Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma"

Transkriptio

1 Digitaalisen kulttuurin tutkimusperinne ja uudet suunnat 3 op Opetus: Viikko 44 tiistai ja torstai klo (sh 268), Viikko 45 tiistai ja PERJANTAI (HUOM!) klo (sh 268) viikko 46 tiistai klo (sh 268), viikko 47 tiistai ja torstai klo (sh 268), viikko 48 tiistai klo ja torstai klo (sh 268), viikko 49 torstai klo ja perjantai klo (punaisella merkityt kirjaesittelypäiviä) Kurssin tavoite Pohtia, mitä ja miten digitaalisessa kulttuurissa on tutkittu ja miten tutkimustavat ovat muotoutumassa Tarkempi tutustuminen digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin mm. taiteen, kulttuurin ja teknologian tutkimukseen Syventyminen alan uusiin monitieteisiin tutkimusnäkökulmiin 2 Kurssiohjelma Digitaalinen kulttuurin synty ja kehitys tieteenalana (myös tieteensosiologista ja -filosofista pohdintaa) 4 h toisella kerralla esitelmäkirjojen valinta ja esitelmäpäivät Tapausesimerkkejä (yht. 6 h): Teknologian sosiaalisen ja kulttuurisen rakentumisen tutkimus (Pelitutkimus) Internet-tutkimus Mitä digitaalisessa kulttuurissa ja lähitieteissä tutkitaan ja tehdään tällä hetkellä Suomessa (esim. TY mediatutkimus, Lapin yo mediatiede, TaiKin Medialab, Jyväskylän digitaalinen kulttuuri, TaY:n Hypermedialaboratorio) 1-2 h TY:n digitaalisen kulttuurin kehityssuuntien ja projektien esittelyjä 1 h Tutkimuskirjallisuusesittelyt 10 h (kirjaesitelmät alkavat ) 3 Kurssisuoritus Tutkimuskirjallisuusesittely yhdestä teoksesta, 2-3 sivun tiivistelmä esityksestä Noin 8 sivun essee luentojen ja kirjallisuusesittelyjen perusteella aiheesta Miten digitaalinen kulttuuri on kehittynyt tieteen ja tutkimuksen alana? Viimeinen palautuspäivä Kirjalista Castells, Manuel (2000) The rise of the network society. Blackwell, Oxford. 594 s. Castells, Manuel (2001) The Internet galaxy : reflections on the Internet, business, and society. Oxford University Press, Oxford 292 s. Rheingold, Howard (1998) The Virtual Community. (löytyy myös verkosta) Dijk, Jan van (2006) The network society : social aspects of new media. 2. ed. Sage, London. 292 s. Terranova, Tiziana (2004) Network culture : politics for the information age. London : Pluto Press, London. 184 s. Woolgar, Steve (toim.) (2002) Virtual society? : technology, cyberbole, reality. Oxford University Press, Oxford. 349 s. Koskimaa, Raine (2000) Digital Literature. From Text to Hypertext and Beyond. University of Jyväskylä, Jyväskylä < Lambert, Joe (2002) Digital storytelling : capturing lives, creating community. Digital Diner Press, Berkeley, CA s. Murray, Janet H. (1998) Hamlet on the holodeck : the future of narrative in cyberspace. MIT Press, Cambridge (Mass.). 324 s. Haraway, Donna (1991) Simians, cyborgs, and women. The reinvention of nature. Free Association Books, London. 287 s. Plant, Sadie (1998) Zeros + ones : digital women + the new technoculture. London : Fourth Estate, London. 305 s. Manovich, Lev (2001) The Language of New Media. MIT Press, Cambridge, Massachusetts & London, England. 354 s. Mackenzie, Adrian (2006) Cutting J. Suominen: code : software Digit. kulttuurin and sociality. Peter Lang, New York s. Kirjalista, jatkoa Balsamo, Anne (1996) Technologies of the gendered body : reading cyborg women. Duke University Press, Durham. 219 s. Bolter, Jay David (1991) Writing space : the computer, hypertext, and the history of writing. Lawrence Erlbaum, Hillsdale, N.J s. Fuller, Matthew (2005) Media ecologies : materialist energies in art and technoculture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 265 s. Hine, Christine (2000) Virtual ethnography. SAGE, London. 179 s. Loon, Joost van (2002) Risk and technological culture : towards a sociology of virulence. Routledge, New York. 234 s. Pacey, Arnold (1999) Meaning in technology. MIT Press, Cambridge (Mass.). 264 s. Picard, Rosalind W. (1997) Affective computing. MIT Press, Cambridge (Mass.). 292 s. Norman, Donald A. (2004) Emotional design: Why we love (or hate) everyday things. Basic Books, New York. 260 s. Stone, Allucque re Rosanne (1995) The war of desire and technology at the close of the mechanical age. 212 s. De Landa, Manuel (1991) War in the age of intelligent machines. Swerve, New York. 271 s. Juul, Jesper (2005) Half-real : video games between real rules and fictional worlds. MIT Press, Cambridge (Mass.). 233 s. Taylor, T. L. (2006) Play between worlds : exploring online game culture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 197 s. Susiluoto, Ilmari (2006) Suuruuden laskuoppi : venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. WSOY, Helsinki. 440 s. Airaksinen, Timo (2006) Ihmiskoneen tulevaisuus. WSOY, Helsinki. 326 s. 6 1

