Uuden lukiorahoituksen periaatteista

Transkriptio

1 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 1 (8) Opetus ja kulttuuriministeriö VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi rahoitus@minedu.fi LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYS LUONNOKSESTA LAIKSI KOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA Viite: OKM/58/010/ Yksityiskoulujen Liitto ry kiittää lausuntopyynnöstä ja toivoo kohteliaimmin, että opetusja kulttuuriministeriö ottaa huomioon seuraavat näkemyksemme ennen hallituksen esityksen antamista. Lausunnossamme keskitymme lukio ja aikuislukioiden rahoituksen toimivuuteen uuden rahoitusmalliehdotuksen puitteissa. Uuden lukiorahoituksen periaatteista Näemme hyvänä uuden rahoitusmallin ohjaavan vaikutuksen, joka kannustaa koulutuksen järjestäjää toimimaan mahdollisimman tehokkaasti koulutustehtävässään. Kolmesta osasta muodostuva rahoitusmalli on myös hyvin selkeä ja läpinäkyvä. Lisäksi uusi malli helpottanee koulutuksen järjestäjien ennakointia. Perusrahoituksen opiskelijavuosien rajaaminen enintään kolmeen aiheuttaa mielestämme suuria ongelmia kolmen opiskelijaryhmän opintojen rahoitukseen: Nämä ovat aikuislukiolaiset, maahanmuuttajat sekä erityistehtävän saaneiden lukioiden painotetusti opiskelevat opiskelijat. Näemme, että opiskelijavuosien perusteella maksettavaa perusrahoituksen osaa tulisi jatkaa 3,5 vuoteen. Tällä korjauksella edellä mainittujen opiskelijaryhmien rahoitus turvaisi opiskelijoiden tuen ja ohjauksen sekä varmistaisi, että he saavat lukion oppimäärän ja yo tutkinnon valmiiksi. Perus ja suoritusrahoituksen perustaminen kolmen edeltävän vuoden tunnuslukujen keskiarvoon johtaa rahoituksen jälkeen jäämiseen tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä kasvaa. Kun opiskelijamäärä kasvaa huomattavasti, esimerkiksi yli 5 % vuodessa, tulisi koulutuksen järjestäjällä olla oikeus rahoituksen oikaisuun. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen eräänä tavoitteena on esitetty entistä vahvempien ja opiskelijamäärältään suurempien koulutuksen järjestäjien aikaansaaminen. Jos koulutuksen järjestäjä onnistuu kasvattamaan opiskelijamääräänsä tämän tavoitteen mukaisesti, ei sen taloudellista asemaa tulisi heikentää rahoituksen viiveellä.

2 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 2 (8) Vaikuttavuusrahoitus ja jatko opintoihin ulkomaille hakeutuneet nuoret Korkeakouluopiskelijoiksi sijoittuneiden määrässä on huomioitava myös ulkomailla opintojaan jatkavat. Jos ministeriö ei pysty keräämään tietoa ulkomaille opiskelemaan sijoittuneista, tehtävä annettaneen lukiokoulutuksen järjestäjille, joiden täytyy pitää rekisteriä po. opiskelijoista, kerätä heiltä opiskelutodistukset ja raportoida luvut opetus ja kulttuuriministeriöön. Kansainvälistyminen on Suomen kansallisen strategian mukaista, ja siksi sen toteutumisesta ei pidä rangaista koulutuksen järjestäjiä. Vaikuttavuusrahoituksessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus, että urheilulukion opiskelija siirtyy ammattiurheilijaksi heti lukio opintojen jälkeen. Silloinhan urheilulukio on onnistunut erinomaisesti työssään! Lukiota ei saa rangaista tuosta erityisen hyvästä urheilun erityistehtävän hoitamisesta. Urheilu ura saattaa kestää useinkin jopa yli 10 vuotta ja huippusuoritusikä osuu usein juuri lukiovuosien jälkeiseen aikaan. Nämä urheilijat siirtyvät vaikuttavuuskriteerien tarkoittamiin jatko opintoihin vasta uransa jälkeen. Huippu urheilu uran valinta tulisi siis hyväksyä vaikuttavuusrahoituksessa ikään kuin ammattitutkintona ja siirtymisenä työelämään, jolloin se ei vaikuttaisi negatiivisesti ylläpitäjän rahoitukseen. Osa urheilijoista siirtyy usein jatko opiskelemaan ulkomaille esimerkiksi ulkomaisiin yliopistoihin, opiskelut ja urheilun yhdistäen. Lukio voi koota itse tiedot näistä urheilun ammattilaisista tai ulkomailla opiskelevista nuorista ja ilmoittaa ne sovittavalla tavalla ministeriöön. Toimintarahoitus pienenee yksityisessä lukiokoulutuksessa Torstaina julkaistujen koelaskelmien perusteella käytännössä kaikkien yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien kokonaisrahoitus tulee uuden järjestelmän myötä laskemaan. Pienimmät muutokset ovat yleislukioilla, joiden oppilasaines on suoritustasoltaan maan keskiarvoa. Suurimmat rahoituspoikkeamat, jopa lähes 30% ovat aikuislukioiden koulutuksenjärjestäjillä sekä sellaisilla lukiokoulutuksen järjestäjillä, jotka ylläpitävät sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutusta. Myös erityispedagogiset ja valtavirrasta poikkeavaa koulutusta tarjoavat lukiokoulutuksen järjestäjät ovat saamassa jatkossa pienempää rahoitusta toimintaansa. Osasyy kokonaisrahoituksen pienenemiseen on voimassaolevan järjestelmän kuntakohtaisen yksikköhinnan erityistehtäväkorotuksen poistuminen yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea. Vaikuttaa siltä, että uusi rahoitusmalli ei huomioi erilaisten oppijoiden tukemista, vaan rankaisee heikomman opiskelijajoukon suorituksista ja niiden puuttumisesta. Tämä näkyy varsinkin lukioissa, jotka tarjoavat sekä nuorten että aikuislukiokoulutusta ja lukioissa, jotka huolehtivat lukiokoulutuksesta haasteellisemmilla alueilla.

3 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 3 (8) Aikuislukioiden rahoitus Esilläoleva rahoitusmalli näyttää sopivan erityisen huonosti aikuislukioiden rahoitukseen. Nyt esilläolevassa muodossa uudistus vaarantaa merkittävästi aikuisten lukiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia Suomessa. Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteiden kannalta ongelmallista uudessa rahoitusjärjestelmässä on 1. perusrahoitusosuuden rajaaminen vain kolmeen vuoteen. Tämä koskee erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä ja työssä käyviä aikuisopiskelijoita. 2. aineopiskelurahoituksen poistaminen muilta kuin oppimäärää vielä tekeviltä. Tulevassa ratkaisussa umpiperään joutuvien, yo tutkintoaan ja päättötodistuksensa arvosanoja korottavien aineopiskelijoiden tekemien suoritusten rahoittaminen pitäisi ratkaista mielekkäällä tavalla. 3. suoritusrahoitusosuuden myöntäminen vain tutkinnoista ja päättötodistuksista sekä suoritusrahoituksen leikkaaminen 58%:iin nuorten lukiokoulutuksessa opiskelevien suoritusrahoituksesta. 4. vaikuttavuusrahoituksen osalta keskeyttämisen vähentämisestä ja jatko opintoihin sijoittumisesta myönnettävän rahoitusosuuden aikuislukiokoulutuksen järjestäjille tuottama tappio; Aikuislukioiden opiskelijat keskeyttävät opintonsa huomattavasti päivälukioiden opiskelijoita useammin ja sijoittuvat jatko opintoihin selvästi nuoria huonommin. Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteistä Aikuislukioissa ja linjoilla opiskelee koulutustaustaltaan, kansallisuudeltaan ja iältään hyvin monenlaisia henkilöitä peruskoulun alkuvaiheen opiskelijoista korkeasti koulutettuihin aineopiskelijoihin. Suuri osa näiden oppilaitosten tutkintotavoitteisista opiskelijoista on aikuisia, joiden opintoaika on kulunut umpeen jo nuorten päivälukioissa. Aineopiskelijoista valtaosa on ylioppilastutkinnon tai päättötodistuksen jo tehneitä nuoria aikuisia, joiden on parannettava kouluarvosanojaan päästäkseen jatko opintoihin. Monet aikuislukioiden opiskelijoista ovat hakeutuneet aikuislukioon, koska heidän opiskelutaitonsa tai oppimisvalmiutensa ja aiempi opintomenestyksensä tai ikänsä eivät mahdollista opiskelua nuorisolukioissa tai koska heidän valmiutensa eivät ole olleet riittävät opintojen saattamiseksi loppuun määräajassa nuorille tarkoitetuissa kouluissa. Tyypillistä aikuislukioiden tutkintotavoitteiselle opiskelulle on sen hitaus: erilaisista oppimisen vaikeuksista tai muista opintososiaalisista tai elämäntilanteeseensa tai mielenterveyteen liittyvistä rajoitteista kärsivät aikuisopiskelijat eivät aikuislukioissa tarjottavista tukitoimista tehostetusta ohjauksesta, koulukohtaisista tuki ja johdantokursseista huolimatta valmistu samassa ajassa kuin opiskelijat, joilla rajoitteita ei ole. Tyypillistä aikuislukio opiskelulle on myös opintojen keskeytyminen hetkellisesti tai pysyvästi. Pääasiallinen syy keskeyttämisiin aikuislukioissa on se, että opiskelijoiden on mentävä työhön elättääkseen itsensä tai perheensä aikuislukioissa opiskeluun ei myönnetä opintososiaalisia tukia, koska opiskelun ei katsota olevan päätoimista. Toinen pääasiallinen syy opintojen keskeytymiseen ovat oppimisvaikeudet.

4 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 4 (8) Aikuislukioiden noin opiskelijasta vain reilu viidennes on tutkintotavoitteisia. Monille opiskelijoistamme aikuislukio on viimeinen realistinen mahdollisuus estää omalta osaltaan syrjäytymiskehitys. Ymmärrämme, että uutta rahoitusjärjestelmää on tavoitteena valmisteltaessa ollut pitää rahoituksen kriteerit samanlaisina kaikille ja että tästä syystä on pyritty välttämään aikuislukioiden erityispiirteiden kirjaamista näkyviin esim. rahoitusosuuksissa. Erityispiirteet voidaan kuitenkin huomioida mm. rahoituksen osa alueiden painotuksissa. Lakiesityksen Yleisperustelut osiossa, esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia käsittelevässä tekstikohdassa sivulla 20 mainitaan aikuislukioiden huomioimisesta seuraavaa: Rahoitusjärjestelmän tavoitteena on edelleen tunnistaa erilaiset koulutuksen järjestämismuotoihin liittyvät erityispiirteet ja mahdollistaa esimerkiksi iltalukioiden ja sisäoppilaitosten toiminta. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteet otettaisiin uudistuksessa huomioon. Lakiesityksen sivu 35 käsittelee rahoituslain muutoksen tuottamia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja viittaa samalla opiskelijoihin, jotka tyypillisesti hakeutuvat aikuislukioihin: Suoritus ja vaikuttavuusrahoitusosuuksien merkittävä kasvattaminen saattaa vaikuttaa opiskelijavalintaan siten, että koulutuksen järjestäjillä ei ole kannustetta valita opiskelijoiksi sellaisia hakijoita, joiden edellytykset tutkinnon osien tai tutkinnon suorittamiseen he arvioivat muita hakijoita heikommiksi. Koko ikäluokan kouluttaminen ja myös oppimisvalmiuksiltaan heikompien hakijoidenkoulutukseen pääsy pyritään kuitenkin varmistamaan riittävällä perusrahoitusosuudella sekä sillä, että rahoitusjärjestelmä huomioi riittävästi tukitoimista kuten erityisopetuksesta sekä vailla toisen asteen tutkintoa olevien opiskelijoiden ohjauksesta koulutuksen järjestäjälle aiheutuvat kustannukset. Lakiluonnoksessa esitetty rahoitusjärjestelmä asettaa kuitenkin aikuislukioiden opiskelijat samaan asemaan nuorisolukioiden opiskelijoiden kanssa, joiden edellytykset opintojen tehokkaaseen loppuunsaattamiseen ovat kuitenkin keskimäärin selvästi aikuisopiskelijoita paremmat. Esitämme aikuislukio opiskelijoiden koulutuksen järjestäjille tuottamien ylimääräisten kustannusten huomioimista rahoituslaissa mm. seuraavilla tavoilla: Aikuislukioiden rahoitusosuus Kun aineopiskelun valtionrahoitus tuli voimaan , pieneni valtionosuus samalla aikuislukion tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 60 prosentista 58 prosenttiin. Aineopiskelun rajoittuessa uudessa rahoituslaissa selvästi aiempaa pienempään opiskelijajoukkoon, voisi nyt olla perusteltua palauttaa aikuislukioiden rahoitusosuus takaisin 60 prosenttiin. Suoritusrahoitus Suoritusrahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijoiden ikä. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden määriä laskettaessa alle 18 vuotiaana opintonsa aloittaneet otetaan huomioon kertoimella 1 ja vähintään 18 vuotiaana aloittaneet opiskelijat otettaisiin huomioon kertoimella 0,58.

5 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 5 (8) Suoritusrahoitus jakautuu puoliksi lukion oppimäärien ja yo tutkintojen perusteella maksettavaan rahoitukseen; aikuisten lukiokoulutuksessa opiskelevien, yli 18 vuotiaina aloittavista lukiolaisista maksetaan 58 prosenttia ao. suoritusrahoituksesta. Mielestämme ei ole perusteita jakaa suoritusrahoitusta eri kertoimilla aikuisten ja nuorten lukiokoulutuksen välillä. Esimerkiksi Ylioppilaskokeisiin ei valmistauduta koko lukion oppimäärää omaksumalla vaan nuoret ja aikuiset kokelaat valmistautuvat yksittäisiin yotutkinnon kokeisiin opiskelemalla jokseenkin saman määrän kursseja. Mielestämme aikuisten lukiokoulutuksesta yo tutkinnon suorittaneista myönnettäisiin sama rahoitus kuin nuorten lukiokoulutuksesta yo tutkinnon suorittaneista. Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös lukion oppimäärän suorittamisen perusteella maksettavassa suoritusrahoituksessa, sillä 58% leikkaus tehdään uuden mallin mukaan jo perusrahoituksessa. Aineopiskelun rahoitus perusrahoituksen osana Aikuislukioiden aineopiskelu on ollut järkevä osa nuorisotakuun toteuttamista ja aineopiskeluraha on ollut erittäin hyvin tarkoitukseensa kohdistettua rahoitusta: yksittäisistä todellisista suorituksista kouluille kertyvä raha on ollut järkevä ja huokea tapa mahdollistaa pääsy jatko opintoihin niille, joilla muita korvaavia väyliä ei ole. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoitus päättyy ylioppilastutkinnon jo suorittaneilta. Monille tutkinnon jo tehneille olisi kuitenkin jatko opintoihin pääsemiseksi välttämätöntä päästä korottamaan tutkinnon tai päättötodistuksen arvosanoja ja näiden opiskelijoiden osalta olisi olennaista löytää jokin tapa rahoittaa tarvittavat opinnot. Toimivan opiskelijahuollon ja opintojen ohjauksen ohella aineopiskelu aikuislukioissa on varmasti yksi tehokkaimmista nuorisotakuun piirissä olevista keinoista saada pidettyä nuori aikuinen koko elämän jatkuvalla opinpolulla ja yhteiskunnalle useita kertaluokkia halvempaa kuin lopullinen syrjäytyminen. Yhteenveto aikuisten lukiokoulutuksen rahoituksesta Yksityiskoulujen Liiton mielestä HE luonnoksessa esitetyt lukion rahoitusperusteet eivät ota ollenkaan huomioon aikuislukion erityispiirteitä. Esitämme, että luonnosta korjataan siten, että aikuislukioiden rahoitus ja toiminta voidaan turvata uuden rahoitusmallin puitteissa. Kaksois ja kolmoistutkinnon lukio opintojen rahoitus Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien on mahdollista suorittaa lukio opintoja siinä määrin, että he voivat osallistua ylioppilastutkintoon ja suorittaa siten kaksoistutkinnon tai opiskella (aikuis)lukion oppimäärän, osallistua ylioppilastutkintoon ja saavuttaa näin kolmoistutkinnon. Tyypillisesti lukio opinnot suoritetaan toisen koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa, jolloin koulutuksen järjestäjät sopivat kulujen kattamisesta keskenään. Koulutuksen järjestämisen kannalta ja myös opiskelijoiden edun vuoksi olisi selkeintä, että lukiokoulutuksen rahoitus maksettaisiin suoraan sille koulutuksen järjestäjille, joka järjestää lukio opetusta kaksois ja kolmoistutkintoa suorittaville opiskelijoille. Näiden opiskelijoiden yo tutkinnot laskettaisiin rahoituksessa lukiokoulutuksen järjestäjän hyväksi. Kaksoistutkintoa opiskelevat huomioitaisiin lukiokoulutuksen järjestäjän perusrahoituksessa aineopiskelijoina.

6 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 6 (8) Erityistehtävän saaneiden lukiokoulutuksenjärjestäjien rahoitus Joidenkin lukioiden opetustarjonnassa korostuu määrätty erityistehtäväalue, esimerkiksi kansainvälinen IB tutkinto (International Baccalaureate), Reifeprüfung tutkinto, harvinaiset vieraat kielet, matematiikka, luonnontieteet, musiikki, taideaineet ja urheilu. Erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden toiminta ja toiminnan vaikutukset ovat alueellisia, valtakunnallisia ja usein myös kansainvälisiä. Osa mainituista lukioista voi vastata suuresta osasta kyseisen oppiainepainotuksen toteutumisesta koko maassa. Suomalainen koulutusjärjestelmä tukee hienosti kaikkein heikoimpien opiskelua moninaisin järjestelyin ja tukimuodoin. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee kuitenkin myös kaikki potentiaaliset lahjakkuudet, joiden kehittymiseen erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot tuovat koetellun väylän. Toimintamuoto on erittäin merkityksellinen sekä opiskelijalle henkilökohtaisesti, yhteiskunnallisesti että kansainvälisesti tukien erityislahjakkuuksien kehittymistä ja valmistaen polkua tuleville huippuosaajille ja asiantuntijoille. Erityistä koulutustehtävää hoitavan lukion opetussuunnitelma ja opiskelijan opiskelusuunnitelma poikkeavat tavallisen lukion vastaavista. Laadukkaasti ja säädösten mukaisessa syvyydessä ja laajuudessa toteutettu erityistehtäväkoulutus synnyttää myös tarpeen perustasoa suurempaan resursoisointiin. Erityistä koulutustehtävää hoitavan lukion kurssitarjonta on painotusaineiden osalta monipuolisempaa ja syvempää kuin yleislukiossa. Erityisesti tämä tulee huomioida tilanteissa, joissa erityiseen tehtävään liittyy useita oppiainepainotuksia. Riittävän lisärahoituksen saamista edellyttää samoin myös ilmoitettuun erityiseen koulutustehtävän liittyvän opetustarjonnan varma vuosittainen toteutus, johon opiskelijat voivat myös luottaa. Harvinaisempien painotusaineiden opetuksen järjestämisen ja jatkuvuuden turvaamiseksi sekä kehittämiseen tarvitaan päteviä ja laajasti kelpoisia opettajia, joiden saatavuus on erittäin rajallista. Toiminnan jatkuvuuteen liittyvät näkökohdat ovat siis erittäin tärkeitä. Vakavaa huomiota tulee kiinnittää kansainväliseen IB tutkintoon johtavaan (International Baccalaureate) lukiokoulutukseen, joka on erityisen opetussuunnitelmansa ja ryhmäkokovaatimustensa vuoksi kustannusrakenteeltaan muuta suomalaista lukiokoulutusta arvokkaampaa. Jotta maassamme voidaan järjestää IB koulutusta tulevaisuudessakin, tulee sen rahoitukseen liittyvät kysymykset huomioida erillisenä kokonaisuutena uutta rahoitusmallia valmisteltaessa. Edellä mainittu koskee myös saksalaiseen Reifeprüfung tutkintoon johtavaa lukiokoulutusta Luonnoksen perusteella on myös epäselvää, saavatko kaikki tähän saakka ilman erityistehtävärahoitusta toimineet erityistehtävälukiot jatkossa rahoituksen toimintaa varten. Esitämme, että lukiokoulutuksen järjestäjälle myönnettyä erityistehtävää seuraa myös riittävä rahoitus tämän tehtävän järjestämiseksi.

7 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 7 (8) Vieraskieliset opiskelijat ja sosiaalisesti oikeudenmukainen rahoitus Lakiesityksen mukaan uudessa rahoitusmallissa pyritään varmistamaan, että myös oppimisvalmiuksiltaan heikompien lukiokoulutukseen pääsystä ja lukiokoulutuksesta tulee huolehtia. Nyt esitetty malli ei kuitenkaan kaikin osin tue tätä tavoitetta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukio opiskelun esteenä on puutteellinen suomen kielen taito ja sitä kautta lukiokoulutuksen läpäisy kolmessa vuodessa on usein vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Uusi rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä suurten kaupunkien lukioita, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Vasta maahantulleita varten on järjestetty lukioon valmistava koulutus, mutta suuri osa maahanmuuttajataustaisista nuorista on käynyt suomenkielisen peruskoulun ja tulee jokseenkin hyvin toimeen suomen kielellä. Heidän suomen kielen taitonsa ei kuitenkaan useinkaan yllä äidinkielen tasolle. Siksi he tarvitsevat suomi toisena kielenä opetuksen lisäksi myös muita tukitoimia läpäistäkseen lukion riittävän hyvin tuloksin. Ongelmaa lisää vielä se, että usein näissä samoissa lukioissa on myös muita opiskelijoita, joiden opiskelutaidot ja opiskelumotivaatio on heikko. Näissä lukioissa opintojen keskeyttäminen on keskimääräistä yleisempää. Uudistuksessa tulee varmistaa, että koko lukiossa oleva ikäluokka saa yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa lukion oppimäärä. Tämä varmistetaan takaamalla oppilaitoksille 3,5 vuoden perusrahoitus. Lisäksi tulisi pohtia, pitäisikö perusrahoituksessa huomioida vieraskielisten opiskelijoiden määrä ja opiskelijoiden sosio ekonominen tausta. Lukion rahoitusuudistuksen tulisi huomioida se lisäresurssin tarve, minkä vieraskielisten opiskelijoiden opinnoissa ja hyvinvoinnissa tukeminen koulutuksenjärjestäjälle aiheuttaa. Mielestämme 3,5 vuoden perusrahoitus turvaa lukiokoulutuksen heikompien opiskelijoiden resursoinnin nuorisotakuun ajatuksen mukaisesti. Kiinteistöjen ylläpito ja rakentaminen, perustamishankkeiden arvonlisävero Yksityiset koulutuksenjärjestäjät ovat pitäneet koulukiinteistöt kunnossa ja hoitaneet tilojen peruskorjaus ja laajennustarpeet pääosin lukiokoulutukseen annetun valtionrahoituksen turvin. Jatkossa ei perustamishankerahoitusta tulla enää myöntämään. Tämä ohjaa entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjiä hakemaan markkinakorkoista lainaa suurempien hankkeiden rahoitusta varten. Luonnoksessa ehdotetun uudistuksen myötä arvonlisäverokorotus poistuu kokonaisrahoituksesta, mutta arvonlisävero palautetaan uuden järjestelmän mukaan rahoitettavasta koulutuksesta aiheutuneiden kustannusten osalta. Peruskorjaus ja rakennusinvestointeja arvonlisäveropalautus ei koske. Tämä lisää yksityisen koulutuksenjärjestäjän kustannuksia suurten investointien osalta arvonlisäveroprosentin verran. Muissa koulutusmuodoissa ammatillinen, ammattikorkeakoulu ja yliopistokoulutus investointirahoitus ja alv palautus on järjestetty, yksityisessä lukiokoulutuksessa ei. Näemme, että tämä rahoituslakiluonnos on tältä osin puutteellinen ja loukkaa ylläpitäjäneutraliteettia. Ehdotamme, että yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi yksityiset koulutuksenjärjestäjät olisivat oikeutettuja arvonlisäveron palautukseen myös koulurakennuksiin tehtävien peruskorjausten ja rakennusinvestointien osalta.

8 Yksityiskoulujen Liitto ry LAUSUNTO 8 (8) Tiivistelmä Yksityiskoulujen Liitto esittää lausunnossaan, että vaikuttavuusrahoituksessa otetaan huomioon ulkomaille jatko opintoihin sekä mm. urheilijan ammattiin siirtyvät lukion suorittaneet opiskelijat. varmistetaan uudistuksen ylläpitäjäneutraalius. Ylläpitäjätyyppi erityispiirteineen ei saa vaikuttaa rahoituksen määräytymiseen aikuislukio opiskelun erityispiirteet tulee huomioida lukiorahoitusmallissa. Aikuislukioiden rahoitusmalli puuttuu kokonaan po. HE luonnoksesta. kaksois ja kolmoistutkintojen lukio opintojen rahoitus tulee maksaa perus, suoritusrahoituksen osalta lukio opetuksen ja yo tutkinnon järjestäneelle lukiokoulutuksen järjestäjälle. erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien riittävä rahoitus tulee turvata, jotta koulutuksen järjestäjillä on edellytykset järjestää ao. erityistehtävän mukaista lukiokoulutusta. erityistehtävän saaneiden lukioiden, vieraskielisten, maahanmuuttajataustaisten sekä heikommin opinnoissaan menestyvien opiskelijoiden laadukkaan lukiokoulutuksen takaamiseksi perusrahoituksen opiskelijavuosien ylärajaa nostettaisiin 3,5 vuoteen. ylläpitäjäneutraalius toteutuu myös pieniä hankkeita suurempien investointien osalta. Perustamishankkeiden ja muiden koulutusinvestointien arvonlisävero tulee palauttaa jatkossa kokonaisuudessaan yksityiselle koulutuksenjärjestäjälle. Tämä asia puuttuu kokonaan HE luonnoksesta. HE luonnoksesta puuttuvat asiat, aikuislukioiden rahoitus ja investointien alv palautus tulee saattaa jatkovalmisteluun. Helsingissä 14. marraskuuta, 2014 Yksityiskoulujen Liitto ry Aki Holopainen puheenjohtaja Markku Moisala toiminnanjohtaja Vuonna 1935 perustettu Yksityiskoulujen Liitto ry on suomalaisten yksityisten opetuksenjärjestäjien yhdistys, joka palvelee jäseniään koulujen toimintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskoulujen Liitto hoitaa jäsenkoulujen edunvalvontaa, antaa lausuntoja ja tiedotteita jäsenkouluja koskevissa asioissa sekä järjestää johdon ja henkilöstön koulutusta. Joka kymmenes suomalainen lukiolainen opiskeli Yksityiskoulujen Liitto ry:n jäsenkoulussa lukuvuonna Yksityiskoulujen Liiton jäsenkouluissa työskentelee yli oppilasta ja opiskelijaa sekä yli 1600 opettajaa.