1/2012 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. INSSI-seminaari ajan hermolla s. 8. Peleillä kaakosta maailmalle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. INSSI-seminaari ajan hermolla s. 8. Peleillä kaakosta maailmalle s."

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 1/2012 INSSI-seminaari ajan hermolla s. 8 Peleillä kaakosta maailmalle s. 12 Sellua vaikka saviheinästä s. 16

2 INSSI-seminaarin satoa. SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Luottamusmiehillä toolilainen koulutuspäivä... 6 INSSI-seminaari ajan hermolla... 8 Ei voi olla kuin hirmu surullinen tekniikan puolesta Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelma lakkautusuhan alla Peleillä Kaakosta maailmalle Vilnan tekniikan museo Cleantech-palkittu Chempolis tekee sellua vaikka saviheinästä Kollega työpöytänsä ääressä Sähkökatkokset oleellisesti vähennettävissä Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Tampereella E18-vihreä kasvukäytävä Venäjältä Eurooppaan Ovatko sinun kemiasi kohdallaan? Opettajavaalit Kipakkaa kulttuuria Kirjat s. 8 Pelialalle-tapahtuma Saimaan ammattikorkeakoulussa. s. 12 Cleantech-palkittu Chempolis. Kuva Sampo Anttila Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla s /2012 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Suunnitelmien vuosi 2012 V iime vuonna tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun ammattikorkeakoulukokeilut käynnistyivät. Nykymuotoisen amk-verkoston perusrakenteet luotiin vajaassa kymmenessä vuodessa. Rakennusvaihetta seuranneet kymmenisen toiminnan kehittämisen vuotta olivat puolestaan rakenteiden osalta varsin seesteisiä. Opetussuunnitelmia kehitettiin, opintojen vetovoimaa pyrittiin lisäämään ja läpäisyasteita yritettiin parantaa mutta amk-rakenteet pysyivät suhteellisen muuttumattomina. O sa ammattikorkeakouluista on vähentänyt aloituspaikkamääriään tai tehnyt muita vähäisiä rakenteellisia toimenpiteitä viime vuosina siinä uskossa, että näin olisi mahdollista säilyttää kehitysote itsellään ja välttyä mullistuksilta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ammattikorkeakoulut joutuvat pakotettuina tekemään suuria muutoksia seuraavien neljän vuoden aikana. ulkisen talouden rahoitustilanne ja OKM:n toimilu- ovat tekijöitä, jotka näyttävät liittyvän Jpamonopoli olennaisesti sekä amk-rakenteiden synnyttämiseen että vuosille sijoittuvaan muutostilanteeseen. Amk-rakenteiden muutokset joko sijoittuvat tai sijoitetaan juuri julkisen talouden ongelma-ajanjaksoihin. mmattikorkeakoulut rakentuivat 1990-luvulla il- että oppilaitosten ydintoimintaan olisi tehty Aman, varsinaisia taloudellisia panostuksia. Julkisella vallalla ei ollut käytettävissä rahavaroja suunnattavaksi opetustoiminnan lisärahoitukseksi. Amk-rakenteita tehtiin tilanteessa, jossa opetustyön resursointia oli jouduttu ja jouduttiin leikkaamaan. Kuvaavaa on, että esimerkiksi opintokokonaisuuteen, johon oli käytetty 64 luokkaopetustuntia aikoinaan opistoasteisessa oppilaitoksessa, käytettiinkin jatkossa 56 luokkaopetustuntia, kunnes luokkaopetustuntien määrä samasta toteutuksesta väheni edelleen 42 luokkaopetustuntiin. Tällaiset resursointimuutokset olivat varsin tavanomaisia. Toisinaan muutokset olivat vieläkin epäsuotuisampia lähiopetustuntien määrän osalta. Tällaista amkopetuksen taloudellista taantumaa tapahtui jopa yleisen taloustilanteen nousukautena, toisin sanoen lamaa edeltäneen tilanteen suuntaan ei ollut enää paluuta. N yt suuret amk-muutokset tehdään juuri samaan aikaan, kun julkista taloutta ja erityisesti amkrahoitusta leikataan Lisäksi amk-rakennemuutokset pyrittäneen toteuttamaan tällä kertaa 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia nopeammin. OOLin tavoitteena on kehittää ammattikorkeakou- tekniikan ja liikenteen koulutusalalla opis- Tlujen kelija-opettajamääräsuhdetta hyvälle kansainväliselle tasolle 10:1. Mutta, jos amk-rakennemuutosten myötä joudutaan tilanteeseen, jossa ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan opetushenkilöstön määrää vähennetään jossain yksikössä, niin henkilöstöjärjestelyt tulee toteuttaa joka tapauksessa pitkäjänteisesti. Pitkäjänteiseen muutoksenhallintaan on hyvät edellytykset, kun tekniikan ja liikenteen alan koulutusta ei ole tarkoitus lopettaa ammattikorkea tasolla missään, opiskelijoiden opinto-oikeudet ovat pitkäjänteisiä, yrityselämän muutokset sekä aikuiskoulutustarpeet asettavat uusia haasteita, ja opetustoimintaa tukevalle tki- ja aluevaikutustoiminalle on entistäkin suurempi tarve. mk-muutoksia suunniteltaessa on hyvä muistuttaa Avaltiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailaksen harvemmin tunnetuista näkemyksistä. Raimo Sailas nosti tekniikan alan koulutusta käsittelevässä tämän vuoden TAF-seminaarissa seuraavat seikat keskeisimmiksi ammattikorkea-kouluissa: - koulutuksen laatuun pitää kiinnittää paljon huomiota, enemmän kuin nyt, - vaatimustason nostoon pitää kiinnittää huomiota, ja - ei pidä luulla, että helpolla voidaan kouluttaa. Vuosi 2012 on amk-rakennemuutosten suunnitteluvuosi. Eduskunta käsittelee amk-lainsäädäntöä jo vuoden päästä. Uudet toimiluvat astuvat voimaan Toolilaisilla on nyt aihetta etsiä vaikutuskanavia ja olla osallisena amk-rakennemuutoksen suunnittelussa. Vaikuttakaamme asioihin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla! Koko jäsenkunnallemme erityistä jaksamista toivoen, Hannu Räsänen Toolilainen 1/2012 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Planernas år 2012 enaste år blev det tjugo år sedan Syrkeshögskoleförsöken inleddes. Stommen till dagens yh-nätverk skapades inom tio år. De följande tio åren var strukturellt ganska rätlinjiga. Man utvecklade läroplaner, strävade till ökad attraktionskraft hos studierna och man försökte höja genomströmningsgraden men yh-strukturerna bestod tämligen orörda. n del av yrkeshögskolorna har minskat antalet Enybörjarplatser eller vidtagit andra åtgärder i tron att man på så vis kan behålla utvecklingsgreppet i egna händer och på så sätt undvika stora omvälvningar. Nu ser det ändå ut som om man inte kan undvika stora omställningar under de kommande fyra åren. en offentliga ekonomins finansieringsläge och DUKM:s koncessionsmonopol är faktorer, som påtagligt tycks höra ihop med både skapandet av yh-strukturerna och situationen åren Yh-strukturernas förändring infaller eller förläggs just till de perioder då den offentliga ekonomin är som mest problematisk. an byggde upp yrkeshögskolor utgående från Mde forna instituten på 1990-talet utan att man skulle ha gjort egentliga ekonomiska satsningar på kärnverksamheten. Den offentliga makten hade inte penningresurser att utöka finansieringen av utbildningsverksamheten. Yh-strukturerna byggdes upp i en situation då man varit tvungen att och ytterligare måste beskära undervisningsresurseringen. Beskrivande är att t.ex. en studiehelhet i institutet som använt 64 klassundervisningstimmar använde i fortsättningen bara 56 klasstimmar, och dessa minskade senare ytterligare till 42 klasstimmar. Dylika resurseringsförändringar var mycket allmänna. Ibland var förändringarna ännu sämre gällande kontaktundervisningen och fortsatte ytterligare neråt. Denna negativa utveckling fortsatte t.o.m. under den ekonomiska uppgången, dvs. det fanns ingen återgång till situationen före konjunkturnedgången. u gör man de stora yh-förändringarna samtidigt Nsom man beskär den allmänna ekonomin och i synnerhet finansieringen av yrkeshögskolorna Dessutom tycks man nu vilja genomföra yh-strukturförändringarna snabbare än på 1990-talet. OOL anser särskilt viktigt att teknik- och Tkommunikationssektorns yrkeshögskoleresursering måste höjas till god internationell nivå, som motsvarar ett studerande-lärarförhållande på 10:1. Då man eftersträvar positionen som världens kunnigaste folk måste verksamhetsförutsättningarna vara de rätta. m strukturförändringarna medför en situation Odär teknik- och kommunikationssektorns personal minskas i någon enhet, så måste personalarrangemangen i alla fall förverkligas långsiktigt. Det finns goda förutsättningar för långsiktig förändringskontroll, då man man inte tänker lägga ner teknikutbildningen på yh-nivå någonstans, de studerandes studierätt är långvarig, företagsvärldens förändringar och vuxenutbildningskraven ställer nya utmaningar och det finns ett ökat behov av fui- och regional verkan som stöder undervisningsverksamheten. å man planerar yh-förändringar är det bra Datt påminna om en mer sällsynt syn som finansministeriets Raimo Sailas presenterat. Han lyfte fram följande centrala punkter inom yrkeshögskolorna i ett seminarium: - man måste fästa mycket uppmärksamhet vid utbildningens kvalitet, mer än nu, - man skall fästa uppmärksamhet på höjningen av kravnivån, och - man skall ej tro, att det är lätt att utbilda. r 2012 är yh-strukturförändringarnas planeringsår. ÅRiksdagen behandlar yh-lagstiftningen redan om ett år. De nya koncessionerna träder i kraft Må vi påverka både nationellt och på det lokala planet! Med önskan om särskild ork åt hela vår medlemskår, Hannu Räsänen 4 1/2012 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Tätä kirjoittaessani on vielä epäselvää, selviääkö Euro ja Eurooppa päällä olevasta talouskriisistä ilman uusia rahaliittoja ja valtioiden konkursseja. Yhtä lailla hätkähdyttävät sellaiset uutiset, että lasten maitoon sotketaan paremman tuloksen toivossa tappavaa myrkkyä, kipataan naapurin tontille asbestikuorma tai tapetaan joku kansanosa varmuuden vuoksi. Puhumattakaan siitä, että pumpataan joulukinkun sisään puolet vettä! Niin tai näin, mutta tällaiset sekoilut eivät lakkaa ihmetyttämästä meikäläistä, jota on opetettu kakarasta pitäen olemaan toisia kohtaan reilu ja huolehtimaan raha-asioista niin, että huomennakin on lantti leipään ja toinen sukanvarressa. Omituinen arvomaailma Toinen asia, jota on kotoa pitäen painotettu, on rehellisyys. Jos jotakin pientä koiran kujetta onkin tullut tehtyä, niin suuremman luokan kupruja on tarkoin vältelty. Nyt näyttää, että mitä suurempaa potaskaa suustaan päästää, sitä suuremman paatin saa luotsatakseen. On ihan sama, mitä peräsimeen tarttumisen jälkeen tekee antamillaan lupauksilla ja tekemillään sopimuksilla. Tilanne on sama niin valtiotasolla kuin suuryrityksissä. Eletään kuin pellossa ja viimeistä päivää. Kun mopo karkaa käsistä, annetaan mennä ja siirrytään nauttimaan enemmän tai vähemmän härskisti sivuun laitetuista pätäköistä. Arvomaailma on kääntynyt täydellisesti päälaelleen. Mistä moinen meno on peräisin, on vähän vaikea oivaltaa. Paljon sanotaan riippuvan ikiaikaisista tavoista toimia omissa kulttuureissaan ja omilla eväillä, mutta ei se voi kaikkea selittää. Onko suurin ajuri tämmöiseen menoon pelkkä ahneus vai yhdistyykö siihen asennevamma, vallan himo vai joku vieläkin eksoottisempi tekijä? O lipa syy mikä tahansa, niin joku on menon muutoksen aiheuttanut. Huonosti käyttäytyvien lasten kohdalla nykyisin todetaan yleensä, että ei ole meidän Pekkaa tai Maijaa koulussa oikein kasvatettu. Opettajia on tapana osoittaa sormella ensimmäisenä. Heitäkö meidän pitää sormella tökkiä myös finanssisotkuista? Liian monessa perheessä vanhempien jatkuva matalalento jättää pikku piltin ympäristön kasvatettavaksi. Ei ole näin ollen ihme, että terve arvomaailma puuttuu. Jotakin me on tehty väärin. Kotona, koulussa ja elämän varrella. Kvartaalitalouden pelisäännöillä on ilo surfailla, jos pokka pitää ja oma etu on ainoa ajuri. Maailman talouden jatkuva kasvu on jo useamman tutkijan mielestä vaarallinen uskonto. Hieman voisi hellittää ja antaa tilaa muillekin arvoille. Kuka tekee realistisen aloitteen? Yrityksen katerivin pitää olla positiivinen, muuten ei ole jatkuvuutta. Mutta onko tuloskäyrän oltava koordinaatistossa paraabelin muotoinen? Riittäisikö, että liikutaan lineaarisesti? Onko insinöörien koulutuksessa tähän liittyen jotakin tehtävissä? Ammatillisen perusosaamisen varmistaminen on ilman muuta opetuksemme kulmakivi, mutta yhä useammin kysytään yrityspalavereissa ja muissa tapaamisissa nk. pehmeämpien ja monialaisten taitojen perään. Se ei tarkoita pelkästään vieraiden kielten osaamista. Voisiko myös laajemman asennekasvatuksen sisällyttäminen jollakin tavalla koulutukseemme olla mahdollista? Työniloa ja luistavia kevätkelejä! Kauko Kallio JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Hannu Räsänen Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2012 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Kauko Kallio TAKAKANSI: Jarkko Vuori Toolilainen 1/

6 Pasi Repo Luottamusmiehillä toolilainen koulutuspäivä Toolilaisia luottamusmiehiä kokoontuneina. TOOLin historian ensimmäinen jäsenyhdistystensä luottamusmiehille suunnattu koulutuspäivä pidettiin erityisesti siitä syystä, kun TOOLin syysvaltuusto joutui lakkauttamaan toolilaisen palkkasihteeritoiminnan. OAJ oli jo aiemmin päättänyt lopettaa palkkasihteeritoimintansa vuodenvaihteeseen mennessä. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammattikorkeakouluissa toimivat luottamusmiehet kutsuttiin kokoon tutustumaan ajankohtaisiin edunvalvonta-asioihin ja verkottumaan yhä paremmin keskenään. Ajankohtaiset amk-rakennemuutosasiat nousivat koulutuspäivän keskeiseksi kokonaisuudeksi. Saimaan ammattikorkeakoulun pääluottamusmies Kari Hyvönen kertoi ansiokkaasti edustamansa korkeakoulun toiminnasta rakennemuutosasioissa. Lappeenrannassa ja Imatralla on aloituspaikkoja vähennetty jo omavalintaisesti ennakkoon ja nyt OKM on esittänyt tekniikan koulutusalan aloituspaikkojen puolittamista. Kari Hyvönen on osallistunut voimakkaasti paikalliseen edunvalvontatyöhön. Koulutuspäivän aikana paneuduttiin myös työehtosopimustilanteeseen, opetushenkilöstön työaikasuunnitelmaohjeistukseen ja muuhun toolilaiseen edunvalvontatyöhön. Uusien työehtosopimuksien keskeiset palkankorotusasiat, toolilaisen jäsenkentän kannal- ta, on kerätty oheiseen taulukkoon. Opettajan työaikasuunnittelua varten TOOLissa on laadittu tekniikan ja liikenteen alalle suunnattu työaikasuunnitteluohjeistus. Luottamusmiehet keskustelivat ohjeistuksen sisällöstä. TOOLin puheenjohtaja Hannu Räsänen ja OAJ:n uusi työmarkkina-asiamies Markku Perttunen vastasivat luottamusmiespäivän sisällöstä. Heidän Kari Hyvönen kuvaa Saimaa ammattikorkeakoulun rakenteellista tilannetta. asiantuntemuksensa on koko toolilaisen jäsenkunnan käytettävissä. Mutta ensin kannattaa kääntyä virka- ja työehtoasioissa oman toimintaympäristön luottamusmiehen puoleen. 6 1/2012 Toolilainen

7 Työehtosopimuksista OVTES Yleiskorotus 1,6 % Järjestelyerä 0,8 % keskitetysti Kertaerä Yleiskorotus 1,36 % Järjestelyerä 0,7 %, josta 0,4 % keskitetysti ja paikallisesti 0,3 % Sopimuskausi EK/Sivista Yleiskorotus 1,6 % Järjestelyerä 0,8 % + 1,0 % vanhoja jakamattomia Kertaerä Yleiskorotus 1,2 % Järjestelyerä 0,7 %, keskitetysti Sopimuskausi PTY Yleiskorotus 1,6 % Järjestelyerä 0,8 % keskitetysti Kertaerä Yleiskorotus 1,75 % Järjestelyerä 0,31, josta 0,3 paikallisesti ja 0,01%, keskitetysti Keskeinen TOOLn tavoite Työnantajan yksipuolinen oikeus määrätä opettajan työaika välille poistuu *)nykyisten PTY-amk:ien osalta. Sopimuskausi *) poikkeus jälkeen PTYOTES:iin liittyvillä amk:lla poistuu alkaen Toolilainen 1/2012 7

8 Juhani Keskitalo Hannu Räsänen INSSI-seminaari ajan hermolla Noin 150 osallistujaa kokoontui Metropolia Ammattikorkeakouluun INSSI-hankkeen järjestämään seminaariin. Seminaarin ohjelma koostui ajankohtaisista koulutuspolitiikan asioista sekä INSSI-hankkeen kehittämisryhmien aikaansaannoksista. OKM:sta saatiin erityisen ajankohtaisia tekniikan ja liikenteen alan terveisiä. Johtaja Hannu Sirén kiteytti, että hallitusohjelman mukaisesti koulutuspoliittisina tavoitteina on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisen osaamisen kilpailukykyä. Haasteena on turvata korkea osaamistaso ja työvoiman riittävyys aloittain ja alueittain. Korkeakoulujen koulutustarjonta on mitoitettu OKM:n virkamiesvalmistelussa kansallisen ennakoinnin pohjalta. Määrällisen ennakoinnin avulla on tarkasteltu tutkintoon johtavan koulutuksen pitkän aikavälin työvoimatarvetta ja varauduttu työvoimatarpeen muutoksiin. Ammattikorkeakoulujen aloittajamääriä on ehdotettu vähennettäväksi 2200 aloituspaikalla vuonna O heisesta taulukosta löytyy KESU:n koulutustarjonnan muutostavoitteet ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla. Tavoitteena on tuottaa tehokkaammin tut- Pohdinnan tulos koulutusvastuut tekniikan ja liikenteen alalla Tutkinto Tutkintonimike Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto - energia- ja ympäristötekniikka insinööri (AMK) - informaatioteknologia insinööri (AMK) - konetekniikka insinööri (AMK) - prosessitekniikka insinööri (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) - rakentamistekniikka insinööri (AMK) rakennusmestari (AMK) - sähkö- ja automaatiotekniikka insinööri (AMK) - logistiikka insinööri (AMK) - palo- ja pelastusala insinööri (AMK) - tuotantotalous insinööri (AMK) Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto merikapteeni (AMK) Johtaja Hannu Sirénillä oli tarjottavana paljon ajankohtaistietoja. kintoja nykyistä pienemmillä aloittajamäärillä. Ammattikorkeakoulujen on määrä antaa vastineensa OKM:n aloittajapaikkaesityksiin mennessä. OKM valmistellee puolestaan kannanottonsa ammattikorkeakoulujen esityksiin viimeistään pääsiäiseen mennessä. Poliittinen päätöksenteko on sitten oma kokonaisuutensa. Amk-laki etenee Ammattikorkeakoulujen lainsäädäntö, rahoitusmalli, toimiluvat ja koulutusvastuut uudistuvat vuoden 2014 alussa. Uuden lainsäädännön lausuntokierros on syksyllä Hallitus valmistellee esitykset eduskunnalle helmikuussa OKM:n ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut käydään syys- ja lokakuussa tänä vuonna. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on tarkoitus uudistaa niin, että määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden sekä työllistymisen perusteella. Ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasema ja rahoitusvastuun siirto valtiolle ei puolestaan etene muun lainsäädännön aikataulussa. Näiden uudistuksien aikataulu on sidottu kuntien valtionosuusjärjestelmän muutoksiin. Aikataulu venynee hallituskauden loppupuolelle. Koulutusvastuut korvaavat koulutusohjelmat Ammattikorkeakoulujen uusissa toimiluvissa määrätään koulutusvastuista ja 8 1/2012 Toolilainen

9 KESU: ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle 2016 Opintoala Aloittaneet 2009 Aloittajatavoite Tutkinnot 2009 Tutkintotuotos Tekniikka ja liikenne, yhteensä Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian ja materiaalitekn Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Tuotantotalous muista toiminnan edellytyksistä. Koulutusvastuu määrittää sen, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusalalla antaa. OKM:n koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Koulutusvastuuta ja tutkintoja koskevan säätelyn uudistamisella on tarkoitus vahvistaa korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa. Koulutusta voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Oheisessa taulukossa on konkretisoitu OKM:n pohdintoja tekniikan ja merenkulun koulutusvastuiksi ja tutkintonimikkeiksi. Uusi haku- ja valintajärjestelmä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishakujärjestelmähankkeen aikataulua on viivästetty. Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kevään 2014 yhteishaussa. Järjestelmän määrittelytyö on osoittautunut odotettua suuremmaksi ja kilpailutusta on tehty osajärjestelmittäin. Ensimmäistä paikkaansa hakeville tulee omat kiintiöt. Tekeillä on myös muiden koulutusasteiden hakujen ja keskitetyn koulutustiedotuksen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen ja opintoalojen välillä eroja Johtaja Hannu Sirén kiinnitti huomiota myös siihen, että eri ammattikorkeakoulujen ja opintoalojen välillä on Toolilainen 1/2012 suuria eroja siinä, miten suuri osuus opiskelijoista suorittaa vähintään 45 opintopistettä vuodessa tekniikan ja liikenteen alalla. Viimeisimmät tilastot löytyvät vuodelta Myös tuolloin on ollut suuria eroja, varsinkin jos tarkastellaan opintoaloittain oppilaitoksia erottelematta nuorisoja aikuiskoulutusta. INSSI-hanke pohjustaa hakukohdeuudistusta Risto Kimari (OAMK) esitteli INSSIn koulutusrakenneryhmän työtä, jonka tavoitteena on ottaa huomioon sekä OKM:n tulevaisuuden linjaukset että insinöörikoulutuksen sisällä havaitut kehittämistarpeet. Ryhmä päätyi viime keväällä ehdottamaan koulutusvastuualueiksi: energia, informaatioteknologia, kone, prosessi, rakentaminen, sähkö ja pari erikoistapausta. Kimari havainnollisti pylväsdiagrammein, miten aloituspaikkojen määrästä voi johtaa järkevän tavoitteen koulutusvastuiden määräksi. 40 aloittajan ryhmäkoko on olennainen seikka. On myös muita reunaehtoja kuten se, että uuden rakenteenkin on tuotettava säädöspohjaa vastaavaa osaamista. Nyt pitää tehdä yhdessä sovitustyötä, mihin koulutusvastuuseen eri ammatteihin valmistavat koulutuspolut kuuluvat. On luotava yhdessä nimikekirjasto, jonka ylläpitäjätehtävä sopii Arenelle. Uusista ja lakkautettavista nimikkeistä tulee sopia yhdessä. Hakukohteiden uudistamisesta on päästävä yhteiseen näkemykseen. Yhteinen markkinointi tukee paikallista Lea Mustonen (HAMK) raportoi hankkeen markkinointiviestinnän ajankohtaisimmat asiat ja odotukset ammattikorkeakoulun omiksi toimiksi niiden osalta. INSSIhanke tekee pienellä budjetilla valtakunnallista yhteismarkkinointia, johon jokaisen amk:n halutaan toiminnallisesti liittyvän sitä hyödyntäen. Nykynuoriso etsii opiskelusta tietoa internetin ja sosiaalisen median kautta. Palautteessaan nuoriso kritisoi asiatiedon puutetta ja väärien mielikuvien antamista markkinoinnissa. INSSI-hanke on vastannut toiveisiin mm. teettämällä videoita opiskelusta ja esittämällä sankaritarinoita fi-sivustollaan. Sivustolla on myös uravalintaa helpottava vaalikonemaisesti toimiva Insinöörikone, viihdyttävä Inssivisa-peli sekä linkit kaikkiin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien omiin sivuihin. Facebookissa hankkeella on oma sivu Insinöörit uusi sukupolvi, jossa ylläpidetään insinöörikoulutusta tunnetuksi tekevää keskustelua. Opetusta kehitetään toisilta oppimalla Riitta Mäkelä (TAMK) kertoi oppimisprosessi- ryhmän hyvien käytäntöjen kartoituksesta. Kartoitusta tehdään sekä haastattelulla että e-kyselyllä. Tavoitteena on löytää ja analysoida konkreettisia toimintamalleja, joilla oppimisprosessia kehittämällä voidaan nopeuttaa valmistumista, parantaa läpäisyä sekä vähentää keskeyttämisiä. Aiheiksi on valittu LUMAalueiden opetus, oppimisen arviointimenetelmät, lähiopetuksen käytänteet, opiskelijan ohjaus sekä projektimuotoinen opiskelu. Tuloksia tullaan julkaisemaan hankkeen julkaisuissa, seminaareissa ja www-sivuilla sekä osittain myös artikkeleina ja esitelminä laajemminkin. E-kyselyn linkit ovat avoinna alkaen -sivustolla, ja niihin toivotaan runsaasti vastauksia. Jari Kurtelius (KAMK) ja Jarmo Alarinta (SeAMK) esittivät konkreettisia välituloksia oppimisprosessiryhmän kartoituksesta. Kurtelius kertoi, että ohjaus käsitellään teemahaastatteluissa varsin laajasti. Jo tähän mennessä yhteisinä piirteinä haastatteluissa on tullut esille alkuvaiheen ryhmäytymiseen panostaminen sekä opintojen edistymisen seuranta. Kartoituksen tuloksena levitetään tietoa toimivista menetelmistä. Alarinta kertoi projektimuotoisen opiskelun haastattelukartoituksesta. Lähtökohtana siinä on INSSIn Foorumin 2010 julkaisussa esitellyt caset ja niiden herättämät lisäkysymykset. Keskeistä on, miten työelämäyhteys syntyy ja mitkä 9

10 Mirka Airesvuo Ei voi olla kuin hirmu surullinen tekniikan puolesta ovat projektioppimisen toiminnan edellytykset. Kevään 2012 aikana tehtävien haastattelujen tulos ja analyysi esitellään syksyllä. Sopiiko Raahen malli koko Suomeen? Rikastamo eli ns. Raahen malli esiteltiin ajankohtaisena tietoiskuna. Jyrki Laitinen kertoi, että OAMK:n Raahen kampukselle ei enää vuodesta 2011 lähtien ole otettu uusia nuorisoasteen opiskelijoita. Opinnot aloitetaan Oulussa, ja opintojen loppupuoliskon voi suorittaa työelämälähtöisesti Raahen alueen yritysten ja julkisen sektorin työpaikoilla. Raahessa toteutetaan lisäksi aikuis- ja täydennyskoulutusta tarpeen mukaan sekä aluetta palvelevaa TKI-toimintaa. Uusi malli perustuu opetussuunnitelmaan, jossa yrityslähtöisten harjoitteluprojektien osuus on kasvava opintojen loppua kohti. Vuonna 2011 mallin mukaan opiskelee yhteensä kahdeksan opiskelijaa neljässä eri yrityksessä. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala esitti elinkeinoelämän näkökulman Rikastamosta. Nuorisoasteen aloituspaikkojen siirtyminen Ouluun oli Raahen seudun elinkeinoelämälle suuri pettymys, koska alueella on kasvava työvoimatarve. Rikastamon kautta yritykset voivat olla yhteydessä potentiaaliseen työvoimaan jo opiskeluaikana. Yritysprojekteista on hyötyä molemmille osapuolille: opiskelijat saavat käytännön opintoja ja yritykset saavat uutta osaamista. Raahen malli herätti seminaarissa vilkasta keskustelua, koska korkeakoulujen rakennemuutos uhkaa monen sivutoimipisteen lakkauttamisella eri puolilla Suomea. Monenlaista toimintaa tulossa Lisäksi Pirjo Putilan (Aalto yliopisto) kertoi Suomessa käynnistyneestä yhteistyöverkostosta, jossa kokemuksia ja tietoa vaihtaen edistetään naisten hakeutumista tekniikan pariin. Suomen ryhmä on osa eurooppalaista ECWTverkostoa, jossa on mukana sekä korkeakouluja että suuria työnantajia. Tampereen ammattikorkeakoulu järjestää seuraavan valtakunnallisen Insinöörikoulutuksen foorumin Se on osa insinöörikoulutuksen satavuotisjuhlia. Reijo Manniselta ja sivustolta on saatavissa lisätietoja tapahtumasta. INSSI-seminaarin esitykset ovat löydettävissä sivustolla Tool Lappeenrannan Jorma Jaakkola, Timo Iivarinen, Vesa Inkilä, Olli Orkamaa ja Tuomo Tahvanainen pohtimassa, kuinka selvitä insinöörikoulutusta nyt koettelevan rospuuttoajan yli. Noin huokaisi lehtori ja pääluottamusmies Kari Hyvönen. Olimme kokoontuneet Tool Lappeenrannan kahvittelutilaisuuteen pohtimaan, mitä tästä eteenpäin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt, että Saimaan ammattikorkeakoulussa loppuu tietotekniikka- ja prosessi-insinöörien koulutus. Presidentti Sauli Niinistö korosti vaalipuheissaan ja heti valituksi tultuaan, kuinka tärkeää on estää suomalaisten nuorten syrjäytyminen. OAJ ja Tool ovat käyneet opetus- ja kulttuuriministeriössä varmaan kaikkien merkittävien päättäjien puheilla ja perustelleet, kuinka teknologiateollisuus on suomalaisen yhteiskunnan veturi, joka tuo talouskasvua. Silti valtakunnalliset ammattikorkeakoulupaikkojen karsimiset kohdistuvat rajusti juuri tekniikkaan. Nyt ei pitäisi tuijottaa siihen, että tunnusluvut näyttävät hyviltä. Tärkeintä olisi huolehtia nuorten ja tekniikan tulevaisuudesta, pohti tietotekniikan opettaja, TOOLin valtuuston jäsen Timo Iivarinen. Sitä ihmettelimme kovasti, miksi teollisuus ei juurikaan ole ilmaissut tyrmistystään leikkauksia kohtaan. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa vain pk-yritykset ovat huolissaan tulevaisuudestaan, sillä sen jälkeen, kun tietotekniikan opetus alettiin toteuttaa projekteina, yritykset ovat saaneet valtavasti apua ammattikorkeakoululta. Valitettavasti leikkaukset päätettiin toteuttaa vanhojen tunnuslukujen perustella niissä ei vielä näkynyt opetusuudistusten tuomat positiiviset vaikutukset muun muassa valmistuneiden insinöörien työllistymiseen. Nyt eletään katkeraa siirtymäaikaa, mutta rospuuttokauden jälkeen elämä taas jatkuu. Miten selviämme tämän ajan yli? kysyi tietotekniikan lehtori Martti Ylä-Jussila. Ratkaisuksi esitettiin osaaikaeläkkeelle ja eläkkeelle siirtymisiä, määräaikaisten opettajien karsimista, työllistymistä hankkeiden kautta ja töiden priorisoimista. Mutta tuskin säästymme lomautuksilta ja irtisanomisiltakaan, totesi Hyvönen. Ei voi olla kuin hirmu surullinen tekniikan puolesta. 1/2012 Toolilainen 10 lai

11 Päivi Ovaska Koulutuspäällikkö, tiimivalmentaja Saimaan ammattikorkeakoulu, Tietotekniikan koulutusohjelma Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelma lakkautusuhan alla Vuonna 2008 Saimaan ammattikorkeakoulussa alettiin toteuttaa suurta muutosta liittyen tähän tietotekniikan murrokseen. Muutos lähti täysillä käyntiin syksyllä 2009 aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Samalla vähensimme aiemmin 80 sisäänottoa puoleen eli 40:een. Työelämää muistuttava ja yrittäjyyttä edistävä oppimisympäristö Olemme kehittäneet vahvasti työelämää muistuttavan ja yrittäjyyttä edistävän oppimisympäristön tietotekniikan opetukseen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä - oppijan oma aktiivisuus opiskelussa tapahtuu simuloidussa tai reaalimaailman tilanteessa - oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa - opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle - oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja - opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi. (Lähde: Opetusministeriön julkaisuja 2009:7) Tarjoamme opiskelijoillemme kolme oppimispolkua, jotka antavat samankaltaisia työelämälähtöisiä taitoja oppijoiden erilaisuus ja uratavoitteet huomioiden. Nämä oppimispolut ovat ICT-yrittäjyyden, Kansainvälisen tiimioppimisen ja Projektioppimisen polut. Tällaista lähestymistapaa ei ole muualla korkeakoulumaailmassa, ja se on herättänyt kiinnostusta Tietotekniikka on elänyt 2000-luvun alussa murrosta, jossa toimialan aiemmin avainosaamiseksi miellettyä ohjelmointia on ulkoistettu Tsekkeihin, Intiaan, Kiinaan ja muihin halvemman kustannustason maihin. Tämä on normaalia kehitystä, jossa nuori ja nopeasti kasvanut ala alkaa hahmottua. Tietotekniikkaosaajien tarve ei suinkaan ole vähentynyt täällä Suomessakaan, vaan osaamisalueet ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan yhä kiihtyvää vauhtia. Nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa tietotekniikka on läsnä kaikkialla eri muodoissa, lähtien tietoverkoista ja kulutuselektroniikasta ulottuen sosiaaliseen kanssakäymiseen, asumiseen, viihteeseen ja terveydenhuoltopalveluihin. sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Näiden polkujen opiskelijat ovat jo nyt saavuttaneet lupaavia tuloksia, jotka kuitenkin konkretisoituvat mittareiden muodossa vasta heidän valmistuttuaan. Keskeyttämisasteessa tämä on kuitenkin jo näkynyt, se on pudonnut alle puoleen vuoden 2008 tasosta. ICT- yrittäjyyden oppimispolulta on perustettu jo kolme yritystä (Icaros, IdeaTech ja Goodkind Oy), joissa opiskelijat opiskelevat tietotekniikkaa tiimiyrittäjyyden kautta. Kansainvälisen tiimioppimisen polun opiskelijat ovat oppineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tietotekniikan taitoja, joihin kuuluu myös vuosi ulkomailla osittain opiskellen ja osittain harjoitellen yrityksessä. Projektioppimisen polun opiskelijat työskentelevät kaikki alueen yritysten ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin EKSOTEN kehittämishankkeissa osana projektiopintojaan saaden käytännön työelämäkokemusta ja verkostoa. Tällä hetkellä eri oppimispoluilla on käynnissä yli 30 yritysprojektia. Olemme saaneet alueen yrityksiltä sekä yhteistyökumppaneiltamme hyvää palautetta kehitystyöstämme. Panos ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystoiminnassa Tietotekniikan koulutusohjelman henkilökunnalla on oppimisympäristön kehittämisen ohella ollut jatkuvasti merkittävä panos Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä julkaisutoiminnassa. Vuoden 2008 jälkeen olemme toteuttaneet merkittäviä EAKR- ja ESR-hankkeita. Näiden hankkeiden tavoitteena on edistää alueen pk-yritysten tietoteknisiä valmiuksia niin, että yritykset pystyvät kehittämään omaa liiketoimintaansa ja näin menestymään paremmin ja työllistämään opiskelijoita. Tietotekniikan yritysyhteistyöhankkeissa on ollut mukana yli 50 alueen yritystä, suurin osaa pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Näillä yrityksillä on harvoin mahdollisuuksia ostaa tarvitsemiaan palveluita kaupallisilta toimijoilta. Yritykset ovat myös osallistuneet koulutusohjelman kehittämistyöhön. Tärkeänä yhteistyökumppaninamme tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on ollut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Olemme olleet heidän kanssaan toteuttamassa hankkeita, joissa tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä on hyödynnetty EKSOTE-piirin toiminnan tehostamisessa. Vuonna 2011 tällaisia kehityshankkeita oli meillä käynnissä kymmenen kappaletta. Näissä tutkimus- ja kehityshankkeissa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tutustua yritysten ja EKSOTEn toimintaan kokonaisuutena ja tehdä osana opintojaan konkreettisia kehittämistoimia yrityksessä. Näin he ovat saaneet kontakteja sekä ymmärrystä työelämästä. Miten tästä eteenpäin? Oma elämänfilosofiani on, että säilytä muutostilanteissa se arvokkain. Ehdotan, että tietotekniikan koulutusohjelma jatkaa 20 aloituspaikalla vuodessa. Näin pystymme kouluttamaan yrittäjämäisin ominaisuuksin varustettuja tietotekniikan osaajia Etelä-Karjalan elinkeinoelämän tarpeisiin. Toolilainen ol l 1/

12 Jukka Hilvonen tiimivalmentaja, tuntiopettaja Tietotekniikan koulutusohjelma Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Peleillä Kaakosta maailmalle! Paras tapa saada työpaikka ja oppia pelialaa, on tehdä ideoista todellisuutta! Se oli Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämän Startti Pelialalle -tapahtuman pääteesi. Tapahtuman tarkoituksena oli jakaa näkemyksiä siitä, mitä mahdollisuuksia pelialalla on niin työnhakijoiden kuin yrittäjiksi aikovien näkökulmasta. Tilaisuuden pääpuhuja, kotkalaisten Octane Gamesin ja Nitro Gamesin toimitusjohtaja Jussi Tähtinen oli varsin selväsanainen vastatessaan kysymyksiin siitä, minkälaisia asioita hän toimitusjohtajana arvostaa rekrytoidessaan uusia työntekijöitä yrityksiinsä. Kaikkein tärkein asia Tähtisen mielestä on konkreettiset teot, joiden avulla hakija pystyy näyttämään osaamisensa. Muita tärkeitä asioita ovat luonteenpiirteet ja asenteet, esimerkiksi se, miten hakija pystyy työskentelemään osana ryhmää tai tiimiä ja minkälaisia kommunikaatiotaitoja hänellä on. Yksi tilaisuuden aikana esille noussut tärkeä asia on motivaatio tai pikemminkin pelien teke- misen intohimo. Kuten kaikissa työtehtävissä, myös pelialalla vaaditaan hyvää motivaatiota haettavaa työtä kohtaan. Motivaatio ei edesauta pelkästään työskentelypanosta, vaan myös oppimista. Pelialan eduksi voidaan varmasti lukea se, että siellä työskentelevät ovat varmaankin muihin aloihin verrattuna jonkin verran motivoituneimpia, vaikka tämä on vain kirjoittajan oman lyhyen kokemuksen tuoma näkemys. Startti Pelialalletapahtuma Koulutuksen näkökulmasta peliala ja pelien tekeminen on erittäin herkullinen aihe. Peliala on eräs niistä aloista, joilla Suomessa voitaisiin ihan oikeasti luoda monialaisia koulutus- ja osaamiskeskittymiä, joissa etenkin ammattikorkeakoulujen käytännöllisellä näkökulmalla voidaan saada uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä. Jotain asiasta kertoo se, että Startti Pelialalle-tapahtumaan osallistui opiskelijoita niin markkinoinnin, kuvataiteen, tietotekniikan kuin tuotantotalouden koulutusohjelmista. Taidot tekemällä Toimin Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman ICTyrittäjyyden oppimispolun oppimisen valmentajana. Toimin valmentajana kahdelle tietotekniikan yritykselle, Tekniikan osuuskunta Ideatechille ja Goodkind Oy:lle. Kummankin yrityksen jäsenet ovat siis Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka opiskelevat tietotekniikan insinöörin taidot ja tiedot myymällä tuotteita ja osaamisiaan asiakkaille. Ainoat luennoilla opittavat asiat liittyvät insinöörikoulutuksen yleisiin aineisiin, kuten kieliin ja luonnontieteisiin. Muut taidot opitaan tekemällä. Kahden vuoden kokemuksella voin vakuuttaa, että jokainen Goodkindin jäsen on saavuttanut vähintään saman tason tietotekniikan opiskelussa kuin muilla oppimismenetelmillä opiskeleva opiskelijakin on saavuttanut. Tietoteknisten taitojen lisäksi opiskelijat ovat joutuneet pohtimaan myös esimerkiksi liiketaloudellisia kysymyksiä, koska niin heidän kuin Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että kun he täältä aikanaan valmistuvat, he voivat 12 1/2012 Toolilainen

13 jatkaa intohimoaan yrittäjinä ja viedä Suomen pelialan osaamista Kaakosta maailmalle. Pelialasta monialainen oppimisympäristö Haasteena jatkon kannalta nykyisessä toimintamallissa on, että oppimisympäristö on nyt yksialainen. Nälkä kasvaa syödessä, ja olenkin pohtinut (enkä varmasti ole ainoa) mahdollisuutta luoda pelialasta aidosti monialainen, yrittäjyysvetoinen oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat toteuttaa intohimoaan, oppia ja tehdä yritystoimintaa yhdessä. Yritystoimintaa, joka nostaisi samalla Suomen brändiä maailmalla koulutuksen ja korkean teknologian edelläkävijänä. Monialainen, yrittäjyyttä korostava oppimisympäristö vastaisi nykyisen koulutus-, yrittäjyys- ja innovaatiojärjestelmän haasteisiin, jossa opinahjosta valmistuvalla opiskelijalla ei ole liioin valmiuksia ja vielä vähemmän rohkeutta lähteä tekemään uutta yritystoimintaa oman yrityksen kautta, ja toisaalta liian hullut ja rohkeat liikeideat eivät saa rahoitusta. Kuka ikinä pystyi esimerkiksi ennustamaan Facebookin suosiota silloin kun Zuckerberg vielä kehitteli sitä vain eräänä kampuksen opiskelijat yhdistävänä sosiaalisena järjestelmänä? Ei mikään nörttikerho Pelialan monialaisessa ja käyttäjälähtöisessä oppimisympäristössä innostuneet ja intohimoiset opiskelijat voisivat toteuttaa ja kokeilla omia ideoitaan ja visioitaan. Tavoitteena tällaisessa oppimisympäristössä ei saa kuitenkaan olla vain jokin nörttikerho, jossa kehitetään ideoita niiden itsensä vuoksi, vaan visiona on alusta asti oltava käytännönläheisten ja arvokkaiden taitojen ja asenteiden oppiminen sekä ideoiden kaupallistaminen. Ideoiden myyminenhän se loppujen lopuksi erottaa ideat innovaatioista. Jos ensimmäiset ideoiden toteutukset eivät mene kaupaksi, virheistä pitää oppia ja tehdä seuraavalla kerralla paremmin. Vaikka tällaisessa oppimisympäristössä opiskellut opiskelijatiimi ei saisikaan muodostettua omaa kannattavaa yritystoimintaa, ovat he ihan varmasti saaneet kokemusta mm. erilaisista tekniikoista, tuotteiden kehittämisestä, tiimityöstä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Tällaisilla tiedoilla, taidoilla ja asenteilla varustetut nuoret ovat aivan varmasti head-huntereiden tähtäimessä. Peliala kasvaa Tosiasia on kuitenkin se, että peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava ala, ja työvoima tarve pelkästään Suomessa on paljon enemmän kuin nykyisillä tutkintomäärillä pystyisimme tuottamaan. Suomen pelialan tutkimus- ja kehitysjärjestön Neogames ry:n mukaan pelialan ammatillisen koulutuksen lisäystarve on noin 200 aloituspaikkaa vuosittain (Suomen pelialan koulutustarpeet, 2008). Mutta peliala ei ole tietenkään ainoa osaamiskeskittymä jonka puitteissa voitaisiin luoda uutta yhdistämällä useampi koulutusala. Samalla tavalla esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, liiketalous, tietotekniikka ja muotoilu voitaisiin yhdistää tekemällä oppimiseen ja yrittäjyyteen, ja lähteä kokeilemaan mitä uutta tällaisesta yhdistelmästä saataisiin. Haaste päättäjille Haastankin nyt Suomen koulutuksen korkeimmat päättäjät ja oppilaitosten edustajat pohtimaan, miten aidosti monialaisia oppimisympäristöjä voidaan saada ideoista käytäntöön. Aidosti monialaisilla oppimisympäristöillä tarkoitan sitä, että eri alojen opiskelijat oikeasti opiskelisivat samassa ryhmässä koko opiskelun ajan. Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä tällaista tilaisuutta. Tulevaisuuden tekijöille TILAUKSET JA LISÄTIEDOT OPPIMATERIAALIT Toolilainen 1/

14 Hannu Räsänen Vilnan tekniikan museo (Energy and Technology Museum) sijaitsee vanhan kaupungin välittömässä läheisyydessä voimalaitoksessa, jonka ovet avattiin yleisölle satavuotisen voimalaitostoiminnan kunniaksi. Saneerattu rakennus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua energiatuotannon ja Liettuan historiaan. Voimalaitosputkistojen ja sähkövalvomojen lisäksi museosta löytyy vilnalaisen elinkeinoelämän kehityspolkuja, kulkuneuvohistoriaa ja interaktiivinen ympäristö, jossa voi tutustua erilaisiin tekniikan perusilmiöihin. Kaikkiin tiloihin, kellarista ylätasanteille, kannattaa tutustua. Latviassa erikoistuttiin sosialistisen suunnitelmatalouden aikana muun muassa lasi-, tekstiili-, elektroniikka- ja prosessitekniikkaan. Museosta löytyy tuotteita kaikilta näiltä toimialoilta. Idän ja lännen tuotteet kohtaavat puolestaan konkreettisesti henkilöautorivistöjen muodossa. Neuvosto- ja saksalaisautot reunustavat saman käytävän vastakkaisia puolia. 1/2012 Toolilainen 14

15 Toolilainen 1/

16 Kauko Kallio Kuvat Sampo Anttila Cleantech-palkittu Chempolis tekee Edellisessä lehtemme numerossa käsiteltiin laajasti Cleantech-asioita ja arvomaailmaa. Muuallakin kuin Lahdessa ja Toolilaisessa käy tämän aiheen piirissä vilkas keskustelu ja kuhina. Viime vuonna alan ylikansallinen järjestö, Global Cleantech Cluster Association, palkitsi maailman laajuisesti Cleantech-arvomaailman osaavimmat tekijät. Arvioinnin kohteina oli yli 4000 yritystä Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta. Palkittujen joukossa oli neljä suomalaista yritystä: Moventas, Benec, Akkuser ja Chempolis. Kaksi ensimmäistä pokkasivat sarjojensa ykköspytyt ja jälkimmäiset omissa sarjoissaan vähän himmeämmät mitalit. Ohessa hieman valotusta Cleantech-teknologiaan uusiutuvat energiat kategoriassa palkitun Chempolis Oy:n toiminta-ajatuksiin, teknologiaan ja tuotemaailmaan. Maailmassa näkevät jo nyt sadat miljoonat ihmiset nälkää, raakaöljyvarannot hupenevat ja ympäristöongelmat kasaantuvat. Siitä huolimatta maailman energian kulutus kasvaa tasaisesti. Samoin monien muiden hyödykkeiden, kuten paperituotteiden ja kemikaalien tarve nousee varsinkin kehittyvien maiden varallisuuden kasvun myötä. Nykyisten tuotantoprosessien toiminta perustuu vastoin kaikkia järkiperusteita juuri niiden raaka-aineiden hyväksikäyttöön, joista meillä on yhä suurempi pula tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ja jotka synnyttävät alussa mainittuja ongelmia. Chempoliksen johtoajatuksena on valmistaa erilaisia tuotteita sellaisista raakaaineista, joita ei voida käyttää ravinnoksi tai kannattavammin ja helpommin muihin elintärkeisiin tarpeisiin. Myös puu on jätetty muiden tuotteiden valmistukseen. Tehdään siis ihmisten tarvitsemia tuotteita pääasiassa erilaisista eloperäisistä jätteistä. Non-wood, non-food yypillisimpiä raaka-aineita Tovat mm. puintijätteet eli erilaiset oljet, maissijätteet, sokeriteollisuuden jätteet ja erilaiset ruokokasvit. Parinkymmenen vuoden aikana kehitetyistä tuotteista teolliselle tuotantoasteelle ovat päässeet paperi, biopolttoaineet ja eräät biokemikaalit. Kehitetyt prosessit ovat ainutlaatuisia koko maailmassa ja ne täyttävät raaka-aineiden ohella ympäristöarvoja ajatellen kaikkein tiukimmat kriteerit. Valmistusprosesseissa ei käytetä ollenkaan perinteisissä prosesseissa yleisesti käytettyjä ympäristön kannalta haitallisia kemikaaleja. Esimerkiksi valkaistun selluloosan valmistusprosesseissa ei käytetä perinteisiä kloori- tai rikkiyhdisteitä. Ne on korvattu kokonaan luontoon hajoavilla kemikaaleilla eli muurahaishapolla ja vetyperoksidilla. Myös prosessivesikierto on kokonaan suljettu. Tehtaat ovat myös omavaraisia tarvittavan käyttöenergian suhteen. 16 1/2012 Toolilainen

17 sellua vaikka saviheinästä Ruokaa tarvitaan syötäväksi Chempoliksen perustajan ja yrityksen pitkäaikaisen veturin, Esa Rousun mukaan ruokaa tarvitaan maailmalla syötäväksi. Jo nyt siitä on pula, ja tarve kasvaa paljon nopeammin kuin sitä kyetään tuottamaan. Siksipä esimerkiksi maissin tai öljykasvien käyttäminen polttoaineiden valmistamiseen on aivan väärä tie. Juuri biopolttoaineiden käytön lisääntyminen on jo nyt johtanut aivan omituiseen tilaan ruokahuollossa, kun esimerkiksi USA:ssa maissisadosta noin puolet käytetään biopolttoaineen valmistukseen ja itse ruokamaissista on maailmalla kysyntää paljon enemmän kuin sitä on tarjolla. Myös öljyteollisuuden raaka-aineeksi sopivien puulajien kasvattaminen on vallannut valtavasti pinta-alaa ruokaa tuottavilta pelloilta. Sen sijaan vaikeasti hyödynnettävät materiaalit, kuten oljet ja muut puintijätteet, eivät sellaisenaan hyödytä ketään. Myös mittava määrä bagassia eli sokeriruokojätettä menee käytännössä hukkaan ilman uusia hyödyntämisporesseja. Kiinnostaa kiinalaisia Chempoliksen kaupalliset päänavaukset on tehty pari vuotta sitten Kiinaan. Ei mikään järin suuri yllätys, kun miettii heidän väestön kasvua ja maatalouskuvioita. Kiinalaiset ovat kiinnostuneet juuri puintijätteitä hyödyntävistä tuotantolaitoksista kattamaan maan valtavaa paperin tarvetta. Olkea kun heillä riittää loputtomiin paperituotannon raaka-aineeksi. Samalla he pystyvät vähentämään monin paikoin hallitsemattomia ympäristövahinkoja uusien prosessien avulla. Ihan oikean ympäristön suojelun lisäksi he saavat tätä kautta myös Biojalostamon kuitulinja. maailman hyväksyntää kauppapolitiikkaa ajatellen, kun he ainakin yrittävät näyttää, että ovat huolissaan ympäristöarvoista. Kiinalaisten lisäksi merkittävimmät kaupalliset yhteydet ovat olleet Thaimaahan ja Intiaan. Näissä maissa bioetanolin tuotantoon on käytettävissä runsaasti riisin olkea ja sokeriruokojätettä eli bagassia. Kiinalaisissa tuotantolaitoksissa biosellun valmistamiseen aiotaan käyttää vehnän ja maissin olkea. Tuotekehitys on ydintuote Chempolis ei itse tee massatuotantoa, ei siis valmista myyntiin esimerkiksi sellua tai biopolttoaineita. Se on tuotekehitysyritys, joka myy osaamistaan eli uusien prosessien lisenssejä ja tarvittaessa kokonaisia tuotantolaitoksia avaimet käteen -periaatteella. Kehitetyt tuotteet tutkitaan ja testataan niin ympäristöarvojensa kuin toimivuutensa puolesta täysin massavalmistustasolle. Mm. paperin valmistuksen testiympäristönä on ollut Metson laboratorio. Se on testannut ja tutkinut Chempoliksen Oulun koetehtaalla tehdystä, valkaistusta olkisellusta valmistetun hienopaperin ominaisuuksia laidasta laitaan. Laatu on ennakkoluulojen vastaisesti todettu erinomaiseksi vertailtaessa kilpaileviin tuotteisiin. Varsinaisen tehtaiden valmistamisen tekevät yrityksen verkostokumppanit. Tuotekehitys on lähtöisin Kemiran piiristä 1990-luvulta. Prosessien isä on Chempolis Oy:n toimitusjohtaja Esa Rousu, silloinen Kemiran Oulun tehtaan johtaja.. Tulevaisuudessa arvioidaan, että biopolttoaineiden osuus yrityksen liikevaihdosta tulee nousemaan ykkösrooliin maailman energiapolitiikan ja ympäristöarvojen muutosten takia. Useat arviot näyttävät, että bioetanolia (kuitupohjaista) tullaan tuottamaan maailmassa vuonna 2020 yli 100 miljardia litraa tehtyjen polttoainesopimusten perusteella. Potentiaalia valmistukseen siis tarvitaan ja mahdollisuudet tällä sektorilla ovat lähes rajattomat Copyright Chempolis. All Rights Reserved. Toolilainen 1/

18 Mirka Airesvuo Kollega työpöytänsä ääressä Jaakko Viitala, toimituskunnan uusi jäsen Syntymäaika ja -paikka: Lappajärvi. Asuinpaikka ja -tapa: Muuramessa omakotitalossa. Perhekunta: Vaimo upea Seija söpöläinen, kolme mahtavaa lasta, joilla loistavat aviopuolisot. henkilöiden vuosittainen pääjuhla. Olin kerran FinnFestin johtokunnan jäsen ja järjestin Suomesta useita laulu-, soittoja esiintyjäryhmiä ja yksittäisiä henkilöitä tapahtumaan lentoineen ja majoituksineen. Mikä oli haaveammattisi pikkupoikana? Lentäjä. Asevelvollisuus: Ilmavoimien erikoisupseerilinja, vänrikki. Tikkakoski Koulutus: 2001 sähkötekniikan DI (TTK), 1975 insinööri (Vaasan teknillinen oppilaitos); ammatillinen opettajankoulutus. Millä ja missä lennät? Aiemmin yksityislentäjän lupakirjalla nelipaikkaisilla pienkoneilla. Nykyisin työmatkoja ja tilauslennoilla kaupunkilomia; viime kesänä kävin Sri Lankassa tutustumassa orpokotiin ja samalla lomailimme. Ammatti ja toimipaikka: Sähkötekniikan lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuvaile nykyistä työtäsi. Opetan suomeksi ja englanniksi sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa. Minulla on aivan mahtavat opiskelijat ja työkaverit. Minulla on varmaan maailman paras työpaikka, sillä mitä pidempään olen opettajana ollut (nyt tekussa 23 vuotta), niin sitä enempi työstäni pidän. Sinulla on Pohjanmaalla farmi. Mitä siellä teet? Maa- ja metsätilan hoitoa ja koneiden korjausta. Aivan mahtavaa tehdä kesäaikana konkreettista työtä, jossa työn tulokset myös näkyvät. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? Reinhard Bonnke: Tulella täytetty elämä. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi? Muikut. Maito. Onko sinulla jokin motto tai elämänviisaus tms. lempisanonta? Opiskelijoille leikkimielisesti rohkaisuksi: tässä opintojaksossa pätevät alku aina hankalaa lopussa nolla seisoo ja tämä on helppo opintojakso, eli tästä on helppo saada nolla Miten suunnittelet toimivasi Toolilainen-lehdessä? Haluaisin olla kaikin puolin tukemassa kaikkia maamme toolilaisia heidän ammatissa kasvussaan, kehittymisessään, oma-arvontunnossaan ja vapaa-ajanvietossaan. Olet ollut kautta aikojen ainut suomalainen FinnFest USA:n johtokunnan jäsen. Mistä on kyse? FinnFest on Yhdysvaltojen tuhansien suomensukuisten Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Maatilan kirjallisten asioiden hoitoa. Perheen kanssa kotona yhdessäoloa. Lenkkeilyä. 18 1/2012 Toolilainen

19 Jaakko Viitala Sähkötekniikan lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sähkökatkokset oleellisesti vähennettävissä Vuoden 2011 lopun ja tammikuun 2012 myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoksista kärsi yli asiakasta ja hyvin monet useita vuorokausia. Sähkönkäyttäjille aiheutui myös suuria taloudellisia vahinkoja, joista vain pienen osan sähköverkko- ja vakuutusyhtiöt korvaavat. Tämä ei suinkaan ole uusi ilmiö, sillä tämäntapaiset laajat puiden tai tykkylumen keskijänniteavoverkkoon aiheuttamat sähkökatkokset ovat olleet sähköverkkojen riesana jo vuosikymmeniä. Sähköverkkoyhtiöiden tulisikin nopeuttaa keskijänniteverkkojensa maakaapelointia eikä kustannuksia saisi siirtää asiakkaiden, eikä valtion maksettaviksi. Keskijänniteverkko (yl. 20 kilovolttia) aiheuttaa yli 90 % asiakkaiden sähkökatkoksista erityisesti puiden kaatuessa avolinjalle tai oksan koskettaessa johtoa myrskyn tai tykkylumen takia. Suurjännitejohdot ( kv) ovat kuvan 1 mukaisesti jo valmiiksi puiden yläpuolella tai riittävän etäällä sivusuunnassa. Pienjännitejohdot (alle 1 kv) ovat puolestaan joko maa- tai ilmakaapeloitu, jolloin puun kaatuminen tai oksan koskettaminen ei aiheuta sähkökatkosta. Toolilainen 1/2012 Suurjännitejohdot ovat puiden ulottumattomissa. Lainsäädännön tulee olla tiukempi Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kevään aikana lakimuutoksia, joilla sähköverkkoyhtiöiden sähkökatkoskorvausten yläraja nostettaisiin nykyisestä 700 eurosta 2000 euroon ja vakiokorvausjärjestelmään lisättäisiin uudet 8 ja 12 vuorokauden katkojen korvaukset. Nämä ovat oikeansuuntaisia mutta aivan riittämättömiä. Ehdottomasti tulisikin saada lakimuutos, jolla velvoitettaisiin sähköverkkoyhtiöt maakaapeloimaan kaikki uudet ja uudistamiskypsät keskijänniteverkkonsa sekä nopeutetulla aikataululla nykyiset metsissä olevat avolinjat. Lisäksi sähköverkkoyhtiöiden ei sallittaisi siirtää eo. kustannuksia sähkönkäyttäjille. Sähkönjakeluverkkoyhtiöitä kiinnostaa ensisijaisesti raha Valtion Energiamarkkinavirasto valvoo ja säätelee sähkömarkkinalain perusteella sähkön siirtohinnoittelua periaatteella verkkoyhtiö saa tuottaa enintään 5 prosenttia omistamansa sähköverkon senhetkisestä arvosta. Tämä on mahdollistanut monopoliasemassa olevien sähköverkkoyhtiöiden tuottaa kohtuuttoman korkeita voittoja osakkeenomistajilleen. Täten esim. Vattenfall Verkko Oy (äsken myyty kansainväliselle sijoitusyhtiölle LNI-verkolle) ja Fortum Sähkönsiirto Oy antoivat vuonna 2010 omistajilleen noin 40 % liikevoiton liikevaihdosta. Sama voittotaso on säilynyt jo vuosia. Energiamarkkinavirastolle tulisi antaa valtuudet tiukentaa otettaan Keskijänniteverkosta noin puolet on pelloilla. sähköverkkoyhtiöiden kohtuuttoman suurista osingoista. Harhaanjohtavaa tiedottamista Viime viikkoina erityisesti sähköverkkoyhtiöt ovat tiedottaneet harhaanjohtavasti mm. keskijänniteverkon maakaapelointikustannuksista. Suomen keskijänniteverkon pituus on km josta 50 % on pelloilla, 20 % taajamissa ja 30 % metsissä (11 % on jo maakaapeloitu). Vain nämä km metsissä olevat keskijänniteavojohdot tulisi maakaapeloida ja kustannukset ovat n euroa kilometriltä eli samat kuin ilmalinjojen kun huomioidaan niiden koko 40-vuotinen elinkaari. Täten maakaapelointikustannukset ovat 1,8 miljardia euroa eli kymmenesosa ilmoitetuista. Kallioisilla seuduilla keskijänniteverkko voidaan asentaa eristetyin johtimin pylväisiin. Nykyisiä pienjänniteilmajohtoja ei siis tarvitse maakaapeloida ja suurjännitelinjat ovat jo valmiiksi puiden ulottumattomissa. 19

20 Reijo Manninen Tampereen ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Tampereella Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 järjestetään Tampereen ammattikorkeakoulussa Foorumi on tarkoitettu kaikille insinöörikoulutuksessa mukana oleville, kuten opettajille, laboratorio- ja harjoitteluinsinööreille, opinto-ohjaajille, koulutuksesta vastaaville johtajille ja rehtoreille ja markkinoinnista vastaaville. Foorumin puitteet ovat ainutlaatuiset. Samaan aikaan juhlitaan suomalaisen insinöörikoulutuksen 100-vuotista historiaa. Foorumi 2012 on jatkoa ensimmäiselle Insinöörikoulutuksen Foorumille Hämeenlinnassa maaliskuussa Silloin noin 350 insinöörikouluttajaa kokoontui parin päivän ajaksi keskustelemaan koulutuksen keskeisimmistä teemoista; Tampereella jatketaan samalla linjalla. Nyt jos koskaan tällaisille keskusteluille on tarvetta, sillä edessä on monenlaisia haasteita ja uhkakuviakin insinöörikoulutukseen liittyen. Uskon, että asioista rohkeasti keskustelemalla ja yhteistyötä tekemällä saamme aikaan jotakin uutta ja parempaa. Insinöörikoulutuksen täytyy tulevaisuudessakin olla Suomen vientivaltti maailmalla. Tätä kuvaa myös Foorumin teema Uuden sukupolven insinöörikoulutus - portti työelämään. Esitelmiä Foorumin tärkein osa on opettajien ja muiden koulutuksen avainhenkilöiden esitelmät ja niistä käytävät ryhmäkeskustelut. Esityksissä kuullaan kuvauksia hyviksi havaituista menetelmistä, käytänteistä ja tukitoimista. Useat esitykset liittyvät meneillään oleviin koulutuksen tutkimushankkeisiin, yritysyhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. Esityksistä saadaan konkreettisia esimerkkejä, joista jokainen voi poimia parhaat omaan käyttöönsä. Meille jokaiselle varmasti löytyy sopiva teema ja meillä jokaisella on kerrottavaa. Mieti siis rohkeasti, mitä annettavaa sinulla olisi muille. Esitysten lyhyet kuvaukset koostetaan kirjaksi, joka jaetaan kaikille Foorumiin osallistuville. Aineisto on myös sähköisesti luettavissa ennen Foorumia. Tässä haaste ammattikorkeakouluille, miltä tulee eniten esityksiä! Teemat Esitykset liittyvät seuraaviin teemoihin: Innostavat ja aktivoivat oppimis- ja arviointimenetelmät Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelijan ja oppimisen ohjaus Opetussuunnitelmatyö ja työelämäyhteydet Kansainvälisyys ja yritysyhteistyö Aiheiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Foorumin www-sivuilta Ohjelma Foorumi alkaa torstaina aamupäivällä. Esityksiä ja keskusteluja kuullaan päivän aikana useissa rinnakkaisissa tapahtumissa. Näistä jokainen voi valita itselleen mielenkiintoisimmat. Keskustelunaihetta ja uusia virikkeitä syntyy varmasti myös torstai-illan aikana, jolloin tarjolla on kulttuuriantia Tampereen Työväen Teatterissa Liz-musikaalin ja iltajuhlan merkeissä. Esitykset ja keskustelut jatkuvat perjantaina aamupäivän ajan. Foorumin päättää valtakunnallinen insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhla Tampere-talossa ja kaupungin vastaanotto Raatihuoneella. Ilmoittautuminen Foorumiin on jo alkanut ja esitysten käsikirjoituksia otetaan vastaan. Osoitteessa löytyy ilmoittautuminen, ohjeet esitelmien kirjoittamiseen ja pitämiseen, ajantasainen ohjelma ja aikataulut, yhteystiedot sekä ohjeet matkustamiseen ja hotellivarausten tekemiseen. Esitysehdotuksia voi lähettää toukokuun puoleen väliin saakka osoitteeseen fi. Koko juhlaviikon tapahtumia voi seurata myös blogissa inssitsatavee.blogspot.com. Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan, pitämään esitelmiä ja vaikuttamaan. Tampereella tavataan! 20 1/2012 Toolilainen

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf IKJ:N TALVIPÄIVÄT 28. 29.1.2009 TAMK AJANKOHTAISTA INSSI HANKKEESTA Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi AGENDA INSSI hankkeen yleisesittely Ajankohtaista kehittämisryhmistä Insinöörikoulutuksen hyvät

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen)

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen) PÖYTÄKIRJA 1/2006 1 (5) Hallitus 1.2.2006 HALLITUKSEN KOKOUS AIKA Tiistaina 24.1.2006 klo 13.10 14.55 Yhteinen seminaari klo 11.00 alkaen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Seminaarissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Birgitta Vuorinen, Ilmari Hyvönen 14.12.2012 Aiheita Lainsäädäntötyön eteneminen

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Metsätieteenpäivä 30.10.2012 Kati Kontinen ja Timo Antero Leinonen Metsätalousinsinöörin i i (amk) tutkintotki t 240 op Opintojaksoja 195

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot