Vuosikertomus 2008 Kalliolan setlementti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2008 Kalliolan setlementti"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Kalliolan Kannatusyhdistys ry Kalliolan Nuoret ry Kalliolan Senioripalvelusäätiö

2 Sisällysluettelo 1 Toiminnanjohtajan katsaus 2 Kalliolan Kannatusyhdistys ry 4 Kalliolan kansalaisopisto 7 Lastensuojelu 10 Päihdetyö 14 Kehittämistyö Kalliolan kehittämisyksikkö 20 Sovittelutoiminta 21 Vammaistyö 23 Kalliolan Nuoret ry 27 Kalliolan Senioripalvelusäätiö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n, Kalliolan Nuoret ry:n ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön muodostama yhteenliittymä, setlementti. Se toimii palvelujen tuottajana, kansalaisjärjestönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kalliolan työaloja ovat lastensuojelutyö, nuorisotyö, kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, seniorityö, vammaistyö, rikosten ja riitojen sovittelutoiminta sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton ja Setlementtinuorten liiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n sekä on mukana myös pääkaupunkiseudun rikosuhripäivystystoiminnassa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys. Vuosikertomuksen kuvituksena on Kalliolan kansalaisopiston kädentaito- ja taideaineiden kursseilla tehtyjä töitä, jotka ovat olleet esillä Kalliolan kevätnäyttelyssä 2008.

3 Vuosikertomus Toiminnanjohtajan katsaus Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavia arvoja ovat erilaisuuden hyväksyntä, luottamus ihmisen ja yhteisöjen kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, tasa-arvoisuus ja yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Kalliolan toiminta-ajatuksena on auttaa ja tukea ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa asiantuntijapalvelujen ja kansalaistoiminnan avulla. Poliittisesti Kalliola on sitoutumaton. Uskonnollisesti se toteuttaa avaraa ekumeenista ajattelua. Toimintavuonna 2008 Kalliolan setlementin rooli kansalaistoiminnan ylläpitäjänä vahvistui edelleen. Ihmisten tarve tulla yhteen, tuntea yhteisöllisyyttä ja tukea toinen toisiaan on kasvanut. Entistä suurempi joukko pääkaupunkiseudun asukkaista on syrjäytymässä tai jo syrjäytynyt esimerkiksi köyhyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, maahanmuuton tai asunnottomuuden takia. Käsillä oleva syvä taloudellinen taantuma näyttää pahentavan tilannetta. Tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen Kalliola on vastannut elvyttämällä kansalaistoimintaa ja perustamalla kansalaistoiminnan keskuksia eri puolille pääkaupunkiseutua. Kalliolan ylläpitämä kansalaistoiminta on uudenlaista kaupunkisosiaalityötä. Sille on ominaista vahva verkottuminen ja kumppanuus alueella toimivien järjestöjen, asukasyhdistysten, seurakunnan, kaupungin sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ihmisten elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Yhtenä keskeisenä voimavarana tässä työssä ovat vapaaehtoistyöntekijät, joita Kalliolan yhteydessä toimii toista sataa. Vapaaehtoistyöntekijät toimivat muun muassa nuorten vertaistukijoina, ikäihmisten atk-tutoreina, rikosten ja riita-asioiden sovittelijoina, itsenäistyvien nuorten tai päihdeongelmista toipuvien asumisen tukihenkilöinä. Toiminnan taustalla vaikuttaa setlementtityön keskeisin arvo, sen punainen lanka, luottamus ihmisessä ja yhteisöissä oleviin voimavaroihin. Vapaaehtoistyöllä ja kaikenikäisillä vapaaehtoistyöntekijöillä onkin keskeinen rooli Kalliolan setlementin kansalaistoiminnassa. Toimintavuoden aikana Kalliolan toiminta laajeni erityisesti lastensuojelutyön alueella. Keväällä perustettiin Kalliolan kuudes lastensuojelulaitos, Mäkelänkadun nuorisokoti, jonka palvelut ostaa Espoon kaupunki. Syksyllä käynnistettiin seitsemännen nuorisokodin suunnittelutyö. Uusi Alppikylän nuorisokoti aloitti toimintansa helmikuussa Lastensuojelutyö laajentui myös avohuollon puolelle Kalliolan käynnistettyä tehostetun perhetyön hankkeen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Lastensuojelutyö koki kovan takaiskun toimintavuoden tammikuussa, kun Mäkirinteen nuorisokoti tuhoutui maan tasalle tulipalossa. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin. Vuoden 2008 syksyllä käynnisti koko taloa koskevan strategiatyöskentelyprosessin. Tarkoituksena on arvioida setlementtiarvoja ja niiden soveltamista käytäntöön arjen työssä sekä määritellä Kalliolan toiminnalliset painopistealueet seuraavien viiden vuoden ajalle. Edellinen strategiaprosessi toteutettiin 1990-luvun lopulla. Lokakuussa talo toimi kansainvälisen setlementtiliiton IFS:n (International Federation of Settlements) ja Suomen Setlementtiliiton järjestämän The Local World Putting Communities at the Centre -konferenssin kokouspaikkana. Konferenssissa oli 200 osanottajaa, joista noin 100 oli ulkomaisten setlementtien edustajia. Samassa yhteydessä suomalainen setlementtiliike vietti 90-vuotisjuhlaa. Kalliolan setlementissä työskentelee noin 220 kokopäiväistä työntekijää, noin 200 tuntityöntekijää ja yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja

4 2 Vuosikertomus 2008 Kalliolan Kannatusyhdistys ry Kalliolan Kannatusyhdistys ry ylläpitää Kalliolan kansalaisopistoa, Kiskon ja Nurmijärven päihdeklinikoita avo- jatkohoitopalveluineen, Alppikylän, Kalliolan, Kilon, Matarin, Mäkelänkadun ja Mäkirinteen nuorisokoteja, Espoon vastaanotto kotia, Ryhmäkoti Jatkoa, Espoon kihlakunnan alueen sovittelutoimistoa, Ikäihmisten tietotupia sekä useita kansalaistoiminnan keskuksia pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2008 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n henkilökuntaan kuului 161 kokopäivätoimista työntekijää, 335 tuntityöntekijää, joista 157 kansalaisopiston tuntiopettajaa sekä noin 100 vapaaehtoistyöntekijää kansalaistoiminnan piirissä. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimeämät edustajat toimivat Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan ja S-Asunnot Oy:n ja Suomen Ässäkodit Oy:n hallituksissa, Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa, Kalliolan Nuoret ry:n johtokunnassa, Setlementtinuorten liiton työvaliokunnassa, Setlementtityön neuvottelukunnassa ja setlementtiliikkeen strategiatyöryhmässä, Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmässä Päivytissä, Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetyöryhmässä ja työvaliokunnassa, Heikki Waris -instituutin johtoryhmässä, Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton hallituksessa sekä lukuisissa muissa verkosto-, kumppanuus- ja yhteistyöhankkeissa. Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa ja varapuheenjohtajana johtaja Marja-Riitta Mäkinen. Hallituksen muina jäseninä toimivat YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo- Saramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Hallitus piti neljä kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin ja syyskokous ja ylimääräinen yhdistyskokous Hallituksen asettaman rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, muina jäseninä Kalliolan rakennuttajakonsultti, rakennusmestari Timo Halonen sekä tarvittaessa Kalliolan eri työalojen edustajat. Toimikunta piti kahdeksan kokousta. Keskeisin rakennushanke oli Matarin nuorisokodin uudisrakennustyö. Talo valmistui Vantaalle marraskuussa ja nuoret muuttivat uusiin tiloihin joulukuussa. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös Mäkirinteen tulipalossa tuhoutuneen nuorisokodin uudisrakennuksen suunnittelutyö niin, että varsinaiset rakennustyöt päästiin aloittamaan jo joulukuun aikana. Kalliolan setlementin johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talouspäällikkö Tuija Lankinen, rehtori Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lastensuojelutyönjohtaja Kari Ollila ja Kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 12 kokousta sekä kaksi koulutus- ja strategiaseminaaria. Talous Taloustoimistossa työskentelivät talouspäällikkö ja kaksi taloussihteeriä. Taloustoimisto tuotti kaikki Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n taloushallinnon palvelut. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Tom Sandell KHT JHTT ja Risto Ekholm KHT. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n toiminnan tuotot olivat toimintavuonna ,70 euroa (vuonna ,58 euroa) sisältäen RAY:ltä saatuja toiminta- ja kehittämistyön avustuksia euroa ja investointiavustuksia euroa. Kalliolan kansalaisopiston valtioapu oli euroa euroa (vuonna ) ja Helsingin kaupungin avustus opistolle euroa (vuonna euroa). Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n varsinaisen toiminnan tulos oli vuonna ,25 euroa (vuonna ,91 euroa) ja rahoituserien jälkeen ,25 euroa ( ,91). Poistot on tehty suunnitelmapoistojen mukaisesti yhteensä ,13 euroa ( ,04). Yhdistyksen pitkäaikainen velka oli tilikauden päättyessä ,75 euroa ( ,14). Omaan pääomaan on lisätty omakatteinen rahasto, nimeltään Vieno Musikan muistorahasto, yhteensä ,00 euroa. Tietohallinto Tietohallinnossa työskenteli kaksi järjestelmävastaavaa talouspäällikön toimiessa osaston esimiehenä. Tietohallinnon konsultaatiopalvelut ostettiin Neuvos Group Oy:ltä.

5 Vuosikertomus Keskeisin rakennushanke oli Matarin nuorisokodin uudisrakennustyö. Talo valmistui Vantaalle marraskuussa ja nuoret muuttivat uusiin tiloihin joulukuussa. Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa 96% Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan osakekannasta. Muita omistajia ovat Suomen Setlementtiliitto ja Setlementtinuorten liitto. Yhtiö omistaa Kalliolan setlementtitalon osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki. Talo sijaitsee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n omistamalla tontilla. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eija Venetkoski-Kukka ja muina jäseninä Pentti Lemmetyinen ja Timo Lemmetyinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Timo Lemmetyinen. S-Asunnot Oy on Asuntorahaston hyväksymä yleishyödyllinen sosiaalinen asunnontuottajayhteisö, jonka taustayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto, Setlementtinuorten liitto ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry. S-Asunnot Oy tuottaa ja ylläpitää Ässäkoteja, jotka tarjoavat vuokra-asumista erityisesti yksinasuville. Asumisessa painotetaan sosiaalista talonmiestoimintaa, asukastoimintaa, turvallisuutta ja häiriötilanteiden nollatoleranssia. S-Asunnot Oy:n kerrostalot sijaitsevat Malmilla, Pohjois-Haagassa ja Viikissä. Asuntoja niissä on yhteensä 400. S-Asunnot Oy

6 4 Vuosikertomus 2008 Kalliolan kansalaisopisto Suomen setlementtiliikkeen 18 kansalaisopiston joukkoon kuuluva Kalliolan kansalaisopisto on yksi Suomen 206 kansalaisopistosta. Opiston toiminta on ihmisläheistä ja kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Kalliolan kansalaisopiston johtokuntaan kuuluivat sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa, YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, johtaja Marja-Riitta Mäkinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo-Saramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Yleistä Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Opisto tarjoaa kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Toiminta pohjautuu ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Toiminta tukee ihmisen persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Kursseja tarjotaan kielissä, liikunnassa, terveydessä, taide- ja taitoaineissa, kulttuurintuntemuksessa, maailmankatsomuksellisissa aineista ja tietotekniikassa. Pääasiallisesti opisto toimii talossa. Syksyn alkaessa opisto sai käyttöönsä kaksi uutta remontoitua tilaa Kalliolanrinteen puolelta. Lisäksi tiloja vuokrattiin Opetusvirastolta ja yksityisiltä tahoilta. Järvenpäässä setlementti Louhelan tiloissa toteutettiin liikuntaryhmiä. Toiminta Kielissä tarjottiin tavallisimpien kielien lisäksi hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa ja hepreaa. Uusina kielinä aloitettiin keväällä swahili ja syksyllä albania. Syksyllä aloitettiin ensimmäinen matalankynnyksen kielikurssi ranskan opiskelijoille. Kurssi oli tarkoitettu erityisesti niille, joiden aikaisemmat kieltenoppimiskokemukset olivat negatiivisia. Kurssilla korostui puheen tuottaminen rennossa ilmapiirissä. Kulttuurintuntemusta käytännön tasolla lisättiin japanilaisen ja espanjalaisen ruoan valmistamisen kursseilla, jotka järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen kanssa. Kurssit pidettiin Helsingin yliopiston opetuskeittiössä. Sandelsin tietotekniikkatiloissa järjestettiin ikäihmisille suunnattuja tietotekniikkaja digitaalikuvauskursseja, joilla käytettiin ikäihmisten tietotekniikan opetukseen kehitettyä Tikas-menetelmää. Uusi liikuntatila, LiikeStudio, mahdollisti liikuntakurssitarjonnan laajentamisen ja monipuolistamisen. LiikeStudiossa järjestettiin pehmeän liikunnan ryhmiä. Liikunta- ja tanssikurssien tarjonta eriytyi lajien sisällä. Opiskelijat etsivät juuri tiettyä tanssin lajia, kuten sambaa, rumbitaa, afroa, butohia, havailijaista hulaa tai kuntotanssia. Myös jooga on eriytynyt suuntauksiin, ihmiset hakeutuvat juuri tietyn joogan pariin, kuten yinjooga, astanga, Iyengar, hatha tai flow. Aikaisemmin ohjelmassa oli vain joogaa. Opisto-ohjelmaan on vakiintunut maksuton Löydä oma lajisi -kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kokeilla liikuntalajeja maksutta. Syksyn lajeina olivat chi kung, rumbita, asahi, rentoudu ja hiljenny, Mentastics -mielikuvaliikunta ja joogaa Iyengarin tapaan. Taide- ja taitoaineet saivat uudet työtilat Kalliolanrinteen puolella sijaitsevasta Pajasta. Pajaan siirtyivät kaikki keramiikkaryhmät sekä lyijylasi ja posliinimaalaus. Matalankynnyksen kursseja laajennettiin kattamaan myös taide- ja taitoaineita. Uusina kursseina aloittivat Ensiaskeleita maalaukseen, Piirustuksen koukerot kuviksi ja Akvarellimaalausta empiville ja hapuileville. Opisto-ohjelmaan otettiin useamman vuoden tauon jälkeen ikonimaalaus, jonka opetus perustuu Ikonimaalarit ry:n kehittämään 4 5 vuotta kestävään perusopinto-ohjelmaan. Mielenkiintoinen uusi kurssi oli kultaus. Kurssilla kullattiin lyöntimetallilla, kultajauheella tai lehtikullalla opiskelijoiden omia pieniä esineitä tai kehyksiä. Ilmaisutaidossa aloitettiin kaksi uutta suosituksi osoittautunutta ryhmää, Kirjoita elämäsi tarina ja Teatteri-ilmaisun perusteet. Kehittäminen Opiston kurssitoimintaa kehitettiin Opetusministeriön myöntämän opintoseteliavustuksen turvin. Avustuksen kohteina olivat työttömät, 63 vuotta täyttäneet, eläkeläiset ja oppimisvaikeuksia kokevat. Avustusta kohdennettiin liikuntaryhmiin, taideryhmiin ja lukupiiriin. Kurssit herättivät kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa. Opisto-ohjelman sisältöä, työtapoja ja toimintamalleja kehitettiin kehittämis-

7 Vuosikertomus Kielissä tarjottiin tavallisimpien kielien lisäksi hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa ja hepreaa. Uusina kielinä aloitettiin keväällä swahili ja syksyllä albania. päivillä ja viikoittaisissa opistokokouksissa. Opiston kehittämispäivät pidettiin ja Opisto- ja toimistosihteeri osallistuivat Suomen Setlementtiliiton järjestämiin Talous- ja toimistotyön päiviin Opiston kieltenopettajia osallistui SUKOL:n järjestämään Vapaan sivistystyön koulutuspäivään Tampereella Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton järjestämälle opistopäivälle Savonlinnassa Yhteistyö Opisto oli mukana Kalliolan setlementin sisäisten verkostojen toiminnassa. Yhteistyössä Ryhmäkoti Jatkon kanssa järjestettiin Taidekurssi vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille. Ryhmä kokoontui Senioritalo Sandelsissa. Opisto osallistui vapaaehtoistyön työryhmään ja oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa setlementin yhteistä vapaaehtoistyön koulutusta, joka toteutettiin 22. ja Yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiön kanssa järjestettiin Kukanpäivän juhla Sandelsissa Opisto oli mukana kansainvälisen setlementtiliiton (International Federation of Settlements) konferenssissa Opiston edustaja toimi Kalliolan koulutustyöryhmässä, joka vastasi koko henkilöstölle suunnatun koulutuspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta. Opisto osallistui setlementin palokoulutukseen ja tietoturvakoulutukseen. Opisto oli edustettuna Kalliolan 90-vuotishistoriikin suunnittelusta vastaavassa työryhmässä. Opiston edustaja osallistui Ikäihmisten tietotekniikka -hankkeen ja Senioripalvelusäätiön Rinnalla kulkien -hankkeen ohjausryhmiin. Opetushallituksen myöntämä kehittämishankerahoitus päättyy, mutta vuonna 2008 toteutettiin vielä Terveyshanke yhteistyössä Lapin opistojen kanssa. Zonta-naisjärjestön kanssa järjestettiin filippiiniläisille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta. Opettajina toimivat vapaaehtoiset Zonta-järjestön naiset. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt viikoittaiset tuutor-työpajat toimivat edelleen aktiivisesti. Työpajat olivat avoimia kaikille seniori-ikäisille. Yhteistyötä tehtiin myös Kalliolan setlementin Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projektin kanssa. Lastensuojelun keskusliiton kanssa järjestettiin Erovanhempien Tukikeskus NEUVO:ssa eroryhmä sekä keväällä että syksyllä. Yhteistyö Helsingin kaupungin Pihlajamäen aluetyön kanssa jatkui. Yhteistyössä järjestettiin ompelukurssi Pihlajamäen lähiöasemalla. Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori (opintovapaalla ), koulutussuunnittelija, opistosihteeri (vuorotteluvapaalla ) ja toimistosihteeri. Opiston vahtimestaripalveluista huolehdittiin yhteistyössä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi kanslia-apulaisina ja ilta-

8 6 Vuosikertomus 2008 vahtimestareina toimi tuntityöntekijöitä. Opetus tapahtui noin 157 tuntiopettajan voimin. Tiedottaminen Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin sekä eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla. Talous»» Valtionosuus euroa ( vuonna 2007)»» Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä (10789)»» Helsingin kaupungin avustus ( ). Avustus käytettiin erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumisen mahdollistamiseksi.»» Kalliolan vapaaopisto/kalliolan Kannatusyhdistys ry sai testamenttilahjoituksen, joka on suunnattava Kalliolan Laajasalossa sijaitsevan kesäkodin kunnostamiseen. Tapahtumia»» Mediatori -tapahtuma Sanomatalossa 1.10., opiston toiminnan esittely»» Pihlajamäen alueen messut 21.4., opiston toiminnan esittely»» Yksinlauluryhmän klassisen musiikin konsertti ja 7.12.»» Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely , avajaistapahtuma 15.4.»» Kevyen musiikin ryhmän konsertit 18.4.»» Kalliolan suuren viihdeorkesterin konsertti 6.4., kapellimestarina Lasse Myllymaa»» Konsertti Eine kleine Nachtmusik 7.5., pianisti Sigita Hirvi, ryhmän vetäjä Lasse Myllymaa»» Kalliola Rock 10.5., esiintyjät Beat Warriors, Hotters, KT, Tha Branch Davidian, Kärtsy Solo Band, Invisibles, Mandrakes, Mad Dogs and an Englishman, Kumara. Yhteistyössä Kivikon kumppanuusnuorisotalo, Nuorisoasiankeskus, S-Asunnot, Vertaistukipiste Redis, Kalliola, Kalliolan Nuoret, Vailla Vakinaista Asuntoa ty, Laurea Ammattikorkeakoulu, Mannerheimin lastensuojeluliitto»» Kalliolan henkilökunnan koulutuspäivä »» Kansalaisopiston tuntiopettajien pikkujoulutapahtuma »» Vieno Musikan muistokahvit Luentoja»» Millä eväin eläkkeelle? ja 25.2.»» Yrjö Kallinen elämä ja ihmisyys 29.9., 6.10., ja 13.10»» Liikunta ja terveys -sarja, Diabetes ja liikunta 6.10., Sydänliikunta ja Niveloireisten liikunta »» Opetustunteja »» Osallistujia

9 Vuosikertomus Lastensuojelu Kalliolan setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja lääninhallituksen luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna kuudesta erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen kuului Kalliolan nuorisokoti, Kilon nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Mäkelänkadun nuorisokoti, Mäkirinteen nuorisokoti ja Kalliolan vastaanottokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 44 hoitopaikkaa. Kaikki hoitopaikat myytiin ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliola järjestää sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Tarvittaessa järjestetään myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä oli kolme asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan lastensuojelulaitokset ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. Kaikki yksiköt osallistuivat Kalliolan lastensuojelun strategiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on luoda setlementtiarvopohjainen lastensuojelu- ja perhetyön malli, jonka avulla pystytään entistä paremmin vastaamaan päihde- ja mielenterveystaustaisten sekä monikulttuurisista perheistä lähtöisin olevien lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa ohjaa työalajohtoryhmä. Johtoryhmään kuuluu lastensuojelutyönjohtaja, lastensuojeluyksiköiden esimiehet ja toimistonhoitaja. Lisäksi työalaan kuuluu Kalliolan sovittelutoiminta ja vammaistyö. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa, tehdä strategisia linjauksia, suunnitella kehittämistyötä sekä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita. Johtoryhmä kokoontui joka kolmas viikko. Lisäksi lastensuojelutyönjohtaja konsultoi yksiköiden esimiehiä tarvittaessa. Johtoryhmän jäsenten työn tukena olivat säännölliset yksilötyönohjaukset, konsultaatiot, kehittämiskeskustelut ja kaksi kertaa vuodessa pidettävät johtoryhmän kehittämispäivät sekä säännöllinen täydennys- ja lisäkoulutus. Lastensuojelun henkilökunta Kalliolan lastensuojelutyössä työskenteli vuoden 2008 aikana 62 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat lastensuojelutyönjohtaja (1), yksikön esimiehet (6), toimistonhoitaja (1), hoitotyön vastaavat (2), ohjaajat (45), perhetyöntekijät (2), psykiatriset sairaanhoitajat (4), toimintaterapeutti (1) ja yöhoitajat (2). Kesälomakautena eri yksiköissä työskenteli 1-2 kesätyöntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli noin 60. Kalliolan vastaanottokoti Mäkirinteen nuorisokoti Mäkelänkadun nuorisokoti Kalliolan setlementin lastensuojelutyö Kalliolan nuorisokoti Kilon nuorisokoti Matarin nuorisokoti

10 8 Vuosikertomus 2008 Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria tuettiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Lisäksi eri yksiköissä oli opiskelijaharjoittelijoita koko toimintavuoden ajan. Toimintavuoden keskeisiä asioita Mäkirinteen nuorisokoti tuhoutui tulipalossa , ja nuorisokoti joutui muuttamaan väliaikaisiin toimitiloihin Hyvinkään Ridasjärvelle. Nuorisokodin uudisrakennuksen suunnittelutyöt käynnistettiin heti tulipalon jälkeen. Uusi nuorisokoti valmistuu kesällä 2009 palaneen talon tilalle. Uuden nuorisokodin suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon nuorten Kiskon yhteisöhoitomallin erityisyys. Mäkirinteen nuorisokodin hoitomallia kehitettiin vastaamaan entistä paremmin vaikeahoitoisten nuorten tarpeisiin. Mäkelänkadun nuorisokoti aloitti toimintansa henkilökunnan perehdyttämisellä ja nuorisokodin rakenteiden suunnittelemisella. Ensimmäiset nuoret muuttivat nuorisokotiin helmikuussa. Mäkelänkadun nuorisokodin uusien toimitilojen suunnittelu käynnistettiin samanaikaisesti ja toimitilat valmistuvat vuoden 2010 aikana Espoon Saunalahteen. Matarin nuorisokodin uudisrakennus valmistui marraskuussa ja nuorisokoti pääsi muuttamaan Mäkelänkadulta uusiin ajanmukaisiin toimitiloihin. Uudet toimitilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Vantaan Matarissa. Uusi nuorisokoti on valoisa ja suunniteltu pitkäaikaisessa sijaishuollossa olevien nuorten kodiksi. Kalliolan vastaanottokodissa käynnistettiin toukokuussa Tehostetun perhetyön projekti yhteistyössä Espoon kaupungin Honkamäen vastaanottokodin kanssa. Projektin tavoitteena oli vastaanottotoiminnassa olevien nuorten kotiutuminen tehostettujen perhetyön menetelmien tukemana. Projektiin osallistui yhteensä 12 asiakasperhettä. Toiminta päätettiin vakiinnuttaa osaksi molempien vastaanottokotien toimintaa. Lisäksi vastaanottokodin yhteyteen perustettiin erityisluokka vastaanottokodin nuorille yhteistyössä Espoon kaupungin opetustoimen kanssa. Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria tuettiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin sekä kehitettiin säännöllisesti. Vastaanottotoiminnan arviointimenetelmiä ja koko lastensuojelutyön perhetyötä kehitettiin aktiivisesti. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat ja yksikön esimies tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja tai omaohjaajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Lastensuojelutyön keskeisiä työmenetelmiä olivat omaohjaajatyö, tiimityö, verkostotyö, parityö ja perhetyö. Työmenetelmiä arvioitiin ja niitä kehitettiin aktiivisesti. Erityisesti korostettiin perustehtävän vahvistamista. Henkilökunnalle järjestettiin konsultaatiota tarpeen mukaan. Lastensuojelutyön eri yksiköiden laatukäsikirjoja työstettiin ja päivitettiin koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelutyön asiakastietojärjestelmä oli käytössä viidessä yksikössä. Lisäksi asiakastietojärjestelmää kehitettiin vastaamaan Mäkirinteen tarpeisiin. Nuorisokotien sisäisessä tiedottamisessa kiinnitettiin huomiota työvuoron vaihtoon, raportointiin ja säännölliseen sähköpostin lukemiseen. Lisäksi eri toimintayksiköiden esitteitä ja kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Lastensuojelun työntekijät osallistuivat Kalliolan eri työryhmien työskentelyyn, kuten koulutustyöryhmään, tiedotustyöryhmään, yt-kokoukseen, taloustyöryhmään, tietoturvaryhmään, työsuojelutoimikuntaan, johtoryhmiin ja Kalliolan Nuoret ry:n hallitukseen. Työryhmät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Yksi työntekijä toimi luottamusmiehenä. Osa yksiköiden esimiehistä ja hoitotyönvastaavista osallistui pääkaupunkiseudun kuntien asiakasohjausryhmien työskentelyyn. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestettiin syyskuussa tyky-päivä. Lastensuojelutyön keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat pääkaupunkiseudun kunnat, nuorten sosiaalityöntekijät, kaupunkien lastensuojelulaitokset, yksityiset lastensuojelulaitokset, HUS:n nuorisopsykiatrian yksiköt, eri oppilaitokset, poliisi sekä Kalliolan eri yksiköt. Talous Lastensuojelutyön talous ja kirjanpito hoidettiin Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tileillä erillisenä pääluokkana. Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat yhteensä hoitovuorokautta. Yhteen-

11 Vuosikertomus sä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi (89,71 %) Koulutus ja työnohjaus Lastensuojelutyön koko henkilökunta osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin. Työryhmäpäiviä pidettiin kolmen viikon välein. Kasvatuskokouksia pidettiin viikoittain. Lisäksi toimintavuoden aikana pidettiin kahdesti henkilökunnan kehittämispäivät ja kehityskeskustelut. Henkilökunnalle järjestettiin muun muassa traumatyön, päihdetyön ja tietoturvan täydennys- ja lisäkoulutusta. Lukuisten erilaisten koulutusten vuoksi koulutusasiat käsiteltiin lastensuojelutyön johtoryhmässä erillisinä asioina. Tavoitteena oli päällekkäisyyksien karsiminen sekä tasapuolisen täydennys- ja lisäkoulutukseen osallistumisen turvaaminen. Lastensuojelutyön psykiatristen sairaanhoitajien ja toimintaterapeutin työtehtäviä kehitettiin aktiivisesti. Työalajohtaja osallistui kahteen Kalliolan johtoryhmän strategiaseminaariin sekä Kalliolan johtoryhmän työskentelyyn. Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 103 nuorta: 67 tyttöä ja 36 poikaa, iältään vuotta. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä tai työharjoittelussa työpajoilla. Kaikille nuorille pyrittiin järjestämään säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa ja Kilossa sijaitsevissa asumisharjoitteluasunnoissa asui viisi nuorta. Harrastustoiminnasta mainittakoon nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretket, päiväretket, nuorten koti-illat, harrastusillat, teatteri- ja elokuvakäynnit sekä tyttöjen ja poikien viikonloppuretket.

12 10 Vuosikertomus 2008 Päihdetyö Kalliolassa on tehty päihdetyötä jo 26 vuotta. Toimintavuosi oli toinen Kalliolan päihdetyön yhdistyttyä omaksi työalakseen. Kalliolan setlementin strategiatyöskentelyn alettua syksyllä määriteltiin myös päihdetyölle lähivuosien strategiset painopistealueet. Päihdetyön johtoryhmä on nuori, ja vaikka yksiköiden johtajien arkiset haasteet olivat omissa yksiköissä, päästiin työalan johtoryhmässä strategisen ajattelun osalta hyvään alkuun. Kalliolan päihdetyössä toimintavuosi oli taloudellisesti hyvä eli talouden tasapainottamisen osalta onnistuttiin jo toisena vuonna peräkkäin. Tätä edesauttoi se, että Nurmijärven klinikalla oli potilaita toisella vuosipuoliskolla poikkeuksellisen paljon, ja Kiskon klinikalla onnistuttiin erittäin alhaisesta käyttöasteesta huolimatta säästötoimenpiteiden avulla pitämään talous omillaan. Avoja jatkohoitoyksikkö kokonaisuutena onnistui myös tekemään ylijäämäisen tuloksen. Kalliolan päihdetyön sisällä vietettiin syntymäpäiviä. Kuvernöörintien jatkohoito täytti 20 vuotta ja Raha-automaattiyhdistyksen projekteina alkaneet Avomylly ja Avokisko viettivät myös juhlavuottaan. Avomylly täytti 15 vuotta ja Avokisko 10 vuotta. Vuosi huipentui näiden osalta talolla pidettyyn juhlaan Laitoshoidon puolella Pidennetty myllyhoito vietti 10-vuotisjuhlaansa joulukuussa. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Molemmissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja, ja Kiskon yhteisöhoidossa sekä pidennetyssä myllyhoidossa se on viety pisimmälle. Kaikkien Kalliolan hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja potilaita ja Kiskon yhteisöhoidossa oppilaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Alkukesällä valmisteltiin Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien laitoshoidon kilpailutuksia. Kilpailutusprosessi koetteli etenkin päihdetyön johtajan, talouspäällikön ja päihdetyön johtoryhmän voimavaroja, mutta Kiskon ja Nurmijärven klinikoiden osalta siitä selviydyttiin toisin sanoen em. kunnat voivat jatkossakin käyttää Kalliolan kuntouttavan laitoshoidon palveluja. Asiakastietojärjestelmän uudistaminen alkoi toimintavuoden aikana, ja loppuvuodesta oltiin jo niin pitkällä, että vuoden vaihteen jälkeen päästään käyttämään uutta järjestelmää. Kalliolan päihdetyöhön perustettiin myös talousassistentin toimi. Kalliolan päihdetyön johtoryhmän linjauksena selvitettiin mahdollisuuksia liittyä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan, perehdyttiin Mieli 2009 ohjelmaan sekä linjattiin Myllyhoidon mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa myös koulutuksen suuntaan. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman osalta aloitettiin valmisteleva yhteistyöhanke Y-säätiön kanssa. Nurmijärven klinikalle perustettiin työryhmä valmistelemaan koulutusmahdollisuuksia. Näihin teemoihin tullaan keskittymään Kalliolan päihdetyön strategiatyöskentelyssä lähivuosina. Työskentely on konkreettinen haaste aluksi Kalliolan päihdetyön johtoryhmälle ja sen myötä jatkossa yksiköille. Kalliolan Nurmijärven klinikka Nurmijärven klinikka tarjoaa myllyhoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Ensisijaisesti klinikalle ohjautuvat työelämästä hoitoon ohjatut päihdeongelmaiset sekä heidän läheisensä. Verkostotyö perheen ja työnantajan sekä työterveyshuollon ja sosiaalitoimen kanssa on merkittävä osa Myllyhoidon työotetta. Nurmijärven sosiaalityöntekijän toimi muutettiinkin loppuvuodesta verkostotyöntekijän toimeksi. Klinikan hoitopalveluja ovat 3 5 vrk arviointiohjelma, 28 vrk perushoito, 6 kk pidennetty myllyhoito, 5 vrk läheishoito, kriisi- ja jälkihoito sekä intervallihoidot. Klinikalla tuotettiin vuonna 2008 yhteensä hoitovuorokautta. Ne jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 7 961, pidennetty hoito 2 711, läheishoito155 sekä jatkohoito vrk. Edelliseen vuoteen verrattuna hoitovuorokausia oli yli 500 enemmän, koska kesällä potilasmäärät kasvoivat klinikalla merkittävästi. Kesä- ja joululomien aikana potilasmäärät eivät pienentyneet, kuten perinteisesti on käynyt. Klinikan suurimmat käyttäjäkunnat olivat Helsinki, Vantaa ja Espoo. Elokuun lopulla pidettiin tukihenkilöpäivä, jossa

13 Vuosikertomus Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. oli läsnä noin 100 osallistujaa. Pidennetyn myllyhoidon 10-vuotisjuhlaan/joulujuhlaan osallistui yli 60 hoidon aiemmin käynyttä ja nyt raittiina elävää päihdeongelmaista. Nurmijärven klinikan henkilöstölle tehtiin syksyllä nk. QPS-Nordica kysely koskien työilmapiiriä ja työhyvinvointia. Kyselyn tulokset purettiin ja jatkotyöskentelyn linjaukset tehtiin työryhmäpäivässä lokakuussa Ruotsiin suuntautuneen opintomatkan yhteydessä. Kalliolan Kiskon klinikka Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö, jossa toteutetaan Kiskon yhteisöhoitoa laitoshoitona yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoito-ohjelman perusta on yhteisöhoito, johon kuuluu myös AA/NA:lainen toipumisohjelma, sosiaalikuntoutusta sekä terapiaa. Yhteisöhoidon perustana on transaktioanalyysin viitekehys. Asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, päihteettömän elämäntavan opiskelijoiksi. Hoitoon hakeudutaan aina kahden kuukauden arviointijaksolle, jonka aikana arvioidaan soveltuvuutta yhteisöhoitoon. Tarvittaessa oppilas siirretään muualle hoitoon. 12 Kiskon klinikan toimintavuosi oli vaikea. Käyttöasteet olivat alhaiset ja klinikan osalta jouduttiin vakavasti miettimään toiminnan edellytyksiä. Vuodesta kuitenkin selvittiin taloudellisesti. Tosin uusi ja pieni työryhmä joutui tekemään työtä epävarmuuden ilmapiirissä. Yhteiskunnasta nousevat paineet lyhyisiin hoitojaksoihin ja opiaattiriippuvaisten korvaushoitopaikkojen lisäämiseen veivät asiakaspohjaa pitkäkestoiselta yhteisöhoidolta ja siten myös Kiskon klinikalta. Kiskon klinikalla toteutui toimintavuoden aikana 2210 hoitovuorokautta. Oppilaita oli klinikalla 31: miehiä 19 ja naisia 12. Helsinki käytti 1312 hoitovuorokautta. Toiseksi eniten hoitovuorokausia käytti Karjaa. Konsultatiivinen rooli jatkui neljän eri vankilan Kisko-osastojen kanssa. Pohjoisen vankilaohjelmaa rasittivat suunnitelmat Pelson vankilan lakkauttamisesta. Epävarmuus toiminnan jatkumisesta talousvaikeuksien vuoksi varjosti myös vankilaohjelmia. Kiskon yhteisöhoidon piirissä olevilla oppilailla oli yhteisiä tapahtumia, kuten vuotuinen laskettelupäivä ja useat keskinäiset vierailukäynnit. Klinikalla vietettiin perinteinen seurantapäivä toukokuussa, jolloin kymmenet entiset oppilaat tapasivat toisiaan. Arviointi ja motivointi vieroitushoidossa -hankkeen ryhmämuotoinen toiminta käynnistyi keväällä 2008 Helsingin Diakonissalaitoksen huumevieroitusosastolla. Päihderiippuvuudesta toipumista käsitteleviä ryhmiä alettiin järjestää Kalliolan projektihenkilöstön toimesta viikoittain. Kesälomakauden aiheuttaman tauon aikana toimintaa arvioitiin

14 12 Vuosikertomus 2008 ja sisältöjä kehitettiin edelleen. Syksyllä 2008 toiminta käynnistettiin uudelleen ja se vakiintui loppuvuoden aikana osaksi osaston viikko-ohjelmaa. Huumevieroitusosaston henkilökunnan kanssa toteutetun jatkuvan yhteisen arvioinnin ja seurannan perusteella kaikki osapuolet ovat olleet projektiryhmien toimintaan erittäin tyytyväisiä. Ryhmiin on osallistunut kerralla keskimäärin kuusi vieroitushoidossa olevaa asiakasta. Ryhmätoimintaa kokeiltiin vuonna 2008 myös A-klinikkasäätiön Turun katkaisuhoitoasemalla ja vuonna 2009 projektiryhmiä tullaan järjestämään useissa kohteissa pääkaupunkiseudulla. Kalliolan päihdetyön avo- ja jatkohoitoyksikkö Yksikössä toimivat Kalliolan päihdetyön hoitomallien avo- ja jatkohoitojen työmuodot. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö sijaitsee Helsingin Laajasalossa, ja kaikki muut toiminnot Helsingissä Mäkelänkadulla Näkövammaisten keskusliiton vuokratiloissa. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena ryhmätoimintana. Potilaita oli yhteensä 73: naisia 18 ja miehiä 55. Yksikössä tehdään myös avoarviointeja ilman, että potilas sitoutuu automaattisesti hoitojaksolle. Avoarviointeja tehtiin 124, minkä seurauksena laitoshoitoon ohjautui 24 asiakasta. Työnantajat olivat pääasiallinen hoitoon ohjaaja (33 potilasta), ja toiseksi suurin potilasryhmä olivat itse hoitoon hakeutuneet (24). A-klinikan, lastensuojelun tai työterveyshuollon ohjaamana tuli hoitoon 21 potilasta. Valtaosa potilaista oli helsinkiläisiä. Myös Espoosta ja Vantaalta sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista oli potilaita. Lisäksi järjestettiin 12 läheisviikonloppua, joihin osallistui 64 päihdeongelmaisen läheistä. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö on myllyhoidollinen asumisyksikkö. Oppilaita yksikköön ohjautuu Nurmijärven klinikan pidennetystä hoidosta, perushoidosta ja avomyllystä. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 2335 hoitovuorokautta. Oppilaita oli 22: miehiä 17 ja naisia 5. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikköön ohjautui oppilaita yhdeksästä kunnasta, suurin osa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Avokisko Avokiskon Kiskon yhteisöhoidon avohoito-ohjelmaan voi hakeutua huumeidenkäyttäjä, joka on vieroittautunut

15 Vuosikertomus Kaikkien Kalliolan hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. päihteistä, ja hän on riittävästi integroitunut yhteiskuntaan eli hänellä on sellaiset rakenteet, jotka tukevat päihteetöntä elämäntapaa. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 14 oppilasta: naisia 11 ja miehiä 3. Oppilaat olivat helsinkiläisiä (9), vantaalaisia (3) ja espoolaisia (2). Helsingin päihdetyön jälkikuntoutusyksikkö ohjasi eniten oppilaita Avokiskoon. Tämä kertoo osaltaan Avokiskon sopivuudesta asiakkaille, jotka ovat päässeet raitistumisen alkuun ja jotka hyötyvät terapeuttisesta ja kuntouttavasta työstä toipumisen varmistamiseksi. Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö on tarkoitettu Kiskon yhteisöhoidon oppilaille, jotka ovat irtautumassa hoitoyhteisöstä Kiskon klinikan ja Kiskon vankilaohjelmien jälkeen. Jatkohoitoyksikön asumisyhteisöllä on merkittävä rooli laitoskuntoutuksen ja itsenäisen asumisen välimaastossa hoitokokonaisuuden onnistumisen kannalta. Yksikössä toteutui hoitovuorokautta, ja oppilaita oli yhteensä 14: miehiä 13 ja yksi nainen. Oppilaat ohjautuivat seitsemästä kunnasta, suurin osa Helsingistä. Osa heistä oli määrätty vankilasta koevapauteen. Tiedotus ja yhteistyö Nurmijärven ja Kiskon klinikoilla järjestettiin lähes 100 tiedotustilaisuutta ja harjoittelijoita oli yksiköissä useita. Kalliolan päihdetyö oli edustettuna kuudessa messutapahtumassa ja muissa alan keskeisissä tapahtumissa. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Molemmilla klinikoilla oli tiivis yhteys AA- ja NA-toimintaan. Klinikoilla kokoontui useita vertaistukiryhmiä, ja asiakkaat kävivät ulkopuolisissa 12-askeleen ryhmissä useita kertoja viikossa. Nurmijärven ja AA:n välistä yhteyttä organisoi AA:n Kalliola-toimikunta. Vankiloiden kanssa tehtävä yhteistyö oli edelleen vilkasta, ja Kiskon yhteisöhoidon vakiintuneen yhteistyön lisäksi toteutettiin toinen nk. Kivimylly-hanke Jokelan vankilassa. Päihdetyön johtaja ja Kiskon ArMoprojektin projektivastaava kuuluvat vastaperustetun Suomen terapeuttisten yhteisöjen hallitukseen. Päihdetyön johtaja edusti Stakesin lähettämänä Kiskon yhteisöhoitoa Slovakiassa ja Romaniassa käynnissä olevissa EUhankkeissa. Päihdetyön johtajan tehtäviin kuului myös Kalliolan päihdetyön ja sen tavoitteiden tunnetuksi tekeminen yhteistyöverkostoissa sekä uusien yhteistyömuotojen luominen. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden lopussa 54 työntekijää. Henkilökunta on edelleen joutunut sopeutumaan organisaation muutosprosessiin ja työskentelemään paineiden alla. Muutosprosessi on näkynyt mm. yhteisten käytäntöjen muokkaamisena. Kiskon yhteisöhoidon työntekijät jatkoivat transaktioanalyyttistä koulutusta ja Myllyhoidon henkilöstö teki syksyllä opintomatkan Tukholmaan tutustumaan Minnesota-malliseen avohoito-ohjelmaan. Osa henkilöstöstä on osallistunut toimintavuoden aikana muun muassa Jyväskylän yliopiston järjestämään yhteisöhoidon koulutukseen, Kalliolan ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteiseen traumakoulutus-ohjelmaan, Myllyhoitoyhdistyksen järjestämään realiteettiterapiakoulutukseen, Psykoteamin järjestämiin koulutuksiin, Tukinaisen järjestämään Seksuaalisen väkivallan kohtaaminen -koulutukseen sekä EuropAsi-koulutukseen. Työalan johtoryhmä sai koulutusta myös työlainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Huumetyötä tekevä henkilöstö osallistui keväällä Huumetyön neuvottelupäivillä George De- Leonin yhteisöhoidon koulutuspäivään. Osa henkilöstöstä on opiskellut työn ohessa, ja työalan työntekijöitä valmistui muun muassa sosionomeiksi ja työnohjaajiksi sekä osa suoritti päihdetyön ammattitutkinnon. Päihdetyön johtoryhmän jäsenille sekä koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta. Kaikissa yksiköissä on pidetty omia kehittämispäiviä, ja päihdetyön henkilöstö kokoontui yhteen keväällä Kiskon klinikalla tehden samalla kevätretken Fiskarsiin. Joulun alla koko henkilöstölle järjestettiin kokoontuminen Avo- ja jatkohoitoyksikössä sekä yhteinen joulupäivällinen.

16 14 Vuosikertomus 2008 Kehittämistyö Kalliolan kehittämisyksikkö Kalliolan kehittämisyksikön tehtävänä on toimia yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin parantamiseksi, luoda edellytyksiä ihmisten osallisuudelle yhteiskunnassa sekä uudistaa setlementtityötä kehittämishankkeiden ja uusien toimintamallien avulla. Kehittämisyksikkö tukee kehittämistoiminnan ja hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Yhteistyökumppaneita ovat Kalliolan muut toimintayksiköt, kunnat, useat kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut. Yksikön kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta, Askel, neuvontapalvelu Ne-Rå, Aktivoiva talousohjaus, Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta, Päihdeperhekeskus, Itä-Pasilan asukastalo sekä Hoitovalmennus ja Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille. Toimintoja toteutettiin työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteisvoimin. Sisällöiltään erilaisten toimintojen yhteisinä periaatteina olivat helppo saavutettavuus, ihmislähtöisyys, ihmisten arvostus ja luottamus. Toimintoja rahoittaa pääosin Raha-automaattiyhdistys. Toimintavuonna yksikössä jatkettiin kansalaistoiminnan sisällöllistä kehittämistä, täsmennettiin toimintojen seurantaa ja käynnistettiin strategiatyöskentelyä sekä eri toimintojen että koko yksikön osalta. Tämän myötä toiminnassa on aiempaa vahvemmin painottunut setlementtityön kehittäminen. Kehittämisyksikön eri toimintojen kautta on kertynyt tietoa ihmisten jokapäiväisistä ongelmista. Riittämätön perusturva aiheuttaa pitkäaikaista köyhyyttä ja lisää elämisen ongelmia, kuten myös asunnottomuus ja asunnon saamisen vaikeus. Järjestöjen toiminnoista on tullut tuki monille sellaisillekin sosiaali- ja terveyspalveluista syrjäytyneille, joiden avuntarpeisiin järjestötyön keinoin ei ole mahdollista vastata. Ihmisten on myös vaikea saada tietoa palveluista ja omista oikeuksistaan niiden saamiseen. Toiminta Askel Askel on Espoossa Pappilantien järjestökadulla toimiva matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Se perustettiin alun perin tueksi syrjäytyneille päihdeja mielenterveysongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Toiminnan kehittymisen myötä Askeleen on löytänyt myös laajempi kävijäjoukko. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa elämäntavan muutoksia ihmistä kunnioittavan kohtaamisen, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tuella. Askeleessa oli edelleen kolme työntekijää sekä lisäksi työllistettyjä ja vapaaehtoistoimijoita. Toimintavuoden huomattava muutos oli muutto uusiin, edelleen järjestökadulla sijaitseviin tiloihin. Kävijämäärät nousivat edellisvuosien tapaan (2008: 611 / kk: miehet 389, naiset 222) ja muuton aiheuttama notkahdus jäi väliaikaiseksi. Muutto toi mukaan uusia vapaaehtoistoimijoita. Edelleen suurimmalle osalle kävijöistä Askel toimi yhteisönä ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja elämäntilanteiden pohtimiseen. Yksilökeskusteluja työntekijöiden kanssa käytiin noin 400 ja erilaisiin ohjattuihin ja vertaisryhmiin sekä yhteisiin tapahtumiin osallistuminen jatkui vilkkaana. Työvoiman palvelukeskuksen ja Kehityspiikki oy:n kanssa jatkettiin päihdeongelmaisten työllistämisyhteistyötä. Askeleen toiminnassa oli mukana useita opiskelijoita. Valmistumassa on toiminnan arviointia palveleva opinnäytetyö, jossa on kartoitettu kävijöiden näkemyksiä Askeleen toiminnoista. Askel toimi edelleen osana Espoon järjestökadun kumppanuushanketta. Kumppaneina ovat Hyvä Arki ry, Espoon mielenterveysyhdistys, Espoon luonnonsuojeluyhdistys, Espoon aikuissosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus ja seurakunta. Myös Espoon päihdepalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiinnostavaksi on osoittautunut vilkkaana jatkunut jalkapallojoukkue FC Askeleen toiminta, jossa yhdistyvät vapaaehtoisuus, moniulotteinen vertaisuus ja päihdekuntoutumisen tuki. Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Neuvontapiste Ne-Rån toiminta perustuu Matalan kynnyksen neuvontapiste -projektissa ( ) kehitettyihin toimintamalleihin. Toiminta-ajatuksena on tukea kansalaisten omatoimista selviytymistä ja palvelujen saantia. Toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä sosiaalialan korkeakouluopiskelijoilla on olennainen osa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos ja Svenska

17 Vuosikertomus social- och kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Stadia sekä lähtien Metropolia. Työntekijöitä on kaksi. Toimintavuonna julkaistiin projektin loppuraportti sekä Kalliolan julkaisusarjassa että internet-sivuilla. Korkeakouluopiskelijoiden oppimisympäristöä koskeva raportti Ne-Rå som innovativ praktikinlärningsmiljö julkaistiin Finlandssvenska kompetenscenterin Työpaperit -sarjassa (Arbetspapper 3/2008). Neuvontatyötä jatkettiin sekä Ne-Rån Kalliossa sijaitsevassa toimitilassa että jalkautuvien neuvontapalveluiden avulla Pelastusarmeijan miesten asuntolassa ja Folkhälsanin Senioritalossa. Uusia jalkautumisen paikkoja olivat Kalliolan Itä-Pasilan asukastalo ja Helsingin sosiaaliviraston ruotsinkielinen perhekeskus. Jalkautumista toteuttivat opiskelijat. Jalkautuva työ olikin yksi toiminnan kehittämisalue, samoin opiskelijatoiminnan edistäminen ja asiakastyön osalta maahanmuuttajien asiointiin liittyvät kysymykset. Toiminnan seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen päätettiin nivoa strategiatyöhön, joka aloitettiin syksyllä Tiedottamisesta laadittiin suunnitelma Kalliolan setlementin tiedottajan kanssa. Toimintavuonna yhteydenottoja oli yhteensä 474. Asiakasmäärä pysyi lähes ennallaan. Yhteydenottajista maahanmuuttajia oli vajaa neljännes, mikä oli edellisvuotta enemmän. Huomattavaa on, että käyntien osuus kasvoi verrattuna puheluihin ja käyntien kestot sekä asiakkaiden toistuvat asioinnit lisääntyivät. Monilla asiakkailla oli useita huolen aiheita. Maahanmuuttajille puolestaan palvelujärjestelmän ymmärtäminen oli tavallista vaikeampaa. Heille annettiinkin muutaman kerran myös asiointitukea ja ohjattiin maahanmuuttajille kohdennettuihin palveluihin. Ryhmämuotoiset tutustumiskäynnit lisääntyivät, koska yhteistyötahot toivat omia asiakasryhmiään neuvontapisteeseen. Neuvontapisteestä tiedusteltiin eniten sosiaalipalveluista ja -etuuksista sekä haettiin lomakkeiden täyttöapua. Yhteydenottojen aiheet koskettivat enemmän asumiseen liittyviä asioita kuin toimeentulohuolia, mikä aiemmin oli yleisin aihe. Asumisaiheen tärkeys kertoi pääkaupunkiseudun vaikeasta vuokra-asuntotilanteesta sekä siitä, että Ne-Råssa voi saada samanaikaisesti tukea monenlaisten asioiden hoitamiseen. Myös Ne-Rån jalkautuvan neuvonnan toteuttamisella asuntolassa oli vaikutusta asumiskysymysten lisääntymiseen. Toinen merkittävä yhteydenoton aihe oli toimeentulotuen hakemiseen liittyvät ongelmat. Työasiat ja työttömyysturva askarruttivat erityisesti maahanmuuttajia, joita myös ohjattiin neuvontapisteeseen työvoimatoimistosta. Opiskelijat vastasivat neuvontatyöstä ja muista tehtävistä vakituisen henkilökunnan ohjaamina. Ne-Råssa oli 54 opiskelijaa yhteistyössä mukana olevista korkeakouluista sekä kaksi opiskelijaa Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Vapaaehtoisia opiskelijoita oli muutama. Opiskelijoille järjestettiin perehdytyskursseja ja osa heistä osallistui myös Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kurssille syksyllä Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta tarjoaa tuetun asumisen lisäksi vapaaehtoistoimintaa, vapaaehtoistyön koulutusta, ryhmätoimintaa, kohdennettua yksilötukea ja erilaisia kursseja. Yleisenä tavoitteena on tukea etenkin päihdehoidoissa ja lastensuojelun piirissä olleiden asumista ja elämänhallintaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sekä ammatillisen tuen keinoin. Toiminnasta vastaa kaksi työntekijää ja lisäksi mukana on vapaaehtoistoimijoita. Asumiseen liittyvän toiminnan pääkumppani oli edelleen Y-säätiö. Y- säätiön/y-asuntojen omistamiin huoneistoihin hakijoista kutsuttiin Tuetun asumisen kautta haastatteluun yhteensä 22 henkilöä, joista naisia oli neljä. Suurin osa oli päihdekuntoutujia ja osalla oli myös kriminaalitausta. Useimmilla oli velkaa, häiriöitä luottotiedoissa ja ongelmia talouden hallinnassa. Asunnon sai vuoden loppuun mennessä 11 henkilöä. Asumisen tukitoimiin kuuluivat vapaaehtoiset tukihenkilöt, palveluohjaus ja kohdennetut yksilötapaamiset. Asukkaita ohjattiin osallistumaan myös Kalliolan eri toimintoihin. Aktivoiva talousohjaus -projektin kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä, mm. työstettiin asunnon saamisen edellyttämiä velkojen maksusuunnitelmia. Erilaisia yhteydenottoja työntekijöiden ja asunnon hakijoiden, asunnon saaneiden sekä yhteistyökumppaneiden välillä oli tapaamisten lisäksi 352. Tuetun asumisen ja Y-säätiön yhteistyönä kehitettiin toiminnalle malli, jonka tarkoituksena on lisätä ja selkiyttää asumisen tukitoimia, yhteistyötä Y-sää-

18 16 Vuosikertomus 2008 Kehittämisyksikön eri toimintojen kautta on kertynyt tietoa ihmisten jokapäiväisistä ongelmista. Riittämätön perusturva aiheuttaa pitkäaikaista köyhyyttä ja lisää elämisen ongelmia, kuten myös asunnottomuus. tiön asukassihteereiden ja Tuetun asumisen työntekijän välillä sekä määrittää tarkemmin asunnonhakukriteerit. Y-säätiön ja Kalliolan setlementin välille solmittiin yhteistoimintasopimus, joka selkiyttää muun muassa toimintaa vuokrarästi- ja asumishäiriötapauksissa. Asumisen tukea lisättiin tarjoamalla uudelle asukkaalle työntekijän tukea ensimmäisen asumisvuoden aikana. Tuki on osittain säännöllistä, osittain lisätukea tarvittaessa sekä akuuttia kriisitukea. Y-säätiön lisäksi toiminta linkittyi Turun kaupunkilähetyksen ja Tampereen setlementti Naapurin tuetun asumisen toimintoihin. Yhteistyötä tehtiin myös muiden asumisen tukitoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Arviointiin, vertaisarviointiin ja kehittämiseen liittyvät tapaamiset järjestettiin maaliskuussa ja syyskuussa. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä oli toiminnassa mukana 32, tukisuhteita oli 13. Tuensaajien ikä vaihteli vuoden välillä. Tukea hakevien elämään liittyi yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia, lähisuhdeväkivaltaa sekä asumiseen liittyviä ongelmia. Tukihenkilöille järjestettiin toiminnanohjausta, perehdytystä ja virkistäytymistä. Uutena tukimuotona käynnistettiin tukihenkilöille ja tuettaville tarkoitettu olohuonetoiminta. Tuetun asumisen työntekijät osallistuivat aktiivisesti koko Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Syksyllä järjestettiin toisen kerran Kalliolan yhteinen vapaaehtoistyön johdantokurssi ja työstettiin esite Kalliolan vapaaehtoistoiminnoista. Toinen työntekijä vetää Kalliolan vapaaehtoistoimintaa suunnittelevaa tiimiä. Vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa kehitetään myös Kalliolan kansalaistoiminnan foorumilla. Se kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Aktivoiva talousohjaus projekti ( ) Projektissa työskennellään taloudellisissa vaikeuksissa olevien, pääasiassa päihde- ja kriminaalitaustaisten henkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä kanssa. Tavoitteena on tukea heitä talous- ja velka-asioiden selvittämisessä ja talouden hallintaan saamisessa. Projektin tarkoitus on myös lisätä näiden asiakkaiden parissa työskentelevien tietoutta talouteen liittyvistä asioista sekä tuottaa talousohjauksen malli ja talousohjausopas. Työntekijöiden lukumäärä on vaihdellut yhdestä kahteen. Hankkeen toimintamallin mukaisesti talousohjauksessa otetaan huomioon asiakkaan koko elämäntilanne ja sovitetaan talouteen liittyvien asioiden hoito sen mukaiseksi. Suurelle osalle asiakkaista taloudellisen tilanteen selvittäminen on vaativaa ja he tarvitsevat tukea prosessin eteenpäin viemiseen. Tyypillisellä asiakkaalla on velkaa alle Se muodostuu ulosoton, perintätoimistojen, Oikeusrekisterikeskuksen ja kaupungin perimistä sairaudenhoitoon liittyvistä laskuista, vanhoista vuokrarästeistä, sakoista, korvauksista ja muista vanhoista julkishallinnollisista laskurästeistä. Velkaantumiseen on vaikuttanut päihteiden käyttö ja tilanteen ratkaisemiseen vaikuttaa työttömyys. Toimintavuoden aikana suurin osa asiakkaista tuli talousohjaukseen erilaisten yhteistyötahojen lähettäminä. Verkostomaisen työskentelyn onnistumisesta kertoo, että yhteensä 29 yhteistyökumppania lähetti asiakkaitaan ohjaukseen, jota annettiin sekä omassa toimipisteessä että jalkautuvasti työskennellen. Asiakastapaamisia kertyi 133. Lisäksi talousohjausinfoja ja koulutustilaisuuksia pidettiin 15. Niihin osallistui yhteensä 102 henkilöä. Ohjausta annettiin myös netin ja puhelimen välityksellä. Toimintavuoden alussa voimaantullut laki velkojen vanhentumisesta näyttäisi motivoineen osan asiakkaista aloittamaan velkojensa selvittämisen. Toisaalta juuri tähän asiakasryhmään talouden taantumat osuvat herkästi, mikä näkyi työssä jo loppuvuonna. Työssä olevista asiakkaista suuri osa oli ollut työelämässä vain vähän aikaa ja kouluttamattomina he myös olivat ensimmäisten irtisanottujen joukossa. Asiakkaiden asuntojen saantia puolestaan vaikeutti se, että osa vuokranantajista muutti asukasvalintaansa siten, että vanhojen rästivuokrien lisäksi luottotietorekisterissä näkyvät merkinnät estivät asunnon saannin. Asunnottomuus teki työllistymisen usein mahdottomaksi, päihdekuntoutujien hoitojaksoja asuntoloissa oli jatkettava ja liian suurissa ja / tai kalliissa asunnoissa asuvat asiakkaat eivät saaneet vaihdettua asuntoaan heille sopivampaan. Toimintavuonna järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön, talous- ja velkaneuvonan, Helsingin seurakuntayhtymän ja Suojatie ry:n kanssa neljä koulutuspäivää taousohjauksesta. Osallistujina oli päihdetyöntekijöitä, diakoniatyöntekijöitä, palveluohjaajia sekä sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia,

19 Vuosikertomus yhteensä 68 henkilöä. Palautteen mukaan koulutukset koettiin tarpeellisiksi ja lisäkoulutusta toivottiin. Hoitovalmennusprojekti ( ) Projektissa työskenneltiin hoitoa tarvitsevien, mutta sen ulkopuolella olevien huumeriippuvaisten kanssa. Hanke tarjosi tukea hoitoon valmentautumiseen ja toisaalta lääkkeellisistä hoidoista irrottautumiseen. Projektissa kehitettiin saatujen kokemusten ja huumeiden käyttäjien hoitoa koskevan tietoaineksen pohjalta hoitovalmennusmalli, jota voidaan soveltaa huumeriippuvaisten kanssa työskentelyssä. Vuoden 2008 alkupuolella viimeisteltiin projektin loppuraportti, joka julkaistiin Kalliolan setlementin julkaisusarjassa. Raportti sisältää toiminnan kuvauksen ja arvioinnin lisäksi myös projektin toimintamallin esittelyn. Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projekti ( ) Projektissa on kehitetty toimintamalli, jota soveltamalla voidaan ehkäistä ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta. Mallin perusajatuksena on tukea ikäihmisiä hankkimaan tietoteknistä osaamista ja oppimaan sen soveltamista arkielämässä keskinäiseen tukeen perustuvan vertaisverkoston avulla. Hankkeessa ikäihmisten opettajat ovat koulutettuja vertaistuutoreita. Toimintamallissa yhdistyy tavoitteellinen ja mielekäs yhdessä toimiminen sekä sosiaalinen vuorovaikutus ikäihmisten elämänlaatua vahvistavalla tavalla. Projekti ylläpiti Senioreiden tietotupia Senioritalo Sandelsissa Töölössä, Pihlajamäen lähiöasemalla ja Itä-Pasilan asukastalossa. Asiakaskäyntejä yhteensä noin Tietotuvissa toteutettiin myös vertaistuki- ja muut koulutukset, puhelinneuvonta ja hoidettiin kotikäyntiasioinnit. Vertaistukihenkilöille järjestettiin koulutuksia ja opintoretkiä. Senioritalo Sandelsin tietotuvassa järjestettiin kolme avointa luentotilaisuutta. Yhdessä ET-lehden kanssa järjestettiin käytettävyystesti kännyköiden soveltuvuudesta ikäihmisille. Ikäihmisille kohdennettuja tukipalveluita ja oppimismateriaaleja sisältävä Senioriportaali julkaistiin vuonna 2007 ja sen kehittäminen jatkui. Kartoitettiin internetin yhteisöllisten palvelujen soveltuvuutta seniorikansalaisille ja tehtiin teeman pohjalta haastatteluja ja tarvekartoituksia. Portaalissa julkaistiin uutisotsikoita yhteistyössä Uuden Suomen kanssa sekä avattiin blogi, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjoittivat ajankohtaisista vanhustyön aiheista. Hankkeen pääyhteistyökumppanit olivat Raha-automaattiyhdistys, Microsoft, Kalliolan kansalaisopisto, Doberman consulting ja Vanhustyön keskusliitto.

20 18 Vuosikertomus 2008 Hankkeessa työskenteli projektivastaava, koordinaattori ja tuntitoiminen kouluttaja. Tämän lisäksi projektissa toimi 18 vapaaehtoista kouluttajaa. Itä-Pasilan asukastalo -projekti ( ) Projekti käynnistyi maaliskuussa, jolloin asukastalo avattiin. Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Projekti on Kalliolan setlementin ja Helsingin kaupungin kumppanuushanke. Kaupunki on Raha-automaattiyhdistyksen ohella toiminnan rahoittaja. Kalliolan Nuoret on yksi asukastalon toimijoista ja yhteistyötä tehdään myös muiden Kalliolan toimintojen kanssa. Asukastalossa on olohuone, tietotupa ja kahvinurkkaus sekä keittiö ja eri kokoisia ryhmä- / askartelutiloja, joita asukkaat ja järjestöt voivat varata myös omaan käyttöönsä. Työntekijöitä on kaksi. Toimintavuonna asukastalolle luotiin säännölliset aukioloajat ja toiminnalliset rakenteet. Tärkeäksi kävijöiden yhteiseksi foorumiksi muodostui asukastaloparlamentti. Kävijämäärien kasvaessa oli tarpeen työstää yhteistyön ja yhteisten tilojen käytön pelisäännöt. Tiedotustoimintaa on tehty Pasilan Uutisten, lehtisten ja sosiaali- ja terveyspuolen virastojen sekä järjestöjen kautta. Keväällä käynnistyivät ensimmäiset harrastus- ja vertaistukiryhmät. Vuoden loppuun mennessä toiminta oli monipuolistunut ja mukaan oli tullut runsaasti eri asukasryhmiä edustavia eriikäisiä Pasilan asukkaita. Ikäihmisten toimintoja olivat mm. venyttely, muistijumppa, tietotupa ja seniorikahvila. Lapsille oli tarjolla tukea läksynlukuun ja Kalliolan Nuorten vetämiä ryhmätoimintoja ja jalkapalloa. Myös olohuone otettiin käyttöön. Soppapäivät vetivät väkeä yhteisen aterioinnin pariin. Yhteisissä tapaamisissa syntyi toimintaideoita, esimerkiksi terveyspiste, jossa vapaaehtoisena toimiva terveydenhoitaja mittaa verenpaineita, antaa neuvontaa, kuuntelee ja keskustelee. Muitakin toimintoja, kuten bändi, shakkikerho ja suomenkielen opetus maahanmuuttajille, ikään kuin käveli sisään asukastaloon vapaaehtoistoimijoiden mukana. Yhteensä vajaan vuoden toiminta-aikana kävijöitä oli noin Kävijämäärä ei sisällä Kalliolan Nuorten toimintoja. Asukastalo oli myös aktiivinen paikallinen toimija ja se on edustettuna eri foorumeissa ja yhteistyöverkostoissa. Tärkeitä verkostoja ovat EAPN-Fin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto, East team aluefoorumi, varhaisen tuen tiimi ja alueellisen työn työryhmä sekä Pasila-seura. Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille -projekti ( ) Projektin tarkoituksena on kehittää matalan kynnyksen kohtaamispaikka huumeriippuvaisille, erityisesti heille, jotka ovat suuntautumassa päihteiden käytöstä irrottautumiseen, hakeutumassa hoitoon tai siirtymässä pois lääkkeellisistä hoidoista. Toiminta tukee omalta osaltaan asiakkaiden arjessa pärjäämistä ja elämänmuutoksia tärkeänä osana huumeriippuvaisten hoito- ja tukiverkostoa. Projektissa sovelletaan ja kehitetään edelleen Hoitovalmennusprojektissa työstettyä toimintamallia. Kohtaamispaikkaan kehitetään myös huumetyön oppimisympäristöä. Projekti toteutetaan Kalliolan setlementin, A-klinikkasäätiön ja Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kumppanuushankkeena. Työntekijöitä hankkeessa on kaksi. Toimintavuoden aikana kohtaamispaikalle etsittiin, remontoitiin ja kalustettiin tila, joka avattiin marraskuussa. Kohtaamispaikka nimettiin Linkiksi ja projekti sai uudeksi nimekseen Linkki tukea huumeriippuvaisille. Toinen työntekijä työskenteli koko vuoden ajan viikoittain Vinkki-terveysneuvontapisteissä, joissa voidaan saada yhteyksiä Linkin toiminnasta hyötyviin asiakkaisiin. Asiakkaiden löytäminen ja luottamuksen herättäminen on vaikea tehtävä, mutta vuoden lopulla ensimmäiset asiakkaat tulivat toiminnan piiriin. Toiminnasta on myös tiedotettu monien verkostojen kautta. Projektille koottiin ohjaus- ja johtoryhmä. Päihdeperhekeskus -projekti ( ) Päihdeperhekeskus-projektissa (Perhe elämään -projekti) on kehitetty tukimuotoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä päihteiden aiheuttamia haittoja perheissä. Kehittämistyössä on keskitytty sellaisiin tuen muotoihin, jotka huomioivat perheen eri jäsenet tarpeineen. Tavoitteena on ollut myös kehittää päihdeperhekeskusmalli, jota voidaan soveltaa autettaessa päihteiden käytön vuoksi vaikeuksissa olevia perheitä. Verkostoyhteistyönä toteutetun hankkeen osapuolina ovat Kalliolan päihdetyö, lastensuojelutyö ja sosiaalinen nuorisotyö. Sisäisten yhteistyöver-

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (8) 41 Lausuntopyyntö: Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Palveluasuminen (235), tuettu asuminen (199) ja tehostetusti tuettu asuminen (40) Asukkaita 474 Työntekijöitä 185 - Budjetti 14,1 milj. Auroratalo

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä Toimijat Satakunnan Syöpäyhdistys MLL, Satakunnan piiri FinFami Satakunta ry Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seurakuntayhtymä Satakunnan

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset Henna Leppämäki 11.10.2016 Asiakasmäärän kehitys Uudet asiakkaat 2016: Tammikuu: 33 Helmikuu: 36 Maaliskuu: 43 Huhtikuu: 34 Toukokuu: 34 Kesäkuu:

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Arvot, yhteisöllisyys

Arvot, yhteisöllisyys Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2009 Arvot, yhteisöllisyys yy Lievestuoreen Setlementti ry 200 00 2009 SETLEMENTIN TOIMINTA TUKEE IHMISEN HYVÄÄ ELÄMÄÄ 201 00 Setlementin toiminta tukee ihmisen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot