Ajankohtaista kuntataloudesta. Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä, Helsinki Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Transkriptio

1 Ajankohtaista kuntataloudesta Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä, Helsinki Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

2 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille. Ongelmien pallottelu valtion ja kuntien kesken ei auta. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta useamman vuoden viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! Timo Kietäväinen

3 I) KUNNAT OVAT RIIPPUVAISIA TALOUSKEHITYKSESTÄ: Viime vuosien talouskasvu on ollut heikkoa Timo Kietäväinen

4 Sähköelektroniikan hiipumisella suuri vaikutus vientiin lasku alkanut tasaantua? Timo Kietäväinen

5 EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Latvia Liettua Puola Slovakia Ruotsi Irlanti Viro Kreikka Romania Iso-Britannia Tsekki Unkari Espanja Bulgaria Saksa Tanska Itävalta Belgia Portugali Ranska Slovenia Alankomaat Italia Suomi Kypros Kroatia Timo Kietäväinen Lähde: Euroopan komissio, kevään 2014 ennuste %

6 Työttömyys lisääntyi finanssikriisin seurauksena, Suomessa viime kuukausien kehitys muita maita huonompaa Timo Kietäväinen Lähde: Eurostat, Suomen Pankki

7 Talousnäkymät lähivuosille ovat edelleen epävarmat Prosenttia: BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Työttömyysaste Kuluttajahintojen muutos ,0 3,2 3,2 7,7 2, Ennusteet syyskuussa 2013 (PPB): BKT, määrän muutos -0,8-0,5 1,2 1,9 1,7 1,6 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 3,2 3,2 1,4 2,1 2,4 2,1 3,0 2,1 2,9 2,5 2,8 2,5 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 7,7 2,8 8,3 1,6 8,2 2,1 7,9 2,0 7,7 2,0 7,5 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,9 2,1 1,9 2,3 2,3 1,0 2,0 8,2 1, ,3 1,3 8,4 1, ,8 1,2 8,3 1, ,4 0,5 1,4 1,8 2,5 1,5 8,1 1, Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,7 3,0 1,5 0,7 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 1, Timo Kietäväinen 1,5 2,2 1,8 7,8 1,8 Lähde: Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM 1,4 2,4 2,0 7,5 1,8

8 II) KUNTAPALVELUIDEN RAHOITUS ON RIIPPUVAINEN VALTION TOIMISTA SOPEUTUSTOIMET» Pienentävät kestävyysvajetta Kestävyysvaje noin 3 % suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2018 tasolla» Lisäävät luottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn» Hidastavat lyhyellä aikavälillä talouskasvua Suuruusluokkaa on vaikea arvioida, 0,50 %-yksikköä 2015 Valtionosuusuudistus Sote-uudistus Timo Kietäväinen

9 Julkiseen talouteen on syntynyt tulojen ja menojen epätasapaino Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki

10 Epätasapaino on käynnistänyt pitkän sarjan sopeutustoimia, netto, mrd Valtion veronkiristykset 0,0 1,4 1,3 2,2 2,7 2,7 2,7 Valtion määrärahasäästöt 0,0 0,4 0,9 3,2 3,3 3,6 3,8 Harmaan talouden torjunta 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 VALTION SOPEUTUS YHT. 0,0 1,9 2,4 5,7 6,3 6,6 6,8 Sosiaaliturvamaksukorotukset 0,6 0,6 1,2 1,7 2,0 2,2 2,2 Kuntien valtionosuusleikkaukset* -0,6-0,8-1,1-1,4-1,5-1,5-1,5 Muut erät 0,4 0,3 0,1 0,2-0,1-0,1-0,1 SOPEUTUS YHTEENSÄ 0,4 1,9 2,6 6,2 6,7 7,2 7,4 * Peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset, lisäksi OKM:n leikkaukset noin 270 milj. v tasolla. Lähde: Taloudellinen Katsaus 2/2013, Julkisen talouden suunnitelma

11 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Uutta Uutta * mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj Timo Kietäväinen hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 (Kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen) Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.

12 Valtionosuusleikkaukset ovat yhä iso osa valtion menosäästöistä, mrd. -> vaikutus tuntuu kuntien taloudessa vielä pitkään Valtion määrärahasäästöt ennen 2014 kehysriihtä Josta: kuntien valtionosuusleikkaukset* KUNTIEN VALTION- OSUUSLEIKKAUSTEN* OSUUS SÄÄSTÖISTÄ Valtion määrärahasäästöt kehysriihen jälkeen Josta: kuntien valtionosuusleikkaukset* KUNTIEN VALTION- OSUUSLEIKKAUSTEN* OSUUS SÄÄSTÖISTÄ 0,0 0,4 1,0 2,3 2,2 2,3-0,6-0,8-1,1-1,3-1,3-1,4 61 % 0,0 0,4 0,9 3,2 3,3 3,6 3,8-0,6-0,8-1,1-1,4-1,5-1,5-1,5 39 % Lähde: Taloudellinen Katsaus 2/2013, Julkisen talouden suunnitelma

13 Kuntien tulopohjan heikentäminen on johtanut veronkiristyksiin: Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15, * Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) Kuntien lkm

14 Sopeutustoimet ovat käynnistäneet kunnissa henkilöstömenosäästöjä vuonna 2013 ja 2014 Tilannearvio KT:n tiedustelun perusteella joulukuussa % -osuus % -osuus % -osuus % -osuus palkka- kokonais- palkka- kokonaissummasta säästöistä summasta säästöistä Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset 0,1 5,3 0,2 7,1 Taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset 0,1 5,3 0,2 7,1 Lomarahan vapaaksi vaihtosopimukset 0,1 5,3 0,1 3,6 Säästötarkoituksessa pidettävät palkattomat vapaat 0,2 10,5 0,3 10,7 Muut säästötoimenpiteet 1,4 73,7 2,0 71,4 Yhteensä 1,9 100,0 2,8 100,0 = 400 milj. = 600 milj. säästötiedustelu syksy 2013.pptx

15 Samaan aikaan kuntien tehtäviä kasvatetaan yhä, myös 2015 tehtävät 600 henkilöstö tehtävät työntekijät Lähde: Tilastokeskuksen palkkatiedustelu, Valtiovarainministeriö /MPunakallio

16

17 Valtionosuusuudistus (HE:n ):» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/lisätty perusteluihin» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikeansuuntainen. Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden määrän vähennys (50 sijaan 11 kriteeriä) Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus jää uudistuksen ulkopuolelle Tasausrajan nosto 100 %:iin rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä (n. 134 /as.), uusi 20 % omavastuuosuus tasauslisään Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot osin käsiohjauksella (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla kuntaosuus valtionosuuksista > 36 % leikataan peruspalvelujen valtionosuuksista (n.164 milj. ), loput toisen asteen koulutuksesta, jolloin kuntien rahoitusosuus muuttuu vastaavasti Koulutustausta ja työpaikkaomavaraisuus uusia kriteereitä ei perusteltu Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset poistuvat (kehys 2014), kuitenkin rakennemuutospaikkakunnille ja peruskorjaushankkeille tarvitaan erillisrahoitusta OKM:n perustamiskustannukset (perusopetus ja kirjasto) vos-pohjiin Ydinvoimalaitosten kiinteistövero osin takaisin tasaukseen, miksei koko kiinteistövero? Muutokset ja kriteerien painot perusteltava avoimesti Timo Kietäväinen

18 Vos-uudistusesitykseen tulleet muutokset (Halke 10.4.) Perusteluihin lisätty luku, jossa käsitelty uudistuksen suhdetta perustuslakiin ja rahoitusperiaatteen toteutumiseen Ikärakenteen painoarvoja muutettiin, yli 65-v. hieman nostettiin ja nuorempien ikäluokkien laskettiin» vanhusikäryhmien isohko pudotus lieveni» sairastavuuteen ei muutoksia (osuus laskennallista entinen 24 %) Tasauksessa otetaan huomioon vain ydinvoimalaitosten kiinteistövero» puolet laskennallisesta tuotosta, muut voimalat pois tasauksesta Syrjäisyyteen lisättiin yksi porrastus (syrjäisyysluku 1,0>korotus 1,5-kertainen)» esityksessä säilyi porrastus 1,5>korotus 3-kertainen Yksityisille kouluille yhtenäinen kotikuntakorvauksen peruste (94% kotikunnan korvauksesta)» aiempi 100 %:n korvaus poistuu ennen järjestämisluvan saaneilta Timo Kietäväinen

19 Vos-uudistusesitykseen tulleet muutokset (Halke 10.4.) Yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen rahoitusta ei siirretä OKM:lle» tullevat myöhemmin kustannustenjaon piiriin» tässä vaiheessa pohjiin valtionosuusperusteiden mukaisena (3,50 /as. + 1,40 /as)» pohjaa korotetaan vuosittain indeksillä Kotikuntakorvauksille ei erillistä siirtymäjärjestelmää» yksityisten ylläpitämisluvan saaneiden menetyksiä kuitenkin korvataan» toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että vastaavalla summalla vähennetään kuntien valtionosuutta» korvataan v:sta 2015 alkaen enintään 3 % vuosittain niin, että v vähennys on enintään 15 % 19

20 Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Merikarvia +5,0 %-yksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,9 %-yksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, %-yksikköä: +2,5 +5,0 +1,0 +2,4 (21 kpl) (62 kpl) +0,0 +0,9 (107 kpl) -0,0-0,9 (79 kpl) -1,0-2,9 (35 kpl) Maakuntakeskus /hp Kuntarajat: Tilastokeskus.

21 KUNTAPALVELUIDEN RAHOITUS ON RIIPPUVAINEN VALTION TOIMISTA Sopeutustoimet Valtionosuusuudistus SOTE-UUDISTUS Hallitus- ja keskeiset oppositiopuolueet sopivat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Jatkossa viisi sote-aluetta järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä, kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla kapitaatiolla vos-perusteita käyttäen, tuotannosta maksettava korvaus vos-periaatteilla kunnille ja muille tuottajille, ei jälkimaksuvelvoitetta kunnille sote-kustannuksiin, kunnille ei alijäämän kattamisvelvoitetta sote-alueiden osalta. yliopistollinen opetus ja tutkimus oltava kokonaan suoraan valtion rahoitusvastuulla Timo Kietäväinen

22 Miltä kuntatalous näyttää kehysriihen jälkeen? Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! Timo Kietäväinen

23 Kuntien toimintojen tehostaminen näkyy menokehityksessä: Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen muutos-% 9,0 8,0 7,0 6,0 % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,1 % 2,3 % Määrä 1) : 1,9 % 0,8 % Kustannustaso: 3,2 % 1,5 % 5,0 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 0, * 14a 15a 16a 17a 18a 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. 2) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävän kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. 2) /hp Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM

24 Tulokehitys sakkaa menot yhä liian korkealla tasolla suhteessa tuloihin toimintamenot ja verorahoitus käyvin hinnoin indeksoituina, 1997= Toimintamenot Verorahoitus 1) ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO /hp

25 Painelaskelman mukaan kuntatalouden näkymät ovat heikot: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot /hp

26 Investoinnit ja rahoituksen hallinta suhdannepoliittisesti tärkeiden kuntainvestointien valtion tukea on jatkettava investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä sekä selvitettävä uusien osapuolien saamista mukaan taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseksi. Samalla on tehostettava kuntien pitkäjänteistä kiinteistöstrategiaa valtion ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestointien rahoitus on turvattava. Yhtenä vaihtoehtona on syytä selvittää Infra Oy:n perustaminen kuntien investoinnit ovat tärkeitä niin alueen talous- ja työllisyyskehitykselle kuin korjausvelan hallitsemiselle. Jos kunnan velka uhkaa liian nopeasti talouden kantokykyyn nähden, myös investointeja on tarkasteltava kriittisesti Timo Kietäväinen

27 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Timo Kietäväinen

28 Pelkkä säästäminen ei auta Elinvoimapolitiikasta huolehdittava! Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim. kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen Timo Kietäväinen

29 Karjalainen : Tyytymättömyys käännettävä tekemällä muutoksia Aiempaa useampi suomalainen uskoo kotikuntansa palvelujen ja talouden kehittyvän tulevina vuosina huonompaan suuntaan (Karjalainen, 2.5.). Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan palvelujen saatavuus on suomalaisten mielestä heikentynyt siitä, kun vastaava kysely tehtiin pari vuotta sitten. Lohduton tulos kertoo kuntien talousvaikeuksien seurauksista. Tilanne on vahva viesti tarpeesta tehdä muutoksia. Tyytymättömyys on käännettävissä. Muutos ei tapahdu nopeasti, eikä onnistu taikatempuilla. Työ pitää tehdä itse - kunnissa - perkaamalla talouden rakenteita, uudistamalla palvelujen tuottamistapoja, lisäämällä kuntien yhteistyötä ja tekemällä kuntaliitoksia. Peruskysymys on kaikille sama: kunnan menot täytyy sopeuttaa tuloihin Timo Kietäväinen

30 Kiitos mielenkiinnosta! Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: Timo Kietäväinen