Varsinais-Suomen kuntapäivä Turku. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen kuntapäivä Turku Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPO Prosenttia: BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos 1,6 3,7 3,0 2,4 2,4 2,7 2,7 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Kunta-alan työlliset, henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos ,0 3,1 3,5 2,6 3, ,5 2,6 2,4 2, ,3 3,0 2,3 2, ,8 3,5 2,0 3, ,0 2,0 2,0 1,7 3,5 3,5 2,0 2, /hp

3 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,44 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 Muut toimintamenot 2,63 2,86 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,0 3,7 3,5 2,4 3,3 2,5 3,8 2,5 3,7 3,0 3,7 3,0 Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO /hp

4 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 3,5 3,3 3,8 3,7 3, * 13a 14a 15a 16a 17a Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa /hp

5 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5-27,3 6,4 6,3 2,5-11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49???? Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPO /hp

6 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/ /hp

7 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelma) * Toimintakate -24,26-25,83 Verotulot Käyttötalouden valt.os. 19,07 7,66 19,33 8,07 Muut rahoituserät, netto 0,08 0,17 Vuosikate 2,55 1,74 Poistot -2,23-2,36 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,27 Tilikauden tulos 0,44-0, ** 2014** -26,79 20,18 8,26 0,16-27,73 21,03 8,22 0,07 1,80 1,60-2,65 1) -2,75 0,17 0,17-0,68-0, ** -28,89 21,80 8,45-0,05 1,31-2,85 0,17-1, ** -30,02 22,48 8,63-0,21 0,88-2,95 0,17-1, ** -31,19 23,42 8,78-0,38 0,63-3,05 0,17-2,25 Tulorah. korjauserät -0,46-0,47-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33-3,68-3,65-3,65-3,65-3,65-3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11-2,14-2,13-2,34-2,62-3,05-3,30 Lainakanta 12,30 13,91 16,11 18,51 21,16 24,26 27,56 Rahavarat 4,54 4,32 4,29 4,25 4,18 4,13 4,03 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPO ) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp 7

8 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa (painelaskelma) Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,7 1,0 0,8 1,0 0,9 1,1 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien painelaskelman arviot PPO /hp

9 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) /hp 9

10 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1, Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 10

11 Årsbidraget i procent av avskrivningarna Egentliga Finland % Egentliga Finland Hela landet * Källa: Statistikcentralen. År 2012 enligt bokslutsprognoserna. 11

12 Kommunernas årsbidrag, avskrivningar och investeringar Egentliga Finland, /inv * 12 Årsbidrag Avskrivningar Egen anskaffningsutgift för investeringar (investeringsutgifter finasieringsandelar för investeringar) 0 Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.

13 Kommunernas årsbidrag, avskrivningar och investeringar 800 Åboregionen, /inv * 13 Årsbidrag Avskrivningar Egen anskaffningsutgift för investeringar (investeringsutgifter finasieringsandelar för investeringar) Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.

14 Kommunernas årsbidrag, avskrivningar och investeringar 700 Egentliga Finland exkl. Åboregionen, /inv * 14 Årsbidrag Avskrivningar Egen anskaffningsutgift för investeringar (investeringsutgifter finasieringsandelar för investeringar) Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.

15 Kommunernas lånestock och likvida medel , /inv. Egentliga Finland Likvida medel, Egentliga Finland Likvida medel, hela landet Lånestock, Egentliga Finland Lånestock, hela landet * 15 Källa: Statistikcentralen, år 2012 enligt bokslutsprognoserna.

16 Kuntarakenneuudistustuksen aikataulu Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Metropoliselvitys Arvio uudistuksen etenemisestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien toinen kuulemiskierros Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Selvitysalueesta poikkeaminen Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset 16

17 Uudistusten aikataulut Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Sote-selvityshenkilöt Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 17 17

18 Kunta- ja sote-uudistuksen aikataulu Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan alkaen. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä. Järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 2015 Toteutetaan vuosina toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Lähidemokratiaa kehitetään Kuntalaiset keskiöön -hankkeessa vuosien 2013 ja 2014 aikana (OM ja VM). Käynnistetään lähipalveluiden kehittämishanke (STM, OKM, KL)

19 Lähtötilanne Uusia tehtäviä on säädetty kunnille jatkuvasti Kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamistapaa koskevat velvoitteet ovat lisääntyneet jatkuvasti Kuntiin kohdistuva lisääntynyt norminanto ja normien kustannusvaikutusarvioiden pettäminen on yksi keskeinen syy kuntatalouden tilanteen heikkenemiseen

20 Milloin vuonna 2012 voimassaolevat kuntien lakisääteiset tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille

21 21

22 Valtionosuusuudistus Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus mm. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus Määräytymistekijöiden vähennys Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista Tasausrajan nosto kannustavasti Työpaikkaomavaraisuus korvaa taajamarakennekorotuksen (22 kuntaa) Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina

23 Kuntalain kokonaisuudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä» pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta» pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM» jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot» Toimielimet ja johtaminen -jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto» Jaoston tehtävänä on valmistella erityisesti kunnan poliittista ja ammatillista johtamista, toimielimiä sekä kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjausta koskevat ehdotukset.» Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM» Jaoston tehtävänä on valmistella erityisesti edustuksellista demokratiaa sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia koskevat ehdotukset.» Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto» Jaoston tehtävänä on valmistella erityisesti kunnan talouden ohjaamista, yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta, talouden tasapainotusta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat ehdotukset.» Kunnat ja markkinat -jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM» Jaoston tehtävänä on valmistella tarvittavat säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuuksiin tukea yritystoimintaa.

24 Kuntalain kokonaisuudistus aikataulu asettamispäätös Alustavat linjaukset kuuleminen Eduskuntakäsittely syksy 2014 Uusi kuntalaki voimaan

25 Toimielinorganisaation ja johtamisen uudistamisen keskeiset tavoitteet demokratia legitimiteetti: päätösten hyväksyttävyys luottamustehtävien kiinnostavuus toiminnan kestävyys pitkällä aikavälillä strateginen näkemys päätöksentekokyky ammatillinen ja poliittinen johtaminen poliittisen ja ammatillisen johdon selkeä työnjako uudet toimintatavat mm. sähköinen hallinto 25

26 Nykyisen kuntalain mahdollistamia vaihtoehtoisia organisaatiomalleja Perinteinen malli» Valtuusto kunnanhallitus lautakunnat Valiokuntamalli» Valtuusto valiokunnat Ministerimalli» Kh:n jäsenet lautakuntien puheenjohtajia Pormestarimalli» Pormestari kh:n pj:na + kj:na Valtuusto kunnanhallitus-malli» Vain pakolliset lautakunnat 26

27 Muuta toimielimistä ja johtamisesta Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien yhdistäminen? Kunnallisvaalien siirtäminen kevääseen? Vaalikelpoisuus, erityisesti kunnan henkilöstö kunnanhallituksessa Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyys Parlamentaarisen vastuun laajentaminen puheenjohtajistolle epäluottamuslause? Valtuuston koko Kunnan sisäiset vaalipiirit 27

28 Erva-alueen palvelut 1. Suurimmat vahvat peruskunnat (vähintään n asukasta) järjestävät itse kaikki palvelunsa, ml. nykyiset sairaanhoitopiirin palvelut pl. tulevat Erva-alueen palvelut. 2. Pienemmät vahvat peruskunnat (vähintään n asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset tarpeellisesta osasta laajan perustason palveluista keskuskunnan kanssa. 3. Muut kunnat (alle vähintään n asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset sekä perustason että laajan perustason palveluissa rahoitusvastuu, ei järjestämisvastuuta 28

29 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Vaativat palvelut ERVA Laaja perustaso Perustaso Sote-alue vastuukuntamallilla, yli asukkaan kunta vastuukuntana Vähintään n asukkaan kunta Alle asukkaan kunta, sote-alueen jäsen ja rahoitusvastuu 29

30 TYKS-ER TYKS-ERVA, 6 aluetta as: Kaarina Raisio Rauma Yli as: Turku Pori Vaasa Salo 30

31 Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus 12 suurinta kaupunkiseutua + muut yli asukkaan kaupungit Rovaniemi 12 SUURINTA KAUPUNKISEUTUA Kaupunkiseudun väkiluku yht. % maakunnan väkiluvusta Koko maakunnan väkiluku Pks Muu metropolialue Koko metropolialue Joensuun Jyväskylän Kuopion Lahden Lappeenrannan Oulun Porin Seinäjoen Tampereen Turun Vaasan MUUT YLI ASUKKAAN KAUPUNGIT % maakunnan väkiluvusta Koko maakunnan väkiluku Kaupungin väkiluku Hämeenlinna Kotka Kouvola Mikkeli Rovaniemi Salo Maalahti Korsnäs Merikarvia Nakkila Mustasaari Vaasa Laihia Kurikka Pori Ilmajoki Vöyri Jalasjärvi Pomarkku Ulvila Pirkkala Isokyrö Ylöjärvi Hailuoto Kempele Lapua Seinäjoki Tampere Lumijoki Liminka Petäjävesi Uurainen Muurame Orivesi Oulu Tyrnävä Jyväskylä Muhos Siilinjärvi Maaninka Laukaa Hankasalmi Toivakka Mikkeli Kuopio Luvia Nokia Kangasala Taipalsaari Harjavalta Kokemäki Lempäälä Huittinen Vesilahti Hämeenlinna Asikkala Nastola Hollola Mynämäki Nousiainen Järvenpää Lahti Kouvola Rusko Orimattila Masku Hyvinkää Lieto Tuusula Mäntsälä Naantali Paimio Pornainen Kotka Raisio Nurmijärvi Kerava Turku Salo Sauvo Sipoo Kaarina Espoo Vantaa Kirkkonummi Helsinki Kauniainen Outokumpu Ruokolahti Polvijärvi Liperi Lappeenranta Rautjärvi Imatra Kontiolahti Joensuu Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus

32 Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Tornio Kaupunkiseutu, jossa erillinen kuntajakoselvitys Kemi Pääkaupunkiseutu Muu metropolialue Oulu Yli as kunnat, joissa ei ole erillistä kuntajakoselvitystä Yli as. kunnat. jotka eivät ole mukana erillisessä kuntajakoselvityksessä Raahe Kajaani Kokkola Iisalmi Vaasa Seinäjoki Äänekoski Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Jämsä Savonlinna Pori Sastamala Tampere Mikkeli Rauma Valkeakoski Heinola Hämeenlinna Lahti Kouvola Lappeenranta Turku Salo Lohja Vihti Riihimäki Porvoo Hamina Kotka 32 Raasepori Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus

33 Yli ja yli asukkaan kunnat Helsinki Tuusula Espoo Kirkkonummi Tampere Savonlinna Vantaa Kerava Oulu Nokia Turku Ylöjärvi Jyväskylä Kaarina Kuopio Kangasala Lahti Riihimäki Kouvola Raasepori Pori Vihti Joensuu Imatra Lappeenranta Sastamala Yli (20) (36) Alle (264) 14. Hämeenlinna Raahe Vaasa Raisio Rovaniemi Tornio Seinäjoki Jämsä Kotka Varkaus Salo Kemi Mikkeli Iisalmi Porvoo Hollola Lohja Lempäälä Kokkola Siilinjärvi Hyvinkää Hamina Nurmijärvi Valkeakoski Rauma Mäntsälä Järvenpää Äänekoski Kajaani Heinola Aluejaot MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskus

34 Yli ja yli asukkaan seutukunnat Helsingin sk Riihimäen sk Tampereen sk Ylivieskan sk Turun sk Raaseporin sk Oulun sk Etelä-Pirkanmaan sk Lahden sk Imatran sk Jyväskylän sk Loimaan sk Porin sk Forssan sk Kuopion sk Raahen sk Seinäjoen sk Varkauden sk Joensuun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Vaasan sk Pieksämäen sk Kouvolan sk Vakka-Suomen sk Hämeenlinnan sk Nivala-Haapajärven sk Lappeenrannan sk Lounais-Pirkanmaan sk Kotka-Haminan sk Ylä-Pirkanmaan sk Mikkelin sk Jämsän sk Rauman sk Suupohjan sk Rovaniemen sk Kehys-Kainuun sk Salon sk Äänekosken sk Kemi-Tornion sk Pielisen Karjalan sk Porvoon sk Åboland-Turunmaan sk Ylä-Savon sk Kuusiokuntien sk Kajaanin sk Pohjois-Satakunnan sk Kokkolan sk Järviseudun sk Jakobstadsregionens 25. ekon. reg Oulunkaaren sk Savonlinnan sk Koillismaan sk Yli (20) (36) Alle (264) 34 Aluejaot MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskus

35 Kuntaliiton aiemmat linjaukset Linjaus » vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus.» uudistuksen lähtökohtana alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli» kunnilla tulee olla kuntauudistusprosessissa keskeinen rooli. Linjaus » tavoitteena vahvat, toimintakykyiset kunnat.» liitosten tulee perustua kuntien omaan harkintaan» toisen asteen koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto vaativat tulevaisuudessakin kuntien yhteistoimintaa» maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvojen kuntien ohella toimivat rakenteet muuallakin kuin metropolialueella.» kuntarajat ylittävät palvelut sekä palvelujen turvaaminen ruotsinkielisillä alueilla vaativat räätälöidyt ratkaisunsa 35

36 Palvelujen yhdenvertaisuuden tavoittelun ja kunnallisen itsehallinnon välinen ristiriita Alueiden välinen yhdenvertaisuus (samanlaiset palvelut saatavilla koko maassa) Kunnallinen itsehallinto (kuntien erilaisuuden hyväksyminen, mahdollisuus sopeuttaa toiminta vallitseviin olosuhteisiin, kuntakohtaiset ratkaisut ja toimintatavat) 36

37 37

38 Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 38