Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurssin tavoite. Kurssisuoritus. Kurssiohjelma"

Transkriptio

1 Digitaalisen kulttuurin tutkimusperinne ja uudet suunnat 3 op Opetus: Viikko 44 tiistai ja torstai klo (sh 268), Viikko 45 tiistai ja PERJANTAI (HUOM!) klo (sh 268) viikko 46 tiistai klo (sh 268), viikko 47 tiistai ja torstai klo (sh 268), viikko 48 tiistai klo ja torstai klo (sh 268), viikko 49 torstai klo ja perjantai klo (punaisella merkityt kirjaesittelypäiviä) Kurssin tavoite Pohtia, mitä ja miten digitaalisessa kulttuurissa on tutkittu ja miten tutkimustavat ovat muotoutumassa Tarkempi tutustuminen digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin mm. taiteen, kulttuurin ja teknologian tutkimukseen Syventyminen alan uusiin monitieteisiin tutkimusnäkökulmiin 2 Kurssiohjelma Digitaalinen kulttuurin synty ja kehitys tieteenalana (myös tieteensosiologista ja -filosofista pohdintaa) 4 h toisella kerralla esitelmäkirjojen valinta ja esitelmäpäivät Tapausesimerkkejä (yht. 6 h): Teknologian sosiaalisen ja kulttuurisen rakentumisen tutkimus (Pelitutkimus) Internet-tutkimus Mitä digitaalisessa kulttuurissa ja lähitieteissä tutkitaan ja tehdään tällä hetkellä Suomessa (esim. TY mediatutkimus, Lapin yo mediatiede, TaiKin Medialab, Jyväskylän digitaalinen kulttuuri, TaY:n Hypermedialaboratorio) 1-2 h TY:n digitaalisen kulttuurin kehityssuuntien ja projektien esittelyjä 1 h Tutkimuskirjallisuusesittelyt 10 h (kirjaesitelmät alkavat ) 3 Kurssisuoritus Tutkimuskirjallisuusesittely yhdestä teoksesta, 2-3 sivun tiivistelmä esityksestä Noin 8 sivun essee luentojen ja kirjallisuusesittelyjen perusteella aiheesta Miten digitaalinen kulttuuri on kehittynyt tieteen ja tutkimuksen alana? Viimeinen palautuspäivä Kirjalista Castells, Manuel (2000) The rise of the network society. Blackwell, Oxford. 594 s. Castells, Manuel (2001) The Internet galaxy : reflections on the Internet, business, and society. Oxford University Press, Oxford 292 s. Rheingold, Howard (1998) The Virtual Community. (löytyy myös verkosta) Dijk, Jan van (2006) The network society : social aspects of new media. 2. ed. Sage, London. 292 s. Terranova, Tiziana (2004) Network culture : politics for the information age. London : Pluto Press, London. 184 s. Woolgar, Steve (toim.) (2002) Virtual society? : technology, cyberbole, reality. Oxford University Press, Oxford. 349 s. Koskimaa, Raine (2000) Digital Literature. From Text to Hypertext and Beyond. University of Jyväskylä, Jyväskylä < Lambert, Joe (2002) Digital storytelling : capturing lives, creating community. Digital Diner Press, Berkeley, CA s. Murray, Janet H. (1998) Hamlet on the holodeck : the future of narrative in cyberspace. MIT Press, Cambridge (Mass.). 324 s. Haraway, Donna (1991) Simians, cyborgs, and women. The reinvention of nature. Free Association Books, London. 287 s. Plant, Sadie (1998) Zeros + ones : digital women + the new technoculture. London : Fourth Estate, London. 305 s. Manovich, Lev (2001) The Language of New Media. MIT Press, Cambridge, Massachusetts & London, England. 354 s. Mackenzie, Adrian (2006) Cutting J. Suominen: code : software Digit. kulttuurin and sociality. Peter Lang, New York s. Kirjalista, jatkoa Balsamo, Anne (1996) Technologies of the gendered body : reading cyborg women. Duke University Press, Durham. 219 s. Bolter, Jay David (1991) Writing space : the computer, hypertext, and the history of writing. Lawrence Erlbaum, Hillsdale, N.J s. Fuller, Matthew (2005) Media ecologies : materialist energies in art and technoculture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 265 s. Hine, Christine (2000) Virtual ethnography. SAGE, London. 179 s. Loon, Joost van (2002) Risk and technological culture : towards a sociology of virulence. Routledge, New York. 234 s. Pacey, Arnold (1999) Meaning in technology. MIT Press, Cambridge (Mass.). 264 s. Picard, Rosalind W. (1997) Affective computing. MIT Press, Cambridge (Mass.). 292 s. Norman, Donald A. (2004) Emotional design: Why we love (or hate) everyday things. Basic Books, New York. 260 s. Stone, Allucque re Rosanne (1995) The war of desire and technology at the close of the mechanical age. 212 s. De Landa, Manuel (1991) War in the age of intelligent machines. Swerve, New York. 271 s. Juul, Jesper (2005) Half-real : video games between real rules and fictional worlds. MIT Press, Cambridge (Mass.). 233 s. Taylor, T. L. (2006) Play between worlds : exploring online game culture. MIT Press, Cambridge (Mass.). 197 s. Susiluoto, Ilmari (2006) Suuruuden laskuoppi : venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. WSOY, Helsinki. 440 s. Airaksinen, Timo (2006) Ihmiskoneen tulevaisuus. WSOY, Helsinki. 326 s. 6 1

2 Kirjalista, jatkoa Voit myös valita jonkun muun kirjan, kunhan sovit siitä erikseen Ohje kirjaesittelyyn Esittele kirjaa niin kuin esittelisit sitä tutkimuskirjallisuuskatsauksen yhteydessä mutta laajemmin: kiinnitä huomiota esim. kirjan keskeiseen tutkimuskysymykseen, rakenteeseen ja keskeisiin päätelmiin Katso myös tieteellisen kirjallisuuden lukuohjeita Ohjeita Miten teen referaatin: Miten teen kirjallisuuskatsauksen: Miten valmistaudun tenttiin: 7 8 Digitaalinen kulttuuri ja tieteenalojen muodostuminen Lähteitä erit. Kiikeri, Mika Ylikoski, Petri (2004) Tiede tutkimuskohteena. Gaudeamus, Helsinki. Tommila, Päiviö & Korppi-Tommola, Aura (toim.) (2003) Suomen tieteen vaiheet. Helsinki University Press ja Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Helsinki. Niiniluoto, Ilkka (2005) Tieteidenvälisyyden haaste. Luento Proact-vuosiseminaarissa Helsingissä Niiniluoto, Ilkka (2005) Luento monitieteisyydestä. Porin yliopistokeskus Mitä on tiede: tieteen eetos (Merton, 1938, 1942) Tarkoittaa tieteilijän roolin sisäistettyjä arvoja, sääntöjä ja periaatteita: Universalismi (tiet. väitteiden arviointi eihenkilösidonnaisesti, yleispätevin kriteerein) Tieteellinen kommunismi (tulokset julkisia ja tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä) Pyyteettömyys (tiet. tietoa etsitään ja esitetään omasta henk. edusta ja arvovallasta huolimatta) Järjestelmällinen epäily (johtopäätösten ja arvioiden lykkääminen, kunnes riittävä empiirinen aineisto antaa vankan pohjan) Myös lähdekritiikki 10 Mistä tunnistaa tieteenalan Taustalla tieteellisen tutkimuksen ja siihen linkittyvän opetuksen ja muun toiminnan intressi: uuden tiedon etsintä, kriittinen pohdinta Tiettyyn nimeen kytkeytyvät institutionaaliset rakenteet: oppituolit ja virat yliopistoissa, koulutusohjelmat, yleensä kansainvälisesti vakiintuneet julkaisut, tieteelliset järjestöt ja verkostot, kongressit Enemmän tai vähemmän selkeästi määritelty tutkimuskohde ja tavallisesti sovellettavat tutkimusmenetelmät Voi koostua erilaisista alanäkökulmista Ei yksiselitteisesti määriteltävissä, missä kulkee itsenäisen tieteenalan raja Miten uudet tieteenalat syntyvät Tieteen sisäiset muutokset, tieteenalaevoluutio Laajemmat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet, jotka vaikuttavat esim. tutkimuksen ja koulutuksen rahoittamiseen Käytännössä kytkeytyvät toisiinsa

3 Tieteenalojen syntytapoja (Niiniluoto) Eriytyminen ja haarautuminen Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Taitojen tieteellistyminen Tietynlaiset biometaforat Eriytyminen ja haarautuminen Esim. filosofiasta teoreettinen filosofia ja käytännöllinen filosofia (siitä kasvatusoppi (myöhemmin tiede), sosiologia, psykologia jne), historiasta kulttuurihistoria, aate- ja oppihistoria, poliittinen historia, Suomen historia jne Uusien aiheiden esiinnousu Teoreettinen integraatio Esim. tietojenkäsittelyoppi, vakuutusmatematiikka, elokuva- ja televisiotiede, Internet-tutkimus (ei välttämättä itsenäinen tieteenala) uusien ilmiöiden ja/tai instituutioiden synty taustalla Esim. ympäristötieteet, tieteentutkimus, naistutkimus, osin myös laitoksemme oppiaineet kuten maisemantutkimus, kulttuuriperinnön tutkimus ja kulttuurimatkailu Huom. teoreettinen integraatio ei johda välttämättä uusien tieteenalojen syntyyn vaan saattaa näkyä muina yhteistyön muotoina (esim. monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteellisyys ja muu yhteistyö) Taitojen tieteellistyminen Esim. teknilliset tieteet, maa- ja metsätaloustieteet, kotitaloustiede, kauppatieteet, osin taidealat (erit luvun kuluessa ja 1900-luvun alussa) Liittyy tieteellisen ajattelun muutoksiin, painotuksiin ja tiettyjen toimintojen merkittävyyden kasvuun sekä mahdollisesti toiminnan luonteen muutoksiin Taidot tieteellistyvät yleisen yhteiskunnallisen muutoksen ja toimialan sisäisen kehityksen vuoropuhelussa 17 Tieteellisen integraation muodot (Niiniluoto) Monitieteisyys (multidisciplinarity) Tieteidenvälisyys (interdisciplinarity) Poikkitieteellisyys (cross- tai transdisciplinarity) Lisäksi muuta tieteidenvälistä yhteistyötä (esim. konsortiotutkimushankkeet) Varsinkin kun integraation aste lisääntyy, ongelmien mahdollisuus kasvaa (mitkä menetelmät ensisijaisia, kuinka hyvin hallitaan näkökulmat jne.) Etenkin monitieteisyyttä käytetään yleisnimityksenä, jolla viitataan kaikkiin edellä mainittuihin ja käytännössä käsitteet sekoittuvat 18 3

4 Tieteenalat Tieteenalat Monitieteisyys Tutkimuskohde Tieteidenvälisyys Tutkimuskohde Yhteinen tutkimuskohde, mutta tieteenalat tarkastelevat omista lähtökohdistaan omien menetelmiensä kautta Tietynlainen sateenvarjomalli Kysymys: Mutta mikä on se yhteinen tutkimuskohde? Tiiviimpi integraatio Samassa tutkimusryhmässä useiden tieteenalojen edustajia Hyödynnetään eri tieteenalojen menetelmiä ja näkökulmia, käsitteellinen ja teoreettinen vuorovaikutus Poikkitieteellisyys Uusi tieteenala? Vieläkin tiiviimpi integraatio tai yhteistyö Näkökulmat ja menetelmät sulautuvat ja sekoittuvat, tuloksena voi olla kokonaisen uuden tieteenalan synty, mm. naistutkimus, kognitiotiede Tutkimuskohde Tieteellisten koulukuntien rakentuminen (Niiniluoto) Rakentuvat: teorioiden metodien aiheiden laitosten tai yksittäisten henkilöiden ympärille Käytännössä osa-alueet yhdistyvät Voivat olla monitieteisiä tai toimia jonkun tieteenalan sisällä Entä digitaalinen kulttuuri? Mieti, miten digitaalinen kulttuuri sopii edellisiin? Vastaus hetken kuluttua Tieteen osa-alueita (Kiikeri & Ylikoski 2004) Tieteen jo saavuttamat tulokset Tieteen ideaaliset, tulevaisuudessa mahdollisesti saavutettavat tulokset (mihin pyritään) Toiminnan menetelmät, joita tosiasiallisesti käytetään Menetelmät, joita pitäisi käyttää Kaikkien tutkijoiden yhteisö Instituutiot, joissa tiedettä harjoitetaan (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.) Kytkeytyvät toisiinsa

5 Tutkimuksen luokittelu (OECD*) Perustutkimus (omaperäistä uuden tiedon etsintää ilman ensisijaista pyrkimystä käytännön sovellutuksiin tai tuotteisiin) Soveltava tutkimus (tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai sovellukseen pyrkivä tutkimus, joka rakentuu perustutkimukselle mutta joka on myös omaperäistä uuden tiedon etsintää) Kehitystyö (päämääränä saavuttaa uusia ja parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, välineitä ja palveluita) Ei selkeästi eroteltavissa, kaikki tutkimus tietyssä mielessä soveltavaa * Organisation for Economic Co-operation and Development Digitaalinen kulttuuri tieteenä Kurssin tarkoitus pohtia digitaalista kulttuuria edellisten tieteen osa-alueiden kautta: mitä tuloksia on saavutettu, mihin pyritään, millä menetelmillä, ketkä muodostavat tutkijoiden yhteisön ja millaisia institutionaalisia puitteita digitaaliseen kulttuuriin linkittyy? (Vastaus kurssin kuluessa ja kiteytetymmin ehkä viimeisellä kerralla) Mitä on digitaalinen kulttuuri (kertausta johdantokurssilta) Mainosmääritelmä : Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen, viihteen ja opetuksen muotoja. Opiskelijoille tarjotaan käsitteellistä valmiutta ymmärtää digitalisoituvan kulttuurin ilmiöitä, mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Mihin digitaalisen kulttuurin tutkimusta tarvitaan? Digitaalinen teknologia muuttaa ehkä hitaasti kulttuurintutkimuksen tutkimuskäytäntöjä, mutta teknologian tuottama kulttuurinmuutos voi olla hämmentävän nopeaa tutkijoiden tarkastelemissa yhteisöissä ja akatemian ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Tämän päivän kulttuurintutkijat joutuvat kasvavasti paneutumaan tietoverkkoihin, sähköisiin kulttuurituotteisiin ja digitaalisiin teknologioihin tietääkseen edes jotain siitä, mistä heidän tutkittavansa oikein puhuvat. (Jari Kupiainen 2004, 25) Digitaalisuudesta on tullut teknologisoituneen maailman uusi äidinkieli (Sam Inkinen) Oppiaineen luonne Monitieteisyys, tiedollis-teoreettisten ja käytännöllis-tuotannollisten valmiuksien yhdistäminen Kolme tukijalkaa, jotka kaikki eivät välttämättä yhtä vahvoja: 1) monitieteiset kulttuurintutkimukselliset valmiudet 2) digitaalisten sovellusten käyttö ja tuotantoprojektien suunnitteluvalmiudet 3) suunnittelutieteellinen orientaatio: uusien teknologisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystoiminta 29 Tieteellisen tiedon soveltaminen Tieteellisen tiedon soveltaminen digitaalisen kulttuurin piirissä tapahtuu mm. uusina tutkimusmenetelminä, kartoituksina ja kulttuuriteorioina mutta myös uusina teknologiatuotteina, sovelluksina ja palvelukonsepteina (ns. suunnittelutieteellinen näkökulma) 30 5

6 Suunnittelutieteellinen näkökulma Suunnittelutieteessä ei kuvata olemassaolevia taideteoksia tai tuotteita vaan suunnitellaan esineitä, teoksia, kokonaisuuksia ja kokemuksia, joita ei vielä ole. Siten suunnittelutiede ei tutki olemassaolevaa maailmaa vaan ei-vielä-olevaa. Suunnittelutiede on tulevaisuuden tutkimusta, mutta ei sen ennustamista Mauri Yläkotola Mehdi Arai: Uusmediatieteen perusteet (2000), 7 Mahdollinen näkökulma digitaalisen kulttuurin oppiaineessa, korostunee lisää tulevaisuudessa Entä digitaalisen kulttuurin tulevaisuus tieteenalana? Sam Inkinen (viitaten Espen Aarsethin lausuntoon): Digitaalis(uud)en merkitys, fyysisen, todellisen tai analogisen vastakohtana on väljähtynyt sitä mukaa, kun viestintä ja teknologia ovat läntisen kulttuurin piirissä laajamittaisemmin digitoituneet" (Inkinen, Sam: The medium is the message? Eräitä huomioita mediakulttuurista ja sen tutkimuksesta. Tiedotustutkimus 4/2002, 67.) Ovatko visionäärit sitten väärässä? Kyllä ja ei: digitalisoituminen on yhteydessä kulttuurin muutokseen, mutta muutos ei tapahdu suoraviivaisesti vaan monirytmisesti ja usein eniten siellä, missä muutosta ei ennakoida. Ks. esim. sanomalehtien digitalisoituminen, kolmannen maailman viestintäkäytännöt Lyhyen aikavälin muutoksia usein yliarvioidaan ja pitkän aikavälin muutoksia aliarvioidaan (Osmo A. Wiio) Onko digitaalisuus enää ajankohtainen? 2 Raine Koskimaa: Digitaalisesta kulttuurista puhuminen on siirtymäkauden ilmiö: [K]ulttuurimme digitalisoituminen on niin vastaansanomattoman selvää, että siitä on vaikea olla puhumatta. Samalla digitalisoituminen tapahtuu niin vauhdikkaasti ja niin laajalla rintamalla, että kohta sitä ei enää tarvitse erikseen mainita. Kulttuurimme digitalisoituu, mutta termi 'digitaalinen kulttuuri' vanhentuu - digitaalisuutta tullaan mainitsemaan yhtä harvoin kuin sähköisyyttä nykyään. Raine Koskimaa Esitelmä Radio Aurorassa syksyllä 2001 (http://www.hum.utu.fi/satakunta/digi/esitelmat/digiesitelma01_2001.html) Muodikkuuden ja ohimenevyyden vaikutukset oppialaan Oppiala voidaan tulkita pinnalliseksi ja ohimeneväksi ilmiöksi Paineet uudistaa tutkimusalaa nopeasti: esim. ns. Internettutkimuksen muutokset sekä siirtyminen painottamaan pelitutkimusta digitaalisen kulttuurin tutkimuksen sijaan Mutta vaikka digitaaliteknologia kesyyntyisi ja arkipäiväistyisi tai rakenteistuisi, se ei häviä mihinkään, sitä on tutkittava, euforisen vaiheen jälkeen tapahtuu rutinoitumisen prosessi (Fornäs 1999) Teknologian diffuusion, (kulttuurisen) omaksumisen ja kesyyntymisen tutkimukset Digitaalisesta kulttuurista tulee myös muistamisen tiede, jonkinlaista teknisen kulttuuriperinnön tutkimusta (esim. retropelikulttuurin tutkimus) Digitaalinen kulttuuri oppiaineen nimenä Nimen pysyminen ei merkitse sitä, etteivätkö tutkimusteemat ja -tavat voisi uudistua Voidaan kuitenkin puhua digitaalisen kulttuurin tutkimisen sijasta esim. teknokulttuurin tutkimisesta (vrt. technoculture-ohjelmat) tai teknologian kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta, (uus)mediakulttuurin tutkimuksesta, pelitutkimuksesta jne. jne. Nimenomaan teknokulttuurinen painotus (yhteys mm. teolliseen kulttuuriperintöön ja ajallisen muutoksen problematisointi keskeisiä Porin digitaalisen kulttuurin oppiaineen näkökulmasta)

7 Mitä digitaalinen kulttuuri tutkii Tieteellinen tiedonintressi, uuden tiedon tuottaminen: ilmiöiden ymmärtäminen, selittäminen ja arvioiminen: mitä oikein tapahtuu, kun pelataan digitaalisia pelejä, keskustellaan netissä, käytetään kännyköitä tai kehitetään uutta digitaaliteknologiaa ja digitaalisia palveluita? Miten käyttötavat muuttuvat Samalla sekä yliampuvien negatiivisten että positiivisten kuvitelmien kyseenalaistaminen Kaiken uuden tiedon (sisältää myös tiedon materiaaliset sovellukset) kehittäminen vaatii ennakkoluulotonta asennetta sekä kykyä kriittiseen aiempien käsitysten arviointiin ja mahdolliseen kyseenalaistamiseen Kulttuurintutkija ahaa-elämyksiä tuottamassa (Fornäs 1999) Pyritään pelkistämään mutkikkuutta (miten esim. peliklaanit toimivat) Kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä, paljastetaan ristiriitaisuuksia (esim. tietokonepelaaminen yksiulotteisesti hyvänä tai pahana asiana Kriittistä tutkimusta, mm. vallan ja vastarinnan suhteiden tutkimus (esim. avoimen ja suljetun lähdekoodin käyttö, mediataiteen ja tuotannon suhde) Digitaalisen kulttuurin kriittisyys (Fornäs 1999) Populaarikulttuurista soveltaen tutkitaan muualla laiminlyötyjä ilmiöitä, esteettisiä erotteluja, rajojen rikkomisia ja ylipäätään kulttuurin modernisaatioprosesseja Kritiikki voi kohdistua ainakin kolmeen suuntaan kaupallistumista, byrokratisoitumista ja epäoikeudenmukaista yhteiskunnallista herruutta vastaan Huom!! Kritiikki ei ole ainoastaan vastaan olemista ja sanomista, vaan tarkoittaa ennakkoluulotonta (uuden)kysymistä Mitä on kritiikki Kreik. kritike [tekhne] = arvostelutaito Arvostelu, punnitseva tarkastelu, arviointi, usein moite Filosofiassa esim. Immanuel Kantilta järjen kyky arvioida kaikkia tietoja, joihin se voi päästä käsiksi kokemuksesta riippumatta Lähde: Kaarina Turtia: Sivistyssanat Digitaalisen kulttuurin suhde tieteenalojen syntyyn Samanaikaisesti haarautunut, uusi ja integroitunut sekä tieteellistynyt Digitaalinen kulttuuri haarautuneena tutkimusalana Taiteentutkimus: mm. kirjallisuuden ja tekstin tutkimuksesta digitaalisen tekstin tutkimukseen Mediatutkimus: tietotekniikka mediana, medioiden suhteet, audiovisuaalisuus digitaalisen median tutkimus Kulttuurintutkimus (ja osin yhteiskuntatieteellinen tutkimus): mm. käyttökulttuurien tutkimus, verkkoyhteisöjen tutkimus digitaalisen kulttuurin tutkimus Historian tutkimus: teknologian historia, digitaalisen teknologian historian tutkimus Huom. Osa edellä mainituista on niin ikään haarautuneita jostain muista tieteenaloista

8 Digitaalinen kulttuuri uutena ilmiönä Taustalla digitaalisen teknologian suunnittelu ja käyttö uutena luvuilla vahvistuneena ilmiönä Huom. Uutuuden kritiikki, esim. Gere 2006 (digitaalinen kulttuuri ollut tavallaan olemassa jo ennen digitaalista teknologiaa) Digitaalinen kulttuuri integroituneena ilmiönä Aiemmin mainittujen tieteenalojen näkökulmat ovat ainakin osittain integroituneet monitieteiseksi tutkimusalueeksi, joka kiinnostunut teknologisen muutoksen tutkimuksesta kulttuurisesta näkökulmasta tutkimusmenetelmien vaihdellessa tai ollessa yhdistelmä esim. etnografista, historiallislähdekriittistä tai audiovisuaalista analyysiä Digit. kulttuuri ja taitojen tieteellistyminen Teknologiatuotteiden ja sisältöjen suunnittelun tieteellinen tutkimus (arviointi, kritiikki, kehitys, mallit jne.) 45 Thomas Kuhn ( ) ja ajatus paradigmoista tieteen perustoina Tieteenalan perustalla toimivat jaetut näkemykset mitkä tutkimusongelmat ovat tärkeitä ja olennaisia välineet tutkimusongelmien ratkaisemiseen kriteerit arvioida ratkaisuehdotusten oikeellisuutta konventiot ja foorumit tutkimustulosten esittämistä ja kommunikaatiota varten, rajattu kohdeyleisö Mahdollistaa tutkimustyön erikoistumisen ja kehittämisen, ns. normaalitieteen vaihe Paradigmaan sitoutuneet uskovat sen käyttökelpoisuuteen 46 Malliesimerkit Opiskelija oppii hallitsemaan tutkimusalan mm. oppikirjojen malliesimerkkien ja harjoitustehtävien avulla Käytännön työskentelyn harjoittelun keskeisyys, ei ulkoa opeteltavat säännöt (harjoittelu esim. metodi- ja tutkimuskursseilla, muilla kursseilla, harjoitustyöt jne.) Kysymys Pohdi, millaisia ovat digitaalisen kulttuurin malliesimerkit?

9 Yhteinen paradigma tieteenalamatriisina (Kuhn) Yhteinen koulutus ja tieteellinen tausta (kirjallisuus, malliesimerkit, yleistykset) Yhteiset metafyysiset taustaoletukset (millainen maailma on, mitkä mielekkäitä kysymyksiä) Yhteiset kognitiiviset arvot (erityisalan tavoitteet, arviointikriteerit Esiparadigmaattinen vaihe Ei jaettuja kriteerejä tutkimusongelmien ratkaisemiseen, ei yhteisiä standardeja tai institutionaalisia puitteita Tutkimusta tekevät yksittäiset tutkijat tai pienet koulukunnat Keskustelu junnaa lähtökohtien pohdinnassa, tietämys ei kumuloidu Heterogeeninen yleisö Onko digitaalinen kulttuuri esiparadigmaattisessa vaiheessa? (On ja ei, paradigma ainakin osittain muotoutumassa, vaikkei vielä olisi muotoutunutkaan) Anomaliat paradigmojen sisässä Paradigmojen sisään syntyy ennen pitkää itsepintaisia ongelmia, joita ei paradigman välinein pystytä selittämään Eivät heti johda paradigman muuttumiseen, voidaan pitää toisarvoisina tai sellaisina, että selviävät ennen pitkää tai kuuluu jonkun toisen tieteenalan piiriin Kun anomaliat kasautuvat siirrytään normaalitieteestä tieteellisen kriisin vaiheeseen Esiparadigmaattisessa vaiheessa ei ole anomalioita, koska ei ole vakiintuneita käsityksiäkään 51 Tieteellinen kriisi Vaihtoehtoisia tulkintoja, spekulaatiota, eri koulukuntia, osa pitää kiinni vanhasta paradigmasta Kriisi jatkuu, kunnes löydetään uusi paradigma, uuden paradigman on pystyttävä säilyttämään suuri osa edeltäjänsä ongelmanratkaisukyvystä, mutta paradigmat ovat yhteismitattomia, arvostukset ja tutkimusongelmat poikkeavat toisistaan, yhteismitattomuus ei kuitenkaan tarkoita kommunikaation mahdottomuutta 52 Kuhnin mallin kritiikki Ei tarpeeksi selkeää määrittelyä paradigman luonteesta Sopii paremmin luonnontieteisiin kuin esim. humanistisiin tieteisiin, jotka ainakin osittain näyttävät olevan koko ajan esiparadigmaattisessa vaiheessa (mikä on jopa hedelmällistä, koska jatkuva kritiikki ja itsekritiikki olennaista, ei kangistuta) Kypsissäkin tieteissä koulukuntia, myös normaalitieteen aikana tapahtuu muutosta ja tapahtuu kilpailua 53 Lisää kritiikkiä Kuhnin määrittelemä yhteismitattomuus itse asiassa hyvin monitahoinen ilmiö (tutkimuskohteiden yhteismitattomuus, etäisyys, merkitysyhteismitattomuus sekä standardien ja tavoitteiden yhteismitattomuus) Imre Lakatos ( ): tieteellisen muutoksen perusyksikkö on tutkimusohjelma, ei yksittäinen teoria tai paradigma. Tutkimusohjelma muodostuu jatkumosta teorioita, ja jatkumoa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä mahdollisesta tutkimuksen edistymisestä tai kumuloitumisesta 54 9

10 Lakatos ja tutkimusohjelma Sarja samaa kohdetta käsitteleviä teorioita ja heuristisia periaatteita, kertovat, mitä resursseja ohjelmalla on ongelmien ratkaisemiseen Tieteellisessä tutkimusohjelmassa aina kova ydin (ydinoletukset ja hypoteesit), jota ei kyseenalaisteta ja joka antaa identiteetin tutkimusohjelmalle Kovan ytimen ympärillä suojavyöhyke (protective belt), muutoksille alttiimmat oletukset ja hypoteesit Digikulttuuri tutkimusohjelmana? Kova ydin: teknologia kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä, muutoksen monirytmisyys, digitalisoitumisen keskeisyys, minkä suhteen asioita tarkastellaan? Suojavyö: rakentumisen erityispiirteet ja ilmentymät, niiden tutkimustavat, tutkimusten sovellustavat? Milloin tutkimusohjelma korvataan uudella Kun uusi teoria on vanhaa sisällöllisesti rikkaampi: selittää samat asiat, mutta myös monipuolisemmin ja uusia asioita Uusi teoria on voitava todistaa empiirisesti paikkansapitäväksi Kritiikkiä, vaatii tarkkaa historiallista tutkimusta, mikä ei välttämättä siltikään riitä, tapausten tarkka kuvaaminen ja teoreettiset mallit eivät sovikaan täysin toisiinsa Uusi tieteentutkimus Tutkitaan erityistieteitä Käsitellään reaalista tieteellistä toimintaa vertaamatta sitä johonkin ideaalikäsitykseen tieteellisen toiminnan luonteesta Tutkitaan mitä todella tapahtuu eikä hellitä ajatusta tieteen ykseydestä, korkeintaan yhteensopivuudesta Huom. myös välineiden ja puitteiden merkitys 1900-luvun sähkövalon merkitys koejärjestelyjen toteutuksessa, kirjoituskone kirjoittamisessa Viimeisten vuosikymmenien aikana mm. tietokoneet, web, sähköposti, faksi jne. Vaikuttaa tiedon jäsentelyn, muodostamisen ja esittämisen tapoihin Yleisemmät intressit (tieteen määrittely yleisempänä kysymyksenä) Tieteen julkinen ymmärrys ja tehtävänmäärittely Tieteellisen toiminnan ohjaaminen mm. tiede- ja koulutuspolitiikan avulla

11 Joitakin poimintoja tieteenhistoriasta Kulttuuritieteet kansallisina tieteinä Tiedepolitiikan kehityslinjoja Digitaalisen kulttuurin taustalla olevia nykykäsityksiä tieteellisen tutkimuksen ja yliopistolaitoksen roolista 61 Tiedeyliopiston ensimmäinen vaihe 1800-luvun puolivälissä Suomessa Yliopiston laajeneminen, väitöskirjan teko ihan itse (ei professorin kirjoittaman tekstin puolustus) Suomi-projekti, kansallisen identiteetin etsiminen keskiössä: mm. historia, perinteentutkimus, kielitieteet, maantiede, luonnon kartoitus, perustuslaillisen statuksen määrittely Kansalliset kielet tutkimuksessa (ruotsi 1800-l puolivälissä, suomi 1800-luvun lopussa) Kansalliseen projektiin kytkeytyneet tutkimuskohteet ja -menetelmät 62 Entä vuosituhannen vaihde? Globaalin talouden ja kilpailukyvyn eetos Uusi teknologia, uudet vaatimukset tieteen sovellettavuudelle, tiedepoliittiset suuntaukset: kysymys kansainvälisyydestä, huippututkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Englannista tieteen kieli, tavoiteorientoituneista tutkimusryhmistä normi Ei suuressa määrin vakiintuneiden tieteiden kuolemaa, mutta uusien erityistieteenalojen synty, haasteena projektikeskeisyys esim. koulutus- ja tutkimusohjelmissa sekä viroissa Keskusta ja periferia (Stolte- Heiskanen 1987) Kansallisesti ja kansainvälisesti Pienten maiden strategia: pyrkimys pysyä kansainvälisen tutkimuksen eturintaman tasolla, toisaalta kansalliset tehtävät tutkimustiedon soveltamiseksi (toimii osittain myös Suomen sisällä) Uuden tutkimuksen seuraaminen, opintomatkat, julkaisutoiminta jne Luentojen kiteytys Digitaalinen kulttuuri haarautumisen, integraation, taitojen tieteellistymisen ja uusien ilmiöiden esiinnousun tulos Taustalla myös uudenlainen tiedeajattelu ja tiedepolitiikka Enemmän tai vähemmän muovautumisvaiheessa edelleen Ihmisen ja teknologian kulttuurisen suhteen tutkimus teoreettis-metodisia ja käytännöllis-toiminnallisia valmiuksia lisäämällä, tavoitteena sekä teoreettisten että toiminnallisten sovellusten tuottaminen 65 11

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro

Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA STN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 26.1. VIIKKI KATRI HUUTONIEMI JA KAISA KORHONEN-KURKI HELSINGIN YLIOPISTON YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Miten rakennetaan hyvä monitieteinen opintokokonaisuus?

Miten rakennetaan hyvä monitieteinen opintokokonaisuus? Miten rakennetaan hyvä monitieteinen opintokokonaisuus? Hannele Cantell ja Janna Pietikäinen HENVI/Kaisa Korhonen-Kurki 1 25. lokakuuta 2011 Tiistaina 25.11. klo 13.15 14.45 90 min Aikataulu Johdatus monitieteisyyteen

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä

Lisätiedot

Tutu 4 ja 5 soveltuvat myös yksittäisiksi opintojaksoiksi. Tutu 3 osallistuminen edellyttää 1 ja 2 hyväksyttyä suorittamista tai vastaavia tietoja.

Tutu 4 ja 5 soveltuvat myös yksittäisiksi opintojaksoiksi. Tutu 3 osallistuminen edellyttää 1 ja 2 hyväksyttyä suorittamista tai vastaavia tietoja. TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN OPINTOKOKONAISUUS, 25 op Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka tarjoaa käyttöön tietoa, työkaluja ja menetelmiä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamisen, analysoinnin ja

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op Riikka Turtiainen 20.2. 2009 Tänään Esittäytyminen / odotukset Kurssiesittely: Sisältö ja suoritustapa, kurssiohjelma ja esityspäivien sopiminen, harjoitustyöaiheiden

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Uuden äärellä: miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa

Uuden äärellä: miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa Uuden äärellä: miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa Frans Mäyrä Professori, FT Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media SIS, Game Research Lab http://gameresearchlab.uta.fi/ Uudet

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

1 (6) Sisältyvien kokonaisuuksien lkm. Tdk Pääaine Sivuaine

1 (6) Sisältyvien kokonaisuuksien lkm. Tdk Pääaine Sivuaine 1 (6) H Arkeologia Kansatiede 8 2 10 Museologia 4 3 7 Klassillinen arkeologia 5 1 6 Arkeologia Total 41 13 54 Digitaalinen kulttuuri, Pori Kulttuurituotannon suunnittelu, Pori 12 3 15 Museologia ja aineellinen

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten voin tietää,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Kevään 2013 alustava opetusohjelma

Kevään 2013 alustava opetusohjelma Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

Digitalisaation edellytykset sosiaalityössä

Digitalisaation edellytykset sosiaalityössä Digitalisaation edellytykset sosiaalityössä Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017, Helsinki Sirpa Kuusisto-Niemi, FT, lehtori, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma, Itä-Suomen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot