Eriävä mielipide ( Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksen asianro 4

Transkriptio

1 Eriävä mielipide ( Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksen asianro 4 Valtuustoaloite koskien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä Ämmässuon kaatopiakn ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista) Esitän eriävän mielipiteen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen hylätä äänin 4-8, yksi tyhjä, lisäysehdotukseni. Lisäysehdotukseni puolesta äänestivät allekirjoittanut Ruoho Veera (PerusS), Hiltunen Leo (PerusS), Karhula Jukka (Vas.) ja Haapajärvi Henrik (SDP). Ehdotuksiani vastaan äänestivät Nieminen Pinja (Vihreät), Ruusu Henna,( Vihreät), Niemi Marika ( Kok), Koskinen Jussi (Kok.) Seppä Heikki (Kok.), Konttas Hanna (Kok.), Meriläinen Valto (Kok.) ja af Hällström Nina (SFP). Lautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (SDP) äänesti tyhjää. Esitin lisättäväksi seuraavat lauseet, jotka perustelen kunkin numeroidun kohdan jälkeen: "Lisäksi lautakunta toteaa seuraavaa: 1. lisäysehdotus: "Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisen hyviä." Päätöstekstissä vastoin ehdotustani elintavat arvioitiin vain kohtuullisiksi, vaikka 87% ilmoittaa terveyskyselyssä, ettei tupakoi ollenkaan, 98% ilmoittaa, ettei sisätiloissa tupakoi kukaan muukaan. Alkoholin käytöstä (kuinka usein juot kerrallaan vähintään 6 annosta) 40% ilmoittaa ettei koskaan, 28% ilmoittaa harvemmin kuin kuukausittain, 18% ilmoittaa kuukausittain, 12% viikoittain, 1 % päivittäin. Liikkuminenkin on aktiivista kyselytulosten perusteella: vähintään puoli tuntia kerrallaan niin että hikoilee ja hengästyy 12% päivittäin, 26% vastaajista 4-6 krt/vko, 37% 2-3 krt/vko, 12% kerran viikossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveyskyselyyn osallistuneiden elintavat ovat hyviä ja terveellisiä. Lautakunnan kokouksessa 9.12 tiedustelin terveyspalvelujen johtajalta, voitaisiinko arvioida terveyskyselyyn vastanneiden elintapoja kohtuullista positiivisemmaksi tuolloin ehdottamallani tavalla "kohtuullisen hyviksi", koska maallikonkin silmin tulokset tupakoinnin, alkoholinkäytön ja liikunnan osalta näyttivät suorastaan hyviltä. Terveyspalvelujen johtaja vastasi, että se sopii hänen puolestaan. 1

2 Elintapojen oikealla arvioinnilla on merkitystä arvioitaessa kaatopaikan terveyshaittoja, kun elintapoja verrataan esimerkiksi säännöllisesti käytettäviin lääkkeisiin tai diagnosoituihin sairauksiin. Jos esimerkiksi alueen väestön elintavat olisivat huonoja, silloin kaatopaikan vaikutukset eivät välttämättä yksin selittäisi koettuja terveyshaittoja (Tulosten perusteella yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun), sairauksia ja lääkkeiden käytön tarvetta. Nyt kun kyselytutkimuksen vastausten perusteella asukkaiden elintavat ovat terveelliset, mutta he kuitenkin käyttävät säännöllisesti suhteellisen runsaasti verenpainelääkkeitä (28%), sydänlääkkeitä (15%) ja keuhkolääkkeitä (12%) on ilmeisempää, että kaatopaikalla on vaikutusta ihmisten terveyteen haitallisesti. Vertailun vuoksi keuhkolääkkeitä käyttää muu väestö "hieman alle 10 %". Myös verenpainelääkkeiden ja sydänlääkkeiden säännöllisen käytön osalta terveyspalvelujen johtaja myönsi kyselytulosten olevan "korkeahkot", kun sitä häneltä erikseen kysyin pidetyn lautakunnan kokouksen yhteydessä. Suomessa on noin verenpainetautia sairastavaa eli vain noin 8 prosenttia väestöstä. "Kohonneen verenpaineen lääkityksen erityiskorvausoikeus oli vuonna :lla eli 9,1 %:lla suomalaisista." Terveyskyselyn mukaan verenpainelääkkeitä käyttää Ämmässuon vaikutusalueen asuinalueilla säännöllisesti 28%. Ero on huomattava, miltei kolminkertainen, vaikka ottaisi huomioon KTL:n raportissa vuoden 2001 tiedon ja valikoitumisharhankin. Tutkimusten mukaan sydän ja verisuonitauteihin sairastuu enemmän alhaisemmin koulutettu väestönosa. Terveyskyselytutkimukseen mukaan Ämmässuon vaikutusalueen asukkaat eivät kuulu tähän ryhmään korkeammin koulutettuina. Aiemminhan totesin heidän elintavat terveellisiksi, joka sekään ei selitä keuhko-, verenpaine- ja sydänlääkkeiden korkeampaa käyttöä verrattuna muuhun väestöön. 2. lisäysehdotus: "Kyselytutkimukseen vastaajista ilmoitti säännöllisesti käyttävänsä verenpainelääkkeitä 28% ja sydänlääkkeitä 15%. Määrät ovat verrattain korkeita säännöllisesti käytettäviin lääkkeisiin." Viittaan edellisen kohdan (1) perusteluihin. Nämä tiedot ovat terveyskyselytutkimuksen liitteestä numero kolme (3), ja näen, että verenpainelääkkeiden ja sydänlääkkeiden käyttömäärä olisi tullut nostaa lautakunnan päätöstekstiin, koska kaatopaikasta tulee sellaisia päästöjä, jotka voivat aiheuttaa sairauksia, joita lääkitään myös ko lääkkeillä. Kuten aiemmin totesin, ko lääkkeiden käyttöaste on korkea verratuna muuhun väestöön, vaikka asukkaiden elintavat ovat terveellisiä. 2

3 3.lisäysehdotus: "Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun lupaehtojen velvoitteiden mukaisesti. " Ympäristöluvissa vaaditaan, ettei toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraakaan. Toimintaa tulee tarkkailla huolellisesti, jotta voidaan ajoissa puuttua riskitilanteeseen, aiheutettuihin ongelmiin tai häiriötilanteisiin. 4.lisäysehdotus: " Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden toistuviin valituksiin." Reagointia on tullut vasta, kun paikalliset asukkaat ovat valittaneet runsaasti eri tahoille aina Korkeimpaan hallinto-oikeutta ja EU:ta myöten. Saamani asukaspalautteen mukaan toimijoiden ja Espoon kaupungin reagointi on ollut vuosikymmeniä hidasta, asukkaiden kokemusten vähättelyä ja kaupungin vastuun välttelyä, siksi sitä ei voi sanoa asianmukaiseksi, kuten terveyspalvelujen vastauksessa väitetään. 5. lisäysehdotus: "Terveyskyselyssä todettiin terveyshaittoihin viittaavaa. Terveyskyselyssä ilmoitettiin myös yksittäisiä vakaviakin sairauksia." Terveyshaittoja kyselytutkimuksen tulosten perusteella on kiistämättä. Esimerkiksi terveystutkimuksen perusteella yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. ( Lautakunnan 9.12 hyväksymässä päätöksen selostusosassa todettu ) Tuloksissa kysymys Aiheuttaako haju sinulle joitakin oireita? 25% vastasi yökkäilyä, 23% nenän ärsytystä, 17% päänsärkyä, 15% hengitysoireita, 7 % yskää, 22% jotain muuta, 33% ei aiheuta oireita. Ilmanpäästöissä on mikrohiukkasia, jotka hengityksen kautta painuvat verenkiertoon ja niitä on mitattu jopa aivoista. Lisäksi minulle on luovutettu kopiot kahden asukkaan vastauksista terveyskyselyyn, joissa mainitaan kahdesta vakavasta sairaudesta, jotka ovat puhjenneet samanaikaisesti, kun Ämmässuolle on tuotu puhdistamatonta jätevesilietettä Suomenojan häiriön aikana. Haju ollut niin voimakasta, ettei koira ollut suostunut menemään ulos, ihmiset yökkäilivät ja ko henkilön keuhkot tulehtuivat ja joutui tehoosastolle, sairastui hengenvaarallisesti ja invalidisoitui. Kompostilaitoksen käynnistyshäiriöiden aikana tilanne uusiutui ja asukkaan keuhkot tulehtuivat niin, että hän joutui loppuiäkseen sidotuksi happilaitteisiin. Hajuhaitta ongelmat jatkuvat edelleen, kuten terveyskyselytutkimuksestakin ilmenee. Sekajätteen polton siirtyminen Vantaalle ei ole poistanut ongelmaa, koska biojätteiden käsittely on keskitetty Ämmässuolle. Terveyskyselyyn on myös vastannut henkilö, joka menetti tajuntansa 3

4 kaatopaikkatulipalon yhteydessä. Asukas oli käynyt katsomassa lähempää kaatopaikkaa mistä savukaasuja tulee ja palattuaan kotiin menetti tajuntansa. ( Olen saanut luvan käyttää näitä tietoja tämän asian käsittelyssä myös julkisesti.) Vaasan hallinto-oikeus on päättänyt aiemmin, että asukkaita on informoitava häiriötilanteista tekstiviestein tai muulla tavoin välittömästi, mutta tätä Vaasan hallintooikeuden päätöstä ei ole noudatettu. Terveyshaittojen olemassaolo tulee ilmi lautakunnan selostustekstistä useammassa kohdassa. Lainaus: "Vaikka monellakaan soittaneella ei itsellään ollut merkittäviä terveyshaittoja." Lause pitää sisällään myönnön, että joillakin soittaneilla terveyshaittoja on ollut, jopa merkittäviä. Lisäksi lainaus tekstistä: "vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei ilmennyt" pitää edelleen sisällään myönnön siitä, että terveyshaittoihin viittaavia on ilmennyt, vaikkakaan tekstin mukaan ei vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa. Lainaus päätöstekstistä: " Näiden vaikutusta koettuihin terveyshaittoihin ei kyselyn perusteella voida erotella asuinympäristön vaikutuksista. " Terveyspalvelujen johtaja esitti terveyskyselyn tuloksia esitellessään seuraavasti: "(vaikka)yksittäisiä vakaviakin sairauksia ilmoitettiin/ilmeni terveyskyselyssä." Ei voi sanoa, ettei olisi vakaviinkin terveyshaittoihin viittaavaa, jos yksikin olisi ilmaissut saaneensa vakavia oireita nimenomaan kaatopaikan toiminnoista johtuen -viite on olemassa. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa mitä Terveydensuojelulain ensimmäinen pykälä (1 ) sanoo terveyshaitasta: "Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä." (TSL 1.) Asukkaat ovat ilmaisseet terveyskyselyssä kokeneensa terveyshaittoja ja useilla kerrottu sairaus oli ilmoitettu vielä diagnosoiduksi, silloin "viittaa" siihen, että terveyshaittoja on. Väitän, etteivät lääkärit voi väittää 100% varmuudella, ettei terveyshaittoja ole tullut, tai toisin sanoen väittää, ettei kaatopaikalla olisi ollut vaikutusta ihmisten kertomiin hengitys- tms. oireisiin/sairauksiin. Ihmisten omakohtaisille kokemuksille ja paikallistuntemukselle -jota asiaa arvioivalla lääkäreillä ei oletulee antaa painoarvoa, muuten terveyskyselyn järjestämisessä ei ole mitään mieltä. 4

5 Saamani asukaspalautteen mukaan alueella on ennenaikaisesti kuollut ihmisiä myös erilaisiin autoimmunikatiivisiin sairauksiin, sydäntauteihin ja syöpäsairauksiin mm keuhkosyöpään eräs tapaus. On myös muistettava, että nämä tahot eivät enää ole olleet vastaamassa tehtyyn terveyskyselyyn. Kuolinsyihin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä ympäristö, mutta tieteellisesti on todistettu, että ympäristöllä -ja varsinkin ilmanlaadulla on hyvin merkittävä rooli ihmisten terveyteen ja ennenaikaisiin kuolemiin. Muistutan kertaalleen kyselytutkimuksen tuloksista alueen asukkaiden elintavoista, jotka ovat terveellisiä. Hajut eivät ole vain viihtyvyyshaitta, jota terveyspalvelujen vastauksessa haluttiin korostaa, vaan haju on varoittava merkki siitä, että ilmassa on epäpuhtauksia. Myös melu aiheuttaa tutkitusti terveysvaikutuksia, puhumattakaan huonolaatuinen ja pilaantunut juomavesi, joita ongelmia on alueen kaivoissa runsaasti. Mustanpurontien kaivoista oli jopa todettu kolibakteereja. Kaatopaikan läheisyys on itsestään selvästi riskialuetta, ja asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi niiden läheisten asuinalueiden vesihuolto tulisi olla järjestetty kuntoon jo ennen Ämmässuon tapaisen massiivisten kaatopaikkatoimintojen aloittamista. Tällä hetkellä vain kaatopaikalla on kunnallistekniikka. Kaatopaikkaa ympäröivillä asuinalueilla ei kunnallistekniikkaa ole rakennettu. Kyseessä ei enää ole pelkästään riskistä vaan terveyttä vaarantavaa pilaantumista on jo tapahtunut, esimerkiksi Ahma oy:n vuonna 2014 tekemässä vesiraportissa todettiin Ämmässuon alueen näyttöönottopisteessä 207A vaarallisia myrkkyjä esim. syanidia ja PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat mm. syöpää. Mustanpurontien kaivoista on löydetty kolibakteereja, jotka ovat aiheuttaneet ihmisille ripulia ja muita oireita. 6. lisäysehdotus: Jos terveystarkastuksissa ilmenee hälyttävää, vastaavat viranomaiset ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin välittömästi. On huomioitava, että lautakunta on käsitellyt terveyskyselyn tuloksia, eikä tulevien terveystarkastuksien tulokset liity enää terveyskyselyyn. Tätä seikkaa ovat asukkaat ihmetelleet, koska he odottivat, että suoritettavien terveystarkastuksen jälkeen vasta vedettäisiin johtopäätöksiä. 7. Lisäysehdotus: "Nyt tehdyn katsauksen perusteella alueen toimijoita on valvottu. Näen, ettei voida sanoa alueen toimijoita valvotun asianmukaisesti, kuten lautakunnan enemmistö (vihreät, kokoomus ja rkp, kts. pöytäkirja) näki, koska ympäristöterveydenhuollon valvonnassa on ollut resurssiongelmia jo useamman vuoden ajan. Lisäksi päätöstekstissäkin ilmenee, että viranomaiset ovat reagoineet vasta asukkaiden valituksiin, eivät oman valvontansa seurauksena havaittuihin epäkohtiin. Epäkohtia ei olisi edes huomioitu ilman asukkaiden toistuvia valituksia. Lainaan päätöstekstistä: "ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin 5

6 täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja." Ei voida myöskään väittää, että toimijat olisivat noudattaneet annettuja määräyksiä ainakaan kaikissa tapauksissa, kuten päätösteksti väittää. Lainaus liitteestä: "Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille." Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä siitä, että asukkaita on informoitava häiriötilanteista välittömästi, ei ole noudatettu. 8. lisäysehdotus. Asukkaiden esiintuomiin huolenaiheisiin ja kokemuksiin on reagoitu. Kyselytutkimuksessa ilmenee asukkaiden kokemuksia, siksi kokemuksen lisääminen on tärkeää: Esimerkiksi hajuhaitat on jo koettu tosiasia eikä enää mikään pelkkä huolenaihe, samoin juomaveden pilaantuminen on kokemus, eikä niinkään huoli jostakin ehkä tulevasta, hajun johdosta tapahtunut yökkäily ja päänsäryt ja jopa niihin liittyvä kuumeilu ovat niinikään kokemus, oirehtiminen. 9. lisäysehdotus. " Asukkaiden kokemat terveys-, viihtyvyys- ja taloushaitat, huoli ja kokemukset tulee ottaa vakavasti ja ne tulee huomioida mm. kaavoituksessa jo nykyisten toimintojen suhteen ja varsinkin alueelle suunniteltavien uusien toimintojen suhteen." kts aiemmin esitetty ja kyselytutkimuksen tulokset. Perustuen saamaani asukaspalautteeseen esitän mielipiteenäni, että Ympäristöterveydenhuollon/ kaupungin virkamiehille tulisi antaa huomautus hitaasta ja peräti asukasvastaisesta asenteesta vuosikymmenien ajan, siitä lähtien kun yksi Euroopan suurimmista kaatopaikoista (Ämmässuo) on rakennettu liian lähelle asutusta, eikä ole lupauksista huolimatta laitettu mitään perusasioita kuntoon, kuten kunnallistekniikkaa turvaamaan puhtaan veden saantia ja toisaalta kevyenliikenteenväylää parantamaan huonoa liikenneturvallisuutta alueella, jota raskas kaatopaikkaliikenne pääasiassa aiheuttaa. Asenteellisuutta on ilmennyt esimerkiksi virkamiesten seuraavissa kommenteissa: " Kyllä asukkaat niihin (hajuihin) tottuu". Toinen esimerkki: Maankäyttöpaikan korotuksen yhteydessä asukkaat ilmoittivat, että se vaikuttaa häiritseväksi radio-ja tv lähetyksiin, jolloin virkamiehet nauroivat, että ko alueen asukkailta jäävät Kauniit ja Rohkeat näkemättä". Kolmas esimerkki: Kun siirtoviemärin pumppaamo oli rikkoutunut Kolmperäntien risteyksessä, siitä valui likavedet Kolmperän järveen. 6

7 Asukkaat huolestuivat, koska vesinäytteet oli otettu kylmällä ilmalla, ja ilman lämmetessä ja veden lämmetessä myöskin bakteerimäärät kasvoivat. Tähän virkamies oli vastannut: "Eikös bakteerit keittämällä kuole". Lisäksi virkamies on väittänyt sidosryhmäkokouksessa, jossa keskusteltiin Ämmässuon pohjavesien laadusta, että Omalla maalla saa pohjavesiä liata.". Kuten edellä jo mainitsin Ahma oy:n vuonna 2014 tekemässä vesiraportissa todettiin Ämmässuon alueen näytötönottopisteessä 207A vaarallisia myrkkyjä esim. syanidia ja PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat mm. syöpää. On huomioitava myös, että kesäasukkaat syrjäytettiin terveyskyselystä. Kesäasukkaiden pitäisi tonteillaan virkistäytyä, viihtyä ja kerätä energiaa jaksaakseen töissään, mutta jätteenkäsittelykeskuksesta kantautuvien päästöjen vuoksi se ei onnistu. Kaatopaikan haitat aiheuttavat myös segregoitumista. He eivät vastaile kyselyihin (toisaalta terveyskyselyyn vastanneiden kyselyprosentti oli parempi kuin vastaavien kyselyiden), eivätkä ole esimerkiksi aktiivisia äänestäjiä, koska luottamus alueen asioiden vaikuttamiseen on menetetty vuosien saatossa. Kaatopaikka hajuineen voi aiheuttaa myös masennusta, eikä esimerkiksi nuoriso kehtaa tuoda kavereita kaatopaikan hajujen vuoksi. On myös arvelu, että erään Ämmässuon vaikutusalueen urheilukentän vähäinen käyttö voi johtua kaatopaikalta kantautuvista hajuista. Ongelmaa olen kuullut myös asukkailta, joiden lapset ja lapsenlapset ovat kieltäytyneet menemästä ulos leikkimään pahojen hajujen aikana. Vantaalle siirtynyt sekajätteen poltto ei vähennä kaatopaikalla syntyviä haittoja, koska alueella on runsaasti toimintoja: siellä käsitellään pilaantuneita maita, alueelle kompostoidaan biojätettä, Ämmässuon kaatopaikalle loppusijoitetaan jätteiden poltosta syntyneet tuhkat ja kiven louhinta- ja murskaus aiheuttavat runsaasti päästöjä. On tärkeää huomioida kaatopaikan terveyshaittoja arvioitaessa kaatopaikan toimintojen laatu ja laajuus, mitkä ovat erityisen vaikuttavia ja suurta yhden Euroopan suurimman kaatopaikan, Ämmässuon alueella. Eriävän mielipiteeni lopuksi haluan kuitenkin kiittää Espoon terveyspalvelua ripeästä vastauksesta valtuustoaloitteeseen tekemällä terveyskyselyn. Tulosten tulkinnassa olleita selkeitä virheitä oli myös korjattu toiseen asian käsittelyyn mennessä. Päätöstekstiä oli myös lähetekeskustelumme perusteella muokattu ja se sisälsi paljon tekstiä, jotka vastasivat terveyskyselyn tuloksia. Merkillepantavaa oli kuitenkin selkeitä terveyshaittoja osoittavien tulosten vähättely, joka ilmeni siinä, että mieluimmin ilmaistiin, että vakaviin terveyshaittoihin ei ollut viittaavaa kuin että olisi suoraan sanottu ja tuotu päätöstekstin yhteenvetoonkin, että terveyshaittoja (kts. TSL 1 ) vastausten perusteella ilmeni. Kiinnitin myös huomion siihen kuinka selostusosaan oli tuotu ns. Valikoitumisharha, joka on spekulatiivinen väittämä tehtyä terveyskyselyä koskien. Näen, että sillä on haluttu selitellä huonolta näyttäviä tuloksia. Lisäksi kiitän HSY:n ympäristöpäällikköä Juha Uuksulaista, joka Ämmässuon sidosryhmätapaamisissa on asukkaille kertonut hajuhaittojen syistä, joita ei ole toistaiseksi kyetty poistamaan. 7

8 Espoossa Veera Ruoho 8