Aika keskiviikko klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs Ryhmäkokoukset klo nh Kurttila ja Vermo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Sivu 1 / 33 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs Lisätietoja Ryhmäkokoukset klo nh Kurttila ja Vermo Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 3 3 Info-osuus terveystoimen lokakuun 2015 seurantaraportti 5 (Kh/Kv) 5 Vammaisten asumisen palvelujen hankinnan periaatteet Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen 14 hoiva-asumisen palvelusetelin käytön vakinaistaminen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelujärjestelmää 7 Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden 19 sosiaalihuoltolain mukaisesti 8 Valtuustoaloite koskien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten 24 arvioinnin järjestämistä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Kh/Kv) 9 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 30 laillisuus 10 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset Espoo Johanna Värmälä puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 2 / 33 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 3 / 33 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Veera Ruoho.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 4 / 33 3 Info-osuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Selostus terveyslautakunnan työpajassa sovitulla tavalla lautakunnan kokouksissa on kesäkuun kokouksesta alkaen kokouksen järjestäytymisen jälkeen info-osuus. Sisältö: - Talousarvioneuvotteluiden tulos - Pakolaistilanne Espoossa - Hallituksen sote-ratkaisun tilannekatsaus

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 5 / / terveystoimen lokakuun 2015 seurantaraportti (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Markus Syrjänen, puh Maija Havo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 hyväksyy liitteenä olevan lokakuun 2015 seurantaraportin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta ja siihen liittyvät selvitykset Espoo-strategiaan sisältyvien tulostavoitteiden toteutumisesta, 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle lupaa poiketa seuraavista tulostavoitteista: Tuottavuus paranee vähintäin 1,8 % Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. 3 esittää kaupunginhallitukselle seuraavat määrärahamuutokset ja siirrot 1000 euroa Tulot Menot Vanhusten palvelut - Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys Määrärahan lisäys siirto investoinneista Eus ICT valmistus omaan käyttöön -erien poisto Terveyspalvelut - Tuloarvion lisäys Määrärahan lisäys HUS 5 400

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 6 / 33 Perhe- ja sosiaalipalvelut - Tuloarvion lisäys Esikunta - Tuloarvion vähennys Määrärahan vähennys Investoinnit - Eus ICT- määrävarauksesta siirto vanhusten palvelujen käyttötalouteen Eus ICTvalmistus omaankäyttöön -erän poisto ja 4 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään seurantaraporttiin ja siihen liittyviin oheisraportteihin tarvittavat tekniset muutokset. Liite Selostus 1 Sotet lokakuuun kuukausiseuranta Espoo tarinan tulostavoitteet lokakuu 2015 Vuoden 2015 talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevan ohjeen mukaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan lokakuun lopun tilanteesta seurantaraportti tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteesta. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Konserniesikunta on antanut yksityiskohtaisemman ohjeen seurantaraportin valmistelusta. Kaupunginhallitus käsittelee raporttia Valtuustolle asia viedään Tulostavoitteiden toteutuminen Toimialalla on viisi kaupungin valtuustoon nähden sitovaa tulostavoitetta. Toimiala esittää lupaa poiketa seuraavista tulostavoitteista: Tuottavuus paranee vähintäin 1,8 % -tavoite ei toteudu. Tuottavuus on kasvanut aikuissosiaalityössä. Kotihoidon asiakaspalvelussa ja terveyspalveluissa jäädään hieman alle tavoitteen. Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta - tavoite on jäämässä jonkin verran viimevuoden tasosta.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 7 / 33 Tavoitteena on, että lasten suojelun asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään ja samalla jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Tavoite toteutuu osittain. Kokonaissijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta on vähentynyt. Sen sijaan kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus on edelleen kasvanut. Sitovista tulostavoitteista toteutuvat: Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on vähintään 14 pv Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Lisäksi toimialalla on 10 omaa tavoitetta, joiden toteutuminen ilmenee liitteestä. Määrärahojen riittävyys terveystoimen talous on kehittynyt myönteisesti ja korjaavat toimet ovat olleet vaikuttavia. Toimintakate ennustetaan olevan 2,1 milj. euroa ylijäämäinen. Toimialan tulojen arvioidaan, ilman teknistä valmistus omaan käyttöön - erää, ylittävän talousarvion 2,3 milj. eurolla. Menojen ylitykseksi, ilman teknistä valmistus omaan käyttöön -erää, arvioidaan 0,2 milj. euroa. Vanhusten palveluissa tuloja arvioidaan kertyvän noin 0,4 milj. euroa yli tavoitteen. Menoja jää käyttämättä 3,6 milj. euroa. Käyttötaloudesta on maksettu Eus ICT- menoja 1,1 milj. eurolla, kun taas määrärahavaraus on investoinneissa. Terveyspalveluissa tuloja kertynee noin 0,5 milj. euroa suunniteltua enemmän. Oman toiminnan menot toteutuvat talousarvion mukaisesti. HUS palvelusopimuksen mukaisiin menoihin arvioidaan noin 5,5 milj. euron ylitystä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tuloja kertynee valtion suorituksista noin 1,7 milj. euroa suunniteltua enemmän. Menot toteutunevat suunnitellusti. Esikunnan tuloja jäänee saamatta noin 0,2 milj. euroa ja menoista jää käyttämättä noin 1,5 milj. euroa. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 8 / / Vammaisten asumisen palvelujen hankinnan periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh Anu Autio, puh Sami Saario, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy seuraavat hankinnan periaatteet vammaisten asumisen palvelujen palveluntuottajien valinnasta: 1 palveluntuottajilta ostettavat vammaisten asumisen palvelut kilpailutetaan kootusti, 2 hankinta tehdään avoimena menettelynä, 3 kilpailutuksen vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta ja 4 sopimuskausi on kaksi (2) vuotta, johon liittyy kaksi (2) optiovuotta, jotka voidaan ottaa yksi (1) vuosi kerrallaan käyttöön. Oheismateriaali Selostus - Asumisen kysely, Kotona asuvien vammaisten henkilöiden asumisen toiveet ja tarpeet. Yhteenveto selvitystyön tuloksista - Espoon vammaisten asumisen strategia. Espoon sosiaali- ja Vammaisneuvoston lausunto Vammaisten palvelujen asiakasmäärä vuonna 2014 oli 4 721, josta kehitysvammapalvelujen asiakkaita oli 913. Vuonna 2014 espoolaisia asumispalvelujen asiakkaita oli yhteensä 441, joista kaupungin omien asumisyksiköiden palveluissa oli yhteensä 103. Omaa toimintaa täydentävät ostopalvelut. Ostopalveluja tuotetaan samoin periaattein kuin Espoon kaupungin omaa palvelua.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 9 / 33 Espoossa asuu tällä hetkellä vanhempiensa luona yli 200 täysi-ikäistä henkilöä, jotka ovat kehitysvammapalveluiden piirissä. Heidän määränsä kasvaa hengellä vuosittain. Viimeisen 10 vuoden aikana kehitysvammaisten asumisen palvelujen lisäys on ollut noin 50 asiakasta ja vaikeavammaisten asumisen palvelujen lisäys noin 30 asiakasta. Tähän perustuen varaudutaan tulevien 10 vuoden aikana palvelujen järjestämiseen noin sadalle vammaiselle henkilölle. Vammaispalvelut on lisäksi sitoutunut purkamaan pitkäaikaisten laitospalveluiden käytön asumisessa vuoteen 2020 mennessä. Laitospalveluista luopuminen tarkoittaa laitoksissa asuvien henkilöiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointia, asukkaiden suunniteltua muuttoa uudenlaisiin asumismuotoihin ja heidän palvelukokonaisuutensa uudelleen rakentamista. Espoossa tulee siten varautua noin 40 pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvan henkilön asumisen palveluiden ratkaisujen suunnitteluun ja rahoittamiseen seuraavien viiden vuoden aikana. Espoon vammaisten asumisen strategiassa (Espoon sosiaali- ja terveyslauta-kunta ) tavoitteena on, että asumispalveluratkaisut ja erilaiset asumismuodot tukevat sitä, että espoolaiset vammaiset henkilöt voivat asua ja elää Espoossa kuten muutkin kuntalaiset. Uusi Asumisen ohjelma vuosille on parhaillaan valmisteilla. Espoon vammaispalvelun arvot ovat asiakas- ja asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, kumppanuus ja yhteisöllisyys. Asumisen palveluiden kilpailutus on keino vastata kasvavaan palveluiden tarpeeseen sekä toteuttaa asumisen strategiaa, edistää Espoo-tarinan ja näiden arvojen toteutumista. Vammaisten asumisen palvelut vastaavat kunnan vammaispalvelulain (380/1987), kehitysvammalain (519/1977) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiseen asumisen järjestämisvelvollisuuteen. Kilpailutuksen tavoitteena ovat joustavat ja oikeinmitoitetut asumisen palvelut, jotka varmistavat laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon. Näin Espoon kaupunki varmistaa edellytykset pitkäjänteiselle, suunnitelmalliselle palvelutuotannolle ja asiakashyötyä tuottaville palveluille. Asumisen palveluiden ostot Vammaisten asumispalvelujen vuoden 2014 menot olivat Espoossa 32,2 miljoonaa euroa. Tästä asiakaspalvelujen ostoa oli 26,4 miljoonaa euroa, josta yksityisten palveluntuottajien palveluostoa oli 15 miljoonaa euroa. Kilpailutukseen sisältyvien hankintojen koko vuoden arvo vuonna 2017 on noin 17 miljoonaa euroa. Sopimuskausi alkaa vuoden 2016 kesällä, ja hankinnan arvo vuodelle 2016 on noin 8,5 miljoonaa euroa.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 10 / 33 Espoon kaupunki osti vammaisten asumisen palveluja vuonna 2014 yhteensä 38 eri palveluntuottajalta. Kilpailutuksen tarkoituksena on saattaa tällä hetkellä erillisillä päätöksillä ostetut palvelut yhdenmukaisen sopimuksen alle ja luoda yhtenäinen koordinoitu kokonaisuus asumisen palvelujen tuottamiseen. Tämä vähentää myös hallinnollisia kustannuksia ja lisää palvelutuotannon läpinäkyvyyttä. Ostopalvelujen kilpailutuksella tavoitellaan palveluntuottajien kanssa pitkäaikaista kumppanuutta, jolla mahdollistetaan monipuolinen palvelurakenne ja asiakkaalle yksilölliset palveluratkaisut. Kilpailutettavien tuotteiden kuvaus Vammaisten asumispalvelujen kilpailutus jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat 1) tuki asumiseen ja elämiseen ympärivuorokautisessa asumisyksikössä 2) tuki asumiseen ja elämiseen yksittäisessä asunnossa tai asuntoryhmässä 3) asumisvalmennus 4) lyhytaikainen hoito Kaikkia neljää palvelua järjestetään tällä hetkellä sekä omana toimintana että ostopalveluna. Espoolla on kahdeksan omaa asumisyksikköä, joista kuusi on suunnattu kehitysvammaisille asiakkaille ja kaksi vaikeavammaisille asiakkaille. Omana toimintana tuotetaan asumisvalmennusta neljässä yksikössä sekä sosiaaliohjauksena asiakkaan omaan kotiin. Lyhytaikaista hoitoa toteutetaan lisäksi perhehoitona sekä erityistilanteissa, asiakkaan hoitoisuuden niin vaatiessa laitoshoitona. Asiakkaalle voidaan järjestää palvelut myös omien ja ostopalvelujen muodostamana kokonaisuutena. Nämä neljä osa-aluetta jakautuvat tarkempiin kilpailutettaviin tuotteisiin asiakas-ryhmittäin. Tarjouspyyntövaiheessa tehtävä tarkempi tuotejako perustuu eri asiakasryhmien tarpeisiin kunkin palvelun kohdalla. Palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa kullekin tuotteelle palveluluokittain. Palveluluokat ja asiakasryhmäjako tarkentuvat tarjouspyynnössä. 1) Tuki asumiseen ja elämiseen ympärivuorokautisessa asumisyksikössä Palvelulla tarkoitetaan aiemmin autetun asumisen ja palveluasumisen käsitteillä kuvattua asumispalvelua. Palvelussa henkilökuntaa on asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti läsnä apuna ja tukena ympärivuorokautisesti, myös yöaikaan. Palvelu on luonteeltaan pitkäaikaista, pysyvää ja tarvittaessa asukkaan tarpeen mukaan muuntuvaa. Asukkaan yksilöllisen tarpeen mukainen ympärivuorokautinen tuki voi sisältää jatkuvaa valvontaa, hoitoa, hoivaa ja muuta asiakkaan tarvitsemaa tukea oman näköisen elämän mahdollistumiseksi.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 11 / 33 Ympärivuorokautinen tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille järjestetään palveluntuottajan tarjoamassa, asiakkaalle soveltuvassa, esteettömässä asumisyksikössä. 2) Tuki asumiseen ja elämiseen yksittäisessä asunnossa tai asuntoryhmässä Palvelulla tarkoitetaan aiemmin tukiasumisen, ohjatun asumisen ja palvelu-asumisen käsitteillä kuvattua asumispalvelua. Palvelussa henkilökuntaa on asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti apuna ja tukena esimerkiksi päivisin aamulla, illalla ja viikonloppuisin tai selvästi harvemmin esimerkiksi kerran viikossa. Hankittava palvelu ei sisällä yöaikaista apua. Tämän osa-alueen hankinnan yhteydessä pyritään lisäämään tukiasumisessa käytettävien asuntojen määrää. Palveluntuottaja voi kuitenkin jättää myös osa-tarjouksen, joka sisältää pelkästään tuen asumiseen ja elämiseen ilman asuntoa. Tällöin asiakkaan asuminen järjestetään muulla tavoin (esim. tavallisessa vuokra-asunnossa). Palveluntuottaja ei voi kuitenkaan tehdä osatarjousta pelkästä asunnosta. 3) Asumisvalmennus Asumisvalmennuksella tarkoitetaan määräaikaista vammaisen henkilön itsenäisen asumisen taitojen arviointi- ja harjoittelujaksoa. Asumisvalmennus on osa Espoon vammaispalveluiden asumisen palvelujen prosessia. Asumisvalmennuksen tavoitteena on arvioinnin ja harjoittelun kautta muodostaa asiakkaalle hänen tarpeisiinsa ja toiveisiinsa nähden sopiva asumisen ratkaisu. Asumisvalmennuksen tarkoituksena on paitsi arvioida asiakkaan arjenhallinta-taitoja, voimavaroja ja valmiuksia myös kartoittaa yksilölliset tuen ja avun tarpeet. Asumisvalmennuksessa etsitään arjen ratkaisuja, tukitoimia ja palveluita, joiden avulla vammainen henkilö voi asua mahdollisimman itsenäisesti. Tavoitteena on, että asumisvalmennuksen jälkeen asiakkaalla ja hänen lähipiirillään sekä sosiaalityöntekijällä on realistinen kuva asiakkaan asumisen taidoista sekä tietoa siitä, millainen asumismuoto on hänelle sopivin. Asumisvalmennuksella tarkoitetaan tässä hankinnassa myös palvelua, josta on Espoossa käytetty käsitettä asumisharjoittelu. 4) Lyhytaikainen hoito Lyhytaikaisella hoidolla tarkoitetaan vammaisen henkilön hoitamista lyhytaikaisesti (pääsääntöisesti 1-7 vuorokauden jaksoissa, ympärivuorokautisesti) oman kodin ulkopuolella. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea vammaisen henkilön hoidosta ja huolenpidosta vastaavien omaisten jaksamista ja sitä kautta mahdollistaa vammaisen

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 12 / 33 henkilön kotona asuminen. Lyhytaikaista hoitoa myönnetään ensisijaisesti omaishoidon tuen palvelua saaville. Hankinnan periaatteet Asumispalvelu esitetään hankittavaksi osa-aluekohtaisella avoimella hankintamenettelyllä. Tarjouspyynnössä määritellään palvelun sisältö sekä palvelulle ja ehdokkaalle esitettävät vähimmäisvaatimukset ja laatuvertailun perusteet. Palvelun laatu määritellään tarkasti palvelukuvauksissa, joissa linjataan kunkin palveluosa-alueen hyvä laatu. Päästäkseen mukaan tarjouskilpailuun, tarjoajan on sitouduttava kuvattuihin vähimmäiskriteereihin. Vähimmäiskriteerit pitävät sisällään lainsäädännön, liittyen mm. yksityisen sosiaalipalvelun tuottamiseen ja sisältöön sekä henkilöstön kelpoisuuksiin sekä lupa- ja valvontaviranomaisten asettamat vaatimukset, jotka liittyvät muun muassa henkilöstön koulutukseen ja toimitiloihin. Näiden lisäksi vähimmäiskriteereihin sisällytetään tiettyjä laatutekijöitä, joilla varmistetaan, että kilpailutettavat palvelut vastaavat Espoon kaupungin omien palveluiden laatua sekä kansallisia vammaisten asumiselle asetettuja laatukriteereitä. Vähimmäiskriteereihin sisältyvän laadun lisäksi kilpailutuksessa vertaillaan laatua pisteyttämällä. Vertailtavat laatutekijät pitävät sisällään Espoon asumisen strategiaa edistäviä tekijöitä ja liittyvät mm. henkilöstön koulutukseen, asukkaiden osallisuuteen palvelun kehittämisessä, hyvinvointiteknologiaan ja asunnon sijaintiin. Kaikkien tuotteiden osalta tarjousten vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, joka muodostuu hinnan osuudesta (80 pistettä) ja laadusta (20 pistettä). Palveluntuottajien vertailun kautta tunnistetaan paitsi kokonaistaloudellisesti edullisimmat palveluntuottajat, myös ne toimijat, joiden kanssa ryhdytään tiiviimpään kehittämis- ja laatuyhteistyöhön ja edistetään Espoon asumisen ohjelman ja strategian toteutumista. Valituista palveluntuottajista laaditaan osa-aluekohtainen luettelo, jossa palveluntuottajat on asetettu hankintapäätöksen mukaiseen järjestykseen. Palvelun-tuottajilta edellytetään sitoutumista sopimuksen aikaiseen yhteistyöhön. Sopimuskaudeksi esitetään kaksi (2) vuotta, johon liittyy kaksi (2) optiovuotta, jotka voidaan ottaa yksi (1) vuosi kerrallaan käyttöön. Hankinnan arvo on vuositasolla noin 17 miljoonaa euroa ja koko neljän vuoden sopimuskauden aikana (mukana kaksi optiovuotta) noin 68 miljoonaa euroa. Aikataulu

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 13 / 33 Asumisen kilpailutusta on valmisteltu työryhmätyöskentelyllä tammikuusta 2015 alkaen. Kilpailutuksen hankintastrategiaa on esitelty sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmälle Palveluntuottajille järjestettiin markkinavuoropuhelu, jossa on kuultu palveluntuottajien näkemyksiä. Tilaisuuteen osallistuivat myös vammaisneuvoston edustajat. Markkinavuoropuhelun tavoitteena oli kartoittaa vammaisten asumisen palveluiden markkinoita sekä edistää avointa vuorovaikutusta kaupungin ja palveluntuottajien välillä. Tilaisuudessa esiteltiin vammaisten asumisen palveluiden hankintastrategia sekä keskusteltiin hankintatavasta, hankittavista tuotteista ja hinnoitteluperusteista. Tilaisuuden lisäksi palveluntuottajille tehdään tarvittaessa sähköinen tietopyyntö loka-marraskuussa. Hankintapalvelut määrittää tarpeen ensimmäisen markkinavuoropuhelun annin perusteella. Luonnos hankinnan periaatteista esiteltiin vammaisneuvostolle Tarjouspyyntö julkaistaan alkuvuodesta Sopimukset valittujen palvelun-tuottajien kanssa allekirjoitetaan kesällä 2016 hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 14 / / Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelin käytön vakinaistaminen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelujärjestelmää Valmistelijat / lisätiedot: Mona Hägglund, puh Elsa Pasma, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen päättää 1 vakinaistaa vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelin alkaen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelujärjestelmää ja 2 merkitä tiedoksi liitteenä olevan palvelusetelin seurannan kokeiluaikana Liite Oheismateriaali Selostus 3 Palvelusetelin seuranta Palvelusetelin arvotaulukkovertailu päätti ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisissa asumispalveluissa kokeiluna Samalla päätettiin, että palvelusetelin toimivuutta ja soveltuvuutta seurataan ja arvioidaan kokeilun ajan. Seurannan tulokset päätettiin tuoda lautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2012 loppupuolella ja samalla tuoda sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitys palvelusetelin mahdollisesta vakiinnuttamisesta. Vuonna 2012 tehtiin palvelusetelin asiakastyytyväisyyskysely. Asiakasnäkökulmasta palvelusetelikäytäntöön oltiin tyytyväisiä. Palvelusetelin jatkuvuutta toivottiin. Asiakkaat mainitsivat palvelusetelin arvon, valinnanmahdollisuuden ja joustavuuden asioiksi, joiden perusteella he valitsivat palvelusetelin. Hoivakodin valintaan vaikutti osaltaan

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 15 / 33 hoivakodin sijainti, hoivakodin suosittelu ja palvelusetelin omavastuuosuus. Lähes kaikki vastaajat halusivat jatkaa palvelusetelillä asumista ja samassa hoivakodissa. Suurin osa suosittelisi palveluseteliä muillekin. Moni vastaaja ilmaisi kuitenkin huolensa siitä, että oma varallisuus ehtyy palvelusetelin käytön myötä. Palveluntuottajan näkökulmasta palvelusetelikäytäntöön oltiin tyytyväisiä ja kiinnostusta palvelusetelipaikkojen lisäämiseksi oli. Palvelusetelin sekä ostetun toiminnan uusi asukastyytyväisyyskysely on tällä hetkellä meneillään. Tulokset tulevat vuoden 2016 alkupuolella. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset, kaupungin määrärahojen säästöt sekä ostettujen palveluiden tuleva kilpailutus puolsivat palvelusetelin jatkamista kokeiluluonteisesti ajalle päätti jatkaa vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelikokeilua saakka. päätti että palvelusetelikokeilua jatketaan vuoden 2015 loppuun asti, johon mennessä lautakunnalle tuodaan perusteellinen selvitys palvelusetelikäytännön käyttökelpoisuudesta ja taloudellisuudesta. Vuoden 2016 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa (Kaupunginjohtajan esitys) esitetään valtuustokauden ja vuositason tavoitteena että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Tulostavoitteena esitetään että palvelusetelin käyttökohteet lisääntyvät ja käytön volyymi (, kpl) kasvaa. Keskeisenä muutoksena vuonna 2016 esitetään, että palvelusetelin osuutta palvelujen järjestämistapana lisätään. Taustaa terveydenhuollon palvelusetelilaki (569/2009) ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 12 :n muutos (570/2009) tulivat voimaan Palvelusetelijärjestelmä on yksi palvelujen vaihtoehtoinen järjestämistapa muiden järjestämistapojen joukossa. Asiakas voi kaupungin hyväksymästä palveluntuottajarekisteristä valita palveluntuottajan itse omien mieltymyksiensä ja tarpeidensa mukaan. Sen lisäksi asiakas voi halutessaan omalla kustannuksellaan hankkia palveluntuottajalta sellaisia lisäpalveluita, jotka eivät kuulu palvelusetelillä katettavien palvelujen piiriin. Palvelusetelijärjestelmässä kunta sitoutuu maksamaan asiakkaan eli palvelun käyttäjän yksityiseltä palveluntuottajalta palvelusetelillä ostaman palvelun palveluseteliarvoon asti. Palvelusetelijärjestelmässä kaupunki määrittää palvelusetelillä ostettavan palvelun, vahvistaa palvelusetelin arvon ja hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joilta asiakas voi ostaa palveluja palvelusetelillä. Palvelusetelijärjestelmän keskeiset toimijat ovat

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 16 / 33 kaupunki, asiakas ja yksityinen palveluntuottaja. Palveluseteli on asiakkaalle vapaavalintainen. Palveluseteli on kilpailutusta nopeampi ja joustavampi tapa monipuolistaa palvelujen järjestämistapoja ja reagoida palvelun sisällön ja laadun muutostarpeisiin. Palvelusetelillä palveluja järjestetään niille kuntalaisille, joilla on ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tarve. Hoiva-asumisen palvelusetelijärjestelmässä kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin, joka kohdistuu asiakkaan tarvitsemiin palveluihin ja aterioihin myönnettyyn setelin arvoon asti. Kunta maksaa palvelusetelin arvon suoraan palveluntuottajalle. Palvelusetelin ylimenevät kulut palveluntuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta palveluntuottajan ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. Palveluseteliin sisältyy palvelumaksu ja ateriamaksu. Tällä hetkellä voimassa oleva palveluseteli on tulosidonnainen. Palvelusetelin arvo vaihtelee euroa/kk asiakkaan nettotuloista riippuen. Henkilö, jonka nettotulot ovat alle 1000 euroa/kk, saa enimmäismäärän 3000 euron palvelusetelin. Palvelusetelin arvo laskee asiakkaan nettotulojen kasvaessa. Esimerkiksi 1500 euron nettotuloilla palvelusetelin arvo on 2400 euroa. Pienin mahdollinen palvelusetelin arvo on 100 euroa ja silloin asiakkaan nettotulot ovat 3800 euroa tai suuremmat. Asiakas voi palveluntuottajan valinnalla vaikuttaa siihen, minkä suuruinen omavastuuosuus hoiva-asumisen kustannuksista hänelle itselleen jää katettavaksi. Palvelusetelin arvo lasketaan asiakkaan nettotuloista. Ajalla kaupunki on myöntänyt 131 palveluseteliä, joista 63 ovat tilanteessa aktiivisia. Palvelusetelit sijoittuvat eri tuloluokkiin seuraavalla jaolla: Nettotulot Myönnetyn setelin arvo Seteleitä kpl %-0suus alle , , , , , tai yli ,17 Yhteensä ,00 Palvelusetelin arvoa on kokeilun aikana korjattu kaksi kertaa vuonna 2012 ja vuonna Palvelusetelin arvoa ei esitetä nostettavaksi koska palveluntuottajien hoiva-asumisen palvelusetelihinnat ovat nousseet ainoastaan 1 % verrattuna vuoden 2014 hintaan. Vuoden 2015 alusta

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 17 / 33 palvelusetelin arvo nostettiin % riippuen tuloluokista. Suurimmissa tuloluokissa arvoa alennettiin. Aikaisemmin myönnettyjen palveluseteleiden arvoja ei alennettu uuden arvotaulukon vuoksi. Espoon kaupunki on kilpailuttanut vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalveluiden hankinnan yhdessä Kauniaisten kaupungin, Kirkkonummen kunnan ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Kilpailutuskausi on optioehto 2 vuotta. Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutuksessa vuonna 2014 sidottiin palvelusetelin hinta ostopalvelun hintaan. Kilpailutusasiakirjoissa todetaan palvelusetelin hinnasta seuraavaa: Mikäli tilaaja haluaa, palveluntuottaja on velvollinen ottamaan käyttöön myös palvelusetelivaihtoehdon korkeintaan kilpailutuksessa vahvistetun tuotehinnan mukaisesti. Lause takaa sen, että palvelusetelihinnat eivät voi nousta yli kilpailutettujen tuotehintojen. Kilpailutuksen ehtona on että ostopalveluhinnat ovat kiinteät vuonna 2015 ja Tämä tarkoittaa myös sitä, että palvelusetelihinnat eivät voi nousta vuoden 2016 aikana. Oheismateriaalina on vertailutaulukko kokeiluaikana olleiden arvotaulukkojen arvoista eri tuloluokissa. Espoon kaupunki on sitoutunut ottamaan käyttöön vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoivan palvelusetelin sähköisen alustan. Sähköisen järjestelmän kautta palveluntuottajat ilmoittautuvat palvelusetelituottajaksi. Vuoden 2015 aikana palveluntuottajat ovat ilmoittautuneet palveluntuottajaksi Parasta palvelua järjestelmään (PSOP). Palveluntuottaja itse ylläpitää tietojaan järjestelmässä. Järjestelmän käyttöönotto tuotantoon on vielä kesken. Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli tilanteessa kappaletta, joista 26 on Espoon kaupungin alueella. Kaikkien palveluntuottajien hakemukset ovat täyttäneet Espoon kaupungin kriteerit ja ne on voitu hyväksyä palvelusetelituottajiksi. Hyväksyttyjen palveluntuottajien bruttomediaanihinta on 4541 /kk (vaihteluväli 3126 /kk /kk). Palvelusetelillä ( voimassa olevat) ostetun paikan bruttomediaanihinta on 4550 /kk ja vaihteluväli 3126 /kk /kk. Tilanteessa aktiivisia palveluseteleitä oli 63. Asiakkaiden nettotulojen mediaani palvelusetelin määrittelyssä oli 1698 /kk. Nettotulojen, Kelan tukien ja kaupungin myöntämän palvelusetelin lisäksi asukas/omainen maksaa hoiva-asumisesta 503 /kk (mediaani). Tämän lisäksi asukas kustantaa lääkkeet yms. muilla kuin nettotuloilla. Palvelusetelivaihtoehdossa kaupungin nettokustannussäästö on keskimäärin 653 /kk paikka. Kaupungin nettokustannussäästö laskettu

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 18 / 33 vuoden 2015 hinnoilla 63 paikan mukaan on vuositasolla noin euroa (vuositasolla keskimäärin euroa/asiakas/vuosi). Tämän lisäksi palvelusetelin käyttö vähentää hallinnollista työtä, koska asukkaille ei tehdä asiakasmaksupäätöksiä eikä näin ollen peritä asiakasmaksuja. Sen sijaan palveluseteliprosessi lisää tarvetta asiakkaiden palvelunohjaukseen ja yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 19 / / Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh Elina Palojärvi, puh Ulla Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes 1 merkitsee tiedoksi esityslistalla esitetyn selvityksen muutoksista lapsiperheiden kotipalvelussa voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaan ja 2 päättää kotipalvelun myöntämisen kriteerit esityslistalla esitetyn mukaisesti. Selostus Sosiaalihuoltolain muutos Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 tuli voimaan Kotipalvelua koskevia säännöksiä (19 ) on sovellettu jo alkaen. Lain tarkoituksena on lisätä matalan kynnyksen palveluja lapsille, nuorille ja perheille sekä taata tuen tarpeessa oleville mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Lain mukaan lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Kotipalvelun kysyntä on selkeästi lisääntynyt uuden sosiaalihuoltolain tultua voimaan. Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa Toimintamenot TP2014 TA2015 %muutos

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 20 / Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu oma % osto % palveluseteli % 273 Lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perhetyö (kotipalvelun osuus arvio) osto % 275 Vammaisten palvelut osto % YHTEENSÄ % Tunnusluvut (asiakkaita/asiakasperheitä) 1-9/ /2015 %muutos 271 Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu % 273 Lastensuojelupalvelut (kotipalvelun osuus arvio) % 275 Vammaisten palvelut % YHTEENSÄ % Palveluiden painopistettä siirretään erityispalveluista peruspalveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, kuten kotipalvelua, saa myös ilman erityispalveluiden asiakkuutta. Asiakkaan ei tarvitse olla lastensuojelun tai vammaispalvelun asiakas saadakseen tarvitsemaansa lastenhoito- tai kodinhoidon apua. Kotipalvelujen kysyntä on kohdistunut tähän saakka pääasiassa alle kouluikäisten lasten perheisiin. Jatkossa palveluja on tarkoitus kohdentaa tarpeen mukaan kaikille tukea tarvitseville lapsiperheille. Kysyntä tullee jatkossa kasvamaan myös tästä syystä. Kotipalvelun kriteerit Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on perheen tukeminen, keinoina lastenhoitoapu ja kodinhoidollinen apu yhdessä vanhemman kanssa toimien. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään tilanteessa, jossa perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia ja perheen toimintakyky on alentunut sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella ja johon liittyy: puutteita arkirutiinien hallinnassa ja/ tai vaikeuksia yllättävässä elämän muutos- tai kriisitilanteessa ja/ tai vanhemman masentuneisuus tai uupuneisuus

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 21 / 33 Vaikeasti vammaisten lasten perheiden on mahdollista saada kotiin hoitoapua, mikäli lapsen hoito on erittäin vaativaa tai sitovaa, eikä tarpeeseen voida vastata kotipalvelulla tai muilla peruspalveluilla. Tällöin palvelun järjestää vammaispalvelu erityislainsäädännön perusteella. Seuraavissa tapauksissa ohjataan pääsääntöisesti mm. kolmannen sektorin tuottamiin lasten hoitoapupalveluihin, varhaiskasvatuksen palveluihin tai yksityisten palveluntuottajien tuottamiin palveluihin: - Äkillisesti sairastuneen lapsen hoito - Pitkäkestoinen päivittäinen lapsen hoito - Työssäkäynnistä, etätyöstä, opiskelusta tai harrastuksista johtuva hoidon tarve - Vanhempien yhteisen vapaa-ajan mahdollistaminen - Siivous- ja kuljetustarpeet Lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistavat Kotipalvelua järjestetään äkillisiin tai ennakoitavissa oleviin tarpeisiin lyhytkestoisena tukena perheelle. Perhe voi saada tarvittaessa myös pitkäkestoisempaa kotipalvelua. Lapsiperheiden kotipalvelua tuotetaan kaupungin omana toimintana, palvelusetelillä ja ostopalveluna. Tilapäinen kotipalvelu (kesto 0-3 kk) Akuuttiin ja ennakoitavissa olevaan ei-akuuttiin avun tarpeeseen Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti Haetaan henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta tai yhteistyökumppanin lähettämällä palvelupyynnöllä Pitkäkestoinen kotipalvelu (kesto yli 3 kk) Perhe tarvitsee tukea selvitäkseen arkielämään liittyvistä asioiden hoidosta, lasten hoidossa, kasvatuksessa ja kehityksessä eikä perheen käytettävissä ole lähiverkostoa tai muuta palvelua ja perheen tilanne edellyttää kotipalvelun tukea Ei voida myöntää pelkkään kodinhoidolliseen apuun Haetaan henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta tai yhteistyökumppanin lähettämällä palvelupyynnöllä Toteutetaan yhteistyössä muiden perhettä tukevien toimijoiden kanssa Palveluun hakeutuminen Perheet voivat hakeutua asiakkaaksi soittamalla perhetyön ja kotipalvelun palvelunumeroon. Asiakkaan hakeutumista kotipalveluun sähköisen alustan kautta valmistellaan. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelulupaus on, että perheeseen otetaan yhteyttä kolmen arkipäivän sisällä pyynnön

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 22 / 33 vastaanottamisesta. Kotipalvelusta tehdään asiakkaalle valituskelpoinen viranhaltijapäätös. Akuutissa tilanteessa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, josta ollaan yhteydessä lapsiperheiden kotipalveluun. Kotipalvelu järjestää perheen tarvitseman avun mahdollisimman pikaisesti Lapsiperheiden kotipalvelun piiriin hakeudutaan myös neuvolan, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, vammaispalvelujen, erikoissairaanhoidon tai muun palvelun kautta, jossa tehdään yhdessä perheen kanssa pyyntö kotipalveluun. Kotipalveluun pääsyä, neuvontaa ja ohjausta kehitetään ja uusi toimintamalli on käytössä syksyn alussa Lapsiperheiden kotipalvelusta perittävät maksut Kaupunginhallitus on päättänyt lapsiperhetyön palveluista perittävät maksut. Kotipalvelun ensikäyntiarvio asiakkaan kotiin on asiakkaalle maksuton. Kotipalvelun muista käynneistä peritään maksu. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksua on alennettava tai se on jätettävä perimättä, mikäli maksun periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Asiakasmaksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä harkinnanvaraisesti myös huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Päätös maksun alentamisesta tai siitä vapauttamisesta tehdään sosiaali- ja terveystoimen esikunnassa. Asiakkaat, joille kotipalvelu on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide tai järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltona, saavat kotipalvelun maksutta. Jos palveluntarve on alle kolme kuukautta, maksu määräytyy tilapäisen kotipalvelun päivittäisen käynnin pituuden mukaan. Mikäli palveluntarve on säännöllinen ja jatkuva eli palvelua annetaan vähintään kerran viikossa ja palveluntarve kestää yli kolme kuukautta, maksu määräytyy perheen koon, bruttotulojen ja palveluntarpeen mukaan. Säännöllistä kotipalvelua saava asiakas selvittää tulonsa sosiaalija terveystoimen esikunnan asiakasmaksuihin tuloselvityslomakkeella. Asiakas voi myös suostua maksamaan korkeinta maksua ruksaamalla tuloselvityslomakkeen suostumus -kohdan, jolloin hänen ei tarvitse toimittaa tulotietojaan. Palveluseteli lapsiperheiden koti- ja lastenhoitoavussa/ kotipalvelussa: Palvelusetelin arvo tilapäisessä kotipalvelussa on 26 euroa tunnilta ja niitä myönnetään enintään 40 kpl kolmen kuukauden ajaksi. Asiakas valitsee itse sopimuskumppaneista palveluntuottajan ja myös tilaa itse palvelun. Palvelun saatuaan asiakas maksaa omavastuu osuuden eli palvelun hinnan ja

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 23 / 33 palvelusetelin arvon välisen erotuksen suoraan palveluntuottajalle. Ostopalvelut lapsiperheiden koti- ja lastenhoitoavussa/ kotipalvelussa: Asiakas maksaa palvelusta saman maksun kuin kaupungin omana palveluna tuotetusta palvelusta eli joko tilapäisen tai säännöllisen lapsiperheiden kotipalvelun maksuperusteiden mukaisesti Arvioita lapsiperheiden kotipalvelun vaikuttavuudesta Kaupungin omana työnä tuotetun lapsiperheiden kotipalvelun vaikuttavuudesta on kerätty tietoa keväästä 2015 alkaen. Sekä asiakkaalta että työntekijältä kysytään arviota perheen tilanteesta kotipalvelun alkaessa ja päättyessä asteikolla. Vastauksia on saatu tähän mennessä 18 asiakkuudesta. Asiakkaat arvioivat tilanteensa olevan keskimäärin 4,5 kotipalvelun alkaessa ja 8,7 kotipalvelun päättyessä asteikolla Työntekijät arvioivat vastaavasti tilanteen olevan palvelun alkaessa keskimäärin 4 ja lopussa 8,6. Näiden tulosten mukaan kotipalvelulla on pystytty parantamaan asiakkaiden tilannetta huomattavasti. Tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet Vuonna 2016 selvitettäviä asioita ovat kotipalvelun vaikuttavuuden tutkimisen laajentaminen eri tuotantomuotoihin, kotipalvelun tilastointiin liittyvien ohjeiden täsmentäminen perhe- ja sosiaalipalveluissa ja lautakunnan päätökseen liittyvien toimintakäytäntöjen täsmentäminen eri palvelualueilla. Lyhytaikaisen siivouspalvelujen järjestämiseen kehitetään uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja esim. palvelusetelin käytöllä. Nykyisin tämä palvelu on korvattu toimeentulotukimenoista, mutta uuden sosiaalihuoltolain mukaan kustannukset eivät kuuluisi toimeentulotukena korvattaviin menoihin. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 24 / / Valtuustoaloite koskien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Valtteri Kosunen, puh Kaisa Hemminki, puh Liisa Keisteri, puh Tiina-Kaisa Lauksio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Oheismateriaali 1 Kartat - Oheismateriaali 2 Kysymykset - Oheismateriaali 3 Tulokset - Oheismateriaali 4 Katsaus - Valtuustoaloite Veera Ruoho ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet vaativat, että Espoon kaupunki järjestää terveydensuojeluvalvonnan ja seudullisen ympäristöterveydenhuollon mukaisena tehtävänään terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista. Aloitteen perusteluina mainitaan, että alueella on joko suunnitteilla ja jo olemassa olevia hankkeita yhteensä 35 kpl. Allekirjoittaneiden mukaan alue toimintoineen hyödyttää miltei koko pääkaupunkiseutua, mutta edelleenkään ei ole tehty toimintojen yhteisvaikutuksista selvitystä, eikä tässä aloitteessa vaadittavaa asukkaiden terveydentilasta Ämmässuon vaikutusaluetta koskevaa kohdennettua selvitystä. Allekirjoittaneiden mielestä vain muutamalle henkilölle tehty ryhmähaastattelumuotoinen

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 25 / 33 terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ole riittävän kattava eikä suojaa asukkaiden intimiteettiä. Espoon kaupungin terveyspalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin terveyspalvelut on kyselytutkimuksella selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta. Kyselyyn on sisältynyt myös mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseen myöhemmin toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Espoon kaupungin terveyspalvelut / ympäristöterveys on valtuustoaloitteen johdosta paneutunut Ämmässuo - Kulmakorven alueen toimintoihin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin elinympäristöön sekä toimintojen valvontaan ja lupaehtojen ja määräysten noudattamiseen. Asukkaille suunnattu kyselytutkimus Espoon kaupungin terveyspalvelut on valtuustoaloitteen mukaisesti selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta kyselytutkimuksella (oheismateriaali 2). Ämmässuon alueen mahdolliset terveysvaikutukset ovat olleet esillä jo vuosia. Asiaa on käsitelty jo mm. valtuustoaloitteessa 2289/710/2006 ja tilanne on monitahoinen. Selvityksessä päädyttiin erityisesti alueen terveysvaikutuksiin kohdennettuun kyselyyn. Kysely suunniteltiin Espoon kaupungin terveyspalveluissa. Kysely oli siis kohdennettu erityisesti terveysvaikutusten arvioinnin kannalta, mutta luonnollisena osana tätä myös sosiaalisia vaikutuksia kartoitettiin. Mahdollisimman monesta näkökulmasta pyrittiin tähän tilanteeseen suunnitellulla kyselyllä saamaan kokonaisvaltainen käsitys paitsi terveysvaikutuksista myös sosiaalisista vaikutuksista alueella sikäli kun ne vaikuttivat asukkaiden elinoloihin, viihtyvyyteen tai hyvinvointiin. Kyselyä suunniteltaessa ja analysoinnissa tehtiin myös yhteistyötä THL:n johtavan tutkijan Jouni Tuomiston kanssa. Kyselytutkimus toteutettiin syys - lokakuussa Kyselyn kohdealueena oli Ämmässuo - Kulmakorven aluetta ympäröivä 1,5 km levyinen vyöhyke (oheismateriaali 1, kuva 4). Kiinteistön omistajien tiedot haettiin Espoon ja Kirkkonummen kiinteistörekisteristä. Otoksesta poistettiin kohteet, joissa ei ollut asuinrakennuksia tai joihin ilmoitettujen yhteystietojen osoite oli alueen ulkopuolella. Kysely postitettiin 346 henkilölle, joista 258 oli espoolaisia ja 88 kirkkonummelaisia. Vastaaminen oli vapaaehtoista, luottamuksellista ja anonyymiä. Vastaaminen oli mahdollista sekä internetissä että kirjeitse. Myös kohdealueella vakinaisesti asuvien, mutta jostain syystä postituksen ulkopuolelle jääneiden vastaaminen internetin kautta sallittiin. Strukturoitujen ja kvantitoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä oli myös useita avoimia kysymyksiä mahdollisimman kattavan informaation saamiseksi. Kyselyyn vastasi Espoossa 115 henkilöä (44,5 %) ja Kirkkonummella 22 henkilöä (25,0 %). Koko kohderyhmän vastausprosentti oli kyselyn yleisluontoisuus ja laajuus huomioiden tämän tyyppisille kyselyille

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 26 / 33 hyväksyttävä 39,6 %. Kyselyyn sisältyi myös alustava ilmoittautuminen vapaaehtoiseen myöhemmin erikseen toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Tähän ilmoittautui erillisellä puhelinkontaktilla 64 henkilöä (52 aikuista ja 12 lasta) 29 taloudesta. Puhelinkontakteissa välittyi selvästi asukkaiden yleinen huoli mahdollisista alueen terveyshaitoista. Vaikka monellakaan soittaneella ei itsellään ollut merkittäviä terveyshaittoja, kokivat he kuitenkin tarjotut terveystarkastukset yleisesti hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi sekä asian selvittämisen ylipäätään positiivisena toimintana. Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisia, eikä elintapojen voida tulkita selittävän koettuja terveyshaittoja. Jonkin verran esiintyi työperäistä altistumista kuten työympäristössä esiintyviä liuottimia, pakokaasuja, homeen hajua ja tupakansavua. Näiden vaikutusta koettuihin terveyshaittoihin ei kyselyn perusteella voida erotella asuinympäristön vaikutuksista. Vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei kyselyn perusteella todettu. Erilaisia silmä- ja hengitystieoireita raportoi vähintään viikoittain kokevansa 13 26% vastaajista. Pitkittynyttä yli kuukauden kestävää nuhaa viimeisen vuoden aikana raportoi 34 % vastaajista. Vertailuna tähän aikuisväestössä arvioidaan allergista nuhaa olevan noin %:lla ja lisäksi noin 10 %:lla on kroonista ei-allergista yliherkkyysnuhaa. 11 % vastaajista raportoi sairastavansa lääkärin diagnosoimaa astmaa. Keuhkolääkkeitä raportoi käyttävänsä 12 % vastaajista. Väestötasolla verrattuna THL:n arvioiden mukaan astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä. Lisäksi arviolta 5 prosentilla väestössä on ajoittain astman kaltaisia oireita. Täysin identtistä vertailuaineistoa ei ole tulosten tulkinnan tueksi ole saatavissa. Löydökset ovat hyvin samankaltaisia verrattuna esimerkiksi 2011 kansainvälisesti julkaistuun kotimaisen laajaan kaatopaikkojen ympäristöä koskevaan tutkimukseen nähden (Environmental Research 111 (2011) ). Luvut ovat siis samaa suuruusluokka ja on lisäksi huomioitava, että kyselytutkimuksiin liittyy aina ns. valikoitumisharha (selection bias). Eli todennäköisemmin vastaamatta jättävät ihmiset, joilla ei ongelmia ole. Tutkimustulokset löytyvät tarkemmin eriteltyinä oheismateriaalista 3. Tutkimuksessa tuli hyvin selvästi esiin alueen väestön huoli moninaisista ympäristöhaitoista. Melu-, pöly- ja hajuhaitat koettiin yleisesti merkittäviksi. Kaatopaikan koettiin lisäävän alueen roskaantumista, pölyisyyttä, meluisuutta ja liikenteen määrää sekä lisäävän lokkien, varisten, rottien ja hiirien määrää alueella. Yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Merkittävänä yleisenä huolta aiheuttavana asiana pidetään myös sitä, että jopa 90 % vastaajista koki kaatopaikan laskevan alueen asuntojen ja tonttien hintaa. Kyselystä kävi myös selvästi ilmi alueen väestön aiempi toiminta liittyen koettuihin ongelmiin. Tätä kuvaa vastaajien raportoimat kyselyn aihepiiriin liittyvät viranomaisvalitukset, valitukset jätteenkäsittelylaitokselle, lehtikirjoitukset, yhteydenotot kylätoimikuntaan tai asukasyhdistykseen sekä keskusteluun naapurustossa.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 27 / 33 Ämmässuo - Kulmakorven alueen toiminnot ja niiden valvonta Espoon seudun ympäristöterveys on perehtynyt Ämmässuo-Kulmakorven alueen toimintaan käymällä läpi useita viranomaisraportteja, selvityksiä ja kannanottoja. Vastausta varten on käyty läpi alueen toimijoille myönnettyjä ympäristölupia ja niiden valvontaa ympäristölupaan liittyviä tarkastuksia ja toimijoille annettuja mahdollisia määräyksiä ja kehotuksia toiminnanharjoittajien vuosiraportteja ja selvityksiä Ämmässuo Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportteja useita Ämmässuo Kulmakorven alueen arviointiselostuksia ja niistä annettuja lausuntoja asukastapaamisten yhteenvetoja ja sidosryhmäkokousten pöytäkirjoja vireillä olevista tai jo käynnissä olevista hankkeista tehtyjä valituksia ja niistä annettuja lausuntoja. Tarkempi katsaus alueen valvonnasta ja toiminnasta löytyy oheismateriaalina 4. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa, että toimijoita, joilla on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja ja joille on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, valvotaan Ämmässuo - Kulmakorven alueella asianmukaisesti. Ympäristölupien valvonnasta vastaavat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Tarvittaessa on annettu kehotuksia tai määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi. Suurimmat toimijat (HSY, Rudus Oy, oheismateriaali 4) ovat raportoineet toiminnastaan vuosittain. Tarkkailujen tulokset ja raportit ovat olleet viranomaisten nähtävillä. Toimijat ovat myös pyrkineet tiedottamaan ja antamaan reaaliaikaista tietoa lähialueen asukkaille mittauksista ja häiriötilanteista. Toimijoiden ja asukkaiden välillä on ollut yhteisiä tilaisuuksia ja tiedon vaihtoa. Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun. Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden valituksiin ja huolenaiheisiin aloittamalla mittauksia ja selvityksiä, joiden avulla epäkohtia ja haittoja on pyritty kartoittamaan ja vähentämään tai kokonaan poistamaan. Osa toimijoista on aloittanut mittauksia myös vapaaehtoisesti ilman ympäristöluvassa olevia velvoitteita. ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja. YVA-menettelyillä on pyritty vähentämään tai kokonaan estämään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia sekä huomioimaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden tai toimintojen kanssa. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) toteutetaan kunnissa osana YVA-menettelyä (Tapani Kauppinen, THL). YVA-menettelyillä arvioidaan hankkeiden

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 28 / 33 välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristöluvat on myönnetty sillä edellytyksellä, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Tällä hetkellä koko Ämmässuo - Kulmakorven alueella on yhteistarkkailuna ainoastaan vesi. Ämmässuon ja Kulmakorven vesiä on tarkkailtu jo vuodesta 1987 alkaen ja toimijoiden yhteistarkkailuna vuodesta 2003 alkaen. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta-, pohja-, kaivo- ja jätevesien laatua (lisätietoa oheismateriaalissa 4). Ottaen huomioon alueen laajuuden ja erityyppisten toimijoiden suuren lukumäärän, ympäristöön kohdistuvien yhteisvaikutusten arvioiminen helpottuisi jos yhteisiä tarkkailuohjelmia olisi muiltakin ympäristövaikutusten alueilta kuin vesien tarkkailusta. Esimerkiksi melua tai pölyä aiheuttavat toimijat voisivat liittyä yhteiseen melun- tai pölyntarkkailuohjelmaan. Yhteisten tarkkailuohjelmien tulokset ja valvovien viranomaisten valvontaraportit sekä myös toimijoiden vuosiraportit olisi hyvä koota keskitetysti yhteiseen tietopankkiin kaikkien viranomaisten saataville. Näin koko Ämmässuo - Kulmakorven alueen valvonta ja yhteisvaikutusten tarkkailu kaikilta osaalueilta helpottuisi. Avoimuuden lisäämiseksi sekä valvonnan yleisen näkyvyyden lisäämiseksi asukkaiden informoiminen kaikista Ämmässuo - Kulmakorven alueen häiriötilanteista ja tulevista tapahtumista olisi hyvä keskittää yhteiseen tiedotuskanavaan, jolloin tieto eri toimijoiden tilanteesta tulisi kaikkien tietoon, niin asukkaiden kuin muidenkin toimijoiden. Myös toimijoiden vuosiraportteja, tarkkailujen tuloksia sekä valvontaraportteja voisi olla asukkaiden saatavilla yhteisestä tiedotuskanavasta tai tietopankista. Ämmässuolle ohjautuvan jätteen määrä on huomattavasti pienentynyt, kun Vantaalla v otettiin käyttöön jätteenpolttolaitos. Biojätteen käsittelyprosessia on uudistettu ja Vantaan polttolaitoksen toiminnan jatkossa vakiintuessa hajuhaitat tulevat vähenemään alueella. Toiminnat ovat viranomaisten jatkuvassa valvonnassa. Yhteenveto Terveyskyselyssä ei todettu vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa. Sosiaalisina vaikutuksina kyselyn perusteella todetaan alueen väestön kokema monimuotoinen viihtyvyyshaitta. Alueen väestö kokee huolta moninaisista ympäristöhaitoista ja näiden mahdollisista terveysvaikutuksista. Myöhemmin toteutetaan vielä halukkaille kyselyyn osallistuneille kohdennettu terveystarkastus normaalina terveydenhuollon toimintana. Nyt tehdyn katsauksen perusteella alueen toimijoiden valvonta on ollut asianmukaista ja toimijat ovat noudattaneet annettuja määräyksiä. Asukkaiden esiintuomiin huolenaiheisiin on reagoitu asianmukaisesti. Ympäristöön aiheutuvat häiriöt on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä.