Espoon kaupunki Pöytäkirja 106

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Valtuustoaloite koskien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Valtteri Kosunen, puh Kaisa Hemminki, puh Liisa Keisteri, puh Tiina-Kaisa Lauksio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun aikana Ruoho teki Karhulan ja Hiltusen kannattamana pöydällepanoehdotuksen, jonka mukaan asia jätetään pöydälle niin, että siihen palataan joulukuun kokouksessa. Puheenjohtaja kehotti tämän jälkeen kohdistamaan puheenvuorot pöydällepanoehdotukseen. Pöydällepanoa koskevan keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Ruohon ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kun ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus päätti jättää asian pöydälle niin, että siihen palataan joulukuun kokouksessa. - Oheismateriaali 1 Kartat - Oheismateriaali 2 Kysymykset - Oheismateriaali 3 Tulokset - Oheismateriaali 4 Katsaus - Valtuustoaloite Veera Ruoho ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet vaativat, että Espoon kaupunki järjestää terveydensuojeluvalvonnan ja seudullisen ympäristöterveydenhuollon mukaisena tehtävänään terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista.

2 Sivu 2 / 2 Aloitteen perusteluina mainitaan, että alueella on joko suunnitteilla ja jo olemassa olevia hankkeita yhteensä 35 kpl. Allekirjoittaneiden mukaan alue toimintoineen hyödyttää miltei koko pääkaupunkiseutua, mutta edelleenkään ei ole tehty toimintojen yhteisvaikutuksista selvitystä, eikä tässä aloitteessa vaadittavaa asukkaiden terveydentilasta Ämmässuon vaikutusaluetta koskevaa kohdennettua selvitystä. Allekirjoittaneiden mielestä vain muutamalle henkilölle tehty ryhmähaastattelumuotoinen terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ole riittävän kattava eikä suojaa asukkaiden intimiteettiä. Espoon kaupungin terveyspalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin terveyspalvelut on kyselytutkimuksella selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta. Kyselyyn on sisältynyt myös mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseen myöhemmin toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Espoon kaupungin terveyspalvelut / ympäristöterveys on valtuustoaloitteen johdosta paneutunut Ämmässuo - Kulmakorven alueen toimintoihin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin elinympäristöön sekä toimintojen valvontaan ja lupaehtojen ja määräysten noudattamiseen. Asukkaille suunnattu kyselytutkimus Espoon kaupungin terveyspalvelut on valtuustoaloitteen mukaisesti selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta kyselytutkimuksella (oheismateriaali 2). Ämmässuon alueen mahdolliset terveysvaikutukset ovat olleet esillä jo vuosia. Asiaa on käsitelty jo mm. valtuustoaloitteessa 2289/710/2006 ja tilanne on monitahoinen. Selvityksessä päädyttiin erityisesti alueen terveysvaikutuksiin kohdennettuun kyselyyn. Kysely suunniteltiin Espoon kaupungin terveyspalveluissa. Kysely oli siis kohdennettu erityisesti terveysvaikutusten arvioinnin kannalta, mutta luonnollisena osana tätä myös sosiaalisia vaikutuksia kartoitettiin. Mahdollisimman monesta näkökulmasta pyrittiin tähän tilanteeseen suunnitellulla kyselyllä saamaan kokonaisvaltainen käsitys paitsi terveysvaikutuksista myös sosiaalisista vaikutuksista alueella sikäli kun ne vaikuttivat asukkaiden elinoloihin, viihtyvyyteen tai hyvinvointiin. Kyselyä suunniteltaessa ja analysoinnissa tehtiin myös yhteistyötä THL:n johtavan tutkijan Jouni Tuomiston kanssa. Kyselytutkimus toteutettiin syys - lokakuussa Kyselyn kohdealueena oli Ämmässuo - Kulmakorven aluetta ympäröivä 1,5 km levyinen vyöhyke (oheismateriaali 1, kuva 4). Kiinteistön omistajien tiedot haettiin Espoon ja Kirkkonummen kiinteistörekisteristä. Otoksesta poistettiin kohteet, joissa ei ollut asuinrakennuksia tai joihin ilmoitettujen yhteystietojen osoite oli alueen ulkopuolella. Kysely postitettiin 346 henkilölle, joista 258 oli espoolaisia ja 88 kirkkonummelaisia. Vastaaminen oli vapaaehtoista, luottamuksellista ja anonyymiä. Vastaaminen oli mahdollista sekä internetissä että kirjeitse. Myös kohdealueella vakinaisesti asuvien, mutta jostain syystä postituksen ulkopuolelle jääneiden vastaaminen internetin

3 Sivu 3 / 3 kautta sallittiin. Strukturoitujen ja kvantitoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä oli myös useita avoimia kysymyksiä mahdollisimman kattavan informaation saamiseksi. Kyselyyn vastasi Espoossa 115 henkilöä (44,5 %) ja Kirkkonummella 22 henkilöä (25,0 %). Koko kohderyhmän vastausprosentti oli kyselyn yleisluontoisuus ja laajuus huomioiden tämän tyyppisille kyselyille hyväksyttävä 39,6 %. Kyselyyn sisältyi myös alustava ilmoittautuminen vapaaehtoiseen myöhemmin erikseen toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Tähän ilmoittautui erillisellä puhelinkontaktilla 64 henkilöä (52 aikuista ja 12 lasta) 29 taloudesta. Puhelinkontakteissa välittyi selvästi asukkaiden yleinen huoli mahdollisista alueen terveyshaitoista. Vaikka monellakaan soittaneella ei itsellään ollut merkittäviä terveyshaittoja, kokivat he kuitenkin tarjotut terveystarkastukset yleisesti hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi sekä asian selvittämisen ylipäätään positiivisena toimintana. Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisia, eikä elintapojen voida tulkita selittävän koettuja terveyshaittoja. Jonkin verran esiintyi työperäistä altistumista kuten työympäristössä esiintyviä liuottimia, pakokaasuja, homeen hajua ja tupakansavua. Näiden vaikutusta koettuihin terveyshaittoihin ei kyselyn perusteella voida erotella asuinympäristön vaikutuksista. Vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei kyselyn perusteella todettu. Erilaisia silmä- ja hengitystieoireita raportoi vähintään viikoittain kokevansa 13 26% vastaajista. Pitkittynyttä yli kuukauden kestävää nuhaa viimeisen vuoden aikana raportoi 34 % vastaajista. Vertailuna tähän aikuisväestössä arvioidaan allergista nuhaa olevan noin %:lla ja lisäksi noin 10 %:lla on kroonista ei-allergista yliherkkyysnuhaa. 11 % vastaajista raportoi sairastavansa lääkärin diagnosoimaa astmaa. Keuhkolääkkeitä raportoi käyttävänsä 12 % vastaajista. Väestötasolla verrattuna THL:n arvioiden mukaan astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä. Lisäksi arviolta 5 prosentilla väestössä on ajoittain astman kaltaisia oireita. Täysin identtistä vertailuaineistoa ei ole tulosten tulkinnan tueksi ole saatavissa. Löydökset ovat hyvin samankaltaisia verrattuna esimerkiksi 2011 kansainvälisesti julkaistuun kotimaisen laajaan kaatopaikkojen ympäristöä koskevaan tutkimukseen nähden (Environmental Research 111 (2011) ). Luvut ovat siis samaa suuruusluokka ja on lisäksi huomioitava, että kyselytutkimuksiin liittyy aina ns. valikoitumisharha (selection bias). Eli todennäköisemmin vastaamatta jättävät ihmiset, joilla ei ongelmia ole. Tutkimustulokset löytyvät tarkemmin eriteltyinä oheismateriaalista 3. Tutkimuksessa tuli hyvin selvästi esiin alueen väestön huoli moninaisista ympäristöhaitoista. Melu-, pöly- ja hajuhaitat koettiin yleisesti merkittäviksi. Kaatopaikan koettiin lisäävän alueen roskaantumista, pölyisyyttä, meluisuutta ja liikenteen määrää sekä lisäävän lokkien, varisten, rottien ja hiirien määrää alueella. Yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Merkittävänä yleisenä huolta aiheuttavana asiana pidetään myös sitä, että jopa 90 % vastaajista koki kaatopaikan

4 Sivu 4 / 4 laskevan alueen asuntojen ja tonttien hintaa. Kyselystä kävi myös selvästi ilmi alueen väestön aiempi toiminta liittyen koettuihin ongelmiin. Tätä kuvaa vastaajien raportoimat kyselyn aihepiiriin liittyvät viranomaisvalitukset, valitukset jätteenkäsittelylaitokselle, lehtikirjoitukset, yhteydenotot kylätoimikuntaan tai asukasyhdistykseen sekä keskusteluun naapurustossa. Ämmässuo - Kulmakorven alueen toiminnot ja niiden valvonta Espoon seudun ympäristöterveys on perehtynyt Ämmässuo-Kulmakorven alueen toimintaan käymällä läpi useita viranomaisraportteja, selvityksiä ja kannanottoja. Vastausta varten on käyty läpi alueen toimijoille myönnettyjä ympäristölupia ja niiden valvontaa ympäristölupaan liittyviä tarkastuksia ja toimijoille annettuja mahdollisia määräyksiä ja kehotuksia toiminnanharjoittajien vuosiraportteja ja selvityksiä Ämmässuo Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportteja useita Ämmässuo Kulmakorven alueen arviointiselostuksia ja niistä annettuja lausuntoja asukastapaamisten yhteenvetoja ja sidosryhmäkokousten pöytäkirjoja vireillä olevista tai jo käynnissä olevista hankkeista tehtyjä valituksia ja niistä annettuja lausuntoja. Tarkempi katsaus alueen valvonnasta ja toiminnasta löytyy oheismateriaalina 4. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa, että toimijoita, joilla on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja ja joille on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, valvotaan Ämmässuo - Kulmakorven alueella asianmukaisesti. Ympäristölupien valvonnasta vastaavat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Tarvittaessa on annettu kehotuksia tai määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi. Suurimmat toimijat (HSY, Rudus Oy, oheismateriaali 4) ovat raportoineet toiminnastaan vuosittain. Tarkkailujen tulokset ja raportit ovat olleet viranomaisten nähtävillä. Toimijat ovat myös pyrkineet tiedottamaan ja antamaan reaaliaikaista tietoa lähialueen asukkaille mittauksista ja häiriötilanteista. Toimijoiden ja asukkaiden välillä on ollut yhteisiä tilaisuuksia ja tiedon vaihtoa. Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun. Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden valituksiin ja huolenaiheisiin aloittamalla mittauksia ja selvityksiä, joiden avulla epäkohtia ja haittoja on pyritty kartoittamaan ja vähentämään tai kokonaan poistamaan. Osa toimijoista on aloittanut mittauksia myös vapaaehtoisesti ilman ympäristöluvassa olevia velvoitteita. ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja.

5 Sivu 5 / 5 YVA-menettelyillä on pyritty vähentämään tai kokonaan estämään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia sekä huomioimaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden tai toimintojen kanssa. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) toteutetaan kunnissa osana YVA-menettelyä (Tapani Kauppinen, THL). YVA-menettelyillä arvioidaan hankkeiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristöluvat on myönnetty sillä edellytyksellä, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Tällä hetkellä koko Ämmässuo - Kulmakorven alueella on yhteistarkkailuna ainoastaan vesi. Ämmässuon ja Kulmakorven vesiä on tarkkailtu jo vuodesta 1987 alkaen ja toimijoiden yhteistarkkailuna vuodesta 2003 alkaen. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta-, pohja-, kaivo- ja jätevesien laatua (lisätietoa oheismateriaalissa 4). Ottaen huomioon alueen laajuuden ja erityyppisten toimijoiden suuren lukumäärän, ympäristöön kohdistuvien yhteisvaikutusten arvioiminen helpottuisi jos yhteisiä tarkkailuohjelmia olisi muiltakin ympäristövaikutusten alueilta kuin vesien tarkkailusta. Esimerkiksi melua tai pölyä aiheuttavat toimijat voisivat liittyä yhteiseen melun- tai pölyntarkkailuohjelmaan. Yhteisten tarkkailuohjelmien tulokset ja valvovien viranomaisten valvontaraportit sekä myös toimijoiden vuosiraportit olisi hyvä koota keskitetysti yhteiseen tietopankkiin kaikkien viranomaisten saataville. Näin koko Ämmässuo - Kulmakorven alueen valvonta ja yhteisvaikutusten tarkkailu kaikilta osaalueilta helpottuisi. Avoimuuden lisäämiseksi sekä valvonnan yleisen näkyvyyden lisäämiseksi asukkaiden informoiminen kaikista Ämmässuo - Kulmakorven alueen häiriötilanteista ja tulevista tapahtumista olisi hyvä keskittää yhteiseen tiedotuskanavaan, jolloin tieto eri toimijoiden tilanteesta tulisi kaikkien tietoon, niin asukkaiden kuin muidenkin toimijoiden. Myös toimijoiden vuosiraportteja, tarkkailujen tuloksia sekä valvontaraportteja voisi olla asukkaiden saatavilla yhteisestä tiedotuskanavasta tai tietopankista. Ämmässuolle ohjautuvan jätteen määrä on huomattavasti pienentynyt, kun Vantaalla v otettiin käyttöön jätteenpolttolaitos. Biojätteen käsittelyprosessia on uudistettu ja Vantaan polttolaitoksen toiminnan jatkossa vakiintuessa hajuhaitat tulevat vähenemään alueella. Toiminnat ovat viranomaisten jatkuvassa valvonnassa. Yhteenveto Terveyskyselyssä ei todettu vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa. Sosiaalisina vaikutuksina kyselyn perusteella todetaan alueen väestön kokema monimuotoinen viihtyvyyshaitta. Alueen väestö kokee huolta moninaisista ympäristöhaitoista ja näiden mahdollisista terveysvaikutuksista. Myöhemmin toteutetaan vielä halukkaille kyselyyn osallistuneille kohdennettu terveystarkastus normaalina terveydenhuollon toimintana. Nyt tehdyn katsauksen perusteella alueen toimijoiden valvonta on ollut asianmukaista ja toimijat ovat noudattaneet annettuja määräyksiä.

6 Sivu 6 / 6 Asukkaiden esiintuomiin huolenaiheisiin on reagoitu asianmukaisesti. Ympäristöön aiheutuvat häiriöt on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä. Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta tulee ottaa vakavasti. Se tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa. Tiedoksi

7 Sivu 7 / 7