Kutsuliikenteen hyödyntäminen lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteessä Porin ja Rauman seuduilla

Transkriptio

1 2009 Kutsuliikenteen hyödyntäminen lääninhallituksen ja kuntien Porin ja Rauman seuduilla LOPPURAPORTTI Insinööritoimisto Liidea Oy

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Liikenteellinen sijainti Väestö Maankäyttö Työmatkaliikenne Ajoneuvokanta JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE Seutulippu Linja autoliikenteen tarjonta Asiointi ja palveluliikenteet Lääninhallituksen ostoliikenne Paikallisliikenne Rahoitus NYKYTILANTEEN ANALYYSI IDEOITA KUTSULIIKENTEEN TOIMINTAMALLEISTA KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kehittämispolku Esityksiä kutsujoukkoliikenteen järjestämiseksi JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

3 ESIPUHE Porin ja Rauman seudut käynnistivät yhdessä Länsi Suomen lääninhallituksen kanssa maaliskuussa 2009 selvityksen, jossa tarkasteltiin kutsujoukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia alueella. Hankkeen alussa kunnilta kysyttiin halukkuutta osallistua mukaan suunnitelman laadintaan. Mukaan ilmoittautui yhteensä kahdeksan kuntaa Porin ja Rauman seuduilta. Tavoitteena oli laatia suunnitelma, jossa selvitetään kutsujoukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia kuntien ja lääninhallituksen ja vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä tällä hetkellä kuntien ja lääninhallituksen hankkimasta ostoliikenteestä voitaisiin hoitaa myös kutsujoukkoliikenteenä? Miten pystytään peruspalvelutasoinen joukkoliikennetarjonta järkevällä tavalla turvaamaan? Onko tämänhetkinen joukkoliikennetarjonta peruspalvelutasoa? Milloin kutsuliikenteellä voidaan korvata nykyistä ostoliikennettä? Voidaanko kutsujoukkoliikenteellä parantaa joukkoliikennepalvelua haja asutusalueilla? Työn tuloksen laadittiin kutsujoukkoliikenteen käynnistämisen kehittämispolku, selvitettiin peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen puutteita ja laadittiin kehittämisesityksiä kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseksi. Työn ohjausryhmässä ovat toimineet Jouni Kärki Markku Setälä Matti Järvinen Leena Sjögren Markku Harju Mari Levonen Laila Reunanen Pertti Postinen Satakunnan henkilöliikennelogistikko (pj.) Porin kaupunki Porin kaupunki Rauman kaupunki Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Huittisten kaupunki Länsi Suomen lääninhallitus Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana neljä kertaa. Hanketta on esitelty myös seutulipputyöryhmän kokouksessa ja kehittämisesityksiin on kysytty mielipiteitä muutamilta alueen liikennöitsijöiltä. Näistä saatiin arvokkaita työtä ohjaavia kommentteja. Selvityksen on tehnyt Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastannut ins. Toni Joensuu. Suunnittelijana on toiminut ins. AMK Saija Räinä. Oulussa 3. päivänä marraskuuta

4 1 JOHDANTO Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös liikkumiseen, kuljetuksiin sekä niiden järjestämistapoihin ja näin myös joukkoliikenteeseen ja sen mahdollisuuksiin selvitä tulevaisuudessa. Haasteita on monia, väestö ikääntyy, väki vähenee harvaan asutuilla seuduilla, koululaiskuljetusten määrä vähenee, kuljetuksiin suunnatun määrärahan määrä supistuu. Yksityisautoilun lisääntyminen tuo omat haasteensa joukkoliikenteen kilpailukyvylle sekä palvelutasolle. Näyttääkin siltä, että nykyisen mallin mukainen aikataulu ja reittisidonnainen joukkoliikenteen hoitotapa ei yksinään riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ainakaan maaseudulla. Tämän suunnitteluprojektin tavoitteena on ollut selvittää kutsujoukkoliikenteen mahdollisuuksia avoimen joukkoliikenteen osana liikennejärjestelmässä Porin ja Rauman seutujen alueella. Kutsujoukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet riippuvat useista eri tekijöistä (kuva 1). Kuva 1. Kutsujoukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet. Suunnitteluprosessi käynnistyi lähtötietojen hankinnalla ja nykytilanteen analysoinnilla. Palvelutasotavoitteita ei määritelty erikseen, vaan lähtökohtana pidettiin julkisen liikenteen valtakunnallista peruspalvelutasoa (LVM 7/2005). Peruspalvelutasossa tavoitteena on tyydyttää ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet. Peruspalvelutasossa toteutuvat kohtuulliset liikkumismahdollisuudet vähintään yhdellä kulkumuodolla. Hankkeessa mukana olevien kuntien edustajia on myös haastateltu kutsujoukkoliikenteen kehittämistarpeista. Suunnitteluprosessi on esitetty kuvassa 2. 4

5 Kuva 2. Porin ja Rauman seudun kutsujoukkoliikennehankkeen suunnitteluprosessi Julkisen liikenteen valtakunnallinen peruspalvelutaso on määritetty, mutta se ei toteudu kaikkialla Porin ja Rauman seudun alueella. Puutteita on erityisesti kesäajan liikennepalveluissa. Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategiasta ottaa kantaa joukkoliikenteen edistämistoimiin. Selonteossa mainitaan muun muassa seuraavasti: Turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja asutusalueilla. Vähenevää reittiliikennettä täydennetään kutsujoukkoliikenteellä ja taataan kaukoliikenteen peruspalvelutaso ostamalla joukkoliikennettä niille yhteysväleille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Liikenne ja viestintäministeriön joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa , Arki paremmaksi joukkoliikenne toimivaksi on määritelty kymmenen kärkitoimenpidettä. Yksi kärkitoimenpide on turvata kaupunkiseudun ulkopuolella olevan maaseudun joukkoliikenteen peruspalvelut. Tavoitteeseen pääsyyn esitetään ratkaisuksi mm. järjestämällä täydentävää, asiointia palvelevaa kutsujoukkoliikennettä ja palveluliikennettä. Henkilöliikennelain uudistuksen yhteydessä joukkoliikennelakiin tulee ns. kutsujoukkoliikennelupa, joka oikeuttaa ajamaan kutsujoukkoliikennettä. Joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen kaupunkiseuduilla on myös mahdollisuus toimia seudullisena joukkoliikenneviranomaisena. Seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta paras vaihtoehto olisi yhteinen seudullinen joukkoliikenneviranomainen, koska kaupunkiseutu on yhtenäistä työssäkäyntialuetta, jonka liikenteellisiä tarpeita on tarkoituksenmukaisinta tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tällöin Lääninhallituksen korvaava ELY (elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus)olisi viranomainen seudun rajat ylittävässä liikenteessä. Linja auto palvelee maaseutumaisella alueella saman päivän aikana hyvin erilaisia matkustustarpeita. Koulukuljetukset ja kuntakeskusten välinen liikenne muodostavat liikennöinnin perusrungon sekä kuntien sisällä että useamman kunnan alueella. Koulujen lakkautusten ja kuntien yhdistymisen vuoksi koulukuljetukset ovat lisääntymässä ja kuljetusmatkat pidentyvät. 5

6 Oppilasmäärät ovat sen suuruisia, että kuljetuksiin tarvitaan suurimmilta osin isoa bussikalustoa. Kutsuliikenteen käyttö sopiikin parhaiten täydentämään runkoliikenteen verkkoa ja myös sosiaalipuolen kuljetuksiin. 6

7 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Liikenteellinen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluvat Porin ja Rauman seutukunnat ja siihen kuuluvat 16 kuntaa (kuva 3). Liikenteellisesti maakunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 8, 11, 12 ja 23. Edellä mainittujen lisäksi joukkoliikenteelle tärkeitä tieyhteyksiä ovat kantatiet 41 ja 43 sekä seututie 204. Tampereelta on rautatieyhteys Poriin ja Raumalle ja Porissa on lentokenttä. Lisäksi Turun ja Tampereen lentokentät ovat alle sadan kilometrin päässä alueen reunakunnista. Kuva 3. Suunnittelualueen kunnat 7

8 2.2 Väestö Porin seutukunnassa asuu noin asukasta ja sen keskuksena toimii reilun asukkaan Porin kaupunki. Rauman seutukunnassa asuu noin asukasta ja seutukunnan keskus on reilun asukkaan Rauman kaupunki. Suunnittelualueella on vielä useita pieniä kuntia, vaikka viime vuosina on tehty useita kuntaliitoksia. Seuraava kuntaliitos toteutuu vuonna 2010, jolloin Noormarkun kunta liittyy Porin kaupunkiin. Taulukko 1. Porin ja Rauman seudun kuntien asukasmäärät (lähde: Väestörekisterikeskus) Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila Maankäyttö Joukkoliikenteelle suosiollinen maankäyttö on tiivistä ja yhtenäistä, missä asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat olemassa olevien joukkoliikenteen reittien varsille. Taajamien ulkopuolella nauhamainen asutus tukee parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Porin ja Rauman kaupungeissa väestötiheys on maakunnan muita alueita tiiviimpää. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta Raumalla suurimmat asuinalueet sijoittuvat kuitenkin niin lähelle keskustaa, työpaikkoja ja palveluita, että itsekannattavalle joukkoliikenteelle ei synny parasta mahdollista potentiaalia ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen henkilöautojen käytön ja kevyen liikenteen suosion kasvamisen. Porissa tilanne on Raumaa parempi, mutta sielläkin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä heikentävät pientalovaltaisuus, aluerakenteen hajaantuminen laajalle alueelle, laaja ja yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä tiheimmin asuttujen alueiden sijoittuminen suhteellisen lähelle työ ja opiskelupaikkoja ja palvelukeskittymiä. Kuntakeskusten ulkopuolella nauhamaista asutusta löytyy pitkin Kokemäenjoen vartta Kokemäen ja Meri Porin välillä. Porin ja Ulvilan välillä maankäyttö on tiivistä ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivalle joukkoliikenteelle. Myös Pyhäjärven koillispuolella välillä Eura Säkylä on maankäyttö nauhamaista ja melko tiivistä. Porin ja Rauman välillä asutus on keskittynyt eniten kuntakeskuksiin ja merkittävää nauhamaista asutusta on havaittavissa vain Rauman ja Eurajoen välillä. Maankäytön ohella joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavat kuntien välinen työmatkaliikenne, tieverkko sekä yhteydet maakunnan ulkopuolelle. 8

9 Kuva 4. Satakunnan asukastiheys (lähde: Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2005, joukkoliikenne) 2.4 Työmatkaliikenne Porin ja Rauman seutukunnan sisällä tehdään eniten työmatkoja oman kunnan ulkopuolelle Poriin, jossa löytyy yli 6000 ulkopaikkakuntalaisen työpaikka. Yli 2000 ulkopaikkakuntalaista käy työssä Raumalla ja yli 1000 ulkopaikkakuntalaista Eurassa, Eurajoella, Harjavallassa ja Ulvilassa. Suurin osa kuntien välisistä työmatkoista tehdään Rauman, Porin ja Huittisten muodostaman kehityskolmion sisällä. Tosin Rauma Huittinen välillä pendelöidään muita kehityskolmion yhteyksiä vähemmän. Kokemäenjoen varressa ja Rauma Pori välillä joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat suhteellisen hyvät. Pitkät työmatkat eivät synnytä yhtä paljon päivittäistä työmatkaliikennettä työ ja kotipaikkakuntien välillä kuin lyhyet työmatkat. Kuitenkin on tärkeää, että myös pitkille työmatkoille järjestetään sujuvat 9

10 joukkoliikenneyhteydet kuten esim. kehityskolmion kunnista pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle sekä maakuntarajan läheisyydessä Pyhärannan ja Rauman sekä mahdollisesti Laitilan ja Rauman sekä Huittisten ja Vammalan väleillä. Taulukko 2. Työmatkaliikenne Porin ja Rauman seudulla (lähde: Tilastokeskus) Työkunta Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila Asuinkunta Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila

11 Kuva 5. Pendelöinti Rauma Pori Huittinen muodostaman kehyskolmion sisällä (lähde: Tilastokeskus) 2.5 Ajoneuvokanta Henkilöautojen määrä suunnittelualueella on kasvanut viimeisten vuosien aikana tasaisesti. Vuonna 2000 alueella oli yhteensä noin henkilöautoa, kun vuonna 2008 vastaava määrä oli noin Linjaautojen määrä on sen sijaan vähentynyt. Vuonna 2000 Satakunnan alueella oli noin 420 linja autoa, kun vuonna 2008 linja autojen määrä oli noin 380 kappaletta. Tuhatta asukasta kohti on henkilöautoja suunnittelualueella keskimäärin 539 kappaletta. Eniten henkilöautoja tuhatta asukasta kohden vuonna 2008 oli Eurajoella 651 ja vähiten Eurassa 434. Suomessa on keskimäärin noin 500 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Määrä vaihtelee kuitenkin voimakkaasti maakunta ja kuntatasolla. Taulukko 3. Henkilöautojen määrä (tuhatta asukasta kohden) suunnittelualueella vuonna 2008 (lähde: Ajoneuvohallintakeskus ja Tilastokeskus) Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila

12 Taulukko 4. Henkilöautojen määrän kehitys suunnittelualueella vuosina (lähde: Ajoneuvohallintokeskus) Henkilöautojen määrä Yhteensä Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Henkilöautot Pori Rauma Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila Yhteensä Kunta Vuosi Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Säkylä Ulvila Yhteensä

13 3 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE 3.1 Seutulippu Satakunnan seutulipussa ovat mukana kaikki Satakunnan maakunnan kunnat. Seutulippu on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä lukien ja käy maksuvälineenä seutulippualueella matkustettaessa kaikissa linjaautovuoroissa. Seutulipun hinta vaihtelee matkustajan kotikunnasta riippuen 55 eurosta 100 euroon (kuva 6). Seutulippuja myytiin vuonna 2008 yhteensä kappaletta ja niillä tehtiin yhteensä matkaa. Seutulipun myynti ja lipuilla tehtävät matkat ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Porin ja Rauman kaupunkien osuus myydyistä lipuista ja niillä tehdyistä matkoista on noin 45 %. (kuvat 7 ja 8). Kuntien ja valtion subventio eli asiakashinnan alentaminen lippua kohden vaihtelee kunnittain aina 10 eurosta 247 euroon /lippu. Keskiarvo lippusubventiolle on noin 67 euroa/lippu. Satakunnan seutulipun vuosittainen yhteiskunnan tuki on noin 0,7 milj. euroa. 13

14 Kuva 6. Satakunnan seutulippualue ja asiakashinnat 14

15 12000 Satakunnan seutulipun myynti Pori kpl Rauma kpl Muu Satakunta kpl Koko Satakunta kpl Liput kpl v.1998 v.1999 v.2000 v v v v v v v v Pori kpl Rauma kpl Muu Satakunta kpl Koko Satakunta kpl Kuva 7. Seutulipun myynti vuosina Satakunnan seutulipun matkat Pori kpl Rauma kpl Muu Satakunta kpl Koko Satakunta kpl Matkat kpl v.1998 v.1999 v.2000 v v v v v v v v Pori kpl Rauma kpl Muu Satakunta kpl Koko Satakunta kpl Kuva 8. Seutulipuilla tehtyjen matkojen määrän kehitys vuosina

16 3.2 Linja autoliikenteen tarjonta Suunnittelualueella linja autoliikenteellä on paras palvelutaso Kokemäenjoen varrella välillä Pori Ulvila Nakkila Harjavalta. Vakiovuorot palvelevat kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pitempiä yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle. Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat Porin, Harjavallan ja Huittisten keskustojen kautta. Ulvilassa, Nakkilassa ja Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella valtatien 2 varressa. Kokemäenjoen varrella joukkoliikenteellä on toimivat työ, opiskelu, asiointi ja vapaa ajan yhteydet Porin suuntaan. Myös Porista on hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavia matkoja Ulvilaan ja Harjavaltaan sekä soveltuvin osin työ, opiskelu, asiointi ja vapaaajanmatkoja Nakkilaan ja Kokemäelle. Välillä Pori Luvia Eurajoki Rauma ajettavat bussivuorot soveltuvat melko hyvin työ, opiskelu, asiointi ja vapaa ajan matkojen tekemiseen etenkin Poriin suuntautuvassa liikenteessä. Vastaavia matkoja on mahdollista tehdä soveltuvin osin myös Rauman suuntaan. Vakiovuorot ajavat kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja Rauman keskustoja lukuun ottamatta vain valtatien 8 pikavuoropysäkeillä. Välillä Kankaanpää Pomarkku Noormarkku Pori on mahdollista tehdä työ, opiskelu, asiointi ja vapaa ajan matkoja molempiin suuntiin. Etenkin Noormarkusta on seudullisesti hyvät yhteydet Porin suuntaan. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja Kankaanpään keskustoja lukuun ottamatta vain valtatien 23 pikavuoropysäkeillä. Huittisten ja Porin välillä kulkee paljon pikavuoroja ja muutamia vakiovuoroja, jotka yhdessä mahdollistavat lähinnä opiskelu ja asiointimatkojen tekemisen Poriin. Porin suunnasta tulevilla vuoroilla on mahdollista tehdä työ ja asiointimatkoja Huittisiin. Huittisten ja Rauman välillä ajettavat pikavuorot ja muutamat vakiovuorot soveltuvat asiointimatkoille Raumalle ja työ ja asiointimatkoille Huittisiin. Eurasta ja Lapista on mahdollista tehdä työ ja asiointimatkoja sekä Huittisiin että Raumalle. Eurasta on lisäksi pikavuoroyhteydet Harjavallan, Kokemäen ja Säkylän suuntiin. Vuorojen avulla Eurasta on mahdollista tehdä työ ja asiointimatkoja Kokemäelle ja Kokemäeltä asiointimatkoja Euraan. Euran ja Säkylän välillä on mahdollista tehdä työ, opiskelu ja asiointimatkoja molempiin suuntiin. Eurasta on mahdollista tehdä työ, opiskelu ja asiointimatkoja Harjavaltaan ja Harjavallasta työ ja asiointimatkoja Euraan. Valtatien 43 ja seututien 204 kautta ajetaan suurin osa Turun ja Porin välisestä pikavuoroliikenteestä. Tästä hyötyvät myös reitin varrella sijaitsevat Säkylä ja Eura. Valtatien 41 kautta ajetaan suuri osa Turun ja Tampereen välisestä pikavuoroliikenteestä ja tästä hyötyvät reitin varrella sijaitsevat Huittinen ja Vampula. Joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella ajetaan pääsääntöisesti koulukuljetuksia ja asiointiliikenteen vuoroja. Pienimmissä kunnissa vuorotarjonta on vähäistä eikä joukkoliikenteen käyttö ole sujuvaa työ, koulu ja asiointimatkojen tekemiseen. 16

17 Kesällä suunnittelualueen sisäinen vakiovuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää kuin talvella, koska kysyntä heikkenee mm. koulujen ja työpaikkojen kesälomien sekä kevyelle liikenteelle suotuisempien sääolojen takia. Tosin joukkoliikenteen runkoreiteillä vuorotarjonta on melko hyvä myös kesällä, mutta runkoreittien ulkopuolella liikennepalvelut ovat osin puutteellisia tai ne puuttuvat lähes kokonaan. Huittinen toimii pikavuoroliikenteessä maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen merkittävänä solmupaikkana. Kaupunki sijaitsee logistisesti Porista, Raumalta ja Kankaanpäästä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle kulkevien pikavuorojen reittien varsilla, jonne bussiyrittäjät ovat itse rakentaneet eri suunnista tuleville pikavuoroille järjestettyjä vaihtoja. Järjestettyjen vaihtojen avulla pikavuoroliikenteelle saadaan kattava liikenneverkko eri puolilta Satakuntaa Poriin, Raumalle, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle suuntautuville matkoille. Vain Porin ja Turun välillä kulkevat pikavuorot käyttävät pääreittinään joko valtatietä 8 tai Harjavallan, Euran ja Säkylän kautta kulkevaa reittiä. Tosin Turun ja Porin välillä ajetaan myös Huittisten kautta järjestettyjä vaihtoja hyödyntäen. Noin 30 % Satakunnan asukkaista asuu yli puolen kilometrin päässä runkoliikenteen palveluista. 3.3 Asiointi ja palveluliikenteet Suunnittelualueella toimii palveluliikenne Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kokemäellä. Ulvilassa palveluliikenne lopetettiin 2 vuotisen kokeilun jälkeen. Porissa palveluliikennettä ajetaan yhdellä autolla ja yhdellä reitillä. Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Se on suunniteltu erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet huomioiden, helpoksi ja joustavaksi. Palveluliikenneauto on liikenteessä klo välisenä aikana. Auto pysähtyy sopiviin kohtiin linjalla ja sillä ei ole omia varsinaisia pysäkkejä. Palveluliikenteessä käyvät kaikki kaupunki ja seutuliikenteessä voimassa olevat liput. Vammaispalvelu ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin oikeutetut asiakkaat voivat matkustaa palveluliikenteellä yhden (1) euron hinnalla/matka. Palveluliikenteessä oli vuonna 2008 yhteensä matkustajaa. Ahlaisten ja Anttooran asiointiliikenne hoidetaan kutsuohjattuna taksilla. Kutsut hoidetaan taksikeskuksen kautta ja taksi on tilattava viimeistään tunti ennen lähtöä. Asiointiliikenteen reitillä oli vuonna 2008 yhteensä 143 matkustajaa. 17

18 Kuva 7. Ahlaisten asiointiliikenteen reitit ja aikataulu Rauman kaupungin palveluliikenne on tarkoitettu parantamaan iäkkäiden ja liikuntaesteisten henkilöiden kulkemismahdollisuuksia. Liikennettä hoidetaan 14 paikkaisella matalalattiaisella pikkubussilla, jossa on tilaa pyörätuoleille ja rollaattoreille. Liikennettä ajetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Aamun ja iltapäivän tunteina auto ajaa erityisryhmien kuljetuksia. Liikenne on kutsuohjattua eli asiakas tilaa tarvittaessa kuljetuksen vaikkapa samana päivänä kotiovelleen soittamalla palveluliikennebussin puhelinnumeroon. Palveluliikennebussi liikennöi pääasiallisesti taajama alueella, jossa asuu yli puolet 65 vuotta täyttäneistä asukkaista. Palveluliikenteellä (avoin osuus) tehtiin vuonna 2008 yhteensä 7850 matkaa. Raumalla on käytössä myös Lapin kutsutaksi, joka tarjoaa asiointimahdollisuuden kerran viikossa Lapin kyliltä Lapin keskustaan. Taksi ajaa kahta reittiä. Alkuvuoden 2009 aikana (tammikuu kesäkuu) on kutsutaksilla tehty yhteensä 396 yhdensuuntaista matkaa. Seurakunta maksaa taksikyydeistä puolet, ainakin vielä tänä vuonna. Matkustajilta peritään 2,50 matkasta yhteen suuntaan, edestakaisin 5. 18

19 Alkuvuoden matkat ovat maksaneet 2666,60, tuloja on tullut 990. Kunta ja srk ovat maksaneet erotuksen 1676,60 puoliksi, eli Rauman kaupunki on maksanut 838,30. Eurassa asiointiliikennettä ajetaan takseilla neljällä alueella kerran viikossa. Reitit ovat: Länsi Eura Euran keskusta, Lellainen Löyttylä Koskenkylä, Hinnerjoki Koskenkylä Euran keskusta, Panelia ja Kiukainen. Huittisissa palveluliikenne Huitsikkaa ajetaan 20 paikkaisella matalalattiaisella pienoisbussilla, jossa on paikat myös kahdelle pyörätuolille. Kuljettaja avustaa tarvittaessa asiakkaita. Palveluliikenne helpottaa asiointia kaupungin keskustassa myös lastenvaunujen kanssa. Liikennöinti tapahtuu arkipäivisin kello välisenä aikana mm. keskustan, Löysälän, Sahkon, Untonmäen ja Huhkolan asuntoalueilla. Reitin varrella on kauppoja, kirjasto, terveyskeskus, vanhainkoti, Kaariranta sekä monia muita palveluja. Kyytiin voi nousta reitin varrelta haluamastaan kohdasta. Liikennöintiin voidaan tehdä tarpeen vaatiessa myöhemmin muutoksia. 3.4 Lääninhallituksen ostoliikenne Lääninhallitus rahoittaa heikosti kannattavia joukkoliikennevuoroja Porin ja Rauman seuduilla vuosittain noin 0,4 0, 5 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä voimassa olevien sopimusten kokonaisrahoitus on yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (taulukko 5). Länsi Suomen lääninhallitus on konkretisoinut liikenne ja viestintäministeriön työryhmän vuonna 2004 esittämän julkisen liikenteen peruspalvelutason toteuttamisen vaatimia toimia käymällä läpi kuntakeskusten välisen vuorotarjonnan kunnittain ja käyttäjäryhmittäin. Yhteenvedossa on todettu puutteet peruspalvelutasoon nähden (kts. 6. Kehittämistoimenpiteet, taulukko 8). Tarkastelussa ei ole huomioitu kuntien sisäiselle liikenteelle asetettuja tavoitteita, joiden toteuttamisen on ajateltu olevan kuntien vastuulla. Useat esiin tulleista puutteista peruspalvelutasossa ovat luonteeltaan sellaisia, että liikennettä on joskus kokeiltu ja se on jouduttu lopettamaan liian vähäisen käytön takia. Tavoitteena on tällöin järjestää korvaavia kutsujoukkoliikennepalveluja tarpeen mukaan. 19

20 Taulukko 5. Lääninhallituksen voimassaolevat ostoliikennesopimukset (lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus) Ostoso Arvioidut Liikennöintikorvaukorvaus Liikennöinti- Voimassaoloaika Nro pimus Reitti Ajopäivät Lähtö Perillä sopimuskilometrit (euroa) numero (euroa/km) Kankaanpää Noormarkku Pori M P++ 7:45 8:50 Kankaanpää Noormarkku Pori M P++ 14:10 15:15 Pori Noormarkku Kankaanpää M P++ 13:05 14:10 Pori Noormarkku Kankaanpää M P++ 16:20 17:25 Merikarvia Pori SS 16:15 17:10 Pori Merikarvia SS 18:05 19:00 Tuorila Vanhakylä M P+ 17:00 17:45 Vanhakylä Tuorila Merikarvia SS 15:10 16:15 Merikarvia Tuorila Vanhakylä SS 19:00 20:00 Merikarvia Tuorila Pori M L 7:15 8:25 Pori Tuorila Merikarvia M L 13:30 14:35 Pori Tuorila Merikarvia L 16:00 17:05 Pori Tuorila Merikarvia M P++ 16:00 17:05 Pori Tuorila Merikarvia M L 9:30 10:20 Merikarvia Alakylä Pori M L 11:30 12:30 Merikarvia Alakylä Pori M P++ 14:10 15:10 Merikarvia Alakylä Pori M P 16:10 17:10 Merikarvia Alakylä Pori L 14:45 15:50 Pori Ruosniemi Merikarvia M P 19:10 20:10 Merikarvia Siikainen TiKTo++ 8:45 9:10 Siikainen Merikarvia TiKTo++ 11:35 12:00 Siikainen Pori M P+ 9:10 10:15 Pori Siikainen M P+ 10:30 11:35 Huittinen Säkylä Huittinen Koulup 6:40 8:25 Huittinen Vampula Huittinen Koulup 16:00 17:50 Huittinen Kanteenmaa Huittinen Koulup 7:05 8:20 Huittinen Kanteenmaa Huittinen Koulup 14:45 15:50 Huittinen Huittinen Koulup 12:40 13:30 Huittinen Punkalaideun Koulup 16:10 17:20 Kankaanpää Karvia M P++ 12:50 13:45 Karvia Kankaanpää M P++ 14:00 14:50 Kankaanpää Pori L 7:45 8:50 Pori Kankaanpää L 8:50 9:55 Kankaanpää Pori L 18:30 19:30 Pori Kankaanpää L 20:25 21:25 Kankaanpää Pori M P 5:25 6:25 Pori Kankaanpää M P 19:25 20:25 Punkalaidun Huittinen Koulup 7:45 8:20 Huittinen Punkalaidun Koulup 15:00 15:30 Rauma Kodisjoki Rauma TiTo 13:30 14:25 Rauma Kodisjoki Rauma TiTo 9:25 10:20 Laitila Rauma , ,66 M P 6:00 6: ,70 Irjanne Rauma M P 6:10 6: ,61 Rauma Kuivalahti M P++ 16:10 17:05 Särkkä Kuivalahti Rauma M P++ 8:00 8:50 Rauma Kuivalahti Särkkä M P+ 12:00 12: ,52 Särkkä Verkkokari Rauma M P+ 13:50 14: , , ,61 0,61 0,40 0,82 0,87 0, ,22 20

21 Nro Ostoso pimus numero Voimassaoloaika , Reitti Ajopäivät Lähtö Perillä Huittinen Vampula Huittinen KP 8:30 9:40 Huittinen Vampula Huittinen KP 11:00 12:10 Pori Koski M P+ 8:00 8:40 Pori Koski M P 13:00 13:40 Pori Koski M P+ 14:55 15:40 Pori Koski M P 16:15 16:55 Koski Pori M P 8:55 9:45 Koski Pori M P 13:55 14:45 Koski Pori M P 15:40 16:10 Arvioidut sopimuskilometrit Liikennöintikorvaukorvaus Liikennöinti- (euroa) (euroa/km) Huittinen Pori M P+ 6:45 7: ,49 Harjavalta Rauma M P 7:25 8:50 Harjavalta Rauma M P 12:45 14:00 Rauma Harjavalta M P 9:10 10:30 Rauma Harjavalta M P 15:45 17:00 Lavia Kullaa Pori Koulup 6:30 7:35 Pori Kullaa Lavia Koulup 16:35 17:45 Kankaanpää Lavia Koulup 6:50 7:20 Lavia Kankaanpää Koulup 8:50 9:20 Lavia Lavia Koulup 7:25 8:50 Lavia Lavia Koulup 15:00 16:10 Lavia Kullaa Pori Koulup 8:50 9:55 Lavia Kullaa Pori MKP+++ 8:50 9:55 Pori Kullaa Lavia Koulup 12:45 13:50 Pori Kullaa Lavia MKP+++ 12:45 13:50 Pomarkku Siikainen Pori Koulup 8:20 9:55 Siikainen Pomarkku Koulup 7:30 8:15 Siikainen Pomarkku M P+ 14:40 15:25 Siikainen Pomarkku P++ 14:40 15:25 Pomarkku Siikainen M P+ 15:30 16:10 Pomarkku Siikainen P++ 15:30 16:10 Siikainen Pori M P+ 8:10 9:30 Siikainen Pori P++ 8:30 9:55 Pori Siikainen M P+ 12:45 14:05 Pori Siikainen P++ 12:45 14:05 Laitila Kodisjoki Laitila Koulup 7:05 8:20 Laitila Rauma Koulup 14:30 15:50 Rauma Laitila Koulup 16:15 17:05 Rauma Kokemäki PS 17:30 18:40 Kokemäki Rauma PS 19:15 20:25 Lavia Noormarkku Pori Koulup 8:50 10:00 Lavia Noormarkku Pori TiTo++ 8:50 10:00 Pori Noormarkku Lavia Koulup 12:20 13:40 Pori Noormarkku Lavia TiTo++ 12:20 13: , , , , , , , , ,81 21