Seminaarin ohjelma. Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan

Transkriptio

1 Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan Seminaarin ohjelma Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan Keynote: Childcare and its impact on children s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan Lounas (omakustanteinen) Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL Kahvi Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto DAGIS-projekti tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan Lopetus

2 Alkusanat Eva Roos + DAGIS CHILD -ryhmä

3 DAGIS 1. Tausta: Miksi aloitimme DAGIS-hankkeen? 2. Mikä oli DAGIS-hankkeen yleinen tavoite? 3. Miten DAGIS-hanke toteutettiin? Viitekehyksen muodostaminen ja hankkeen suunnitelma (Study protocol paper) Empiirinen vaihe 1: Laaja kartoitus tilanteesta (Basic survey paper) Tulokset Logiikkamalli ongelmasta Lähtötilanne seuraavaan vaiheeseen Empiirinen vaihe 2: Kehitimme 1. vaiheen perusteella muutosmallin ja ohjelman (Carola Ray esittää), jonka vaikuttavuutta ja toteuttamista arvioitiin.

4 Ylipainoisten 3 5-vuotiaiden lasten osuudet äidin koulutustason mukaan Låg Hög

5 Päiväkoti terveyden edistämisen areenana Suomalaislapsilla on havaittavissa jo varhaislapsuudessa sosioekonomisia (SES) eroja mm. ravitsemuksessa, liikkumisessa, ruutuajassa ja ylipainossa. Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä terveyserojen muodostumista, edistää elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja terveellisiä elintapoja aikuisikään asti. Sosioekologisen mallin mukaan lähiympäristötekijät (perhe, päiväkoti) vaikuttavat lapsen elintapoihin. Yli 70% 3 5-vuotiaista suomalaislapsista on päiväkodissa: päiväkodin kautta mahdollista tavoittaa lapsia eri SES-taustoista Suomessa on melko vähän tutkittu päiväkodin ja päiväkotiympäristön vaikutusta lasten elintapoihin. Lapsen stressin säätelyn on todettu olevan yhteydessä elintapoihin, mutta aihetta on tutkittu vähän.

6 Terveelliset elintavat DAGIS CHILD -tutkimuksen tavoite SES-erojen kaventaminen Energiatasapainoon vaikuttavat terveelliset elintavat: fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, ravinto Ennen interventiota Intervention jälkeen SES matala SES keski SES korkea Sosioekonominen asema (SES)

7 SES neighborhood Viitekehys: Muokattu sosioekologinen malli SOCIETY FAMILY EBRB CHILD (intrapersonal) gender stress Family SES PRESCHOOL *= muokattu (Davison & Birch, Obesity reviews 2001) Määttä et al. BMC Public Health 2015

8 Tarvekartoitus: Kyselyn tulokset* Havaitut SES-erot: Matalan SES-taustan lapsilla Enemmän ruutuaikaa Runsaampi sokeripitoisten juomien (virvoitusjuomat, tuoremehut, kaakao) kulutus Runsaampi sokeripitoisten arkiruokien (jogurtti, murot, vanukkaat ym.) kulutus Vähäisempi vihannesten kulutus Tekijät kotiympäristössä, jotka selittivät SES-eroja elintavoissa: Vanhempien käsitys sopivasta käyttäytymisen määrästä Vanhempien roolimalli Saatavuus kotona Rajoittamisen kokeminen tärkeäksi Ympäristötekijät, jotka olivat yhteydessä terveellisempiin elintapoihin erityisesti matalan SES-taustan lapsilla: Päiväkodin ja perheiden vuorovaikutus lasten elintapoihin liittyen Liikuntavälineiden saatavuus päiväkodissa Perheen SES Perheen SES Päiväkodin ympäristö Kotiympäristö Perheen SES Elintavat (EBRB) Elintavat (EBRB) Elintavat (EBRB * Lehto E et al International Journal of Environmental Research and Public Health 2018,.Määttä S et al BMC Public Health Määttä S et al Liikunta&Tiede Lehto R et al submitted

9 DAGIS-hankesuunnitelman vaiheet Määttä et al. BMC Public Health 2015

10 Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan Seminaarin ohjelma Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan Keynote: Childcare and its impact on children s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan Lounas (omakustanteinen) Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL Kahvi Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto DAGIS-projekti tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan Lopetus

11

12 DAGIS-projekti tulevaisuuden näkymät Eva Roos + DAGIS CHILD -tutkimusryhmä

13 DAGIS-hankesuunnitelman vaiheet Määttä et al. BMC Public Health 2015

14 Terveelliset elintavat DAGIS CHILD -tutkimuksen tavoite SES-erojen kaventaminen Energiatasapainoon vaikuttavat terveelliset elintavat: fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, ravinto Ennen interventiota Intervention jälkeen SES matala SES keski SES korkea Sosioekonominen asema (SES)

15 Missä muodossa DAGIS jatkuu? Tieteelliset julkaisut Intervention levittäminen ja jalkauttaminen DAGIS-sivut Folkhälsan ja yliopisto terveyden edistämisen toiminnassa ja opetuksessa Innokylä Facebook & Kirja lasten itsesäätelystä ja elintavoista (Sainio, Kaukonen, Sajaniemi) Itsenäisiä uusi hankkeita esim. Myyräpeli

16 Tieteelliset julkaissut ( Julkaissut Julkaistuja/ hyväksyttyjä Tekeillä Väitöskirjat 1 6 Tieteelliset artikkelit Gradut + kandityöt

17 Miten kerättyä tietoa hyödynnetään jatkossa DAGIS-hankkeessa Saatu tutkimusrahoitus; DAGIS STRESS Suomen Akatemian rahoittama hanke ( ) Tavoitteet: tutkia lapsen stressin säätelyä ja itsesäätelykykyä ja näiden tekijöiden merkitystä perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen terveyskäyttäytymisen välisissä yhteyksissä. Haettu tutkimusrahoitus: DAGISplus (STM haku) Tavoitteet: DAGISplus edistää energiatasapainoon yhteydessä olevia terveellisiä elintapoja varhaiskasvatuksessa. Kehitetään vanhempia ja keittiöhenkilöstöä osallistava terveyden edistämisen ohjelma päiväkodeille. DAGIS ACTIVE -ARVIOINTITUTKIMUS (DAGIS-AIE) (OKM haku) Tavoitteet: DAGIS-AIE sisältää intervention vaikuttavuus- ja tulosarvioinnin sekä laajan prosessiarvioinnin, jonka avulla pyritään ymmärtämään yhteyttä intervention toteuttamisen ja tulosten välillä

18 Kysymyksiä?

19 Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa ja tukemassa DAGIS-hanketta! Rahoittajat: Folkhälsan, Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Juho Vainion säätiö r.s., Medicinska Understödsföreningen Liv och Hälsa r.f., Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, HY:n tulevaisuuden rahasto, Suomen kulttuurirahasto/etelä-pohjanmaan rahasto, Kauhajoen kulttuurisäätiö, EVIRA, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, SeAMK kehittämisrahasto

20 Kiitos!