Vuosikertomus2006. Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

Transkriptio

1 Vuosikertomus2006 Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VUOSIKERTOMUS 2006

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Konsernipalvelut Sähkökauppa Kaukolämpö Laajakaista Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Tilinpäätös 2006 Rahoituslaskelma Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Ympäristökatsaus Sähkökaupan eriytetty tilinpäätös Vaasan Sähköverkko Oy:n ja Oy RAVERA Ab:n tilinpäätökset Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi.. 50 Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 Vuosi 2006 lyhyesti Konserni Emoyhtiö Liikevaihto 91,9 71,6 milj. Henkilöstö keskimäärin henk. Sähkön siirto asiakkaille GWh Sähkön syöttö verkkoon GWh Sähkön siirron huipputeho MW Sähkön myynti GWh Sähkön siirtoasiakkaita kpl Sähkön jakelualue km 2 Sähkön siirtojohtoja km Kaukolämmön myynti GWh Kaukolämmön huipputeho (vrk.) MW Kaukolämpöasiakkaita kpl Kaukolämpöjohtoja km TOIMINNALLINEN TAVOITE Vaasan Sähkö Oy on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiayhtiö. Alueen hyvinvointi on yhtiön perusarvo ja toimitusvarmuus on avainasia. Yhtiön poikkeuksellista kilpailukykyä hyödynnetään avoimilla sähkömarkkinoilla. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Hannu Linna 4

5 Energiankulutuksen jatkuva kasvu ja ihmisen toiminnan vaikutus ilmaston muuttumiseen maapallolla muodostavat energiateollisuuden toimintaympäristön megahaasteet. Euroopan unioni on päätynyt päästökaupan tiukentamiseen riippumatta muun maailman sitoutumisesta päästöjen vähentämiseen. Ilmastonmuutos on globaali kysymys. Maailmanlaajuista järjestelmää puoltavat sekä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen että globaalien markkinoiden tasapainoinen kehittyminen. Suomen teollisuudelle tällainen kehitys olisi eduksi. Vuosi 2006 oli niukkojen pohjoismaisten vesivarantojen vuosi, jolloin erityisesti tuotantoresurssien haltijoilla oli hyvä markkinatilanne. Energiamarkkinoiden ohjaamiseen on esitetty syöttötariffien, sertifikaattien, wind fall -maksujen yms. mekanis mien lisäämistä. Riskinä on, että niiden avulla synnytetään epävarmuutta ja pitkällä aikavälillä kannustinloukkuja tuotantoinvestoinneille. Markkinoilla on viime vuoden kokemusten perusteella tuotannosta pula. Tuotantoinvestointeja hidastavia asioita ovat lisäksi lupaprosessien monimutkaisuus ja toimintaympäristön epävakaus. Poliittinen ilmapiiri ei loppuvuoden kokemuksien valossa näytä hyväksyvän tuotantoinvestointeja mahdollistavaa hintatasoa. Toisaalta EU-linjaus uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisestä merkitsee energian hintatason väistämätöntä nousua. Syntymässä on ristiriita, jonka purkautuminen luo energiamarkkinoille epävakautta. Vaasan Sähkö kasvoi kannattavasti Vaasan Sähkö -konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli 92 miljoonaa euroa. Suurentuneet toimitusmäärät, aiempaa korkeampi markkina hinta ja konsernin liiketoimintojen laajentuminen mahdollistivat Vaasan Sähkö -konsernin liikevaihdon huomattavan kasvun. Sähkökaupan asiakasmäärä kasvoi useilla tuhansilla vuoden aikana. Sähkökaupan tulos parani sekä volyymikasvun että sähkön markkinahinnan seurauksena. Vuosi 2006 oli ensimmäinen uudella konsernirakenteella. Tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy ja Oy RAVERA Ab saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Vaasan Sähköverkon kasvu johtui kertomus vuoden alussa toteutuneista Vöyrin ja Laihian verkkotoimintojen fuusioista sekä kulutuksen kasvusta alueen elinkeinoelämän vahvistumisen tahdissa. RAVERAn verkko- ja katuvalourakointi laajenivat merkittävästi Vaasan lähialueen ulkopuolelle. Konsernin toiminta uudella rakenteella on osoittautunut tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Johtamisen käsikirjaksi työstettiin vuoden aikana konserniohje. Hallituksen ja hallintoneuvoston työskentely on fokusoitunut entistä enemmän liiketoimintaan keskittyväksi. Merkittävää oli, että tehostamisesta aiheutunut pitkään jatkunut henkilöstön väheneminen kääntyi kertomusvuonna kasvuun. Vuoden 2006 menestyksen takaajana on ollut henkilöstön sitoutunut ponnistelu arkipäivän tehtävien valmiiksi saamiseksi ja toimintatapojen tehostamiseksi. Osoitan lämpimän kiitokseni koko konsernin henkilöstölle. Kiitän myös hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Olosuhteet energiamarkkinoilla olivat Vaasan Sähkö -konsernin kannalta myönteiset vuonna Kuiva vesitilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla merkitsi Vaasan Sähkölle suurentuneita sähkön toimitusmääriä aiempaa korkeammalla hintatasolla. Liikevaihto, liikevoitto ja kannattavuus nousivat kaikkein aikojen ennätykseen. Samanaikaisesti Vaasan Sähkön asiakashinnat ovat edelleen olleet kaikkien liiketoimintojen osalta markkinoiden edullisimpia. Vaasan Sähkö Oy oli vuoden 2005 lopussa fuusioinut jakeluverkkotoimintaa Laihian ja Vöyrin alueilla harjoittaneet tytäryhtiöt Laihian Sähkö Oy:n ja Vörå Elektricitetsverk Ab:n emoyhtiöön. Vuoden 2006 alussa koko sähköverkkoliiketoiminta siirrettiin liiketoimintasiirrolla emolta Vaasan Sähköverkko Oy:lle. Tytäryhtiö Oy RAVERA Ab puolestaan osti emoyhtiön urakointiliiketoiminnan Vuosi 2006 oli ensimmäinen toimintavuosi nykyisellä konsernirakenteella. Taloudellinen kehitys Vaasan Sähkö -konserni teki erinomaisen tuloksen tilikaudella Konsernin vuoden 2006 liikevaihto oli 91,9 miljoonaa euroa ja kasvoi 24,2 % edellisestä vuodesta. Liikevoitto kasvoi 38,0 % ollen 24,4 (17,7) miljoonaa euroa. Merkittävin syy liikevaihdon kasvuun on sähkökauppaliiketoiminnan liikevaihdon kasvu 47,8 prosentilla edellisestä vuodesta. Myös muut liiketoiminnat kasvattivat hieman liikevaihtojaan. Sähkönmyynnin liikevaihto oli 52,0 (35,2) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 19,8 miljoonaa euroa ja kaukolämmön 19,3 (18,1) miljoonaa euroa. Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Konserniliikevaihto Konserniliikevaihto 2006 Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään gigawattituntia (1 171 GWh), sähkön siirto 906 gigawattituntia (777 GWh) ja kaukolämmön myynti 608 gigawattituntia (600 GWh). Konsernin tilikauden voitto oli 17,9 (12,7) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 14,5 (13,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 80,1 % (62,8 %). Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 11,6 (6,0) miljoonaa euroa, josta sähkö- ja kaukolämpöverkon osuus oli 5,3 (4,4) miljoonaa euroa. Keskeisimmät konsernin ja emoyhtiön taloudelliset tunnusluvut Konserni Konserni 2005 Emo *) 2006 Emo 2005 Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 24,2 % -1,8 % -0,6 % -1,9 % Liikevoitto % 26,6 % 23,9 % 27,0 % 24,7 % Oman pääoman tuottoaste % 17,5 % 13,5 % 17,0 % 13,9 % Sijoitetun pääoman tuottoaste % 22,1 % 16,8 % 22,2 % 17,3 % Omavaraisuusaste % 72,4 % 69,6 % 87,7 % 67,7 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 1,8 1,2 1,8 1,2 *) Konsernirakenteen muutoksen johdosta emoyhtiön tunnus luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. 6

7 Vaasan Sähkö Oy:n hallitus: Talousjohtaja Arja Rosing 1 ja toimitusjohtaja Hannu Linna 2 yhteiskuvassa Vaasan Sähkö Oy:n hallituksen kanssa, johon kuuluvat Anita Niemi-Iilahti 3 (varapj), Seppo Sanaksenaho 4, Markku Mäntymaa 5, Riitta Viitala 6 ja Kaj Skåtar 7 (puh.joht.)

8 Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitus: Seisomassa: Juha Rintamäki (toim.joht.), Ossi Suortti ja Arja Rosing. Istumassa: Heikki Miilumäki (puh.joht.), Tarja Launonen ja Heikki Lamminmäki. 8

9 Henkilöstö Henkilöstömäärä oli konserniyrityksissä vuoden aikana keskimäärin 186 (181) ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 179 (174). Konsernin tilikauden tulokseen kirjattiin vuonna 2007 toteutuvasta vapaaehtoisesta eläkeratkaisusta yhteensä euroa. Ratkaisu koskee konsernissa kaikkiaan 13 henkilöä, jotka tulevat jäämään eläkkeelle alkaen. Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni 2006 Konserni 2005 Emo *) 2006 Emo 2005 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot *) Konsernirakenteen muutoksen johdosta emoyhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,4 (1,4) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 10,9 (9,9) miljoonaa euroa. Maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 14,5 (9,8) miljoonaa euroa. Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab ja Korsnäs Vindkraftspark Ab sekä osakkuusyhtiöt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Merenkurkun Tietopalvelu Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n kautta Vaasan Sähkön omistuksessa oleva huippuvoimakapasiteetti on sopimuksella liitetty osaksi Fingridin varavoimajärjestelmää saakka. Arvio tulevasta kehityksestä Olosuhteet sähkömarkkinoilla ovat viime syksynä alkaneiden runsaiden sateiden seurauksena oleellisesti muuttuneet. Alentunut sähkön markkinahinta heikentää Vaasan Sähkön sähkökaupan tulosnäkymiä sekä nostaa kaukolämmön hankintakustannuksia yhteistuotannon suhteellisen osuuden alentuessa. Suojaustoiminta lieventää riskien tulosvaikutusta. Ilmaisten päästöoikeuksien määrä putoaa noin 50 % Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n kautta omistetuissa hiili- ja turvevoimalaitoksissa päästökauppajaksolla Tämä vähentää näillä tuotanto-osuuksilla tuotetun sähkön määrää merkittävästi lähivuosina. Toisaalta päästökaupan tiukentuminen tulee nostamaan sähkön markkinahintaa. Tornion Voima Oy:n voimalaitoksen valmistuminen vuoden 2008 alussa paikkaa syntyvää volyymin vähennystä. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähkötermiinejä ja -futuureja. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. 9

10 Oy RAVERA Ab:n hallitus: Arja Rosing, Ossi Suortti, Kyösti Salo (toimitusjohtaja) ja Hannu Linna (puheenjohtaja) 10

11 Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Konserniyhtiöiden likviditeetti keskitetään konsernitilien avulla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien kotimaisten pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintä toiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 33,461 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 14,531 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 254 euroa/osake eli yhteensä ,00 - jätetään omaan pääomaan , ,36 Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta, joiden nimellisarvo on 50,46 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Pääomalainat Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy on antanut pääomalainaa tytäryhtiölle Oy RAVERA Ab:lle. Laina-aika on 10 vuotta. Lainan korko on sidottu 6 kuukauden euriboriin 0,25 prosenttiyksikön marginaalilla. Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääomalainan pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. 11

12 Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon Jarmo Wahlström (puh. joht.), Viveca Bäck (varapuh. joht.), Niilo Hamari (varapuh.joht.), Virve Airaksinen, Ragnvald Blomfeldt, Sami Hirvonen, Juha Häkkinen, Eija Kivimäki ( saakka), Raija Kumpula, Sirpa Lindroos, Claus Stolpe, Sisko-Margit Syväoja ( alkaen), Anne Södervik ja Tomi Vuollet. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina luottamushenkilöt Seppo Aro, Karl-Erik Gullblom, Ulla Hissa ja Matti Konttas. Hallitus pitää tärkeänä, että hallintoneuvosto saa riittävästi informaatiota yhtiön toiminnasta pystyäkseen toteuttamaan osakeyhtiölain mukaista valvontatehtäväänsä. Aloite tarkastusvaliokunnan perustamiseksi otettiin esiin hallituksen kokouksessa Hallitus esitti tarkastusvaliokunnan perustamista kokouksessaan , jonka jälkeen hallintoneuvosto päätti sen perustamisesta samana päivänä pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa. Hallintoneuvosto valitsi tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Juha Häkkisen ja Jarmo Wahlströmin, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Anita Niemi-Iilahti (varapuh.joht.), Seppo Sanaksenaho, Markku Mäntymaa ja Riitta Viitala. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sune Back. Vaasan Sähkö konsernihallinto Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Jarmo Wahlström Hallitus Puheenjohtaja Kaj Skåtar Tytäryhtiöt Toimitusjohtaja Hannu Linna 100 % 100 % 68,7 % Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy Hallitus Hallitus Hallitus Puheenjohtaja Heikki Miilumäki Puheenjohtaja Hannu Linna Puheenjohtaja Kaj Skåtar Toimitusjohtaja Juha Rintamäki Toimitusjohtaja Kyösti Salo Toimitusjohtaja Herbert Byholm 12

13 Hallintoneuvosto: Edessä istumassa Anne Södervik, Tomi Vuollet, Sisko-Margit Syväoja, Niilo Hamari (varapj), Jarmo Wahlström (puh.joht.), Viveca Bäck (varapj), Juha Häkkinen ja Raija Kumpula. Takana seisomassa Virve Airaksinen, Claus Stolpe, Karl-Erik Gullblom, Ulla Ylinen, Matti Konttas, Hannu Linna, Tuovi Kaskinen, Seppo Aro, Ragnvald Blomfeldt ja Sami Hirvonen. Kuvasta puuttuu Sirpa Lindroos. 13

14 Konsernipalvelut Konsernipalvelut vastaa Vaasan Sähkö -konsernin sisäisistä palveluista. Sen vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 31 henkilöä, joista hallintopalveluissa 6, talouspalveluissa 8, henkilöstöpalveluissa 2 ja asiakaspalvelun eri tehtävissä 15 henkilöä. Asiakaspalvelu kohti sähköistä asiointia Asiakaspalvelun vastuulla ovat konsernin asiakaspalvelun ja laskutuksen sujuvuus, myyntisaatavien nopean kierron varmistaminen, markkinointi- ja viestintäpalvelut sekä tekniset neuvontapalvelut. Asiakaspalvelutoiminnan kehittämiseksi käynnistettiin pitkäjänteinen työ ns. parhaiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi ja toiminnan standardoimiseksi ja ohjeistamiseksi prosessien eri vaiheissa. Palveluja on pyritty kehittämään ottaen huomioon myös entistä laajempi sähköistä asiointia suosivien asiakkaiden joukko. Asiakaspalveluista siirrettiin alkuvuodesta sähkökauppayksikköön pienasiakasmyyntiin keskittyvä tiimi, joka vahvistaa kasvavaa sähkökaupan myyntiä. Automaattisen mittarinluvun mahdollisuudet ja muutokset laskutus- ja asiakaspalvelutyössä antavat tulevan vuoden aikana mittavan haasteen asiakaspalveluhenkilöstölle. Uuden liiketunnuksen myötä konserni raikasti ja nuorensi ilmettään, ja mm. laajakaistaliiketoiminnan Lännen nopein -mainoskampanja sai paljon positiivista palautetta. Vaasan Sähkön asiakaslehti Nette ilmestyi jo totutusti vuoden aikana neljä kertaa. Henkilöstöpalvelut uuteen palkanlaskentajärjestelmään Henkilöstöpalveluissa otettiin vuoden 2006 alusta käyttöön uusi palkanlaskentajärjestelmä ja siihen liittyvä työtuntien kirjausohjelma. Vuoden aikana valmisteltiin myös henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönottoa. Keväällä toteutettiin toinen (edellinen v. 2004) johtamisen tilaa mitannut benchmarking-tutkimus. Tulokset kertovat parantuneesta esimiestyön tasosta. Yhtiössä halutaan panostaa edelleen esimiestyön kehittämiseen ja tilikauden aikana jatkettiin esimiehille suunnattua koulutusta. Kaikkiaan 7 henkilöä osallistui Levón-instituutin järjestämään lähiesimieskoulutukseen. Tyhy-toiminnan kehittämiseksi aloitettiin yhteistyö konsernin eläkevakuutusyhtiön kanssa, jonka työvälineellä Tyky-stepillä kartoitettiin toiminnan nykytilanne ja selvitettiin tulevat kehittämiskohteet. Toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisemman työhyvinvoinnin suuntaan. Vaasan Sähkö tukee henkilöstön harrastus- ja virkistystoimintaa osana tyhy-toimintaa tarjoamalla tilat sekä raha-avustusta toimintaan ja laitehankintoihin. Henkilöstön harrastus- ja virkistystoimintaa ohjaa ja koordi noi henkilöstötoimikunta. Toimintakaudella mm. Purolan vapaaajantiloja kehitettiin edelleen ja hankittiin siellä olevaan kuntosaliin juoksumatto ja jalkaprässi. Työterveyshuollosta vastasi edelleen paikallinen lääkärikeskus. Vastaanottokäyntien määrä oli vuonna 2006 kaikkiaan 595, kun se edellisenä vuonna oli 508. Terveystarkastuksia vuoden aikana tehtiin 57 (49) kappaletta. Talouspalvelut konsernin eriyttämisen toteuttajana Talouspalveluihin on keskitetty tytäryhtiö RAVERAa lukuun ottamatta konsernin erillisyhtiöiden sisäinen ja ulkoinen laskenta sekä konsernilaskenta ja maksuliikenne. Vuoden 2006 merkittävin haaste olikin saada yhteistyössä IT-palveluiden kanssa eri ohjelmien ja tietokantojen väliset siirrot toimimaan, mikä samalla oli haaste henkilöstölle kehittää tietotaitoaan. Uudella konsernirakenteella tehtiin ensimmäinen konsernibudjetti vuoden lopussa. Tulevana vuonna kehitetään sisäistä laskentaa, konsernilaskentaa, budjetointia ja raportointia, ja ensimmäinen konsernitasoinen välitilinpäätös on vuorossa kevään 2007 aikana. Muuttunut konsernirakenne ja laajeneva asiakasmäärä kasvattivat talouspalveluiden tapahtumavolyymin ennätystasolle, yksistään vastaanotettuja maksutapahtumia oli vuonna 2006 lähes enemmän kuin vuotta aiemmin. Volyymien kasvaessa myös palveluiden sähköistäminen etenee, konsernin ostolaskuista jo 20 prosenttia oli sähköisiä verkkolaskuja (vuotta aiemmin 16 %). IT-palvelut Oy Enerit Ab:n vastuulla Konsernin IT-palveluista vastasi edelleen Oy Enerit Ab (entinen Merenkurkun Tietopalvelu Oy). Vaasan Sähkö Oy:n oman vakinaisen IT-henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 2 henkilöä. 14

15 Arja Rosing 15

16 Sähkökauppa Asiakasmäärä kasvoi edelleen Markkinointistrategian linjausten mukaisesti sähkönmyynnin asiakasmäärä ja sopimusmyynnin volyymi kasvoivat merkittävästi. Asiakkuuksien hallintaan panostettiin vuoden aikana ottamalla käyttöön asiakkuudenhallintaohjelmisto ja integroimalla se muihin tietojärjestelmiin. Myös sähköisten asiointipalveluiden kehittämistä jatkettiin. Tavoitteena oli asiakkaille helppo ja vaivaton asiointi sekä myös pitkällä aikavälillä edullinen sähkönhinta. Toimitusvelvollisen myynnin volyymi säilyi edellisen vuoden tasolla ja asiakkaille edullisena. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Oma asiakaslehti vahvistaa Vaasan Sähkön yrityskuvaa ja identiteettiä. Markkinafundamentit vaihtelivat voimakkaasti Poikkeuksellisen vähäsateinen alkuvuosi muuttui loppusyksyllä runsassateiseksi, ja vuoden aikana heikentynyt hydrologinen tilanne normalisoitui loppuvuodesta. Päästöoikeuksien hinnat olivat huipussaan huhtikuun lopulla ja romahtivat toukokuun alussa, kun EU:n tilastot edellisenä vuonna käytetyistä päästöoikeuksista julkaistiin. Vuonna 2007 päättyvän ensimmäisen päästökauppakauden ja vuonna 2008 alkavan toisen päästökauppakauden päästöoikeuksien hinnat eriytyivät voimakkaasti loppuvuodesta Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 59 prosenttia vuodesta 2005 ja oli 48,57 euroa/megawattitunti. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli halvimmillaan toukokuussa 35,17 /MWh ja kalleimmillaan elokuussa 67,24 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 0,02 /MWh systeemihintaa halvempi, kun se edellisenä vuonna oli 1,20 /MWh systeemihintaa kalliimpi. Uusia voimantuotantohankkeita Sähkönhankinta vuonna 2006 oli gigawattituntia, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 26 prosenttia. Hankinnan volyymia lisäsi merkittävästi heikon hydrologisen tilanteen johdosta kasvanut lauhdetuotanto. Vaasan Sähkö osallistuu Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta Kemin Ajokseen rakennettavaan tuulivoimapuistoon, jonka kaupallinen käyttö alkaa vuoden 2008 alkupuolella. Tornion voimalaitoshanke etenee suunnitelmien mukaan ja laitos käynnistyy vuoden 2008 alussa. Olkiluodon uuden yksikön rakennustyöt viivästyivät vuoden aikana lisää, ja sen kaupallinen käyttö näyttää alkavan puolitoista vuotta suunnitellusta aikataulusta myöhässä vuonna Sähkökaupan tulos edelleen hyvä Sähkökaupan liikevaihto vuonna 2006 oli 52,0 milj. euroa ja liikevoitto oli 16,3 milj. euroa. Tuloskehityksen tasaamiseksi riskienhallinnassa otettiin käyttöön uusi hallituksen hyväksymä riskipolitiikka vuoden 2006 keväällä. Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet Vaasan Sähkö Oy 40,88 % Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 7,6 % Pohjolan Voima Oy 100 % Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy 50 % Rapid Power Oy 100 % Tornion Voima Oy 6,6 % 57,2 % 50 % 50 % Teollisuuden Voima Oy Vaskiluodon Voima Oy 100 % PVO-Huippuvoima Oy 16

17 Liikevaihto Liikevaihto Olli Arola 17 Sähkökauppaliiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 48 % - 8 % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Liikevoiton muutos % 39 % 2 % Henkilökunnan määrä

18 Kaukolämpö Ossi Suortti 18

19 Kylmä kevät, lämmin syksy Vuosi 2006 oli Vaasassa lämpötilaltaan suunnilleen samanlainen kuin vuosi 2005 eli liki kymmenen prosenttia lämpimämpi kuin "perinteinen" normaalivuosi. Lämmönmyynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin noin prosentin verran, vaikka kylmä alkuvuosi ennakoi suurempaakin vuosikasvua. Lämmin syksy ja varsinkin ennätyslämmin joulukuu söivät pohjan suuremmalta kasvulta. Kokonaismyynniksi muodostui 608 gigawattituntia, josta 308 GWh suuntautui asuintaloille, 283 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 17 GWh Smedsby Värmeservice Ab:lle Mustasaareen. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2006 oli 38,6 euroa/megawattitunti (alv. 22 %), kun se edellisenä vuonna oli 36,7 /MWh. Kaukolämmöstä yli 90 % yhteistuotannolla Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 664 gigawattituntia eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 604 GWh ja öljyllä omassa vastapainelaitoksessa 4 GWh. Yhteistuotannon kokonaismäärä oli 608 GWh eli noin 91,5 prosenttia koko hankinnasta. Kesäaikana Vaskiluoto 2:n huoltoseisokin aikana ja huippupakkasilla lämpöä tuotettiin myös omilla öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon kokonaismäärä vuonna 2006 oli 56 gigawattituntia eli noin 8,5 prosenttia koko hankinnasta. Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä , jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 244 megawattia. Liki 100 uutta asiakasta kaukolämpöön Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 95 uutta asiakasta, joista 71 oli omakotitaloja. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli Suurin yksittäinen liittymiskohde oli kaukolämpöverkon rakentaminen Vikingan omakotialueelle, jossa yli 50 pientaloa liittyi kaukolämmitykseen. Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 171 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 6 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 7 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 179 km. Lisäksi vuoden aikana urakoitiin Smedsby Värmeservice Ab:lle yhteensä noin metriä uutta kaukolämpöverkostoa. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 53 gigawattituntia eli 8 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Liikevaihto Liikevaihto Kaukolämpöliiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 7 % 3 % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Liikevoiton muutos % 29 % - 14 % Henkilökunnan määrä

20 Laajakaista Laajakaistaliiketoiminta käynnissä odotetusti Vaasan Sähkön vuoden 2004 lopussa aloittama laajakaistaliiketoiminta jatkui odotetusti toimintavuonna. Vuonna 2005 rakennetut laajakaistavalmiudet kiinteistöihin Vaasan ja Mustasaaren Sepänkylän alueella tuottivat uusia laajakaistasopimuksia. Uusien sopimusten syntyminen painottui syksyyn, jolloin opiskelukaupunkina tunnettuun Vaasaan muuttovirta oli voimakkain. Laajakaistakiinteistöjen määrä kasvoi myös vuoden 2006 aikana niin, että vuoden lopussa laajakaistavalmius löytyi jo yli 360 kiinteistöstä. Edellisvuoden tapaan laajakaista-asiakkaat kokivat erittäin positiivisena lyhyen, 2 työpäivän toimitusajan. Sakari Salin 20

21 Avaimet käteen -toimitus veloituksetta sisältäen asiakkaan tarvitseman laitteen sekä lyhyt toimitusaika vaikuttivat asiakkaiden mukaan vahvasti Vaasan Sähkön Nette Laajakaistan hankintapäätökseen. Lännen nopein -kampanja vauhditti markkinointia Asiakkaat tavoitettiin vuonna 2006 pääosin laajakaistakiinteistöihin kohdistetun suorajakelun kautta. Lännen nopein -sloganin lanseeraminen sekä Vaasan Sähkön Nette-asiakaslehden piirroshahmojen Neten ja Nuutin käyttö Nette Laajakaistan markkinoinnissa antoivat laajakaistalle omat, persoonalliset kasvot. Asiakaspalautteen mukaan Nette Laajakaistan tunnettavuus ja tunnistettavuus paranivat muutosten myötä. Nette Laajakaistan palveluksessa työskenteli kuusi henkilöä. Kiireaikoina laajakaista-asennuksissa käytettiin lisätyövoimaa. Nette-runkoverkon vahvistaminen vuonna 2005 vastasi hyvin toimintavuonna syntyneitä tarpeita. Tämän hetken arvioiden mukaan nykyisen verkon kapasiteetti riittää vuoden 2007 tavoitellun asiakaslisäyksen hoitamiseen. Laajakaista-asiakaskehitys vuonna 2006 Laajakaistaliiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 44 % - Henkilökunnan määrä

22 Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan asukkaille ja yrityksille. Toimintavuosi oli Vaasan Sähköverkko Oy:n ensimmäinen. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön täysin omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Sähkön siirto jatkoi kasvuaan Asiakkaille siirretyn sähkön määrä oli 906 gigawattituntia. Siirretyn energian määrän kasvu oli seurausta toimialueen laajenemisesta ja kulutuksen kasvusta. Kulutuksen kasvu oli koko alueella yhteensä 4,1 prosenttia, kun kasvu valtakunnallisesti oli 6,5 prosenttia. Sähköverkkoon liitettiin 511 uutta kiinteistöä, ja siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä kpl. Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta Vuosi 2006 oli kolmivuotisen valvontajakson toinen vuosi. Siirtohinnoitteluun ei tehty vuoden aikana muutoksia. Joulukuinen Markkinaoikeuden koko toimialaa koskeva päätös vaikutti mm. käytettävään viitekorkokantaan ja kasvatti sähköverkkoliiketoiminnan sallittua tuottoa. Energiamarkkinaviraston ilmoituksen mukaan Vaasan Sähkö -konsernin sähkönsiirtohinnoittelu oli meneillään olevan valvontajakson ensimmäisenä vuonna kohtuullista, ja sähkön siirrosta laskutettiin vuonna 2005 yhteensä noin 3,3 milj. euroa alle valvontamallin salliman määrän. Suurhäiriövalmiusohje operatiiviseen käyttöön Helli-myrsky lokakuussa koetteli toimialueen sähkönjakelua, ja uuden suurhäiriövalmiusohjeen mukaiset varautumissuun- 22