Uuden lukiorahoituksen periaatteista

Transkriptio

1 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 1 (7) Opetus ja kulttuuriministeriö VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi rahoitus@minedu.fi LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYS LUONNOKSESTA LAIKSI KOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA Viite: OKM/58/010/ Lahden yhteiskoulun säätiö kiittää lausuntopyynnöstä ja toivoo kohteliaimmin, että opetus ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon seuraavat näkemyksemme ennen hallituksen esityksen antamista. Lausunnossamme keskitymme lukio ja aikuislukioiden rahoituksen toimivuuteen uuden rahoitusmalliehdotuksen puitteissa. Uuden lukiorahoituksen periaatteista Lahden yhteiskoulun säätiö näkee hyvänä uuden rahoitusmallin ohjaavan vaikutuksen, joka kannustaa koulutuksen järjestäjää toimimaan mahdollisimman tehokkaasti koulutustehtävässään. Kolmesta osasta muodostuva rahoitusmalli on myös hyvin selkeä ja läpinäkyvä. Lisäksi uusi malli helpottanee koulutuksen järjestäjien ennakointia. Perusrahoituksen opiskelijavuosien rajaaminen enintään kolmeen aiheuttaa mielestämme suuria ongelmia kolmen opiskelijaryhmän opintojen rahoitukseen: Nämä ovat aikuislukiolaiset, maahanmuuttajat sekä erityistehtävän saaneiden lukioiden painotetusti opiskelevat opiskelijat. Näemme, että opiskelijavuosien perusteella maksettavaa perusrahoituksen osaa tulisi jatkaa 3,5 vuoteen. Tällä korjauksella edellä mainittujen opiskelijaryhmien rahoitus turvaisi opiskelijoiden tuen ja ohjauksen sekä varmistaisi, että he saavat lukion oppimäärän ja yo tutkinnon valmiiksi. Perus ja suoritusrahoituksen perustaminen kolmen edeltävän vuoden tunnuslukujen keskiarvoon johtaa rahoituksen jälkeen jäämiseen tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä kasvaa. Kun opiskelijamäärä kasvaa huomattavasti, esimerkiksi yli 5 % vuodessa, tulisi koulutuksen järjestäjällä olla oikeus rahoituksen oikaisuun. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen eräänä tavoitteena on esitetty entistä vahvempien ja opiskelijamäärältään suurempien koulutuksen järjestäjien aikaansaaminen. Jos koulutuksen järjestäjä onnistuu kasvattamaan opiskelijamääräänsä tämän tavoitteen mukaisesti, ei sen taloudellista asemaa tulisi heikentää rahoituksen viiveellä.

2 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 2 (7) Vaikuttavuusrahoitus ja jatko opintoihin ulkomaille hakeutuneet nuoret Korkeakouluopiskelijoiksi sijoittuneiden määrässä on huomioitava myös ulkomailla opintojaan jatkavat. Jos ministeriö ei pysty keräämään tietoa ulkomaille opiskelemaan sijoittuneista, tehtävä annettaneen lukiokoulutuksen järjestäjille, joiden täytyy pitää rekisteriä po. opiskelijoista, kerätä heiltä opiskelutodistukset ja raportoida luvut opetus ja kulttuuriministeriöön. Kansainvälistyminen on Suomen kansallisen strategian mukaista, ja siksi sen toteutumisesta ei pidä rangaista koulutuksen järjestäjiä. Toimintarahoitus pienenee yksityisessä lukiokoulutuksessa Torstaina julkaistujen koelaskelmien perusteella käytännössä kaikkien yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien kokonaisrahoitus tulee uuden järjestelmän myötä laskemaan. Pienimmät muutokset ovat yleislukioilla, joiden oppilasaines on suoritustasoltaan maan keskiarvoa. Suurimmat rahoituspoikkeamat, jopa lähes 30% ovat aikuislukioiden koulutuksenjärjestäjillä sekä sellaisilla lukiokoulutuksen järjestäjillä, jotka ylläpitävät sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutusta. Lahden yhteiskoulun säätiön osalta rahoitus pienenisi 13.7 %, oletettavasti aikuislukion opiskelijaprofiilin vuoksi. Osasyy kokonaisrahoituksen pienenemiseen on voimassaolevan järjestelmän kuntakohtaisen yksikköhinnan erityistehtäväkorotuksen poistuminen yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Vuoden 2013 myönnettyyn rahoitukseen verrattuna Lahden yhteiskoulun säätiöltä vähenisi tästä syystä 414 euroa opiskelijaa kohden. Tämä ei kuitenkaan vielä selitä opiskelijakohtaisen rahoituksen kokonaisvähentymistä 871 eurolla. Vaikuttaa siltä, että uusi rahoitusmalli ei huomioi erilaisten oppijoiden tukemista, vaan rankaisee heikomman opiskelijajoukon suorituksista ja niiden puuttumisesta. Tämä näkyy varsinkin lukioissa, jotka tarjoavat sekä nuorten että aikuislukiokoulutusta. Aikuislukioiden rahoitus Esilläoleva rahoitusmalli näyttää sopivan erityisen huonosti aikuislukioiden rahoitukseen. Nyt esilläolevassa muodossa uudistus vaarantaa merkittävästi aikuisten lukiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia Suomessa. Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteiden kannalta ongelmallista uudessa rahoitusjärjestelmässä on 1. perusrahoitusosuuden rajaaminen vain kolmeen vuoteen. Tämä koskee erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä ja työssä käyviä aikuisopiskelijoita. 2. aineopiskelurahoituksen poistaminen muilta kuin oppimäärää vielä tekeviltä. Tulevassa ratkaisussa umpiperään joutuvien, yo tutkintoaan ja päättötodistuksensa arvosanoja korottavien aineopiskelijoiden tekemien suoritusten rahoittaminen pitäisi ratkaista mielekkäällä tavalla. 3. suoritusrahoitusosuuden myöntäminen vain tutkinnoista ja päättötodistuksista sekä suoritusrahoituksen leikkaaminen 58%:iin nuorten lukiokoulutuksessa opiskelevien suoritusrahoituksesta.

3 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 3 (7) 4. vaikuttavuusrahoituksen osalta keskeyttämisen vähentämisestä ja jatko opintoihin sijoittumisesta myönnettävän rahoitusosuuden aikuislukiokoulutuksen järjestäjille tuottama tappio; Aikuislukioiden opiskelijat keskeyttävät opintonsa huomattavasti päivälukioiden opiskelijoita useammin ja sijoittuvat jatko opintoihin selvästi nuoria huonommin. Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteistä Aikuislukioissa ja linjoilla opiskelee koulutustaustaltaan, kansallisuudeltaan ja iältään hyvin monenlaisia henkilöitä peruskoulun alkuvaiheen opiskelijoista korkeasti koulutettuihin aineopiskelijoihin. Suuri osa näiden oppilaitosten tutkintotavoitteisista opiskelijoista on aikuisia, joiden opintoaika on kulunut umpeen jo nuorten päivälukioissa. Aineopiskelijoista valtaosa on ylioppilastutkinnon tai päättötodistuksen jo tehneitä nuoria aikuisia, joiden on parannettava kouluarvosanojaan päästäkseen jatko opintoihin. Monet aikuislukioiden opiskelijoista ovat hakeutuneet aikuislukioon, koska heidän opiskelutaitonsa tai oppimisvalmiutensa ja aiempi opintomenestyksensä tai ikänsä eivät mahdollista opiskelua nuorisolukioissa tai koska heidän valmiutensa eivät ole olleet riittävät opintojen saattamiseksi loppuun määräajassa nuorille tarkoitetuissa kouluissa. Tyypillistä aikuislukioiden tutkintotavoitteiselle opiskelulle on sen hitaus: erilaisista oppimisen vaikeuksista tai muista opintososiaalisista tai elämäntilanteeseensa tai mielenterveyteen liittyvistä rajoitteista kärsivät aikuisopiskelijat eivät aikuislukioissa tarjottavista tukitoimista tehostetusta ohjauksesta, koulukohtaisista tuki ja johdantokursseista huolimatta valmistu samassa ajassa kuin opiskelijat, joilla rajoitteita ei ole. Tyypillistä aikuislukio opiskelulle on myös opintojen keskeytyminen hetkellisesti tai pysyvästi. Pääasiallinen syy keskeyttämisiin aikuislukioissa on se, että opiskelijoiden on mentävä työhön elättääkseen itsensä tai perheensä aikuislukioissa opiskeluun ei myönnetä opintososiaalisia tukia, koska opiskelun ei katsota olevan päätoimista. Toinen pääasiallinen syy opintojen keskeytymiseen ovat oppimisvaikeudet. Aikuislukioiden noin opiskelijasta vain reilu viidennes on tutkintotavoitteisia. Monille opiskelijoistamme aikuislukio on viimeinen realistinen mahdollisuus estää omalta osaltaan syrjäytymiskehitys. Ymmärrämme, että uutta rahoitusjärjestelmää on tavoitteena valmisteltaessa ollut pitää rahoituksen kriteerit samanlaisina kaikille ja että tästä syystä on pyritty välttämään aikuislukioiden erityispiirteiden kirjaamista näkyviin esim. rahoitusosuuksissa. Erityispiirteet voidaan kuitenkin huomioida mm. rahoituksen osa alueiden painotuksissa. Lakiesityksen Yleisperustelut osiossa, esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia käsittelevässä tekstikohdassa sivulla 20 mainitaan aikuislukioiden huomioimisesta seuraavaa: Rahoitusjärjestelmän tavoitteena on edelleen tunnistaa erilaiset koulutuksen järjestämismuotoihin liittyvät erityispiirteet ja mahdollistaa esimerkiksi iltalukioiden ja sisäoppilaitosten toiminta. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteet otettaisiin uudistuksessa huomioon. Lakiesityksen sivu 35 käsittelee rahoituslain muutoksen tuottamia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja viittaa samalla opiskelijoihin, jotka tyypillisesti hakeutuvat aikuislukioihin: Suoritus ja vaikuttavuusrahoitusosuuksien merkittävä kasvattaminen saattaa vaikuttaa opiskelijavalintaan siten, että koulutuksen järjestäjillä ei ole kannustetta vali

4 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 4 (7) ta opiskelijoiksi sellaisia hakijoita, joiden edellytykset tutkinnon osien tai tutkinnon suorittamiseen he arvioivat muita hakijoita heikommiksi. Koko ikäluokan kouluttaminen ja myös oppimisvalmiuksiltaan heikompien hakijoidenkoulutukseen pääsy pyritään kuitenkin varmistamaan riittävällä perusrahoitusosuudella sekä sillä, että rahoitusjärjestelmä huomioi riittävästi tukitoimista kuten erityisopetuksesta sekä vailla toisen asteen tutkintoa olevien opiskelijoiden ohjauksesta koulutuksen järjestäjälle aiheutuvat kustannukset. Lakiluonnoksessa esitetty rahoitusjärjestelmä asettaa kuitenkin aikuislukioiden opiskelijat samaan asemaan nuorisolukioiden opiskelijoiden kanssa, joiden edellytykset opintojen tehokkaaseen loppuunsaattamiseen ovat kuitenkin keskimäärin selvästi aikuisopiskelijoita paremmat. Esitämme aikuislukio opiskelijoiden koulutuksen järjestäjille tuottamien ylimääräisten kustannusten huomioimista rahoituslaissa mm. seuraavilla tavoilla: Aikuislukioiden rahoitusosuus Kun aineopiskelun valtionrahoitus tuli voimaan , pieneni valtionosuus samalla aikuislukion tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 60 prosentista 58 prosenttiin. Aineopiskelun rajoittuessa uudessa rahoituslaissa selvästi aiempaa pienempään opiskelijajoukkoon, voisi nyt olla perusteltua palauttaa aikuislukioiden rahoitusosuus takaisin 60 prosenttiin. Suoritusrahoitus Suoritusrahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijoiden ikä. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden määriä laskettaessa alle 18 vuotiaana opintonsa aloittaneet otetaan huomioon kertoimella 1 ja vähintään 18 vuotiaana aloittaneet opiskelijat otettaisiin huomioon kertoimella 0,58. Suoritusrahoitus jakautuu puoliksi lukion oppimäärien ja yo tutkintojen perusteella maksettavaan rahoitukseen; aikuisten lukiokoulutuksessa opiskelevien, yli 18 vuotiaina aloittavista lukiolaisista maksetaan 58 prosenttia ao. suoritusrahoituksesta. Mielestämme ei ole perusteita jakaa suoritusrahoitusta eri kertoimilla aikuisten ja nuorten lukiokoulutuksen välillä. Esimerkiksi Ylioppilaskokeisiin ei valmistauduta koko lukion oppimäärää omaksumalla vaan nuoret ja aikuiset kokelaat valmistautuvat yksittäisiin yotutkinnon kokeisiin opiskelemalla jokseenkin saman määrän kursseja. Mielestämme aikuisten lukiokoulutuksesta yo tutkinnon suorittaneista myönnettäisiin sama rahoitus kuin nuorten lukiokoulutuksesta yo tutkinnon suorittaneista. Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös lukion oppimäärän suorittamisen perusteella maksettavassa suoritusrahoituksessa, sillä 58% leikkaus tehdään uuden mallin mukaan jo perusrahoituksessa. Aineopiskelun rahoitus perusrahoituksen osana Aikuislukioiden aineopiskelu on ollut järkevä osa nuorisotakuun toteuttamista ja aineopiskeluraha on ollut erittäin hyvin tarkoitukseensa kohdistettua rahoitusta: yksittäisistä todellisista suorituksista kouluille kertyvä raha on ollut järkevä ja huokea tapa mahdollistaa pääsy jatko opintoihin niille, joilla muita korvaavia väyliä ei ole. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoitus päättyy ylioppilastutkinnon jo suorittaneilta.

5 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 5 (7) Monille tutkinnon jo tehneille olisi kuitenkin jatko opintoihin pääsemiseksi välttämätöntä päästä korottamaan tutkinnon tai päättötodistuksen arvosanoja ja näiden opiskelijoiden osalta olisi olennaista löytää jokin tapa rahoittaa tarvittavat opinnot. Toimivan opiskelijahuollon ja opintojen ohjauksen ohella aineopiskelu aikuislukioissa on varmasti yksi tehokkaimmista nuorisotakuun piirissä olevista keinoista saada pidettyä nuori aikuinen koko elämän jatkuvalla opinpolulla ja yhteiskunnalle useita kertaluokkia halvempaa kuin lopullinen syrjäytyminen. Yhteenveto aikuisten lukiokoulutuksen rahoituksesta Lahden yhteiskoulun säätiön mielestä HE luonnoksessa esitetyt lukion rahoitusperusteet eivät ota ollenkaan huomioon aikuislukion erityispiirteitä. Esitämme, että luonnosta korjataan siten, että aikuislukioiden rahoitus ja toiminta voidaan turvata uuden rahoitusmallin puitteissa. Kaksois ja kolmoistutkinnon lukio opintojen rahoitus Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien on mahdollista suorittaa lukio opintoja siinä määrin, että he voivat osallistua ylioppilastutkintoon ja suorittaa siten kaksoistutkinnon tai opiskella (aikuis)lukion oppimäärän, osallistua ylioppilastutkintoon ja saavuttaa näin kolmoistutkinnon. Tyypillisesti lukio opinnot suoritetaan toisen koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa, jolloin koulutuksen järjestäjät sopivat kulujen kattamisesta keskenään. Esimerkiksi Päijät Hämeessä ammatillisten koulutuksen järjestäjien kanssa on tehty sopimuksia, joiden pohjalta opiskelijat ovat voineet opiskella lukiokursseja ja osallistua ylioppilastutkintoon Lahden yhteiskoulun aikuislukiossa. Ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat osin kustantaneet näitä opintoja, välillä eivät, jolloin kurssimaksun on maksanut opiskelija itse. Yo tutkintoon osallistumisesta ei ole peritty erikseen kuluja opiskelijalta tai toiselta koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestämisen kannalta ja myös opiskelijoiden edun vuoksi olisi selkeintä, että lukiokoulutuksen rahoitus maksettaisiin suoraan sille koulutuksen järjestäjille, joka järjestää lukio opetusta kaksois ja kolmoistutkintoa suorittaville opiskelijoille. Näiden opiskelijoiden yo tutkinnot laskettaisiin rahoituksessa lukiokoulutuksen järjestäjän hyväksi. Kaksoistutkintoa opiskelevat huomioitaisiin lukiokoulutuksen järjestäjän perusrahoituksessa aineopiskelijoina. Erityistehtävän saaneiden lukiokoulutuksenjärjestäjien rahoitus Joidenkin lukioiden opetustarjonnassa korostuu määrätty erityistehtäväalue, esimerkiksi kansainvälinen IB tutkinto (International Baccalaureate), Reifeprüfung tutkinto, harvinaiset vieraat kielet, matematiikka, luonnontieteet, musiikki, taideaineet ja urheilu. Erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden toiminta ja toiminnan vaikutukset ovat alueellisia, valtakunnallisia ja usein myös kansainvälisiä. Osa mainituista lukioista voi vastata suuresta osasta kyseisen oppiainepainotuksen toteutumisesta koko maassa. Koulutusmaailma elää ja kehittyy koko ajan. Uusia, kiinnostavia painotuksia voi olla tulevaisuudessa syytä harkita myös lukiokoulutuksessa. Siksi toivomme, että erityistehtäviä on mahdollista myöntää jatkossakin sellaisille lukiokoulutuksen järjestäjille, joilla ei erityistehtävästatusta ole.

6 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 6 (7) Esitämme, että lukiokoulutuksen järjestäjälle myönnettyä erityistehtävää seuraa myös riittävä, yhdenvertainen rahoitus tämän tehtävän järjestämiseksi. Kiinteistöjen ylläpito ja rakentaminen, perustamishankkeiden arvonlisävero Yksityiset koulutuksenjärjestäjät ovat pitäneet koulukiinteistöt kunnossa ja hoitaneet tilojen peruskorjaus ja laajennustarpeet pääosin lukiokoulutukseen annetun valtionrahoituksen turvin. Jatkossa ei perustamishankerahoitusta tulla enää myöntämään. Tämä ohjaa entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjiä hakemaan markkinakorkoista lainaa suurempien hankkeiden rahoitusta varten. Luonnoksessa ehdotetun uudistuksen myötä arvonlisäverokorotus poistuu kokonaisrahoituksesta, mutta arvonlisävero palautetaan uuden järjestelmän mukaan rahoitettavasta koulutuksesta aiheutuneiden kustannusten osalta. Peruskorjaus ja rakennusinvestointeja arvonlisäveropalautus ei koske. Tämä lisää yksityisen koulutuksenjärjestäjän kustannuksia suurten investointien osalta arvonlisäveroprosentin verran. Muissa koulutusmuodoissa ammatillinen, ammattikorkeakoulu ja yliopistokoulutus investointirahoitus ja alv palautus on järjestetty, yksityisessä lukiokoulutuksessa ei. Näemme, että tämä rahoituslakiluonnos on puutteellinen tältä osin. Ehdotamme, että yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi yksityiset koulutuksenjärjestäjät olisivat oikeutettuja arvonlisäveron palautukseen myös koulurakennuksiin tehtävien peruskorjausten ja rakennusinvestointien osalta. Näemme, että HE luonnos on tältä osin puutteellinen ja tarvitsee jatkovalmistelua.

7 Lahden yhteiskoulun säätiö LAUSUNTO 7 (7) Tiivistelmä Lahden yhteiskoulun säätiö esittää lausunnossaan, että vaikuttavuusrahoituksessa otetaan huomioon ulkomaille jatko opintoihin siirtyvät, lukion suorittaneet opiskelijat. varmistetaan uudistuksen ylläpitäjäneutraalius. Ylläpitäjätyyppi erityispiirteineen ei saisi vaikuttaa rahoituksen määräytymiseen aikuislukio opiskelun erityispiirteet tulisi huomioida lukiorahoitusmallissa. Aikuislukioiden rahoitusmalli puuttuu kokonaan po. HE luonnoksesta. kaksois ja kolmoistutkintojen lukio opintojen rahoitus tulisi maksaa perus, suoritusrahoituksen osalta lukio opetuksen ja yo tutkinnon järjestäneelle lukiokoulutuksen järjestäjälle. erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien riittävä rahoitus tulisi turvata, jotta koulutuksen järjestäjillä on edellytykset järjestää ao. erityistehtävän mukaista lukiokoulutusta. ylläpitäjäneutraalius toteutuu myös pieniä hankkeita suurempien investointien osalta. Perustamishankkeiden ja muiden koulutusinvestointien arvonlisävero tulisi palauttaa jatkossa kokonaisuudessaan yksityiselle koulutuksenjärjestäjälle. Lahdessa 14. marraskuuta, 2014 Lahden yhteiskoulun säätiö, Markku Moisala talousjohtaja