Kirje 1 (5)

Transkriptio

1 Kirje 1 (5) Valtiovarainministeriö Mikko Saarinen mikko.saarinen@vm.fi Mikko Saarisen sähköposti Kommentit Valvira on esittänyt STM:lle näkemyksensä koskien aluehallintovirastojen HAVI-selvityshankkeen väliraporttia. Valviran tuolloin esittämistä kommentit on loppuraportissa enimmäkseen huomioitu, mutta koska osa niistä on jäänyt huomiotta, tuo Valvira ne tässä yhteydessä uudestaan esille. Valvira esittää myös eräitä tarkentavia kommentteja joihinkin valtiovarainministeriön laatimassa lausuntoyhteenvedossa oleviin kirjauksiin ja VM:n esittämiin toimenpide-ehdotuksiin. Valvontaa koskeva viranomaisten välisen toimivallan jako Loppuraportin yhteenvetoa ja jatkotoimenpiteitä koskevassa osassa (s. 56) AVIt esittävät operatiivisen valvonnan keskittämistä aluehallintovirastoille. Valviran roolin tulisi aluehallintovirastojen mukaan olla toimintaa koordinoiva, kansainvälisiä asioita johtava, erityisasioihin liittyviin kysymyksiin asiantuntijuutta antava sekä nykyisiä erityistehtäviä sisällään pitävä valtakunnallinen organisaatio. Valvira katsoo tämän ehdotuksen olevan ongelmallinen erityisesti valvonnan yhdenmukaisuuden kannalta. Yhdenmukaisuus on erittäin tärkeää myös toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuuden sekä palvelujen käyttäjien oikeusturvan kannalta. Valviran näkemyksen mukaan yhdenvertaisuus voitaisiin turvata parhaiten yhdistämällä Valviran ja AVIen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä alkoholihallintoon ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät tehtävät samaan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan keskusvirastoon. Samalla se vähentäisi hallinnollisen työn määrää, mahdollistaisi kansainvälisestikin vertaillen vähäisten resurssien järkevän käytön ja poistaisi työnjaon epäselvyyksiä. Valviran oman ohjeistuksen karsiminen Loppuraportissa todetaan useassa kohdassa (esim. s. 26, 80, 81) Valviran käynnistäneen antamansa ohjeistuksen läpikäymisen ja sen valmistuvan syyskuun 2016 loppuun mennessä. Mainittu ohjeistuksen läpikäyminen on kuitenkin valmistunut jo marraskuussa 2015 ( /norminpurku-etenee-valvira-karsii-ohjeistustaan) Siihen on Valviran oman ohjeistuksen lisäksi sisältynyt keskeisenä osana myös Valviran ja AVIen yhteistyössä laatimien linjausten läpikäyminen ja karsiminen. Myös tämä karsi- kirjaamo@valvira.fi PL 210, Helsinki Mannerheimintie 103b, Helsinki Faksi Puhelin Koskenranta 3, Rovaniemi Faksi

2 Kirje 2 (5) minen on toteutettu yhteistyössä AVIen kanssa (koordinaatioryhmän kokous ). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma Aluehallintovirastot ovat loppuraportissaan esittäneet (s. 39), että ne ja Valvira ovat laatineet yhdessä terveydenhuollon valvontaohjelman. Lisäksi AVIt ovat esittäneet (s. 56), että kullakin keskusvirastolla tulisi olla vain yksi strateginen valvontaohjelma, jota aluehallintovirastot toteuttavat toimintaympäristölähtöisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut valtakunnallinen soteyhteinen strateginen valvontaohjelma jo vuodesta Sitä on myös nykyisen hallitusohjelman johdosta kehitetty entistä strategisempaan suuntaan vuosille Valvira katsoo, että sote-yhdistämistä lukuun ottamatta eri substansseja koskevien valvontaohjelmien yhdistäminen ei ole järkevää tai mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdot Toimenpide-ehdotuksissa todetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtojen löysentämisen osalta, ettei ehdotus anna aihetta jatkotoimenpiteisiin, sillä asiaa tarkastellaan jo useissa muissa yhteyksissä. HAVI-raportissa on näiden kelpoisuusvaatimusten osalta kohdassa 3.4 todettu, että kaikissa tehtävissä hoivatyössä ei välttämättä tarvitsisi olla terveydenhuollon ammattihenkilö. Perustelukohdassa on todettu myös, että lääkkeen antaminen toiselle ammatinharjoittamisen yhteydessä edellyttää thpätevyyttä. Valvira toteaa, että ammattihenkilölainsäädäntö ei kuitenkaan edellytä, että kaikkien hoitotyössä toimivien on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuollon ammattihenkilölain 2 :n 2 momentin mukaan nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Vastaava on todettu myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3 :n 2 momentissa. Valvira on väliraporttia koskevissa kommenteissaan todennut myös seuraavaa: Lääkkeen antamista koskevassa ohjeistuksessa ei myöskään edellytetä aina, että lääkkeen antaja on terveydenhuollon ammattihenkilö, vaan Turvallinen lääkehoito -oppaan (Turvallinen lääkehoito: valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32) mukaan luonnollista tietä annettavia lääkkeitä voi antaa myös lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö, sekä tarvittavan koulutuksen ja osaamisen varmistamisen jälkeen lisäksi lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö. Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut, sillä THL on julkaissut uuden oppaan (Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa). Lääkehoidon toteutuksesta ei siis säädetä suoraan lainsäädännössä, vaan sen osalta nojaudutaan kyseiseen oppaaseen - ja aiemmin vuonna 2005 annettuun oppaaseen. Juuri julkaistussa lääkehoito-oppaassa on muutettu lääkkeen antamista koskevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia verrattuna aiempaan. Lääkkeitä on

3 Kirje 3 (5) aiemminkin voinut jakaa sosiaalihuollon ammattihenkilö tietyin edellytyksin. Uusi opas väljentää kelpoisuusvaatimuksia entisestään. Lääkehoitoon voi jatkossa lisäkoulutuksen ja näytön jälkeen ohjattuna osallistua lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö myös PKV-lääkkeiden ja injektioiden osalta. Uusi opas korostaa työnantajan vastuuta ja omavalvontaa. Määräaikojen valvonta Raporttia koskevissa toimenpide-ehdotuksissa todetaan myös määräaikojen valvonnan osalta, ettei ehdotus anna aihetta jatkotoimenpiteille, sillä asiaa tarkastellaan jo useissa muissa yhteyksissä. Raportissa on näiden osalta siis todettu, ettei määräaikojen valvonta ole oikea lähtökohta valvonnalle, vaan niiden sijaan tulisi valvoa mitä/miten ja paljonko tuotetaan. Lisäksi mainitaan vaikuttavuusmittariston kehittäminen. Tähän liittyen Valvira on jo aiemmassa lausunnossaan tuonut esille seuraavaa: Miten -valvonnasta, eli palvelun toteuttamistavan valvonnasta tulisi nimenomaan pyrkiä pois. Sen sijaan tulee valvoa palvelujen lopputulosta. Määräaikojen noudattaminen kuitenkin liittyy suoraan siihen, voidaanko palvelun lopputulos katsoa hyväksyttäväksi. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena olevan nimenomaan asiakaslähtöisyyden painottaminen ja palvelujen lopputuloksen valvonta. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan sote-uudistukseen liittyen, että tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoon pääsy. STM:n Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa STM:n hallinnonalalle puolestaan todetaan yhdeksi hallituskauden strategiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat ja sille on esitetty mittareina muun muassa seuraavia: perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet, perusterveydenhuollossa yli 3 päivää hoitajalle odottaneet, erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet ja lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet. Valviran näkemyksen mukaan palvelujen saatavuuden valvonta on tässä vaiheessa oleellista ja tarpeellista. Kuten edelläkin todettiin, ei palvelulla voida ensinnäkään katsoa olevan hyväksyttävää lopputulosta, jos palvelua ei edes saa tarpeen mukaisessa ajassa. Toisaalta palvelurakenteen murrosvaiheessa on kokemuksen mukaan riskinä palvelujen saatavuuden nopea heikkeneminen voimavarojen kohdistuessa rakenteellisiin uudistuksiin. Lisäksi OECD:n toistuvien raporttien mukaan Suomessa suurimpana ongelmana terveydenhuollossa on palvelujen saatavuuteen liittyvät viiveet. Tähän liittyen Valvira toteaa myös, että mitä/miten -valvonta ja vaikuttavuusmittariston kehittäminen liittyvät oleellisesti tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueiden ohjausjärjestelmään. Valtion ohjauksella tulee siis varmistaa, että tuotanto vastaa tarpeita ja on taloudellisesti kestävää.

4 Kirje 4 (5) Yksityisen terveydenhuollon toimipisteiden vähimmäispinta-alavaatimukset Terveydenhuoltoa koskien raportin kohdassa 3.4 on ehdotettu, että AVIen yksityisen terveydenhuollon toimipisteiltä edellyttämiä vähimmäispintaalavaatimuksia tulisi keventää ja lisätä tätä koskevaa harkintaa. Lausuntoyhteenvedossa todetaan tämän osalta, että tätä koskevien säädösmuutostarpeiden arviointi kuuluu yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusta valmistelevan työryhmän tehtäviin. Valvira on samaa mieltä siitä, ettei yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia lainsäädäntömuutosehdotuksia tule tai voikaan käsitellä työryhmän työstä erillään. Pintaalavaatimusten osalta Valvira toteaa kuitenkin samaa, kuin väliraporttia koskeneessa lausunnossaan: tällä hetkellä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 3 :n 1 momentissa edellytetään ainoastaan, että tilat ovat asianmukaiset. Pinta-alavaatimusten osalta kyse saattaa olla myös muusta lainsäädännöstä (esimerkiksi rakennuslainsäädännöstä) tulevista velvoitteista. Valvontaviranomaiset käyttävät aina lupatarkastuksia tehdessään ja tilojen tarkoituksenmukaisuutta arvioidessaan kokonaisvaltaista harkintaa ja huomioivat yksittäistapauksia koskevissa ratkaisuissaan monipuolisesti asiaan vaikuttavat seikat. Valvira on viimeisen parin vuoden aikana toistuvasti korostanut AVI-ohjauksessaan kokonaisharkinnan merkitystä. Vieritestaus / YTEVA-työryhmän kannanotto Toimenpide-ehdotuksissa ehdotetaan, ettei veritestausta pitäisi rinnastaa laboratoriotoimintaan. Ensinnäkin Valvira toteaa, että kyse on vieritestauksesta (joka voi tapahtua mm. verinäytteitä ottamalla), ei veritestauksesta (ks. esim. Kyseinen ehdotus liittyy raportin kohtaan 3.4, jonka ehdotuksissa on viitattu lisäksi ns. YTEVA-työryhmän kannanottoon vuodelta 2007 liittyen verinäytteiden ottamiseen yleisötapahtumissa todeten, että vieritestausta ei pitäisi rinnastaa laboratoriotoimintaan, eikä sen näin ollen tulisi olla luvanvaraista. Valvira on oman norminpurkuesityksensä toimeenpanoon liittyen syksyn 2015 aikana karsinut omaa ohjeistustaan. Ohjeistusta on karsittu yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Kyseinen kannanotto ei tämän karsimisen jälkeen ole sisältynyt enää voimassa pidettäviin kannanottoihin (joskin poistamisen perusteena oli se, että tulkintaa on pidettävä vakiintuneena). Valvira on tuonut tämän seikan esille jo väliraporttia koskevassa lausunnossaan. Peruspalvelujen arviointi Raportin osassa 3.8 ( muita ehdotuksia ) on esitetty peruspalveluiden arvioinnin poistamista AVIn tehtävistä. Lausuntoyhteenvedosta käy ilmi, että STM on katsonut, ettei arvioinnista tule luopua, mutta sitä tulisi tarkastella sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakia säädettäessä. Myös VM esittää jatkotoimina arvioinnin rooliin ja kehittämistarpeisiin palaamista, kun sote- ja aluehallinnon uudistukset etenevät. Myös Valvira katsoo, että kehittämistehtäviä koskevat kysymykset tulee kokonaisuudessaan ottaa huomioon myös uutta sosiaali- ja terveydenhuollon

5 Kirje 5 (5) järjestämislakia säädettäessä. Peruspalvelujen arvioinnin osalta tulee tässä yhteydessä pohtia myös, tarvitaanko sitä jatkossa itsenäisenä tehtävänä lainkaan, vai tuleeko siihen sisältyvä arviointi tehdyksi jo uusien järjestämisalueiden järjestämispäätösten myötä. Hallintojohtaja Ritva Kujala Suunnittelupäällikkö, ryhmäpäällikkö Hanna Toiviainen Tiedoksi Valviran johtoryhmä