Turvallisuustutkinta TURVALLISUUSTUTKINTAA SÄÄNTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN SUHDE KANSAINVÄLISIIN SOPIMUSMÄÄRÄYKSIIN JA EU-OIKEUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuustutkinta TURVALLISUUSTUTKINTAA SÄÄNTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN SUHDE KANSAINVÄLISIIN SOPIMUSMÄÄRÄYKSIIN JA EU-OIKEUTEEN"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä JUHA PIIRONEN Turvallisuustutkinta TURVALLISUUSTUTKINTAA SÄÄNTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN SUHDE KANSAINVÄLISIIN SOPIMUSMÄÄRÄYKSIIN JA EU-OIKEUTEEN

2

3 Juha Piironen Turvallisuustutkinta Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

4 Kannen kuva: Sakari K. Salo ISSN-L ISSN ISBN Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Kopijyvä Oy Kuopio 2013 Julkaisua myy/saatavana Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 i Turvallisuustutkinta Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen Kirjoittanut Oikeustieteen lisensiaatti Hallintotieteiden lisensiaatti JUHA PIIRONEN Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 3 perjantaina 12. päivänä huhtikuuta 2013 klo

6 ii Juha Piironen: Turvallisuustutkinta: Turvallisuustutkintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. Liikennevirasto, väylätekniikkaosasto. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/ sivua. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Avainsanat: onnettomuustutkinta, turvallisuustutkinta, kansainvälinen oikeus, EU-oikeus, lainvalmistelu, lainsäädäntöoppi. Tiivistelmä Tutkimuksen otsikkona on "Turvallisuustutkinta". Tutkimus käsittelee turvallisuustutkinnan sääntelyä kolmessa eri liikennemuodossa, jotka ovat siviili-ilmailu, meri- ja rautatieliikenne. Tutkimus selvittelee turvallisuustutkintaa sääntelevän kansallisen lainsäädännön suhdetta niihin kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuden säädöksiin, jotka koskevat turvallisuustutkintaa. Onnettomuustutkinta jakaantuu tämän tutkimuksen valossa oikeudelliseen tutkintaan ja turvallisuustutkintaan. Oikeudellinen tutkinta käsittää poliisin toimittaman poliisi- ja esitutkinnan sekä kuolemansyyntutkinnan. Turvallisuustutkinta on oikeudellisesta tutkinnasta itsenäinen ja riippumaton tutkinnan laji, jossa onnettomuus tai vaaratilanne tutkitaan ilman, että siinä käsitellään syyllisyys- tai vastuukysymyksiä. Tutkinnassa selvitetään onnettomuuden syy ja siihen vaikuttaneet tekijät sekä annetaan turvallisuuden parantamiseksi tehtävät suositukset. Tutkinta suoritetaan pysyvän tutkintaelimen toimesta tai sen valvonnassa. Tutkimuksen peruskysymyksenä on kansallisen lainsäädännön oikeellisuus eli onko lainsäädäntö rakenteellisesti ja aineellisesti oikeellista suhteessa mainittuihin kansainvälisperäisiin normeihin. Lainsäädännön rakenteellisen oikeellisuuden tarkastelussa tutkitaan, onko kansainvälissä sopimusmääräyksissä olevat turvallisuustutkintaa koskevat säännökset kansallisesti voimaansaatettu. EU-oikeuden osalta tämä tarkoittaa, onko direktiivit pantu kansallisesti täytäntöön. Lainsäädännön aineellisen oikeellisuuden tarkastelussa tutkitaan, vastaako kansallinen lainsäädäntö sisällöllisesti vertailunormistossa olevia vaatimuksia. Lisäksi selvitetään turvallisuustutkintaa sääntelevän lainsäädännön suhdetta perustuslain säännöksiin. Tutkimuksen kysymyksenasettelu kiinnittyy pääasiassa abstraktin normiharmonian problematiikkaan. Tutkimuksen lähestymistapa on oikeusdogmaattinen ja se kohdistuu lainsäädäntötasolle (in abstracto) eikä ratkaisutoiminnan tasolle (in concreto). Työssä on kuitenkin lainopillisen tutkimuksen ja ajattelun peruselementit: tulkinta, systematisointi ja punninta. Tutkimuksessa käsitellään myös lain säätämisen teoriaa lainsäätäjän näkökulmasta ex ante. Näiden tarkastelujen pohjalta arvioidaan myös turvallisuustutkintalainsäädäntöä ex post. Tutkimus käsittää kuusi lukua. Luvuissa III V annetaan arvio kansallisen lainsäädännön suhteesta vertailunormistoon. Tutkimuksen viimeisessä luvussa palataan keskeisimpiin kysymyksiin ja esitetään sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön kehittämiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että EU-säädösten rakenteellisessa täytäntöönpanossa havaittiin puutteita lähes kaikkien tutkittujen säädösten osalta. Lainsäädännön aineellisen oikeellisuuden tarkastelussa todettiin ongelma-alueeksi esteellisyyssääntely. Suomessa sekä onnettomuustutkijalle että tutkintaorgaanille asetettavat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin vertailunormistossa edellytetään. Lainsäädäntö on kuitenkin eräiltä osin ristiriidassa sopimusvelvoitteiden kanssa. Laki estää tietyissä tilanteissa vieraan valtion tutkijan osallistumisen Suomessa toimitettavaan kansainväliseen tutkintaan. Turvallisuustutkintalaki ei edellytä tutkintaryhmään poliisitoimen erityisasiantuntemusta. Tästä huolimatta tutkintaryhmään usein nimetään poliisijäsen. Kuitenkin poliisimiehen käyttäminen turvallisuustutkintaan aiheuttaa tutkinnanhaaran itsenäisyyden ja erillisyyden hämärtymistä. Tutkintaryhmän jäsenyyttä olisi tarkasteltava esteellisyyden lisäksi myös tehtävään liittyvän kelpoisuuden näkökulmasta. Asiantuntijareservissä olevan ja tutkintaryhmään nimitettävän tulisi antaa selvitys sidonnaisuuksistaan ennen jäseneksi nimittämistään, jotta tutkin-

7 iii nan luotettavuutta ja uskottavuutta ei murenneta. Tutkintaelimelle säädetyillä toimivaltuuksilla rajoitetaan eräitä perusoikeuksia. Eräiden toimivaltuuksien sääntelyn osalta ongelmana on täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden horjuvuus. Kaikissa tapauksissa ei ole riittävän selvästi määritelty sitä, kuka toimivaltuutta saa käyttää. Lisäksi toimivaltuuksia on säädetty liian avoimesti varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle. Kansalliseen lainsäädäntöön olisi myös tarpeen ottaa säännökset tutkinnan siirtämisestä toiselle valtiolle ja tutkintaviranomaisen sopimustoimivallasta. Lainvalmistelussa joudutaan ottamaan kantaa lakiteknisiin ja -systemaattisiin kysymyksiin. Vaikka mitään yleispätevää patenttiratkaisua ei ole olemassa, yksittäisen lain jäsentelyllä ja systematiikalla on kuitenkin olemassa tietty kaava, johon sisältyy sekä juridisesti että lakiteknisesti tärkeät elementit. Tässä suhteessa turvallisuustutkintalaki ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Turvallisuustutkintalaissa on useita sisäisiä viittauksia. Erityisen pitkiä viittausketjuja havaittiin suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen. Pitkät viittausketjut tekevät laista erittäin vaikeasti avautuvan ja ymmärrettävän. Kun viittausketjun päässä oleva säännös löytyy kansainvälisen järjestön päätöslauselmasta, viittausten käyttämisestä aiheutuu ongelmia sääntelyn ymmärrettävyydelle. Lakisystemaattiset valinnat ovat tärkeitä sääntelyn selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta. Laissa ei kuitenkaan ole lainkaan pykälää, jossa olisi säädetty määritelmistä, eikä myöskään erillistä soveltamisalaa määrittävää pykälää. Kansallinen lainsäätäjä ei perusta lain systematiikkaa liikennemuotokohtaiseen normipohjaan. Kansallinen lainsäädäntö ei siten tunnista lainkaan sääntely-ympäristössä tapahtunutta muutosta. Turvallisuustutkintalakiin on transponoitu EU-direktiivien säännöksiä. Tällaisessa tilanteessa pitää harkita säännösten sijoittamista asetukseen siltä osin kuin perustuslaista ei aiheudu tälle estettä. Turvallisuustutkintalaissa on havaittavissa tyypillinen ja ongelmallinen ilmiö uuden perustuslain jälkeen yleistyneestä lainsäädäntötavasta, jossa lain alaan kuulumattomia asioita ei pyritäkään jättämään asetuksen tasoon. Tämä lisää tarpeettomasti normivolyymiä lakitasolla. Lisäksi EU-oikeuden säännöksiä transponoitaessa on otettava huomioon useampi säädöstaso, jotta taataan joustavuus tulevien muutostarpeiden suhteen. Direktiivien liitteitä voidaan muuttaa suhteellisen nopeasti komitologiamenettelyssä, jolloin muuttuvien säännösten transponointi on joustavampaa ja nopeampaa asetuksen tasolla kuin lain tasoisena.

8 iv Juha Piironen: Säkerhetsutredning: Säkerhetsutredningslagstiftningen och dess relation till internationella konventioner och EU-rätten. Trafikverket, infrastrukturteknik. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 7/ sidor. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Nyckelord: olycksundersökning, säkerhetsutredning, international rätt, EU-rätt, lagberedning, lagstiftningslärä Sammanfattning Studiens titel är Säkerhetsutredning. Studien behandlar regelverket för säkerhetsutredning inom tre transportsätt: civil luftfart, sjöfart och järnvägstrafik. Den undersöker hur den nationella säkerhetsutredningslagstiftningen är relaterad till internationella konventioners och EU-rättens bestämmelser om säkerhetsutredning. I ljuset av studien kan olycksutredning delas in i rättslig utredning och säkerhetsutredning. Den rättsliga utredningen omfattar polisens polis- och förundersökningar samt utredning av dödsorsak. Säkerhetsutredningen är fristående från den rättsliga utredningen och en självständig utredningstyp där olyckan eller incidenten utreds utan behandling av orsaks- eller ansvarsfrågor. Den ska inkludera utredning av olycksorsaker och påverkande faktorer samt rekommendationer om säkerhetsförbättrande åtgärder. Utredningen görs av ett permanent utredningsorgan eller utförs under dess kontroll. Grundfrågan i studien handlar om den nationella lagstiftningens legitimitet, dvs. är den strukturellt och materiellt legitim i relation till de nämnda internationella normerna. I fråga om strukturell legitimitet studeras huruvida internationella konventioners bestämmelser om säkerhetsutredning transponerats nationellt. För EU-rättens del handlar det om huruvida direktiven har genomförts nationellt. I fråga om materiell legitimitet studeras huruvida innehållet i den nationella lagstiftningen uppfyller referensnormernas krav. Därtill undersöks förhållandet mellan säkerhetsutredningslagstiftningen och grundlagens bestämmelser. Frågeställningarna handlar i huvudsak om problematiken vid abstrakt harmonisering av normer. Ansatsen är rättsdogmatisk och fokuserar på lagstiftningsnivån (in abstracto) i stället för utfallsnivån (in concreto). Studien innehåller grundelementen i juridiskt forskningsarbete och tänkande: tolkning, systematisering och avvägning. Studien behandlar lagstiftningsteori ur lagstiftarens perspektiv ex ante. Utifrån detta bedöms säkerhetsutredningslagstiftningen ex post. Studien innehåller sex kapitel. I kapitel III V bedöms förhållandet mellan den nationella lagstiftningen och referensnormerna. I sista kapitlet återgår studien till de viktigaste frågeställningarna och lägger juridiska aspekter på utvecklingen av den nationella och EUlagstiftningen. Bland forskningsresultaten kan nämnas att brister i det strukturella genomförandet av EUbestämmelserna observerades i nästan alla av de undersökta bestämmelserna. I granskningen av materiell legitimitet identifierades jävsreglerna som ett problemområde. I Finland ställs högre krav på olycksutredarnas och utredningsorganets självständighet och oberoende än i referensnormerna. Lagstiftningen och konventionernas förpliktelser är delvis motstridiga. Lagen förhindrar i vissa lägen utredare från främmande stater att delta i en internationell utredning som genomförs i Finland. Lagen om säkerhetsutredning kräver inte att utredningsgruppen har särskild sakkunskap relaterad till polisväsendet. Trots detta utnämns ofta en polismedlem till gruppen. Detta leder till att utredningsgrenens självständiga och fristående ställning suddas ut. Medlemskapet i utredningsgruppen bör betraktas ur ett jävsperspektiv, men även ur ett behörighetsperspektiv. Den som ingår i utredningspoolen och utnämns till utredningsgruppen bör redogöra för sina kopplingar före utnämningen, så att utredningens tillförlitlighet och trovärdighet inte skadas. Bestämmelserna om utredningsorganets befogenheter innebär att vissa grundläggande rättigheter begränsas. I vissa av bestämmelserna är bristande precision och avgränsning ett problem. Hur befogenheterna får användas är inte tillräckligt klart definierat i samtliga fall. Därtill finns alltför öppna bestämmelser om

9 v befogenheter utanför den ordinarie myndighetsapparaten. Bestämmelser om överföring av utredningen till en annan stat och utredningsmyndighetens behörighet att ingå avtal skulle behöva införas i den nationella lagstiftningen. I beredningen av lagar måste man ta ställning till lagtekniska frågor och systematiken. Även om ingen allmängiltig patentlösning finns brukar dispositionen av lagar och deras systematik följa ett visst mönster som innehåller viktiga juridiska och lagtekniska element. Härvid är lagen om säkerhetsutredning inte så lyckad som den kunde vara. Lagen har flera interna hänvisningar. Särskilt långa hänvisningskedjor observerades i fråga om internationell och EUrätt. Långa hänvisningskedjor gör lagen mycket svårläst och svår att förstå. När hänvisningskedjan slutar med en bestämmelse som ingår i en resolution av en internationell organisation blir det problematiskt att förstå regelverket. Systematikrelaterade val är viktiga med tanke på regelverkets tydlighet och begriplighet. Lagen har t.ex. ingen paragraf om definitioner eller särskilda tillämpningsområden. Den nationella lagstiftaren har inte utformat lagens systematik enligt normerna för respektive transportsätt. Därmed har förändringarna i regleringsmiljön inte beaktats i den nationella lagstiftningen. De olika EU-direktivens bestämmelser har transponerats nationellt i lagen om säkerhetsutredning. I det här läget bör man överväga att införa bestämmelser i en förordning till den del grundlagen inte utgör hinder för detta. Lagen om säkerhetsutredning speglar en typisk och problematisk företeelse i ett lagstiftningssätt som blivit vanligare efter den nya grundlagen: det görs inga försök att lägga sådant som inte hör till lagens område på förordningsnivå. Detta leder till onödigt stora normvolymer på lagnivå. Vid transponering av EU-rättens bestämmelser bör man beakta flera författningsnivåer för att garantera flexibilitet i samband med ändringsbehov. Bilagor till direktiv kan ändras relativt snabbt genom ett kommittéförfarande, varvid transponering av de ändrade reglerna sker flexiblare och snabbare på förordningsnivå jämfört med lagnivå.

10 vi Juha Piironen: Safety investigation: The Finnish safety investigation legislation and its relation to international law and EU law. Finnish Transport Agency, Infrastructure Technology. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 7/ pages. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Keywords: Accident Investigation, Safety Investigation, International Law, EU Law, Law Drafting, Legistics. Summary The heading of the study is Safety Investigation: The Finnish safety investigation legislation and its relation to international law and EU law. The civil aviation, maritime and railways play an important role in our everyday lives. However, the transport sector causes different problems. Accidents are one of the most significant problem areas of the transport sector because they may cause human suffering, significant loss of property values, environmental hazards and disturbances to the different functions of society. When an accident happens, it must be investigated. Following a transport system accident, a number of investigations may be started by different organizations. The objectives of these investigations are different. The accident investigation system is divided in such a way that it consists of two types of investigation: the judicial investigation and the safety investigation. The judicial investigation means, in simplified terms, an investigation that aims to point out who is guilty of the accident and who is responsible for the accident. On the other hand, the purpose of the safety investigation is to identify the root causes of accidents and any other causal factors that contributed to the event or made the outcome worse. The aim of the study is to ascertain what safety investigation norms are from the legal point of view. Firstly, this study ascertains which international conventions and EU s legal instruments deal with accident investigation. Secondly, the study examines which provisions of those conventions and EU law are binding and under which conditions. The focus of the study is the flawlessness of the safety investigation legislation in force in the Finnish legal system. From this perspective, the flawlessness of the legislative system has two basic elements which are the structural flawlessness and substantial flawlessness. The structural flawlessness of the legislative system means that the international obligations and EU law are implemented at an appropriate hierarchical level into the national legislation. This depends on the requirements of the National Constitution. Moreover, this depends on the requirements of EU law. Member States are obliged to implement EU s legal acts into the national legislation in the same legal force and hierarchical level as those which must be amended (national rules). This principle is mentioned in many ECJ cases. The fundamental principle in the Finnish Constitution is that the international obligations, the provisions of International law and EU law shall be transformed and transposed into the Finnish legislation. This means that international obligations need "supplementary element" before they are applied in the Finnish legal system. In relation to the Constitution, this study analyses the powers of the investigating body and in particular under which conditions basic rights can be restricted. The thesis is conducted in the field of International law, EU law, Administrative law and Constitutional law. The theoretical approach of the thesis is mainly legal dogmatic. The thesis has the main elements of the legal dogmatic approach, which is characterized by interpretation, systematization and weighing. However, the focus of the thesis is law in norms and the legislator s aspect, not the aspect of the courts. The majority of the references cited in this thesis come from the statements of the Constitutional Law Committee of the Parliament. Furthermore, the sources of this thesis include a great variety of cases of the Court of Justice of the European Union (ECJ) and many references cited come from the judgments of the ECJ. In the course of the years, the ECJ has formulated a number of standards in order to assess the

11 vii adequacy of measures adopted by the Member States for the implementation of directives. It is created a theoretical model on the basis of the ECJ judgments. It was observed that Directives had transposition deficits. The systematic transposition of the provisions of Directives had not been performed in time. With regard to disqualification provisions, they are laid down in Section 14 of the Safety Investigation Law and in Section 28 of the Administration Act (434/2003). It was noted that there are conflicts between Finnish Law and Annex 13 of the Convention on the International Civil Aviation. Traditionally, a police representative works often as a member of an investigating group or commission. This is somewhat confusing considering that safety investigations shall be conducted independently. From the transport accident point of view, having a police representative in the safety investigation group is confusing and unacceptable. If the police representative is simultaneously participating in the safety investigation and police investigation, it is not good for the safety investigation and its independence. A policeman does not have any added value in a safety investigation group. Policemen do not have any additional technical skills compared with the technical experts in aviation, maritime and railways. The fundamental principle of law drafting is that legislation should be clear, accurate, intelligible, coherent and concise. The type of national legislation depends on the contents of the directive and the requirements set by the national law. The Finnish constitutional system prescribes that important subjects may be regulated only through an Act of Parliament. However, this does not mean that all subjects shall be regulated at Act of Parliament level. It was observed that the main problem with the new Safety Investigation Law is the law does not provide for delegated legislative competence. This means that all provisions prescribing the safety investigation are enacted at the level of Act of Parliament. This kind of approach will lead to the growth of the volume of the provisions at the level of Act of Parliament and it can create complexity and unnecessary rigidity. The justification for this is that if the provisions of the Safety Investigation Law need to be amended, this will require a time-consuming legislative procedure in the Parliament. From the law drafting point of view, it was found that the systematization of law does not recognize any need for specific sections specifying the scope of the law and definitions of the law. As a rule, law encompasses definitions, which specify the meaning of the main terms used in the law text. The study revealed that the Safety Investigation Law does not contain any section that is titled "definitions". Actually, the law encompasses only one definition which is defined when it is introduced for the first time in the law text. This is called an internal definition of the law text. From the aspect of the intelligible law, definitions are important. One justification for this is that definitions are closely linked to the scope of the law. However, it was noted that the law does not contain provisions concerning the scope of the law. This is problematic from the logic point of the law. Moreover, it is important to note that accidents can occur in the territories that are outside of the sovereignty of a country. This means that the scope of the safety investigation is exceptional and it is justification for explicit section for the scope of the law. From the point of structure and systematization of the law, the new Safety Investigation Law does not recognize the alteration of the legal framework in its entirety. Despite the fact that one of the goals of the Accident Investigation Legislation reform in 2011 was to bring the international obligations and EU legislation up to date, some challenges still remain. Justification for this standpoint is that the Safety Investigation Law does not take into account the different transport modes and special circumstances and features which transport modes cause for national legislation.

12 viii Esipuhe Käsillä oleva tutkimus tarkastelee turvallisuustutkintaa sääntelevää lainsäädäntöä ja sen suhdetta kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. On ollut mielenkiintoista tutkia aihealuetta, joka on jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa. Tutkimustyö laajentaa ilman muuta tutkijan näkökulmaa monella eri tavalla. Tätä perspektiivin laajentumista olen voinut hyödyntää myös omassa virkatyössäni, näin ainakin uskon. Erityisen opettavaista on myös ollut osallistuminen muiden maiden liikenneja onnettomuustutkintalainsäädännön kehittämishankkeisiin. Ehkä niistä vaikutteista on jotain havaittavissa myös tässä tutkimuksessa. Väitöskirjatutkimuksen kirjoittamista kuvataan usein matkaksi. Omalla kohdallani vertaus on oikeaan osunut. Tutkimus on tehty normaalin päivätyön ohessa, yliopistomaailman ulkopuolella. Tällä valinnalla on ollut omat etunsa ja haittansa. Omassa virkatyössä liikennesektori ja liikennejärjestelmän sääntely on tullut tutuksi. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole tarjonnut mahdollisuutta päivittäiseen tieteelliseen keskusteluun tutkijakollegoiden kanssa. Toisaalta olen ollut vapaa akateemisen "pätkätyöläisen" arjesta ja apurahoihin liittyvistä huolista. Työnohjaajina ovat toimineet professori Kirsi Kuusikko ja yliopistonlehtori, dosentti Markku Kiikeri. Heillä on ollut aina aikaa työnohjaukseen. Kiitän osoitetusta kannustuksesta ja rakentavasta kritiikistä. Työn esitarkastuksesta ovat vastanneet professori (em) Seppo Laakso ja dosentti Ora Meres-Wuori, jotka hoitivat tehtävän ripeästi, arvokkaita kommentteja ja parannusehdotuksia antaen. Professori Seppo Laaksolle olen kiitollinen myös aikaisempien tutkimushankkeiden yhteydessä saamistani neuvoista ja kommenteista. Entisenä opettajanani hän aikoinaan johdatteli minut tämän tutkimuksen aihepiiriin. Dosentti Ora Meres-Wuori on ystävällisesti lupautunut vastaväittäjäksi. Osoitan lämpimät kiitokset heille kaikille. Tutkimuksen englanninkieliseen tiivistelmään on ystävällisesti antanut kommenttinsa oikeustieteen maisteri Kaisa Piironen. Liikennevirasto on suostunut ottamaan tutkimukseni julkaisusarjaansa ja julkaisuneuvoja Sinikka Kiikka on saattanut työn laadukkaasti ja nopeasti painokuntoon. Kiitos kuuluu heille kaikille. Haluan myös kiittää kaikkia niitä ystäviä ja kollegoita niin Suomessa kuin ulkomailla, jotka ovat vuosien mittaan jaksaneet kannustaa minua tässä projektissa. Kaikkia en valitettavasti pysty tässä erikseen mainitsemaan, mutta erityiset kiitokset on tarpeen osoittaa Liikenneviraston tekniselle johtajalle Markku Nummelinille ja yksikön päällikkö Aki Härköselle. Ulkomaisista kollegoista ja ystävistäni on erikseen mainittava monsieur Bernard Chantemesse. Lopuksi haluan kiittää perhettäni. Väitöskirjan tekeminen ei ole mahdollista ellei takana ole "kotijoukkojen" tuki. Omistan tämän väitöskirjan Ansalle ja Kaisalle. Helsingissä helmikuussa 2013 Juha Piironen

13 ix Sisällys LÄHTEET... XIV LYHENTEET... XLVII I TUTKIMUKSEN KYSYMYKSENASETTELU JA JOHDATUS AIHEESEEN MITÄ TUTKITAAN: ONNETTOMUUSTUTKINTA OIKEUDELLISEN SÄÄNTELYN KOHTEENA Johdatus onnettomuustutkintaan ja sen sääntelyyn Tutkimuksen keskeiset käsitteet MIKSI TUTKITAAN: TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoitus ja kohde Aihepiiriä koskeva aiempi tutkimus ja suhde siihen MITEN TUTKITAAN: TUTKIMUKSEN LÄHESTYMISTAPA JA AINEISTO Tutkimuksen rajaus Tutkimustapa ja näkökulma Tutkimusaineisto Tutkimuksen rakenne TUTKINTAJÄRJESTELMÄN OIKEUDELLINEN KEHITYS JA PUITTEET Kansallisen sääntelyn kehitys Suuronnettomuuksien tutkintaa koskevan lainsäädännön valmistelu ja 1980-luvuilla Lainsäädännön kehitys 1990-luvulla Vuoden 2011 turvallisuustutkintalaki Kansainvälisen ja EU-lainsäädännön kehitys Siviili-ilmailu Meriliikenne Rautatieliikenne II TUTKIMUKSEN TEOREETTISIA NÄKÖKOHTIA OIKEUSJÄRJESTYKSEN NORMIRAKENNE Oikeusnormi, oikeusjärjestys ja -järjestelmä Mitä oikeus on? Oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä Oikeussäännöt ja -periaatteet Pehmeä oikeus (Soft law) LAINSÄÄDÄNTÖOPPI Lain analyysi Teoria laista ja valtiosta Säädösten hierarkia ja lainsäädäntövallan delegointi Lainsäädännön tehtävistä Lainsäädännön yleiset tunnusmerkit Lainsäädännön taktiikka ja lain metodologia Lainsäädännön taktiikka Lain metodologia Lakitekniikka Oikeussääntöjen yleisyys ja abstraktius Lakisystematiikka: sisäinen ja ulkoinen... 48

14 x Säädösviittaukset Säädöskieli ja määritelmät LAINSÄÄTÄJÄN NÄKÖKULMA OIKEUSLÄHDEOPPIIN Oikeuslähdeopista yleisesti Lainsäätäjän oikeuslähdeoppi vai lainsäätäjän näkökulma oikeuslähdeoppiin? III TURVALLISUUSTUTKINTAA KOSKEVIEN KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN VOIMAANSAATTAMISRATKAISUT JA EU- SÄÄDÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN VOIMAANSAATTAMISRATKAISUT Valtiosopimukset ja kansainvälisen oikeuden subjektit Siviili-ilmailun yleissopimus (Chicagon sopimus) Sopimuksen rakenne ja sen turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Suomen sitoutuminen yleissopimukseen Yleissopimuksen kansallinen voimaansaattaminen Siviili-ilmailun yleissopimuksen liite Liitteen 13 rakenne ja pääasiallinen sisältö Liitteen 13 muutosten valmistelu, hyväksyminen ja kansainvälinen voimaantulo Liitteen 13 sopimusmääräysten kansallinen voimaansaattaminen Yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä; SOLAS-yleissopimus Yleissopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen voimaantulo ja kansallinen voimaansaattaminen SOLAS-yleissopimuksen XI-1/6 sääntö (Merionnettomuustutkintasäännöstö) Turvallisuustutkintasäännöstön valmistelu ja pääasiallinen sisältö Sopimusmääräysten voimaantulo ja kansallinen voimaansaattaminen Kansainvälinen lastiviivayleissopimus, Sopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen kansallinen voimaansaattaminen MARPOL-yleissopimus Sopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen kansallinen voimaansaattaminen YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) Sopimuksen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat sopimusmääräykset Yleissopimuksen voimaantulo ja kansallinen voimaansaattaminen Merionnettomuustutkinnan IMO-koodi IMO-koodin tarkoitus ja pääasiallinen sisältö IMO-koodin oikeudellinen sitovuus ja merkitys EU-SÄÄDÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISUT Euroopan unionin toimivalta onnettomuustutkintaa koskevassa sääntelyssä EU-asetus N:o 996/2010 siviili-ilmailun onnettomuuksien tutkinnasta Jäsenvaltioiden täytäntöönpanovelvoite vs. EU-asetus... 84

15 xi EU-asetuksen N:o 996/2010 ja turvallisuustutkintalain välinen suhde Siviili-ilmailun poikkeamadirektiivi 2003/42/EY Direktiivin tarkoitus ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Meriliikenteen tarkastusdirektiivi 1999/35/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Meriliikenteen valvontadirektiivi 2002/59/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Meriliikennealan onnettomuustutkintadirektiivi 2009/18/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö Direktiivin kansallinen täytäntöönpano Rautatieturvallisuusdirektiivi 2004/49/EY Direktiivin pääasiallinen sisältö ja turvallisuustutkintaa koskevat säännökset Direktiivin kansallinen täytäntöönpano KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA IV TUTKINTAJÄRJESTELMÄN OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET PUITTEET ITSENÄINEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Oikeudellisesta tutkinnasta erillinen tutkintajärjestelmä Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Kansallisen turvallisuustutkintajärjestelmän suhde oikeudelliseen tutkintaan Tutkintaelimen pysyvyys Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Onnettomuustutkintakeskus pysyvänä tutkintaviranomaisena TUTKINTAJÄRJESTELMÄN RIIPPUMATTOMUUS JA PUOLUEETTOMUUS Tutkintaelimen riippumattomuus ja puolueettomuus Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Onnettomuustutkintakeskuksen organisatorinen asema Tutkintaan osallistuvan riippumattomuus ja puolueettomuus Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Tutkintaa koskevat esteellisyyssäännökset kansallisessa lainsäädännössä VALTIOIDEN TUTKINTAVELVOLLISUUS JA JÄRJESTELMÄN SOVELTAMISALA Siviili-ilmailu Onnettomuus- ja vaaratilanne-määritelmät Sopimus- ja jäsenvaltion tutkintavelvollisuus Meriliikenne Onnettomuus- ja vaaratilanne-määritelmät Sopimus- ja jäsenvaltion tutkintavelvollisuus Rautatieliikenne Onnettomuus- ja vaaratilanne-määritelmät Jäsenvaltion tutkintavelvollisuus

16 xii 3.4 Kansallinen lainsäädäntö VALTIOIDEN YHTEISTYÖVELVOITTEET TUTKINNASSA Toisen valtion edustaja tutkintaryhmässä Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Toisen valtion osallistuminen Suomessa toimitettavaan kansainväliseen tutkintaan Tutkinnan siirtäminen toiselle valtiolle Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Tutkinnan ja viranomaisten tehtävien siirtäminen kansallisessa oikeudessa EU:n jäsenvaltioiden välinen virka- ja hallinnollinen apu EU-oikeuden velvoitteet Turvallisuustutkintalaki ja toisen jäsenvaltioin avustaminen tutkinnassa KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA V TUTKINTAPROSESSI JA TOIMIVALTANORMIT ONNETTOMUUKSISTA ILMOITTAMINEN JA TUTKINNAN ALOITTAMINEN Onnettomuuksista ilmoittaminen valtioiden välillä Onnettomuuksista ilmoittaminen valtion sisällä Tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen TUTKINTAELIMEN OIKEUS PÄÄSTÄ ONNETTOMUUSPAIKALLE Normiperusta Toimivaltuuden perusoikeuskytkentä TUTKINTA-AINEISTON SUOJAAMINEN JA ALUEEN ERISTÄMINEN Normiperusta Toimivaltuuden perusoikeuskytkentä OIKEUS TARKASTAA JA OTTAA HALTUUN ESINEITÄ Normiperusta Perusoikeuskytkentä Tarkastuksen toteuttaminen Oikeusturvajärjestelyt turvallisuustutkinnassa TIEDONHANKINTA VIRANOMAISTEN SALASSA PIDETTÄVISTÄ TIEDOISTA Normiperusta Tutkinnassa tarvittavien salassa pidettävien tietojen luovutusedellytykset Tiedonsaantioikeuden toteuttaminen TELEVIESTINNÄN TALLENTEET JA TUNNISTUSTIEDOT YLEISISTÄ JA VIRANOMAISVERKOISTA Tiedonhankinnan normiperusta ja perusoikeuskytkentä Perusoikeuden rajoitusedellytykset TERVEYDENTILATIEDOT JA KUOLEMANSYYNTUTKINNAN TULOKSET Tiedonhankinnan normiperusta Perusoikeuden rajoitusedellytykset ja terveydentilatietojen luovuttaminen tutkintaan Kuolemansyyntutkinta ja sitä koskevien tietojen luovuttaminen turvallisuustutkintaan

17 xiii 8 OIKEUS KUULLA HENKILÖITÄ Normiperusta Kuulemisen toimittaminen; kuultavan asema, oikeudet ja velvollisuudet TUTKINNAN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINTASELOSTUKSEN JULKAISEMINEN Tutkintaselostuksen julkaiseminen sekä siihen liittyvät menettelysäännökset Tutkinnan päättyminen ja lopetetun tutkinnan uudelleen aloittaminen Tutkintaselostuksen rakenne ja sisältö Tutkintaselostuksesta annettavat lausunnot Tutkintaselostuksen jakelu Tutkintaselostuksen julkisuus ja salassa pidettävät tiedot Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Tutkintaselostuksen julkisuus Suomen kansallisessa lainsäädännössä Tutkinnan johdosta annettavat suositukset Kansainväliset sopimusmääräykset ja EU-oikeuden velvoitteet Suositusten asema ja merkitys kansallisessa oikeudessa KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA VI KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA JA LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTÄMISTARPEITA

18 xiv Lähteet Kirjallisuus 1 Aarnio, Aulis: Suomen jäämistöoikeus II. Jyväskylä Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Juva Aarnio, Aulis: Oikeussääntöjen systematisointi ja tulkinta. Minun metodini (toim. Juha Häyhä). Porvoo 1997, s Aarnio, Aulis: Oikeusteoriasta; Mitä seuraavaksi? Lakimies , s Aarnio, Aulis: Oikeuslähde. Encyclopædia Iuridica Fennica VII osa. Oikeuden yleistieteet. Jyväskylä 1999, s Aarnio, Aulis: Tulkinnan taito. Helsinki Akande, Dapo: International Organisations. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 s Akehurst, Michael: Akehurst s modern introduction to international law. London : Routledge, Repr Alexy, Robert: Theorie der Grundrechte. Frankfurt am Main, Suhrkamp, Amerasinghe, Chittharanjan Felix: Principles of the institutional law of international organizations. Cambridge University Press. Cambridge Arajärvi, Pentti: Toimeentuloturvan oikeellisuus: toimeentuloturvaa koskevan lainsäädännön suhde perustuslakiin, erityisesti perusoikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja yhteisöoikeuteen. Helsinki: Aust, Anthony: Pacta Sunt Servanda. In R. Wolfrum (Ed.), The Max Planck Encyclopedia of Public International Law, Oxford University Press, 2009, online edition [www.mpepil.com]. Autere, Tenho: Oikeus ilmatilan käyttöön siviili-ilmailutarkoituksessa rauhan aikana erityisesti Suomen ilmailujulkisoikeutta silmällä pitäen. Vammala Björne, Lars: Oikeusjärjestelmän kehityksestä. Vammala Saman tekijän julkaisut ovat vuosiluvun mukaisessa järjestyksessä, koska tekstissä viitataan julkaisuihin tekijän nimellä ja vuosiluvulla. Mikäli tekijällä on useita julkaisuja samalta vuodelta, nämä on erotettu toisistaan kirjaimilla a, b, c jne.

19 xv Brusiin, Otto: Joustavat normit oikeudenkäytössä. Defensor Legis 1938, Boyle, Alan: Soft Law in International Law-Making. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 s Borchardt, Klaus-Dieter: Yhteisön oikeuden perusteet. Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Luxemburg Brownlie, Ian: Principles of public international law Oxford Brölmann, Catherine: The institutional veil in public international law: international organisations and the law of treaties. Hart Publishing. Oxford Craig, Paul Búrca, Gráinne de: EU law: text, cases, and materials. Oxford University Press, Oxford Craig, Paul: EU administrative law. Oxford University Press. Oxford Crawford, James Olleson Simon: The Nature and Forms of International Responsibility. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 p Dworkin, Ronald: Taking rights seriously. London: Duckworth, Diederiks-Verschoor, I. H. Ph.:An introduction to air law.6. rev. ed. Deventer: Kluwer Eerola, Risto, Mylly Tuomas, Saarinen Päivi: EU-oikeuden perusteet Tampere 4. muuttumaton p Engström,Viljam: Lissabonfördraget och EU:s flexibilitetklausul: En utvecklingsmekanism i utveckling. Rätt och utveckling Oikeus ja kehitys. Viljam Engström (red): Rätt och utveckling Oikeus ja kehitys. Åbo 2010, s Erikson Lars, D: Kansansuvereenisuus. Encyclopædia Iuridica Fennica V osa Julkisoikeus. Jyväskylä 1998, s Ervo, Laura: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti, Vantaa Evans, Malcolm D: The Law of the Sea. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006, s Falcón y Tella, María José: Three-Dimensional Theory of Law. Martinus Nijhoff Publishers 2010, Leiden, Netherlands.

20 xvi Falk, Richard. A: On the Quasi Legal Competence of the General Assembly. In: International organizations edited by Jan Klabbers (Original in American Journal of International Law 1966 pp ) Burlington, USA. pp Fitschen, Thomas: Vienna Congress (1815). In R. Wolfrum (Ed.), The Max Planck Encyclopedia of Public International Law, Oxford University Press, 2009, online edition [www.mpepil.com]. Fitzmaurice, Malgosia: Practical working of the Law of the Treaty. In: International law, edited by Malcolm D. Evans. Oxford 2006 s Fitzmaurice, Malgosia - Olufemi Elias: Contemporary issues in the law of treaties. Eleven International Publishing, Utrecht D. Gutmann: L objectif de simplification du langage legislative. Teoksessa in Les Mots de la loi, sous la dir. de N. Molfessis, Paris, Economica s Habermas, Jurgen: Theorie des kommunikativen Handelns 1 2. Frankfurt am Main1981. Hakalehto-Wainio, Suvianna: Valta ja vahinko: Julkisen vallan käyttäjän vahingonkorvausvastuu vahingonkorvauslaissa. Helsinki Hakalehto-Wainio, Suvianna: Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun peruskysymyksistä. Defensor Legis N:o 4 /2009, s Hakapää, Kari (1998 a): Aluevedet. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää, Kari (1998 b): Arktiset alueet. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää, Kari (1998 c): Avaruus. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää, Kari (1998 d): Valtioalue. Encyclopædia Iuridica Fennica VI osa. Kansainväliset suhteet. Jyväskylä 1998, s Hakapää Kari: Merten valtiosääntö: YK:n merioikeusyleissopimus valtiokäytännössä. (toim.) Markus Aarto ja Markku Vartiainen. Ilkka Saraviidan juhlakirja Oikeus kansainvälisessä maailmassa. Helsinki s Hakapää, Kari: Innocent Passage. In R. Wolfrum (Ed.), The Max Planck Encyclopedia of Public International Law, Oxford University Press, 2009, online edition [www.mpepil.com]. Hakapää, Kari: Uusi kansainvälinen oikeus. Helsinki Hakapää, Kari: Uusi kansainvälinen oikeus. Jyväskylä 2010.

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2011-2012

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2011-2012 YLEISET OIKEUSJÄRJESTYSOPINNOT Syyslukukausi 5311002 Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op 6.-8.9., 28.9. suoritustapa: harjoitustehtävät 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op 12.9.-21.9. x x x x x x 5311304

Lisätiedot

2. Lavapuro, J. 1997: Finland Och Rättighetsreformen. [Finland and Fundamental rights reform]. Mennesker og rettigheter 3/4 1997, s. 333-338.

2. Lavapuro, J. 1997: Finland Och Rättighetsreformen. [Finland and Fundamental rights reform]. Mennesker og rettigheter 3/4 1997, s. 333-338. LIST OF PUBLICATIONS Juha Lavapuro 25.9.2012 A. Articles in refereed scientific journals 1. Lavapuro, J., Ojanen T. & Scheinin M.: Rights-Based Constitutionalism in Finland and the Development of Pluralist

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2015-2016

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT 2015-2016 YLEISET OIKEUSJÄRJESTYSOPINNOT / ON-TUTKINTO 1. vuosi Syyslukukausi 5311002 Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op 3.9.-8.9. suoritustapa: harjoitustehtävät 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op 8.9.-21.9.

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 1. Yliopistomallin muutos ja yliopistolain säätäminen 1 1.1. Humboldtilaisesta moderniin yliopistoon 1 1.2. Yliopistolain

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Ajantasaiset vastaanottoajat ilmoitetaan tiedekunnan www-sivuilla. Tiedekunta Opettajaluettelo

Ajantasaiset vastaanottoajat ilmoitetaan tiedekunnan www-sivuilla. Tiedekunta Opettajaluettelo 5.2. Lapin yliopisto 134 Ajantasaiset vastaanottoajat ilmoitetaan tiedekunnan www-sivuilla. Tiedekunta Opettajaluettelo Osoite: Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta PL 122, 96101 Rovaniemi Gayim,

Lisätiedot

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) ALUE1007 Aluetieteen perusteet 5 op HALL1010 Julkinen johtaminen 5 op JOIK1012 Oikeus yhteiskunnassa 5 op SOTE1006 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 op FIHA1001 Julkisen

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia OHJELMA 5.9.2013 LAINVALMISTELUN KOULUTUSOHJELMA Moduuli 1: Lainvalmisteluprosessin hallinta Aika 16. 17.9.2013 Paikka HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia Vastuuhenkilöt

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tietoturva ja johdon vastuu

Tietoturva ja johdon vastuu Tietoturva ja johdon vastuu Jan Lindberg & Mika J. Lehtimäki 21.1.2014 18.10.2011 1 Esityksen rakenne Tietoturvalainsäädännön nykytila Vahingonkorvausvastuun rakenne Vastuu yhtiölle Vastuu kolmansille

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Antti Belinskij Oikeus veteen Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

EU-Rikosoikeus. Sakari Melander

EU-Rikosoikeus. Sakari Melander EU-Rikosoikeus Sakari Melander TALENTUM Helsinki 2015 2., uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sakari Melander Yhteistyössä Lakimiesliiton kustannus ISBN 978-952-14-2408-3 ISBN 978-952-14-2409-0

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa M a t t i K u u l i a l a Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Røgalarm CCTSA53200 Almost invisible Smokealarm CCTSA53200 Almost invisible (Cavius type 2001-TK001)

Røgalarm CCTSA53200 Almost invisible Smokealarm CCTSA53200 Almost invisible (Cavius type 2001-TK001) Røgalarm CCTSA53200 Almost invisible Smokealarm CCTSA53200 Almost invisible (Cavius type 2001-TK001) Produktet har haft 3 godkendelsesnummre: The product has had 3 approval numbers: Frem til maj 2012 var

Lisätiedot

Johtokunnan kokous 7 C/2015

Johtokunnan kokous 7 C/2015 Pöytäkirja 7 C/2015 1 (5) Johtokunnan kokous 7 C/2015 Aika tiistai klo 13.15-13.50 Paikka Valmistelija Puheenjohtaja tiedekunnan kokoushuone Ruotsalainen, Mirkka, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi LIITE I Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohteluun oikeuttava alkuperäasema ILMOITUS Hankkijan

Lisätiedot

Perusoikeudet, spämmi ja tietoyhteiskuntapolitiikka. Mikko Välimäki 30.3.2004

Perusoikeudet, spämmi ja tietoyhteiskuntapolitiikka. Mikko Välimäki 30.3.2004 Perusoikeudet, spämmi ja tietoyhteiskuntapolitiikka Mikko Välimäki 30.3.2004 Yhteenvetoa edellisistä Tekijänoikeus, patentit ja tekniset suojakeinot tekevät informaatiotuotteista ja ohjelmistoista omaisuutta

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2126 PRESIDENTIAL ELECTIONS 2006: CANDIDATE RESPONSES TO HS CANDIDATE SELECTOR

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Kliininen auditoinnin

Kliininen auditoinnin Kliininen auditoinnin kansainväliset näkökulmat Seminaari 12.12.2006 Hannu Järvinen STUK hannu.jarvinen@stuk.fi 1 LEGAL ASPECTS Council Directives are addressed to Member States and are binding as regards

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 116 119 SISÄLLYS N:o Sivu 116 Laki Kiinan kanssa kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Hallinto-oikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto)

Hallinto-oikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Hallinto-oikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Hallinto-oikeus 25 op opinto-oikeus 1.8.2011 31.12.2012 Hallinto-oikeus on oikeudenalana, oikeusjärjestyksen osana, varsin laaja. Sen piiriin kuuluvat lukuisat

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

ISSRC Information Systems Security Research Center. University of Oulu, Department of Information Processing Science T.Wiander, M.

ISSRC Information Systems Security Research Center. University of Oulu, Department of Information Processing Science T.Wiander, M. ISSRC Information Systems Security Research Center University of Oulu, Department of Information Processing Science T.Wiander, M.Siponen TIMO WIANDER M.Sc (IS), B.Sc (Marketing) Project Manager ISSRC ISO/IEC

Lisätiedot

ETA-KELPOISUUSKOE 2013-2014

ETA-KELPOISUUSKOE 2013-2014 1 (8) 5.6.2013 Liite 2/ ETA-KELPOISUUSKOE 2013-2014 Toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella on mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään,

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EASA Regional Workshop 27.2.2013 Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus lentomiehistöjä koskeviin säädöksiin (Komission asetukset (EU) N:o 1178/2011 ja 290/2012) 08:30 09:00

Lisätiedot

Julkisoikeus: hallinnon juridiikan ohjelma

Julkisoikeus: hallinnon juridiikan ohjelma 63 Julkisoikeus: hallinnon juridiikan ohjelma Tieteenalana ja yliopistollisena oppiaineena julkisoikeus käsittelee valtiota, kuntia ja muita julkisyhteisöjä, niiden oikeudellista rakennetta, julkisen vallan

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot