Turvallisuustutkinta TURVALLISUUSTUTKINTAA SÄÄNTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN SUHDE KANSAINVÄLISIIN SOPIMUSMÄÄRÄYKSIIN JA EU-OIKEUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuustutkinta TURVALLISUUSTUTKINTAA SÄÄNTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN SUHDE KANSAINVÄLISIIN SOPIMUSMÄÄRÄYKSIIN JA EU-OIKEUTEEN"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä JUHA PIIRONEN Turvallisuustutkinta TURVALLISUUSTUTKINTAA SÄÄNTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN SUHDE KANSAINVÄLISIIN SOPIMUSMÄÄRÄYKSIIN JA EU-OIKEUTEEN

2

3 Juha Piironen Turvallisuustutkinta Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

4 Kannen kuva: Sakari K. Salo ISSN-L ISSN ISBN Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Kopijyvä Oy Kuopio 2013 Julkaisua myy/saatavana Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 i Turvallisuustutkinta Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen Kirjoittanut Oikeustieteen lisensiaatti Hallintotieteiden lisensiaatti JUHA PIIRONEN Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 3 perjantaina 12. päivänä huhtikuuta 2013 klo

6 ii Juha Piironen: Turvallisuustutkinta: Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. Liikennevirasto, väylätekniikkaosasto. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/ sivua. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Avainsanat: onnettomuustutkinta, turvallisuustutkinta, kansainvälinen oikeus, EU-oikeus, lainvalmistelu, lainsäädäntöoppi. Tiivistelmä Tutkimuksen otsikkona on "Turvallisuustutkinta". Tutkimus käsittelee turvallisuustutkinnan sääntelyä kolmessa eri liikennemuodossa, jotka ovat siviili-ilmailu, meri- ja rautatieliikenne. Tutkimus selvittelee turvallisuustutkintaa sääntelevän kansallisen lainsäädännön suhdetta niihin kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuden säädöksiin, jotka koskevat turvallisuustutkintaa. Onnettomuustutkinta jakaantuu tämän tutkimuksen valossa oikeudelliseen tutkintaan ja turvallisuustutkintaan. Oikeudellinen tutkinta käsittää poliisin toimittaman poliisi- ja esitutkinnan sekä kuolemansyyntutkinnan. Turvallisuustutkinta on oikeudellisesta tutkinnasta itsenäinen ja riippumaton tutkinnan laji, jossa onnettomuus tai vaaratilanne tutkitaan ilman, että siinä käsitellään syyllisyys- tai vastuukysymyksiä. Tutkinnassa selvitetään onnettomuuden syy ja siihen vaikuttaneet tekijät sekä annetaan turvallisuuden parantamiseksi tehtävät suositukset. Tutkinta suoritetaan pysyvän tutkintaelimen toimesta tai sen valvonnassa. Tutkimuksen peruskysymyksenä on kansallisen lainsäädännön oikeellisuus eli onko lainsäädäntö rakenteellisesti ja aineellisesti oikeellista suhteessa mainittuihin kansainvälisperäisiin normeihin. Lainsäädännön rakenteellisen oikeellisuuden tarkastelussa tutkitaan, onko kansainvälissä sopimusmääräyksissä olevat turvallisuustutkintaa koskevat säännökset kansallisesti voimaansaatettu. EU-oikeuden osalta tämä tarkoittaa, onko direktiivit pantu kansallisesti täytäntöön. Lainsäädännön aineellisen oikeellisuuden tarkastelussa tutkitaan, vastaako kansallinen lainsäädäntö sisällöllisesti vertailunormistossa olevia vaatimuksia. Lisäksi selvitetään turvallisuustutkintaa sääntelevän lainsäädännön suhdetta perustuslain säännöksiin. Tutkimuksen kysymyksenasettelu kiinnittyy pääasiassa abstraktin normiharmonian problematiikkaan. Tutkimuksen lähestymistapa on oikeusdogmaattinen ja se kohdistuu lainsäädäntötasolle (in abstracto) eikä ratkaisutoiminnan tasolle (in concreto). Työssä on kuitenkin lainopillisen tutkimuksen ja ajattelun peruselementit: tulkinta, systematisointi ja punninta. Tutkimuksessa käsitellään myös lain säätämisen teoriaa lainsäätäjän näkökulmasta ex ante. Näiden tarkastelujen pohjalta arvioidaan myös turvallisuustutkintalainsäädäntöä ex post. Tutkimus käsittää kuusi lukua. Luvuissa III V annetaan arvio kansallisen lainsäädännön suhteesta vertailunormistoon. Tutkimuksen viimeisessä luvussa palataan keskeisimpiin kysymyksiin ja esitetään sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön kehittämiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että EU-säädösten rakenteellisessa täytäntöönpanossa havaittiin puutteita lähes kaikkien tutkittujen säädösten osalta. Lainsäädännön aineellisen oikeellisuuden tarkastelussa todettiin ongelma-alueeksi esteellisyyssääntely. Suomessa sekä onnettomuustutkijalle että tutkintaorgaanille asetettavat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin vertailunormistossa edellytetään. Lainsäädäntö on kuitenkin eräiltä osin ristiriidassa sopimusvelvoitteiden kanssa. Laki estää tietyissä tilanteissa vieraan valtion tutkijan osallistumisen Suomessa toimitettavaan kansainväliseen tutkintaan. Turvallisuustutkintalaki ei edellytä tutkintaryhmään poliisitoimen erityisasiantuntemusta. Tästä huolimatta tutkintaryhmään usein nimetään poliisijäsen. Kuitenkin poliisimiehen käyttäminen turvallisuustutkintaan aiheuttaa tutkinnanhaaran itsenäisyyden ja erillisyyden hämärtymistä. Tutkintaryhmän jäsenyyttä olisi tarkasteltava esteellisyyden lisäksi myös tehtävään liittyvän kelpoisuuden näkökulmasta. Asiantuntijareservissä olevan ja tutkintaryhmään nimitettävän tulisi antaa selvitys sidonnaisuuksistaan ennen jäseneksi nimittämistään, jotta tutkin-

7 iii nan luotettavuutta ja uskottavuutta ei murenneta. Tutkintaelimelle säädetyillä toimivaltuuksilla rajoitetaan eräitä perusoikeuksia. Eräiden toimivaltuuksien sääntelyn osalta ongelmana on täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden horjuvuus. Kaikissa tapauksissa ei ole riittävän selvästi määritelty sitä, kuka toimivaltuutta saa käyttää. Lisäksi toimivaltuuksia on säädetty liian avoimesti varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle. Kansalliseen lainsäädäntöön olisi myös tarpeen ottaa säännökset tutkinnan siirtämisestä toiselle valtiolle ja tutkintaviranomaisen sopimustoimivallasta. Lainvalmistelussa joudutaan ottamaan kantaa lakiteknisiin ja -systemaattisiin kysymyksiin. Vaikka mitään yleispätevää patenttiratkaisua ei ole olemassa, yksittäisen lain jäsentelyllä ja systematiikalla on kuitenkin olemassa tietty kaava, johon sisältyy sekä juridisesti että lakiteknisesti tärkeät elementit. Tässä suhteessa turvallisuustutkintalaki ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Turvallisuustutkintalaissa on useita sisäisiä viittauksia. Erityisen pitkiä viittausketjuja havaittiin suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen. Pitkät viittausketjut tekevät laista erittäin vaikeasti avautuvan ja ymmärrettävän. Kun viittausketjun päässä oleva säännös löytyy kansainvälisen järjestön päätöslauselmasta, viittausten käyttämisestä aiheutuu ongelmia sääntelyn ymmärrettävyydelle. Lakisystemaattiset valinnat ovat tärkeitä sääntelyn selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta. Laissa ei kuitenkaan ole lainkaan pykälää, jossa olisi säädetty määritelmistä, eikä myöskään erillistä soveltamisalaa määrittävää pykälää. Kansallinen lainsäätäjä ei perusta lain systematiikkaa liikennemuotokohtaiseen normipohjaan. Kansallinen lainsäädäntö ei siten tunnista lainkaan sääntely-ympäristössä tapahtunutta muutosta. Turvallisuustutkintalakiin on transponoitu EU-direktiivien säännöksiä. Tällaisessa tilanteessa pitää harkita säännösten sijoittamista asetukseen siltä osin kuin perustuslaista ei aiheudu tälle estettä. Turvallisuustutkintalaissa on havaittavissa tyypillinen ja ongelmallinen ilmiö uuden perustuslain jälkeen yleistyneestä lainsäädäntötavasta, jossa lain alaan kuulumattomia asioita ei pyritäkään jättämään asetuksen tasoon. Tämä lisää tarpeettomasti normivolyymiä lakitasolla. Lisäksi EU-oikeuden säännöksiä transponoitaessa on otettava huomioon useampi säädöstaso, jotta taataan joustavuus tulevien muutostarpeiden suhteen. Direktiivien liitteitä voidaan muuttaa suhteellisen nopeasti komitologiamenettelyssä, jolloin muuttuvien säännösten transponointi on joustavampaa ja nopeampaa asetuksen tasolla kuin lain tasoisena.

8 iv Juha Piironen: Säkerhetsutredning: Säkerhetsutredningslagstiftningen och dess relation till internationella konventioner och EU-rätten. Trafikverket, infrastrukturteknik. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 7/ sidor. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Nyckelord: olycksundersökning, säkerhetsutredning, international rätt, EU-rätt, lagberedning, lagstiftningslärä Sammanfattning Studiens titel är Säkerhetsutredning. Studien behandlar regelverket för säkerhetsutredning inom tre transportsätt: civil luftfart, sjöfart och järnvägstrafik. Den undersöker hur den nationella säkerhetsutredningslagstiftningen är relaterad till internationella konventioners och EU-rättens bestämmelser om säkerhetsutredning. I ljuset av studien kan olycksutredning delas in i rättslig utredning och säkerhetsutredning. Den rättsliga utredningen omfattar polisens polis- och förundersökningar samt utredning av dödsorsak. Säkerhetsutredningen är fristående från den rättsliga utredningen och en självständig utredningstyp där olyckan eller incidenten utreds utan behandling av orsaks- eller ansvarsfrågor. Den ska inkludera utredning av olycksorsaker och påverkande faktorer samt rekommendationer om säkerhetsförbättrande åtgärder. Utredningen görs av ett permanent utredningsorgan eller utförs under dess kontroll. Grundfrågan i studien handlar om den nationella lagstiftningens legitimitet, dvs. är den strukturellt och materiellt legitim i relation till de nämnda internationella normerna. I fråga om strukturell legitimitet studeras huruvida internationella konventioners bestämmelser om säkerhetsutredning transponerats nationellt. För EU-rättens del handlar det om huruvida direktiven har genomförts nationellt. I fråga om materiell legitimitet studeras huruvida innehållet i den nationella lagstiftningen uppfyller referensnormernas krav. Därtill undersöks förhållandet mellan säkerhetsutredningslagstiftningen och grundlagens bestämmelser. Frågeställningarna handlar i huvudsak om problematiken vid abstrakt harmonisering av normer. Ansatsen är rättsdogmatisk och fokuserar på lagstiftningsnivån (in abstracto) i stället för utfallsnivån (in concreto). Studien innehåller grundelementen i juridiskt forskningsarbete och tänkande: tolkning, systematisering och avvägning. Studien behandlar lagstiftningsteori ur lagstiftarens perspektiv ex ante. Utifrån detta bedöms säkerhetsutredningslagstiftningen ex post. Studien innehåller sex kapitel. I kapitel III V bedöms förhållandet mellan den nationella lagstiftningen och referensnormerna. I sista kapitlet återgår studien till de viktigaste frågeställningarna och lägger juridiska aspekter på utvecklingen av den nationella och EUlagstiftningen. Bland forskningsresultaten kan nämnas att brister i det strukturella genomförandet av EUbestämmelserna observerades i nästan alla av de undersökta bestämmelserna. I granskningen av materiell legitimitet identifierades jävsreglerna som ett problemområde. I Finland ställs högre krav på olycksutredarnas och utredningsorganets självständighet och oberoende än i referensnormerna. Lagstiftningen och konventionernas förpliktelser är delvis motstridiga. Lagen förhindrar i vissa lägen utredare från främmande stater att delta i en internationell utredning som genomförs i Finland. Lagen om säkerhetsutredning kräver inte att utredningsgruppen har särskild sakkunskap relaterad till polisväsendet. Trots detta utnämns ofta en polismedlem till gruppen. Detta leder till att utredningsgrenens självständiga och fristående ställning suddas ut. Medlemskapet i utredningsgruppen bör betraktas ur ett jävsperspektiv, men även ur ett behörighetsperspektiv. Den som ingår i utredningspoolen och utnämns till utredningsgruppen bör redogöra för sina kopplingar före utnämningen, så att utredningens tillförlitlighet och trovärdighet inte skadas. Bestämmelserna om utredningsorganets befogenheter innebär att vissa grundläggande rättigheter begränsas. I vissa av bestämmelserna är bristande precision och avgränsning ett problem. Hur befogenheterna får användas är inte tillräckligt klart definierat i samtliga fall. Därtill finns alltför öppna bestämmelser om

9 v befogenheter utanför den ordinarie myndighetsapparaten. Bestämmelser om överföring av utredningen till en annan stat och utredningsmyndighetens behörighet att ingå avtal skulle behöva införas i den nationella lagstiftningen. I beredningen av lagar måste man ta ställning till lagtekniska frågor och systematiken. Även om ingen allmängiltig patentlösning finns brukar dispositionen av lagar och deras systematik följa ett visst mönster som innehåller viktiga juridiska och lagtekniska element. Härvid är lagen om säkerhetsutredning inte så lyckad som den kunde vara. Lagen har flera interna hänvisningar. Särskilt långa hänvisningskedjor observerades i fråga om internationell och EUrätt. Långa hänvisningskedjor gör lagen mycket svårläst och svår att förstå. När hänvisningskedjan slutar med en bestämmelse som ingår i en resolution av en internationell organisation blir det problematiskt att förstå regelverket. Systematikrelaterade val är viktiga med tanke på regelverkets tydlighet och begriplighet. Lagen har t.ex. ingen paragraf om definitioner eller särskilda tillämpningsområden. Den nationella lagstiftaren har inte utformat lagens systematik enligt normerna för respektive transportsätt. Därmed har förändringarna i regleringsmiljön inte beaktats i den nationella lagstiftningen. De olika EU-direktivens bestämmelser har transponerats nationellt i lagen om säkerhetsutredning. I det här läget bör man överväga att införa bestämmelser i en förordning till den del grundlagen inte utgör hinder för detta. Lagen om säkerhetsutredning speglar en typisk och problematisk företeelse i ett lagstiftningssätt som blivit vanligare efter den nya grundlagen: det görs inga försök att lägga sådant som inte hör till lagens område på förordningsnivå. Detta leder till onödigt stora normvolymer på lagnivå. Vid transponering av EU-rättens bestämmelser bör man beakta flera författningsnivåer för att garantera flexibilitet i samband med ändringsbehov. Bilagor till direktiv kan ändras relativt snabbt genom ett kommittéförfarande, varvid transponering av de ändrade reglerna sker flexiblare och snabbare på förordningsnivå jämfört med lagnivå.

10 vi Juha Piironen: Safety investigation: The Finnish safety investigation legislation and its relation to international law and EU law. Finnish Transport Agency, Infrastructure Technology. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 7/ pages. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Keywords: Accident Investigation, Safety Investigation, International Law, EU Law, Law Drafting, Legistics. Summary The heading of the study is Safety Investigation: The Finnish safety investigation legislation and its relation to international law and EU law. The civil aviation, maritime and railways play an important role in our everyday lives. However, the transport sector causes different problems. Accidents are one of the most significant problem areas of the transport sector because they may cause human suffering, significant loss of property values, environmental hazards and disturbances to the different functions of society. When an accident happens, it must be investigated. Following a transport system accident, a number of investigations may be started by different organizations. The objectives of these investigations are different. The accident investigation system is divided in such a way that it consists of two types of investigation: the judicial investigation and the safety investigation. The judicial investigation means, in simplified terms, an investigation that aims to point out who is guilty of the accident and who is responsible for the accident. On the other hand, the purpose of the safety investigation is to identify the root causes of accidents and any other causal factors that contributed to the event or made the outcome worse. The aim of the study is to ascertain what safety investigation norms are from the legal point of view. Firstly, this study ascertains which international conventions and EU s legal instruments deal with accident investigation. Secondly, the study examines which provisions of those conventions and EU law are binding and under which conditions. The focus of the study is the flawlessness of the safety investigation legislation in force in the Finnish legal system. From this perspective, the flawlessness of the legislative system has two basic elements which are the structural flawlessness and substantial flawlessness. The structural flawlessness of the legislative system means that the international obligations and EU law are implemented at an appropriate hierarchical level into the national legislation. This depends on the requirements of the National Constitution. Moreover, this depends on the requirements of EU law. Member States are obliged to implement EU s legal acts into the national legislation in the same legal force and hierarchical level as those which must be amended (national rules). This principle is mentioned in many ECJ cases. The fundamental principle in the Finnish Constitution is that the international obligations, the provisions of International law and EU law shall be transformed and transposed into the Finnish legislation. This means that international obligations need "supplementary element" before they are applied in the Finnish legal system. In relation to the Constitution, this study analyses the powers of the investigating body and in particular under which conditions basic rights can be restricted. The thesis is conducted in the field of International law, EU law, Administrative law and Constitutional law. The theoretical approach of the thesis is mainly legal dogmatic. The thesis has the main elements of the legal dogmatic approach, which is characterized by interpretation, systematization and weighing. However, the focus of the thesis is law in norms and the legislator s aspect, not the aspect of the courts. The majority of the references cited in this thesis come from the statements of the Constitutional Law Committee of the Parliament. Furthermore, the sources of this thesis include a great variety of cases of the Court of Justice of the European Union (ECJ) and many references cited come from the judgments of the ECJ. In the course of the years, the ECJ has formulated a number of standards in order to assess the

11 vii adequacy of measures adopted by the Member States for the implementation of directives. It is created a theoretical model on the basis of the ECJ judgments. It was observed that Directives had transposition deficits. The systematic transposition of the provisions of Directives had not been performed in time. With regard to disqualification provisions, they are laid down in Section 14 of the Safety Investigation Law and in Section 28 of the Administration Act (434/2003). It was noted that there are conflicts between Finnish Law and Annex 13 of the Convention on the International Civil Aviation. Traditionally, a police representative works often as a member of an investigating group or commission. This is somewhat confusing considering that safety investigations shall be conducted independently. From the transport accident point of view, having a police representative in the safety investigation group is confusing and unacceptable. If the police representative is simultaneously participating in the safety investigation and police investigation, it is not good for the safety investigation and its independence. A policeman does not have any added value in a safety investigation group. Policemen do not have any additional technical skills compared with the technical experts in aviation, maritime and railways. The fundamental principle of law drafting is that legislation should be clear, accurate, intelligible, coherent and concise. The type of national legislation depends on the contents of the directive and the requirements set by the national law. The Finnish constitutional system prescribes that important subjects may be regulated only through an Act of Parliament. However, this does not mean that all subjects shall be regulated at Act of Parliament level. It was observed that the main problem with the new Safety Investigation Law is the law does not provide for delegated legislative competence. This means that all provisions prescribing the safety investigation are enacted at the level of Act of Parliament. This kind of approach will lead to the growth of the volume of the provisions at the level of Act of Parliament and it can create complexity and unnecessary rigidity. The justification for this is that if the provisions of the Safety Investigation Law need to be amended, this will require a time-consuming legislative procedure in the Parliament. From the law drafting point of view, it was found that the systematization of law does not recognize any need for specific sections specifying the scope of the law and definitions of the law. As a rule, law encompasses definitions, which specify the meaning of the main terms used in the law text. The study revealed that the Safety Investigation Law does not contain any section that is titled "definitions". Actually, the law encompasses only one definition which is defined when it is introduced for the first time in the law text. This is called an internal definition of the law text. From the aspect of the intelligible law, definitions are important. One justification for this is that definitions are closely linked to the scope of the law. However, it was noted that the law does not contain provisions concerning the scope of the law. This is problematic from the logic point of the law. Moreover, it is important to note that accidents can occur in the territories that are outside of the sovereignty of a country. This means that the scope of the safety investigation is exceptional and it is justification for explicit section for the scope of the law. From the point of structure and systematization of the law, the new Safety Investigation Law does not recognize the alteration of the legal framework in its entirety. Despite the fact that one of the goals of the Accident Investigation Legislation reform in 2011 was to bring the international obligations and EU legislation up to date, some challenges still remain. Justification for this standpoint is that the Safety Investigation Law does not take into account the different transport modes and special circumstances and features which transport modes cause for national legislation.

12 viii Esipuhe Käsillä oleva tutkimus tarkastelee turvallisuustutkintaa sääntelevää lainsäädäntöä ja sen suhdetta kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. On ollut mielenkiintoista tutkia aihealuetta, joka on jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa. Tutkimustyö laajentaa ilman muuta tutkijan näkökulmaa monella eri tavalla. Tätä perspektiivin laajentumista olen voinut hyödyntää myös omassa virkatyössäni, näin ainakin uskon. Erityisen opettavaista on myös ollut osallistuminen muiden maiden liikenneja onnettomuustutkintalainsäädännön kehittämishankkeisiin. Ehkä niistä vaikutteista on jotain havaittavissa myös tässä tutkimuksessa. Väitöskirjatutkimuksen kirjoittamista kuvataan usein matkaksi. Omalla kohdallani vertaus on oikeaan osunut. Tutkimus on tehty normaalin päivätyön ohessa, yliopistomaailman ulkopuolella. Tällä valinnalla on ollut omat etunsa ja haittansa. Omassa virkatyössä liikennesektori ja liikennejärjestelmän sääntely on tullut tutuksi. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole tarjonnut mahdollisuutta päivittäiseen tieteelliseen keskusteluun tutkijakollegoiden kanssa. Toisaalta olen ollut vapaa akateemisen "pätkätyöläisen" arjesta ja apurahoihin liittyvistä huolista. Työnohjaajina ovat toimineet professori Kirsi Kuusikko ja yliopistonlehtori, dosentti Markku Kiikeri. Heillä on ollut aina aikaa työnohjaukseen. Kiitän osoitetusta kannustuksesta ja rakentavasta kritiikistä. Työn esitarkastuksesta ovat vastanneet professori (em) Seppo Laakso ja dosentti Ora Meres-Wuori, jotka hoitivat tehtävän ripeästi, arvokkaita kommentteja ja parannusehdotuksia antaen. Professori Seppo Laaksolle olen kiitollinen myös aikaisempien tutkimushankkeiden yhteydessä saamistani neuvoista ja kommenteista. Entisenä opettajanani hän aikoinaan johdatteli minut tämän tutkimuksen aihepiiriin. Dosentti Ora Meres-Wuori on ystävällisesti lupautunut vastaväittäjäksi. Osoitan lämpimät kiitokset heille kaikille. Tutkimuksen englanninkieliseen tiivistelmään on ystävällisesti antanut kommenttinsa oikeustieteen maisteri Kaisa Piironen. Liikennevirasto on suostunut ottamaan tutkimukseni julkaisusarjaansa ja julkaisuneuvoja Sinikka Kiikka on saattanut työn laadukkaasti ja nopeasti painokuntoon. Kiitos kuuluu heille kaikille. Haluan myös kiittää kaikkia niitä ystäviä ja kollegoita niin Suomessa kuin ulkomailla, jotka ovat vuosien mittaan jaksaneet kannustaa minua tässä projektissa. Kaikkia en valitettavasti pysty tässä erikseen mainitsemaan, mutta erityiset kiitokset on tarpeen osoittaa Liikenneviraston tekniselle johtajalle Markku Nummelinille ja yksikön päällikkö Aki Härköselle. Ulkomaisista kollegoista ja ystävistäni on erikseen mainittava monsieur Bernard Chantemesse. Lopuksi haluan kiittää perhettäni. Väitöskirjan tekeminen ei ole mahdollista ellei takana ole "kotijoukkojen" tuki. Omistan tämän väitöskirjan Ansalle ja Kaisalle. Helsingissä helmikuussa 2013 Juha Piironen

13 ix Sisällys LÄHTEET... XIV LYHENTEET... XLVII I TUTKIMUKSEN KYSYMYKSENASETTELU JA JOHDATUS AIHEESEEN MITÄ TUTKITAAN: ONNETTOMUUSTUTKINTA OIKEUDELLISEN SÄÄNTELYN KOHTEENA Johdatus onnettomuustutkintaan ja sen sääntelyyn Tutkimuksen keskeiset käsitteet MIKSI TUTKITAAN: TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoitus ja kohde Aihepiiriä koskeva aiempi tutkimus ja suhde siihen MITEN TUTKITAAN: TUTKIMUKSEN LÄHESTYMISTAPA JA AINEISTO Tutkimuksen rajaus Tutkimustapa ja näkökulma Tutkimusaineisto Tutkimuksen rakenne TUTKINTAJÄRJESTELMÄN OIKEUDELLINEN KEHITYS JA PUITTEET Kansallisen sääntelyn kehitys Suuronnettomuuksien tutkintaa koskevan lainsäädännön valmistelu ja 1980-luvuilla Lainsäädännön kehitys 1990-luvulla Vuoden 2011 turvallisuustutkintalaki Kansainvälisen ja EU-lainsäädännön kehitys Siviili-ilmailu Meriliikenne Rautatieliikenne II TUTKIMUKSEN TEOREETTISIA NÄKÖKOHTIA OIKEUSJÄRJESTYKSEN NORMIRAKENNE Oikeusnormi, oikeusjärjestys ja -järjestelmä Mitä oikeus on? Oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä Oikeussäännöt ja -periaatteet Pehmeä oikeus (Soft law) LAINSÄÄDÄNTÖOPPI Lain analyysi Teoria laista ja valtiosta Säädösten hierarkia ja lainsäädäntövallan delegointi Lainsäädännön tehtävistä Lainsäädännön yleiset tunnusmerkit Lainsäädännön taktiikka ja lain metodologia Lainsäädännön taktiikka Lain metodologia Lakitekniikka Oikeussääntöjen yleisyys ja abstraktius Lakisystematiikka: sisäinen ja ulkoinen... 48

14 x Säädösviittaukset Säädöskieli ja määritelmät LAINSÄÄTÄJÄN NÄKÖKULMA OIKEUSLÄHDEOPPIIN Oikeuslähdeopista yleisesti Lainsäätäjän oikeuslähdeoppi vai lainsäätäjän näkökulma oikeuslähdeoppiin? III TURVALLISUUSTUTKINTAA KOSKEVIEN KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN VOIMAANSAATTAMISRATKAISUT JA EU- SÄÄDÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN VOIMAANSAATTAMISRATKAISUT Valtiosopimukset ja kansainvälisen oikeuden subjektit Siviili-ilmailun yleissopimus (Chicagon sopimus) Sopimuksen rakenne ja sen turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Suomen sitoutuminen yleissopimukseen Yleissopimuksen kansallinen voimaansaattaminen Siviili-ilmailun yleissopimuksen liite Liitteen 13 rakenne ja pääasiallinen sisältö Liitteen 13 muutosten valmistelu, hyväksyminen ja kansainvälinen voimaantulo Liitteen 13 sopimusmääräysten kansallinen voimaansaattaminen Yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä; SOLAS-yleissopimus Yleissopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen voimaantulo ja kansallinen voimaansaattaminen SOLAS-yleissopimuksen XI-1/6 sääntö (Merionnettomuustutkintasäännöstö) Turvallisuustutkintasäännöstön valmistelu ja pääasiallinen sisältö Sopimusmääräysten voimaantulo ja kansallinen voimaansaattaminen Kansainvälinen lastiviivayleissopimus, Sopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen kansallinen voimaansaattaminen MARPOL-yleissopimus Sopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen kansallinen voimaansaattaminen YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) Sopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen voimaantulo ja kansallinen voimaansaattaminen Merionnettomuustutkinnan IMO-koodi IMO-koodin tarkoitus ja pääasiallinen sisältö IMO-koodin oikeudellinen sitovuus ja merkitys EU-SÄÄDÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISUT Euroopan unionin toimivalta onnettomuustutkintaa koskevassa sääntelyssä EU-asetus N:o 996/2010 siviili-ilmailun onnettomuuksien tutkinnasta Jäsenvaltioiden täytäntöönpanovelvoite vs. EU-asetus... 84

15 xi EU-asetuksen N:o 996/2010 ja turvallisuustutkintalain välinen suhde Siviili-ilmailun poikkeamadirektiivi 2003/42/EY Direktiivin tarkoitus ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Meriliikenteen tarkastusdirektiivi 1999/35/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Meriliikenteen valvontadirektiivi 2002/59/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Meriliikennealan onnettomuustutkintadirektiivi 2009/18/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Rautatieturvallisuusdirektiivi 2004/49/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA IV TUTKINTAJÄRJESTELMÄN OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET PUITTEET ITSENÄINEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Oikeudellisesta tutkinnasta erillinen tutkintajärjestelmä Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Kansallisen turvallisuustutkintajärjestelmän suhde oikeudelliseen tutkintaan Tutkintaelimen pysyvyys Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Onnettomuustutkintakeskus pysyvänä tutkintaviranomaisena TUTKINTAJÄRJESTELMÄN RIIPPUMATTOMUUS JA PUOLUEETTOMUUS Tutkintaelimen riippumattomuus ja puolueettomuus Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Onnettomuustutkintakeskuksen organisatorinen asema Tutkintaan osallistuvan riippumattomuus ja puolueettomuus Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Tutkintaa koskevat esteellisyyssäännökset kansallisessa lainsäädännössä VALTIOIDEN TUTKINTAVELVOLLISUUS JA JÄRJESTELMÄN SOVELTAMISALA Siviili-ilmailu Onnettomuus- ja vaaratilanne-määritelmät Sopimus- ja jäsenvaltion tutkintavelvollisuus Meriliikenne Onnettomuus- ja vaaratilanne-määritelmät Sopimus- ja jäsenvaltion tutkintavelvollisuus Rautatieliikenne Onnettomuus- ja vaaratilanne-määritelmät Jäsenvaltion tutkintavelvollisuus

16 xii 3.4 Kansallinen lainsäädäntö VALTIOIDEN YHTEISTYÖVELVOITTEET TUTKINNASSA Toisen valtion edustaja tutkintaryhmässä Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Toisen valtion osallistuminen Suomessa toimitettavaan kansainväliseen tutkintaan Tutkinnan siirtäminen toiselle valtiolle Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Tutkinnan ja viranomaisten tehtävien siirtäminen kansallisessa oikeudessa EU:n jäsenvaltioiden välinen virka- ja hallinnollinen apu EU-oikeuden velvoitteet Turvallisuustutkintalaki ja toisen jäsenvaltioin avustaminen tutkinnassa KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA V TUTKINTAPROSESSI JA TOIMIVALTANORMIT ONNETTOMUUKSISTA ILMOITTAMINEN JA TUTKINNAN ALOITTAMINEN Onnettomuuksista ilmoittaminen valtioiden välillä Onnettomuuksista ilmoittaminen valtion sisällä Tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen TUTKINTAELIMEN OIKEUS PÄÄSTÄ ONNETTOMUUSPAIKALLE Normiperusta Toimivaltuuden perusoikeuskytkentä TUTKINTA-AINEISTON SUOJAAMINEN JA ALUEEN ERISTÄMINEN Normiperusta Toimivaltuuden perusoikeuskytkentä OIKEUS TARKASTAA JA OTTAA HALTUUN ESINEITÄ Normiperusta Perusoikeuskytkentä Tarkastuksen toteuttaminen Oikeusturvajärjestelyt turvallisuustutkinnassa TIEDONHANKINTA VIRANOMAISTEN SALASSA PIDETTÄVISTÄ TIEDOISTA Normiperusta Tutkinnassa tarvittavien salassa pidettävien tietojen luovutusedellytykset Tiedonsaantioikeuden toteuttaminen TELEVIESTINNÄN TALLENTEET JA TUNNISTUSTIEDOT YLEISISTÄ JA VIRANOMAISVERKOISTA Tiedonhankinnan normiperusta ja perusoikeuskytkentä Perusoikeuden rajoitusedellytykset TERVEYDENTILATIEDOT JA KUOLEMANSYYNTUTKINNAN TULOKSET Tiedonhankinnan normiperusta Perusoikeuden rajoitusedellytykset ja terveydentilatietojen luovuttaminen tutkintaan Kuolemansyyntutkinta ja sitä koskevien tietojen luovuttaminen turvallisuustutkintaan

17 xiii 8 OIKEUS KUULLA HENKILÖITÄ Normiperusta Kuulemisen toimittaminen; kuultavan asema, oikeudet ja velvollisuudet TUTKINNAN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINTASELOSTUKSEN JULKAISEMINEN Tutkintaselostuksen julkaiseminen sekä siihen liittyvät menettelysäännökset Tutkinnan päättyminen ja lopetetun tutkinnan uudelleen aloittaminen Tutkintaselostuksen rakenne ja sisältö Tutkintaselostuksesta annettavat lausunnot Tutkintaselostuksen jakelu Tutkintaselostuksen julkisuus ja salassa pidettävät tiedot Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Tutkintaselostuksen julkisuus Suomen kansallisessa lainsäädännössä Tutkinnan johdosta annettavat suositukset Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Suositusten asema ja merkitys kansallisessa oikeudessa KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA VI KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA JA LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTÄMISTARPEITA

18 xiv Lähteet Kirjallisuus 1 Aarnio, Aulis: Suomen jäämistöoikeus II. Jyväskylä Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Juva Aarnio, Aulis: Oikeussääntöjen systematisointi ja tulkinta. Minun metodini (toim. Juha Häyhä). Porvoo 1997, s Aarnio, Aulis: Oikeusteoriasta; Mitä seuraavaksi? Lakimies , s Aarnio, Aulis: Oikeuslähde. Encyclopædia Iuridica Fennica VII osa. Oikeuden yleistieteet. Jyväskylä 1999, s Aarnio, Aulis: Tulkinnan taito. Helsinki Akande, Dapo: International Organisations. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 s Akehurst, Michael: Akehurst s modern introduction to international law. London : Routledge, Repr Alexy, Robert: Theorie der Grundrechte. Frankfurt am Main, Suhrkamp, Amerasinghe, Chittharanjan Felix: Principles of the institutional law of international organizations. Cambridge University Press. Cambridge Arajärvi, Pentti: Toimeentuloturvan oikeellisuus: toimeentuloturvaa koskevan lainsäädännön suhde perustuslakiin, erityisesti perusoikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja yhteisöoikeuteen. Helsinki: Aust, Anthony: Pacta Sunt Servanda. In R. Wolfrum (Ed.), The Max Planck Encyclopedia of Public International Law, Oxford University Press, 2009, online edition [www.mpepil.com]. Autere, Tenho: Oikeus ilmatilan käyttöön siviili-ilmailutarkoituksessa rauhan aikana erityisesti Suomen ilmailujulkisoikeutta silmällä pitäen. Vammala Björne, Lars: Oikeusjärjestelmän kehityksestä. Vammala Saman tekijän julkaisut ovat vuosiluvun mukaisessa järjestyksessä, koska tekstissä viitataan julkaisuihin tekijän nimellä ja vuosiluvulla. Mikäli tekijällä on useita julkaisuja samalta vuodelta, nämä on erotettu toisistaan kirjaimilla a, b, c jne.

19 xv Brusiin, Otto: Joustavat normit oikeudenkäytössä. Defensor Legis 1938, Boyle, Alan: Soft Law in International Law-Making. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 s Borchardt, Klaus-Dieter: Yhteisön oikeuden perusteet. Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Luxemburg Brownlie, Ian: Principles of public international law Oxford Brölmann, Catherine: The institutional veil in public international law: international organisations and the law of treaties. Hart Publishing. Oxford Craig, Paul Búrca, Gráinne de: EU law: text, cases, and materials. Oxford University Press, Oxford Craig, Paul: EU administrative law. Oxford University Press. Oxford Crawford, James Olleson Simon: The Nature and Forms of International Responsibility. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 p Dworkin, Ronald: Taking rights seriously. London: Duckworth, Diederiks-Verschoor, I. H. Ph.:An introduction to air law.6. rev. ed. Deventer: Kluwer Eerola, Risto, Mylly Tuomas, Saarinen Päivi: EU-oikeuden perusteet Tampere 4. muuttumaton p Engström,Viljam: Lissabonfördraget och EU:s flexibilitetklausul: En utvecklingsmekanism i utveckling. Rätt och utveckling Oikeus ja kehitys. Viljam Engström (red): Rätt och utveckling Oikeus ja kehitys. Åbo 2010, s Erikson Lars, D: Kansansuvereenisuus. Encyclopædia Iuridica Fennica V osa Julkisoikeus. Jyväskylä 1998, s Ervo, Laura: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti, Vantaa Evans, Malcolm D: The Law of the Sea. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006, s Falcón y Tella, María José: Three-Dimensional Theory of Law. Martinus Nijhoff Publishers 2010, Leiden, Netherlands.

20 xvi Falk, Richard. A: On the Quasi Legal Competence of the General Assembly. In: International organizations edited by Jan Klabbers (Original in American Journal of International Law 1966 pp ) Burlington, USA. pp Fitschen, Thomas: Vienna Congress (1815). In R. Wolfrum (Ed.), The Max Planck Encyclopedia of Public International Law, Oxford University Press, 2009, online edition [www.mpepil.com]. Fitzmaurice, Malgosia: Practical working of the Law of the Treaty. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 s Fitzmaurice, Malgosia - Olufemi Elias: Contemporary issues in the law of treaties. Eleven International Publishing, Utrecht D. Gutmann: L objectif de simplification du langage legislative. Teoksessa in Les Mots de la loi, sous la dir. de N. Molfessis, Paris, Economica s Habermas, Jurgen: Theorie des kommunikativen Handelns 1 2. Frankfurt am Main1981. Hakalehto-Wainio, Suvianna: Valta ja vahinko: Julkisen vallan käyttäjän vahingonkorvausvastuu vahingonkorvauslaissa. Helsinki Hakalehto-Wainio, Suvianna: Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun peruskysymyksistä. Defensor Legis N:o 4 /2009, s Hakapää, Kari (1998 a): Aluevedet. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää, Kari (1998 b): Arktiset alueet. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää, Kari (1998 c): Avaruus. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää, Kari (1998 d): Valtioalue. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää Kari: Merten valtiosääntö: YK:n merioikeusyleissopimus valtiokäytännössä. (toim.) Markus Aarto ja Markku Vartiainen. Ilkka Saraviidan juhlakirja Oikeus kansainvälisessä maailmassa. Helsinki s Hakapää, Kari: Innocent Passage. In R. Wolfrum (Ed.), The Max Planck Encyclopedia of Public International Law, Oxford University Press, 2009, online edition [www.mpepil.com]. Hakapää, Kari: Uusi kansainvälinen oikeus. Helsinki Hakapää, Kari: Uusi kansainvälinen oikeus. Jyväskylä 2010.

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsi, oikeus ja osallisuus Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa

Lisätiedot

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2011-2012

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2011-2012 YLEISET OIKEUSJÄRJESTYSOPINNOT Syyslukukausi 5311002 Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op 6.-8.9., 28.9. suoritustapa: harjoitustehtävät 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op 12.9.-21.9. x x x x x x 5311304

Lisätiedot

KESKEISET MUUTOKSET AIKAISEMPAAN OPETUSSUUNNITELMAAN LUKUVUODELLE

KESKEISET MUUTOKSET AIKAISEMPAAN OPETUSSUUNNITELMAAN LUKUVUODELLE 1 KESKEISET MUUTOKSET AIKAISEMPAAN OPETUSSUUNNITELMAAN LUKUVUODELLE 2013 2014 1. Opintojaksojen nimiä koskevat muutokset Eurooppaoikeus 5311109 Sisämarkkinaoikeus I () 5311109 Internal Market Law () 5311112

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM LAVO Riitta Hämäläinen VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta EU/2006/0587

Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM LAVO Riitta Hämäläinen VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta EU/2006/0587 Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM2006-00128 LAVO Riitta Hämäläinen 07.03.2006 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun asetuksen

Lisätiedot

Valtiosopimukset ja YK:n sopimustietokanta UNTC

Valtiosopimukset ja YK:n sopimustietokanta UNTC Valtiosopimukset ja YK:n sopimustietokanta UNTC Eduskunnan kirjasto Kansalaisinfo 17.3.2015 tietoasiantuntija Sari Koski Koulutuksen sisältö Perustietoja valtiosopimuksista YK:n sopimustietokanta United

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Tuomas Mylly. Oikeustieteellinen tiedekunta. Eurooppalainen talousoikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Tuomas Mylly. Oikeustieteellinen tiedekunta. Eurooppalainen talousoikeus PROFESSORILUENTO Professori Tuomas Mylly Eurooppalainen talousoikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 4.2.2015 Professori Tuomas Mylly pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. helmikuuta

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle GMP tilaisuus FIMEA 19.11.2013 Euroopan komissio on julkaissut uusia ohjeita API:ien (Active Pharmaceutical Ingredients) tuontiin EU-alueelle. Uudet ohjeet tulevat voimaan

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus

Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus Anita Isomaa-Myllymäki Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Tampereen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen Tutkimuslääkkeiden GMP Fimea 17.1.2017 Pirjo Hänninen Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva EU:n asetus Regulation (EU) No 536/2014 Hyväksytty 16.4.2014 (voimaan 28.5. 2016) Kumoaa nykyisen lääketutkimusdirektiivin

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Vahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros

Vahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros Vahingonkorvausvelan vanhentuminen Olli Norros TALENTUM Helsinki 2015 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Olli Norros Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Procedure 2(b) (obvious errors in a number of language versions)

Procedure 2(b) (obvious errors in a number of language versions) 089698/EU XXIV. GP Eingelangt am 08/08/12 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Brussels, 8 August 2012 Interinstitutional File: 2005/0228 (COD) 12948/1/12 REV 1 JUR 435 AVIATION 118 CODEC 1984 LEGISLATIVE ACTS

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 1. Yliopistomallin muutos ja yliopistolain säätäminen 1 1.1. Humboldtilaisesta moderniin yliopistoon 1 1.2. Yliopistolain

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala Hallinto-osaamisen opinnot Hallinto-osaamisen opintojaksot: ALUE1001 Yhteiskunnan alueellinen organisoituminen (5 op) FILO1001 Filosofian

Lisätiedot

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia OHJELMA 5.9.2013 LAINVALMISTELUN KOULUTUSOHJELMA Moduuli 1: Lainvalmisteluprosessin hallinta Aika 16. 17.9.2013 Paikka HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia Vastuuhenkilöt

Lisätiedot

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) ALUE1007 Aluetieteen perusteet 5 op HALL1010 Julkinen johtaminen 5 op JOIK1012 Oikeus yhteiskunnassa 5 op SOTE1006 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 op FIHA1001 Julkisen

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SOSIAALIOIKEUS Kaarlo Tuori Toomas Kotkas TALENTUM PRO Helsinki 2016

SOSIAALIOIKEUS Kaarlo Tuori Toomas Kotkas TALENTUM PRO Helsinki 2016 SOSIAALIOIKEUS Kaarlo Tuori Toomas Kotkas TALENTUM PRO Helsinki 2016 5., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

EU-Rikosoikeus. Sakari Melander

EU-Rikosoikeus. Sakari Melander EU-Rikosoikeus Sakari Melander TALENTUM Helsinki 2015 2., uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sakari Melander Yhteistyössä Lakimiesliiton kustannus ISBN 978-952-14-2408-3 ISBN 978-952-14-2409-0

Lisätiedot

Heikki Kulla HALLINTOMENETTELYN PERUSTEET

Heikki Kulla HALLINTOMENETTELYN PERUSTEET Heikki Kulla HALLINTOMENETTELYN PERUSTEET Talentum Pro Helsinki 2015 9., uudistettu painos Juridica-kirjasarjan 1. teos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1 . LIFE+ HAKEMUKSEN VALMISTELU 1 HAKULOMAKKEET Hakulomakkeet on jaettu kolmeen osaan: Hallinnolliset A-lomakkeet Tekniset B- ja C-lomakkeet Taloudelliset (F) lomakkeet HALLINNOLLISET (A) LOMAKKEET 2011

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Leppiniemi Jarmo 3 Sitoutumattomat - 2757 4601,00 valittu 2 Akaan-Penttilä Eero 8 Kokoomus 794 3793,00 valittu 3 Hakala Lotta 4 Sitoutumattomat - 557

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Procedure 2(b) (obvious errors in a number of language versions)

Procedure 2(b) (obvious errors in a number of language versions) COU CIL OF THE EUROPEA U IO Brussels, 8 August 2012 Interinstitutional File: 2005/0228 (COD) 12948/1/12 REV 1 JUR 435 AVIATIO 118 CODEC 1984 LEGISLATIVE ACTS A D OTHER I STRUME TS: CORRIGE DUM/RECTIFICATIF

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Ympäristötieto kuinka kootaan ja otetaan huomioon oikeudellisessa päätöksenteossa. Prof. Kai Kokko Tieto hanke

Ympäristötieto kuinka kootaan ja otetaan huomioon oikeudellisessa päätöksenteossa. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Ympäristötieto kuinka kootaan ja otetaan huomioon oikeudellisessa päätöksenteossa Prof. Kai Kokko Tieto hanke 16.3.2012 Sisällys Mitä ympäristötieto on? Miten se välittyy? Mitä oikeudellinen päätöksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

ON-TUTKINTO (180 op), tavoitteellinen suoritusaika 3 vuotta

ON-TUTKINTO (180 op), tavoitteellinen suoritusaika 3 vuotta ON-TUTKINTO (180 op), tavoitteellinen suoritusaika 3 vuotta Oikeusajattelun perusteet 20 op 5311002 Johdatus oikeustieteeseen 2 op 5311015 Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusteet 4 op 5311003 Johdatus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot