Rytmejä ja rajankäyntiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rytmejä ja rajankäyntiä"

Transkriptio

1 1 Rytmejä ja rajankäyntiä

2 2 Marita Muukkonen, Opetushallitus 1998 Kansi Antti Porkka Taitto Pirjo Hilkku ISBN Hakapaino Oy

3 3 Rytmejä ja rajankäyntiä Kokemuksia monikulttuurisuuskasvatuksesta koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä Marita Muukkonen (toim.)

4 4 Lukijalle Euroopan unionin rasismin vastaisena teemavuonna 1997 pyrittiin saamaan koko suomalainen yhteiskunta sitoutumaan hyvien etnisten suhteiden edistämiseen. Kansainvälistyminen ja siihen liittyvä lisääntyvä monikulttuurisuus kuuluvat suomalaisen osaamisen keskeisimpiin haasteisiin, joihin kaikkien oppilaitosten on kyettävä vastaamaan. Suvaitsevaisuuden lisääminen ja rasismin ehkäisy ovat siksi keskeisiä kasvatustavoitteita. Niiden toteutumista Opetushallitus pyrki tehostamaan teemavuonna tukemalla asiaa edistävien hankkeiden käynnistämistä. Opetushallitus toivoo tässä julkaistavien hankeselostusten antavan virikkeitä muille oppilaitoksille. Esitetyt hankkeet jatkuvat ja muovautuvat tulevien vuosien varrella. Ne eivät pyri olemaan toimintamalleja, mutta niistä toivotaan löytyvän esimerkkejä erilaisista suvaitsevaisuuskasvatuksen keinoista, jotka voivat sisältyä oppilaitosten arkipäivään. Kasvatus ja opetus edistävät suvaitsevan yhteiskunnan rakentamista ja elintilan luomista eri kulttuureille. On välttämätöntä, että Suomessa panostetaan edelleen suvaitsevaisuuskasvatukseen. Kasvatustyö edellyttää opettajien ja muun kouluhenkilöstön osaamista sekä oppilaitosjohdon ja oppilaiden tukea. Suuret kiitokset koulujen ja oppilaitosten johdolle, opettajille, opiskelijoille ja muille projekteissa mukana olleille. Jukka Sarjala pääjohtaja

5 5 Sisällys Lukijalle Jukka Sarjala... 4 Saatteeksi. Sitoudutaan ihmisyyteen Kaarina Suonio... 7 Apollon yhteiskoulu, Pelimannin ala-aste, Helsinki ja Havukosken yläaste, Vantaa En oikein tunne romaneja Anne Luusalo, Marja Paukku ja Tarja Ruohonen... 9 Pelimannin ala-aste, Helsinki Vuoropuhelua suomeksi ja somaliksi Ilona Kuukka Centrala lågstadiet, Närpes högstadium, gymnasium, medborgarinstitut och Sydösterbottens yrkesskola, Närpes I Österbotten bryts språkmurar ner Johan Berglund, Rainer Böling, Ebba Carling, Christina Holmberg, Steffan Holmberg, Christina Jansson ja Frey Österberg Keskustan ala-aste, Närpiön yläaste, lukio, kansalaisopisto ja Etelä-Pohjanmaan ammattikoulu, Närpiö Pohjanmaalla murretaan kielimuureja Johan Berglund, Rainer Böling, Ebba Carling, Christina Holmberg, Steffan Holmberg, Christina Jansson ja Frey Österberg Otavan Opisto Haasteena hiljainen enemmistö Tuija Salminen Outokummun ammatillinen oppilaitos Lyhyt matka Venäjälle? Eila Nissinen... 39

6 6 Pohjois-Hervannan yläaste, Tampere Maahanmuuttajatyötä antaumuksella ja talonpoikaisjärjellä Hilkka Haapaniemi Pukinmäen yläasteen koulu, Helsinki Musiikki kulttuurien välisenä siltana Sampo Idstam ja Pirjo Nenonen Päiväkehrän ala-aste, Espoo Yhdessä maailmalla: Elämyksellistä oppimista Kaarina Hakuri Turun Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Poliisi palveluksessanne Rauno Laine ja Osku Laukkanen Lopuksi Marita Muukkonen Järjestöjä ja viranomaisia Materiaalia... 68

7 7 Saatteeksi Sitoudutaan ihmisyyteen Kansainvälistyminen alkaa kotiportilta. Kansainvälinen kanssakäyminen ei ole suomalaisille uutta. Tänään se on entistä tärkeämpää. Suomalaiset yritykset ovat toimineet jo pitkään ulkomailla. Suomeen kaivataan yhä lisää yritteliäisyyttä. Ammattiin tähtäävään koulutuksen kaikilla tasoilla kansainvälistymisprojektit ovat opinahjon tason keskeinen mitta. Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta ja kansainvälisyyskasvatusta. Haluamme maailmalle ja panostamme siihen. Me myös odotamme, että meitä kohdellaan hyvin Euroopassa ja muualla maailmassa. Onneksi kansainvälistymiseen ei tarvitse hakea kaukaa oppia. Maahanmuuttajat ja kansalliset vähemmistöt ovat lähellämme. Yhdessä toimien opimme kansainvälisyyden perustaitoja, vuorovaikutusta yli kulttuurirajojen ja erilaisuuden hyväksymistä sekä ihmisen arvostamista taustasta, rodusta tai uskonnosta riippumatta. Maahanmuuttaja on voimavara. Ulkomaalaisten osuus väestöstämme on läntisen Euroopan pienin, mutta määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti. Kehityksen myötä on tullut paljon hyviä asioita ja uusia mahdollisuuksia. Pakolaisia vastaanottaneet kunnat ovat onnistuneet kansainvälistymisessä paremmin kuin kunnat, joissa ei ole kokemuksia ulkomaalaisten kanssa elämisestä. Kouluissa, joissa on ulkomailta tulleita pieniä tai suuria oppilaita, kasvetaan kansainvälisiin taitoihin ja valmiuksiin luonnonmenetelmällä. Tutkimus, kauppa, taide ja urheilu ovat hyötyneet uussuomalaisista. Meillä on huomattu Ruotsin tapaan, että maahanmuuttajien lapset muodostavat lahjakkuusreservin monilla aloilla. Syntyvyyskin on liian alhainen Suomen tulevaa ikärakennetta ajatellen. Maahanmuuttajien myötä suomalaiseen arkeen on tullut enemmän iloa ja väriä. Ajatellaan vaikka ruokakulttuuria tai musiikkia. Muukalaispelko synnyttää rasismia. Kaikki eivät iloitse kansainvälisyyden lisääntymisestä kaukaisessa ja luonnonoloiltaan ankarassa maassamme. Erilaisuuden pelko on omaa epävarmuuttamme. Se ruokkii ennakkoluuloja, jotka voivat kypsyä rasismiksi; avoimeksi tai peitellyksi syrjinnäksi. Rasismilla on monet kasvot. Se ulottuu tylystä viranomaiskohtelusta katuväkivaltaan ja eristetyksi joutumiseen lukemattomissa arjen tilanteissa. Rasismi on rikos ihmisyyttä vastaan. Ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Rasismin tekee vakavaksi se, että yksilö joutuu kärsimään ryhmään kohdistuvista ennakkoluuloista. Syrjintä on leimaamista ja alistamista. Syrjintään syyllistyvä oikeuttaa tekonsa pitämällä syrjimänsä ihmisen edustamaa ryhmää vähemmän arvokkaana kuin omaansa ja siis tätä ihmistä vähemmän arvokkaana kuin itseään. Pahimmat hirmuteot historiassa on tehty ja tehdään tänäänkin etnisten ja uskonnollisten erojen nimissä. Rasismi on aina vaarallista.

8 8 Ihmisyyden kunnioittamisen, jokaisen ihmisen arvon tunnistamisen, tulisi olla itsestäänselvyys. Toisen polkeminen ei lisää omaa arvoa. Se pienentää molempien ihmisyyttä. Arki ratkaisee kotoutumisen. Maahanmuuttajan päivittäinen elinympäristö ja kohtaamiset naapureiden, opiskelutovereiden ja mahdollisten työtovereiden, viranomaisten, palveluhenkilöstön, kadunmiesten ja -naisten kanssa ovat tärkeimpiä. Torjutuksi tai hyväksytyksi tuleminen arjen lukemattomissa tilanteissa on minäkuvan kannalta mullistava kokemus kenelle tahansa. Maahanmuuttaja on erityisen herkistynyt ympäristön reaktioille. Usein hän tulee ylivoimaisen vaikeista olosuhteista ja joutuu ponnistelemaan jatkuvasti tottuakseen uuden ympäristön odotuksiin. Hän tarvitsee hyviä kokemuksia ja tukea, ei tölvimistä ja tuijottamista. Hiljainen enemmistö on avainasemassa. Enemmistö suomalaisista ei ole rasisteja. Enemmistö on kuitenkin hiljaa, ei puutu tilanteisiin, eikä ota avoimesti kantaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asenteisiin omalla käyttäytymisellään. Ei ole pakko piiloutua hiljaiseen enemmistöön. Jokaisen kohdalle tulee tilanteita, joissa voi vastustaa muukalaisvihaa ja vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Katsotko sivuun jos maahanmuuttajaa kohdellaan huonosti, myötäiletkö jos vähemmistöjä haukutaan, nauratko mukana jos kerrotaan rasistisia vitsejä. Rasismi ei ole isänmaallisuutta. Tutkimusten mukaan jotkut nuoret, varsinkin pojat, pitävät rasismia isänmaallisuutena. Suurempaa väärinkäsitystä ei ole olemassa. Isänmaallisuus on hyvä asia. Tämän päivän maailmassa voimme olla ylpeitä isänmaastamme vain jos täällä kohdellaan kaikkia ihmisiä ihmisinä. Lainsäätäjä ja viranomaiset huolehtivat maahanmuuttajapolitiikastamme. Se ei ole hallitsematonta. Yksilön ei tule ottaa oikeutta omiin käsiinsä. Lisäksi rasistiset teot ovat isänmaamme lainsäädännön mukaan rangaistavia. Ennakkoluulojen ja vihan lietsomisella ei saa tehdä kauppaa. Osa mediasta käyttää vastenmielisellä tavalla muukalais- ja vähemmistövihaa myynnin edistämiseen. Kunnalliset tiedotusvälineetkin repivät mielellään myyviä otsikoita kielteisistä asioista. Suuren yleisön kuva maahanmuuttajista ja vähemmistöistä muodostuu paljolti median kautta. Mediaan kannattaa vaikuttaa ja siltä voi vaatia tasapuolisempaa uutisointia vähemmistökysymyksissä. Ihmisoikeuksia ei voi alistaa gallupdemokratialle. Jokainen ihminen on rodusta, uskonnosta, kielestä, iästä ja sukupuolesta riippumatta ihmisoikeuksien piirissä. Ihmisen arvosta tai oikeuksista ei voi päättää mielipidetiedustelujen perusteella. Ihmisiin kannattaa luottaa. Silloin voi saada nenilleen, mutta silloin saa myös monin verroin enemmän kanssakäymiseen rohkaisevia kokemuksia. Ryhmää koskevat ennakkoluulot ruokkivat rasismia. Ennakkoluulot osoittautuvat harhaanjohtaviksi, kun tutustumme yksilöön. On hyvä muistaa, että ihminen ei ole täydellinen; emme me Suomessa syntyneet eivätkä muualta tänne tulleet tai perinteiset vähemmistömme. Silti ja sen vuoksi voisimme suvaita toisiamme paremmin. Kaarina Suonio Rasismin vastaisen valtuuskunnan puheenjohtaja

9 9 Apollon yhteiskoulu, Pelimannin ala-aste, Helsinki ja Havukosken yläaste, Vantaa En oikein tunne romaneja Anne Luusalo, Marja Paukku & Tarja Ruohonen Apollon yhteiskoulu ja Pelimannin ala-aste Helsingistä sekä Havukosken koulu Vantaalta toteuttivat projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää pääkaupunkiseudun oppilaiden mielipiteitä ja käsityksiä romaneista. Romaniväestön koulutusyksikön kulttuurisihteeri Janette Grönfors Opetushallituksesta ehdotti romaniteemaa käsittelevää ainekirjoitusprojektia Pelimannin ala-asteelle. Projektiin pyydettiin mukaan Apollon yhteiskoulu ja Havukosken koulu. Koulut pyrittiin valitsemaan sellaisilta alueilta, joilla asuu romaneja tai jotka ovat muuten monikulttuurisia. Alueilla on paljon kaupungin vuokra-asuntoja, mikä luo oman leimansa elämälle ja mahdollistaa erilaisten ihmisten kanssakäymisen. Apollon yhteiskoulu: Rohkeasti puolesta ja vastaan Apollon yhteiskoulussa on noin 600 oppilasta: yläasteella 350 ja lukiossa 250. Romaneja on koulussa yksitoista ja maahanmuuttajia kaksikymmentäyhdeksän. Aineita kirjoittivat koulun yhdeksäsluokkalaiset. Janette Grönfors kävi esittelemässä luokille romanikulttuuria. Vierailu koettiin oikealla tavalla informatiiviseksi ja kiihkottomaksi. Janetten käynnillä oli erittäin myönteinen vaikutus romaneihin, mutta myös muut oppilaat suhtautuivat aiheeseen asiallisesti ja kiinnostuneesti kysellen ja keskustellen. Opettajat rohkaisivat oppilaita kertomaan kirjoitelmissaan rehellisesti omia mielipiteitään. Jo otsikot tarjosivat mahdollisuuden ottaa kantaa myönteisesti tai kielteisesti. Aiheet olivat: 1. Mitä tiedän romaneista? 2. Käsityksiäni romaneista 3. Millaista olisi elää vähemmistön edustajana Suomessa? 4. Tuntemiani romaneja 5. Ystäväni on romani 6. Minäkö rasisti? 7. Sellaisia romanit ovat 8. Kohtasin kerran tiellä mustalaisen Apollossa kirjoitettiin kolmen päivän aikana 102 ainetta. Osa aineista kirjoitettiin ennen Janette Grönforsin informaatiotilaisuutta ja osa sen jälkeen, mikä näkyi kirjoitelmissa runsaampana historiatietojen osuutena.

10 10 Yhdessätoista aineessa oli erittäin positiivisia kokemuksia. Saman verran löytyi selkeästi kielteisiä aineita. Loput aineet sijoittuivat sarjaan rohkeasti pohdiskellen puolesta ja vastaan. Useat kirjoittajista korostivat, että jotkut kokemukset olivat kavereiden kertomia, joten niihin pitää suhtautua varovasti. Kymmenellä oppilaalla oli hyviä kokemuksia romaniystävistä. Yhdellä oppilaalla oli romaniperhe tuttavana. Muutamilla oli kokemuksia naapuruudesta romanien kanssa. Monissa kirjoitelmissa kaivattiin lisää tietoa romanikulttuurista, jotta romaneja voisi ymmärtää paremmin. Toivottiin myös, että heihin voisi tutustua vaikka romanikodeissa. Tietoisuus romanien syrjinnästä nousi esille muutamissa aineissa. Aineissa huomioitiin, että Suomessa romaneilla on nykyään paremmat olot kuin muualla maailmassa. Muutamissa aineissa mainittiin myös se, että romanin tekemä rike tai rikos nostetaan helpommin esille lehdistössä kuin valtaväestöön kuuluvan tekemä rike. En oikein tunne romaneja. Jotkut sanovat, että ne ovat täysiä pettureita ja jotkut taas, että ihan OK. Kuten jo sanoin, en tunne heitä, joten en voi leimatakkaan. Toivoisin, että tuntisin heitä paremmin.[ ] En ole mikään rasisti, joten minua ottaa pannuun se, että jos joku romani tai joku muu tummaihoinen tekee rikoksen, niin siitä on hirveä etusivun juttu lehdessä, mutta jos joku suomalainen tekee rikoksen siitä ehkä on jossain takasivulla pari riviä tekstiä. (Poika, 9-luokka.) Muutama nuori pohti, että on varmaan aika raskasta olla vähemmistön edustaja, koska silloin saa taakakseen inhoa ja syrjintää. Moni myönsi ennakkoluulonsa, mutta halusi päästä niistä eroon ja oppia suhtautumaan kaikkiin etnisiin ryhmiin avoimesti ja myönteisesti. Yksi kirjoittaja kiteytti ajatuksensa näin: Vähänkin rasismia on liikaa rasismia. Minä en henkilökohtaisesti ole rasisti tai ainakaan halua olla. Minuunkin kuitenkin vaikuttaa toisten puheet. Yritän kuitenkin miettiä, ovatko ne vain juoruja. Kaiken kaikkiaan ei minulla ole mitään romaneja vastaan. (Poika, 9-luokka.) Nuorilla oli myönteisiä kokemuksia romanien musikaalisuudesta, kauniista vaatteista, reiluudesta, perhe- ja sukurakkaudesta, ryhmähengestä, vanhempien kunnioittamisesta, puhtaudesta, kädentaidoista, hevostenhoidosta sekä raveista. Ensimmäinen asia, jota ihailen romanikulttuurissa, on heidän sukurakkautensa. Perisuomalaisissa perheissä tämä on harvinaisempaa, ainakaan sitä ei näytetä yhtä avoimesti. Romanit ovat muutenkin herkästi, voimakkaasti ja avoimesti reagoivia ihmisiä, ja kun joku on esimerkiksi joutunut sairaalaan, käy koko suku

11 11 häntä katsomassa. Kaikkein parasta on, että vierailijat ovat mukana omasta halustaan, huolestaan ja kiintymyksestään. (Tyttö, 9-luokka.) Romanien vilkkaus nousi positiivisena asiana esille. Romanit eivät jurota, vaan ovat avoimia, rohkeita ja iloisia. Aineissa mainittiin myös, että romaneilla on hyvä itsetunto. Useissa aineissa painotettiin romanien olevan samanlaisia kuin muidenkin ihmisten. Nuoret huomioivat sen, ettei yhden ikävän tapauksen takia saa tehdä yleistyksiä koko romaniväestöstä: yksilö ei ole koko yhteisö. Kielteisinä kokemuksina nousivat aineissa esille mm. seuraavat asiat: romaneja pitää varoa, väistää, välttää, pelätä romanin kohdatessa pitää olla kontrolli päällä, ettei sano mitään väärää romanit ovat epärehellisiä, äkkipikaisia, kiivaita, ylimielisiä, itsekkäitä, koviksia, tappelunhaluisia, hyökkääviä, rääväsuisia loisia, kovaäänisiä, itsetietoisia, temperamenttisia, hankalasti lähestyttäviä, epäluotettavia romanit halveksivat muita, ovat itse rasisteja, kiroilevat, ylpeilevät, koreilevat vaatteilla, varastavat, huijaavat, ovat laiskoja, eivät tee töitä tai käy kouluja eivätkä välitä säännöistä romanit pitävät itseään muita parempina, vaativat itselleen etuja vaikkeivät tee itse mitään romanit kerjäävät ja elävät sosiaalituen varassa ja vievät asunnot romaneilla on iso suku, joka vie ihmiseltä mahdollisuuden yksityisyyteen romanit todistelevat miehisyyttään romanit ovat itse luoneet asemansa Vaikka en pidäkään romaneista, niin ovathan hekin ihmisiä, vain erilaisia kuin me. Ehkä suomalaiset eivät pidä mustalaisista, mutta ei se meistä rasisteja tee. Entä pitävätkö romanit meistä? Vastaus on valehtelematta varmasti, että he eivät pidä meistä erityisesti. Ovatko he silloin rasisteja? Vaikka he ovatkin vähemmistöä, niin me käymme rehellisesti työssä ja maksamme rehellisesti veroja ja pidämme yhteiskuntaamme pystyssä. (Tyttö, 9-luokka) Projekti sytytti opettajat ja oppilaat. Opettajainkokouksessa nousi esille vahva ajatus, että kaikista vähemmistökulttuureista tarvittaisiin tietoiskuja. Romani-teeman ympärille kaivataan yhteistyökumppaneita Helsingin keskustasta ja muualta Suomesta. Mielessä liikkuu kauaskantoisempi ajatus: romaneihin suhtautumisesta voitaisiin tehdä tutkimus.

12 12 Havukosken koulu: Erot kielessä ja pukeutumisessa Havukosken koulussa on neljäsataa oppilasta, joista maahanmuuttajia on noin viisikymmentä. Koulussa ei ole tällä hetkellä romaneja. Janette Grönfors esitteli romanikulttuuria oppitunnin ajan projektiin osallistuville seitsemäsluokkalaisille ja heillä oli mahdollisuus kysellä romaneista. Kirjoitelman otsikkona oli Romanit ja muut suomalaiset mikä meitä yhdistää?. Puolet kahdestakymmenestä kirjoitetusta aineesta oli neutraaleja, referaatti-tyyppisiä kirjoitelmia. Janetten jakamaa tietoa oli toisteltu melko uskollisesti. Esille nousivat mm. Intiasta lähdön syyt, kiertolaiselämä ja vanhat ammatit. Tähän vaikutti todennäköisesti se, että useimmilla kirjoittajista ei ollut aikaisempia kokemuksia romaneista. Otsikkoa Romanit ja muut suomalaiset mikä meitä yhdistää? oli käsitelty harvassa aineessa. Neljässätoista aineessa oli otsikon sijaan pohdittu erottavia ominaisuuksia lähinnä kielessä ja pukeutumisessa. Omia havaintoja oli viidessä kirjoitelmassa. Selkeästi negatiivisia kokemuksia oli kahdessa aineessa. Minun mielestäni romanit varastavat paljon, olen itse nähnyt ja kuullut. He varastavat kultaliikkeistä kultakelloja, koruja. He myös ryöstävät vanhuksia, vanhuksilta he vievät rahaa. On hyvät puoletkin, jotkut tekevät paljon työtä Jotkut romanit myyvät varastettua roinaa, jotkut taas itse hankittua tavaraa. (Poika, 7-luokka.) Huonoina piirteinä esitettiin mm. varasteleminen, ryösteleminen, puukottaminen, uhkaileminen, riidan haastaminen, huumeiden ja varastetun tavaran myynti, kiivasluonteisuus, valehteleminen ja huijaaminen. Myönteisinä kokemuksina nousivat esille mm. perheen ja suvun kiinteys, perinteet, upeat vaatteet ja hevosharrastus. Yksi kirjoittajista kertoi, että perheellä oli romanituttuja. Viidessä aineessa oli korostettu, ettei negatiivisia kokemuksia saa yleistää. Suosituimmaksi ammatiksi mainittiin raviurheilu. Havukosken koulussa suvaitsevaisuuskasvatusta jatketaan ja laajennetaan. Oppilaat on tarkoitus viedä katsomaan tanssiteatteri Raatikon monikulttuurista tanssiteosta Romeo ja Julia, jonka teemoja ovat rakkaus, ennakkoluuloisuus, suvaitsemattomuus ja viha. Ennen esitystä oppilaat osallistuvat työpajaan, jossa on tavoitteena antaa tietoa ja iloa tanssista sekä tarjota tekemisen kautta oivalluksia ihmisenä olemisesta. Empatiaa herätellään elämyksien kautta. Suvaitsevaisuus-teemaa käsitellään myöhemmin erilaisissa kirjoitustehtävissä. Suvaitsevaisuuskasvatus toteutuu ennen kaikkea arjessa: kaikilla on Havukosken koulussa samat oikeudet ja velvollisuudet ja töitä tehdään yhdessä. Vuosittain koulussa järjestetään kansainväliset päivät, jolloin rakennetaan näyttelyitä eri maista ja pidetään basaari, johon oppilaat valmistavat kotimaansa herkkuja myytäviksi. Maahanmuuttajaperheiden nuoret esittelevät muulloinkin kulttuuriaan sekä koulussa että koulun ulkopuolella, esimerkiksi tanssiesityksin. Suvaitsevaisuuskasvatuksessa ovat mukana monet tahot, esimerkiksi oman äidinkielen opettajat ja oppilaiden vanhemmat.

13 13 Pelimannin ala-aste: Arviot asialinjalla Pelimannin ala-asteella on noin 390 oppilasta, joista romaneja on seitsemän ja maahanmuuttajia viisikymmentäkolme. Ainekirjoitusidea esiteltiin ensin opettajainkokouksessa, jossa se sai neutraalin vastaanoton. Ajatusta elävöitettiin romanilasten musiikkikasetilla, lauluvihkolla, romanien Latvo diives -lehdellä ja kirjalla Kultaiset korvarenkaat. Opettajilta pyydettiin, että he tutustuisivat materiaaleihin ja esittelisivät niitä luokissa. Romaniprojektissa oli mukana yksi 5. luokka ja mukautetun opetuksen (EMU) luokka. Aineita kirjoittavissa luokissa tutustuttiin ensin opettajien saamiin materiaaleihin. Viidesluokkalaiset pysyttelivät asialinjalla aineistoa arvioidessaan. Kolmosnelosluokkalaiset olivat aiheesta aidosti innostuneita. Luokan asenne oli ainekirjoituksen aikanakin todella positiivinen. Se, että luokassa on ollut kaksi kertaa romaniavustaja, on vaikuttanut luonnollisen ja tuttavallisen asenteen syntymiseen romaneja kohtaan. Luokalla on aina ollut myös romanioppilas tai kaksi. Ennen aineiden kirjoittamista Janette Grönfors vieraili luokissa. Pienetkin oppilaat kuuntelivat Janettea keskittyneesti, vaikkeivät osanneetkaan heti tehdä kovin monia kysymyksiä. Aineet kirjoitettiin aiheesta Romanien maailma. Janetten pitämällä informaatiotilaisuudella oli selvä vaikutus kirjoitelmiin, jotka olivat melko asiapitoisia. Toki mukana oli oppilaiden omiakin kokemuksia esimerkiksi romanikoulukavereista, -kouluavustajista ja -naapureista. Kolmosnelosluokkalaisten aineista nousivat myönteisinä asioina esille mm. kauniit korut ja vaatteet, yleensä romanien kauneus, reiluus, iloisuus, ystävälliset tavat, perheen tärkeys, hienot juhlat, rohkeus puhumiseen ja laulutaito. Aineissa mainittiin myös, että romaneilla on kaunis lippu, ja he ajelevat Mersuilla. Hämmentävinä seikkoina oppilaat olivat kokeneet mm. villeyden, räyhäämisen, valehtelemisen, huijaamisen, häiritsemisen, tappelemisen, riitelemisen, kerjäämisen, pelottavuuden ja puukot. Käsitykset romanien elinkeinoista vaihtelivat hevosten ja pitsien myynnistä työttömyyteen. Meidän rapussa alapuolella asuu viisi romania. He ovat kivoja ihmisiä ja juttelevaisia, mutta joskus mekastavat, vaikka on heillä ystävälliset tavat. Tamara asuu mummonsa luona, ja Tamara saa välillä leikkiä meillä. Joskus mummo huutaa sen pois ja räyhää kamalasti. Heillä on maatila ja paljon hevosia. Naiset tekevät käsitöitä ja miehet myyvät hevosia ja viinaa ja kelloja. [ ] Meidän perhe kyllä tykkää romani-ihmisistä. Romanit eivät tykkää olla vankilassa, sillä he eivät saa paljon ruokaa vankilassa. Niitten pitäisi olla enemmän kunnolla. (Tyttö, 4-luokka.) Viidesluokkalaiset mainitsivat myönteisinä piirteinä mm. romanien ystävällisyyden, rehellisen työnteon, hevosten kasvattamisen, musikaalisuuden, kauniit puvut, liikunnassa ja veistossa pärjäämisen, käsityötaidot, opiskelun, menestymisen, vanhempien kunnioittamisen sekä oman kielen. Aineissa kerrottiin myös, että romanit ovat hyviä ystäviä ja ihan samanlaisia ihmisiä kuin muutkin suomalaiset. Kielteisinä käsityksinä

14 14 nousivat esille mm. varastaminen, kiusaaminen, puukon kantaminen sekä se, että romanit eivät käy mielellään koulua. He ovat usein jälki-istunnossa ja suomen kieli on heille joskus vaikeaa. Löytyi myös maininta, että romaneja syrjitään, eivätkä he saa työtä. Romanien pilkkaaminen voi johtua siitä, että heitä ei lähetetä tarhoihin ja kerhoihin. Jos heidät lähetettäisiin tarhoihin ja kerhoihin, niin muut ihmiset oppisivat olemaan heidän kanssaan. Se olisi hyvä asia, koska pienenä oppii enemmän.[ ] En vastusta romaneja, mutta en tiedä, että kun romaneille hankitaan mekko, niin pitääkö siihen ottaa kasvunvaraa? (Tyttö, 5-luokka.) Viidesluokkalaisille luettiin aineiden kirjoittamisen jälkeen muutamia Apollon yhdeksäsluokkalaisten kirjoitelmia. Niihin suhtauduttiin asiallisesti ja analysoivasti. Oppilaat olivat iloisia ja ylpeitä siitä, että he olivat saaneet olla projektissa mukana. Romaniprojektilla on ollut positiivisia vaikutuksia, vaikka ne eivät vielä näy konkreettisina koulun ulkopuolella. Projekti on antanut rohkeutta laajentaa yhteistyöverkostoa, joka on jo varsin laaja. Työtä tehdään mm. sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisten, poliisin, nuorisotoimen, kirjaston ja seurakunnan kanssa. Yhteistyöstä toivotaan tietoista ja jatkuvaa. Koulussa aiotaan järjestää romanikulttuurin esittelytilaisuus, johon kutsutaan lähikoulujen opettajat, muita yhteistyökumppaneita ja paikallislehden toimittaja. Tilaisuuteen pyydetään romaneja kertomaan kulttuuristaan sekä laulamaan ja soittamaan. Vastaavia tilaisuuksia on tarkoitus järjestää syksyisin uusille koulutulokkaille, tosin pienimuotoisempina. Silloin otetaan mukaan jokaisen koulussa esiintyvän kulttuurin esittely. Kun vähemmistökulttuureista kerrotaan jo ensimmäisinä kouluvuosina, lasten suhtautuminen muodostuu luontevaksi. Samalla pyritään pääsemään rakentavaan yhteistyöhön eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Koulu elää kansainvälisyyttä vahvasti arjessaan. Esimerkiksi viime vuonna järjestettiin kansainvälinen toimintapäivä, jossa tutustuttiin egyptiläiseen maanmittaukseen, pystytettiin erilaisia näyttelyitä, laulettiin, leikittiin, kerrottiin satuja ja maalattiin. Koulussa toimii myös avoin, kaksikielinen opetusryhmä.

15 15 Pelimannin ala-aste, Helsinki Vuoropuhelua suomeksi ja somaliksi Ilona Kuukka Pelimannin ala-asteen kaksikielisessä opetusryhmässä opiskelee kuusitoista erityistuen tarpeessa olevaa ala-asteen oppilasta, kahdeksan somalialaista ja kahdeksan suomalaista. Ryhmä on toiminut syksystä 1996 lähtien. Luokan tavoitteet, opetuksen järjestelyt ja erilaiset toimintatavat ovat täsmentyneet kokeilun kestäessä. Monet alkuvaiheen ratkaisut muuttuivat ensimmäisen vuoden jälkeen. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että kokeilu virallistetaan lukuvuonna Yksi ryhmän toiminnan tavoitteista on kuntouttaa mahdollisimman moni oppilas yleisopetukseen. Kokeilu on tarjonnut aikaa, rauhaa ja tilaa lasten oppimisvaikeuksien arvioimiselle. Jos ja kun joku oppilaista on siirtymässä takaisin yleisopetukseen, hänelle pyritään järjestämään tätä ennen riittävän pitkä harjoittelujakso.virallinen siirtymispäätös tehdään harjoittelujakson jälkeen. Kun erityisluokan oppilas on harjoittelujaksolla, erityisluokkaan voidaan sijoittaa sellainen yleisopetuksen oppilas, joka hyötyy pienryhmäopetuksesta. Tätä kutsutaan kuntoutusjaksoksi. Kahden vuoden aikana jo neljä oppilasta on siirtynyt yleisopetukseen. Luokka toimii myös avoimena erityisopetuspisteenä ja pyrkii häivyttämään erityisopetuksen ja yleisopetuksen rajaa. Avoin erityisopetus tarkoittaa käytännössä sitä, että oppilailla on tunteja sekä erityisopetuksen että yleisopetuksen ryhmissä. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma tai opinto-ohjelma lukuvuodeksi kerrallaan. Toisin sanoen kullakin oppilaalla on oma lukujärjestyksensä. Mutta mikään ei suju ongelmitta. Avoimen erityisopetuksen mallin toteuttaminen ei ole aina onnistunut. Se vie paljon aikaa koulussa, jossa työtapa on uusi. Luokassa on suurimman osan aikaa kaksi opettajaa ja kahdenkielistä opetusta, suomeksi ja somaliksi. Somalialaisilla lapsilla on mahdollisuus oppia uusia käsitteitä yhtä aikaa molemmilla kielillä. Ryhmän toiminnan puitteissa laaditaan ja kokeillaan kaksikielistä oppimateriaalia sekä kehitetään maahanmuuttajien oppilasarviointia. Ensimmäisenä vuonna oppimateriaalin laatimisessa oli omat ongelmansa: valmiin julkaisun somaliankielinen käännös jouduttiin korjaamaan kokonaan. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja vuoropuhelua kahden kulttuurin välillä edistetään luokassa päivittäin. Arki ei ole aina ruusuilla tanssimista: kokeilun aikana on kohdattu monia kulttuuriin ja uskontoon liittyviä kysymyksiä. Lasten väliset riidat on käyty aina niiden oikeilla nimillä, ei koskaan suomalaisina ja somaleina. Omaa kulttuuria on korostettu vain myönteisessä merkityksessä. Loppujen lopuksi kulttuurit ja traditiot ovat ihmisten tekemiä kaikesta ihmisen aikaan saamasta voidaan keskustella. Kysyminen ja ihmettely ovat vuoropuhelua aidoimmillaan. Aito vuoropuhelu on ainoa tie sellaiseen monikulttuurisuuteen, joka tunnustaa eri ryhmien välisen tasaarvon.

16 16 Yhteystiedot Apollon yhteiskoulu Arentinpolku Helsinki Lehtori Annika Heikkinen Äidinkielen opettaja Marja Paukku puh Havukosken yläaste Tarhakuja Vantaa Äidinkielen opettaja Anne Luusalo puh Pelimannin ala-aste Pelimannintie 16 B Helsinki Erityisluokanopettaja Ilona Kuukka Vs. luokanopettaja Seija Lehmus Erityisluokanopettaja Tarja Ruohonen puh Opetushallitus Romaniväestön koulutusyksikkö Hakaniemenkatu Helsinki Kulttuurisihteeri Janette Grönfors puh

17 17 Centrala lågstadiet, Närpes högstadium, gymnasiet, medborgarinstitutet och Sydösterbottens yrkesskola, Närpes I Österbotten bryts språkmurar ner Johan Berglund, Rainer Böling, Ebba Carling, Christina Holmberg, Staffan Holmberg, Christina Jansson & Frey Österberg I Närpes tror man på nätverk: Centrala lågstadiet, Närpes högstadium, gymnasiet, medborgarinstitutet och Sydösterbottens yrkesskola genomförde tillsammans projektet Tillsammans mot rasism. Resultatet var tre evenemang för allmänheten samt skolornas egna delprojekt som omfattade allt från inköp av litteratur på bosniska till en gemensam hobbykurs för finsk- och svenskspråkiga. I Närpes i Österbotten är 90 % av befolkningen svenskspråkig. De finskspråkiga är inte längre den enda minoritetsgruppen i Närpes. De första vietnamesiska båtflyktingarna anlände Då inleddes ett integreringsprojekt med hjälp av vänfamiljer för att flyktingarna lättare skulle kunna anpassa sig till det dagliga livet på orten. Några år senare togs ytterligare en grupp flyktingar från Vietnam emot och i mitten av 90-talet anlände två flyktinggrupper från Bosnien. Alla tre minoritetsgrupper uppmärksammades i projektet. Närpes medborgarinstitut och gymnasium arbetade främst med att bryta ner språkmuren mellan finsk- och svenskspråkiga. Man har samarbetat redan tidigare med ett akvarieprojekt där ungdoms- och vuxenskolorna i Närpes deltog. Kontakter har knutits också med de tvåspråkiga grannstäderna Kaskö och Kristinestad, samt med de finskspråkiga Teuva, Jurva och Ilmajoki. Rektorer, lärare och elever samarbetar alla i nätverket. Studiehandledarna i Närpes och Teuva arrangerade t.ex. en tvåspråkig utbildningsmässa tillsammans. I den deltog också elevernas föräldrar. Är jag rasist? Vid projektets inledande föreläsning begrundades frågan Är jag rasist?. Ann- Christine Marttinen från Finska missionskyrkan tog under sin föreläsning upp huruvida ett mångkulturellt samhälle uppfattas som ett hot mot den enskilda individen, eller om det bara är att uppfatta som en utmaning. Hon behandlade också orsaker till att kulturkrockar uppstår och hur de går att undvika. Föreläsningen vände sig till allmänheten samtidigt som den fungerade som en halv fortbildningsdag för skolornas lärare. Under pausen bjöds det på kaffe med bosniska bakverk och två rwandiska pojkar underhöll med sång. Deltagarantalet var stort, vilket kanske bidrog till att det inte uppstod någon diskussion efteråt. Föreläsningen hölls på svenska, men man hade förberett sig på att tolka till finska vid behov. Åhörarna förstod ändå svenska så väl att tolkning var onödig.

18 18 Hembygden och språkgränserna Är språkgränserna en begränsning eller en tillgång? I vilken grad kan en individ hålla fast vid sitt modersmål? I vilket skede är det dags att byta språk för att underlätta kommunikationen? Skall man alls byta språk? Kring dessa frågor diskuterade man vid en sammankomst där tre inledare berättade om hur de uppfattat flyttningen hemifrån till en ny ort och vilka problem de stött på. Sjökapten Sven-Evert Norrback inledde med att berätta om hur han blivit bemött i olika länder. På grund av sitt jobb har han ofta varit tvungen att flytta från ett land till ett annat. Norrback har dessutom flyttat från sin hemort Närpes till finskspråkiga Teuva. Martina Westesson beskrev hur hon upplevt flyttningen från Stockholm till Närpes. Hennes modersmål var svenska, så logiskt sett borde hon inte ha stött på språkbarriärer och andra språkliga problem i ett svenskspråkigt område. Hon lade ändå märke till fördomar som bottnade i det att hon var en före detta storstadsbo. Språkproblem uppstod också på grund av dialektens starka ställning i Närpes. Minna Varho hade i sin tur nyligen flyttat från Åbo till Närpes. Hon var finskspråkig, men talade svenska flytande. Hon berättade om sina försök att få service på finska i affärer och vid offentliga instanser, samt om de varierande reaktioner hon stött på. Diskussionen blev livlig efter de inledande inläggen. Endast nio åhörare fanns på plats, men de var mycket engagerade av ämnet. Många hade egna erfarenheter av språkproblem i samband med byte av hemort. Att alla satt kring samma bord och drack kaffe under diskussionens lopp bidrog till den avspända stämningen. Kulturchocker och kulturkrockar Kenyanen David Otieno, som bor i Närpes, föreläste om kulturchocker och kulturkrockar. David Otieno är gift med en närpesbo och han har bott i Finland ett år. Han inledde med att på ett levande sätt beskriva de kulturchocker han upplevt i sitt hemland Kenya, där skillnaderna mellan olika stammar kan vara mycket stora. Han fortsatte genom att berätta om kulturkrockar han råkat ut för då han träffat finländare. David Otieno beskrev också sitt hemlands kultur för att åhörarna lättare skulle förstå hur han i början upplevde t.ex. finländska traditioner, vår matkultur och vårt sätt att bo. Efter rungande applåder uppstod en livlig diskussion. Centrala lågstadiet: Bosnisk litteratur och diskussion om mobbning Har du hört talas om författarna Mirko Kovac och Marko Vesovic? I dag finns dessa författares prosa att få på bosniska på Närpes stadsbibliotek. Centrala lågstadiets lärare märkte att det inte fanns litteratur på bosniska på stadens bibliotek. Bibliotekarien bekräftade att så var fallet och man beslöt att beställa ett tjugotal böcker på bosniska från Stockholm. I samlingen ingick poesi, prosa, facklitteratur, memoarer, barnböcker och religiös litteratur. I Närpes bor c. 100 bosnier. Lärarna på lågstadiet har lagt märke till de första tecknen

19 19 på att eleverna varken behärskade svenska eller modersmålet flytande. Utvecklingen kan leda till ökade problem, såväl språkliga som andra. Många forskningsresultat pekar på att en stark förankring av identiteten i den egna kulturen kan göra det lättare att finna sig till rätta i en ny miljö. Litteraturen fick för bosnierna bli ett redskap för en ökad känndom om bosnisk kultur. Det är viktigt att man på biblioteken ser till att olika grupper, oberoende av nationell eller etnisk tillhörighet, får sina behov tillgodosedda. Språket är kulturens hemland. Utan modersmål är människan hemlös. Böckerna är inte bara en viktig källa för kunskap och färdigheter. De hjälper oss också att bredda vår världsbild. Men när biblioteket fungerar som bäst är det mer än ett ställe där man få låna böcker. Biblioteket kan också skapa möjligheter för olika människor att träffas. På biblioteket kan man t.ex. berätta sagor och berättelser på olika språk, arrangera diskussioner eller läsa om vad som händer i världen i tidningar och på internet. På lågstadiet ordnades också en föreläsning om mobbning och rasism för föräldrar och personal. Mobbning och brist på tolerans diskuteras ständigt i skolvärlden. I Centrala lågstadiet har man inte lagt märke till problem med rasistiska förtecken. Den typen av problem ökar dock då eleverna blir äldre. Därför är det viktigt att påverka hemmens attityder i denna fråga. I och med en ökande internationalisering ökar också behovet av fostran till en större tolerans. Centrala lågstadiets elever är världsmedborgare: många har via internet fått vänner på olika håll i världen och barnen gör också en samnordisk tidning. Den välgörenhetskonsert eller musikal som ordnas varje år har blivit en tradition. Intäkterna doneras till Unicef eller någon annan organisation som hjälper världens barn. Närpes högstadium: Rock och folkdanser Lärarna på högstadiet överraskades av att flyktingarna och invandrarna var så villiga att presentera sin egen kultur vid olika evenemang i skolan. En annan positiv överraskning var att eleverna så gärna engagerade sig i projektet för en ökad tolerans. Skolans elevkår föreslog t.ex. en konsert med ett bosniskt band. Projektet Att öka tolerans och förebygga rasism inledde utbildningen av stödelever i Närpes, Kaskö och Kristinestad. Ann-Christine Marttinen från Finska missionskyrkan diskuterade tillsammans med eleverna det fina med skillnader mellan folk och kulturer. Konserten med det bosniska bandet ordnades för niorna. Rock, traditionella bosniska folkvisor samt bosnisk och thailändsk folkdans ingick i programmet. En dag fylldes skolans aula med torgstånd. I stånden bjöd vietnamesiska, rwandiska, bosniska och ryska invandrare på information och smakupplevelser från sina tidigare hemland. Efter en runda bland torgstånden visste eleverna att Burek-piråg serveras vid bosniska middagsbord, att man äter räkchips i Vietnam och att man rostar jordnötter i Rwanda. Eleverna besökte torget klassvis så att de skulle få bekanta sig med stånden utan att skuffas och trängas. Förberedelserna inför torgdagen gjordes inom ramen för flera ämnen. Arbetet inleddes genom att man tog reda på vilka nationaliteter som fanns representerade i Närpes. Överraskande många märken dök upp på världskartan: Algeriet, Danmark,

20 20 Peru, Sverige, Storbritannien, Kanada, Thailand En lärare i datateknik letade reda på ländernas flaggor och på teckningstimmarna textades planscher för aulans väggar med fakta om länderna. Under modersmålstimmarna intervjuades personer som flyttat till Närpes från bl.a. Australien, Storbritannien, Danmark och Holland. Torgdagen förlöpte smidigt utan större avbrott i undervisningen. Efteråt konstaterade man att flaggorna, broschyrerna och planscherna som tillverkats för torgdagen gärna hade fått vara utställda längre. Bosnisk köttgryta och vietnamesiskt spagettiris dök upp på skolans matsedel. Dessa rätter valdes med tanke på de bosniska och vietnamesiska invandrareleverna i skolan. Eleverna med bosniskt eller vietnamesiskt ursprung var påfallande nöjda över att skolan uppmärksammat deras matkulturer. Närpes gymnasium: Flexvecka med elevutbyte Vad är en flexvecka? Alla elever i gymnasiet deltog under flexveckan i någon finskspråkig skolas undervisning. På motsvarande sätt deltog finskspråkiga elever i svenskspråkig undervisning. Under veckan erbjöds eleverna bl.a. följande kurser: skrivövningar på finska, Närpes förr och nu, naturvetenskapliga laboratoriearbeten, internationella ämnen och working-english. Förhoppningsvis bidrog erfarenheten som elev i den andra språkgruppens skola till mera umgänge och förståelse över språkgränserna. Under gymnasiets kurs i fredsfostran och internationalism erbjöds ett utbildningspaket på en vecka i vilket ingick information om fredsarbete, flyktingfrågor, arbete mot rasism och internationellt umgänge. Denna rejäla portion information omfattade också kontakt med flyktingar och folk som arbetar internationellt. På måndagen fick eleverna information om internationella, finländska och lokala fredsorganisationer. Det lönar sig att bjuda in inledare från Amnesty International, Röda Korset eller någon motsvarande organisation, rekommenderar kursens ledare Ulla Holmberg alla dem som planerar en motsvarande kurs. Dessutom fick eleverna surfa på internet i jakt på information om fredsorganisationer. På tisdagen spelades Rantaba och Malindi, ett rollspel som lät eleverna uppleva hur kulturkrockar känns. Efter rollspelet förbereddes de intervjuer som skulle göras följande dag på flyktingförläggningen i Oravais. Kursdeltagarna intervjuade ensamma, i par och i små grupper anställda och flyktingar. På förläggningen bekantade sig deltagarna med daghem, skolor och språkkurser för vuxna. Eleverna informerades också om flyktingsituationen i Finland. Under torsdagen bearbetades det material som samlats in dagen innan. Rapporterna skrevs i form av artiklar, collage m.m. De presenterades på fredagen. Sydösterbottens yrkesskola: Han är ju min kompis! Vid sydösterbottens yrkesskola har studerandena med invandrarbakgrund anpassat sig väl till arbetsmiljön. Alla har kunnat studera och arbeta problemfritt. Arbetet har gått

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Päiväkotirauha Dagisfred

Päiväkotirauha Dagisfred 15.3.2017 varhaiskasvattajille Mia Viljanen ja Maria Stoor-Grenner Päiväkotirauha Dagisfred Kaverisuhteita vahvistava ja kiusaamista ehkäisevä toimintatapa Ett sätt att stärka kompisrelationer och förebygga

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Talar du _[språk]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut. PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut. PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut PKS-neuvottelukunta 26.5.29 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Toimenpide 1 Ruotsinkielisiä sähköisiä palveluja kehitetään osana pääkaupunkiseudun yhteistä seutuportaalia

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen

DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen UPPLÄGG Presentation av projekten Presentation av det gemensamma arbetet DELAKTIG I FINLAND K5 Projektledare Lilian Ivars

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

SPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016

SPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016 SPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016 Marina Lindell Forskardoktor Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi Pressinformation/ Lehdistötilaisuus 14.09.2016 KIELIBAROMETRI Seurataan kielipalveluiden toteutumista

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut. ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak

Joustavat oppimispolut. ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak Joustavat oppimispolut ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak Lähtötilanne ja tavoitteet: Sosiaalisen median ja verkkoympäristön käyttö opetuksessa korostuu Valinnan vapauden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI Lyhyesti Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta www.obotnia.fi facebook.com/obotnia VI UTGÅR FRÅN TANKEN ATT... Perusoletus on, että...det finns en direkt koppling mellan

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot