseen tulee olla yhtiön kirjanpidosta johdettavissa ja ne on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Internetpalvelujen kuten Yle Areenan lisäksi yleisradiolain 7 a :ssä tarkoitettuun ryhmään kuuluvat myös matkaviestimillä käytettäväksi tarjotut selaimella ja ladattavilla sovelluksilla sekä tekstiviesteinä toteutetut palvelut (ns. mobiilipalvelut, Internetin ja matkaviestimien kautta käytettäväksi tarjotuista sisällöistä valtaosa julkaistaan myös radio- ja tv-kanavilla. Samaisen lainkohdan mukaan yhtiön ottaessa omaan käyttöönsä julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnassa tuotettua aineistoa tarjotakseen sitä muualla kuin televisio- ja radiotoiminnassa, sen tulee tapahtua samoin ehdoin kuin yhtiön luovuttaessa aineistoa yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Yleisradiolain 7 a :n mukaiseen tuloslaskelmaan (kertomuksen liite 1) sisältyvät tuottoina julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitetut valtion televisio- ja radiorahastosta saatu Yle-veron tuotto, joka on jaettu sekä julkisen palvelun tarjontaan televisiossa ja radiossa että internetissä ja matkaviestimiin tarjotun julkisen palvelun

7 7 tuloslaskelmaan. Tuotot on jaettu toiminnoille siten, että kummankin toiminnon kustannusten suhteellista osuutta on verrattu julkisen palvelun kokonaiskustannuksiin ja tästä saadulla suhdeluvulla on kohdistettu Yle-verosta saadut tuotot toimintokohtaisesti. Lisäksi tuottoina on ilmoitettu tekstiviestipalveluista saadut tulot. Tuloslaskelman kulurakenne noudattaa Yleisradion virallisen tilinpäätöksen erittelytapaa. Kuluina tuloslaskelmassa on - henkilöstökuluina internet- ja mobiilipalveluiden tuottamiseen käytetty henkilötyöpanos sivukuluineen - ulkoisina esityskorvauskuluina vain sellaiset hankitut musiikki- ja muiden sisältöoikeuksien kulut, joiden hankintasopimuksissa on eroteltu internetjulkaisuoikeuksien hinta erillisenä. Lisäksi ulkoisiin esityskorvauskuluihin on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kirjattu se osuus hankintasopimuksissa käyttökohteeltaan erottelemattomista ostettujen esitysoikeuksien kuluista, joka vastaa internet- ja mobiilipalvelujen minuuttimääräisen käytön osuutta yleisön kaikesta Yleisradion palvelujen käytöstä. - kaikki muut internet- ja mobiilijulkaisemisesta aiheutuneet suorat kulut sekä suorien kulujen suhteessa jaettu osuus yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukustannuksista. Myös tase on rakenteeltaan yhdenmukainen Yleisradion tilinpäätöksen kanssa. Internet- ja matkaviestinpalveluiden tase on eriytetty julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan taseesta sellaisten tase-erien osalta, jotka aiheutuvat internet- ja mobiilipalveluiden tuottamisesta. Näitä ovat taseen vastaavaa-puolella käyttöomaisuuden aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä lyhytaikaiset ennakkomaksut, jotka on jaettu samoilla perusteilla kuin tuloslaskelman ulkoiset esityskorvauskulut. Taseen vastattavaa-puolella näitä ovat tämän toiminnan kumulatiivinen voitto/tappio tiikaudesta 2013 alkaen sekä lyhytaikaisen vieraan pääoman eristä osto- ja siirtovelat. Siirtoveloista henkilöstöön liittyvät erät on jaettu henkilöstökulujen mukaisessa suhteessa Muut tehtävät ja Yleisradion kaupallinen toiminta Yleisradiolain 8 :n perusteella muu toiminta kuin 7 :n mukainen julkinen palvelu tulee eriyttää kirjanpidossa julkisen palvelun toiminnasta. Myös mahdollinen yhtiön tarjoama verkkopalvelu on 8 a :n mukaan eriytettävä. Yleisradio Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan mahdollinen muu, julkisen palvelun yleisradiotoimintaa tukeva muu toiminta (myöhemmin kaupallinen toiminta) on järjestettävä kirjanpidollisesti erilliseksi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. Kaupallinen toiminta on jaettu eriyttämislaskelmassa (kertomuksen liite 4, salassa pidettävä) kuuteen erilliseen tuloslaskelmaan. Nelonen Median tv-lähetyskeskus Yleisradio tarjoaa sopimuksen perusteella lähetyspalveluja Sanoma-konsernin Nelonen Median tv-kanaville. Lähetyspalveluista huolehtii erillinen henkilökunta. Työntekijät ovat Yleisradion palveluksessa, mutta hoitavat vain näitä tehtäviä. Myös laitteistot ja muu käyttöomaisuus ovat vain tämän palvelutuotannon käytössä. Yleisradion kertomuksen mukaan Nelonen Median tv-lähetystoiminnan tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista.

8 8 Tallenteiden ja oikeuksien myynti Yleisradio tarjoaa kuluttajille julkisen palvelun tv- ja radio-ohjelmien tallenteita sekä ohjelmiin liittyviä oheistuotteita verkkomyyntinä ( Lisäksi Yleisradio myy tv- ja radio-ohjelmiensa lähetysoikeuksia sekä muita avsisältöjen immateriaalioikeuksia ulkomaisille tv-yhtiöille sekä kotimaisille ja ulkomaisille av-sisältöjen jakelijoille. Tallenteiden ja oikeuksien myynnin tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Tuotantopalvelut Yleisradio tarjoaa muille tv-yhtiöille, itsenäisille tv-tuotantoyhtiöille sekä muille ostajille henkilö-, tila-, tietoliikenneyhteys- ja laitekapasiteettia erilaisten sopimusten pohjalta. Julkisen palvelun sisältöjen tuottamisen kannalta on tietyissä tilanteissa järkevää tarjota vapaata kapasiteettia myös muiden kuin Yleisradion omaan käyttöön. Yleisimmät tällaiset tilanteet ovat: - tuotannon vuotuinen kausivaihtelu, joka jättää kapasiteettia vapaaksi, - tuotannon päivä- ja viikkorytmin mukainen vaihtelu, joka jättää kapasiteettia vajaaksi, - eräiden muiden tahojen kuin Yleisradion tuottamat julkisen palvelun ohjelmasisällöt, joiden tuotannossa on taloudellisesti tai muutoin tarkoituksenmukaista käyttää Yleisradion tuotantokapasiteettia. Tällaista oli Yleisradion antaman kertomuksen mukaan Fintoto Oy:n raviohjelmien tuottaminen asti. Tuotantopalveluiden myynnin tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Urheilun erillishankkeet Yleisradio toteuttaa suurissa kansainvälissä urheilukilpailuissa (olympialaisissa, yleisurheilun MM- ja EM-kisoissa) joidenkin kilpailulajien tai -tapahtumien televisioinnin. Tällaisia merkittäviä urheilukilpailuja on tyypillisesti joka toinen vuosi, kilpailujen järjestämisaikatauluista riippuen. Vuonna 2014 Yleisradio osallistui Sotshin talviolympialaisten 2014 tuotantojen toteuttamiseen kaupallisena toimintana. Urheilun erillishankkeiden tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Tilojen vuokraus Yleisradio antaa vuokralle omistamiaan toimitiloja, joille yhtiön omassa toiminnassa ei ole käyttöä. Vuokralle annettuja tiloja oli vuoden 2014 lopussa neliömetriä (v lopussa neliömetriä) yhtiön omistamista yhteensä neliömetrin toimitiloista. Lisäksi Yleisradio on vuokrannut omaan käyttöönsä muiden omistamia tiloja neliömetriä. Vuonna 2014 vuokrausliiketoiminnan kokonaistuotot olivat euroa. Kokonaiskulut ja vuokraustoiminnan poistot olivat euroa. Kokonaistulos vuokrausliiketoiminnasta vuonna 2014 oli siten euroa. Edellisvuoteen verrattuna kokonaistulos nousi tappiollisesta euron tuloksesta 1,2 miljoonaa euroa.

9 9 Vuokralaisia oli vuoden 2014 lopussa 24 kpl. Lisäksi vuokralle annettuna oli vuonna 2014 yksi rivitaloasuinrakennus, jossa on yhteensä neljä asuntoa. Asunnot sijaitsevat Inarissa, ja vuokralaisina on Yleisradion Inarin toimipisteen työntekijöitä. Tiloissa ei ole Yleisradion omaa toimintaa. Kaikissa muissa rakennuksissa, joista tiloja on vuokrattu ulos, Yleisradio toimii myös itse. Vuonna 2014 vuokraustoiminta pysyi edellisen vuoden tasolla. Uutena vuokrausmallina vuoden 2014 helmikuussa avattiin Isossa Pajassa uusi yhteisöllinen työskentelytila "Loft Helsinki". Kooltaan noin 600 neliön suuruinen toimistoalue on paikka, jossa yleisradiolaisten työskentely ja kokoustaminen on mahdollista ja josta Yleisradio on vuokrannut työpisteitä myös muille yrityksille. Työpistevuokrahinnan määrittelyssä on huomioitu vastaavien tilojen hinnoittelu Helsingissä. Tilaa on hyödynnetty lisäksi lukuisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Loft-vuokralaisia oli vuoden 2014 lopussa kymmenen. Tilat on Yleisradion kertomuksen mukaan annettu vuokralle markkinahinnoittelua noudattaen ja huomioiden muun muassa vuokrakohteen ja -suhteen erityispiirteet ja sopimuskauden pituus. Yleisradio on suorittanut keväällä 2014 Yleisradiolain 6 a :n mukaisen ennakkoarvioinnin Yleisradion Tampereen studiokapasiteetin vuokrausta koskien. Tilavuokrauksen kuluiksi on kohdistettu vuokraustoiminnan muut kulut, joihin kuuluvat mm. energia- ja jätehuoltokulut, kiinteistöhoitokulut sekä poistot niiden Yleisradion omistamien rakennusten osalta, joissa tilavuokraustoimintaa harjoitetaan. Näiden lisäksi tilavuokrauksen kuluiksi on kohdistettu em. kulujen suhteessa jaettu osuus yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukustannuksista. Lisäksi tilavuokraukseen kohdistuvat henkilöstökulut on siirretty tuloslaskelman riviltä "Liiketoiminnan muut kulut" riville "Henkilöstökulut". Tilavuokrauksen vuoden 2014 kulujen kohdistamisperiaatetta on täsmennetty. Vuoden 2013 eriytetyn tilinpäätöksen laskentatapaan verrattuna Yleisradio on vuonna 2014 kohdistanut tilavuokraukselleen euroa vähemmän, koska nämä kulut eivät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistu vuokralle annettuihin toimitiloihin. SVT World -kanavan edelleenlähettäminen Yleisradio on aikaisempina vuosina sisällyttänyt SVT World -kanavan edelleenlähettämisen kulut eriytetyssä tilinpäätöksessään osaksi julkisen palvelun toimintaa. Vuoden 2013 kertomuksesta antamassaan lausunnossa Viestintävirasto ohjeisti Yleisradiota eriyttämään SVT World -kanavan edelleenlähettämiseen liittyvät tuotot ja kulut julkisen palvelun toiminnasta, koska sitä harjoitettiin erillisen toimiluvan nojalla. Yleisradio ei tarvitse erillistä toimilupaa julkisen palvelun televisioohjelmistojen lähettämiseen. SVT World - kanavan edelleenlähettämien tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Kaupallisen toiminnan taseen eriyttäminen Kaupallisen toiminnan tase on eriytetty julkisen palvelun taseesta samoilla periaatteilla kuin vuonna Eriyttäminen on tehty Yleisradion mukaan mahdollisimman kattavasti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaikkien sellaisten tase-erien osalta, jotka aiheutuvat kaupallisesta toiminnasta tai ovat muutoin suorassa suhteessa kaupalliseen toimintaan. Sellaisten tase-erien osalta, joilla ei ole niin suoraa suhdetta kaupalliseen toimintaan, että aiheuttamisperiaatetta voitaisiin käytännön ta-

10 10 solla käyttää, eriyttäminen on tehty kulujen mukaisessa suhteessa. Osa tase-eristä ei aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistu lainkaan kaupalliseen toimintaan, minkä vuoksi kaupallisen toiminnan taseessa on useita nollarivejä. Yleisradion edellä selostettujen taseen eriyttämisperiaatteiden soveltuminen kullekin taseriville on kuvattu taseen taulukon oikeassa reunassa (taulukko 2) seuraavilla lyhenteillä - AP=aiheuttamisperiaate - JK=jako kulujen mukaisessa suhteessa - JP=kohdistuu kokonaan julkiseen palveluun sekä tarkemmilla rivikohtaisilla selityksillä taulukossa Yleisradion julkinen palvelu radiossa ja televisiossa Televisiossa ja radiossa tarjottavan julkisen palvelun eriytetty tuloslaskelma ja tase muodostuvat, kun koko yhtiön tuloslaskelmasta ja taseesta vähennetään riveittäin edellä kuvatut internetissä ja matkaviestimiin tarjottu julkinen palvelu sekä kaupallinen toiminta (kertomuksen taulukot nro 1 ja 2). Liikevaihtoon on kirjattu seuraavia tuottoja: - Julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan tuloslaskelmaan on kirjattu saadusta julkisen palvelun rahoituksesta osuus, joka on laskettu käyttäen tv- ja radiotoiminnan kustannusosuutta julkisen palvelun kokonaiskustannuksista - Ohjelmatuottoina julkisen palvelun ohjelmatuotannoista saatuja kulukorvauksia, joita yhteistuotantosopimuksien muut osapuolet ovat maksaneet Yleisradiolle korvauksena Yleisradion käyttämistä kuluista - Palvelujen myyntituottoina mm. Radion Sinfoniaorkesterin ym. julkisen palvelujen tuotantojen lipputuloja, eduskunnan täysistuntojen internet-lähtetysten kulukorvauksia ja ohjelmasiirtoon käytetyn EBUn satelliittimaa-aseman kulukorvauksia sekä julkisen palvelun tv-ohjelmien yhteydessä järjestettyjen yleisöpuhelinäänestysten tuottoja. Julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu: - Käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka koostuvat julkisen palvelun toiminnan käytössä olleen käyttöomaisuuden myynnistä - Muina tuottoina mm. saatuja avustuksia sekä ulkomailta saatuja alvpalautuksia Viestintäviraston arvio julkisen palvelun ja muun toiminnan eriyttämisestä Viestintävirasto on arvioinut Yleisradion toimittaman taseen ja tuloslaskelman. Yleisradio on esittänyt laskelmat Viestintäviraston yhtiölle antaman ohjeistuksen mukaisesti. Arvio julkisen palvelun tuottojen eriyttämisestä Kertomuksen liitteenä olevassa eriytetyssä tuloslaskelmassa tuotot muodostuvat liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista. Kuluista eritellään henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset, esityskorvaukset ja liiketoiminnan muut kulut. Eriytetty tuloslaskelma noudattaa yhtiön virallisen tilinpäätöksen rakennetta, mutta on osittain laadittu tätä tarkemmalle erittelytasolle. Julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitettu Yle-veron tuotto on kohdistettu eriyttämislaskelmassa kustannusten suhteessa sekä julkisen palvelun tarjontaan tv:ssä ja radiossa että internetissä ja matkaviestimiin tarjotun julkisen palvelun tarjontaan. Ohjelmatuotoista se osa, joka on syntynyt kulukorvauksena yhteistuotantosopi-

11 11 muksista, on kohdennettu julkiselle palvelulle. Palveluiden myyntituotoista julkisten palveluiden tuotantojen lipputulot, eduskunnan täysistuntojen internet-lähetysten kulukorvaukset, yleisöpuhelinäänestysten tuotot ja EBUn satelliittimaa-aseman kulukorvaukset on eriytetty julkisen palvelun tarjontaan tv:ssä ja radiossa. Viestintävirasto pyytää Yleisradiota varmistumaan siitä, että internetissä ja matkaviestimissä tarjotun julkisen palvelun tuloslaskelma sisältää aiheuttamisperiaatteen mukaiset tuotot. Internetissä ja matkaviestimissä tarjottavien ohjelmasisältöjen määrän kasvaessa tulisi huolehtia siitä, että vastaava julkisen palvelun erillistuloslaskelma heijastaa mahdollisimman hyvin tapahtuvaa muutosta. Julkisen palvelun muut tuotot on ensisijaisesti kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osin televisio- ja radiotoiminnalle ja osin internetissä ja matkaviestimissä tarjotulle julkiselle palvelulle. Toissijaisesti loppuosa muista tuotoista on kohdistettu muiden kustannusten suhteessa julkisen palvelun kokonaiskustannuksista. Ne sisältävät käyttöomaisuuden myyntivoittoja, vuokratuottoja, saatuja avustuksia sekä ulkomailta saatuja alv-palautuksia. Yleisradio on eritellyt Viestintäviraston pyynnöstä yksityiskohtaisella tasolla avustusten ja ohjelmatuottojen sisältämät erät (salassa pidettävässä kertomuksen taulukossa 5). Viestintävirastolla ei ole huomautettavaa julkisen palvelun tuottojen eriyttämisestä. Arvio julkisen palvelun kulujen eriyttämisestä Julkiseen palveluun eriytetyt kulut muodostuvat henkilöstökuluista, poistoista ja arvonalennuksista, esityskorvauksista ja muista liiketoiminnan kuluista. Henkilöstökulut on eriytetty työajanseurantatietojen mukaisesti toiminnoille. Poistot ja arvonalennukset kohdistetaan sen mukaisesti, miten ko. rakennus on tosiasiallisen käytön mukaan sijoittunut Yleisradion julkiseen tai kaupalliseen toimintaan eriytetyssä taseessa vastaavaa -puolelle. Esityskorvauskulut on kohdistettu julkisen palvelun puolella siten, että internetin ja matkaviestinpalveluiden kuluiksi on kirjattu erillisellä internet-julkaisuoikeushinnalla osoitettavissa olevat kulut ja loput julkiseen palvelusisältöön kuuluvasta ohjelmistosta on kohdistettu julkiseen palveluun televisiossa ja radiossa. Lisäksi ulkoisiin esityskorvauskuluihin on aiheuttamisperiaatteen mukaan kirjattu se osuus muista esityskorvauskuluista, joka vastaa internet- ja matkaviestinpalvelujen minuuttimääräisen käytön osuutta yleisön kaikesta Yleisradion palvelujen käytöstä. Liiketoiminnan muut kulut on jaettu muiden kustannusten suhteessa toiminnoille. Viestintävirasto kiinnittää huomiota siihen, miten julkisen palvelun tehtävää varten tuotettavien yhteistuotanto-ohjelmien tuotot ja kulut jaetaan julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan kesken. Viestintävirasto tulee seuraamaan yhteistuotantoohjelmien tuottojen ja kulujen jakautumistapaa. Yleisradiolla on velvollisuus pitää huolta siitä, että julkisen palvelun tehtävän hoitamisesta syntyneet tuotot ja kulut kohdistuvat oikeasuhteisesti eri toimintojen kesken. Viestintävirastolla ei ole muilta osin huomautettavaa julkisen palvelun kulujen eriyttämisestä. Arvio kaupallisen toiminnan kulujen eriyttämisestä Kaupallisen toiminnan tuloslaskelmasta Yleisradio on laatinut kertomuksen liitteenä olevan taulukon 4 (salassa pidettävä). Kaupallisen toiminnan tuloslaskelma on eriytetty kuuteen alatoimintoon (Tallenteiden ja oikeuksien myynti, Lähetystoiminta, Tuotantopalvelut, Urheilun erillishankkeet, Tilojen vuokraus 3 sekä SVT-World). Kullekin alatoiminnolle on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaiset suorat kulut edellisessä kappaleessa kuvatuilla jakoperusteilla. Liiketoiminnan muissa kuluissa oleva osuus yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista on kohdistettu suorien kulu- 3 Yleisradio on toimittanut jälkikäteen korjatun taulukon 6 koskien harjoittamaansa toimitilojen vuokrausta.

12 12 jen suhteessa. Viestintävirastolla ei ole huomautettavaa kaupallisen toiminnan eriytetystä tuloslaskelmasta. Yleisradion laatimassa eriytetyssä taseessa pysyvät vastaavat on jaettu julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan, julkisen palvelun internet- ja matkaviestintoiminnan ja kaupallisen toiminnan kesken. Taseen vaihtuvat vastaavat ovat rahoitusarvopapereita ja pankkisaamisia lukuun ottamatta soveltuvin osin kohdennettu kaikille eriytettäville toiminnoille. Eriytetyn taseen rakenne noudattaa yhtiön virallisen tilinpäätöksen erittelytarkkuutta. Viestintävirastolla ei ole huomautettavaa eriytetyn taseen laatimistavasta. Eriytetty tuloslaskelma ja tase eivät yksinään mahdollista lain 7 a :n ja sen perustelujen edellyttämää palvelujen myynnin tasapuolisten ehtojen toteutumisen arviointia. Ne antavat kuitenkin lähtökohdan alustavalle arviolle Yleisradion julkisen palvelun toimintoja ja muuta toimintaa koskien. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että Yleisradion tuotot muusta kuin yleisradiolain 7 :n tarkoittamasta julkisesta palvelusta kattavat kokonaisuudessaan niiden kulut. Lisäksi voidaan todeta, että eriyttämisvelvollisuuden piiriin kuuluva muu kaupallinen toiminta on julkisen palveluun verrattuna vähäistä. 3.3 Muut televisio- ja radiotoiminnan valvontaan liittyvät tiedot Mainonnan kielto Yleisradiolain 12 :n mukaan Yleisradio ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden eri televerkoissa tarjoamiensa julkisen palvelun tehtävään kuuluvien sisältöpalveluiden yhteydessä. Yleisradio ei lain mukaan saa tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. Viestintävirasto antoi vuonna 2014 kaksi mainontaa ja sponsorointia koskevaa päätöstä Ylen ohjelmista. Viestintävirasto totesi antamassaan päätöksessä Ylen rikkoneen Yleisradiolain 12 :ssä asetettua sponsoroitujen ohjelmien tuottamisen kieltoa raviohjelmia koskevassa yhteistyössään Fintoto Oy:n kanssa. Viestintävirasto kielsi yhteistyön jatkamisen. Viestintävirasto antoi päätöksen, jossa se katsoi Ylen rikkoneen yleisradiolain mainontakieltoa esittämällä mainostarkoituksessa sopimattoman silmiinpistävästi Tangomarkkinoiden rekisteröityä tavaramerkkiä Tangomarkkinat -ohjelmien kuningas- ja kuningatarfinaaleissa. Ylen kertomuksen mukaan Ylen omavalvontajärjestelmään kuuluvat sananvapauslain mukaiset vastaavat toimittajat huolehtivat Yleisradion eettisten ohjeiden sekä hyvän toimitustavan noudattamisen valvonnasta sekä Yleisradion ohjelmatoimintaa koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonnasta. Lainsäädännön valvontaan kuuluu mm. mainonta- ja sponsorointikieltojen noudattamisen valvonta. Merkittävimpien vastuualueiden vastaavat toimittajat ovat yhtiön johtoryhmän jäseninä toimivia johtajia. Luetteloa vastaavista toimittajista ylläpidetään Yleisradion internet-sivulla osoitteessa Vastaavien toimittajien tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä sekä päättää aineiston julkaisemisesta. He valvovat, että toimitustyössä noudatetaan lakeja, viranomaisten antamia päätöksiä sekä Yleisradiota koskevia eettisiä ohjeita. Vastaavat toimittajat vastaavat myös sisältöjä koskevista periaatteellisesti merkittävistä ratkaisuista. Lisäksi vastaavat toimittajat huolehtivat valvontatehtävistään ohjeistamalla ja delegoimalla osan vastuullaan olevista valvontatehtävistä alaisilleen päälliköille. Vastaavat toimittajat valvovat osana yhtiön omavalvontajärjestelmän

13 13 mukaista valvontatehtäväänsä myös yleisradiolain mainonnan ja sponsoroinnin kieltojen noudattamista. Yleisradiota velvoittavaa lainsäädäntöä täydentää yhtiön itsesääntely, jonka perustana ovat Yleisradion ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet ( sekä vastaavien toimittajien vahvistamat ohjeet ja toimintamallit. Ohjeisiin sisältyvät mm. mainontaa, sponsorointia ja kaupallisia intressejä koskevat toimituseettiset määräykset ja toimintamallit. Yleisradion eettiset ohjeet kieltävät mainonnan, sponsoroinnin ja piilomainonnan. 4 Ohjeet täydentävät lain asettamaa mainonnan ja sponsoroinnin kieltoa. Ohjeet velvoittavat lisäksi Yleisradiota suhtautumaan kriittisesti aineistoon, johon liittyy kaupallisia intressejä. Yleisradio ei hyväksy sisältöjensä käyttöä mainonnan välikappaleena. Yleisradio ei myöskään hyväksy tuotesijoittelua omissa ohjelmissaan eikä tilaamissaan ohjelmissa. Vastaavat toimittajat valvovat Yleisradion ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden noudattamista sekä ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Vastaavat toimittajat antoivat osana valvontatehtäväänsä ohjeen, jolla he tarkensivat sponsorointia ja tuotantojen ulkopuolista rahoitusta koskevaa päätöksentekoa. Ohjeen tarkoituksena on Yleisradion mukaan tehostaa kaikkea sisältöjen ulkopuolista rahoitusta koskevaa omavalvontaa siten kuin Viestintävirasto Ylekertomuksen johdosta vuonna 2013 antamassaan lausunnossaan edellytti. Päätöksentekomenettelyä on tarkennettu erityisesti siten, että vastaava toimittaja tekee aina päätöksen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä. Yleisradion kertomuksen mukaan vastaavat toimittajat tarkensivat edelleen Viestintäviraston Yle-kertomuksesta 2014 antamassa lausunnossa edellytetyllä tavalla ulkopuolista rahoitusta koskevaa päätöksentekomenettelyä. Vastaavat toimittajat vahvistivat yhtenäisen toimintamallin päätösten tekemisestä ohjelmien ulkopuolisesta rahoituksesta. Toimintamallin mukaan sisältöjen ulkopuolista rahoitusta koskeva kysymys tulee saattaa vastaavan toimittajan harkittavaksi välittömästi tuotantoprosessi alkuvaiheessa ennen tuotannon suunnittelun käynnistämistä Viestintäviraston arvio mainonnan kiellon noudattamisesta Viestintävirasto pitää hyvänä, että Yleisradio on panostanut omavalvontansa kehittämiseen huolehtiakseen mainonnan kiellon noudattamisesta. Huolimatta tästä, Viestintävirasto antoi kaksi päätöstä, joissa todettiin Yleisradion rikkoneen mainonnan kieltoa. Viestintävirasto totesi päätöksessään Yleisradion rikkoneen yleisradiolain 12 :ssä asetettua sponsoroitujen ohjelmien tuottamisen kieltoa yhteistyössään Fintoton ja Story of Sports Oy:n kanssa siltä osin, kuin Yleisradio on Fintoton rahoituksella alihankkijaa käyttäen tuottanut raviohjelmia ja lähettänyt niitä omilla televisio- ja radiokanavillaan. Viestintävirasto velvoitti Yleisradion lopettamaan päätöksessä lainvastaiseksi todettuna sponsorointiyhteistyönä tuotettujen raviohjelmien lähettämisen Yleisradion kanavilla mennessä. Viestintävirasto velvoitti Yleisradion jatkossa huolehtimaan sponsorointikiellon noudattamisesta. Raviohjelmat siirtyivät vuoden 2015 alusta MTV Oy:n kanaville. Yleisradio oli jo ennen tätä tehnyt muutoksia raviohjelmiin. 4 Mainontaa, sponsorointia sekä kaupallisia intressejä koskevat periaatteet sisältyvät eettisten ohjeiden kohtiin

14 14 Viestintävirasto totesi päätöksessään Yleisradion rikkoneen Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 :n 1 momentissa säädettyä mainonnan kieltoa sisällyttämällä piilomainontaa YLE TV1 -kanavalla ja esitettyihin Tangomarkkinat -ohjelmien kuningas- ja kuningatarfinaaleihin. Viestintävirasto velvoitti Yleisradiota korjaamaan lainvastaisen menettelynsä siten, ettei Tangomarkkinat -ohjelmiin jatkossa sisälly piilomainontaa. Yhtiön tuli antaa Viestintävirastolle selvitys mennessä siitä millaisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt toteuttaakseen sille tällä päätöksellä asetetun velvoitteen. Yleisradion Viestintävirastolle antaman selvityksen mukaan Yleisradio huolehtii päätöksessä asetettujen velvoitteiden toteuttamisesta ohjeistuksen, valvonnan ja koulutuksen avulla. Viestintävirasto piti Ylen toimittamaa selvitystä asiassa riittävänä Ohjelmiston eurooppalaisuus ja riippumaton tuotanto Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n 1 momentin mukaan (744/1998) televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan 5. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n 3 momentin mukaan tilausohjelmapalvelujen tarjoajien on edistettävä eurooppalaisten teosten saatavuutta palveluissaan. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 17 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava riippumattomien tuottajien tuottamille ohjelmille 15 % lähetysajastaan, johon ei lueta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille, teleostoslähetyksille ja tekstitelevisiolähetyksille varattua aikaa, tai vaihtoehtoisesti 15 prosenttia ohjelmistobudjetistaan. Mainittuun riippumattomien tuottajien osuuteen laskettavista ohjelmista puolet on oltava viimeisen viiden vuoden aikana tuotettuja. Yleisradion kertomuksen mukaan televisiolähetysten eurooppalaisuusaste oli kokonaisuudessaan 86 % (kertomuksen liite 7, taulukko). Eurooppalaisuusasteet olivat: YLE TV1 95,1 %, YLE TV2 76,9 %, YLE Teema 77,3 % ja YLE Fem 97,1 % Riippumattomien eurooppalaisten tuottajien osuus ohjelmatuotannosta oli Yleisradion televisiokanavilla 34,1 % (kertomuksen liite 8, taulukko). YLE TV1 27,8 %, YLE TV2 31,8 %, YLE Teema 45,7 % ja YLE Fem 37,2 % Yleisradion vastauksen 6 mukaan näistä viimeisen viiden vuoden aikana tuotettua ohjelmaa oli ohjelmistoittain seuraavasti: YLE TV1 62,10 %, YLE TV2 71,20 %, YLE Teema 57,30 % ja YLE Fem 85,09 % Tilausohjelmapalvelujen osalta Yleisradio toteaa edistäneensä eurooppalaisten teosten saatavuutta siten, että Yle Areenaan hankittiin catch-up oikeudet lähes kaikkiin televisiossa esitettäviin eurooppalaisiin sarjoihin ja ohjelmiin lukuun ottamatta elokuvia. Lisäksi Areenaan hankittiin ohjelmia, jotka esitettiin vain Areenassa (ns. Areena uniikit). Vuonna 2014 Areenassa oli vastauksen mukaan yhteensä kv -nimikettä. Näistä eurooppalaisia oli eli noin 73,2 %. Uniikkeja oli 906, joista eurooppalaisia oli 623 eli 68,7 %. Ylen vastauksen mukaan Areenassa ei tällä hetkellä ole mahdollista hakea tuotantoja niiden valmistusmaan perusteella. Maatiedot 5 Vuosittaiseen lähetysaikaan ei lueta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille, tekstitelevisiolähetyksille tai teleostoslähetyksille varattua aikaa. 6 Asiassa nro 819/930/2015

15 15 mainitaan joissakin tapauksissa ohjelmien kuvaustiedoissa, mutta tämä ei ole säännönmukaisesti ilmoitettava tieto. Jatkossa ohjelmatietojen tietosisältö kehittyy, kun Ylen julkaisemien tuottamien metatietojen merkitseminen ja julkaisu laajenevat. Tällöin myös tuotantomaatietoa voidaan julkaista säännöllisesti ja siitä voidaan tehdä hakuperuste palvelussa Viestintäviraston arvio ohjelmiston eurooppalaisuuden ja riippumattoman tuotannon velvoitteiden toteutumisesta Yleisradion televisiokanavat ovat täyttäneet ohjelmiston eurooppalaisuutta ja riippumatonta tuotantoa koskevat vaatimukset. Tilausohjelmapalvelun puolella Yleisradion toimet eurooppalaisten teosten saatavuuden edistämiseksi palvelussa ovat tässä vaiheessa riittäviä Ohjelmistojen saattaminen näkö- ja kuulorajoitteisten saataville Vuonna 2014 voimassa ollut televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 19 a asetti Yleisradiolle kaksi velvollisuutta, joiden tarkoituksena on parantaa näkö- ja kuulorajoitteisten edellytyksiä seurata Yleisradion tv-kanavia. Säädöksen mukaan Suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin on liitettävä tekstitys sekä muihin ohjelmiin selostus tai palvelu, jossa tekstitetyn ohjelman teksti muutetaan ääneksi (ääni- ja tekstityspalvelu). Ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä Yleisradio Oy:stä annetussa laissa tarkoitettuihin julkisen palvelun ohjelmistoihin. Velvollisuuksia oli täsmennetty televisio-ohjelmiin liitettävästä ääni- ja tekstityspalvelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa siten, että tekstityspalvelun osuus kalenterivuoden ohjelmatunneista Ylen osalta oli vuonna % kun taas äänipalvelu tuli liittää kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin. Ääni- ja tekstityspalvelua ei tarvinnut vuonna 2014 liittää musiikkiesityksiin eikä urheilu- tai lastenohjelmiin. ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa. 7 Säädöksissä tekstityspalveluksi nimitettyä kutsutaan arkikielessä ohjelmatekstitykseksi, joka tarkoittaa suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien varustamista samankielisellä kuvaruudussa näkyvällä tekstityksellä. Ohjelmatekstitys helpottaa eriasteisesti kuulorajoitteisten tv-katselua ja palvelee myös maahanmuuttajia sekä kieltä opiskelevia Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Säädöksissä äänipalveluksi nimitettyä kutsutaan arkikielessä äänitekstitykseksi, joka tarkoittaa vieraskielisten käännöstekstitettyjen ohjelmien varustamista koneellisesti tuotetulla ns. synteettisellä suomen- tai ruotsinkielisellä käännöspuheella. Äänitekstitys helpottaa näkövammaisten ja lukemisesteisten tv-katselua. Vieraskielisissä tv-ohjelmissa kuvaruudulla näkyvä käännöstekstitys ei ole sääntelyn piirissä. 7 Vuoden 2015 alusta asiaa koskevat säännökset sisältyvät tietoyhteiskuntakaareen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta (1245/2014) korvasi edellä siteeratut säännökset.

16 Viestintäviraston arvio ääni- ja tekstityspalvelun toteutumisesta Viestintävirasto tarkasteli ääni- ja tekstityspalveluvelvoitteen toteutumista vuonna 2014 Yleisradion osalta ensimmäistä kertaa ohjelmisto- eikä yhtiökohtaisesti. Alla olevasta taulukosta näkyy velvoitteen toteutuminen ohjelmistoittain jaoteltuna. Äänipalvelujen toteutuminen TV1 TV2 Teema YLE Fem TV1 HD TV2 HD Teema HD Fem HD Äänipalveluvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärä Äänipalvelun sisältävien ohjelmatuntien määrä Äänipalvelun sisältävien ohjelmatuntien %-osuus 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Tekstityspalvelujen toteutuminen TV1 TV2 Teema YLE Fem TV1 HD TV2 HD Teema HD Fem HD Tekstitysvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärä Tekstitettyjen ohjelmatuntien määrä Tilausohjelmapalvelussa toteutettujen tekstitettyjen ohjelmatuntien määrä Tilausohjelmapalvelussa toteutetuista tekstitetyistä ohjelmatunneista laskennassa mukaan otettujen ohjelmatuntien määrä Tekstitettyjen ohjelmatuntien %-osuus 81,5 % 100 % 100 % 58,2 % 83,3 % 100 % 100 % 58,2 % Viestintävirasto toteaa, että äänipalvelun osalta Yleisradio täytti velvoitteen. Tekstityspalvelun osalta velvoite täyttyi muiden kuin Yle Fem- ja Yle Fem HD - kanavien osalta. Näillä kanavilla tekstitettyjen ohjelmatuntien prosenttiosuus oli 58,2 % vaaditun 80 % sijaan. Viestintävirasto huomautti Yleisradiota televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 19 a :n sekä valtioneuvoston asetuksen (292/2011) liitteen kohdan 1.2 rikkomisesta. Viestintävirasto velvoitti Yleisradiota jatkossa liittämään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa tarkoitettuihin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin tekstityksen (tekstityspalvelu) tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 211 :n ja valtioneuvoston asetuksen televisio- ja radiotoiminnasta (1245/2014) mukaisesti SVT Worldin ohjelmistotoimilupa Valtioneuvosto myönsi jatkoa Yleisradion ohjelmistotoimiluvalle SVT World kanavan lähettämiseen Digitan UHF A-kanavanipussa. Toimiluvan mukaan SVT World -lähetykset on voitava ottaa vastaan alueella, jolla asuu 65 prosenttia manner-suomen väestöstä. Ohjelmiston tulee koostua monipuolisesti SVT World - kanavan ruotsinkielisistä ohjelmista. Toimilupa oli voimassa Toimiluvan mukaan Yleisradion tulee toimittaa Viestintävirastolle vuosittain selvitys toteutuneesta ohjelmatoiminnasta. Yleisradio on sisällyttänyt kertomuksensa viimeiseen kappaleeseen toimiluvassa edellytetyn selvityksen. Yleisradion kertomuksen mukaan Yle Fem ja SVT World jakavat kanavapaikan 5, jossa SVT Worldin ohjelmistoa tarjotaan aamupäivin, myöhäisillassa ja öisin. Yleisradion julkaisemat Yle Fem -ohjelmat lähetetään kanavapaikalla aamuisin ja iltaisin parhaaseen katseluaikaan suomeksi tekstitettyinä. SVT Worldin ohjelmisto on Ruotsin julkisen palvelun tv-yhtiön Sveriges Television AB:n julkaiseman kanavan osien edelleen lähettämistä, joten ohjelmasisällön määrittää täysin SVT.

17 17 Yleisradion kertomuksen mukaan SVT World lähetettiin vuonna 2014 Digitan UHF A-kanavanipussa koko peittoalueelle, joka kattaa yli 99,9 % kotitalouksista. Näkyvyysalue määräytyy Yleisradion, Sveriges Television AB:n, Sveriges Utbildningsradio AB:n sekä suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen Kopiosto ry:n ja Teosto ry:n välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. SVT World kanavan ohjelmistot ovat Digitan UHF A-kanavanipussa vapaasti vastaanotettavia. SVT Worldin lähetysten tuntimäärä vuonna 2014 oli yhteensä tuntia. Viestintävirasto kiinnitti lausunnon laatimisen yhteydessä huomiota siihen, että Yleisradion Fem HD -kanava on ollut Digitan antenniverkon D-kanavanipun jakelussa alkaen ja alkaen Digitan antenniverkon H-kanavanipun jakelussa. DNA:n antenniverkossa Yle Fem HD on näkynyt vasta alkaen. Yleisradio totesi sähköpostitse toimittamassaan vastauksessa, että SVT Worldin ohjelmistoa on lähetetty osana Yleisradion Fem HD -versiota kysymyksessä kuvattuina aikajaksoina. Koska SVT World -kanavasta Yle Fem -kanavalle poimitut ohjelmat eivät ole muodostaneet itsenäistä tv-kanavaa, Yleisradiolla ei ollut ymmärretty HD-version lähettämisen vaativan erillistä toimilupaa. HD -version lähettäminen on Yleisradion vastauksen mukaan kohdistunut täysin samaan, muuttamattomaan Yle Fem -kanavaan kuin, minkä osana SVT World -ohjelmia on lähetetty toimiluvan perusteella SD -muodossa. Yleisradion käsityksen mukaan Ylen Fem -kanavalla ns. prime time ajan ulkopuolella, pääosin yöaikaan lähetetyt SVT Worldin ohjelmat eivät ole vähentäneet minkään muun tv-kanavan mahdollisuuksia saada käyttöönsä HD -lähetyskapasiteettia, kun verkko-operaattorien kanavanipuissa on koko ajan ollut myös vapaata käyttämätöntä HD -lähetyskapasiteettia. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 :n 4 momentin mukaan televisio- tai radiotoiminnan harjoittaja, jolla on valtioneuvoston myöntämä toimilupa digitaaliseen lähetystoimintaan, saa lähettää toimiluvan nojalla tarjoamansa ohjelmiston ilman erillistä toimilupaa myös 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa verkossa. Kyseissä lainkohdassa viitataan maanpäälliseen joukkoviestintäverkkoon, joka on radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001) 6 :ssä tarkoitetussa taajuusalueiden käyttösuunnitelmassa varattu televisio- tai radiotoimintaan tai muiden palveluiden tarjoamiseen DVB-H- tai vastaavalla standardilla. Ohjelmisto on lähetettävä samanaikaisesti ja sisällöltään muuttamattomana toimiluvan mukaisella tai muulla alkuperäisellä lähetysalueella. Yleisradio Oy saa vastaavasti lähettää lain nojalla tarjoamansa televisio- ja radio-ohjelmistot momentissa tarkoitetulla tavalla. Valtioneuvosto muutti Digitan D-kanavanipun toimilupaa antamallaan päätöksellä mm. siten, että toimiluvasta poistettiin verkkopalvelussa käytettävät symbolikoot ja modulaatiovaatimukset. Näin ollen toimiluvan haltija voi valita kanavanipussa D käyttämänsä modulaatiot ja symbolikoot. Muutosten jälkeen D- kanavanippua ei voida enää pitää televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuna joukkoviestintäverkkona. Näin ollen Valtioneuvosto myöntää jatkossa kanavanippu D:n uudet ohjelmistotoimiluvat. Valtioneuvosto huomioi kuitenkin Digitan toimiluvan muutospäätöksessään, että Viestintävirasto oli myöntänyt Brilliance Communications Oy:lle toimiluvan televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen D-kanavanipussa asti. Valtioneuvosto totesi, että D-kanavanipun teknisten rajoitteiden poistamisen mahdollistaman kapasiteetin lisäyksen jälkeen Digita Oy:n D-kanavanippuun jäisi lähetyskapasiteettia vähintään kahdelle valtioneuvoston ohjelmatoimiluvan varaiselle teräväpiirtokanavalle. Tässä yhteydessä on näin ollen katsottu, että mobiili-tv-verkkoon myönnetyt ohjelmistotoimiluvat pysyvät muutoksesta huolimatta voimassa ja niillä

18 18 on oikeus jatkaa lähetystoimintaa D-kanavanipussa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan myös Yleisradio Oy:n SVT World -kanavan edelleenlähettämistä on näin ollut mahdollista jatkaa D-kanavanipussa. Ylen hallintoneuvosto päätti , että SVT World -kanavan edelleenlähetys on lukien Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n mukaista julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Näin ollen SVT World -kanavan lähettämiseen ei kyseisen ajankohdan jälkeen ole tarvittu erillistä ohjelmistotoimilupaa Viestintäviraston arvio SVT Worldin ohjelmistotoimiluvan ehtojen täyttymisestä Viestintävirasto toteaa, että Yleisradio Oy on täyttänyt ohjelmistotoimiluvassa asetetut lupaehdot. Yleisradion SVT Worldin ohjelmien teräväpiirto (HD) -muotoiseen lähettämiseen Digitan antenniverkon kanavanipussa D ajalla , ei Viestintäviraston näkemyksen mukaan ole tarvittu erillistä ohjelmistotoimilupaa. 4 VIESTINTÄVIRASTON LAUSUNTO Viestintävirasto on edellä tässä lausunnossa arvioinut Yleisradion kertomusta vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta suhteessa palvelua koskeviin lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 a :ään viitaten Viestintävirasto katsoo kertomuksessa annettujen tietojen perusteella, että Yleisradion vuonna 2014 tarjoaman palvelun voidaan kappaleessa käsiteltyjä sponsoroidun ohjelman tuottamisen kiellon ja mainonnan lähettämisen kiellon sekä kappaleessa käsitellyn tekstityspalveluvelvoitteen toteutumatta jäämistä lukuunottamatta katsoa täyttävän sille viraston valvottaviin kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Viestintävirasto toteaa, että virasto velvoitti antamassaan lainvoiman saaneessa päätöksessä Yleisradion korjaamaan sponsorointikiellon rikkomiseen johtaneet toimintatapansa. Viestintävirasto velvoitti Yleisradion korjaamaan tekstityspalveluun liittyvät puutteet antamassaan lainvoiman saaneessa päätöksessä. Viestintävirasto tulee jatkossa selvittämään, miten julkisen palvelun tehtävää varten tuotettavien yhteistuotanto-ohjelmien tuotot ja kulut tulisi jakaa julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan kesken Yleisradion eriyttämislaskelmassa.

19 19 Lisätietoja Lisätietoja lausunnosta Viestintävirastossa antavat viestintämarkkina-asiantuntija Mari Rosenström p , lakimies Sirpa Sillstén p ja lakimies Kalle Varjola p Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Johtaja Johanna Juusela Liite: Yleisradio Oy:n kertomus Viestintävirastolle vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta liitteineen, julkinen