OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki

Transkriptio

1 OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki

2 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) Perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma koulutuksessa ja tieteessä. Hyväksytty valtioneuvostossa Painopisteenä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Toteutumista arvioidaan vuonna 2015.

3 Kehittämissuunnitelman lähtökohtia Hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisen osaamisen kilpailukykyä. Haasteena on turvata korkea osaamistaso ja työvoiman riittävyys aloittain ja alueittain. Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kaikki tasot kattavalla aikuiskoulutusjärjestelmällä luodaan edellytyksiä vastata muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksiin ja tarjotaan laadukkaita sivistyspalveluita esimerkiksi vapaan sivistystyön piirissä.

4 KESU: Määrällinen ennakointi Määrällisen ennakoinnin avulla tarkastellaan työvoiman tarpeen muutoksia ja niiden yhteyttä koulutukseen. Määrällisen ennakoinnin avulla tarkastellaan tutkintoon johtavaa koulutusta pitkän aikavälin työvoimatarpeeseen vastaamisessa. Korkeakoulujen koulutustarjonta vuonna 2016 mitoitetaan kansallisen ennakoinnin pohjalta: Yliopistojen koulutustarjonnan kokonaisvolyymi säilytetään nykyisellä tasolla. Alakohtaista lisäystarvetta on erityisesti opettajankoulutuksessa. Alakohtaiset lisäykset toteutetaan nykyistä koulutustarjontaa uudelleen suuntaamalla. Ammattikorkeakoulujen aloittajamääriä vähennetään aloituspaikalla vuonna Vähennykset suunnataan erityisesti kulttuurialalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Sosiaali- ja terveysalalla on lievää koulutuksen lisäystarvetta.

5 KESU: ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle 2016 Koulutusala Aloittaneet 2009 Aloittajatavoite Tutkinnot 2009 Tutkintotuotos Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara-ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

6 KESU: ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjonnan tavoitteet vuodella 2016 Opintoala Aloittaneet 2009 Aloittajatavoite Tutkinnot 2009 Tutkintotuotos Yhteensä Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Tuotantotalous

7 Ammattikorkeakoululainsäädännön uudistaminen hallitusohjelmassa "Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samordningsdelegationen för de svenska högskolorna osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti ruotsinkielisen ammattikorkeakoulurakenteen kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa yksityiskohtaisemmat peruslinjaukset

8 Ammattikorkeakoulujen uudistamisen tavoitteet Ammattikorkeakoulujen vahvempi strateginen osaaminen, profiloituminen, painoalavalinnat, johtajuus sekä priorisointi- ja päätöksentekokyky Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen työelämään ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

9 Valmistelun eteneminen Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli vuonna 2014 Ammattikorkeakoulujen uudet toimiluvat vuoden 2014 alusta Koulutusvastuu-uudistus vuoden 2014 alusta Oikeushenkilöasema ja rahoitusvastuun siirto valtiolle VOSuudistuksen aikataulussa Hallituksen esitykset 2014 uudistuvan lainsäädännön osalta eduskunnalle 2/2013; lausuntokierros syksy 2012 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarit 3/2012 ja 11/2012 OKM:n ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut 9-10/2012

10 Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli, toimiluvat ja koulutusvastuut 2014 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskeva lainsäädäntö muutetaan ammattikorkeakoulujen osalta niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden sekä työllistymisen perusteella. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimiluvassa määrätään koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä, jolloin koulutustarjontaa voidaan suunnata työelämän tarpeisiin paremmin vastaavaksi.

11 ... ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli, toimiluvat ja koulutusvastuut 2014 Koulutusvastuu määrittää sen, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusalalla antaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Koulutusvastuuta ja tutkintoja koskevan säätelyn uudistamisella vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa. Samalla korkeakoulujen koulutusvastuiden kokonaisuus selkiytyy ja koulutusta voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakouluja lisäämään työ- ja elinkeinoelämän edustajia keskeisissä hallintoelimissään johtamisen vahvistamiseksi.

12 Tekniikan ja liikenteen alan koulutusvastuiden toimiluvan yhteydessä, alustavaa pohdintaa Tutkinto Tutkintonimike Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto - energia- ja ympäristötekniikka insinööri (AMK) - informaatioteknologia insinööri (AMK) - konetekniikka insinööri (AMK) - prosessitekniikka insinööri (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) - rakentamistekniikka insinööri (AMK) rakennusmestari (AMK) - sähkö- ja automaatiotekniikka insinööri (AMK) - logistiikka insinööri (AMK) - palo- ja pelastusala insinööri (AMK) - tuotantotalous insinööri (AMK) Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto merikapteeni (AMK)

13 KESU: täydennyskoulutus Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumiskoulutus suoritetaan yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, poikkeuksena alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettava farmaseutin erikoistumiskoulutus. Ammattikorkeakoulussa erikoistumiskoulutus suoritetaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen.

14 KESU: täydennyskoulutus Korkeakoulut kehittävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksittäisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammatti- korkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan samassa aikataulussa ammattikorkeakoulu-uudistuksen kanssa.

15 Tekniikan ja liikenteen ala: aloituspaikat (Lähde: KOTA) Kaksitoista (12) ammattikorkeakoulua on esittänyt vähennystä ja viisi (5) lisäystä alan aloituspaikkoihin Neljän (4) ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärä on pysynyt samana Vähennystä on esitetty yhteensä 377 aloituspaikkaa ja lisäystä yhteensä 97 aloituspaikkaa Aloituspaikkojen kokonaismuutos on -280 Opetus- ja kulttuuriministeriön palautteessa tekniikan ja liikenteen alalle esitettiin yhteensä 844 aloituspaikan vähennystä Vuoden 2012 vähennys on 33 % alalle esitetystä vähennystarpeesta

16 Uusi haku- ja valintajärjestelmä (KSHJ) Hankkeen aikataulua viivästetty: Järjestelmä otetaan käyttöön kevään 2014 yhteishaussa. Syitä: Odotettua suurempi määrittelytyö Kilpailutuksissa saadut tarjoukset Yksi yhteinen järjestelmä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishakuun (ja käytettäväksi muissa hauissa). Samalla uudistetaan myös muiden koulutusasteiden hakuja ja keskitettyä koulutustiedotusta (SADe ohjelman oppijan palvelukokonaisuus Hakija asettaa hakukohteet mieluisuusjärjestykseen. Sijoitteluajolla hakijat sijoitellaan korkeimmalle priorisoituun hakukohteeseen, johon tulisivat valituksi. Ensimmäistä paikkaansa hakevien kiintiöt

17 Tekniikan ja liikenteen ala: vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat % v

18 Tekniikan ja liikenteen ala: opintoaloittain vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat % v (nuoret + aikuiset)

19 Tekniikan ja liikenteen ala: opintoaloittain vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat % v (nuoret + aikuiset) Opintola Amk % Amk % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Saimaan 22,2 Turun 67,2 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Hämeen 29,9 Tampereen 63,1 Elintarvikeala ja biotekniikka Hämeen 40,7 Metropolia 62,1 Graaf. ja viestintätekniikka Hämeen 33,7 Jyväskylän 66,7 Kone-, met.- ja energiatekn. Mikkelin 20,0 Kajaanin 69,2 Muu tekn. ja liik. alan koul. Kymenlaakson 0,0 Saimaan 79,1 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. Yh Novia 0,0 Turun 80,0 Sähkö- ja automaatiotekniikka Kymenlaakson 14,3 Pohjois-Karjalan 66,7 Tekstiili- ja vaatetustekn. Keski-Pohjanmaan 43,5 Tampereen 65,5 Tieto- ja tietoliikennetekn. Hämeen 22,7 Kemi-Tornion 61,4 Tuotantotalous Arcada 20,0 Yh Novia 74,0 Tekniikan ja liikenteen ala yht. Hämeen 37,4 Tampereen 60,0