Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma"

Transkriptio

1 Digitaalisen kulttuurin tutkimusperinne ja uudet suunnat 3 op Opetus: Viikko 44 tiistai ja torstai klo (sh 268), Viikko 45 tiistai ja PERJANTAI (HUOM!) klo (sh 268) viikko 46 tiistai klo (sh 268), viikko 47 tiistai ja torstai klo (sh 268), viikko 48 tiistai klo ja torstai klo (sh 268), viikko 49 torstai klo ja perjantai klo (punaisella merkityt kirjaesittelypäiviä) Kurssin tavoite Pohtia, mitä ja miten digitaalisessa kulttuurissa on tutkittu ja miten tutkimustavat ovat muotoutumassa Tarkempi tutustuminen digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin mm. taiteen, kulttuurin ja teknologian tutkimukseen Syventyminen alan uusiin monitieteisiin tutkimusnäkökulmiin 2 Kurssiohjelma Digitaalinen kulttuurin synty ja kehitys tieteenalana (myös tieteensosiologista ja -filosofista pohdintaa) 4 h toisella kerralla esitelmäkirjojen valinta ja esitelmäpäivät Tapausesimerkkejä (yht. 6 h): Teknologian sosiaalisen ja kulttuurisen rakentumisen tutkimus (Pelitutkimus) Internet-tutkimus Mitä digitaalisessa kulttuurissa ja lähitieteissä tutkitaan ja tehdään tällä hetkellä Suomessa (esim. TY mediatutkimus, Lapin yo mediatiede, TaiKin Medialab, Jyväskylän digitaalinen kulttuuri, TaY:n Hypermedialaboratorio) 1-2 h TY:n digitaalisen kulttuurin kehityssuuntien ja projektien esittelyjä 1 h Tutkimuskirjallisuusesittelyt 10 h (kirjaesitelmät alkavat ) 3 Kurssisuoritus Tutkimuskirjallisuusesittely yhdestä teoksesta, 2-3 sivun tiivistelmä esityksestä Noin 8 sivun essee luentojen ja kirjallisuusesittelyjen perusteella aiheesta Miten digitaalinen kulttuuri on kehittynyt tieteen ja tutkimuksen alana? Viimeinen palautuspäivä Kirjalista Castells, Manuel (2000) The rise of the network society. Blackwell, Oxford. 594 s. Castells, Manuel (2001) The Internet galaxy : reflections on the Internet, business, and society. Oxford University Press, Oxford 292 s. Rheingold, Howard (1998) The Virtual Community. (löytyy myös verkosta) Dijk, Jan van (2006) The network society : social aspects of new media. 2. ed. Sage, London. 292 s. Terranova, Tiziana (2004) Network culture : politics for the information age. London : Pluto Press, London. 184 s. Woolgar, Steve (toim.) (2002) Virtual society? : technology, cyberbole, reality. Oxford University Press, Oxford. 349 s. Koskimaa, Raine (2000) Digital Literature. From Text to Hypertext and Beyond. University of Jyväskylä, Jyväskylä < Lambert, Joe (2002) Digital storytelling : capturing lives, creating community. Digital Diner Press, Berkeley, CA s. Murray, Janet H. (1998) Hamlet on the holodeck : the future of narrative in cyberspace. MIT Press, Cambridge (Mass.). 324 s. Haraway, Donna (1991) Simians, cyborgs, and women. The reinvention of nature. Free Association Books, London. 287 s. Plant, Sadie (1998) Zeros + ones : digital women + the new technoculture. London : Fourth Estate, London. 305 s. Manovich, Lev (2001) The Language of New Media. MIT Press, Cambridge, Massachusetts & London, England. 354 s. Mackenzie, Adrian (2006) Cutting J. Suominen: code : software Digit. kulttuurin and sociality. Peter Lang, New York s. Kirjalista, jatkoa Balsamo, Anne (1996) Technologies of the gendered body : reading cyborg women. Duke University Press, Durham. 219 s. Bolter, Jay David (1991) Writing space : the computer, hypertext, and the history of writing. Lawrence Erlbaum, Hillsdale, N.J s. Fuller, Matthew (2005) Media ecologies : materialist energies in art and technoculture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 265 s. Hine, Christine (2000) Virtual ethnography. SAGE, London. 179 s. Loon, Joost van (2002) Risk and technological culture : towards a sociology of virulence. Routledge, New York. 234 s. Pacey, Arnold (1999) Meaning in technology. MIT Press, Cambridge (Mass.). 264 s. Picard, Rosalind W. (1997) Affective computing. MIT Press, Cambridge (Mass.). 292 s. Norman, Donald A. (2004) Emotional design: Why we love (or hate) everyday things. Basic Books, New York. 260 s. Stone, Allucque re Rosanne (1995) The war of desire and technology at the close of the mechanical age. 212 s. De Landa, Manuel (1991) War in the age of intelligent machines. Swerve, New York. 271 s. Juul, Jesper (2005) Half-real : video games between real rules and fictional worlds. MIT Press, Cambridge (Mass.). 233 s. Taylor, T. L. (2006) Play between worlds : exploring online game culture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 197 s. Susiluoto, Ilmari (2006) Suuruuden laskuoppi : venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. WSOY, Helsinki. 440 s. Airaksinen, Timo (2006) Ihmiskoneen tulevaisuus. WSOY, Helsinki. 326 s. 6 1

2 Kirjalista, jatkoa Voit myös valita jonkun muun kirjan, kunhan sovit siitä erikseen Ohje kirjaesittelyyn Esittele kirjaa niin kuin esittelisit sitä tutkimuskirjallisuuskatsauksen yhteydessä mutta laajemmin: kiinnitä huomiota esim. kirjan keskeiseen tutkimuskysymykseen, rakenteeseen ja keskeisiin päätelmiin Katso myös tieteellisen kirjallisuuden lukuohjeita Ohjeita Miten teen referaatin: Miten teen kirjallisuuskatsauksen: Miten valmistaudun tenttiin: 7 8 Digitaalinen kulttuuri ja tieteenalojen muodostuminen Lähteitä erit. Kiikeri, Mika Ylikoski, Petri (2004) Tiede tutkimuskohteena. Gaudeamus, Helsinki. Tommila, Päiviö & Korppi-Tommola, Aura (toim.) (2003) Suomen tieteen vaiheet. Helsinki University Press ja Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Helsinki. Niiniluoto, Ilkka (2005) Tieteidenvälisyyden haaste. Luento Proact-vuosiseminaarissa Helsingissä Niiniluoto, Ilkka (2005) Luento monitieteisyydestä. Porin yliopistokeskus Mitä on tiede: tieteen eetos (Merton, 1938, 1942) Tarkoittaa tieteilijän roolin sisäistettyjä arvoja, sääntöjä ja periaatteita: Universalismi (tiet. väitteiden arviointi eihenkilösidonnaisesti, yleispätevin kriteerein) Tieteellinen kommunismi (tulokset julkisia ja tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä) Pyyteettömyys (tiet. tietoa etsitään ja esitetään omasta henk. edusta ja arvovallasta huolimatta) Järjestelmällinen epäily (johtopäätösten ja arvioiden lykkääminen, kunnes riittävä empiirinen aineisto antaa vankan pohjan) Myös lähdekritiikki 10 Mistä tunnistaa tieteenalan Taustalla tieteellisen tutkimuksen ja siihen linkittyvän opetuksen ja muun toiminnan intressi: uuden tiedon etsintä, kriittinen pohdinta Tiettyyn nimeen kytkeytyvät institutionaaliset rakenteet: oppituolit ja virat yliopistoissa, koulutusohjelmat, yleensä kansainvälisesti vakiintuneet julkaisut, tieteelliset järjestöt ja verkostot, kongressit Enemmän tai vähemmän selkeästi määritelty tutkimuskohde ja tavallisesti sovellettavat tutkimusmenetelmät Voi koostua erilaisista alanäkökulmista Ei yksiselitteisesti määriteltävissä, missä kulkee itsenäisen tieteenalan raja Miten uudet tieteenalat syntyvät Tieteen sisäiset muutokset, tieteenalaevoluutio Laajemmat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet, jotka vaikuttavat esim. tutkimuksen ja koulutuksen rahoittamiseen Käytännössä kytkeytyvät toisiinsa

3 Tieteenalojen syntytapoja (Niiniluoto) Eriytyminen ja haarautuminen Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Taitojen tieteellistyminen Tietynlaiset biometaforat Eriytyminen ja haarautuminen Esim. filosofiasta teoreettinen filosofia ja käytännöllinen filosofia (siitä kasvatusoppi (myöhemmin tiede), sosiologia, psykologia jne), historiasta kulttuurihistoria, aate- ja oppihistoria, poliittinen historia, Suomen historia jne Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Esim. tietojenkäsittelyoppi, vakuutusmatematiikka, elokuva- ja televisiotiede, Internet-tutkimus (ei välttämättä itsenäinen tieteenala) uusien ilmiöiden ja/tai instituutioiden synty taustalla Esim. ympäristötieteet, tieteentutkimus, naistutkimus, osin myös laitoksemme oppiaineet kuten maisemantutkimus, kulttuuriperinnön tutkimus ja kulttuurimatkailu Huom. teoreettinen integraatio ei johda välttämättä uusien tieteenalojen syntyyn vaan saattaa näkyä muina yhteistyön muotoina (esim. monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteellisyys ja muu yhteistyö) Taitojen tieteellistyminen Esim. teknilliset tieteet, maa- ja metsätaloustieteet, kotitaloustiede, kauppatieteet, osin taidealat (erit luvun kuluessa ja 1900-luvun alussa) Liittyy tieteellisen ajattelun muutoksiin, painotuksiin ja tiettyjen toimintojen merkittävyyden kasvuun sekä mahdollisesti toiminnan luonteen muutoksiin Taidot tieteellistyvät yleisen yhteiskunnallisen muutoksen ja toimialan sisäisen kehityksen vuoropuhelussa 17 Tieteellisen integraation muodot (Niiniluoto) Monitieteisyys (multidisciplinarity) Tieteidenvälisyys (interdisciplinarity) Poikkitieteellisyys (cross- tai transdisciplinarity) Lisäksi muuta tieteidenvälistä yhteistyötä (esim. konsortiotutkimushankkeet) Varsinkin kun integraation aste lisääntyy, ongelmien mahdollisuus kasvaa (mitkä menetelmät ensisijaisia, kuinka hyvin hallitaan näkökulmat jne.) Etenkin monitieteisyyttä käytetään yleisnimityksenä, jolla viitataan kaikkiin edellä mainittuihin ja käytännössä käsitteet sekoittuvat 18 3

4 Tieteenalat Tieteenalat Monitieteisyys Tutkimuskohde Tieteidenvälisyys Tutkimuskohde Yhteinen tutkimuskohde, mutta tieteenalat tarkastelevat omista lähtökohdistaan omien menetelmiensä kautta Tietynlainen sateenvarjomalli Kysymys: Mutta mikä on se yhteinen tutkimuskohde? Tiiviimpi integraatio Samassa tutkimusryhmässä useiden tieteenalojen edustajia Hyödynnetään eri tieteenalojen menetelmiä ja näkökulmia, käsitteellinen ja teoreettinen vuorovaikutus Poikkitieteellisyys Uusi tieteenala? Vieläkin tiiviimpi integraatio tai yhteistyö Näkökulmat ja menetelmät sulautuvat ja sekoittuvat, tuloksena voi olla kokonaisen uuden tieteenalan synty, mm. naistutkimus, kognitiotiede Tutkimuskohde Tieteellisten koulukuntien rakentuminen (Niiniluoto) Rakentuvat: teorioiden metodien aiheiden laitosten tai yksittäisten henkilöiden ympärille Käytännössä osa-alueet yhdistyvät Voivat olla monitieteisiä tai toimia jonkun tieteenalan sisällä Entä digitaalinen kulttuuri? Mieti, miten digitaalinen kulttuuri sopii edellisiin? Vastaus hetken kuluttua Tieteen osa-alueita (Kiikeri & Ylikoski 2004) Tieteen jo saavuttamat tulokset Tieteen ideaaliset, tulevaisuudessa mahdollisesti saavutettavat tulokset (mihin pyritään) Toiminnan menetelmät, joita tosiasiallisesti käytetään Menetelmät, joita pitäisi käyttää Kaikkien tutkijoiden yhteisö Instituutiot, joissa tiedettä harjoitetaan (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.) Kytkeytyvät toisiinsa

5 Tutkimuksen luokittelu (OECD*) Perustutkimus (omaperäistä uuden tiedon etsintää ilman ensisijaista pyrkimystä käytännön sovellutuksiin tai tuotteisiin) Soveltava tutkimus (tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai sovellukseen pyrkivä tutkimus, joka rakentuu perustutkimukselle mutta joka on myös omaperäistä uuden tiedon etsintää) Kehitystyö (päämääränä saavuttaa uusia ja parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, välineitä ja palveluita) Ei selkeästi eroteltavissa, kaikki tutkimus tietyssä mielessä soveltavaa * Organisation for Economic Co-operation and Development Digitaalinen kulttuuri tieteenä Kurssin tarkoitus pohtia digitaalista kulttuuria edellisten tieteen osa-alueiden kautta: mitä tuloksia on saavutettu, mihin pyritään, millä menetelmillä, ketkä muodostavat tutkijoiden yhteisön ja millaisia institutionaalisia puitteita digitaaliseen kulttuuriin linkittyy? (Vastaus kurssin kuluessa ja kiteytetymmin ehkä viimeisellä kerralla) Mitä on digitaalinen kulttuuri (kertausta johdantokurssilta) Mainosmääritelmä : Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen, viihteen ja opetuksen muotoja. Opiskelijoille tarjotaan käsitteellistä valmiutta ymmärtää digitalisoituvan kulttuurin ilmiöitä, mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Mihin digitaalisen kulttuurin tutkimusta tarvitaan? Digitaalinen teknologia muuttaa ehkä hitaasti kulttuurintutkimuksen tutkimuskäytäntöjä, mutta teknologian tuottama kulttuurinmuutos voi olla hämmentävän nopeaa tutkijoiden tarkastelemissa yhteisöissä ja akatemian ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Tämän päivän kulttuurintutkijat joutuvat kasvavasti paneutumaan tietoverkkoihin, sähköisiin kulttuurituotteisiin ja digitaalisiin teknologioihin tietääkseen edes jotain siitä, mistä heidän tutkittavansa oikein puhuvat. (Jari Kupiainen 2004, 25) Digitaalisuudesta on tullut teknologisoituneen maailman uusi äidinkieli (Sam Inkinen) Oppiaineen luonne Monitieteisyys, tiedollis-teoreettisten ja käytännöllis-tuotannollisten valmiuksien yhdistäminen Kolme tukijalkaa, jotka kaikki eivät välttämättä yhtä vahvoja: 1) monitieteiset kulttuurintutkimukselliset valmiudet 2) digitaalisten sovellusten käyttö ja tuotantoprojektien suunnitteluvalmiudet 3) suunnittelutieteellinen orientaatio: uusien teknologisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystoiminta 29 Tieteellisen tiedon soveltaminen Tieteellisen tiedon soveltaminen digitaalisen kulttuurin piirissä tapahtuu mm. uusina tutkimusmenetelminä, kartoituksina ja kulttuuriteorioina mutta myös uusina teknologiatuotteina, sovelluksina ja palvelukonsepteina (ns. suunnittelutieteellinen näkökulma) 30 5

6 Suunnittelutieteellinen näkökulma Suunnittelutieteessä ei kuvata olemassaolevia taideteoksia tai tuotteita vaan suunnitellaan esineitä, teoksia, kokonaisuuksia ja kokemuksia, joita ei vielä ole. Siten suunnittelutiede ei tutki olemassaolevaa maailmaa vaan ei-vielä-olevaa. Suunnittelutiede on tulevaisuuden tutkimusta, mutta ei sen ennustamista Mauri Yläkotola Mehdi Arai: Uusmediatieteen perusteet (2000), 7 Mahdollinen näkökulma digitaalisen kulttuurin oppiaineessa, korostunee lisää tulevaisuudessa Entä digitaalisen kulttuurin tulevaisuus tieteenalana? Sam Inkinen (viitaten Espen Aarsethin lausuntoon): Digitaalis(uud)en merkitys, fyysisen, todellisen tai analogisen vastakohtana on väljähtynyt sitä mukaa, kun viestintä ja teknologia ovat läntisen kulttuurin piirissä laajamittaisemmin digitoituneet" (Inkinen, Sam: The medium is the message? Eräitä huomioita mediakulttuurista ja sen tutkimuksesta. Tiedotustutkimus 4/2002, 67.) Ovatko visionäärit sitten väärässä? Kyllä ja ei: digitalisoituminen on yhteydessä kulttuurin muutokseen, mutta muutos ei tapahdu suoraviivaisesti vaan monirytmisesti ja usein eniten siellä, missä muutosta ei ennakoida. Ks. esim. sanomalehtien digitalisoituminen, kolmannen maailman viestintäkäytännöt Lyhyen aikavälin muutoksia usein yliarvioidaan ja pitkän aikavälin muutoksia aliarvioidaan (Osmo A. Wiio) Onko digitaalisuus enää ajankohtainen? 2 Raine Koskimaa: Digitaalisesta kulttuurista puhuminen on siirtymäkauden ilmiö: [K]ulttuurimme digitalisoituminen on niin vastaansanomattoman selvää, että siitä on vaikea olla puhumatta. Samalla digitalisoituminen tapahtuu niin vauhdikkaasti ja niin laajalla rintamalla, että kohta sitä ei enää tarvitse erikseen mainita. Kulttuurimme digitalisoituu, mutta termi 'digitaalinen kulttuuri' vanhentuu - digitaalisuutta tullaan mainitsemaan yhtä harvoin kuin sähköisyyttä nykyään. Raine Koskimaa Esitelmä Radio Aurorassa syksyllä 2001 (http://www.hum.utu.fi/satakunta/digi/esitelmat/digiesitelma01_2001.html) Muodikkuuden ja ohimenevyyden vaikutukset oppialaan Oppiala voidaan tulkita pinnalliseksi ja ohimeneväksi ilmiöksi Paineet uudistaa tutkimusalaa nopeasti: esim. ns. Internettutkimuksen muutokset sekä siirtyminen painottamaan pelitutkimusta digitaalisen kulttuurin tutkimuksen sijaan Mutta vaikka digitaaliteknologia kesyyntyisi ja arkipäiväistyisi tai rakenteistuisi, se ei häviä mihinkään, sitä on tutkittava, euforisen vaiheen jälkeen tapahtuu rutinoitumisen prosessi (Fornäs 1999) Teknologian diffuusion, (kulttuurisen) omaksumisen ja kesyyntymisen tutkimukset Digitaalisesta kulttuurista tulee myös muistamisen tiede, jonkinlaista teknisen kulttuuriperinnön tutkimusta (esim. retropelikulttuurin tutkimus) Digitaalinen kulttuuri oppiaineen nimenä Nimen pysyminen ei merkitse sitä, etteivätkö tutkimusteemat ja -tavat voisi uudistua Voidaan kuitenkin puhua digitaalisen kulttuurin tutkimisen sijasta esim. teknokulttuurin tutkimisesta (vrt. technoculture-ohjelmat) tai teknologian kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta, (uus)mediakulttuurin tutkimuksesta, pelitutkimuksesta jne. jne. Nimenomaan teknokulttuurinen painotus (yhteys mm. teolliseen kulttuuriperintöön ja ajallisen muutoksen problematisointi keskeisiä Porin digitaalisen kulttuurin oppiaineen näkökulmasta)

7 Mitä digitaalinen kulttuuri tutkii Tieteellinen tiedonintressi, uuden tiedon tuottaminen: ilmiöiden ymmärtäminen, selittäminen ja arvioiminen: mitä oikein tapahtuu, kun pelataan digitaalisia pelejä, keskustellaan netissä, käytetään kännyköitä tai kehitetään uutta digitaaliteknologiaa ja digitaalisia palveluita? Miten käyttötavat muuttuvat Samalla sekä yliampuvien negatiivisten että positiivisten kuvitelmien kyseenalaistaminen Kaiken uuden tiedon (sisältää myös tiedon materiaaliset sovellukset) kehittäminen vaatii ennakkoluulotonta asennetta sekä kykyä kriittiseen aiempien käsitysten arviointiin ja mahdolliseen kyseenalaistamiseen Kulttuurintutkija ahaa-elämyksiä tuottamassa (Fornäs 1999) Pyritään pelkistämään mutkikkuutta (miten esim. peliklaanit toimivat) Kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä, paljastetaan ristiriitaisuuksia (esim. tietokonepelaaminen yksiulotteisesti hyvänä tai pahana asiana Kriittistä tutkimusta, mm. vallan ja vastarinnan suhteiden tutkimus (esim. avoimen ja suljetun lähdekoodin käyttö, mediataiteen ja tuotannon suhde) Digitaalisen kulttuurin kriittisyys (Fornäs 1999) Populaarikulttuurista soveltaen tutkitaan muualla laiminlyötyjä ilmiöitä, esteettisiä erotteluja, rajojen rikkomisia ja ylipäätään kulttuurin modernisaatioprosesseja Kritiikki voi kohdistua ainakin kolmeen suuntaan kaupallistumista, byrokratisoitumista ja epäoikeudenmukaista yhteiskunnallista herruutta vastaan Huom!! Kritiikki ei ole ainoastaan vastaan olemista ja sanomista, vaan tarkoittaa ennakkoluulotonta (uuden)kysymistä Mitä on kritiikki Kreik. kritike [tekhne] = arvostelutaito Arvostelu, punnitseva tarkastelu, arviointi, usein moite Filosofiassa esim. Immanuel Kantilta järjen kyky arvioida kaikkia tietoja, joihin se voi päästä käsiksi kokemuksesta riippumatta Lähde: Kaarina Turtia: Sivistyssanat Digitaalisen kulttuurin suhde tieteenalojen syntyyn Samanaikaisesti haarautunut, uusi ja integroitunut sekä tieteellistynyt Digitaalinen kulttuuri haarautuneena tutkimusalana Taiteentutkimus: mm. kirjallisuuden ja tekstin tutkimuksesta digitaalisen tekstin tutkimukseen Mediatutkimus: tietotekniikka mediana, medioiden suhteet, audiovisuaalisuus digitaalisen median tutkimus Kulttuurintutkimus (ja osin yhteiskuntatieteellinen tutkimus): mm. käyttökulttuurien tutkimus, verkkoyhteisöjen tutkimus digitaalisen kulttuurin tutkimus Historian tutkimus: teknologian historia, digitaalisen teknologian historian tutkimus Huom. Osa edellä mainituista on niin ikään haarautuneita jostain muista tieteenaloista

8 Digitaalinen kulttuuri uutena ilmiönä Taustalla digitaalisen teknologian suunnittelu ja käyttö uutena luvuilla vahvistuneena ilmiönä Huom. Uutuuden kritiikki, esim. Gere 2006 (digitaalinen kulttuuri ollut tavallaan olemassa jo ennen digitaalista teknologiaa) Digitaalinen kulttuuri integroituneena ilmiönä Aiemmin mainittujen tieteenalojen näkökulmat ovat ainakin osittain integroituneet monitieteiseksi tutkimusalueeksi, joka kiinnostunut teknologisen muutoksen tutkimuksesta kulttuurisesta näkökulmasta tutkimusmenetelmien vaihdellessa tai ollessa yhdistelmä esim. etnografista, historiallislähdekriittistä tai audiovisuaalista analyysiä Digit. kulttuuri ja taitojen tieteellistyminen Teknologiatuotteiden ja sisältöjen suunnittelun tieteellinen tutkimus (arviointi, kritiikki, kehitys, mallit jne.) 45 Thomas Kuhn ( ) ja ajatus paradigmoista tieteen perustoina Tieteenalan perustalla toimivat jaetut näkemykset mitkä tutkimusongelmat ovat tärkeitä ja olennaisia välineet tutkimusongelmien ratkaisemiseen kriteerit arvioida ratkaisuehdotusten oikeellisuutta konventiot ja foorumit tutkimustulosten esittämistä ja kommunikaatiota varten, rajattu kohdeyleisö Mahdollistaa tutkimustyön erikoistumisen ja kehittämisen, ns. normaalitieteen vaihe Paradigmaan sitoutuneet uskovat sen käyttökelpoisuuteen 46 Malliesimerkit Opiskelija oppii hallitsemaan tutkimusalan mm. oppikirjojen malliesimerkkien ja harjoitustehtävien avulla Käytännön työskentelyn harjoittelun keskeisyys, ei ulkoa opeteltavat säännöt (harjoittelu esim. metodi- ja tutkimuskursseilla, muilla kursseilla, harjoitustyöt jne.) Kysymys Pohdi, millaisia ovat digitaalisen kulttuurin malliesimerkit?

9 Yhteinen paradigma tieteenalamatriisina (Kuhn) Yhteinen koulutus ja tieteellinen tausta (kirjallisuus, malliesimerkit, yleistykset) Yhteiset metafyysiset taustaoletukset (millainen maailma on, mitkä mielekkäitä kysymyksiä) Yhteiset kognitiiviset arvot (erityisalan tavoitteet, arviointikriteerit Esiparadigmaattinen vaihe Ei jaettuja kriteerejä tutkimusongelmien ratkaisemiseen, ei yhteisiä standardeja tai institutionaalisia puitteita Tutkimusta tekevät yksittäiset tutkijat tai pienet koulukunnat Keskustelu junnaa lähtökohtien pohdinnassa, tietämys ei kumuloidu Heterogeeninen yleisö Onko digitaalinen kulttuuri esiparadigmaattisessa vaiheessa? (On ja ei, paradigma ainakin osittain muotoutumassa, vaikkei vielä olisi muotoutunutkaan) Anomaliat paradigmojen sisässä Paradigmojen sisään syntyy ennen pitkää itsepintaisia ongelmia, joita ei paradigman välinein pystytä selittämään Eivät heti johda paradigman muuttumiseen, voidaan pitää toisarvoisina tai sellaisina, että selviävät ennen pitkää tai kuuluu jonkun toisen tieteenalan piiriin Kun anomaliat kasautuvat siirrytään normaalitieteestä tieteellisen kriisin vaiheeseen Esiparadigmaattisessa vaiheessa ei ole anomalioita, koska ei ole vakiintuneita käsityksiäkään 51 Tieteellinen kriisi Vaihtoehtoisia tulkintoja, spekulaatiota, eri koulukuntia, osa pitää kiinni vanhasta paradigmasta Kriisi jatkuu, kunnes löydetään uusi paradigma, uuden paradigman on pystyttävä säilyttämään suuri osa edeltäjänsä ongelmanratkaisukyvystä, mutta paradigmat ovat yhteismitattomia, arvostukset ja tutkimusongelmat poikkeavat toisistaan, yhteismitattomuus ei kuitenkaan tarkoita kommunikaation mahdottomuutta 52 Kuhnin mallin kritiikki Ei tarpeeksi selkeää määrittelyä paradigman luonteesta Sopii paremmin luonnontieteisiin kuin esim. humanistisiin tieteisiin, jotka ainakin osittain näyttävät olevan koko ajan esiparadigmaattisessa vaiheessa (mikä on jopa hedelmällistä, koska jatkuva kritiikki ja itsekritiikki olennaista, ei kangistuta) Kypsissäkin tieteissä koulukuntia, myös normaalitieteen aikana tapahtuu muutosta ja tapahtuu kilpailua 53 Lisää kritiikkiä Kuhnin määrittelemä yhteismitattomuus itse asiassa hyvin monitahoinen ilmiö (tutkimuskohteiden yhteismitattomuus, etäisyys, merkitysyhteismitattomuus sekä standardien ja tavoitteiden yhteismitattomuus) Imre Lakatos ( ): tieteellisen muutoksen perusyksikkö on tutkimusohjelma, ei yksittäinen teoria tai paradigma. Tutkimusohjelma muodostuu jatkumosta teorioita, ja jatkumoa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä mahdollisesta tutkimuksen edistymisestä tai kumuloitumisesta 54 9

10 Lakatos ja tutkimusohjelma Sarja samaa kohdetta käsitteleviä teorioita ja heuristisia periaatteita, kertovat, mitä resursseja ohjelmalla on ongelmien ratkaisemiseen Tieteellisessä tutkimusohjelmassa aina kova ydin (ydinoletukset ja hypoteesit), jota ei kyseenalaisteta ja joka antaa identiteetin tutkimusohjelmalle Kovan ytimen ympärillä suojavyöhyke (protective belt), muutoksille alttiimmat oletukset ja hypoteesit Digikulttuuri tutkimusohjelmana? Kova ydin: teknologia kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä, muutoksen monirytmisyys, digitalisoitumisen keskeisyys, minkä suhteen asioita tarkastellaan? Suojavyö: rakentumisen erityispiirteet ja ilmentymät, niiden tutkimustavat, tutkimusten sovellustavat? Milloin tutkimusohjelma korvataan uudella Kun uusi teoria on vanhaa sisällöllisesti rikkaampi: selittää samat asiat, mutta myös monipuolisemmin ja uusia asioita Uusi teoria on voitava todistaa empiirisesti paikkansapitäväksi Kritiikkiä, vaatii tarkkaa historiallista tutkimusta, mikä ei välttämättä siltikään riitä, tapausten tarkka kuvaaminen ja teoreettiset mallit eivät sovikaan täysin toisiinsa Uusi tieteentutkimus Tutkitaan erityistieteitä Käsitellään reaalista tieteellistä toimintaa vertaamatta sitä johonkin ideaalikäsitykseen tieteellisen toiminnan luonteesta Tutkitaan mitä todella tapahtuu eikä hellitä ajatusta tieteen ykseydestä, korkeintaan yhteensopivuudesta Huom. myös välineiden ja puitteiden merkitys 1900-luvun sähkövalon merkitys koejärjestelyjen toteutuksessa, kirjoituskone kirjoittamisessa Viimeisten vuosikymmenien aikana mm. tietokoneet, web, sähköposti, faksi jne. Vaikuttaa tiedon jäsentelyn, muodostamisen ja esittämisen tapoihin Yleisemmät intressit (tieteen määrittely yleisempänä kysymyksenä) Tieteen julkinen ymmärrys ja tehtävänmäärittely Tieteellisen toiminnan ohjaaminen mm. tiede- ja koulutuspolitiikan avulla

11 Joitakin poimintoja tieteenhistoriasta Kulttuuritieteet kansallisina tieteinä Tiedepolitiikan kehityslinjoja Digitaalisen kulttuurin taustalla olevia nykykäsityksiä tieteellisen tutkimuksen ja yliopistolaitoksen roolista 61 Tiedeyliopiston ensimmäinen vaihe 1800-luvun puolivälissä Suomessa Yliopiston laajeneminen, väitöskirjan teko ihan itse (ei professorin kirjoittaman tekstin puolustus) Suomi-projekti, kansallisen identiteetin etsiminen keskiössä: mm. historia, perinteentutkimus, kielitieteet, maantiede, luonnon kartoitus, perustuslaillisen statuksen määrittely Kansalliset kielet tutkimuksessa (ruotsi 1800-l puolivälissä, suomi 1800-luvun lopussa) Kansalliseen projektiin kytkeytyneet tutkimuskohteet ja -menetelmät 62 Entä vuosituhannen vaihde? Globaalin talouden ja kilpailukyvyn eetos Uusi teknologia, uudet vaatimukset tieteen sovellettavuudelle, tiedepoliittiset suuntaukset: kysymys kansainvälisyydestä, huippututkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Englannista tieteen kieli, tavoiteorientoituneista tutkimusryhmistä normi Ei suuressa määrin vakiintuneiden tieteiden kuolemaa, mutta uusien erityistieteenalojen synty, haasteena projektikeskeisyys esim. koulutus- ja tutkimusohjelmissa sekä viroissa Keskusta ja periferia (Stolte- Heiskanen 1987) Kansallisesti ja kansainvälisesti Pienten maiden strategia: pyrkimys pysyä kansainvälisen tutkimuksen eturintaman tasolla, toisaalta kansalliset tehtävät tutkimustiedon soveltamiseksi (toimii osittain myös Suomen sisällä) Uuden tutkimuksen seuraaminen, opintomatkat, julkaisutoiminta jne Luentojen kiteytys Digitaalinen kulttuuri haarautumisen, integraation, taitojen tieteellistymisen ja uusien ilmiöiden esiinnousun tulos Taustalla myös uudenlainen tiedeajattelu ja tiedepolitiikka Enemmän tai vähemmän muovautumisvaiheessa edelleen Ihmisen ja teknologian kulttuurisen suhteen tutkimus teoreettis-metodisia ja käytännöllis-toiminnallisia valmiuksia lisäämällä, tavoitteena sekä teoreettisten että toiminnallisten sovellusten tuottaminen 65 11

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro

Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA STN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 26.1. VIIKKI KATRI HUUTONIEMI JA KAISA KORHONEN-KURKI HELSINGIN YLIOPISTON YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Kevään 2013 alustava opetusohjelma

Kevään 2013 alustava opetusohjelma Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************

Lisätiedot

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen tunnistaminen ja arvioiminen Millaista osaamista työelämässä tarvitaan? Mitä työtehtävissä, työyhteisössä ja työympäristössä toimiminen edellyttävät? Miten

Lisätiedot

1 (6) Sisältyvien kokonaisuuksien lkm. Tdk Pääaine Sivuaine

1 (6) Sisältyvien kokonaisuuksien lkm. Tdk Pääaine Sivuaine 1 (6) H Arkeologia Kansatiede 8 2 10 Museologia 4 3 7 Klassillinen arkeologia 5 1 6 Arkeologia Total 41 13 54 Digitaalinen kulttuuri, Pori Kulttuurituotannon suunnittelu, Pori 12 3 15 Museologia ja aineellinen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op Riikka Turtiainen 20.2. 2009 Tänään Esittäytyminen / odotukset Kurssiesittely: Sisältö ja suoritustapa, kurssiohjelma ja esityspäivien sopiminen, harjoitustyöaiheiden

Lisätiedot

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 10.9.- 8.10.2008; ti 10-12, ke 10-12 10.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? MaA103 16.9. Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI RUOTSI B3-KIELET kurssit: ÄIa8 + ÄIa1 osittain ÄaI5 osittain ÄIa2 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ENAa1 ENA1 ÄI2 ÄI3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kirjallisuuden keinoja

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Teemu Leinonen Media Lab Helsinki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto Teemu Leinonen Professori, Uuden median

Lisätiedot

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen

Lisätiedot

Kurssilla on käytössä Canon 60D-kamerat. Kurssityön leikkaaminen tapahtuu Valokuvataiteen tiloissa kurssin aikana.

Kurssilla on käytössä Canon 60D-kamerat. Kurssityön leikkaaminen tapahtuu Valokuvataiteen tiloissa kurssin aikana. Kurssin nimi: Elokuvan ja valokuvan yhteydet Opettaja: Katri Lassila (TaM, tohtorikoulutettava) Ajankohta: 17. 21.10. 2016 2.5 4op Viikon mittainen työpajamuoto ja mahdollinen lisätehtävä Opetuskieli suomi

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot