LNG merenkulun tulevaisuuden polttoaine? Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kaasua Satakunta -hankkeen loppuseminaari

Transkriptio

1 LNG merenkulun tulevaisuuden polttoaine? Kaasua Satakunta -hankkeen loppuseminaari Dosentti Anita Mäkinen Trafi, Sääntely, Kansainväliset suhteet ja yhteistyö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Sisältö 1. Miksi pohdinta LNG:n käytöstä ajankohtaista? Kiristyvä lainsäädäntö a. MARPOL Annex VI b. EU:n rikkidirektiivin (EU Directives 1999/32/EC ja 2005/33/EC) uudistus 2. Vaihtoehdot a. Matalarikkinen polttoaine 0,1 % b.teknologia (scrubberit) c.vaihtoehtoiset polttoaineet 3. LNG -LNG Käytön sääntely -Biopolttoaineet Tulevaisuuden käyttövoimat- hanke LNG- toimenpideohjelma Anita Mäkinen

3 1. Miksi pohdinta LNG:n käytöstä ajankohtaista?

4 Merikuljetusten merkittävyys Suomelle Suomi voidaan nähdä kansantaloudellisesti saarivaltiona. Ulkomaankaupasta lähes 90 % ja siten BKT:stä noin 40 % kulkee meritse.

5 Laivaliikenteen päästöt Pakokaasut: SO x ja NO x päästöt CO 2, hiukkaset CFC, halonit, VOC Öljy Painolastivesi Haitalliset aineet Jätevedet: harmaat ja mustat Kiinteät jätteet VA- melu Antifouling maalit

6 Merenkulun ympäristösääntely jäljessä muiden liikennemuotojen sääntelystä Tästä syystä merenkulun ympäristösääntelyssä tapahtuu paljon juuri nyt!

7 Kiristyvä lainsäädäntö a. MARPOL Annex VI Hyväksyttiin lokakuussa 2008 (MEPC 58) Globaali rikkipitoisuusraja 3.5% SECA- alueilla (mm. Itämeri) 0.5% rikkipitoisuus 1.0% % Vuonna 2018 tehdään globaali analyysi matalarikkisen polttoaineen saatavuudesta. Globaali 0.5% rikkipitoisuusraja voimaan viimeistään b. EU:n rikkidirektiivin (EU1999/32/EC ja 2005/33/EC) uudistus Rikkidirektiivi hyväksyttiin Komission tavoite sisällyyttää IMO:n ilmansuojeluliitteen uudistukset (2008) direktiiviin tapahtui. EU:ssa 0,5 % rikkipitoisuusvaatimus voimaan jo 2020.

8 Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaalin SECA- alue The Baltic Sea North Sea (latitude 62 o north and longitude 4 o west) and the English Channel 15/12/2012 8

9 Pohjois-Amerikan ECA-alue The North American Emission Control applies generally approximately 200 nm from the Atlantic, Gulf and Pacific coasts and some Hawaiian islands. Ship compliance will be in accordance with MARPOL Annex VI Reg for ECA-SOx aspects from August 1, /12/2012 9

10 2. Vaihtoehdot Raskas polttoöljy (+ scrubberi) Tisleet LNG CNG, maakaasua (Compressed Natural Gas) LPG liquid propane gas GTL (incl methanol) Biopolttoaineet / biokaasu ja alkoholi Vety (energiansiirto) Akut (energiansiirto) Atomivoima

11 Vaihtoehtoisten polttoaineiden ilmapäästöt (SOX, NOX, CO2, PM)

12 LNG:n käytön historiaa Ensimmäiset modernit LNG- tankkerit liikenteessä luvulta alkaen (Methane Pioneer USA:ssa jo 1959). Kuormasta syönti Kaikki LNG- tankkerit käyttävät LNG:tä polttoaineena, joten ei aivan uusi idea. Pelkästään LNG:tä polttoaineena käyttäviä aluksia on ollut 2000 luvun alusta esimerkiksi Norjassa, missä saaristolautat ovat päivällä käytössä, yöllä ne bunkrataan. Suomessa valmistumassa Viking linen Grace- alus ja ulkovartioalus Rajavartiolaitokselle. Kiinnostus LNG:n käyttöön kasvaa globaalisti ja maailmalla lukuisia LNG:n käyttöä edistäviä projekteja. Wärtsilä Dual fuel motor

13 Turvallisuus? LNG:n käytön historiasta ei tunneta yhtään merkittävää onnettomuustapausta laivojen osalta. Vain muutamia onnettomuustapauksia maapuolelta. Tämä selittyy hyvillä turvallisuuskäytännöillä.

14 LNG:n käytön sääntelyn tämänhetkinen tilanne a. Ohjeistusta * Alus, joka kuljettaa LNG:tä meritse tulee olla rakennettu ja varustettu kansainvälisen kaasutankkerisäännöstön (IGC) mukaisesti. * IMO:n IGC-koodin bunkrausohje (rules for the bunker ship) * väliaikaiset kaasuturvallisuusohjeet Resolution MSC.285(86), IMO:n IGF-koodin (turvallisuussäännöstö aluksille, jotka Käyttävät kaasua tai muuta matalan leimahduspisteen omaavia polttoaineita); Interim Guidelines julkaistu b. Satamat ja LNG:n bunkraus Vähän kokemusta ja dokumentaatiota. Standardit puuttuvat. c. Kehitystyötä meneillä: IMO:n IGC- koodin kehitystyö. IMO:n IGF-koodi pakolliseksi SOLAS- yleissopimuksen kautta; tarkoitus tulla tulla voimaan vuonna ISO- standardi tekeillä bunkrauksesta.

15 LNG:n hinta vaihtelee globaalien markkinoiden puuttuessa 4 USD/mmbtu 8-10 USD/mmbtu USD/mmbtu btu=british thermal unit

16 LNG:n käyttöönottoa hidastavat tekijät Polttoaineen saatavuus/ infrastruktuuri kana vai muna? Viranomaisten rooli kannustimien luomisessa nopeuttamaan LNG:n käyttöä? Bunkraussäännöt tarvitaan nopeasti Teknologiavaatimukset ja kustannuskysymykset aina tapauskohtaisia. Liikenteen Lähde:DNV turvallisuusvirasto

17 North European LNG infrastructure- projekti LVM ja Trafi mukana Tanskan merenkulkuhallinnon vetämässä hankkeessa North European LNG infrastructure. Projektin loppukokous Kööpenhaminassa. Tanskan ja Suomen ohella mukana: Belgia, Norja ja Ruotsi. Muita osapuolia: Pohjoismainen ministerineuvosto, Hirtshalsin (DK), Zeebruggen (BE), Rotterdamin (NL) ja Szczecin ja Swinoujscie satamat (PL). Kaasun toimittajista mukana ovat olleet Energinet.dk (DK), Fluxys(BE), Gasnor(NO), Gasum(FI), Gasunie(NL), GazpromLNG (RUS) ja Swedish Gas Association (SE). Luokituslaitoksista mukana ovat olleet Bureau Veritas (DK), Germanischer Lloyd (DE). Lisäksi mukana olivat Lauritzen Kosan A/S (DK), MAN Diesel and Turbo (DK).

18 Projektin satoa Tarkastelussa sekä sääntely, tekniset ja turvallisuusstandardit, terminaalien fyysiset puitteet, varastointi, bunkraus- ja säiliöalukset jne. NYT: LNG- jakeluverkon lähtökohtana olevia suuria tuontisatamia Isossa- Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa. 2020: Ranska, Suomi (Tolkkinen tai Inkoo), Saksa ja Puola. Isossa-Britanniassa rakennettu uusia terminaalia. Hollannissa ja Belgiassa kasvatettu olemassa olevien kapasiteettia. Jakeluverkon kehittäminen edellyttää tuontisatamien kehittäminen jakeluverkon tarpeisiin, välivarastojen rakentaminen (Suomessa: Pansio). LNG:n infrastruktuurin rakentaminen edellyttää paikallista ja alueellista tarvetta, jonka luovat linjaliikenne, kalastusalusten tarpeet ja/tai säännöllisesti liikennöivät alukset.

19 Projektin satoa: LNG:n käyttö Euroopan SECA- alueilla ja hinta 2020: Euroopan SECA- alueilla käytetystä polttoaineesta 3-13 % LNG:ä ja vastaavasti vuonna %. Tämä merkitsisi 0,5-2,0 miljoonaa tonnia LNG:ä vuonna 2020 ja 3-9 miljoonaa tonnia vuonna LNG:n hinta suhteessa muihin polttoaineisiin: Matalin skenaario: HFO: 11 /GJ ; MGO: 16 /GJ; LNG: 7 /GJ Keskimääräinen skenaario: HFO: 12 /GJ ; MGO: 17 /GJ; LNG: 9 /GJ Korkea hintaskenaario: HFO: 11 /GJ ; MGO: 16 /GJ; LNG: 7 /GJ

20 Yhteenvetona Positiiviset ympäristövaikutukset kiistattomia (NOX,SOX, PM, GHG). Bunkraukseen liittyvää sääntelyä tarvitaan teollisuus on kehittämässä käytäntöjä ja standardeja (ISO). LNG:n käytön taloudellinen kannattavuus on tapauskohtaista, mutta sen arvioidaan olevan kannattavaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. LNG:n käyttöönoton promovoinissa viranomaisillaon kenties oma roolinsa? - Mahdolliset taloudelliset insentiivit - Taloudellinen tuki satamille ja terminaalille, laivanrakentajille ja varustamoille (Marco Polo). - Standardien ja sääntelyn kehittämisessä, tiedon jakamisessa ja toimeenpanossa -> LNG:n toimintaohjelma TEN-T rahoitusmekanismi?

21 LVM:n Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahanke - meriliikenne Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten tulevaisuuden polttoaineet Voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Öljyt yhdistettyinä päästövähennysteknologiaan 2) Nesteytetty maakaasu (LNG) 3) Muut vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia ja saattavat muuttua Anita Mäkinen 21

22 LNG- toimintaohjelma HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. Annetut suositukset (21) perustuvat osin North European infrastructure - projektiin ja niiden tavoitteena on edistää LNG:n käyttöä. Suosituksia annetaan: I Polttoainetäydennys (bunkraus), II Taloudelliset näkökulmat ja rahoitus III Turvallisuus IV Tekniset ja operatiiviset näkökulmat V Lupaprosessit VI LNG- laivaston hankkiminen Suomen lipun alle Suositusten yhteydessä arvioidaan toimenpiteen kiireellisyyttä ja nimetään avaintoimijat Suomessa ja kansainvälisesti. Edelleen nimetään vastuuministeriöt, joiden toimialaan kyseinen toimenpide kuuluu. TEM, LVM, STM ja YM haarukoitu merkityksellisimmiksi ministeriöiksi Anita Mäkinen 22

23 II Taloudelliset näkökulmat ja rahoitus HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. (2) Suositellaan LNG-infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavien taloudellisten kannustimien selvittämistä Maalle rakennettavan LNG- infran rakentamiseksi suositellaan taloudellisia kannustimia. Taloudellisten kannustimien tulisi olla riittävät, jotta LNG:n vähittäishinnat saadaan vastaamaan alle 12 % takaisinmaksuaikaa. Taloudellisia kannustimia pohdittaessa tulee arvioida investoinnit sekä LNGinfrastruktuuriin että LNG- kuljetus- ja bunkrausaluksiin. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen vuoteen 2015 asti Avaintoimijat: Suomessa: valtionhallinto, rahoituslaitokset Kansainvälisesti: Euroopan investointipankki, NIB, Euroopan Komissio Vastuuministeriöt: VM, LVM ja TEM

24 (4) Suositellaan paikallisten ja alueellisten satamaklustereiden ja vastaavien yhteistoimintamallien luomista HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. Alueellisen ja paikallisen LNG:n infrastruktuurin kehittämiseksi ja liiketoimintasuunnitelmien käynnistämiseksi suositellaan paikallisten ja alueellisten satamaklustereiden perustamista. Tämä on ajankohtaista seuraavan 10 vuoden aikana, kuitenkin niin, että painotus on ensimmäisten vuosien aikana ( ). Aikataulu/Kiireellisyys: , painotus ajanjaksolla Avaintoimijat: Suomessa: Satamat ja satamaoperaattorit, kunnat, kaasuntoimittajat, teollisuus kansainvälisesti: rajat ylittävä yhteistyö satamien ja satamaoperaattoreiden, kuntien, kaasuntoimittajien, teollisuuden välillä Vastuuministeriöt: LVM,TEM,VM Anita Mäkinen 24

25 (5) Suositellaan varhaisen minimi-infran luontia ja vakaiden markkinoiden varmistamista HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. LNG:n käyttöönoton nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi sekä markkinoiden takaamiseksi suositellaan laaja-alaista yhteistyötä myös merenkulun ulkopuolella olevien kaasun loppukäyttäjien kesken, esimerkiksi teollisuuden ja raskaan maantieliikenteen kanssa. Näin taataan LNG:n minimi-infra ja vakautetaan markkinoita. Gasumin selvitysten mukaan merenkulun ja teollisuuden tarpeista muodostuu tarvittava LNG- käyttöpotentiaali Suomessa. Merenkulun tarpeet hajautuvat kuitenkin eri satamiin ja koska rannikkoa kattavaa LNG-infraa ei vielä ole, kuljetukset on hoidettava säiliöautokuljetuksina kauempana olevasta terminaalista. Aikataulu/Kiireellisyys: Työ on jo alkanut ja jatkuu Avaintoimijat: Suomessa: Kaasuntoimittajat, teollisuus, kuljetusyritykset, liikenneviranomaiset, energiaviranomaiset, moottorivalmistajat (laiva-, rakas maantieliikenne, raideliikenne) Vastuuministeriöt: LVM,TEM,YM Anita Mäkinen 25

26 (10) LNG:n bunkrausta maalla ja merellä säätelevien lainsäädäntöjen, määräysten ja standardien harmonisointi keskeinen tehtävä HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. Harmonisointi on tarpeen, jotta voidaan taata yhtäläiset turvallisuustasot kaikille bunkraustavoille. Maa- ja meripuolen lainsäädäntöjen ja määräysten harmonisointi on tarpeen tehdä kiireellisesti, jotta lainsäädäntö ei ohjaisi valintaa erilaisten bunkraustapojen välillä. EMSA:n käynnistämä selvitys aiheesta on tarkoitus valmistua 2012 loppuun mennessä. Jäsenvaltiot sekä elinkeinon toimijat ml. satamat ovat mukana prosessissa. Peruslähtökohtana LNG- sääntelylle olisi, ettei tarvita uutta erillistä lainsäädäntöä LNG:n bunkrauksesta ja käytöstä, mutta tilanne on arvioitava uudelleen kun kokemusta LNG:n käytöstä on kertynyt enemmän. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen, tulisi olla valmis bunkrauksen alkaessa. Avaintoimijat: Suomessa: TUKES ja Trafi, pelastustoimi kansainvälisesti: EU:n komissio (teollisuus-, ympäristö- ja liikennepääosastot), EMSA, IMO Vastuuministeriöt: LVM,TEM, Sisäasiainministeriö, STM Anita Mäkinen 26

27 IV Tekniset ja operatiiviset näkökulmat (12) Itämeren olosuhteissa on huomioitava talvimerenkulun haasteet HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. Purjehtiminen jääolosuhteissa ja sen edellyttämät jääluokkasääntövaatimukset on merkittävä asia kuljetettaessa LNG:ä irtolastina rannikollamme. LNG-tankkereille asetetut jääluokka-vaatimukset Itämerellä ja Suomessa tulee huomioida jo laivojen suunnitteluvaiheessa, jotta käytössä olisi tarvittaessa Suomen talvimerenkululle asettamien jääluokkasääntöjä vastaavia LNG-tankkereita. LNG- alukset, jotka kuljettavat nesteytettyä kaasua irtolastina, ovat luotsauslain mukaisesti luotsinkäyttövelvollisia aluksen koosta riippumatta. Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi ja Suomen ympäristökeskus tekivät selvityksen koskien pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuutta. Selvityksen tulokset puoltavat mahdollista luotsinkäyttövapautuksen myöntämistä näille aluksille. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen Avaintoimijat: Suomessa: Kaasuntoimittajat, varustamot, Trafi,Livi, laivojen suunnittelu-toimistot ja telakat kansainvälisesti: IMO, EU, EMSA Vastuuministeriöt: LVM Anita Mäkinen 27

28 (20) Integroidun kansallisen lupaprosessin luominen HUOM! Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimahankkeen tulokset alustavia. Suositellaan kansallisten lupakäytäntöjen nopeutettua, integroitua käsittelyjärjestystä, ns. yhden pysäkin mallia, jolloin kansalliset viranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä lupaprosessin aikana. Tulisi pohtia sitä, voisiko LNG- fasiliteettien lupaprosesseja vauhdittaa, jotta LNG- infrastruktuuria ehdittäisiin rakentaa vuoteen 2015 mennessä. Aikataulu/Kiireellisyys: kiireellinen aina vuoteen 2015 asti Avaintoimijat: Suomessa: AVIt, Trafi, LiVi, TUKES, kunnat Vastuuministeriöt: LVM, SM,YM, STM, OM (?) Anita Mäkinen 28

29 Kiitos!