1/2012 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. INSSI-seminaari ajan hermolla s. 8. Peleillä kaakosta maailmalle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. INSSI-seminaari ajan hermolla s. 8. Peleillä kaakosta maailmalle s."

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 1/2012 INSSI-seminaari ajan hermolla s. 8 Peleillä kaakosta maailmalle s. 12 Sellua vaikka saviheinästä s. 16

2 INSSI-seminaarin satoa. SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Luottamusmiehillä toolilainen koulutuspäivä... 6 INSSI-seminaari ajan hermolla... 8 Ei voi olla kuin hirmu surullinen tekniikan puolesta Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelma lakkautusuhan alla Peleillä Kaakosta maailmalle Vilnan tekniikan museo Cleantech-palkittu Chempolis tekee sellua vaikka saviheinästä Kollega työpöytänsä ääressä Sähkökatkokset oleellisesti vähennettävissä Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Tampereella E18-vihreä kasvukäytävä Venäjältä Eurooppaan Ovatko sinun kemiasi kohdallaan? Opettajavaalit Kipakkaa kulttuuria Kirjat s. 8 Pelialalle-tapahtuma Saimaan ammattikorkeakoulussa. s. 12 Cleantech-palkittu Chempolis. Kuva Sampo Anttila Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla s /2012 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Suunnitelmien vuosi 2012 V iime vuonna tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun ammattikorkeakoulukokeilut käynnistyivät. Nykymuotoisen amk-verkoston perusrakenteet luotiin vajaassa kymmenessä vuodessa. Rakennusvaihetta seuranneet kymmenisen toiminnan kehittämisen vuotta olivat puolestaan rakenteiden osalta varsin seesteisiä. Opetussuunnitelmia kehitettiin, opintojen vetovoimaa pyrittiin lisäämään ja läpäisyasteita yritettiin parantaa mutta amk-rakenteet pysyivät suhteellisen muuttumattomina. O sa ammattikorkeakouluista on vähentänyt aloituspaikkamääriään tai tehnyt muita vähäisiä rakenteellisia toimenpiteitä viime vuosina siinä uskossa, että näin olisi mahdollista säilyttää kehitysote itsellään ja välttyä mullistuksilta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ammattikorkeakoulut joutuvat pakotettuina tekemään suuria muutoksia seuraavien neljän vuoden aikana. ulkisen talouden rahoitustilanne ja OKM:n toimilu- ovat tekijöitä, jotka näyttävät liittyvän Jpamonopoli olennaisesti sekä amk-rakenteiden synnyttämiseen että vuosille sijoittuvaan muutostilanteeseen. Amk-rakenteiden muutokset joko sijoittuvat tai sijoitetaan juuri julkisen talouden ongelma-ajanjaksoihin. mmattikorkeakoulut rakentuivat 1990-luvulla il- että oppilaitosten ydintoimintaan olisi tehty Aman, varsinaisia taloudellisia panostuksia. Julkisella vallalla ei ollut käytettävissä rahavaroja suunnattavaksi opetustoiminnan lisärahoitukseksi. Amk-rakenteita tehtiin tilanteessa, jossa opetustyön resursointia oli jouduttu ja jouduttiin leikkaamaan. Kuvaavaa on, että esimerkiksi opintokokonaisuuteen, johon oli käytetty 64 luokkaopetustuntia aikoinaan opistoasteisessa oppilaitoksessa, käytettiinkin jatkossa 56 luokkaopetustuntia, kunnes luokkaopetustuntien määrä samasta toteutuksesta väheni edelleen 42 luokkaopetustuntiin. Tällaiset resursointimuutokset olivat varsin tavanomaisia. Toisinaan muutokset olivat vieläkin epäsuotuisampia lähiopetustuntien määrän osalta. Tällaista amkopetuksen taloudellista taantumaa tapahtui jopa yleisen taloustilanteen nousukautena, toisin sanoen lamaa edeltäneen tilanteen suuntaan ei ollut enää paluuta. N yt suuret amk-muutokset tehdään juuri samaan aikaan, kun julkista taloutta ja erityisesti amkrahoitusta leikataan Lisäksi amk-rakennemuutokset pyrittäneen toteuttamaan tällä kertaa 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia nopeammin. OOLin tavoitteena on kehittää ammattikorkeakou- tekniikan ja liikenteen koulutusalalla opis- Tlujen kelija-opettajamääräsuhdetta hyvälle kansainväliselle tasolle 10:1. Mutta, jos amk-rakennemuutosten myötä joudutaan tilanteeseen, jossa ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan opetushenkilöstön määrää vähennetään jossain yksikössä, niin henkilöstöjärjestelyt tulee toteuttaa joka tapauksessa pitkäjänteisesti. Pitkäjänteiseen muutoksenhallintaan on hyvät edellytykset, kun tekniikan ja liikenteen alan koulutusta ei ole tarkoitus lopettaa ammattikorkea tasolla missään, opiskelijoiden opinto-oikeudet ovat pitkäjänteisiä, yrityselämän muutokset sekä aikuiskoulutustarpeet asettavat uusia haasteita, ja opetustoimintaa tukevalle tki- ja aluevaikutustoiminalle on entistäkin suurempi tarve. mk-muutoksia suunniteltaessa on hyvä muistuttaa Avaltiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailaksen harvemmin tunnetuista näkemyksistä. Raimo Sailas nosti tekniikan alan koulutusta käsittelevässä tämän vuoden TAF-seminaarissa seuraavat seikat keskeisimmiksi ammattikorkea-kouluissa: - koulutuksen laatuun pitää kiinnittää paljon huomiota, enemmän kuin nyt, - vaatimustason nostoon pitää kiinnittää huomiota, ja - ei pidä luulla, että helpolla voidaan kouluttaa. Vuosi 2012 on amk-rakennemuutosten suunnitteluvuosi. Eduskunta käsittelee amk-lainsäädäntöä jo vuoden päästä. Uudet toimiluvat astuvat voimaan Toolilaisilla on nyt aihetta etsiä vaikutuskanavia ja olla osallisena amk-rakennemuutoksen suunnittelussa. Vaikuttakaamme asioihin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla! Koko jäsenkunnallemme erityistä jaksamista toivoen, Hannu Räsänen Toolilainen 1/2012 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Planernas år 2012 enaste år blev det tjugo år sedan Syrkeshögskoleförsöken inleddes. Stommen till dagens yh-nätverk skapades inom tio år. De följande tio åren var strukturellt ganska rätlinjiga. Man utvecklade läroplaner, strävade till ökad attraktionskraft hos studierna och man försökte höja genomströmningsgraden men yh-strukturerna bestod tämligen orörda. n del av yrkeshögskolorna har minskat antalet Enybörjarplatser eller vidtagit andra åtgärder i tron att man på så vis kan behålla utvecklingsgreppet i egna händer och på så sätt undvika stora omvälvningar. Nu ser det ändå ut som om man inte kan undvika stora omställningar under de kommande fyra åren. en offentliga ekonomins finansieringsläge och DUKM:s koncessionsmonopol är faktorer, som påtagligt tycks höra ihop med både skapandet av yh-strukturerna och situationen åren Yh-strukturernas förändring infaller eller förläggs just till de perioder då den offentliga ekonomin är som mest problematisk. an byggde upp yrkeshögskolor utgående från Mde forna instituten på 1990-talet utan att man skulle ha gjort egentliga ekonomiska satsningar på kärnverksamheten. Den offentliga makten hade inte penningresurser att utöka finansieringen av utbildningsverksamheten. Yh-strukturerna byggdes upp i en situation då man varit tvungen att och ytterligare måste beskära undervisningsresurseringen. Beskrivande är att t.ex. en studiehelhet i institutet som använt 64 klassundervisningstimmar använde i fortsättningen bara 56 klasstimmar, och dessa minskade senare ytterligare till 42 klasstimmar. Dylika resurseringsförändringar var mycket allmänna. Ibland var förändringarna ännu sämre gällande kontaktundervisningen och fortsatte ytterligare neråt. Denna negativa utveckling fortsatte t.o.m. under den ekonomiska uppgången, dvs. det fanns ingen återgång till situationen före konjunkturnedgången. u gör man de stora yh-förändringarna samtidigt Nsom man beskär den allmänna ekonomin och i synnerhet finansieringen av yrkeshögskolorna Dessutom tycks man nu vilja genomföra yh-strukturförändringarna snabbare än på 1990-talet. OOL anser särskilt viktigt att teknik- och Tkommunikationssektorns yrkeshögskoleresursering måste höjas till god internationell nivå, som motsvarar ett studerande-lärarförhållande på 10:1. Då man eftersträvar positionen som världens kunnigaste folk måste verksamhetsförutsättningarna vara de rätta. m strukturförändringarna medför en situation Odär teknik- och kommunikationssektorns personal minskas i någon enhet, så måste personalarrangemangen i alla fall förverkligas långsiktigt. Det finns goda förutsättningar för långsiktig förändringskontroll, då man man inte tänker lägga ner teknikutbildningen på yh-nivå någonstans, de studerandes studierätt är långvarig, företagsvärldens förändringar och vuxenutbildningskraven ställer nya utmaningar och det finns ett ökat behov av fui- och regional verkan som stöder undervisningsverksamheten. å man planerar yh-förändringar är det bra Datt påminna om en mer sällsynt syn som finansministeriets Raimo Sailas presenterat. Han lyfte fram följande centrala punkter inom yrkeshögskolorna i ett seminarium: - man måste fästa mycket uppmärksamhet vid utbildningens kvalitet, mer än nu, - man skall fästa uppmärksamhet på höjningen av kravnivån, och - man skall ej tro, att det är lätt att utbilda. r 2012 är yh-strukturförändringarnas planeringsår. ÅRiksdagen behandlar yh-lagstiftningen redan om ett år. De nya koncessionerna träder i kraft Må vi påverka både nationellt och på det lokala planet! Med önskan om särskild ork åt hela vår medlemskår, Hannu Räsänen 4 1/2012 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Tätä kirjoittaessani on vielä epäselvää, selviääkö Euro ja Eurooppa päällä olevasta talouskriisistä ilman uusia rahaliittoja ja valtioiden konkursseja. Yhtä lailla hätkähdyttävät sellaiset uutiset, että lasten maitoon sotketaan paremman tuloksen toivossa tappavaa myrkkyä, kipataan naapurin tontille asbestikuorma tai tapetaan joku kansanosa varmuuden vuoksi. Puhumattakaan siitä, että pumpataan joulukinkun sisään puolet vettä! Niin tai näin, mutta tällaiset sekoilut eivät lakkaa ihmetyttämästä meikäläistä, jota on opetettu kakarasta pitäen olemaan toisia kohtaan reilu ja huolehtimaan raha-asioista niin, että huomennakin on lantti leipään ja toinen sukanvarressa. Omituinen arvomaailma Toinen asia, jota on kotoa pitäen painotettu, on rehellisyys. Jos jotakin pientä koiran kujetta onkin tullut tehtyä, niin suuremman luokan kupruja on tarkoin vältelty. Nyt näyttää, että mitä suurempaa potaskaa suustaan päästää, sitä suuremman paatin saa luotsatakseen. On ihan sama, mitä peräsimeen tarttumisen jälkeen tekee antamillaan lupauksilla ja tekemillään sopimuksilla. Tilanne on sama niin valtiotasolla kuin suuryrityksissä. Eletään kuin pellossa ja viimeistä päivää. Kun mopo karkaa käsistä, annetaan mennä ja siirrytään nauttimaan enemmän tai vähemmän härskisti sivuun laitetuista pätäköistä. Arvomaailma on kääntynyt täydellisesti päälaelleen. Mistä moinen meno on peräisin, on vähän vaikea oivaltaa. Paljon sanotaan riippuvan ikiaikaisista tavoista toimia omissa kulttuureissaan ja omilla eväillä, mutta ei se voi kaikkea selittää. Onko suurin ajuri tämmöiseen menoon pelkkä ahneus vai yhdistyykö siihen asennevamma, vallan himo vai joku vieläkin eksoottisempi tekijä? O lipa syy mikä tahansa, niin joku on menon muutoksen aiheuttanut. Huonosti käyttäytyvien lasten kohdalla nykyisin todetaan yleensä, että ei ole meidän Pekkaa tai Maijaa koulussa oikein kasvatettu. Opettajia on tapana osoittaa sormella ensimmäisenä. Heitäkö meidän pitää sormella tökkiä myös finanssisotkuista? Liian monessa perheessä vanhempien jatkuva matalalento jättää pikku piltin ympäristön kasvatettavaksi. Ei ole näin ollen ihme, että terve arvomaailma puuttuu. Jotakin me on tehty väärin. Kotona, koulussa ja elämän varrella. Kvartaalitalouden pelisäännöillä on ilo surfailla, jos pokka pitää ja oma etu on ainoa ajuri. Maailman talouden jatkuva kasvu on jo useamman tutkijan mielestä vaarallinen uskonto. Hieman voisi hellittää ja antaa tilaa muillekin arvoille. Kuka tekee realistisen aloitteen? Yrityksen katerivin pitää olla positiivinen, muuten ei ole jatkuvuutta. Mutta onko tuloskäyrän oltava koordinaatistossa paraabelin muotoinen? Riittäisikö, että liikutaan lineaarisesti? Onko insinöörien koulutuksessa tähän liittyen jotakin tehtävissä? Ammatillisen perusosaamisen varmistaminen on ilman muuta opetuksemme kulmakivi, mutta yhä useammin kysytään yrityspalavereissa ja muissa tapaamisissa nk. pehmeämpien ja monialaisten taitojen perään. Se ei tarkoita pelkästään vieraiden kielten osaamista. Voisiko myös laajemman asennekasvatuksen sisällyttäminen jollakin tavalla koulutukseemme olla mahdollista? Työniloa ja luistavia kevätkelejä! Kauko Kallio JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Hannu Räsänen Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2012 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Kauko Kallio TAKAKANSI: Jarkko Vuori Toolilainen 1/

6 Pasi Repo Luottamusmiehillä toolilainen koulutuspäivä Toolilaisia luottamusmiehiä kokoontuneina. TOOLin historian ensimmäinen jäsenyhdistystensä luottamusmiehille suunnattu koulutuspäivä pidettiin erityisesti siitä syystä, kun TOOLin syysvaltuusto joutui lakkauttamaan toolilaisen palkkasihteeritoiminnan. OAJ oli jo aiemmin päättänyt lopettaa palkkasihteeritoimintansa vuodenvaihteeseen mennessä. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammattikorkeakouluissa toimivat luottamusmiehet kutsuttiin kokoon tutustumaan ajankohtaisiin edunvalvonta-asioihin ja verkottumaan yhä paremmin keskenään. Ajankohtaiset amk-rakennemuutosasiat nousivat koulutuspäivän keskeiseksi kokonaisuudeksi. Saimaan ammattikorkeakoulun pääluottamusmies Kari Hyvönen kertoi ansiokkaasti edustamansa korkeakoulun toiminnasta rakennemuutosasioissa. Lappeenrannassa ja Imatralla on aloituspaikkoja vähennetty jo omavalintaisesti ennakkoon ja nyt OKM on esittänyt tekniikan koulutusalan aloituspaikkojen puolittamista. Kari Hyvönen on osallistunut voimakkaasti paikalliseen edunvalvontatyöhön. Koulutuspäivän aikana paneuduttiin myös työehtosopimustilanteeseen, opetushenkilöstön työaikasuunnitelmaohjeistukseen ja muuhun toolilaiseen edunvalvontatyöhön. Uusien työehtosopimuksien keskeiset palkankorotusasiat, toolilaisen jäsenkentän kannal- ta, on kerätty oheiseen taulukkoon. Opettajan työaikasuunnittelua varten TOOLissa on laadittu tekniikan ja liikenteen alalle suunnattu työaikasuunnitteluohjeistus. Luottamusmiehet keskustelivat ohjeistuksen sisällöstä. TOOLin puheenjohtaja Hannu Räsänen ja OAJ:n uusi työmarkkina-asiamies Markku Perttunen vastasivat luottamusmiespäivän sisällöstä. Heidän Kari Hyvönen kuvaa Saimaa ammattikorkeakoulun rakenteellista tilannetta. asiantuntemuksensa on koko toolilaisen jäsenkunnan käytettävissä. Mutta ensin kannattaa kääntyä virka- ja työehtoasioissa oman toimintaympäristön luottamusmiehen puoleen. 6 1/2012 Toolilainen

7 Työehtosopimuksista OVTES Yleiskorotus 1,6 % Järjestelyerä 0,8 % keskitetysti Kertaerä Yleiskorotus 1,36 % Järjestelyerä 0,7 %, josta 0,4 % keskitetysti ja paikallisesti 0,3 % Sopimuskausi EK/Sivista Yleiskorotus 1,6 % Järjestelyerä 0,8 % + 1,0 % vanhoja jakamattomia Kertaerä Yleiskorotus 1,2 % Järjestelyerä 0,7 %, keskitetysti Sopimuskausi PTY Yleiskorotus 1,6 % Järjestelyerä 0,8 % keskitetysti Kertaerä Yleiskorotus 1,75 % Järjestelyerä 0,31, josta 0,3 paikallisesti ja 0,01%, keskitetysti Keskeinen TOOLn tavoite Työnantajan yksipuolinen oikeus määrätä opettajan työaika välille poistuu *)nykyisten PTY-amk:ien osalta. Sopimuskausi *) poikkeus jälkeen PTYOTES:iin liittyvillä amk:lla poistuu alkaen Toolilainen 1/2012 7

8 Juhani Keskitalo Hannu Räsänen INSSI-seminaari ajan hermolla Noin 150 osallistujaa kokoontui Metropolia Ammattikorkeakouluun INSSI-hankkeen järjestämään seminaariin. Seminaarin ohjelma koostui ajankohtaisista koulutuspolitiikan asioista sekä INSSI-hankkeen kehittämisryhmien aikaansaannoksista. OKM:sta saatiin erityisen ajankohtaisia tekniikan ja liikenteen alan terveisiä. Johtaja Hannu Sirén kiteytti, että hallitusohjelman mukaisesti koulutuspoliittisina tavoitteina on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisen osaamisen kilpailukykyä. Haasteena on turvata korkea osaamistaso ja työvoiman riittävyys aloittain ja alueittain. Korkeakoulujen koulutustarjonta on mitoitettu OKM:n virkamiesvalmistelussa kansallisen ennakoinnin pohjalta. Määrällisen ennakoinnin avulla on tarkasteltu tutkintoon johtavan koulutuksen pitkän aikavälin työvoimatarvetta ja varauduttu työvoimatarpeen muutoksiin. Ammattikorkeakoulujen aloittajamääriä on ehdotettu vähennettäväksi 2200 aloituspaikalla vuonna O heisesta taulukosta löytyy KESU:n koulutustarjonnan muutostavoitteet ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla. Tavoitteena on tuottaa tehokkaammin tut- Pohdinnan tulos koulutusvastuut tekniikan ja liikenteen alalla Tutkinto Tutkintonimike Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto - energia- ja ympäristötekniikka insinööri (AMK) - informaatioteknologia insinööri (AMK) - konetekniikka insinööri (AMK) - prosessitekniikka insinööri (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) - rakentamistekniikka insinööri (AMK) rakennusmestari (AMK) - sähkö- ja automaatiotekniikka insinööri (AMK) - logistiikka insinööri (AMK) - palo- ja pelastusala insinööri (AMK) - tuotantotalous insinööri (AMK) Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto merikapteeni (AMK) Johtaja Hannu Sirénillä oli tarjottavana paljon ajankohtaistietoja. kintoja nykyistä pienemmillä aloittajamäärillä. Ammattikorkeakoulujen on määrä antaa vastineensa OKM:n aloittajapaikkaesityksiin mennessä. OKM valmistellee puolestaan kannanottonsa ammattikorkeakoulujen esityksiin viimeistään pääsiäiseen mennessä. Poliittinen päätöksenteko on sitten oma kokonaisuutensa. Amk-laki etenee Ammattikorkeakoulujen lainsäädäntö, rahoitusmalli, toimiluvat ja koulutusvastuut uudistuvat vuoden 2014 alussa. Uuden lainsäädännön lausuntokierros on syksyllä Hallitus valmistellee esitykset eduskunnalle helmikuussa OKM:n ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut käydään syys- ja lokakuussa tänä vuonna. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on tarkoitus uudistaa niin, että määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden sekä työllistymisen perusteella. Ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasema ja rahoitusvastuun siirto valtiolle ei puolestaan etene muun lainsäädännön aikataulussa. Näiden uudistuksien aikataulu on sidottu kuntien valtionosuusjärjestelmän muutoksiin. Aikataulu venynee hallituskauden loppupuolelle. Koulutusvastuut korvaavat koulutusohjelmat Ammattikorkeakoulujen uusissa toimiluvissa määrätään koulutusvastuista ja 8 1/2012 Toolilainen

9 KESU: ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle 2016 Opintoala Aloittaneet 2009 Aloittajatavoite Tutkinnot 2009 Tutkintotuotos Tekniikka ja liikenne, yhteensä Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian ja materiaalitekn Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Tuotantotalous muista toiminnan edellytyksistä. Koulutusvastuu määrittää sen, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusalalla antaa. OKM:n koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Koulutusvastuuta ja tutkintoja koskevan säätelyn uudistamisella on tarkoitus vahvistaa korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa. Koulutusta voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Oheisessa taulukossa on konkretisoitu OKM:n pohdintoja tekniikan ja merenkulun koulutusvastuiksi ja tutkintonimikkeiksi. Uusi haku- ja valintajärjestelmä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishakujärjestelmähankkeen aikataulua on viivästetty. Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kevään 2014 yhteishaussa. Järjestelmän määrittelytyö on osoittautunut odotettua suuremmaksi ja kilpailutusta on tehty osajärjestelmittäin. Ensimmäistä paikkaansa hakeville tulee omat kiintiöt. Tekeillä on myös muiden koulutusasteiden hakujen ja keskitetyn koulutustiedotuksen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen ja opintoalojen välillä eroja Johtaja Hannu Sirén kiinnitti huomiota myös siihen, että eri ammattikorkeakoulujen ja opintoalojen välillä on Toolilainen 1/2012 suuria eroja siinä, miten suuri osuus opiskelijoista suorittaa vähintään 45 opintopistettä vuodessa tekniikan ja liikenteen alalla. Viimeisimmät tilastot löytyvät vuodelta Myös tuolloin on ollut suuria eroja, varsinkin jos tarkastellaan opintoaloittain oppilaitoksia erottelematta nuorisoja aikuiskoulutusta. INSSI-hanke pohjustaa hakukohdeuudistusta Risto Kimari (OAMK) esitteli INSSIn koulutusrakenneryhmän työtä, jonka tavoitteena on ottaa huomioon sekä OKM:n tulevaisuuden linjaukset että insinöörikoulutuksen sisällä havaitut kehittämistarpeet. Ryhmä päätyi viime keväällä ehdottamaan koulutusvastuualueiksi: energia, informaatioteknologia, kone, prosessi, rakentaminen, sähkö ja pari erikoistapausta. Kimari havainnollisti pylväsdiagrammein, miten aloituspaikkojen määrästä voi johtaa järkevän tavoitteen koulutusvastuiden määräksi. 40 aloittajan ryhmäkoko on olennainen seikka. On myös muita reunaehtoja kuten se, että uuden rakenteenkin on tuotettava säädöspohjaa vastaavaa osaamista. Nyt pitää tehdä yhdessä sovitustyötä, mihin koulutusvastuuseen eri ammatteihin valmistavat koulutuspolut kuuluvat. On luotava yhdessä nimikekirjasto, jonka ylläpitäjätehtävä sopii Arenelle. Uusista ja lakkautettavista nimikkeistä tulee sopia yhdessä. Hakukohteiden uudistamisesta on päästävä yhteiseen näkemykseen. Yhteinen markkinointi tukee paikallista Lea Mustonen (HAMK) raportoi hankkeen markkinointiviestinnän ajankohtaisimmat asiat ja odotukset ammattikorkeakoulun omiksi toimiksi niiden osalta. INSSIhanke tekee pienellä budjetilla valtakunnallista yhteismarkkinointia, johon jokaisen amk:n halutaan toiminnallisesti liittyvän sitä hyödyntäen. Nykynuoriso etsii opiskelusta tietoa internetin ja sosiaalisen median kautta. Palautteessaan nuoriso kritisoi asiatiedon puutetta ja väärien mielikuvien antamista markkinoinnissa. INSSI-hanke on vastannut toiveisiin mm. teettämällä videoita opiskelusta ja esittämällä sankaritarinoita fi-sivustollaan. Sivustolla on myös uravalintaa helpottava vaalikonemaisesti toimiva Insinöörikone, viihdyttävä Inssivisa-peli sekä linkit kaikkiin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien omiin sivuihin. Facebookissa hankkeella on oma sivu Insinöörit uusi sukupolvi, jossa ylläpidetään insinöörikoulutusta tunnetuksi tekevää keskustelua. Opetusta kehitetään toisilta oppimalla Riitta Mäkelä (TAMK) kertoi oppimisprosessi- ryhmän hyvien käytäntöjen kartoituksesta. Kartoitusta tehdään sekä haastattelulla että e-kyselyllä. Tavoitteena on löytää ja analysoida konkreettisia toimintamalleja, joilla oppimisprosessia kehittämällä voidaan nopeuttaa valmistumista, parantaa läpäisyä sekä vähentää keskeyttämisiä. Aiheiksi on valittu LUMAalueiden opetus, oppimisen arviointimenetelmät, lähiopetuksen käytänteet, opiskelijan ohjaus sekä projektimuotoinen opiskelu. Tuloksia tullaan julkaisemaan hankkeen julkaisuissa, seminaareissa ja www-sivuilla sekä osittain myös artikkeleina ja esitelminä laajemminkin. E-kyselyn linkit ovat avoinna alkaen -sivustolla, ja niihin toivotaan runsaasti vastauksia. Jari Kurtelius (KAMK) ja Jarmo Alarinta (SeAMK) esittivät konkreettisia välituloksia oppimisprosessiryhmän kartoituksesta. Kurtelius kertoi, että ohjaus käsitellään teemahaastatteluissa varsin laajasti. Jo tähän mennessä yhteisinä piirteinä haastatteluissa on tullut esille alkuvaiheen ryhmäytymiseen panostaminen sekä opintojen edistymisen seuranta. Kartoituksen tuloksena levitetään tietoa toimivista menetelmistä. Alarinta kertoi projektimuotoisen opiskelun haastattelukartoituksesta. Lähtökohtana siinä on INSSIn Foorumin 2010 julkaisussa esitellyt caset ja niiden herättämät lisäkysymykset. Keskeistä on, miten työelämäyhteys syntyy ja mitkä 9

10 Mirka Airesvuo Ei voi olla kuin hirmu surullinen tekniikan puolesta ovat projektioppimisen toiminnan edellytykset. Kevään 2012 aikana tehtävien haastattelujen tulos ja analyysi esitellään syksyllä. Sopiiko Raahen malli koko Suomeen? Rikastamo eli ns. Raahen malli esiteltiin ajankohtaisena tietoiskuna. Jyrki Laitinen kertoi, että OAMK:n Raahen kampukselle ei enää vuodesta 2011 lähtien ole otettu uusia nuorisoasteen opiskelijoita. Opinnot aloitetaan Oulussa, ja opintojen loppupuoliskon voi suorittaa työelämälähtöisesti Raahen alueen yritysten ja julkisen sektorin työpaikoilla. Raahessa toteutetaan lisäksi aikuis- ja täydennyskoulutusta tarpeen mukaan sekä aluetta palvelevaa TKI-toimintaa. Uusi malli perustuu opetussuunnitelmaan, jossa yrityslähtöisten harjoitteluprojektien osuus on kasvava opintojen loppua kohti. Vuonna 2011 mallin mukaan opiskelee yhteensä kahdeksan opiskelijaa neljässä eri yrityksessä. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala esitti elinkeinoelämän näkökulman Rikastamosta. Nuorisoasteen aloituspaikkojen siirtyminen Ouluun oli Raahen seudun elinkeinoelämälle suuri pettymys, koska alueella on kasvava työvoimatarve. Rikastamon kautta yritykset voivat olla yhteydessä potentiaaliseen työvoimaan jo opiskeluaikana. Yritysprojekteista on hyötyä molemmille osapuolille: opiskelijat saavat käytännön opintoja ja yritykset saavat uutta osaamista. Raahen malli herätti seminaarissa vilkasta keskustelua, koska korkeakoulujen rakennemuutos uhkaa monen sivutoimipisteen lakkauttamisella eri puolilla Suomea. Monenlaista toimintaa tulossa Lisäksi Pirjo Putilan (Aalto yliopisto) kertoi Suomessa käynnistyneestä yhteistyöverkostosta, jossa kokemuksia ja tietoa vaihtaen edistetään naisten hakeutumista tekniikan pariin. Suomen ryhmä on osa eurooppalaista ECWTverkostoa, jossa on mukana sekä korkeakouluja että suuria työnantajia. Tampereen ammattikorkeakoulu järjestää seuraavan valtakunnallisen Insinöörikoulutuksen foorumin Se on osa insinöörikoulutuksen satavuotisjuhlia. Reijo Manniselta ja sivustolta on saatavissa lisätietoja tapahtumasta. INSSI-seminaarin esitykset ovat löydettävissä sivustolla Tool Lappeenrannan Jorma Jaakkola, Timo Iivarinen, Vesa Inkilä, Olli Orkamaa ja Tuomo Tahvanainen pohtimassa, kuinka selvitä insinöörikoulutusta nyt koettelevan rospuuttoajan yli. Noin huokaisi lehtori ja pääluottamusmies Kari Hyvönen. Olimme kokoontuneet Tool Lappeenrannan kahvittelutilaisuuteen pohtimaan, mitä tästä eteenpäin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt, että Saimaan ammattikorkeakoulussa loppuu tietotekniikka- ja prosessi-insinöörien koulutus. Presidentti Sauli Niinistö korosti vaalipuheissaan ja heti valituksi tultuaan, kuinka tärkeää on estää suomalaisten nuorten syrjäytyminen. OAJ ja Tool ovat käyneet opetus- ja kulttuuriministeriössä varmaan kaikkien merkittävien päättäjien puheilla ja perustelleet, kuinka teknologiateollisuus on suomalaisen yhteiskunnan veturi, joka tuo talouskasvua. Silti valtakunnalliset ammattikorkeakoulupaikkojen karsimiset kohdistuvat rajusti juuri tekniikkaan. Nyt ei pitäisi tuijottaa siihen, että tunnusluvut näyttävät hyviltä. Tärkeintä olisi huolehtia nuorten ja tekniikan tulevaisuudesta, pohti tietotekniikan opettaja, TOOLin valtuuston jäsen Timo Iivarinen. Sitä ihmettelimme kovasti, miksi teollisuus ei juurikaan ole ilmaissut tyrmistystään leikkauksia kohtaan. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa vain pk-yritykset ovat huolissaan tulevaisuudestaan, sillä sen jälkeen, kun tietotekniikan opetus alettiin toteuttaa projekteina, yritykset ovat saaneet valtavasti apua ammattikorkeakoululta. Valitettavasti leikkaukset päätettiin toteuttaa vanhojen tunnuslukujen perustella niissä ei vielä näkynyt opetusuudistusten tuomat positiiviset vaikutukset muun muassa valmistuneiden insinöörien työllistymiseen. Nyt eletään katkeraa siirtymäaikaa, mutta rospuuttokauden jälkeen elämä taas jatkuu. Miten selviämme tämän ajan yli? kysyi tietotekniikan lehtori Martti Ylä-Jussila. Ratkaisuksi esitettiin osaaikaeläkkeelle ja eläkkeelle siirtymisiä, määräaikaisten opettajien karsimista, työllistymistä hankkeiden kautta ja töiden priorisoimista. Mutta tuskin säästymme lomautuksilta ja irtisanomisiltakaan, totesi Hyvönen. Ei voi olla kuin hirmu surullinen tekniikan puolesta. 1/2012 Toolilainen 10 lai

11 Päivi Ovaska Koulutuspäällikkö, tiimivalmentaja Saimaan ammattikorkeakoulu, Tietotekniikan koulutusohjelma Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelma lakkautusuhan alla Vuonna 2008 Saimaan ammattikorkeakoulussa alettiin toteuttaa suurta muutosta liittyen tähän tietotekniikan murrokseen. Muutos lähti täysillä käyntiin syksyllä 2009 aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Samalla vähensimme aiemmin 80 sisäänottoa puoleen eli 40:een. Työelämää muistuttava ja yrittäjyyttä edistävä oppimisympäristö Olemme kehittäneet vahvasti työelämää muistuttavan ja yrittäjyyttä edistävän oppimisympäristön tietotekniikan opetukseen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä - oppijan oma aktiivisuus opiskelussa tapahtuu simuloidussa tai reaalimaailman tilanteessa - oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa - opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle - oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja - opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi. (Lähde: Opetusministeriön julkaisuja 2009:7) Tarjoamme opiskelijoillemme kolme oppimispolkua, jotka antavat samankaltaisia työelämälähtöisiä taitoja oppijoiden erilaisuus ja uratavoitteet huomioiden. Nämä oppimispolut ovat ICT-yrittäjyyden, Kansainvälisen tiimioppimisen ja Projektioppimisen polut. Tällaista lähestymistapaa ei ole muualla korkeakoulumaailmassa, ja se on herättänyt kiinnostusta Tietotekniikka on elänyt 2000-luvun alussa murrosta, jossa toimialan aiemmin avainosaamiseksi miellettyä ohjelmointia on ulkoistettu Tsekkeihin, Intiaan, Kiinaan ja muihin halvemman kustannustason maihin. Tämä on normaalia kehitystä, jossa nuori ja nopeasti kasvanut ala alkaa hahmottua. Tietotekniikkaosaajien tarve ei suinkaan ole vähentynyt täällä Suomessakaan, vaan osaamisalueet ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan yhä kiihtyvää vauhtia. Nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa tietotekniikka on läsnä kaikkialla eri muodoissa, lähtien tietoverkoista ja kulutuselektroniikasta ulottuen sosiaaliseen kanssakäymiseen, asumiseen, viihteeseen ja terveydenhuoltopalveluihin. sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Näiden polkujen opiskelijat ovat jo nyt saavuttaneet lupaavia tuloksia, jotka kuitenkin konkretisoituvat mittareiden muodossa vasta heidän valmistuttuaan. Keskeyttämisasteessa tämä on kuitenkin jo näkynyt, se on pudonnut alle puoleen vuoden 2008 tasosta. ICT- yrittäjyyden oppimispolulta on perustettu jo kolme yritystä (Icaros, IdeaTech ja Goodkind Oy), joissa opiskelijat opiskelevat tietotekniikkaa tiimiyrittäjyyden kautta. Kansainvälisen tiimioppimisen polun opiskelijat ovat oppineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tietotekniikan taitoja, joihin kuuluu myös vuosi ulkomailla osittain opiskellen ja osittain harjoitellen yrityksessä. Projektioppimisen polun opiskelijat työskentelevät kaikki alueen yritysten ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin EKSOTEN kehittämishankkeissa osana projektiopintojaan saaden käytännön työelämäkokemusta ja verkostoa. Tällä hetkellä eri oppimispoluilla on käynnissä yli 30 yritysprojektia. Olemme saaneet alueen yrityksiltä sekä yhteistyökumppaneiltamme hyvää palautetta kehitystyöstämme. Panos ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystoiminnassa Tietotekniikan koulutusohjelman henkilökunnalla on oppimisympäristön kehittämisen ohella ollut jatkuvasti merkittävä panos Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä julkaisutoiminnassa. Vuoden 2008 jälkeen olemme toteuttaneet merkittäviä EAKR- ja ESR-hankkeita. Näiden hankkeiden tavoitteena on edistää alueen pk-yritysten tietoteknisiä valmiuksia niin, että yritykset pystyvät kehittämään omaa liiketoimintaansa ja näin menestymään paremmin ja työllistämään opiskelijoita. Tietotekniikan yritysyhteistyöhankkeissa on ollut mukana yli 50 alueen yritystä, suurin osaa pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Näillä yrityksillä on harvoin mahdollisuuksia ostaa tarvitsemiaan palveluita kaupallisilta toimijoilta. Yritykset ovat myös osallistuneet koulutusohjelman kehittämistyöhön. Tärkeänä yhteistyökumppaninamme tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on ollut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Olemme olleet heidän kanssaan toteuttamassa hankkeita, joissa tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä on hyödynnetty EKSOTE-piirin toiminnan tehostamisessa. Vuonna 2011 tällaisia kehityshankkeita oli meillä käynnissä kymmenen kappaletta. Näissä tutkimus- ja kehityshankkeissa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tutustua yritysten ja EKSOTEn toimintaan kokonaisuutena ja tehdä osana opintojaan konkreettisia kehittämistoimia yrityksessä. Näin he ovat saaneet kontakteja sekä ymmärrystä työelämästä. Miten tästä eteenpäin? Oma elämänfilosofiani on, että säilytä muutostilanteissa se arvokkain. Ehdotan, että tietotekniikan koulutusohjelma jatkaa 20 aloituspaikalla vuodessa. Näin pystymme kouluttamaan yrittäjämäisin ominaisuuksin varustettuja tietotekniikan osaajia Etelä-Karjalan elinkeinoelämän tarpeisiin. Toolilainen ol l 1/

12 Jukka Hilvonen tiimivalmentaja, tuntiopettaja Tietotekniikan koulutusohjelma Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Peleillä Kaakosta maailmalle! Paras tapa saada työpaikka ja oppia pelialaa, on tehdä ideoista todellisuutta! Se oli Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämän Startti Pelialalle -tapahtuman pääteesi. Tapahtuman tarkoituksena oli jakaa näkemyksiä siitä, mitä mahdollisuuksia pelialalla on niin työnhakijoiden kuin yrittäjiksi aikovien näkökulmasta. Tilaisuuden pääpuhuja, kotkalaisten Octane Gamesin ja Nitro Gamesin toimitusjohtaja Jussi Tähtinen oli varsin selväsanainen vastatessaan kysymyksiin siitä, minkälaisia asioita hän toimitusjohtajana arvostaa rekrytoidessaan uusia työntekijöitä yrityksiinsä. Kaikkein tärkein asia Tähtisen mielestä on konkreettiset teot, joiden avulla hakija pystyy näyttämään osaamisensa. Muita tärkeitä asioita ovat luonteenpiirteet ja asenteet, esimerkiksi se, miten hakija pystyy työskentelemään osana ryhmää tai tiimiä ja minkälaisia kommunikaatiotaitoja hänellä on. Yksi tilaisuuden aikana esille noussut tärkeä asia on motivaatio tai pikemminkin pelien teke- misen intohimo. Kuten kaikissa työtehtävissä, myös pelialalla vaaditaan hyvää motivaatiota haettavaa työtä kohtaan. Motivaatio ei edesauta pelkästään työskentelypanosta, vaan myös oppimista. Pelialan eduksi voidaan varmasti lukea se, että siellä työskentelevät ovat varmaankin muihin aloihin verrattuna jonkin verran motivoituneimpia, vaikka tämä on vain kirjoittajan oman lyhyen kokemuksen tuoma näkemys. Startti Pelialalletapahtuma Koulutuksen näkökulmasta peliala ja pelien tekeminen on erittäin herkullinen aihe. Peliala on eräs niistä aloista, joilla Suomessa voitaisiin ihan oikeasti luoda monialaisia koulutus- ja osaamiskeskittymiä, joissa etenkin ammattikorkeakoulujen käytännöllisellä näkökulmalla voidaan saada uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä. Jotain asiasta kertoo se, että Startti Pelialalle-tapahtumaan osallistui opiskelijoita niin markkinoinnin, kuvataiteen, tietotekniikan kuin tuotantotalouden koulutusohjelmista. Taidot tekemällä Toimin Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman ICTyrittäjyyden oppimispolun oppimisen valmentajana. Toimin valmentajana kahdelle tietotekniikan yritykselle, Tekniikan osuuskunta Ideatechille ja Goodkind Oy:lle. Kummankin yrityksen jäsenet ovat siis Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka opiskelevat tietotekniikan insinöörin taidot ja tiedot myymällä tuotteita ja osaamisiaan asiakkaille. Ainoat luennoilla opittavat asiat liittyvät insinöörikoulutuksen yleisiin aineisiin, kuten kieliin ja luonnontieteisiin. Muut taidot opitaan tekemällä. Kahden vuoden kokemuksella voin vakuuttaa, että jokainen Goodkindin jäsen on saavuttanut vähintään saman tason tietotekniikan opiskelussa kuin muilla oppimismenetelmillä opiskeleva opiskelijakin on saavuttanut. Tietoteknisten taitojen lisäksi opiskelijat ovat joutuneet pohtimaan myös esimerkiksi liiketaloudellisia kysymyksiä, koska niin heidän kuin Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että kun he täältä aikanaan valmistuvat, he voivat 12 1/2012 Toolilainen

13 jatkaa intohimoaan yrittäjinä ja viedä Suomen pelialan osaamista Kaakosta maailmalle. Pelialasta monialainen oppimisympäristö Haasteena jatkon kannalta nykyisessä toimintamallissa on, että oppimisympäristö on nyt yksialainen. Nälkä kasvaa syödessä, ja olenkin pohtinut (enkä varmasti ole ainoa) mahdollisuutta luoda pelialasta aidosti monialainen, yrittäjyysvetoinen oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat toteuttaa intohimoaan, oppia ja tehdä yritystoimintaa yhdessä. Yritystoimintaa, joka nostaisi samalla Suomen brändiä maailmalla koulutuksen ja korkean teknologian edelläkävijänä. Monialainen, yrittäjyyttä korostava oppimisympäristö vastaisi nykyisen koulutus-, yrittäjyys- ja innovaatiojärjestelmän haasteisiin, jossa opinahjosta valmistuvalla opiskelijalla ei ole liioin valmiuksia ja vielä vähemmän rohkeutta lähteä tekemään uutta yritystoimintaa oman yrityksen kautta, ja toisaalta liian hullut ja rohkeat liikeideat eivät saa rahoitusta. Kuka ikinä pystyi esimerkiksi ennustamaan Facebookin suosiota silloin kun Zuckerberg vielä kehitteli sitä vain eräänä kampuksen opiskelijat yhdistävänä sosiaalisena järjestelmänä? Ei mikään nörttikerho Pelialan monialaisessa ja käyttäjälähtöisessä oppimisympäristössä innostuneet ja intohimoiset opiskelijat voisivat toteuttaa ja kokeilla omia ideoitaan ja visioitaan. Tavoitteena tällaisessa oppimisympäristössä ei saa kuitenkaan olla vain jokin nörttikerho, jossa kehitetään ideoita niiden itsensä vuoksi, vaan visiona on alusta asti oltava käytännönläheisten ja arvokkaiden taitojen ja asenteiden oppiminen sekä ideoiden kaupallistaminen. Ideoiden myyminenhän se loppujen lopuksi erottaa ideat innovaatioista. Jos ensimmäiset ideoiden toteutukset eivät mene kaupaksi, virheistä pitää oppia ja tehdä seuraavalla kerralla paremmin. Vaikka tällaisessa oppimisympäristössä opiskellut opiskelijatiimi ei saisikaan muodostettua omaa kannattavaa yritystoimintaa, ovat he ihan varmasti saaneet kokemusta mm. erilaisista tekniikoista, tuotteiden kehittämisestä, tiimityöstä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Tällaisilla tiedoilla, taidoilla ja asenteilla varustetut nuoret ovat aivan varmasti head-huntereiden tähtäimessä. Peliala kasvaa Tosiasia on kuitenkin se, että peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava ala, ja työvoima tarve pelkästään Suomessa on paljon enemmän kuin nykyisillä tutkintomäärillä pystyisimme tuottamaan. Suomen pelialan tutkimus- ja kehitysjärjestön Neogames ry:n mukaan pelialan ammatillisen koulutuksen lisäystarve on noin 200 aloituspaikkaa vuosittain (Suomen pelialan koulutustarpeet, 2008). Mutta peliala ei ole tietenkään ainoa osaamiskeskittymä jonka puitteissa voitaisiin luoda uutta yhdistämällä useampi koulutusala. Samalla tavalla esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, liiketalous, tietotekniikka ja muotoilu voitaisiin yhdistää tekemällä oppimiseen ja yrittäjyyteen, ja lähteä kokeilemaan mitä uutta tällaisesta yhdistelmästä saataisiin. Haaste päättäjille Haastankin nyt Suomen koulutuksen korkeimmat päättäjät ja oppilaitosten edustajat pohtimaan, miten aidosti monialaisia oppimisympäristöjä voidaan saada ideoista käytäntöön. Aidosti monialaisilla oppimisympäristöillä tarkoitan sitä, että eri alojen opiskelijat oikeasti opiskelisivat samassa ryhmässä koko opiskelun ajan. Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä tällaista tilaisuutta. Tulevaisuuden tekijöille TILAUKSET JA LISÄTIEDOT OPPIMATERIAALIT Toolilainen 1/

14 Hannu Räsänen Vilnan tekniikan museo (Energy and Technology Museum) sijaitsee vanhan kaupungin välittömässä läheisyydessä voimalaitoksessa, jonka ovet avattiin yleisölle satavuotisen voimalaitostoiminnan kunniaksi. Saneerattu rakennus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua energiatuotannon ja Liettuan historiaan. Voimalaitosputkistojen ja sähkövalvomojen lisäksi museosta löytyy vilnalaisen elinkeinoelämän kehityspolkuja, kulkuneuvohistoriaa ja interaktiivinen ympäristö, jossa voi tutustua erilaisiin tekniikan perusilmiöihin. Kaikkiin tiloihin, kellarista ylätasanteille, kannattaa tutustua. Latviassa erikoistuttiin sosialistisen suunnitelmatalouden aikana muun muassa lasi-, tekstiili-, elektroniikka- ja prosessitekniikkaan. Museosta löytyy tuotteita kaikilta näiltä toimialoilta. Idän ja lännen tuotteet kohtaavat puolestaan konkreettisesti henkilöautorivistöjen muodossa. Neuvosto- ja saksalaisautot reunustavat saman käytävän vastakkaisia puolia. 1/2012 Toolilainen 14

15 Toolilainen 1/

16 Kauko Kallio Kuvat Sampo Anttila Cleantech-palkittu Chempolis tekee Edellisessä lehtemme numerossa käsiteltiin laajasti Cleantech-asioita ja arvomaailmaa. Muuallakin kuin Lahdessa ja Toolilaisessa käy tämän aiheen piirissä vilkas keskustelu ja kuhina. Viime vuonna alan ylikansallinen järjestö, Global Cleantech Cluster Association, palkitsi maailman laajuisesti Cleantech-arvomaailman osaavimmat tekijät. Arvioinnin kohteina oli yli 4000 yritystä Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta. Palkittujen joukossa oli neljä suomalaista yritystä: Moventas, Benec, Akkuser ja Chempolis. Kaksi ensimmäistä pokkasivat sarjojensa ykköspytyt ja jälkimmäiset omissa sarjoissaan vähän himmeämmät mitalit. Ohessa hieman valotusta Cleantech-teknologiaan uusiutuvat energiat kategoriassa palkitun Chempolis Oy:n toiminta-ajatuksiin, teknologiaan ja tuotemaailmaan. Maailmassa näkevät jo nyt sadat miljoonat ihmiset nälkää, raakaöljyvarannot hupenevat ja ympäristöongelmat kasaantuvat. Siitä huolimatta maailman energian kulutus kasvaa tasaisesti. Samoin monien muiden hyödykkeiden, kuten paperituotteiden ja kemikaalien tarve nousee varsinkin kehittyvien maiden varallisuuden kasvun myötä. Nykyisten tuotantoprosessien toiminta perustuu vastoin kaikkia järkiperusteita juuri niiden raaka-aineiden hyväksikäyttöön, joista meillä on yhä suurempi pula tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ja jotka synnyttävät alussa mainittuja ongelmia. Chempoliksen johtoajatuksena on valmistaa erilaisia tuotteita sellaisista raakaaineista, joita ei voida käyttää ravinnoksi tai kannattavammin ja helpommin muihin elintärkeisiin tarpeisiin. Myös puu on jätetty muiden tuotteiden valmistukseen. Tehdään siis ihmisten tarvitsemia tuotteita pääasiassa erilaisista eloperäisistä jätteistä. Non-wood, non-food yypillisimpiä raaka-aineita Tovat mm. puintijätteet eli erilaiset oljet, maissijätteet, sokeriteollisuuden jätteet ja erilaiset ruokokasvit. Parinkymmenen vuoden aikana kehitetyistä tuotteista teolliselle tuotantoasteelle ovat päässeet paperi, biopolttoaineet ja eräät biokemikaalit. Kehitetyt prosessit ovat ainutlaatuisia koko maailmassa ja ne täyttävät raaka-aineiden ohella ympäristöarvoja ajatellen kaikkein tiukimmat kriteerit. Valmistusprosesseissa ei käytetä ollenkaan perinteisissä prosesseissa yleisesti käytettyjä ympäristön kannalta haitallisia kemikaaleja. Esimerkiksi valkaistun selluloosan valmistusprosesseissa ei käytetä perinteisiä kloori- tai rikkiyhdisteitä. Ne on korvattu kokonaan luontoon hajoavilla kemikaaleilla eli muurahaishapolla ja vetyperoksidilla. Myös prosessivesikierto on kokonaan suljettu. Tehtaat ovat myös omavaraisia tarvittavan käyttöenergian suhteen. 16 1/2012 Toolilainen

17 sellua vaikka saviheinästä Ruokaa tarvitaan syötäväksi Chempoliksen perustajan ja yrityksen pitkäaikaisen veturin, Esa Rousun mukaan ruokaa tarvitaan maailmalla syötäväksi. Jo nyt siitä on pula, ja tarve kasvaa paljon nopeammin kuin sitä kyetään tuottamaan. Siksipä esimerkiksi maissin tai öljykasvien käyttäminen polttoaineiden valmistamiseen on aivan väärä tie. Juuri biopolttoaineiden käytön lisääntyminen on jo nyt johtanut aivan omituiseen tilaan ruokahuollossa, kun esimerkiksi USA:ssa maissisadosta noin puolet käytetään biopolttoaineen valmistukseen ja itse ruokamaissista on maailmalla kysyntää paljon enemmän kuin sitä on tarjolla. Myös öljyteollisuuden raaka-aineeksi sopivien puulajien kasvattaminen on vallannut valtavasti pinta-alaa ruokaa tuottavilta pelloilta. Sen sijaan vaikeasti hyödynnettävät materiaalit, kuten oljet ja muut puintijätteet, eivät sellaisenaan hyödytä ketään. Myös mittava määrä bagassia eli sokeriruokojätettä menee käytännössä hukkaan ilman uusia hyödyntämisporesseja. Kiinnostaa kiinalaisia Chempoliksen kaupalliset päänavaukset on tehty pari vuotta sitten Kiinaan. Ei mikään järin suuri yllätys, kun miettii heidän väestön kasvua ja maatalouskuvioita. Kiinalaiset ovat kiinnostuneet juuri puintijätteitä hyödyntävistä tuotantolaitoksista kattamaan maan valtavaa paperin tarvetta. Olkea kun heillä riittää loputtomiin paperituotannon raaka-aineeksi. Samalla he pystyvät vähentämään monin paikoin hallitsemattomia ympäristövahinkoja uusien prosessien avulla. Ihan oikean ympäristön suojelun lisäksi he saavat tätä kautta myös Biojalostamon kuitulinja. maailman hyväksyntää kauppapolitiikkaa ajatellen, kun he ainakin yrittävät näyttää, että ovat huolissaan ympäristöarvoista. Kiinalaisten lisäksi merkittävimmät kaupalliset yhteydet ovat olleet Thaimaahan ja Intiaan. Näissä maissa bioetanolin tuotantoon on käytettävissä runsaasti riisin olkea ja sokeriruokojätettä eli bagassia. Kiinalaisissa tuotantolaitoksissa biosellun valmistamiseen aiotaan käyttää vehnän ja maissin olkea. Tuotekehitys on ydintuote Chempolis ei itse tee massatuotantoa, ei siis valmista myyntiin esimerkiksi sellua tai biopolttoaineita. Se on tuotekehitysyritys, joka myy osaamistaan eli uusien prosessien lisenssejä ja tarvittaessa kokonaisia tuotantolaitoksia avaimet käteen -periaatteella. Kehitetyt tuotteet tutkitaan ja testataan niin ympäristöarvojensa kuin toimivuutensa puolesta täysin massavalmistustasolle. Mm. paperin valmistuksen testiympäristönä on ollut Metson laboratorio. Se on testannut ja tutkinut Chempoliksen Oulun koetehtaalla tehdystä, valkaistusta olkisellusta valmistetun hienopaperin ominaisuuksia laidasta laitaan. Laatu on ennakkoluulojen vastaisesti todettu erinomaiseksi vertailtaessa kilpaileviin tuotteisiin. Varsinaisen tehtaiden valmistamisen tekevät yrityksen verkostokumppanit. Tuotekehitys on lähtöisin Kemiran piiristä 1990-luvulta. Prosessien isä on Chempolis Oy:n toimitusjohtaja Esa Rousu, silloinen Kemiran Oulun tehtaan johtaja.. Tulevaisuudessa arvioidaan, että biopolttoaineiden osuus yrityksen liikevaihdosta tulee nousemaan ykkösrooliin maailman energiapolitiikan ja ympäristöarvojen muutosten takia. Useat arviot näyttävät, että bioetanolia (kuitupohjaista) tullaan tuottamaan maailmassa vuonna 2020 yli 100 miljardia litraa tehtyjen polttoainesopimusten perusteella. Potentiaalia valmistukseen siis tarvitaan ja mahdollisuudet tällä sektorilla ovat lähes rajattomat Copyright Chempolis. All Rights Reserved. Toolilainen 1/

18 Mirka Airesvuo Kollega työpöytänsä ääressä Jaakko Viitala, toimituskunnan uusi jäsen Syntymäaika ja -paikka: Lappajärvi. Asuinpaikka ja -tapa: Muuramessa omakotitalossa. Perhekunta: Vaimo upea Seija söpöläinen, kolme mahtavaa lasta, joilla loistavat aviopuolisot. henkilöiden vuosittainen pääjuhla. Olin kerran FinnFestin johtokunnan jäsen ja järjestin Suomesta useita laulu-, soittoja esiintyjäryhmiä ja yksittäisiä henkilöitä tapahtumaan lentoineen ja majoituksineen. Mikä oli haaveammattisi pikkupoikana? Lentäjä. Asevelvollisuus: Ilmavoimien erikoisupseerilinja, vänrikki. Tikkakoski Koulutus: 2001 sähkötekniikan DI (TTK), 1975 insinööri (Vaasan teknillinen oppilaitos); ammatillinen opettajankoulutus. Millä ja missä lennät? Aiemmin yksityislentäjän lupakirjalla nelipaikkaisilla pienkoneilla. Nykyisin työmatkoja ja tilauslennoilla kaupunkilomia; viime kesänä kävin Sri Lankassa tutustumassa orpokotiin ja samalla lomailimme. Ammatti ja toimipaikka: Sähkötekniikan lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuvaile nykyistä työtäsi. Opetan suomeksi ja englanniksi sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa. Minulla on aivan mahtavat opiskelijat ja työkaverit. Minulla on varmaan maailman paras työpaikka, sillä mitä pidempään olen opettajana ollut (nyt tekussa 23 vuotta), niin sitä enempi työstäni pidän. Sinulla on Pohjanmaalla farmi. Mitä siellä teet? Maa- ja metsätilan hoitoa ja koneiden korjausta. Aivan mahtavaa tehdä kesäaikana konkreettista työtä, jossa työn tulokset myös näkyvät. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? Reinhard Bonnke: Tulella täytetty elämä. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi? Muikut. Maito. Onko sinulla jokin motto tai elämänviisaus tms. lempisanonta? Opiskelijoille leikkimielisesti rohkaisuksi: tässä opintojaksossa pätevät alku aina hankalaa lopussa nolla seisoo ja tämä on helppo opintojakso, eli tästä on helppo saada nolla Miten suunnittelet toimivasi Toolilainen-lehdessä? Haluaisin olla kaikin puolin tukemassa kaikkia maamme toolilaisia heidän ammatissa kasvussaan, kehittymisessään, oma-arvontunnossaan ja vapaa-ajanvietossaan. Olet ollut kautta aikojen ainut suomalainen FinnFest USA:n johtokunnan jäsen. Mistä on kyse? FinnFest on Yhdysvaltojen tuhansien suomensukuisten Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Maatilan kirjallisten asioiden hoitoa. Perheen kanssa kotona yhdessäoloa. Lenkkeilyä. 18 1/2012 Toolilainen

19 Jaakko Viitala Sähkötekniikan lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sähkökatkokset oleellisesti vähennettävissä Vuoden 2011 lopun ja tammikuun 2012 myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoksista kärsi yli asiakasta ja hyvin monet useita vuorokausia. Sähkönkäyttäjille aiheutui myös suuria taloudellisia vahinkoja, joista vain pienen osan sähköverkko- ja vakuutusyhtiöt korvaavat. Tämä ei suinkaan ole uusi ilmiö, sillä tämäntapaiset laajat puiden tai tykkylumen keskijänniteavoverkkoon aiheuttamat sähkökatkokset ovat olleet sähköverkkojen riesana jo vuosikymmeniä. Sähköverkkoyhtiöiden tulisikin nopeuttaa keskijänniteverkkojensa maakaapelointia eikä kustannuksia saisi siirtää asiakkaiden, eikä valtion maksettaviksi. Keskijänniteverkko (yl. 20 kilovolttia) aiheuttaa yli 90 % asiakkaiden sähkökatkoksista erityisesti puiden kaatuessa avolinjalle tai oksan koskettaessa johtoa myrskyn tai tykkylumen takia. Suurjännitejohdot ( kv) ovat kuvan 1 mukaisesti jo valmiiksi puiden yläpuolella tai riittävän etäällä sivusuunnassa. Pienjännitejohdot (alle 1 kv) ovat puolestaan joko maa- tai ilmakaapeloitu, jolloin puun kaatuminen tai oksan koskettaminen ei aiheuta sähkökatkosta. Toolilainen 1/2012 Suurjännitejohdot ovat puiden ulottumattomissa. Lainsäädännön tulee olla tiukempi Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kevään aikana lakimuutoksia, joilla sähköverkkoyhtiöiden sähkökatkoskorvausten yläraja nostettaisiin nykyisestä 700 eurosta 2000 euroon ja vakiokorvausjärjestelmään lisättäisiin uudet 8 ja 12 vuorokauden katkojen korvaukset. Nämä ovat oikeansuuntaisia mutta aivan riittämättömiä. Ehdottomasti tulisikin saada lakimuutos, jolla velvoitettaisiin sähköverkkoyhtiöt maakaapeloimaan kaikki uudet ja uudistamiskypsät keskijänniteverkkonsa sekä nopeutetulla aikataululla nykyiset metsissä olevat avolinjat. Lisäksi sähköverkkoyhtiöiden ei sallittaisi siirtää eo. kustannuksia sähkönkäyttäjille. Sähkönjakeluverkkoyhtiöitä kiinnostaa ensisijaisesti raha Valtion Energiamarkkinavirasto valvoo ja säätelee sähkömarkkinalain perusteella sähkön siirtohinnoittelua periaatteella verkkoyhtiö saa tuottaa enintään 5 prosenttia omistamansa sähköverkon senhetkisestä arvosta. Tämä on mahdollistanut monopoliasemassa olevien sähköverkkoyhtiöiden tuottaa kohtuuttoman korkeita voittoja osakkeenomistajilleen. Täten esim. Vattenfall Verkko Oy (äsken myyty kansainväliselle sijoitusyhtiölle LNI-verkolle) ja Fortum Sähkönsiirto Oy antoivat vuonna 2010 omistajilleen noin 40 % liikevoiton liikevaihdosta. Sama voittotaso on säilynyt jo vuosia. Energiamarkkinavirastolle tulisi antaa valtuudet tiukentaa otettaan Keskijänniteverkosta noin puolet on pelloilla. sähköverkkoyhtiöiden kohtuuttoman suurista osingoista. Harhaanjohtavaa tiedottamista Viime viikkoina erityisesti sähköverkkoyhtiöt ovat tiedottaneet harhaanjohtavasti mm. keskijänniteverkon maakaapelointikustannuksista. Suomen keskijänniteverkon pituus on km josta 50 % on pelloilla, 20 % taajamissa ja 30 % metsissä (11 % on jo maakaapeloitu). Vain nämä km metsissä olevat keskijänniteavojohdot tulisi maakaapeloida ja kustannukset ovat n euroa kilometriltä eli samat kuin ilmalinjojen kun huomioidaan niiden koko 40-vuotinen elinkaari. Täten maakaapelointikustannukset ovat 1,8 miljardia euroa eli kymmenesosa ilmoitetuista. Kallioisilla seuduilla keskijänniteverkko voidaan asentaa eristetyin johtimin pylväisiin. Nykyisiä pienjänniteilmajohtoja ei siis tarvitse maakaapeloida ja suurjännitelinjat ovat jo valmiiksi puiden ulottumattomissa. 19

20 Reijo Manninen Tampereen ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Tampereella Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 järjestetään Tampereen ammattikorkeakoulussa Foorumi on tarkoitettu kaikille insinöörikoulutuksessa mukana oleville, kuten opettajille, laboratorio- ja harjoitteluinsinööreille, opinto-ohjaajille, koulutuksesta vastaaville johtajille ja rehtoreille ja markkinoinnista vastaaville. Foorumin puitteet ovat ainutlaatuiset. Samaan aikaan juhlitaan suomalaisen insinöörikoulutuksen 100-vuotista historiaa. Foorumi 2012 on jatkoa ensimmäiselle Insinöörikoulutuksen Foorumille Hämeenlinnassa maaliskuussa Silloin noin 350 insinöörikouluttajaa kokoontui parin päivän ajaksi keskustelemaan koulutuksen keskeisimmistä teemoista; Tampereella jatketaan samalla linjalla. Nyt jos koskaan tällaisille keskusteluille on tarvetta, sillä edessä on monenlaisia haasteita ja uhkakuviakin insinöörikoulutukseen liittyen. Uskon, että asioista rohkeasti keskustelemalla ja yhteistyötä tekemällä saamme aikaan jotakin uutta ja parempaa. Insinöörikoulutuksen täytyy tulevaisuudessakin olla Suomen vientivaltti maailmalla. Tätä kuvaa myös Foorumin teema Uuden sukupolven insinöörikoulutus - portti työelämään. Esitelmiä Foorumin tärkein osa on opettajien ja muiden koulutuksen avainhenkilöiden esitelmät ja niistä käytävät ryhmäkeskustelut. Esityksissä kuullaan kuvauksia hyviksi havaituista menetelmistä, käytänteistä ja tukitoimista. Useat esitykset liittyvät meneillään oleviin koulutuksen tutkimushankkeisiin, yritysyhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. Esityksistä saadaan konkreettisia esimerkkejä, joista jokainen voi poimia parhaat omaan käyttöönsä. Meille jokaiselle varmasti löytyy sopiva teema ja meillä jokaisella on kerrottavaa. Mieti siis rohkeasti, mitä annettavaa sinulla olisi muille. Esitysten lyhyet kuvaukset koostetaan kirjaksi, joka jaetaan kaikille Foorumiin osallistuville. Aineisto on myös sähköisesti luettavissa ennen Foorumia. Tässä haaste ammattikorkeakouluille, miltä tulee eniten esityksiä! Teemat Esitykset liittyvät seuraaviin teemoihin: Innostavat ja aktivoivat oppimis- ja arviointimenetelmät Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelijan ja oppimisen ohjaus Opetussuunnitelmatyö ja työelämäyhteydet Kansainvälisyys ja yritysyhteistyö Aiheiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Foorumin www-sivuilta Ohjelma Foorumi alkaa torstaina aamupäivällä. Esityksiä ja keskusteluja kuullaan päivän aikana useissa rinnakkaisissa tapahtumissa. Näistä jokainen voi valita itselleen mielenkiintoisimmat. Keskustelunaihetta ja uusia virikkeitä syntyy varmasti myös torstai-illan aikana, jolloin tarjolla on kulttuuriantia Tampereen Työväen Teatterissa Liz-musikaalin ja iltajuhlan merkeissä. Esitykset ja keskustelut jatkuvat perjantaina aamupäivän ajan. Foorumin päättää valtakunnallinen insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhla Tampere-talossa ja kaupungin vastaanotto Raatihuoneella. Ilmoittautuminen Foorumiin on jo alkanut ja esitysten käsikirjoituksia otetaan vastaan. Osoitteessa löytyy ilmoittautuminen, ohjeet esitelmien kirjoittamiseen ja pitämiseen, ajantasainen ohjelma ja aikataulut, yhteystiedot sekä ohjeet matkustamiseen ja hotellivarausten tekemiseen. Esitysehdotuksia voi lähettää toukokuun puoleen väliin saakka osoitteeseen fi. Koko juhlaviikon tapahtumia voi seurata myös blogissa inssitsatavee.blogspot.com. Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan, pitämään esitelmiä ja vaikuttamaan. Tampereella tavataan! 20 1/2012 Toolilainen

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 Perustuu pääministeri Jyrki

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä. INSSI-seminaari 29.1.2013 Juhani Keskitalo

Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä. INSSI-seminaari 29.1.2013 Juhani Keskitalo Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä INSSI-seminaari 29.1.2013 Juhani Keskitalo 1. INSSI-HANKE YHTEISELLÄ ASIALLA - MIKSI HANKE ON OLEMASSA LÄHTÖKOHDAT: * Valtakunnallinen hanke, kaikki

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen kehittämishanke Käynnistysseminaari Matti Lähdeniemi 27.10.2008 Koulutusrakenteen kehittämisryhmä Matti Lähdeniemi (SAMK) puheenjohtaja Juhani Keskitalo(HAMK) INSSI-päällikkö

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

INSSI jatkohanke 2011 2013

INSSI jatkohanke 2011 2013 INSSI jatkohanke 2011 2013 1. TAUSTA Tekniikan osaaminen on välttämätöntä Suomen hyvinvoinnin kannalta Ammattikorkeakoulujen yhteishanke Mukana kaikki insinöörejä kouluttavat amk:t sekä alan järjestöjä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Missä voit opiskella diplomiinsinööriksi ja arkkitehdiksi? OULU Vaasa Turku Tampere Helsinki Lappeenranta Koulutusohjelmat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot