Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma

Transkriptio

1 Digitaalisen kulttuurin tutkimusperinne ja uudet suunnat 3 op Opetus: Viikko 44 tiistai ja torstai klo (sh 268), Viikko 45 tiistai ja PERJANTAI (HUOM!) klo (sh 268) viikko 46 tiistai klo (sh 268), viikko 47 tiistai ja torstai klo (sh 268), viikko 48 tiistai klo ja torstai klo (sh 268), viikko 49 torstai klo ja perjantai klo (punaisella merkityt kirjaesittelypäiviä) Kurssin tavoite Pohtia, mitä ja miten digitaalisessa kulttuurissa on tutkittu ja miten tutkimustavat ovat muotoutumassa Tarkempi tutustuminen digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin mm. taiteen, kulttuurin ja teknologian tutkimukseen Syventyminen alan uusiin monitieteisiin tutkimusnäkökulmiin 2 Kurssiohjelma Digitaalinen kulttuurin synty ja kehitys tieteenalana (myös tieteensosiologista ja -filosofista pohdintaa) 4 h toisella kerralla esitelmäkirjojen valinta ja esitelmäpäivät Tapausesimerkkejä (yht. 6 h): Teknologian sosiaalisen ja kulttuurisen rakentumisen tutkimus (Pelitutkimus) Internet-tutkimus Mitä digitaalisessa kulttuurissa ja lähitieteissä tutkitaan ja tehdään tällä hetkellä Suomessa (esim. TY mediatutkimus, Lapin yo mediatiede, TaiKin Medialab, Jyväskylän digitaalinen kulttuuri, TaY:n Hypermedialaboratorio) 1-2 h TY:n digitaalisen kulttuurin kehityssuuntien ja projektien esittelyjä 1 h Tutkimuskirjallisuusesittelyt 10 h (kirjaesitelmät alkavat ) 3 Kurssisuoritus Tutkimuskirjallisuusesittely yhdestä teoksesta, 2-3 sivun tiivistelmä esityksestä Noin 8 sivun essee luentojen ja kirjallisuusesittelyjen perusteella aiheesta Miten digitaalinen kulttuuri on kehittynyt tieteen ja tutkimuksen alana? Viimeinen palautuspäivä Kirjalista Castells, Manuel (2000) The rise of the network society. Blackwell, Oxford. 594 s. Castells, Manuel (2001) The Internet galaxy : reflections on the Internet, business, and society. Oxford University Press, Oxford 292 s. Rheingold, Howard (1998) The Virtual Community. (löytyy myös verkosta) Dijk, Jan van (2006) The network society : social aspects of new media. 2. ed. Sage, London. 292 s. Terranova, Tiziana (2004) Network culture : politics for the information age. London : Pluto Press, London. 184 s. Woolgar, Steve (toim.) (2002) Virtual society? : technology, cyberbole, reality. Oxford University Press, Oxford. 349 s. Koskimaa, Raine (2000) Digital Literature. From Text to Hypertext and Beyond. University of Jyväskylä, Jyväskylä < Lambert, Joe (2002) Digital storytelling : capturing lives, creating community. Digital Diner Press, Berkeley, CA s. Murray, Janet H. (1998) Hamlet on the holodeck : the future of narrative in cyberspace. MIT Press, Cambridge (Mass.). 324 s. Haraway, Donna (1991) Simians, cyborgs, and women. The reinvention of nature. Free Association Books, London. 287 s. Plant, Sadie (1998) Zeros + ones : digital women + the new technoculture. London : Fourth Estate, London. 305 s. Manovich, Lev (2001) The Language of New Media. MIT Press, Cambridge, Massachusetts & London, England. 354 s. Mackenzie, Adrian (2006) Cutting J. Suominen: code : software Digit. kulttuurin and sociality. Peter Lang, New York s. Kirjalista, jatkoa Balsamo, Anne (1996) Technologies of the gendered body : reading cyborg women. Duke University Press, Durham. 219 s. Bolter, Jay David (1991) Writing space : the computer, hypertext, and the history of writing. Lawrence Erlbaum, Hillsdale, N.J s. Fuller, Matthew (2005) Media ecologies : materialist energies in art and technoculture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 265 s. Hine, Christine (2000) Virtual ethnography. SAGE, London. 179 s. Loon, Joost van (2002) Risk and technological culture : towards a sociology of virulence. Routledge, New York. 234 s. Pacey, Arnold (1999) Meaning in technology. MIT Press, Cambridge (Mass.). 264 s. Picard, Rosalind W. (1997) Affective computing. MIT Press, Cambridge (Mass.). 292 s. Norman, Donald A. (2004) Emotional design: Why we love (or hate) everyday things. Basic Books, New York. 260 s. Stone, Allucque re Rosanne (1995) The war of desire and technology at the close of the mechanical age. 212 s. De Landa, Manuel (1991) War in the age of intelligent machines. Swerve, New York. 271 s. Juul, Jesper (2005) Half-real : video games between real rules and fictional worlds. MIT Press, Cambridge (Mass.). 233 s. Taylor, T. L. (2006) Play between worlds : exploring online game culture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 197 s. Susiluoto, Ilmari (2006) Suuruuden laskuoppi : venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. WSOY, Helsinki. 440 s. Airaksinen, Timo (2006) Ihmiskoneen tulevaisuus. WSOY, Helsinki. 326 s. 6 1

2 Kirjalista, jatkoa Voit myös valita jonkun muun kirjan, kunhan sovit siitä erikseen Ohje kirjaesittelyyn Esittele kirjaa niin kuin esittelisit sitä tutkimuskirjallisuuskatsauksen yhteydessä mutta laajemmin: kiinnitä huomiota esim. kirjan keskeiseen tutkimuskysymykseen, rakenteeseen ja keskeisiin päätelmiin Katso myös tieteellisen kirjallisuuden lukuohjeita Ohjeita Miten teen referaatin: Miten teen kirjallisuuskatsauksen: Miten valmistaudun tenttiin: Digitaalinen kulttuuri ja tieteenalojen muodostuminen Lähteitä erit. Kiikeri, Mika Ylikoski, Petri (2004) Tiede tutkimuskohteena. Gaudeamus, Helsinki. Tommila, Päiviö & Korppi-Tommola, Aura (toim.) (2003) Suomen tieteen vaiheet. Helsinki University Press ja Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Helsinki. Niiniluoto, Ilkka (2005) Tieteidenvälisyyden haaste. Luento Proact-vuosiseminaarissa Helsingissä Niiniluoto, Ilkka (2005) Luento monitieteisyydestä. Porin yliopistokeskus Mitä on tiede: tieteen eetos (Merton, 1938, 1942) Tarkoittaa tieteilijän roolin sisäistettyjä arvoja, sääntöjä ja periaatteita: Universalismi (tiet. väitteiden arviointi eihenkilösidonnaisesti, yleispätevin kriteerein) Tieteellinen kommunismi (tulokset julkisia ja tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä) Pyyteettömyys (tiet. tietoa etsitään ja esitetään omasta henk. edusta ja arvovallasta huolimatta) Järjestelmällinen epäily (johtopäätösten ja arvioiden lykkääminen, kunnes riittävä empiirinen aineisto antaa vankan pohjan) Myös lähdekritiikki 10 Mistä tunnistaa tieteenalan Taustalla tieteellisen tutkimuksen ja siihen linkittyvän opetuksen ja muun toiminnan intressi: uuden tiedon etsintä, kriittinen pohdinta Tiettyyn nimeen kytkeytyvät institutionaaliset rakenteet: oppituolit ja virat yliopistoissa, koulutusohjelmat, yleensä kansainvälisesti vakiintuneet julkaisut, tieteelliset järjestöt ja verkostot, kongressit Enemmän tai vähemmän selkeästi määritelty tutkimuskohde ja tavallisesti sovellettavat tutkimusmenetelmät Voi koostua erilaisista alanäkökulmista Ei yksiselitteisesti määriteltävissä, missä kulkee itsenäisen tieteenalan raja Miten uudet tieteenalat syntyvät Tieteen sisäiset muutokset, tieteenalaevoluutio Laajemmat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet, jotka vaikuttavat esim. tutkimuksen ja koulutuksen rahoittamiseen Käytännössä kytkeytyvät toisiinsa

3 Tieteenalojen syntytapoja (Niiniluoto) Eriytyminen ja haarautuminen Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Taitojen tieteellistyminen Tietynlaiset biometaforat Eriytyminen ja haarautuminen Esim. filosofiasta teoreettinen filosofia ja käytännöllinen filosofia (siitä kasvatusoppi (myöhemmin tiede), sosiologia, psykologia jne), historiasta kulttuurihistoria, aate- ja oppihistoria, poliittinen historia, Suomen historia jne Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Esim. tietojenkäsittelyoppi, vakuutusmatematiikka, elokuva- ja televisiotiede, Internet-tutkimus (ei välttämättä itsenäinen tieteenala) uusien ilmiöiden ja/tai instituutioiden synty taustalla Esim. ympäristötieteet, tieteentutkimus, naistutkimus, osin myös laitoksemme oppiaineet kuten maisemantutkimus, kulttuuriperinnön tutkimus ja kulttuurimatkailu Huom. teoreettinen integraatio ei johda välttämättä uusien tieteenalojen syntyyn vaan saattaa näkyä muina yhteistyön muotoina (esim. monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteellisyys ja muu yhteistyö) Taitojen tieteellistyminen Esim. teknilliset tieteet, maa- ja metsätaloustieteet, kotitaloustiede, kauppatieteet, osin taidealat (erit luvun kuluessa ja 1900-luvun alussa) Liittyy tieteellisen ajattelun muutoksiin, painotuksiin ja tiettyjen toimintojen merkittävyyden kasvuun sekä mahdollisesti toiminnan luonteen muutoksiin Taidot tieteellistyvät yleisen yhteiskunnallisen muutoksen ja toimialan sisäisen kehityksen vuoropuhelussa 17 Tieteellisen integraation muodot (Niiniluoto) Monitieteisyys (multidisciplinarity) Tieteidenvälisyys (interdisciplinarity) Poikkitieteellisyys (cross- tai transdisciplinarity) Lisäksi muuta tieteidenvälistä yhteistyötä (esim. konsortiotutkimushankkeet) Varsinkin kun integraation aste lisääntyy, ongelmien mahdollisuus kasvaa (mitkä menetelmät ensisijaisia, kuinka hyvin hallitaan näkökulmat jne.) Etenkin monitieteisyyttä käytetään yleisnimityksenä, jolla viitataan kaikkiin edellä mainittuihin ja käytännössä käsitteet sekoittuvat 18 3

4 Tieteenalat Tieteenalat Monitieteisyys Tutkimuskohde Tieteidenvälisyys Tutkimuskohde Yhteinen tutkimuskohde, mutta tieteenalat tarkastelevat omista lähtökohdistaan omien menetelmiensä kautta Tietynlainen sateenvarjomalli Kysymys: Mutta mikä on se yhteinen tutkimuskohde? Tiiviimpi integraatio Samassa tutkimusryhmässä useiden tieteenalojen edustajia Hyödynnetään eri tieteenalojen menetelmiä ja näkökulmia, käsitteellinen ja teoreettinen vuorovaikutus Poikkitieteellisyys Uusi tieteenala? Vieläkin tiiviimpi integraatio tai yhteistyö Näkökulmat ja menetelmät sulautuvat ja sekoittuvat, tuloksena voi olla kokonaisen uuden tieteenalan synty, mm. naistutkimus, kognitiotiede Tutkimuskohde Tieteellisten koulukuntien rakentuminen (Niiniluoto) Rakentuvat: teorioiden metodien aiheiden laitosten tai yksittäisten henkilöiden ympärille Käytännössä osa-alueet yhdistyvät Voivat olla monitieteisiä tai toimia jonkun tieteenalan sisällä Entä digitaalinen kulttuuri? Mieti, miten digitaalinen kulttuuri sopii edellisiin? Vastaus hetken kuluttua Tieteen osa-alueita (Kiikeri & Ylikoski 2004) Tieteen jo saavuttamat tulokset Tieteen ideaaliset, tulevaisuudessa mahdollisesti saavutettavat tulokset (mihin pyritään) Toiminnan menetelmät, joita tosiasiallisesti käytetään Menetelmät, joita pitäisi käyttää Kaikkien tutkijoiden yhteisö Instituutiot, joissa tiedettä harjoitetaan (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.) Kytkeytyvät toisiinsa

5 Tutkimuksen luokittelu (OECD*) Perustutkimus (omaperäistä uuden tiedon etsintää ilman ensisijaista pyrkimystä käytännön sovellutuksiin tai tuotteisiin) Soveltava tutkimus (tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai sovellukseen pyrkivä tutkimus, joka rakentuu perustutkimukselle mutta joka on myös omaperäistä uuden tiedon etsintää) Kehitystyö (päämääränä saavuttaa uusia ja parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, välineitä ja palveluita) Ei selkeästi eroteltavissa, kaikki tutkimus tietyssä mielessä soveltavaa * Organisation for Economic Co-operation and Development Digitaalinen kulttuuri tieteenä Kurssin tarkoitus pohtia digitaalista kulttuuria edellisten tieteen osa-alueiden kautta: mitä tuloksia on saavutettu, mihin pyritään, millä menetelmillä, ketkä muodostavat tutkijoiden yhteisön ja millaisia institutionaalisia puitteita digitaaliseen kulttuuriin linkittyy? (Vastaus kurssin kuluessa ja kiteytetymmin ehkä viimeisellä kerralla) Mitä on digitaalinen kulttuuri (kertausta johdantokurssilta) Mainosmääritelmä : Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen, viihteen ja opetuksen muotoja. Opiskelijoille tarjotaan käsitteellistä valmiutta ymmärtää digitalisoituvan kulttuurin ilmiöitä, mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Mihin digitaalisen kulttuurin tutkimusta tarvitaan? Digitaalinen teknologia muuttaa ehkä hitaasti kulttuurintutkimuksen tutkimuskäytäntöjä, mutta teknologian tuottama kulttuurinmuutos voi olla hämmentävän nopeaa tutkijoiden tarkastelemissa yhteisöissä ja akatemian ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Tämän päivän kulttuurintutkijat joutuvat kasvavasti paneutumaan tietoverkkoihin, sähköisiin kulttuurituotteisiin ja digitaalisiin teknologioihin tietääkseen edes jotain siitä, mistä heidän tutkittavansa oikein puhuvat. (Jari Kupiainen 2004, 25) Digitaalisuudesta on tullut teknologisoituneen maailman uusi äidinkieli (Sam Inkinen) Oppiaineen luonne Monitieteisyys, tiedollis-teoreettisten ja käytännöllis-tuotannollisten valmiuksien yhdistäminen Kolme tukijalkaa, jotka kaikki eivät välttämättä yhtä vahvoja: 1) monitieteiset kulttuurintutkimukselliset valmiudet 2) digitaalisten sovellusten käyttö ja tuotantoprojektien suunnitteluvalmiudet 3) suunnittelutieteellinen orientaatio: uusien teknologisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystoiminta 29 Tieteellisen tiedon soveltaminen Tieteellisen tiedon soveltaminen digitaalisen kulttuurin piirissä tapahtuu mm. uusina tutkimusmenetelminä, kartoituksina ja kulttuuriteorioina mutta myös uusina teknologiatuotteina, sovelluksina ja palvelukonsepteina (ns. suunnittelutieteellinen näkökulma) 30 5

6 Suunnittelutieteellinen näkökulma Suunnittelutieteessä ei kuvata olemassaolevia taideteoksia tai tuotteita vaan suunnitellaan esineitä, teoksia, kokonaisuuksia ja kokemuksia, joita ei vielä ole. Siten suunnittelutiede ei tutki olemassaolevaa maailmaa vaan ei-vielä-olevaa. Suunnittelutiede on tulevaisuuden tutkimusta, mutta ei sen ennustamista Mauri Yläkotola Mehdi Arai: Uusmediatieteen perusteet (2000), 7 Mahdollinen näkökulma digitaalisen kulttuurin oppiaineessa, korostunee lisää tulevaisuudessa Entä digitaalisen kulttuurin tulevaisuus tieteenalana? Sam Inkinen (viitaten Espen Aarsethin lausuntoon): Digitaalis(uud)en merkitys, fyysisen, todellisen tai analogisen vastakohtana on väljähtynyt sitä mukaa, kun viestintä ja teknologia ovat läntisen kulttuurin piirissä laajamittaisemmin digitoituneet" (Inkinen, Sam: The medium is the message? Eräitä huomioita mediakulttuurista ja sen tutkimuksesta. Tiedotustutkimus 4/2002, 67.) Ovatko visionäärit sitten väärässä? Kyllä ja ei: digitalisoituminen on yhteydessä kulttuurin muutokseen, mutta muutos ei tapahdu suoraviivaisesti vaan monirytmisesti ja usein eniten siellä, missä muutosta ei ennakoida. Ks. esim. sanomalehtien digitalisoituminen, kolmannen maailman viestintäkäytännöt Lyhyen aikavälin muutoksia usein yliarvioidaan ja pitkän aikavälin muutoksia aliarvioidaan (Osmo A. Wiio) Onko digitaalisuus enää ajankohtainen? 2 Raine Koskimaa: Digitaalisesta kulttuurista puhuminen on siirtymäkauden ilmiö: [K]ulttuurimme digitalisoituminen on niin vastaansanomattoman selvää, että siitä on vaikea olla puhumatta. Samalla digitalisoituminen tapahtuu niin vauhdikkaasti ja niin laajalla rintamalla, että kohta sitä ei enää tarvitse erikseen mainita. Kulttuurimme digitalisoituu, mutta termi 'digitaalinen kulttuuri' vanhentuu - digitaalisuutta tullaan mainitsemaan yhtä harvoin kuin sähköisyyttä nykyään. Raine Koskimaa Esitelmä Radio Aurorassa syksyllä 2001 ( Muodikkuuden ja ohimenevyyden vaikutukset oppialaan Oppiala voidaan tulkita pinnalliseksi ja ohimeneväksi ilmiöksi Paineet uudistaa tutkimusalaa nopeasti: esim. ns. Internettutkimuksen muutokset sekä siirtyminen painottamaan pelitutkimusta digitaalisen kulttuurin tutkimuksen sijaan Mutta vaikka digitaaliteknologia kesyyntyisi ja arkipäiväistyisi tai rakenteistuisi, se ei häviä mihinkään, sitä on tutkittava, euforisen vaiheen jälkeen tapahtuu rutinoitumisen prosessi (Fornäs 1999) Teknologian diffuusion, (kulttuurisen) omaksumisen ja kesyyntymisen tutkimukset Digitaalisesta kulttuurista tulee myös muistamisen tiede, jonkinlaista teknisen kulttuuriperinnön tutkimusta (esim. retropelikulttuurin tutkimus) Digitaalinen kulttuuri oppiaineen nimenä Nimen pysyminen ei merkitse sitä, etteivätkö tutkimusteemat ja -tavat voisi uudistua Voidaan kuitenkin puhua digitaalisen kulttuurin tutkimisen sijasta esim. teknokulttuurin tutkimisesta (vrt. technoculture-ohjelmat) tai teknologian kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta, (uus)mediakulttuurin tutkimuksesta, pelitutkimuksesta jne. jne. Nimenomaan teknokulttuurinen painotus (yhteys mm. teolliseen kulttuuriperintöön ja ajallisen muutoksen problematisointi keskeisiä Porin digitaalisen kulttuurin oppiaineen näkökulmasta)

7 Mitä digitaalinen kulttuuri tutkii Tieteellinen tiedonintressi, uuden tiedon tuottaminen: ilmiöiden ymmärtäminen, selittäminen ja arvioiminen: mitä oikein tapahtuu, kun pelataan digitaalisia pelejä, keskustellaan netissä, käytetään kännyköitä tai kehitetään uutta digitaaliteknologiaa ja digitaalisia palveluita? Miten käyttötavat muuttuvat Samalla sekä yliampuvien negatiivisten että positiivisten kuvitelmien kyseenalaistaminen Kaiken uuden tiedon (sisältää myös tiedon materiaaliset sovellukset) kehittäminen vaatii ennakkoluulotonta asennetta sekä kykyä kriittiseen aiempien käsitysten arviointiin ja mahdolliseen kyseenalaistamiseen Kulttuurintutkija ahaa-elämyksiä tuottamassa (Fornäs 1999) Pyritään pelkistämään mutkikkuutta (miten esim. peliklaanit toimivat) Kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä, paljastetaan ristiriitaisuuksia (esim. tietokonepelaaminen yksiulotteisesti hyvänä tai pahana asiana Kriittistä tutkimusta, mm. vallan ja vastarinnan suhteiden tutkimus (esim. avoimen ja suljetun lähdekoodin käyttö, mediataiteen ja tuotannon suhde) Digitaalisen kulttuurin kriittisyys (Fornäs 1999) Populaarikulttuurista soveltaen tutkitaan muualla laiminlyötyjä ilmiöitä, esteettisiä erotteluja, rajojen rikkomisia ja ylipäätään kulttuurin modernisaatioprosesseja Kritiikki voi kohdistua ainakin kolmeen suuntaan kaupallistumista, byrokratisoitumista ja epäoikeudenmukaista yhteiskunnallista herruutta vastaan Huom!! Kritiikki ei ole ainoastaan vastaan olemista ja sanomista, vaan tarkoittaa ennakkoluulotonta (uuden)kysymistä Mitä on kritiikki Kreik. kritike [tekhne] = arvostelutaito Arvostelu, punnitseva tarkastelu, arviointi, usein moite Filosofiassa esim. Immanuel Kantilta järjen kyky arvioida kaikkia tietoja, joihin se voi päästä käsiksi kokemuksesta riippumatta Lähde: Kaarina Turtia: Sivistyssanat Digitaalisen kulttuurin suhde tieteenalojen syntyyn Samanaikaisesti haarautunut, uusi ja integroitunut sekä tieteellistynyt Digitaalinen kulttuuri haarautuneena tutkimusalana Taiteentutkimus: mm. kirjallisuuden ja tekstin tutkimuksesta digitaalisen tekstin tutkimukseen Mediatutkimus: tietotekniikka mediana, medioiden suhteet, audiovisuaalisuus digitaalisen median tutkimus Kulttuurintutkimus (ja osin yhteiskuntatieteellinen tutkimus): mm. käyttökulttuurien tutkimus, verkkoyhteisöjen tutkimus digitaalisen kulttuurin tutkimus Historian tutkimus: teknologian historia, digitaalisen teknologian historian tutkimus Huom. Osa edellä mainituista on niin ikään haarautuneita jostain muista tieteenaloista

8 Digitaalinen kulttuuri uutena ilmiönä Taustalla digitaalisen teknologian suunnittelu ja käyttö uutena luvuilla vahvistuneena ilmiönä Huom. Uutuuden kritiikki, esim. Gere 2006 (digitaalinen kulttuuri ollut tavallaan olemassa jo ennen digitaalista teknologiaa) Digitaalinen kulttuuri integroituneena ilmiönä Aiemmin mainittujen tieteenalojen näkökulmat ovat ainakin osittain integroituneet monitieteiseksi tutkimusalueeksi, joka kiinnostunut teknologisen muutoksen tutkimuksesta kulttuurisesta näkökulmasta tutkimusmenetelmien vaihdellessa tai ollessa yhdistelmä esim. etnografista, historiallislähdekriittistä tai audiovisuaalista analyysiä Digit. kulttuuri ja taitojen tieteellistyminen Teknologiatuotteiden ja sisältöjen suunnittelun tieteellinen tutkimus (arviointi, kritiikki, kehitys, mallit jne.) 45 Thomas Kuhn ( ) ja ajatus paradigmoista tieteen perustoina Tieteenalan perustalla toimivat jaetut näkemykset mitkä tutkimusongelmat ovat tärkeitä ja olennaisia välineet tutkimusongelmien ratkaisemiseen kriteerit arvioida ratkaisuehdotusten oikeellisuutta konventiot ja foorumit tutkimustulosten esittämistä ja kommunikaatiota varten, rajattu kohdeyleisö Mahdollistaa tutkimustyön erikoistumisen ja kehittämisen, ns. normaalitieteen vaihe Paradigmaan sitoutuneet uskovat sen käyttökelpoisuuteen 46 Malliesimerkit Opiskelija oppii hallitsemaan tutkimusalan mm. oppikirjojen malliesimerkkien ja harjoitustehtävien avulla Käytännön työskentelyn harjoittelun keskeisyys, ei ulkoa opeteltavat säännöt (harjoittelu esim. metodi- ja tutkimuskursseilla, muilla kursseilla, harjoitustyöt jne.) Kysymys Pohdi, millaisia ovat digitaalisen kulttuurin malliesimerkit?

9 Yhteinen paradigma tieteenalamatriisina (Kuhn) Yhteinen koulutus ja tieteellinen tausta (kirjallisuus, malliesimerkit, yleistykset) Yhteiset metafyysiset taustaoletukset (millainen maailma on, mitkä mielekkäitä kysymyksiä) Yhteiset kognitiiviset arvot (erityisalan tavoitteet, arviointikriteerit Esiparadigmaattinen vaihe Ei jaettuja kriteerejä tutkimusongelmien ratkaisemiseen, ei yhteisiä standardeja tai institutionaalisia puitteita Tutkimusta tekevät yksittäiset tutkijat tai pienet koulukunnat Keskustelu junnaa lähtökohtien pohdinnassa, tietämys ei kumuloidu Heterogeeninen yleisö Onko digitaalinen kulttuuri esiparadigmaattisessa vaiheessa? (On ja ei, paradigma ainakin osittain muotoutumassa, vaikkei vielä olisi muotoutunutkaan) Anomaliat paradigmojen sisässä Paradigmojen sisään syntyy ennen pitkää itsepintaisia ongelmia, joita ei paradigman välinein pystytä selittämään Eivät heti johda paradigman muuttumiseen, voidaan pitää toisarvoisina tai sellaisina, että selviävät ennen pitkää tai kuuluu jonkun toisen tieteenalan piiriin Kun anomaliat kasautuvat siirrytään normaalitieteestä tieteellisen kriisin vaiheeseen Esiparadigmaattisessa vaiheessa ei ole anomalioita, koska ei ole vakiintuneita käsityksiäkään 51 Tieteellinen kriisi Vaihtoehtoisia tulkintoja, spekulaatiota, eri koulukuntia, osa pitää kiinni vanhasta paradigmasta Kriisi jatkuu, kunnes löydetään uusi paradigma, uuden paradigman on pystyttävä säilyttämään suuri osa edeltäjänsä ongelmanratkaisukyvystä, mutta paradigmat ovat yhteismitattomia, arvostukset ja tutkimusongelmat poikkeavat toisistaan, yhteismitattomuus ei kuitenkaan tarkoita kommunikaation mahdottomuutta 52 Kuhnin mallin kritiikki Ei tarpeeksi selkeää määrittelyä paradigman luonteesta Sopii paremmin luonnontieteisiin kuin esim. humanistisiin tieteisiin, jotka ainakin osittain näyttävät olevan koko ajan esiparadigmaattisessa vaiheessa (mikä on jopa hedelmällistä, koska jatkuva kritiikki ja itsekritiikki olennaista, ei kangistuta) Kypsissäkin tieteissä koulukuntia, myös normaalitieteen aikana tapahtuu muutosta ja tapahtuu kilpailua 53 Lisää kritiikkiä Kuhnin määrittelemä yhteismitattomuus itse asiassa hyvin monitahoinen ilmiö (tutkimuskohteiden yhteismitattomuus, etäisyys, merkitysyhteismitattomuus sekä standardien ja tavoitteiden yhteismitattomuus) Imre Lakatos ( ): tieteellisen muutoksen perusyksikkö on tutkimusohjelma, ei yksittäinen teoria tai paradigma. Tutkimusohjelma muodostuu jatkumosta teorioita, ja jatkumoa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä mahdollisesta tutkimuksen edistymisestä tai kumuloitumisesta 54 9

10 Lakatos ja tutkimusohjelma Sarja samaa kohdetta käsitteleviä teorioita ja heuristisia periaatteita, kertovat, mitä resursseja ohjelmalla on ongelmien ratkaisemiseen Tieteellisessä tutkimusohjelmassa aina kova ydin (ydinoletukset ja hypoteesit), jota ei kyseenalaisteta ja joka antaa identiteetin tutkimusohjelmalle Kovan ytimen ympärillä suojavyöhyke (protective belt), muutoksille alttiimmat oletukset ja hypoteesit Digikulttuuri tutkimusohjelmana? Kova ydin: teknologia kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä, muutoksen monirytmisyys, digitalisoitumisen keskeisyys, minkä suhteen asioita tarkastellaan? Suojavyö: rakentumisen erityispiirteet ja ilmentymät, niiden tutkimustavat, tutkimusten sovellustavat? Milloin tutkimusohjelma korvataan uudella Kun uusi teoria on vanhaa sisällöllisesti rikkaampi: selittää samat asiat, mutta myös monipuolisemmin ja uusia asioita Uusi teoria on voitava todistaa empiirisesti paikkansapitäväksi Kritiikkiä, vaatii tarkkaa historiallista tutkimusta, mikä ei välttämättä siltikään riitä, tapausten tarkka kuvaaminen ja teoreettiset mallit eivät sovikaan täysin toisiinsa Uusi tieteentutkimus Tutkitaan erityistieteitä Käsitellään reaalista tieteellistä toimintaa vertaamatta sitä johonkin ideaalikäsitykseen tieteellisen toiminnan luonteesta Tutkitaan mitä todella tapahtuu eikä hellitä ajatusta tieteen ykseydestä, korkeintaan yhteensopivuudesta Huom. myös välineiden ja puitteiden merkitys 1900-luvun sähkövalon merkitys koejärjestelyjen toteutuksessa, kirjoituskone kirjoittamisessa Viimeisten vuosikymmenien aikana mm. tietokoneet, web, sähköposti, faksi jne. Vaikuttaa tiedon jäsentelyn, muodostamisen ja esittämisen tapoihin Yleisemmät intressit (tieteen määrittely yleisempänä kysymyksenä) Tieteen julkinen ymmärrys ja tehtävänmäärittely Tieteellisen toiminnan ohjaaminen mm. tiede- ja koulutuspolitiikan avulla

11 Joitakin poimintoja tieteenhistoriasta Kulttuuritieteet kansallisina tieteinä Tiedepolitiikan kehityslinjoja Digitaalisen kulttuurin taustalla olevia nykykäsityksiä tieteellisen tutkimuksen ja yliopistolaitoksen roolista 61 Tiedeyliopiston ensimmäinen vaihe 1800-luvun puolivälissä Suomessa Yliopiston laajeneminen, väitöskirjan teko ihan itse (ei professorin kirjoittaman tekstin puolustus) Suomi-projekti, kansallisen identiteetin etsiminen keskiössä: mm. historia, perinteentutkimus, kielitieteet, maantiede, luonnon kartoitus, perustuslaillisen statuksen määrittely Kansalliset kielet tutkimuksessa (ruotsi 1800-l puolivälissä, suomi 1800-luvun lopussa) Kansalliseen projektiin kytkeytyneet tutkimuskohteet ja -menetelmät 62 Entä vuosituhannen vaihde? Globaalin talouden ja kilpailukyvyn eetos Uusi teknologia, uudet vaatimukset tieteen sovellettavuudelle, tiedepoliittiset suuntaukset: kysymys kansainvälisyydestä, huippututkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Englannista tieteen kieli, tavoiteorientoituneista tutkimusryhmistä normi Ei suuressa määrin vakiintuneiden tieteiden kuolemaa, mutta uusien erityistieteenalojen synty, haasteena projektikeskeisyys esim. koulutus- ja tutkimusohjelmissa sekä viroissa Keskusta ja periferia (Stolte- Heiskanen 1987) Kansallisesti ja kansainvälisesti Pienten maiden strategia: pyrkimys pysyä kansainvälisen tutkimuksen eturintaman tasolla, toisaalta kansalliset tehtävät tutkimustiedon soveltamiseksi (toimii osittain myös Suomen sisällä) Uuden tutkimuksen seuraaminen, opintomatkat, julkaisutoiminta jne Luentojen kiteytys Digitaalinen kulttuuri haarautumisen, integraation, taitojen tieteellistymisen ja uusien ilmiöiden esiinnousun tulos Taustalla myös uudenlainen tiedeajattelu ja tiedepolitiikka Enemmän tai vähemmän muovautumisvaiheessa edelleen Ihmisen ja teknologian kulttuurisen suhteen tutkimus teoreettis-metodisia ja käytännöllis-toiminnallisia valmiuksia lisäämällä, tavoitteena sekä teoreettisten että toiminnallisten sovellusten tuottaminen 65 11