2 Kirjalista, jatkoa Voit myös valita jonkun muun kirjan, kunhan sovit siitä erikseen Ohje kirjaesittelyyn Esittele kirjaa niin kuin esittelisit sitä tutkimuskirjallisuuskatsauksen yhteydessä mutta laajemmin: kiinnitä huomiota esim. kirjan keskeiseen tutkimuskysymykseen, rakenteeseen ja keskeisiin päätelmiin Katso myös tieteellisen kirjallisuuden lukuohjeita Ohjeita Miten teen referaatin: Miten teen kirjallisuuskatsauksen: Miten valmistaudun tenttiin: 7 8 Digitaalinen kulttuuri ja tieteenalojen muodostuminen Lähteitä erit. Kiikeri, Mika Ylikoski, Petri (2004) Tiede tutkimuskohteena. Gaudeamus, Helsinki. Tommila, Päiviö & Korppi-Tommola, Aura (toim.) (2003) Suomen tieteen vaiheet. Helsinki University Press ja Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Helsinki. Niiniluoto, Ilkka (2005) Tieteidenvälisyyden haaste. Luento Proact-vuosiseminaarissa Helsingissä Niiniluoto, Ilkka (2005) Luento monitieteisyydestä. Porin yliopistokeskus Mitä on tiede: tieteen eetos (Merton, 1938, 1942) Tarkoittaa tieteilijän roolin sisäistettyjä arvoja, sääntöjä ja periaatteita: Universalismi (tiet. väitteiden arviointi eihenkilösidonnaisesti, yleispätevin kriteerein) Tieteellinen kommunismi (tulokset julkisia ja tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä) Pyyteettömyys (tiet. tietoa etsitään ja esitetään omasta henk. edusta ja arvovallasta huolimatta) Järjestelmällinen epäily (johtopäätösten ja arvioiden lykkääminen, kunnes riittävä empiirinen aineisto antaa vankan pohjan) Myös lähdekritiikki 10 Mistä tunnistaa tieteenalan Taustalla tieteellisen tutkimuksen ja siihen linkittyvän opetuksen ja muun toiminnan intressi: uuden tiedon etsintä, kriittinen pohdinta Tiettyyn nimeen kytkeytyvät institutionaaliset rakenteet: oppituolit ja virat yliopistoissa, koulutusohjelmat, yleensä kansainvälisesti vakiintuneet julkaisut, tieteelliset järjestöt ja verkostot, kongressit Enemmän tai vähemmän selkeästi määritelty tutkimuskohde ja tavallisesti sovellettavat tutkimusmenetelmät Voi koostua erilaisista alanäkökulmista Ei yksiselitteisesti määriteltävissä, missä kulkee itsenäisen tieteenalan raja Miten uudet tieteenalat syntyvät Tieteen sisäiset muutokset, tieteenalaevoluutio Laajemmat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet, jotka vaikuttavat esim. tutkimuksen ja koulutuksen rahoittamiseen Käytännössä kytkeytyvät toisiinsa

3 Tieteenalojen syntytapoja (Niiniluoto) Eriytyminen ja haarautuminen Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Taitojen tieteellistyminen Tietynlaiset biometaforat Eriytyminen ja haarautuminen Esim. filosofiasta teoreettinen filosofia ja käytännöllinen filosofia (siitä kasvatusoppi (myöhemmin tiede), sosiologia, psykologia jne), historiasta kulttuurihistoria, aate- ja oppihistoria, poliittinen historia, Suomen historia jne Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Esim. tietojenkäsittelyoppi, vakuutusmatematiikka, elokuva- ja televisiotiede, Internet-tutkimus (ei välttämättä itsenäinen tieteenala) uusien ilmiöiden ja/tai instituutioiden synty taustalla Esim. ympäristötieteet, tieteentutkimus, naistutkimus, osin myös laitoksemme oppiaineet kuten maisemantutkimus, kulttuuriperinnön tutkimus ja kulttuurimatkailu Huom. teoreettinen integraatio ei johda välttämättä uusien tieteenalojen syntyyn vaan saattaa näkyä muina yhteistyön muotoina (esim. monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteellisyys ja muu yhteistyö) Taitojen tieteellistyminen Esim. teknilliset tieteet, maa- ja metsätaloustieteet, kotitaloustiede, kauppatieteet, osin taidealat (erit luvun kuluessa ja 1900-luvun alussa) Liittyy tieteellisen ajattelun muutoksiin, painotuksiin ja tiettyjen toimintojen merkittävyyden kasvuun sekä mahdollisesti toiminnan luonteen muutoksiin Taidot tieteellistyvät yleisen yhteiskunnallisen muutoksen ja toimialan sisäisen kehityksen vuoropuhelussa 17 Tieteellisen integraation muodot (Niiniluoto) Monitieteisyys (multidisciplinarity) Tieteidenvälisyys (interdisciplinarity) Poikkitieteellisyys (cross- tai transdisciplinarity) Lisäksi muuta tieteidenvälistä yhteistyötä (esim. konsortiotutkimushankkeet) Varsinkin kun integraation aste lisääntyy, ongelmien mahdollisuus kasvaa (mitkä menetelmät ensisijaisia, kuinka hyvin hallitaan näkökulmat jne.) Etenkin monitieteisyyttä käytetään yleisnimityksenä, jolla viitataan kaikkiin edellä mainittuihin ja käytännössä käsitteet sekoittuvat 18 3

4 Tieteenalat Tieteenalat Monitieteisyys Tutkimuskohde Tieteidenvälisyys Tutkimuskohde Yhteinen tutkimuskohde, mutta tieteenalat tarkastelevat omista lähtökohdistaan omien menetelmiensä kautta Tietynlainen sateenvarjomalli Kysymys: Mutta mikä on se yhteinen tutkimuskohde? Tiiviimpi integraatio Samassa tutkimusryhmässä useiden tieteenalojen edustajia Hyödynnetään eri tieteenalojen menetelmiä ja näkökulmia, käsitteellinen ja teoreettinen vuorovaikutus Poikkitieteellisyys Uusi tieteenala? Vieläkin tiiviimpi integraatio tai yhteistyö Näkökulmat ja menetelmät sulautuvat ja sekoittuvat, tuloksena voi olla kokonaisen uuden tieteenalan synty, mm. naistutkimus, kognitiotiede Tutkimuskohde Tieteellisten koulukuntien rakentuminen (Niiniluoto) Rakentuvat: teorioiden metodien aiheiden laitosten tai yksittäisten henkilöiden ympärille Käytännössä osa-alueet yhdistyvät Voivat olla monitieteisiä tai toimia jonkun tieteenalan sisällä Entä digitaalinen kulttuuri? Mieti, miten digitaalinen kulttuuri sopii edellisiin? Vastaus hetken kuluttua Tieteen osa-alueita (Kiikeri & Ylikoski 2004) Tieteen jo saavuttamat tulokset Tieteen ideaaliset, tulevaisuudessa mahdollisesti saavutettavat tulokset (mihin pyritään) Toiminnan menetelmät, joita tosiasiallisesti käytetään Menetelmät, joita pitäisi käyttää Kaikkien tutkijoiden yhteisö Instituutiot, joissa tiedettä harjoitetaan (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.) Kytkeytyvät toisiinsa

5 Tutkimuksen luokittelu (OECD*) Perustutkimus (omaperäistä uuden tiedon etsintää ilman ensisijaista pyrkimystä käytännön sovellutuksiin tai tuotteisiin) Soveltava tutkimus (tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai sovellukseen pyrkivä tutkimus, joka rakentuu perustutkimukselle mutta joka on myös omaperäistä uuden tiedon etsintää) Kehitystyö (päämääränä saavuttaa uusia ja parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, välineitä ja palveluita) Ei selkeästi eroteltavissa, kaikki tutkimus tietyssä mielessä soveltavaa * Organisation for Economic Co-operation and Development Digitaalinen kulttuuri tieteenä Kurssin tarkoitus pohtia digitaalista kulttuuria edellisten tieteen osa-alueiden kautta: mitä tuloksia on saavutettu, mihin pyritään, millä menetelmillä, ketkä muodostavat tutkijoiden yhteisön ja millaisia institutionaalisia puitteita digitaaliseen kulttuuriin linkittyy? (Vastaus kurssin kuluessa ja kiteytetymmin ehkä viimeisellä kerralla) Mitä on digitaalinen kulttuuri (kertausta johdantokurssilta) Mainosmääritelmä : Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen, viihteen ja opetuksen muotoja. Opiskelijoille tarjotaan käsitteellistä valmiutta ymmärtää digitalisoituvan kulttuurin ilmiöitä, mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Mihin digitaalisen kulttuurin tutkimusta tarvitaan? Digitaalinen teknologia muuttaa ehkä hitaasti kulttuurintutkimuksen tutkimuskäytäntöjä, mutta teknologian tuottama kulttuurinmuutos voi olla hämmentävän nopeaa tutkijoiden tarkastelemissa yhteisöissä ja akatemian ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Tämän päivän kulttuurintutkijat joutuvat kasvavasti paneutumaan tietoverkkoihin, sähköisiin kulttuurituotteisiin ja digitaalisiin teknologioihin tietääkseen edes jotain siitä, mistä heidän tutkittavansa oikein puhuvat. (Jari Kupiainen 2004, 25) Digitaalisuudesta on tullut teknologisoituneen maailman uusi äidinkieli (Sam Inkinen) Oppiaineen luonne Monitieteisyys, tiedollis-teoreettisten ja käytännöllis-tuotannollisten valmiuksien yhdistäminen Kolme tukijalkaa, jotka kaikki eivät välttämättä yhtä vahvoja: 1) monitieteiset kulttuurintutkimukselliset valmiudet 2) digitaalisten sovellusten käyttö ja tuotantoprojektien suunnitteluvalmiudet 3) suunnittelutieteellinen orientaatio: uusien teknologisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystoiminta 29 Tieteellisen tiedon soveltaminen Tieteellisen tiedon soveltaminen digitaalisen kulttuurin piirissä tapahtuu mm. uusina tutkimusmenetelminä, kartoituksina ja kulttuuriteorioina mutta myös uusina teknologiatuotteina, sovelluksina ja palvelukonsepteina (ns. suunnittelutieteellinen näkökulma) 30 5

6 Suunnittelutieteellinen näkökulma Suunnittelutieteessä ei kuvata olemassaolevia taideteoksia tai tuotteita vaan suunnitellaan esineitä, teoksia, kokonaisuuksia ja kokemuksia, joita ei vielä ole. Siten suunnittelutiede ei tutki olemassaolevaa maailmaa vaan ei-vielä-olevaa. Suunnittelutiede on tulevaisuuden tutkimusta, mutta ei sen ennustamista Mauri Yläkotola Mehdi Arai: Uusmediatieteen perusteet (2000), 7 Mahdollinen näkökulma digitaalisen kulttuurin oppiaineessa, korostunee lisää tulevaisuudessa Entä digitaalisen kulttuurin tulevaisuus tieteenalana? Sam Inkinen (viitaten Espen Aarsethin lausuntoon): Digitaalis(uud)en merkitys, fyysisen, todellisen tai analogisen vastakohtana on väljähtynyt sitä mukaa, kun viestintä ja teknologia ovat läntisen kulttuurin piirissä laajamittaisemmin digitoituneet" (Inkinen, Sam: The medium is the message? Eräitä huomioita mediakulttuurista ja sen tutkimuksesta. Tiedotustutkimus 4/2002, 67.) Ovatko visionäärit sitten väärässä? Kyllä ja ei: digitalisoituminen on yhteydessä kulttuurin muutokseen, mutta muutos ei tapahdu suoraviivaisesti vaan monirytmisesti ja usein eniten siellä, missä muutosta ei ennakoida. Ks. esim. sanomalehtien digitalisoituminen, kolmannen maailman viestintäkäytännöt Lyhyen aikavälin muutoksia usein yliarvioidaan ja pitkän aikavälin muutoksia aliarvioidaan (Osmo A. Wiio) Onko digitaalisuus enää ajankohtainen? 2 Raine Koskimaa: Digitaalisesta kulttuurista puhuminen on siirtymäkauden ilmiö: [K]ulttuurimme digitalisoituminen on niin vastaansanomattoman selvää, että siitä on vaikea olla puhumatta. Samalla digitalisoituminen tapahtuu niin vauhdikkaasti ja niin laajalla rintamalla, että kohta sitä ei enää tarvitse erikseen mainita. Kulttuurimme digitalisoituu, mutta termi 'digitaalinen kulttuuri' vanhentuu - digitaalisuutta tullaan mainitsemaan yhtä harvoin kuin sähköisyyttä nykyään. Raine Koskimaa Esitelmä Radio Aurorassa syksyllä 2001 (http://www.hum.utu.fi/satakunta/digi/esitelmat/digiesitelma01_2001.html) Muodikkuuden ja ohimenevyyden vaikutukset oppialaan Oppiala voidaan tulkita pinnalliseksi ja ohimeneväksi ilmiöksi Paineet uudistaa tutkimusalaa nopeasti: esim. ns. Internettutkimuksen muutokset sekä siirtyminen painottamaan pelitutkimusta digitaalisen kulttuurin tutkimuksen sijaan Mutta vaikka digitaaliteknologia kesyyntyisi ja arkipäiväistyisi tai rakenteistuisi, se ei häviä mihinkään, sitä on tutkittava, euforisen vaiheen jälkeen tapahtuu rutinoitumisen prosessi (Fornäs 1999) Teknologian diffuusion, (kulttuurisen) omaksumisen ja kesyyntymisen tutkimukset Digitaalisesta kulttuurista tulee myös muistamisen tiede, jonkinlaista teknisen kulttuuriperinnön tutkimusta (esim. retropelikulttuurin tutkimus) Digitaalinen kulttuuri oppiaineen nimenä Nimen pysyminen ei merkitse sitä, etteivätkö tutkimusteemat ja -tavat voisi uudistua Voidaan kuitenkin puhua digitaalisen kulttuurin tutkimisen sijasta esim. teknokulttuurin tutkimisesta (vrt. technoculture-ohjelmat) tai teknologian kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta, (uus)mediakulttuurin tutkimuksesta, pelitutkimuksesta jne. jne. Nimenomaan teknokulttuurinen painotus (yhteys mm. teolliseen kulttuuriperintöön ja ajallisen muutoksen problematisointi keskeisiä Porin digitaalisen kulttuurin oppiaineen näkökulmasta)

7 Mitä digitaalinen kulttuuri tutkii Tieteellinen tiedonintressi, uuden tiedon tuottaminen: ilmiöiden ymmärtäminen, selittäminen ja arvioiminen: mitä oikein tapahtuu, kun pelataan digitaalisia pelejä, keskustellaan netissä, käytetään kännyköitä tai kehitetään uutta digitaaliteknologiaa ja digitaalisia palveluita? Miten käyttötavat muuttuvat Samalla sekä yliampuvien negatiivisten että positiivisten kuvitelmien kyseenalaistaminen Kaiken uuden tiedon (sisältää myös tiedon materiaaliset sovellukset) kehittäminen vaatii ennakkoluulotonta asennetta sekä kykyä kriittiseen aiempien käsitysten arviointiin ja mahdolliseen kyseenalaistamiseen Kulttuurintutkija ahaa-elämyksiä tuottamassa (Fornäs 1999) Pyritään pelkistämään mutkikkuutta (miten esim. peliklaanit toimivat) Kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä, paljastetaan ristiriitaisuuksia (esim. tietokonepelaaminen yksiulotteisesti hyvänä tai pahana asiana Kriittistä tutkimusta, mm. vallan ja vastarinnan suhteiden tutkimus (esim. avoimen ja suljetun lähdekoodin käyttö, mediataiteen ja tuotannon suhde) Digitaalisen kulttuurin kriittisyys (Fornäs 1999) Populaarikulttuurista soveltaen tutkitaan muualla laiminlyötyjä ilmiöitä, esteettisiä erotteluja, rajojen rikkomisia ja ylipäätään kulttuurin modernisaatioprosesseja Kritiikki voi kohdistua ainakin kolmeen suuntaan kaupallistumista, byrokratisoitumista ja epäoikeudenmukaista yhteiskunnallista herruutta vastaan Huom!! Kritiikki ei ole ainoastaan vastaan olemista ja sanomista, vaan tarkoittaa ennakkoluulotonta (uuden)kysymistä Mitä on kritiikki Kreik. kritike [tekhne] = arvostelutaito Arvostelu, punnitseva tarkastelu, arviointi, usein moite Filosofiassa esim. Immanuel Kantilta järjen kyky arvioida kaikkia tietoja, joihin se voi päästä käsiksi kokemuksesta riippumatta Lähde: Kaarina Turtia: Sivistyssanat Digitaalisen kulttuurin suhde tieteenalojen syntyyn Samanaikaisesti haarautunut, uusi ja integroitunut sekä tieteellistynyt Digitaalinen kulttuuri haarautuneena tutkimusalana Taiteentutkimus: mm. kirjallisuuden ja tekstin tutkimuksesta digitaalisen tekstin tutkimukseen Mediatutkimus: tietotekniikka mediana, medioiden suhteet, audiovisuaalisuus digitaalisen median tutkimus Kulttuurintutkimus (ja osin yhteiskuntatieteellinen tutkimus): mm. käyttökulttuurien tutkimus, verkkoyhteisöjen tutkimus digitaalisen kulttuurin tutkimus Historian tutkimus: teknologian historia, digitaalisen teknologian historian tutkimus Huom. Osa edellä mainituista on niin ikään haarautuneita jostain muista tieteenaloista

8 Digitaalinen kulttuuri uutena ilmiönä Taustalla digitaalisen teknologian suunnittelu ja käyttö uutena luvuilla vahvistuneena ilmiönä Huom. Uutuuden kritiikki, esim. Gere 2006 (digitaalinen kulttuuri ollut tavallaan olemassa jo ennen digitaalista teknologiaa) Digitaalinen kulttuuri integroituneena ilmiönä Aiemmin mainittujen tieteenalojen näkökulmat ovat ainakin osittain integroituneet monitieteiseksi tutkimusalueeksi, joka kiinnostunut teknologisen muutoksen tutkimuksesta kulttuurisesta näkökulmasta tutkimusmenetelmien vaihdellessa tai ollessa yhdistelmä esim. etnografista, historiallislähdekriittistä tai audiovisuaalista analyysiä Digit. kulttuuri ja taitojen tieteellistyminen Teknologiatuotteiden ja sisältöjen suunnittelun tieteellinen tutkimus (arviointi, kritiikki, kehitys, mallit jne.) 45 Thomas Kuhn ( ) ja ajatus paradigmoista tieteen perustoina Tieteenalan perustalla toimivat jaetut näkemykset mitkä tutkimusongelmat ovat tärkeitä ja olennaisia välineet tutkimusongelmien ratkaisemiseen kriteerit arvioida ratkaisuehdotusten oikeellisuutta konventiot ja foorumit tutkimustulosten esittämistä ja kommunikaatiota varten, rajattu kohdeyleisö Mahdollistaa tutkimustyön erikoistumisen ja kehittämisen, ns. normaalitieteen vaihe Paradigmaan sitoutuneet uskovat sen käyttökelpoisuuteen 46 Malliesimerkit Opiskelija oppii hallitsemaan tutkimusalan mm. oppikirjojen malliesimerkkien ja harjoitustehtävien avulla Käytännön työskentelyn harjoittelun keskeisyys, ei ulkoa opeteltavat säännöt (harjoittelu esim. metodi- ja tutkimuskursseilla, muilla kursseilla, harjoitustyöt jne.) Kysymys Pohdi, millaisia ovat digitaalisen kulttuurin malliesimerkit?

9 Yhteinen paradigma tieteenalamatriisina (Kuhn) Yhteinen koulutus ja tieteellinen tausta (kirjallisuus, malliesimerkit, yleistykset) Yhteiset metafyysiset taustaoletukset (millainen maailma on, mitkä mielekkäitä kysymyksiä) Yhteiset kognitiiviset arvot (erityisalan tavoitteet, arviointikriteerit Esiparadigmaattinen vaihe Ei jaettuja kriteerejä tutkimusongelmien ratkaisemiseen, ei yhteisiä standardeja tai institutionaalisia puitteita Tutkimusta tekevät yksittäiset tutkijat tai pienet koulukunnat Keskustelu junnaa lähtökohtien pohdinnassa, tietämys ei kumuloidu Heterogeeninen yleisö Onko digitaalinen kulttuuri esiparadigmaattisessa vaiheessa? (On ja ei, paradigma ainakin osittain muotoutumassa, vaikkei vielä olisi muotoutunutkaan) Anomaliat paradigmojen sisässä Paradigmojen sisään syntyy ennen pitkää itsepintaisia ongelmia, joita ei paradigman välinein pystytä selittämään Eivät heti johda paradigman muuttumiseen, voidaan pitää toisarvoisina tai sellaisina, että selviävät ennen pitkää tai kuuluu jonkun toisen tieteenalan piiriin Kun anomaliat kasautuvat siirrytään normaalitieteestä tieteellisen kriisin vaiheeseen Esiparadigmaattisessa vaiheessa ei ole anomalioita, koska ei ole vakiintuneita käsityksiäkään 51 Tieteellinen kriisi Vaihtoehtoisia tulkintoja, spekulaatiota, eri koulukuntia, osa pitää kiinni vanhasta paradigmasta Kriisi jatkuu, kunnes löydetään uusi paradigma, uuden paradigman on pystyttävä säilyttämään suuri osa edeltäjänsä ongelmanratkaisukyvystä, mutta paradigmat ovat yhteismitattomia, arvostukset ja tutkimusongelmat poikkeavat toisistaan, yhteismitattomuus ei kuitenkaan tarkoita kommunikaation mahdottomuutta 52 Kuhnin mallin kritiikki Ei tarpeeksi selkeää määrittelyä paradigman luonteesta Sopii paremmin luonnontieteisiin kuin esim. humanistisiin tieteisiin, jotka ainakin osittain näyttävät olevan koko ajan esiparadigmaattisessa vaiheessa (mikä on jopa hedelmällistä, koska jatkuva kritiikki ja itsekritiikki olennaista, ei kangistuta) Kypsissäkin tieteissä koulukuntia, myös normaalitieteen aikana tapahtuu muutosta ja tapahtuu kilpailua 53 Lisää kritiikkiä Kuhnin määrittelemä yhteismitattomuus itse asiassa hyvin monitahoinen ilmiö (tutkimuskohteiden yhteismitattomuus, etäisyys, merkitysyhteismitattomuus sekä standardien ja tavoitteiden yhteismitattomuus) Imre Lakatos ( ): tieteellisen muutoksen perusyksikkö on tutkimusohjelma, ei yksittäinen teoria tai paradigma. Tutkimusohjelma muodostuu jatkumosta teorioita, ja jatkumoa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä mahdollisesta tutkimuksen edistymisestä tai kumuloitumisesta 54 9

10 Lakatos ja tutkimusohjelma Sarja samaa kohdetta käsitteleviä teorioita ja heuristisia periaatteita, kertovat, mitä resursseja ohjelmalla on ongelmien ratkaisemiseen Tieteellisessä tutkimusohjelmassa aina kova ydin (ydinoletukset ja hypoteesit), jota ei kyseenalaisteta ja joka antaa identiteetin tutkimusohjelmalle Kovan ytimen ympärillä suojavyöhyke (protective belt), muutoksille alttiimmat oletukset ja hypoteesit Digikulttuuri tutkimusohjelmana? Kova ydin: teknologia kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä, muutoksen monirytmisyys, digitalisoitumisen keskeisyys, minkä suhteen asioita tarkastellaan? Suojavyö: rakentumisen erityispiirteet ja ilmentymät, niiden tutkimustavat, tutkimusten sovellustavat? Milloin tutkimusohjelma korvataan uudella Kun uusi teoria on vanhaa sisällöllisesti rikkaampi: selittää samat asiat, mutta myös monipuolisemmin ja uusia asioita Uusi teoria on voitava todistaa empiirisesti paikkansapitäväksi Kritiikkiä, vaatii tarkkaa historiallista tutkimusta, mikä ei välttämättä siltikään riitä, tapausten tarkka kuvaaminen ja teoreettiset mallit eivät sovikaan täysin toisiinsa Uusi tieteentutkimus Tutkitaan erityistieteitä Käsitellään reaalista tieteellistä toimintaa vertaamatta sitä johonkin ideaalikäsitykseen tieteellisen toiminnan luonteesta Tutkitaan mitä todella tapahtuu eikä hellitä ajatusta tieteen ykseydestä, korkeintaan yhteensopivuudesta Huom. myös välineiden ja puitteiden merkitys 1900-luvun sähkövalon merkitys koejärjestelyjen toteutuksessa, kirjoituskone kirjoittamisessa Viimeisten vuosikymmenien aikana mm. tietokoneet, web, sähköposti, faksi jne. Vaikuttaa tiedon jäsentelyn, muodostamisen ja esittämisen tapoihin Yleisemmät intressit (tieteen määrittely yleisempänä kysymyksenä) Tieteen julkinen ymmärrys ja tehtävänmäärittely Tieteellisen toiminnan ohjaaminen mm. tiede- ja koulutuspolitiikan avulla

11 Joitakin poimintoja tieteenhistoriasta Kulttuuritieteet kansallisina tieteinä Tiedepolitiikan kehityslinjoja Digitaalisen kulttuurin taustalla olevia nykykäsityksiä tieteellisen tutkimuksen ja yliopistolaitoksen roolista 61 Tiedeyliopiston ensimmäinen vaihe 1800-luvun puolivälissä Suomessa Yliopiston laajeneminen, väitöskirjan teko ihan itse (ei professorin kirjoittaman tekstin puolustus) Suomi-projekti, kansallisen identiteetin etsiminen keskiössä: mm. historia, perinteentutkimus, kielitieteet, maantiede, luonnon kartoitus, perustuslaillisen statuksen määrittely Kansalliset kielet tutkimuksessa (ruotsi 1800-l puolivälissä, suomi 1800-luvun lopussa) Kansalliseen projektiin kytkeytyneet tutkimuskohteet ja -menetelmät 62 Entä vuosituhannen vaihde? Globaalin talouden ja kilpailukyvyn eetos Uusi teknologia, uudet vaatimukset tieteen sovellettavuudelle, tiedepoliittiset suuntaukset: kysymys kansainvälisyydestä, huippututkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Englannista tieteen kieli, tavoiteorientoituneista tutkimusryhmistä normi Ei suuressa määrin vakiintuneiden tieteiden kuolemaa, mutta uusien erityistieteenalojen synty, haasteena projektikeskeisyys esim. koulutus- ja tutkimusohjelmissa sekä viroissa Keskusta ja periferia (Stolte- Heiskanen 1987) Kansallisesti ja kansainvälisesti Pienten maiden strategia: pyrkimys pysyä kansainvälisen tutkimuksen eturintaman tasolla, toisaalta kansalliset tehtävät tutkimustiedon soveltamiseksi (toimii osittain myös Suomen sisällä) Uuden tutkimuksen seuraaminen, opintomatkat, julkaisutoiminta jne Luentojen kiteytys Digitaalinen kulttuuri haarautumisen, integraation, taitojen tieteellistymisen ja uusien ilmiöiden esiinnousun tulos Taustalla myös uudenlainen tiedeajattelu ja tiedepolitiikka Enemmän tai vähemmän muovautumisvaiheessa edelleen Ihmisen ja teknologian kulttuurisen suhteen tutkimus teoreettis-metodisia ja käytännöllis-toiminnallisia valmiuksia lisäämällä, tavoitteena sekä teoreettisten että toiminnallisten sovellusten tuottaminen 65 11

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Uuden äärellä: miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa

Uuden äärellä: miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa Uuden äärellä: miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa Frans Mäyrä Professori, FT Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media SIS, Game Research Lab http://gameresearchlab.uta.fi/ Uudet

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op Riikka Turtiainen 20.2. 2009 Tänään Esittäytyminen / odotukset Kurssiesittely: Sisältö ja suoritustapa, kurssiohjelma ja esityspäivien sopiminen, harjoitustyöaiheiden

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kevään 2013 alustava opetusohjelma

Kevään 2013 alustava opetusohjelma Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on?

Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on? Luennot Äidinkielen opetustieteen perusteet Katri Sarmavuori Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on? Luento 2. Lukemisen opetuksen teoriaa Luento 3. Kirjallisuuden

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen tunnistaminen ja arvioiminen Millaista osaamista työelämässä tarvitaan? Mitä työtehtävissä, työyhteisössä ja työympäristössä toimiminen edellyttävät? Miten

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Mikko Lampi Tutkimuspäällikkö, Mamk + digiaktivisti twitter @jotudin Minä, digitalisti Tutkimuspäällikkö Data, tiedonhallinta, sähköinen arkistointi Käyttäjäkokemus,

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS Tieteen kansallinen termipankki kielitieteen pilotti Kotikielen Seuran teemapäivä 20.4.2012 Lea Laitinen Mihin tarvitaan omakielisiä termejä? 1. Tieteenteon rinnakkaiskielisyyttä

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen sl 2012

Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen sl 2012 Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen sl 2012 Peter Stadius Maailmankulttuurien laitos Kurssiohjelma 7.9. Johdanto (Stadius) 10.9. Kulttuuri ja alue: tilallinen käänne (Stadius) 14.9. Rajat, alueet

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen viestintä 2010 2011 1

Kulttuurienvälinen viestintä 2010 2011 1 Kulttuurienvälinen viestintä 2010 2011 1 Kulttuurienvälinen viestintä Maailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toimintaansa yhä globaalimmin.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus. Janne Matikainen 16.9.2010

Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus. Janne Matikainen 16.9.2010 Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus Janne Matikainen 16.9.2010 Tehtävä Mieti omaa sosiaalisen median käyttöä: mikä motivoi ja mikä ei käyttämään sosiaalista mediaa ja tuottamaan sisältöä? Tutustu

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot