Juha Ruuska kertoi päivän taustasta ja tavoitteesta. Mm. että kyseessä on Neloskierre-hankkeen valmennus, jota tuotetaan 13 ammattikorkeakoulussa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Ruuska kertoi päivän taustasta ja tavoitteesta. Mm. että kyseessä on Neloskierre-hankkeen valmennus, jota tuotetaan 13 ammattikorkeakoulussa."

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulujen neloskierre Kehittäjävalmennus Jyväskylän ammattikorkeakoulu Klo Lutakon Leidi. Valmentajina Juha Ruuska JAMK, Janne Orava (Javaro Oy) Muistio 1. Aloitus Juha Ruuska kertoi päivän taustasta ja tavoitteesta. Mm. että kyseessä on Neloskierre-hankkeen valmennus, jota tuotetaan 13 ammattikorkeakoulussa. Esittäytymiskierroksella motivaatiotekijöinä ja Living Lab kiinnostuksen herättäjinä mainittiin mm. uteliaisuus termiä kohtaan, halu tietää mitä se LL on ja tutustuminen aihetta lähellä oleviin teemoihin. Keskusteltiin myös, että hämmennystä aiheuttanut erilaiset sovellutukset ja projektit, joissa ei heti näe liitosta Living Labiin, mutta niitä esitetään kuitenkin LL caseina. Esittelykierroksella Juha Hautanen toi esiin, että käyttäjäkeskeinen eri asia kuin käyttäjälähtöinen, käyttäjäkeskeisyys parempi ilmaisu, koska käyttäjä ei ole aina oikeassa. Piotr K. kertoi esittelyssään kokemuksia jo tehdyistä caseista. Hänen mukaansa monet opiskelijat ovat kiinnostuneita käytännön tehtävistä ja monilla on ollut kiinnostusta tehdä aiheeseen liittyen opinnäytetyötä. Sinikka Hakkarainen kertoi, että on kuullut asiasta ensimmäisen kerran innoventurer-koulutuksessa. Jämsänkosken tiimiakatemiassa on tehty jollain tasolla tällaisia asioita. Ehdotettiin, että Opin ovi hanke voisi olla joku case tähän. Testata eri tapoja aikuisten ohjaukseen. 2.Lutakko Living Lab (LLL) esittelyä Juha Ruuska esitteli Lutakko Living Labin toimintaa. Lutakko Living Labillä JAMK siemenrahaa ja jatkossa toimintaa halutaan mm. oppimisympäristöihin liittyen. JAMKissa opiskelija lähtökohtana. Lutakko Living Labissä palveluinnovaatiot keskeisessä asemassa. LLL mukana partnerina Neloskierteessä (http://www.neloskierre.fi ) ja ENoLL-verkoston jäsen (Human Tech Living Lab nimellä toimitaan kansainvälisesti)

2 Livingin Lab termille tärkeää, että käyttökonteksti on aito. Sitä voi hyödyntää mm. tuotteiden testaukseen ja palveluiden kehittämiseen, niin yritysmaailmassa ja julkisen sektorin alalla. Todettiin, että kehittämiskohteesta riippuu, millaista Living Labin toiminta on. Esiteltiin Neloskierre-mallia: Living Lab koordinaatio osallistaa kehittäjiä (korkeakoulut), käyttäjiä (loppukäyttäjä/asiakas), soveltajia (yritykset) ja mahdollistajia (kaupungit, aluehallinnot, valtionhallinto, EU). Esiteltiin Enoll- verkostoa, jossa potentiaalia yhteistyöhön. Verkostossa paljon ict-taustaisia labejä ja paljon käytettävyys -näkökulmaa ja myös asumiseen ja hyvinvointiin liittyviä Living Labejä on edustettuna. Palvelujen kehittämiseen keskittyviä labejä vähemmän (jos pois lasketaan ICT-palvelut). Esiteltiin casena myös toimii myös fyysisesti, ei ainoastaan virtuaalisesti. Ilutakon ajatuksena asukkaiden osallistaminen, mutta myös muut alueen käyttäjät:opiskelijat, työssäkäyvät, vierailijat. Vierailija -kävijät haasteellisempi tavoittaa ja motivoida, siksi ei vielä heitä osallistettu ilutakkoon. 3. Piotr Jyväskylän messut-casen esittely Messuilla tehty 3 kertaa (Finngraf 9/2009, Sähkömessut 2/2010, Tekniikka messut 10/2010) messupalveluiden kehittämistutkimuksia opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat harjoittelevat samalla tutkimusmenetelmien käyttöä. Opiskelijat haastattelivat ja videoivat haastattelut toimii hyvänä todisteena, jos useampi asiakas puhuu samasta asiasta. Esim. eräs asiakas ehdotti, että messut pitäisi olla joko kaksipäiväiset tai pelkästään viikolla, ei viikonloppuna. Nykyinen järjestely oli hankala perheellisen haastateltavan näkökulmasta. Myös Yksi kv- haastateltava ehdotti erikoiskahvia messualueella. Piotr kertoi, että asiaa voisi testata ja kerätä lisätuloja, haasteena motivoida toteuttajia toteuttamaan. Esimerkki isommista ideoista: Yksi iso osallistuja kertoi, että piti varata hotellihuoneet jopa 6kk ennen messuja, jotta voi varmistua, että asiakkaat voivat tulla messuille. Majoituskapasiteetti tiettyjen messujen ja patahtumien aikaan loppui Jyväskylästä. Piotr mainitsi, että LL-messukävijätutkimukset on yksi tapa kerätä lisätodisteita. (Nyt hotelli tulossa alueelle.) Piotr kertoi myös syksyn tekniikka messuilla järjestelystä ideointiosastosta (ideapuu), jossa oli kahvittelun lomassa mahdollisuus jättää kehittämisideoita messuille. LLL rakensi osaston yhdessä opiskelijoiden kanssa, opiskelijat päivystivät osastolla ja keräsivät kävijöiltä ideoita. Yksi tuleva case -esimerkki: mobile tools-case, jonka tarkoituksena on kehittää mobiilia jatketta optimalle, ja käyttää matkapuhelinta sekä tutkimus- että oppimistyökaluna. 4. Janne Orava Living Lab ja Neloskierre esittely Neloskierteessä tuloksena: Living Lab -käsikirja, menetelmäpankki, kehittäjä ja operaattorivalmennuksia.ll soveltuu käytännössä mihin tahansa alalle, jos halutaan käyttäjiltä tietoa. Tämän valmennuksen tavoite on levittää tietämystä ja integroida toimintaa osaksi amk opetusta. Janne Orava ko. hankkeen projektipäällikkönä, hän on mukana mm. haaga-helian tk-toiminnan advisory boardissa, koostuu täysin ulkopuolisista jäsenistä.

3 Janne kertoi lyhyesti Living Labin historiasta, tausta MIT:ssä, 2000-luvulla tullut Eurooppaan saatavilla oleva rahoitus, johti siihen, että Living Lab- nimellä pystyttiin ratsastamaan, mutta hanketulokset eivät kuitenkaan olleet hyviä. Kansallista LL koordinaatiota ei ole, mutta nyt Tekes ja Tem aloittavat rahoittamaan ko. koordinaation syntymistä. LL hankkeita on tehty useita ja sen tyyppistä toimintaa on tehty pitkään, mutta nyt Living Lab systemaattisempaa ja tavoite on toiminnan jatkuvuudessa. Janne kertoi, että on olemassa teos: Living Labs for user- driven open innovation an overview of the Living Labs Methodology, activities and achievement (2009) Pohdittiin ja esiteltiin Living Labin luonnetta LL- käyttäjä on subjekti ja aktiivisesti mukana. Kommentti: toisaalta käyttäjä ei välttämättä tiedä mikä on ongelma, niin sitten käyttäjän pakkokin olla objektina.. Living Labissä ei käytetä ainoastaan yhtä menetelmää, vaan useita menetelmiä, eettiset ongelmat pelkän havainnoinnin/varjostamisen ongelmat. LL toimintaa voidaan hyödyntää tuotekehityksen ja tuotteen elinkaareen eri vaiheissa. Riippuu tuotteista, missä vaiheessa käyttäjällä eniten annettavaa. Motivointikeinoja Motivointina usein raha tai muu palkkio, mutta LL- caseissa motivaationa ennemmin: päästä mukaan ja nähdä jotain uutta ja ihmeellistä. Raha motivaatiotekijänäkin on ongelmallinen, jos pitää löytää esim. ongelmakohtia tuotteesta. Pääsee kokeilemaan jotain asiaa ennemmin kuin muut. Tietoisuus, että olet parantamassa tuotetta. Saa kuulua ryhmään, olet osa yhteisöä, joka kehittää. Tietoisuus siitä, että pääsee vaikuttamaan. Saa nimensä johonkin esim. kirjan loppuun. Kansallisella tasolla ollut paljon puhetta, mutta kuitenkin vähän tekoja. Aito case on aina paras myyntiargumentti. Pienet konkreettiset stepit auttavat eteenpäin toiminnassa. Jannen tekemän selvityksen mukaan: yli 30 living labiä Suomessa, suuri osa hanketoimintaa, käytössä useita eri määritelmiä. Jotkut labit tutkija tai tutkimuslähtöisiä, eikä niinkään käyttäjä tai hyödyntäjälähtöistä. Kriittistä tuotteistaminen, siten, että hyödyntäjät ja käyttäjät hahmottavat mistä on kyse. Eikä välttämättä kannata antaa etukäteen kaikkia porkkanoita heti. Motivoinnin jatkuttava koko prosessin ajan. Esim Agro living lab hyvä esimerkki tuotteistamisesta heillä selkeä kohde ja konreettista kehittämistä (maatalouskoneet). Alalla laboratoriotilanteet vaikeita ko. kontekstissa, joten Living Lab tai käyttäjäpaneeli

4 sopivat. Todettiin, että asia ei ole uusi asia ko. alalla. Käyttäjille toki kerrottava, että kaikki ei ole mahdollista toteuttaa. Tieduteltiin mitä LL:ssä tehty julkisella puolella. Julkisen puolen hyviä LL-case esimerkkejä Lahdesta. Esim. hammaspeikko, asiakasneuvo. Todettiin, että esimerkiksi Yritysten taitava keski-suomi case -esimerkki on yksi LL case, jota ei olla laajemmin tuotu esiin. 7 paikkakuntaa, etnografiaa, jokaista keskustapalvelua havainnoitiin käyttäjänäkökulmaa silmällä pitäen ja tulokset esiteltiin yrityksille. Myös teknologian käyttäjätutkimus ja käytettävyystutkimuskurssien yrityscaset, voisivat olla LL-caseja. 5. Laurean- Learning by Developing malli Hyödyntäjä-yritys tulee kertomaan brieffin opiskelijoille yrityksen osaaminen mukaan kehittämiseen koko aikana, ovat myös kieltäytyneet, jos ei oppimista. Annetaan vastuuta ja riittävän vaativia tehtäviä varmistetaan että opiskelijat ovat perehtyneet taustoihin riittävän hyvin. Innostetaan ja motivoidaan maksullisia caseja esitetään tuotokset toimeksiantajalle ja saadaan palautetta sovelletaan yhteistoiminnallisia menetelmiä Hankkeisiin osallistuneet ovat myös työllistyneet hyvin, motivoituneet opiskelijat on voitu palkata harjoittelijaksi caseen. Opettajalla loppuvaiheessa vastuussa, että työ tulee tehtyä. Kommentteja: Opettajalla on oltava kyky tunnistaa motivaation tarve, myös tehtäväkokonaisuuden koko oltava oikea, teorian hahmottaminen tärkeää-opiskelijan ymmärrettävä miten case liittyy opintojaksoon tai oppimaansa. Living Lab caset voivat kestää jopa 6kk, voidaan tehdä jatkuvia caseja =>strategisia kumppanuuksia 6. Finpro Future Learning Finland info, Veli-Pekka Niitamo Koulutusviennin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ministerö saa tuhat delegaatiopyyntöä vuodessa. Vain harvat niistä voidaan vastaanottaa. Oppimisympäristöt tässä tärkeitä. Osaamista pitäisi myydä, mutta ei ole niin paljon koulutustuotteita, joita myydä. Koulutusvienti voi olla: koulujen rakentamista, koulutusta ja konsultointia, oppimissisältöjen tuottamista, virtuaaliset oppimisympäristöt, koulutuksen tuottaminen.

5 Finprolla 65 keskusta eri maissa, joilla myös ilmaisia palveluita, tukevat tätä koulutusvientiä. Future Learning Finlandin tavoitteena koulutusviennin tuplaaminen. Case esim. Finnish Teacher Training school (FTTS) JAMK:issa Timo Juntunen vastaa ko. asiasta, nyt tarvitaan käytännön ideoita. Keskustelua..haaste organisaatioiden sisäiset rajat. LLL voisi toimia tässäkin asiassa yhteenkokoavana voimana. Tämän pitäisi olla kytköksessä hautomotoimintaan. Ops työssä tähän voisi myös ottaa huomiota. Jotta mahdollistetaan nopean toiminnan joukot Mainittiin yhtenä benchmarkkina: Juonne opetussuunnitelma-malli Vaasassa. 7. Työpaja osuus Kerättiin työryhmissä ideoita, missä Living Labiä voisi hyödyntää. Ryhmä1: Case 1 mobiilipalveluiden testaus Case 2 nettisivujen käytettävyys/käyttäjätestaus, opettajat kohderyhmä LLL toimintamalli, roolit, vastuut, tiedottaminen (uutiskirje tms?) Koko AMKin avoin toimintamalli, ettei tarvitse miettiä, että kuka toteuttaa ja mitä ja kuka maksaa ja saako tehdä Ryhmä 2. Miten voisi viestiä paremmin? Eri kohderyhmille eri sanoin. Mietittävä mitä sanotaan opiskelijoille jne. Tietopankki, johon voisi kerätä JAMKissa jo tehtyjä Caseja, kuka tehnyt ja mitä ja miten OPS- työssä tulisi huomioida, jottei kirjata estäviä juttuja. Eri työskentelytapoja tehdään hyvin eri tavoilla. Joissain tehdään johdon tasolla, jossain osallistuu koko koulutusohjelma tai yksikkö. Hyvä esim. AOKK ops-työskentely. Living Lab soveltuu, kun opintojakso vähintään 5op tai tuotekehitysjaksoihin. JAMK-tason LL-areena/paikka, josta tukea menetelmiä ja kontakteja. (voisi olla säännöllisesti jokin foorumi, jossa voisi olla joku puhuja tai menetelmä esittely tms.) Ryhmä 3. Vastuut: mitä jos opiskelija ei tee, kuka vastuussa? Voi tulla vastaan työ, josta ei voi laskuttaa, pitää sopia etukäteen? Mitkä on kriteerit, onko työ laadukas? (asiantuntijatyöstä laskutettu, ei niinkään opiskelijan työstä) Mitä voidaan tehdä, jos tarvitsee paikata epäonnistumisia. (voidaan tarjota paikkauspalvelu). Vaikutus maineeseen. Hyviä asioita, jotka liittyvät LL-toimintaan? Mitkä asiat eivät kuulu LL toimintaan? -Ne asiat, jotka ei hyödynnä käyttäjäkeskeisiä metodeja ja aitoja ympäristöjä.

6 voisi listata caseja LL:n alle, jotta voidaan tunnistaa osaaminen Case-kuvauksiin tarvitaan tekijöiltä ja asiantuntijoilta tietoa. LL voisi olla JAMK työelämäyhteistyön ikkuna, viestintää myös ulospäin. Vuosikello: opintojaksoja voisi linkittää johonkin yritysyhteistyöhön. Esteettömyys/käytettävyys, saavutettavuus, ergonomiacase yrityksen kanssa, työpaikkan esteettömyys ergonomia, tai jonkun kunnan ulkoalueet, Ryhmä 4. Projektisuunnitelma miten LL voisi toimia esim. LIIKU-hankkeessa. Taustalla työurien pidentäminen, jota voisi taide ja liikunta ja kulttuurilähtöisin menetelmin edistää. opiskelijoita mukaan toteuttamaan hankkeita, (opiskelijat mukaan myös suun. hankkeita) pitäisi olla aina osa hankkeita. Muut ideat: Äänekosken kaupungin nuorison aktivointi (Sinikka Hakkarainen) Kuulla lisää metodin soveltamisesta esim. Piotr caset Kuulla lisää messujen datapankki asiasta, miten tieto taltioidaan? Yhteenveto: Seuraava tapaaminen Kartoitetaan mitä LL- toiminta on jo olemassa? Muutama tki-päällikkö mukaan kuuntelemaan, mistä on kyse. Yksi tapaaminen voisi olla metodi-keskeinen työpaja. Esim. iltapäivän kestoinen, case tapausten kautta jne. (Suvin case työstöä ). Tapaamisessa tiedonjakoa ja kehitetään LLprosessia. Seuraava tapaaminen (mahdollisesti Ravintola ideassa, kaikille avoin)

Helsinki Living Lab 9.5.2008

Helsinki Living Lab 9.5.2008 Helsinki Living Lab 9.5.2008 H E L S I N K I L I V I N G L A B 2 Learning by Living Sisältö Esipuhe Mikä on Living Lab? Living Lab -toimijat Mestarikäyttäjät T&K&I-toiminta Case Saunalahti Case Destia

Lisätiedot

Kv suunnitelmat teoriassa ja käytännössä

Kv suunnitelmat teoriassa ja käytännössä Kv suunnitelmat teoriassa ja käytännössä Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Vararehtori, KTT Lauri Tuomi, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Tavoite Ideoita, ajatuksia, oivalluksia

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 17.11.2010

Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 17.11.2010 MUISTIO Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 17.11.2010 Aika 17.11 2010, klo 12.30-15.30 Paikka Läsnä Kunnanvirasto, Valtuustosali, Länsitie 7, Joutsa

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Future Learning Lapland

Future Learning Lapland Future Learning Lapland LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN KANSAINVÄLINEN KOULUTUSVIENTI Hankkeen tavoitteet ja toiminta Heikki Konttaniemi Projektipäällikkö Miksi koulutusvientiä? Taustalla OPM:n 2009 julkaistu

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Stakeholder -työpaja Työpajan yhteenveto Perjantai 23.5.2014 klo 9.00-12.00 CSC, Keilaniemi 14, Espoo 0 JulkICT Lab Sisällys 1 Alku 2 Prosessi 3 Roolit ja resurssit 4 Loppu 5 Sidosryhmät 6

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet verkostoidentiteettiä rakentamassa Arviointiverkoston tapaaminen 20.3.2014 SOSTE Näkökulmana kehittävä arviointi: Työn ja asiantuntijuuden

Lisätiedot

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Yhdessä tehtyä katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Eeva Mäkinen, projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto Sinikka Hakkarainen, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet TTY:n palvelut yrityksille Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet Miksi yhteistyöhön? Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yrityksille ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää tuoreinta asiantuntemusta ja ratkaista

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

Kumppanina ErasmusPlus hankkeessa SEDY ( )

Kumppanina ErasmusPlus hankkeessa SEDY ( ) Erasmus+ Collaborative Partnerships Kumppanina ErasmusPlus hankkeessa SEDY (2015 2017) Aija Saari, tutkimuspäällikkö, LitT aija.saari@vammaisurheilu.fi Sports Empowers Disabled Youth (SEDY) SEDY hanke

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

Kokemuksia verkostoyhteistyöstä ja sen rakentamisesta. Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Projektipäällikkö Erno Hyvönen, Hämeenlinna

Kokemuksia verkostoyhteistyöstä ja sen rakentamisesta. Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Projektipäällikkö Erno Hyvönen, Hämeenlinna Kokemuksia verkostoyhteistyöstä ja sen rakentamisesta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Projektipäällikkö Erno Hyvönen, Hämeenlinna 26.03.2009 Lähtötilanne Sosiologi on evankelista ilman ilosanomaa

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia Mukana kehittämistyössä 9 ammattikorkeakoulua Tavoitteena: kehittää toimintamalleja, jotka lisäävät

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

IP-kurssista potkua kansainväliseen yhteistyöhön (ja muitakin hyötyjä) Arja Maunumäki Luonnonvara-alan yksikkö Oamk

IP-kurssista potkua kansainväliseen yhteistyöhön (ja muitakin hyötyjä) Arja Maunumäki Luonnonvara-alan yksikkö Oamk Olli Oamkilainen 1 IP-kurssista potkua kansainväliseen yhteistyöhön (ja muitakin hyötyjä) Arja Maunumäki Luonnonvara-alan yksikkö Oamk Innovation in Rural Development facts and figures Toteutettiin vuosina

Lisätiedot

Tuutorointi- ja Tampereella. Ryhmätyöskentelyn tuotokset

Tuutorointi- ja Tampereella. Ryhmätyöskentelyn tuotokset Tuutorointi- ja Vertaistuutorointityörenkaiden yhteistapaaminen 6.4.2006 Tampereella Ryhmätyöskentelyn tuotokset VERTAIS- JA OPETTAJATUUTOREIDEN KESKINÄISET ODOTUKSET JA ROOLIT (1) Työtiimi opiskelija-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK 2 HAMK Koulutusstrategia 2010-2015 Koulutustoiminnan visio /// Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

Ohjeistus kouluttajille

Ohjeistus kouluttajille Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Toteutuminen Kesän 2011 käyttäjätutkimus kohdentui hankeen pilottikohteeseen, Ilosaarirockiin pyrittiin löytämään sisältöä ja merkityksiä itse tapahtuman ja sen

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot