VUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n, Kalliolan Nuoret ry:n ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön muodostama yhteenliittymä, setlementti. Se toimii palvelujen tuottajana, kansalaisjärjestönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kalliolan työaloja ovat lastensuojelutyö, nuorisotyö, kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, seniorityö, vammaistyö, rikosten ja riitojen sovittelutoiminta sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton ja Setlementtinuorten liiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n sekä on mukana pääkaupunkiseudun rikosuhripäivystystoiminnassa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys ja näin osa kansainvälistä setlementtiliikettä. 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavia arvoja ovat erilaisuuden hyväksyntä, luottamus ihmisen ja yhteisöjen kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, tasa-arvoisuus ja yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Kalliolan toiminta-ajatuksena on auttaa ja tukea ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa asiantuntijapalvelujen ja kansalaistoiminnan avulla. Poliittisesti Kalliola on sitoutumaton. Uskonnollisesti se toteuttaa avaraa ekumeenista ajattelua. Vuosi 2009 oli Kalliolan setlementin 90-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden sloganiksi valittiin Ihmisistä hyvä tulee. Juhlavuosi käynnistyi helmikuussa järjestetyllä Sipin päivän vastaanotolla, jonka yhteydessä julkaistiin Kalliolan setlementin uusi logo ja tunnus. Muita juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia olivat työntekijöiden koulutus- ja virkistyspäivä Kulttuurikeskus Sofiassa, Kalliola Rock Alppipuistossa, kansalaisjuhla Kalliolan setlementtitalossa, hallituksen ja työntekijöiden juhlaillallinen Paasitornissa, juhlaseminaari ja pääjuhla Kalliolan setlementtitalossa sekä Kallion kirkossa järjestetty juhlajumalanpalvelus. Juhlapuhujana pääjuhlassa oli tasavallan presidentti Tarja Halonen. Juhlavuoden marraskuussa julkaistiin Kalliolan 90-vuotishistoria Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta Kalliolan setlementti Kirjan kirjoitti historioitsija FT Jarmo Peltola. Vuoden 2009 aikana Suomi ajautui syvään talouslamaan. Kalliolan palvelutuotannon osalta se merkitsi päihdepalvelujen myynnin rajua alenemista. Toimintavuoden keväällä Nurmijärven klinikan käyttöaste putosi noin 50 prosenttia alkuvuoteen verrattuna ja pysyi alhaisena koko loppuvuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsi työntekijöiden lomautuksia ja myöhemmin irtisanomisia. Myös Kiskon klinikan ja Avomyllyn käyttöasteet olivat huomattavasti edellisvuotta alhaisempia. Toisaalta Kalliolan setlementin rooli kansalaistoiminnan ylläpitäjänä vahvistui edelleen. Ihmisten tarve tulla yhteen, tuntea yhteisöllisyyttä ja tukea toinen toisiaan on laman myötä kasvanut. Tämä näkyi kävijämäärien kasvuna ja yhteistyöverkostojen vahvistumisena kaikissa Kalliolan kansalaistoiminnan keskuksissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Erityisen vahvaa tämä kehitys on ollut Pasilan asukastalossa. Kalliolan ylläpitämä kansalaistoiminta on uudenlaista kaupunkisosiaalityötä. Sille on ominaista vahva verkottuminen ja kumppanuus alueella toimivien järjestöjen, asukasyhdistysten, seurakunnan, kaupungin sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ihmisten elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Yhtenä keskeisenä voimavarana työssä ovat vapaaehtoistyöntekijät, joita Kalliolan yhteydessä toimii yli sata. 1

2 Vapaaehtoistyöntekijät toimivat muun muassa nuorten vertaistukijoina, ikäihmisten atk-tutoreina, rikosten ja riita-asioiden sovittelijoina, itsenäistyvien nuorten tai päihdeongelmista toipuvien asumisen tukihenkilöinä. Toimintavuoden aikana Kalliolan toiminta laajeni edelleen lastensuojelutyön alueella. Helmikuussa perustettiin Kalliolan seitsemäs lastensuojelulaitos, Alppikylän nuorisokoti, jonka palvelut ostaa Espoon kaupunki. Lastensuojelutyö laajentui myös avohuollon puolelle Kalliolan käynnistettyä Tehostetun perhetyön hankkeen. Hanke toimii Kalliolan vastaanottokodin tiloissa yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Vuonna 2008 tulipalossa tuhoutuneen Mäkirinteen nuorisokodin uusi toimitalo valmistui toimintavuoden heinäkuussa, jolloin nuorisokoti muutti takaisin Hausjärvelle oltuaan reilun vuoden ajan väliaikaistiloissa Hyvinkään Ridasjärvellä. Kalliolan setlementti jatkoi jo vuoden 2008 lopulla käynnistettyä koko taloa koskevaa strategiatyöskentelyprosessia, jonka tarkoituksena on arvioida setlementtiarvoja ja niiden soveltamista käytäntöön arjen työssä sekä määritellä Kalliolan toiminnalliset painopistealueet seuraavien vuosien ajalle. Prosessi saadaan päätökseen vuoden 2010 keväällä. Toimintavuoden keväällä viestintäministeri Suvi Linden myönsi Kalliolalle Ray:n rahoittamasta Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta-projektista Vuoden osaamistunnustuksen. Tunnustuksen perustana oli Kalliolan tekemä työ seniorikansalaisten tietoteknisten valmiuksien kehittämiseksi ja tukemiseksi. Kalliolan setlementissä työskentelee noin 220 kokopäiväistä työntekijää, noin 300 tuntityöntekijää ja yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. 2. KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan Kannatusyhdistys ry ylläpitää Kalliolan kansalaisopistoa, Kiskon ja Nurmijärven päihdeklinikoita avo- jatkohoitopalveluineen, Alppikylän, Kalliolan, Kilon, Matarin, Mäkelänkadun ja Mäkirinteen nuorisokoteja, Espoon vastaanottokotia, Ryhmäkoti Jatkoa, Espoon kihlakunnan alueen sovittelutoimistoa, Ikäihmisten tietotupia sekä useita kansalaistoiminnan keskuksia pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2009 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n henkilökuntaan kuului 171 kokopäivätoimista työntekijää, 271 tuntityöntekijää, 166 kansalaisopiston tuntiopettajaa sekä noin 60 vapaaehtoistyöntekijää kansalaistoiminnan piirissä. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimeämät edustajat toimivat Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan ja S-Asunnot Oy:n ja Suomen Ässäkodit Oy:n hallituksissa, Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa, Kalliolan Nuoret ry:n johtokunnassa, Setlementtinuorten liiton työvaliokunnassa ja Setlementtityön neuvottelukunnassa, Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmässä Päivytissä, Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetyöryhmässä ja työvaliokunnassa, Heikki Waris instituutin johtoryhmässä, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan johtoryhmässä, Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton hallituksessa, Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen hallituksessa sekä lukuisissa muissa verkosto-, kumppanuus- ja yhteistyöhankkeissa Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa ja varapuheenjohtajana johtaja Marja-Riitta Mäkinen. Hallituksen muina jäseninä toimivat YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo-Saramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Hallitus piti seitsemän kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 28.4, syyskokous ja ylimääräinen yhdistyskokous

3 Hallituksen asettaman rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, muina jäseninä Kalliolan rakennuttajakonsultti, rakennusmestari Timo Halonen sekä tarvittaessa Kalliolan eri työalojen edustajat. Toimikunta piti seitsemän kokousta. Keskeisin rakennushanke oli tulipalossa tuhoutuneen Mäkirinteen nuorisokodin uudisrakennustyö. Talo valmistui heinäkuussa. Kalliolan setlementin johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talouspäällikkö Tuija Lankinen, rehtori Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lastensuojelutyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöpäällikkö Matti Pihkala ja Kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 12 kokousta sekä kaksi koulutus- ja strategiaseminaaria. Toimintavuoden kesällä Kalliolaan palkattiin henkilöstöpäällikkö. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa henkilöstöprosesseista vastaaminen, työsuojeluasiat, työterveyshuollon yhdyshenkilönä toimiminen, työhyvinvointiasiat, työntekijäkoulutuksen koordinointi, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat sekä työsopimuksiin liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen talon sisällä. Kalliolan henkilöstöön kohdistuvana kehittämishankkeena käynnistettiin syksyllä vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävän koulutuskokonaisuuden Dialogista virtaa suunnittelu. Koulutushanke toteutetaan yhteistyössä Johtamistaidon Opiston kanssa. Hankkeelle saatiin Työsuojelurahaston kehittämisavustus. Hanke toteutetaan vuosien 2010 ja 2011 aikana Talous Taloustoimistossa työskentelivät talouspäällikkö, pääkirjanpitäjä ja kirjapitäjä. Taloustoimisto tuotti kaikki Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n taloushallinnon palvelut. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Tom Sandell KHT, JHTT ja Risto Ekholm KHT. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n toiminnan tuotot olivat toimintavuonna euroa (vuonna euroa) sisältäen RAY:ltä saatuja toiminta- ja kehittämistyön avustuksia euroa. Valtionavustusta Kalliolan Kannatusyhdistys ry sai yhteensä euroa, josta kansalaisopiston osuus oli ( ). Helsingin kaupungin avustus opistolle oli euroa ( euroa). Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n varsinaisen toiminnan tulos oli vuonna ( euroa) ja rahoituserien jälkeen ( euroa). Poistot on tehty suunnitelmapoistojen mukaisesti yhteensä euroa ( ). Summa sisältää Mäkelänkadun vuokratiloista luopumisesta johtuvan alaskirjauksen. Yhdistyksen pitkäaikainen velka oli tilikauden päättyessä ( euroa) Tietohallinto Tietohallinnossa jatkettiin sovittujen kehityshankkeiden toteuttamista toimintavuoden aikana.tavoitteena oli parantaa tietoteknisen ympäristön toimivuutta ja tietoturvaa sekä tuottaa organisaation eri yksiköille toimintaa helpottavia järjestelmäratkaisuja. Keskeisimmät kehittämishankkeet olivat uusien kotisivujen tuottaminen uudistuneen graafisen ilmeen myötä, uuden nykyaikaisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto päihdehuollon yksiköissä sekä palvelininfrastruktuurin uudistaminen ja virtualisointi. Lisäksi tietohallinnossa aloitettiin järjestelmällinen tietoturvan johtaminen ja Kalliolan intranet-sivuston toteutus yhteistyössä viestinnän kanssa Viestintä Kalliolan setlementin viestinnästä vastaavat toiminnanjohtaja sekä tiedottaja. Viestinnällisesti toimintavuosi oli vilkas, sillä 90-vuotisjuhlavuoden alussa Kalliolan setlementin visuaalinen ilme uudistettiin. Kalliola sai myös paljon medianäkyvyyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkausten seurauksena. Visuaalisen ilmeen uudistaminen merkitsi uuden logon ja tunnuksen käyttöönottoa sekä painotuotteiden uudistamista. Samalla uusittiin setlementin www-sivusto, jonka rakenne suunniteltiin palvelemaan entistä 3

4 paremmin Kalliolan asiakkaita. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös sisäisen viestinnän vahvistamiseen tähtäävä intranet-hanke, joka valmistuu vuoden 2010 aikana Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa 100% Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan osakekannasta, kun se osti toimintavuoden keväällä Suomen Setlementtiliiton ja Setlementtinuorten liiton omistuksessa olleet yhtiön osakekirjat. Yhtiö omistaa Kalliolan setlementtitalon osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki. Talo sijaitsee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n omistamalla tontilla. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eija Venetkoski-Kukka ja muina jäseninä Pentti Lemmetyinen ( saakka), Timo Lemmetyinen ja Jouko Kalliomaa ( alkaen). Yhtiön toimitusjohtajana toimi Timo Lemmetyinen S-Asunnot Oy S-Asunnot Oy on Asuntorahaston hyväksymä yleishyödyllinen sosiaalinen asunnontuottajayhteisö, jonka taustayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto, Setlementtinuorten liitto ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry. S-Asunnot Oy tuottaa ja ylläpitää Ässäkoteja, jotka tarjoavat vuokra-asumista erityisesti yksinasuville. Asumisessa painotetaan sosiaalista talonmiestoimintaa, asukastoimintaa, turvallisuutta ja häiriötilanteiden nollatoleranssia. S-Asunnot Oy:n kerrostalot sijaitsevat Malmilla, Pohjois-Haagassa, Viikissä, Espoon Muurlassa ja Tampereella Hervannassa. Asuntoja niissä on yhteensä KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Suomen setlementtiliikkeen 18 kansalaisopiston joukkoon kuuluva Kalliolan kansalaisopisto on yksi Suomen 205 kansalaisopistosta. Opiston toiminta on ihmisläheistä ja kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Kalliolan kansalaisopiston johtokuntaan kuuluivat sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa, YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, johtaja Marja-Riitta Mäkinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo- Saramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski- Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Johtokunta kokoontui neljä kertaa. Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Opisto tarjoaa kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Toiminta tukee ihmisen persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Kursseja tarjotaan kielissä, liikunnassa, terveydessä, taide- ja taitoaineissa, kulttuurintuntemuksessa, maailmankatsomuksellisissa aineista ja tietotekniikassa. Pääasiallisesti opisto toimii Kalliolan setlementtitalossa. Lisäksi tiloja vuokrattiin Opetusvirastolta ja yksityisiltä tahoilta. Järvenpäässä setlementti Louhelan tiloissa toteutettiin liikuntaryhmiä ja nukkekotikurssi Toiminta Opiston kielitarjonnassa painotus oli harvinaisemmissa kielissä, joissa tarjottiin myös mahdollisuus edetä opinnoissa alkeiskurssien jälkeen. Ohjelmassa oli hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa, hepreaa, swahilia ja albaniaa. Opiskelijoilla oli tavallisen lähiopetuksen lisäksi myös mahdollisuus opiskella englantia ja ranskaa sähköpostitse omassa tahdissaan. Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa aloitettiin suomen kielen opetus, jonka pedagogiikkaa ja sisältöä suunniteltiin yhdessä vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Kulttuurintuntemusta käytännön tasolla lisättiin japanilaisen ja afrikkalaisen ruoan valmistamisen kursseilla, 4

5 jotka järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen kanssa. Kurssit pidettiin Helsingin yliopiston opetuskeittiössä. Sandelsin tietotekniikkatiloissa järjestettiin ikäihmisille suunnattuja tietotekniikka- ja digikuvakursseja, joilla käytettiin ikäihmisten tietotekniikan opetukseen kehitettyä Tikas-menetelmää. LiikeStudio mahdollisti liikuntakurssitarjonnan laajentamisen ja monipuolistamisen. Tilassa järjestettiin pehmeän liikunnan kursseja ja tanssikursseja. Näiden tarjonta eriytyi lajien sisällä. Opiskelijat etsivät juuri tiettyä tanssin lajia, kuten balettia, salsaa, afroa, butohia, luovaa tanssia ja kuntotanssia. Myös jooga on eriytynyt suuntauksiin, kuten yinjooga, astanga, Iyengar, hatha ja flow. Opisto-ohjelmaan on vakiintunut maksuton Löydä oma lajisi -kokonaisuus, jossa opiskelijoilla oli syksyllä mahdollisuus kokeilla liikuntalajeja maksutta. Lajeina olivat Luova tanssi, Balettia aikuisille ja Yin-jooga. Taide- ja taitoaineiden tilassa, Pajassa, kokoontuivat kaikki keramiikkaryhmät sekä lyijylasi ja posliinimaalaus. Matalankynnyksen kursseja laajennettiin kattamaan myös taide- ja taitoaineita. Aiemmin alkaneita kursseja Ensiaskeleita maalaukseen, Piirustuksen koukerot kuviksi ja Akvarellimaalausta empiville ja hapuileville jatkettiin. Mielenkiintoisia uusia kädentaidon kursseja olivat esimerkiksi Olkihimmeli ja Kierrätyskorut. Musiikissa alkoi uusi Kansanlauluja meiltä ja muualta -kurssi. Yhteistyö Helsingin Ikäihmisten yliopiston kanssa alkoi keväällä. Opiston rehtori ja koulutussuunnittelija tekivät CIMOn rahoituksella tutustumiskäynnin Italiaan, missä vierailukohteina olivat Veronan ja Vicenzan ikäihmisten yliopistot. Syksyllä opistossa käynnistyi kaksi Ikäihmisten yliopiston opintopiiriä, Ikkunoita Italian kulttuuriin, ja Italian taidetta käsittelevät luennot. Lisäksi opistossa kokoontui kaksi taidehistorian seminaaria, joissa käsiteltiin Espanjan taidetta ja Picassoa Kehittäminen Opiston kurssitoimintaa kehitettiin Opetusministeriön myöntämän opintoseteliavustuksen turvin. Avustuksen kohteina olivat työttömät, 63 vuotta täyttäneet, eläkeläiset ja oppimisvaikeuksia kokevat. Avustusta kohdennettiin liikuntaryhmiin, taide- ja kädentaitoryhmiin, tietotekniikkaan sekä lukupiiriin. Myös yksi matalankynnyksen ranskan kurssi oli avustuksen piirissä. Opisto-ohjelman sisältöä, työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 21.4., ja Tuntiopettajille järjestettiin koulutuspäivä 3.9. Päivän aikana käsiteltiin opiskelijoiden oppimisvaikeuksia, luennoitsijat olivat Kuntoutussäätiön Opi oppimaan -projektin asiantuntijoita. Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton järjestämälle opistopäivälle Helsingissä ja Auralassa järjestetyille Setlementtityön päiville Opiston rehtori ja koulutussuunnittelija suorittivat Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitoksen toteuttaman viiden opintopisteen koulutuksen Vapaan sivistystyön filosofia, historia ja ajassa uusiutuminen Yhteistyö Opisto oli mukana Kalliolan setlementin sisäisten verkostojen toiminnassa. Yhteistyössä Ryhmäkoti Jatkon kanssa järjestettiin edelleen Taidekurssi vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille. Ryhmä kokoontui Senioritalo Sandelsissa. Yhteistyössä Neuvontapiste NeRån kanssa järjestettiin maahanmuuttajille suunnattu Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi. Opisto osallistui Kansalaistoiminnan foorumi -työryhmään ja oli mukana Kalliolan setlementissä järjestetyssä vapaaehtoistyön koulutuksessa, joka toteutettiin Opisto osallistui pidetyn setlementin 90-vuotis-juhlien kansalaisjuhlan järjestelyihin. Kalliolan Senioripalvelusäätiön kanssa järjestettiin Sandelsissa Kesäkauden avajaiset Opiston edustaja osallistui Senioripalvelusäätiön valtuuskunnan toimintaan. Opiston edustaja toimi Kalliolan koulutustyöryhmässä, joka vastasi koko henkilöstölle suunnatun koulutuspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta. Päivä toteutettiin Yhdessä Helsingin toisen setlementtiopiston, Toimelan opiston, kanssa järjestettiin ikäihmisten retki Senioritalo Sandelsiin 8.1. Opisto oli edustettuna Kalliolan 90-vuotishistoriikin suunnittelusta vastaavassa työryhmässä. Opiston edustaja osallistui Ikäihmisten tietotekniikka -hankkeen ja Senioripalvelusäätiön Voimaa vanhuuteen -hankkeen ohjausryhmiin. 5

6 Zonta-naisjärjestön kanssa järjestettiin filippiiniläisille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta. Opettajina toimivat vapaaehtoiset Zonta-järjestön naiset. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt viikoittaiset tuutor-työpajat toimivat edelleen aktiivisesti. Työpajat olivat avoimia kaikille seniori-ikäisille. Lastensuojelun keskusliiton kanssa järjestettiin Erovanhempien Tukikeskus NEUVO:ssa eroryhmä sekä keväällä että syksyllä. Yhteistyö Helsingin kaupungin Pihlajamäen aluetyön kanssa jatkui. Yhteistyössä jatkettiin ompelukurssin järjestämistä Pihlajamäen lähiöasemalla. Yhteistyö Kuntoutussäätiön Opi oppimaan -projektin kanssa tuotti oppimisvaikeuksista kärsiville suunnatun Opi oppimaan -kurssin Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutussuunnittelija, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Opiston vahtimestaripalveluista huolehdittiin yhteistyössä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi kanslia-apulaisina ja iltavahtimestareina toimi tuntityöntekijöitä. Opetus tapahtui noin 150 tuntiopettajan voimin. Ajalla opistossa oli työhöntutustumissopimuksella Invalidiliiton Seesam-työvalmennuksen harjoittelija Tiedottaminen Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin sekä eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla Talous Valtionosuus euroa ( euroa vuonna 2008) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä (10909) Helsingin kaupungin avustus ( euroa). Avustus käytettiin erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumisen mahdollistamiseksi Tapahtumia Yksinlauluryhmän klassisen musiikin konsertti 4.4. ja Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa , avajaistapahtuma Kalliolan suuren viihdeorkesterin konsertit Kalliolassa ja Malmitalossa, kapellimestarina Lasse Myllymaa Filippiiniläinen perinnejuhla 4.5. Kalliola Rock Alppipuistossa 1.8., Black Snake, Aides, Es'Ou'Es, Tumppi Varonen & Stefan Piesnack, Jylhä, Matthew John Band, Reino Nordin Dynamic Duo, Manboy, Then Bird Things, Gommi & Pommi sekä Nieminen & Litmanen. Yhteistyössä mukana Helsingin Kulttuurikeskus, Kalliolan Nuoret ry, Kivikon Kumppanuusnuorisotalo, S-Asunnot ja Helsingin Nuorisoasiainkeskus Kalliolan henkilökunnan koulutuspäivä Kansalaisopiston tuntiopettajien pikkujoulutapahtuma Luentoja Muisti ja oppiminen Oppimistyylit ja strategiat Omaishoitaja ja kodin ergonomia Italian taide: Renessanssin maalaustaide Italian taide: Venetsian maalaustaide Italian taide: Modernismi ja nykytaide Italian taide: Herkkuja Italiasta esimerkkinä jouluruokaperinne 6

7 Mikä on koskettelukirja? Mitä on kiinalainen kalligrafia? Opetustunteja Opiskelijoita LASTENSUOJELU Kalliolan Setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna seitsemästä erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kalliolan ylläpitämiä laitoksia olivat Alppikylän nuorisokoti, Kalliolan nuorisokoti, Kilon nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Mäkelänkadun nuorisokoti, Mäkirinteen nuorisokoti ja Kalliolan vastaanottokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 50 hoitopaikkaa. Kaikki hoitopaikat myytiin ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliola tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä oli kolme asumisharjoittelu asuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan lastensuojelun yksiköt ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. Kaikki yksiköt osallistuivat Kalliolan lastensuojelutyön strategiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on luoda lastensuojelutyölle strategia sekä setlementtiarvopohjainen lastensuojelu- ja perhetyön malli, jonka avulla pystytään entistä paremmin vastaamaan päihde- ja mielenterveystaustaisten sekä monikulttuurisista perheistä lähtöisin olevien lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa ohjaa työalajohtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat lastensuojelutyön johtaja, kehittämissuunnittelija, lastensuojeluyksiköiden esimiehet ja johtajat sekä talousassistentti. Lisäksi työalaan kuuluu Kalliolan sovittelutoiminta ja vammaistyö. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa, tehdä strategisia linjauksia, suunnitella kehittämistyötä sekä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita. Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat toimintavuotena Kalliolan lastensuojelun palveluita yhteensä hoitovuorokautta. Näistä käytettyjä hoitovuorokausia oli (88,76 %). Espoon kaupunki osti yhteensä 1712 päiväosaston hoitovuorokautta sekä tehostetun perhetyön palvelut koko toimintavuoden ajan. Alppikylän nuorisokoti aloitti toimintansa henkilökunnan perehdyttämisellä ja nuorisokodin rakenteiden suunnittelemisella. Ensimmäiset nuoret muuttivat nuorisokotiin helmikuun aikana. Nuorisokoti perustettiin väliaikaisiin toimitiloihin Helsingin Mäkelänkadulle. Loppuvuodesta nuorisokoti valmistautui muuttamaan vuoden 2010 alkupuolella toisiin väliaikaisiin toimitiloihin Helsingin Alppikadulle. Samassa rakennuksessa tulee sijaitsemaan Mäkelänkadun nuorisokodin väliaikaiset tilat. Molempien nuorisokotien lopulliset toimitilat valmistuvat kesän 2011 aikana S-asunnot Oy:n rakennuttamiin kerrostaloihin Espooseen ja Helsinkiin. Tehostetun perhetyön projekti vakinaistettiin alkaen osaksi Kalliolan vastaanottokodin toimintaa. Toimintaa laajennettiin alkaen yhden perhetyöntekijäresurssin verran. Tehostetun perhetyön yksikössä työskenteli kolme perhetyöntekijää. Toiminnan tavoitteena oli vastaanottotoiminnassa olevien nuorten kotiutuminen tehostettujen perhetyön menetelmien tukemana. Kalliolan vastaanottokodin päiväosasto aloitti toimintansa alkaen. Päiväosastolla työskenteli kaksi vakituista ohjaajaa. Päiväosaston tarkoituksena on ollut tarjota kotona asuville nuorille samankaltaista 7

8 arviointi- ja tukityötä, jota vastaanottokodit tekevät. Päätavoitteena on nuoren kotona asuminen päiväosaston tuen aikana ja pitkäaikaisen laitossijoituksen ehkäisy. Palvelu tuotetaan ostopalvelusopimuksella Espoon kaupungille. Mäkirinteen nuorisokoti paloi vuoden 2008 alussa ja nuorisokoti joutui muuttamaan väliaikaisiin toimitiloihin Hyvinkään Ridasjärvelle. Nuorisokodin uudisrakennuksen suunnittelutyöt käynnistettiin heti tulipalon jälkeen ja uusi nuorisokoti valmistui kesällä Mäkirinne muutti uusiin toimitiloihin Uuden nuorisokodin suunnittelussa otettiin huomioon nuorten Kiskon yhteisöhoitomallin erityisyys. Kalliolan nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria rohkaistiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin sekä kehitettiin säännöllisesti. Vastaanottotoiminnan arviointimenetelmiä sekä koko lastensuojelutyön perhetyötä kehitettiin aktiivisesti. Säännöllisiin nuorten neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat ja yksikön esimies tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja tai omaohjaajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Lastensuojelutyön keskeisiä työmenetelmiä olivat omaohjaajatyö, tiimityö, verkostotyö, parityö ja perhetyö. Erityisesti korostettiin perustehtävän, perhetyön ja psykiatrisen osaamisen vahvistamista. Henkilökunnalle järjestettiin konsultaatiota tarpeen mukaan. Lastensuojelutyön eri yksiköiden laatukäsikirjoja työstettiin ja päivitettiin koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelutyön asiakastietojärjestelmä oli käytössä kaikissa yksiköissä. Uuden asiakastietojärjestelmän kehittämistyö aloitettiin syksyn aikana. Nuorisokotien sisäiseen tiedottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Lisäksi eri toimintayksiköiden esitteitä ja kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Lastensuojelutyön keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat pääkaupunkiseudun kunnat, nuorten sosiaalityöntekijät, kaupunkien lastensuojelulaitokset, yksityiset lastensuojelulaitokset, HUS:n nuorisopsykiatrian yksiköt, oppilaitokset, poliisi sekä Kalliolan eri yksiköt. 4.1.Henkilökunta Lastensuojelutyöhön perustettiin kehittämissuunnittelijan toimi vuoden 2009 alussa. Kehittämissuunnittelijan tehtävänä on ollut kehittää Kalliolassa tehtävää lastensuojelutyötä yhteistyössä lastensuojelutyön johtajan sekä yksiköiden henkilöstön kanssa. Erityisesti hänen vastuualueenaan on ollut laatuun sekä henkilökunnan kouluttautumiseen liittyvät tehtävät. Kalliolan lastensuojelutyössä työskenteli vuoden 2009 aikana 75 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat lastensuojelutyön johtaja (1), kehittämissuunnittelija (1) Yksikön johtajat (2), yksikön esimiehet (4), talousassistentti (1), toimistosihteeri (1) hoitotyön vastaavat (4), ohjaajat (48), päiväosaston ohjaajat (2), perhetyöntekijät (3), psykiatriset sairaanhoitajat (5), toimintaterapeutti (1), yöhoitaja (1) ja emäntä (1). Kesälomakautena eri yksiköissä työskenteli 1-2 kesätyöntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli noin sata. Lisäksi eri yksiköissä oli opiskelijaharjoittelijoita koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelun työntekijät osallistuivat Kalliolan eri työryhmien työskentelyyn; koulutustyöryhmä, ytkokous, taloustyöryhmä, työsuojelutoimikunta, johtoryhmät ja Kalliolan Nuoret ry:n hallitus. Työryhmät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Yksi työntekijä toimi luottamusmiehenä. Osa yksiköiden esimiehistä ja hoitotyönvastaavista osallistui pääkaupunkiseudun kuntien asiakasohjausryhmien työskentelyyn. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestettiin syyskuussa tyky-päivä. 8

9 4.2. Koulutus ja työnohjaus Lastensuojelutyön koko henkilökunta osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin. Kasvatuskokouksia pidettiin viikoittain. Lisäksi toimintavuoden aikana pidettiin kahdesti henkilökunnan kehittämispäivät ja kehityskeskustelut. Henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta, joita olivat muun muassa TA-koulutus (teoria ja ryhmäterapia), traumatyön koulutus, perheinterventiokoulutus, lastensuojelutyön prosessikoulutus, eakoulutus, päihdekoulutusta, valtakunnalliset sijaishuollonpäivät, sijaishuollon selviytymisseminaari, Kalliolan yhteiset koulutuspäivät sekä lähiesimiesten johtamis- ja taloushallinnon koulutukset. Koko työalan henkilökunnalle järjestettiin yhteinen Tyhy-päivä Solvallan urheiluopistolla. Lastensuojelutyön psykiatristen sairaanhoitajien ja toimintaterapeutin työtehtäviä kehitettiin aktiivisesti. Lisäksi kehitettiin yksikön johtajien ja hoitotyön vastaavien tehtävän kuvia ja työnjakoa. Työalajohtaja osallistui kahteen Kalliolan johtoryhmän strategiaseminaariin sekä Kalliolan johtoryhmän työskentelyyn Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 118 nuorta; 75 tyttöä ja 43 poikaa, iältään vuotta. Nuoret kävivät peruskoulua, suorittivat ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria oli työelämässä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille pyrittiin järjestämään säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa ja Kilossa sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat koko ajan käytössä. 5. PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdetyön osalta toimintavuosi oli erittäin vaikea. Suomen talouden romahtamisen vaikutukset alkoivat lamaannuttaa toimintaa keväällä. Toimintavuosi oli pitkälti taistelua olemassaolosta. Tästä huolimatta työssä ollut henkilöstö ja vakaat hoitomallit takasivat hoidossa olleille asiakkaille edelleen hyvän alustan toipua päihderiippuvuudestaan. Toimintavuoden aikana on päihdetyön sektorilla jouduttu käymän jatkuvaa vuoropuhelua perustyön tekemisen, akuutista kriisistä selviytymisen ja tulevaisuuden suunnittelun ristivedossa. Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja potilaita ja Kiskon yhteisöhoidossa oppilaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja, ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Nämä elementit ovat osoittautuneet kantaviksi kriisitilanteessa. Kalliolan päihdetyössä toimintavuosi oli taloudellisesti reilusti alijäämäinen. Muutos kahden edellisvuoden hyvän tulokseen nähden oli dramaattinen. Tämä johtui pääosin siitä, että alkuvuoden korkeat käyttöasteet romahtivat keväällä, eikä kasvua enää loppuvuoden aikana syntynyt. Päihdetyössä jouduttiin käymään toimintavuoden aikana kahdet yt-neuvottelut. Ensimmäinen kesällä toteutettu yt-neuvotteluprosessi johti joidenkin työntekijöiden lomautuksiin. Toinen yt-prosessi, joka jatkui vielä uudelle toimintavuodelle, on johtanut sittemmin myös irtisanomisiin. Toimintavuoden aikana osallistuttiin kuntien päihdehuollon laitospalvelujen sekä asumispalveluiden kilpailutuksiin. Lahden ja Heinolan kaupunkien kanssa solmittiin sopimukset, mutta toisaalla Kalliolan päihdetyö ei täyttänyt vähimmäisvaatimuksia henkilökunnan koulutustaustan osalta. Kuntien käyttämät kilpilutuskriteerit eivät aina kohtaa myllyhoidollisen ja yhteisöhoidon henkilöstö- ja toimintarakenteiden kanssa. 9

10 Asiakastietojärjestelmän käyttöönotto asettui alkuvuoteen. Toimintavuoden aikana on asteittain opittu hyödyntämään järjestelmän tuomia mahdollisuuksia, mutta toisaalta hanke vaatii koekäyttöä ja jatkuvaa kehittämistä. Kalliolan päihdetyö on ollut osallisena kansallisten Mieli 2009 hankkeen ja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO) verkostoissa sekä PAKEn kehittäjäverkostossa ja PÄIVYTin toiminnassa Kalliolan Nurmijärven klinikka Nurmijärven klinikka tarjoaa myllyhoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Ensisijaisesti klinikalle ohjautuvat työelämästä hoitoon ohjatut päihdeongelmaiset sekä heidän läheisensä. Verkostotyöllä, johon kuuluvat läheiset ja esimerkiksi esimiehet, työterveyshuolto sekä sosiaalitoimi, on suuri merkitys myllyhoidossa. Työttömyyden myötä myllyhoidon haasteeksi nousi myös työelämästä syrjäytyneiden hoitoon ohjaaminen. Toisaalta hoidolla on työllistymistä ja elämänlaatua edistävä vaikutus. Kun talouden romahtaminen kesällä realisoitui, jouduttiin Nurmijärven klinikan toimintaa arvioimaan uudelleen. Kymmenen vuotta toiminut Pidennetty myllyhoito jouduttiin lakkauttamaan toistaiseksi, koska potilasohjaus toimintaan loppui. Pidennetyssä myllyhoidossa toipuneet potilaat aktivoituivat syksyn aikana ja vaikuttivat aktiivisesti toiminnan säilyttämisen puolesta. Pidennetyn myllyhoidon joulujuhlaan kokoontui kymmeniä entisiä potilaita. Relides Oy antoi klinikalle joululahjan, jonka avulla joulujuhla voitiin järjestää. Elokuun lopulla pidettiin tukihenkilöpäivä, jossa oli noin sata entistä potilasta viettämässä kesäpäivää Nurmijärven klinikalla. Klinikan hoitopalveluja ovat 3 5 vuorokauden pituinen arviointiohjelma, 28 vuorokauden perushoito, 6 kuukauden Pidennetty myllyhoito (toistaiseksi lakkautettu), 5 vuorokauden läheishoito, kriisi- ja jälkihoito sekä intervallihoidot. Klinikalla toteutettiin yhteensä (12 046) hoitovuorokautta. Ne jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 7100 (7961) hoitovuorokautta, pidennetty myllyhoito 2500 vrk (2 711), läheishoito 109 vrk (155) sekä jatkohoito 933 vrk (1219) vrk. Edelliseen vuoteen verrattuna hoitovuorokausia oli siis 1246 vähemmän, mikä selittää klinikan taloudellisen alijäämään. Taloudellista tilannetta korjasivat kuitenkin osaltaan syksyn aikana toteutetut lomautukset Kalliolan Kiskon klinikka Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö, jossa toteutetaan Kiskon yhteisöhoitoa laitoshoitona yli 18- vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoito-ohjelman perusta on yhteisöhoito, johon kuuluu myös AA/NA -toipumisohjelma, sosiaalikuntoutusta sekä terapiaa. Terapiatyön perustana on transaktioanalyysin viitekehys. Asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, päihteettömän elämäntavan opiskelijoiksi. Hoitoon hakeudutaan aluksi kahden kuukauden arviointijaksolle, jonka aikana arvioidaan soveltuvuutta yhteisöhoitoon. Tarvittaessa oppilas ohjataan arviointijakson jälkeen muualle hoitoon. Kiskon klinikan toimintavuosi oli todella vaikea. Taloudelliset edellytykset olivat kaikkien aikojen heikoimmat, koska kiinteät ostopalveluostot putosivat alle puoleen edellisestä vuodesta. Puuttuvia hoitovuorokausia ei pystytty korvaamaan muilla ostoilla, ja taloudellinen tulos jäi myös Kiskossa alijäämäiseksi. Syksyllä klinikka läpikävi raskaan prosessin, kun Helsingin kaupunki lopetti klinikalle hoitoon ohjaamisen ja toiminta oli vaarassa loppua kokonaan. Entisten oppilaiden ja heidän läheisten sekä muiden aktiivisten kansalaisten toimesta Kalliolan ulkopuolelle syntyi Pro-yhteisöhoito -kansalaisliike, joka teki vaikuttamistyötä poliitikkojen ja median suuntaan. Tavoitteena oli Kiskon klinikan jappidennetyn myllyhoidon kaltaisten huumeiden käyttäjille suunnattujen yhteisöjen toimintaedellytysten turvaaminen. Liike keräsi myös adressin, johon tuli lähes 3000 nimeä. Teema sai kaiken kaikkiaan paljon medianäkyvyyttä. Kiskon klinikalla toteutui toimintavuoden aikana 1893 (2210) hoitovuorokautta. Oppilaita klinikalla oli 15 (31): miehiä 8 (19) ja naisia 7 (12). Helsinki käytti 944 (1312) hoitovuorokautta. Toiseksi eniten 10

11 hoitovuorokausia käyttivät Espoo ja Vantaa. Konsultatiivinen rooli jatkui vankiloiden Kisko-osastojen kanssa: Pohjois-Suomessa Pelson vankilassa ja Kestilän avovankilassa, Etelä-Suomessa Keravan vankilassa. Kiskon yhteisöhoidon piirissä olevilla oppilailla oli yhteisiä tapahtumia, kuten vuotuinen laskettelupäivä ja useita keskinäisiä vierailukäyntejä vankilaohjelmista ja Nuorten Kiskosta (Mäkirinteen nuorisokoti). Klinikalla vietettiin perinteinen seurantapäivä toukokuussa, jolloin kymmenet entiset ja nykyiset oppilaat tapasivat toisiaan. Entisiä Kiskon oppilaita oli muutoinkin vierailulla tukemassa yhteisöä useaan otteeseen syksyn vaikean tilanteen aikana. Kiskon yhteisöhoidon työntekijät osallistuivat kesällä EFTC:n (European Federation of Therapeutic Communities) konferenssiin ja siihen liittyviin vierailukäynteihin Hollannissa. Matka oli taloudellisesti toteutettavissa, koska Lotta Svärd -järjestö osoitti 2000 euron toiminta-avustuksen henkilöstön opintomatkaa varten Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikkö Avo- ja jatkohoitoyksikössä toimivat Kalliolan päihdetyön hoitomallien avo- ja jatkohoitojen työmuodot. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö sijaitsee Helsingin Laajasalossa ja muut toiminnot Helsingissä Mäkelänkadulla. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena ryhmätoimintana. Yksikössä tehdään myös avoarviointeja ilman, että potilas sitoutuu automaattisesti hoitojaksolle. Toimintavuosi oli paikoitellen hiljainen avomyllyssä, johon todennäköisimmin vaikutti työttömyyden nousu. Potilaita oli yhteensä 59 (73): naisia 20 (18) ja miehiä 39 (55). Avoarviointeja tehtiin 65 (124), minkä seurauksena laitoshoitoon ohjautui 6 (24) asiakasta. Lisäksi järjestettiin 7 (12) läheisviikonloppua, joihin osallistui 31 (64) päihdeongelmaisen läheistä. Valtaosa potilaista oli helsinkiläisiä. Myös Espoosta, Vantaalta sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista tuli jonkin verran potilaita. Työnantajat ovat aikaisemmin olleet pääasiallinen hoitoon ohjaaja, mutta nyt valtaosa potilaista hakeutui hoitoon itse. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö on tähän asti toiminut Nurmijärven klinikan jatkohoitoyksikkönä. Oppilaita yksikköön on ohjautunut Nurmijärven klinikan Pidennetystä myllyhoidosta, perushoidosta ja Avomyllystä. Helsingin kaupunki kilpailutti päihteiden käyttäjien asumispalvelut toimintavuoden syksyllä. Kuvernöörintie osallistui kilpailutukseen. Mikäli Kuvernöörintie selviytyy kilpailutuksesta, toimii se jatkossa kaikkien Kalliolan päihdetyön palveluiden asumispalveluyksikkönä. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 2039 (2335) hoitovuorokautta. Oppilaita oli 17 (22): miehiä 11 (17) ja naisia 6 (5). Kuvernöörintien jatkohoitoyksikköön ohjautui oppilaita kuudesta (9) kunnasta, suurin osa Vantaalta, Helsingistä ja Espoosta.. Avokisko Kiskon yhteisöhoidon avohoito-ohjelmaan eli Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 12 (14) oppilasta: naisia 9 (11) ja miehiä 3 (3). Oppilaat olivat helsinkiläisiä (8), vantaalaisia (2) ja espoolaisia (2). Hoitovuorokausia kertyi Helsingin päihdetyön jälkikuntoutusyksikkö ohjasi eniten oppilaita Avokiskoon. Avokiskossa työskentelevät psykologi ja taideterapeutti. Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö on tarkoitettu sellaisille Kiskon yhteisöhoidon oppilaille, jotka ovat irtautumassa hoitoyhteisöstä Kiskon klinikan ja Kiskon vankilaohjelmien jälkeen. Jatkohoitoyksikön asumisyhteisöllä on merkittävä rooli laitoskuntoutuksen ja itsenäisen 11

12 asumisen välimaastossa hoitokokonaisuuden onnistumisen kannalta. Yksikössä toteutui 1056 (1 525) hoitovuorokautta ja oppilaita oli yhteensä 12 (14): miehiä 11 ja yksi nainen. Oppilaat ohjautuivat neljästä (7) kunnasta, suurin osa Helsingistä. Osa oppilaista ohjautui Kiskon vankilaohjelmista. Heistä neljä oli määrätty vankilasta koevapauteen. Jatkossa Kalliolan päihdetyöllä on vain yksi jatkohoitoyksikkö Kuvernöörintiellä, johon hakeutuvat myös Kiskon yhteisöhoidon hoitojatkumoista tulevat oppilaat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat päihdetyön projektit ArMo- projektin (Arviointi-Motivointi) tavoitteena on kehittää vieroitushoitoympäristöön soveltuva arviointi- ja motivointiryhmä kuntouttavaa hoitoa pohtiville asiakkaille. Hankejatkoi toimintaansa vuoden 2009 ajan Helsingin Diakonissalaitoksen Huumevieroitusosastolla. Palaute ryhmän toiminnasta oli hyvin positiivista sekä asiakkaiden että Huumevieroitusosaston henkilökunnan suunnalta. Konseptin kehittäminen jatkuu RAY-avustuksella vielä vuoden 2010 loppuun saakka. Vahvasti tukien eli VAHVAT-projektin kaksi projektityöntekijää aloittivat työnsä elokuussa. Projekti on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Projektin tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille sellainen avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalvelut. Hanke kuuluu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Syksyn aikana projektin työntekijät loivat hoito-ohjelmalle sisällön ja rakenteen, ja tekivät mittavan tiedotustyön vankiloissa ja yhteistyöverkostossa ylipäätään. Hankkeelle koottiin myös ohjausryhmä syksyllä Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Työterveysturvallisuuspäivät, Huumetyön neuvottelupäivät, TerveSos tapahtuma, Päihdepäivät, Työterveyshoitajapäivät ja Mielenterveysmessut. Klinikoilla järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli useita harjoittelijoita. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Molemmilla klinikoilla oli tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan. Klinikoilla kokoontui useita vertaistukiryhmiä ja asiakkaat kävivät ulkopuolisissa 12-askeleen ryhmissä useita kertoja viikossa. Nurmijärven klinikan ja AA:n välistä yhteyttä organisoi edelleen AA:n Kalliola-toimikunta. Päihdetyön johtaja ja ArMo-projektin projektisuunnittelija olivat asiantuntijaroolissa mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen EU-hankkeessa Romaniassa rakentamassa yhteisöhoitomallia huumeidenkäyttäjille Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2009 lopussa noin 40 työntekijää. Henkilökunta on edellisten vuosien tapaan joutunut sopeutumaan paitsi organisaation muutosprosessiin myös ulkoa päin tulleiden talouspaineiden keskellä. Tämä on vienyt voimavaroja tulevaisuuden suunnittelun osalta niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. Kaksi yt-neuvotteluprosessia toimintavuoden aikana on luonut paineita koko päihdetyön henkilöstölle. Päihdetyön johtoryhmän jäsenille sekä koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta. Kiskon yhteisöhoidon henkilöstö on jatkanut transaktioanalyyttisessä koulutuksessa. Osa henkilöstöstä on osallistunut toimintavuoden aikana muun muassa Jyväskylän yliopiston järjestämään yhteisöhoidon koulutukseen. Henkilöstöä on ollut myös tanssi- ja liiketerapiakoulutuksessa, mindfullnesskoulutuksessa, hygieniapassi-koulutuksessa sekä narsistista persoonallisuushäiriötä käsittelevässä koulutuksessa. Lisäksi joitain yksilöllisiä perusopintoja ja erikoistumisopintoja on hankittu ja täydennetty. Kaikissa yksiköissä on pidetty omia kehittämispäiviä, ja yhteiset juhlatilaisuudet keskittyivät toimintavuoden aikana Kalliolan setlementin 90-vuotisjuhlallisuuksiin. 12

13 6. KEHITTÄMISTYÖ KALLIOLAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kalliolan kehittämisyksikön tehtävänä on uudistaa setlementtityötä kehittämishankkeiden ja uusien toimintamallien avulla. Kalliolan kehittämistyö toimii yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin parantamiseksi sekä luo edellytyksiä ihmisten osallisuudelle yhteiskunnassa. Vuoden 2009 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta, Askel, neuvontapalvelu Ne- Rå, Aktivoiva talousohjaus, Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta, Päihdeperhekeskus, Itä-Pasilan asukastalo ja Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille. Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat setlementtityö, järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö ja verkostoituminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin kaikkien yksikön toimintojen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittämiseen sekä strategiatyöhön. Kaikille toiminnoille saatiin vuoden aikana luotua omat seurantakäytännöt. Toimintavuoden aikana saatettiin päätökseen kaksi kehittämishanketta Aktivoiva talousohjaus sekä Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta. Molemmista hankkeista tehtiin loppuraportit arviointeineen sekä mallinnettiin tehty työ. Yksikön toimintojen kautta saatiin tietoa eri ihmisryhmien avun ja tuen tarpeista. Keskeisiä pulmia olivat ylivelkaantuneiden päihdeongelmaisten hankaluudet saada apua elämäntilanteeseensa, maahanmuuttajien ongelmat kotoutumisessa, asunnottomuus ja asuntojen saamisen vaikeudet, hoitoon pääsyn hankaluudet, yksinäisyys sekä hankaluus saada tietoa palveluista Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla, joissa oli mukana Helsingin ja Espoon sosiaalitoimen työmuotoja, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita ja palvelun piirissä olevia kansalaisia. Kaikkiaan yksiköllä oli yli 20 toiminnallista viranomais- ja järjestökumppania. Tämän lisäksi yksikön johtaja toimi Kalliolan edustajana muun muassa Päihdehuollon Valtakunnallinen Yhteistyöryhmässä, Päihdejärjestöjen yhteistyöryhmässä, VAPA:ssa, KRITS:n Perheiden tuki -hankeessa, Takuu Säätiön Omille jaloille -projektissa ja Jyväskylän päihdepalvelusäätiön Virtahevon lapset projektissa. Pasilan asukastalon vastaava työntekijä toimi EAPN- Fin puitteissa Suomen köyhyyttä kokeneiden tapaamisen koordinaattorina. Yksikön kehittämissuunnittelija vastasi Kalliolan sisäisen kehittäjäverkoston käynnistymisestä. Elokuussa kehittämisyksikön työntekijät organisoivat Kalliolan setlementin juhlavuoteen liittyvän kansanjuhlan, joka oli osa Kalliolan setlementin juhlavuotta. Tilaisuuteen osallistui noin 170 ihmistä. Kehittämisyksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 18 työntekijää ja noin 60 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita sekä useita kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita. Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan kotisivuilla, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, seminaarien ja luentojen avulla. Yksikön rahoitus muodostui pääosin RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta kansalaistoimintaan Itä-Pasilaan, perheiden kohtaamispaikkaan sekä Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta - projektiin (Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta) Yritysrahoitusta saatiin Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta-projektiin Microsoft Oyj:ltä Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta tarjoaa tuetun asumisen lisäksi vapaaehtoistoimintaa, vapaaehtoistyönkoulutusta, ryhmätoimintaa, kohdennettua yksilötukea ja erilaisia kursseja. Yleisenä tavoitteena on tukea etenkin päihdehoidoissa ja lastensuojelun piirissä olleiden asumista ja elämänhallintaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sekä ammatillisen tuen keinoin. Toiminnasta vastaa kaksi työntekijää, jonka lisäksi mukana on vapaaehtoistoimijoita. Asumiseen liittyvän toiminnan pääkumppani oli edelleen Y-säätiö. Y-asuntojen omistamiin huoneistoihin hakijoista haastateltiin 15 henkilöä, joista naisia oli yksi. Suurin osa oli päihdekuntoutujia ja osalla oli myös kriminaalitausta. Useimmilla oli velkaa, häiriöitä luottotiedoissa ja ongelmia talouden hallinnassa. Asunnon 13

14 sai vuoden loppuun mennessä 10 henkilöä. Asumisen tukitoimiin kuuluivat vapaaehtoiset tukihenkilöt, palveluohjaus ja kohdennetut yksilötapaamiset. Erilaisia yhteydenottoja työntekijöiden ja asunnon hakijoiden, asunnon saaneiden sekä yhteistyökumppaneiden välillä oli tapaamisten lisäksi 629. Tuetun asumisen ja Y-säätiön yhteistyönä on kehitetty toimintamalli, joka on selkiyttänyt asumisen tukitoimintaa. Toimenpiteet ovat vähentäneet häiriöitä ja vuokrarästejä sekä häätöjä. Y-säätiön lisäksi toiminta linkittyi Turun kaupunkilähetyksen ja Tampereen setlementti Naapurin tuetun asumisen toimintoihin. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä oli toiminnassa mukana 20 ja tukisuhteita oli 17. Tuensaajien ikä vaihteli vuoden välillä. Tukihenkilöille järjestettiin peruskoulutusta, täydentävää koulutusta, toiminnanohjausta, perehdytystä, virkistäytymistä ja olohuonetoimintaa. Vapaaehtoisia välitettiin myös muihin Kalliolan toimipisteisiin. Tuetun asumisen työntekijät osallistuivat aktiivisesti koko Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen kansalaistoiminnan foorumin kautta. Vuoden aikana tehtiin Kalliolan vapaaehtoistyön kartoitus ja työstettiin Kalliolan vapaaehtoistoiminnan strategiaa.. Lisäksi Tuetun asumisen työntekijä osallistui vapaaehtoiskoordinaattoreiden Valikko -ryhmän toimintaan sekä vapaaehtoistyön Menu -messujen järjestämiseen. Lisäksi Tuetussa asumisessa järjestettiin erilaisia ryhmiä Askel Askel on Espoossa Pappilantien järjestökadulla toimiva matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa elämäntavan muutoksia ihmistä kunnioittavan kohtaamisen, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tuella. Askeleessa oli kolme työntekijää sekä työllistettyjä ja vapaaehtoistoimijoita. Toiminnan piirissä oli 601 asiakasta kuukausittain (miehiä 375, naisia 226). Yksilökeskusteluja työntekijöiden kanssa käytiin noin 400. Ohjattuihin ja vertaisryhmiin sekä yhteisiin tapahtumiin osallistuminen jatkui vilkkaana. Työvoiman palvelukeskuksen ja Audentes -hankkeen kanssa jatkettiin päihdeongelmaisten työllistämisyhteistyötä. Askeleen toiminnassa oli mukana useita opiskelijoita. Askelen toiminnan arviointia palveleva opinnäytetyö valmistui toimintavuoden aikana. Työssä on kartoitettu kävijöiden näkemyksiä Askeleen toiminnoista. Askel toimi edelleen osana Espoon järjestökadun kumppanuushanketta. Kumppaneina ovat Hyvä Arki ry, Espoon mielenterveysyhdistys, Espoon luonnonsuojeluyhdistys, Espoon aikuissosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus ja seurakunta. Myös Espoon päihdepalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiinnostavaksi on osoittautunut toimintavuonna jatkunut jalkapallojoukkue FC Askeleen toiminta, jossa yhdistyvät vapaaehtoisuus, moniulotteinen vertaisuus ja päihdekuntoutumisen tuki Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rån toiminta-ajatuksena on tukea ihmisten omatoimista selviytymistä ja sosiaalipalvelujen saantia. Lisäksi pyrkimyksenä on luoda sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille toimintaympäristö, jossa he voivat osallistua kansalais- ja neuvontapistetoiminnan toteuttamiseen, kehittämiseen ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostamiseen. Kumppaneina toiminnan toteuttamisessa ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och kommunalhögskolan, Nylands svenska yrkeshögskolan Arcada ja ammattikorkeakoulu Metropolia. Työntekijöitä oli kaksi. Toimintavuonna saatiin valmiiksi neuvontapisteen strategiatyö, kehitettiin ryhmämuotoista neuvontaa maahanmuuttajataustaisille ihmisille sekä lisättiin yhteistyötä sosiaaliasiamiehen kanssa. Neuvontatyötä jatkettiin sekä Ne-Rå:ssa että jalkautuvien neuvontojen avulla Pelastusarmeijan asuntolassa, Folkhälsanin Senioritalossa, Pohjoisen sosiaaliaseman Oulunkylän seurahuoneen asukastalossa, Itä-Pasilan asukastalossa ja ruotsinkielisessä perhekeskuksessa. 14

15 Yhteydenottojen määrä kasvoi edellisvuodesta ollen noin 600. Lisääntymiseen vaikutti aukioloaikojen muutos ja yhteistyökumppaneiden kasvanut tietoisuus toiminnasta. Myös Ne-Rån saamalla lisätilalla viereisestä liikehuoneistosta on vaikutusta siihen, että toimipiste pystyi palvelemaan useampia ihmisiä yhtäaikaisesti. Yhteydenoton aiheista merkittävimpiä olivat asuminen, toimeentulovaikeudet, heikon terveydentilan aiheuttamat huolet ja työttömyys. Yli kolmasosa yhteydenottajista oli ulkomaalaistaustaisia. Monilla asiakkailla oli ongelmia lomakkeiden ja hakemusten täyttämisessä myös sähköisen asioinnin lisääntymisen vuoksi. Toiminnassa oli mukana 43 käytännön opiskeluja suorittavaa opiskelijaa. Vapaaehtoisina toimi neljä opiskelijaa, joista yksi ylläpiti syksyllä neuvontaa espanjan ja ranskan kielellä. Loppukeväällä tehtiin Ne- Råssa vuosina olleille yli 50 opiskelijalle kysely kiinnostuksesta vapaaehtoistyöhön. Neljä opiskelijaa ilmoitti kiinnostuksensa. Sosiaaliasia- ja potilasasiamiesten kanssa järjestettyihin luentotilaisuuksiin osallistui yli 20 kuulijaa. Maahanmuuttajien kanssa toimivien järjestöjen ja Kalliolan kansalaisopiston kanssa pidetylle Suomalaisen byrokratian ABC-kurssille osallistui 18 ihmistä. Ne-Rån omasta toiminnasta tiedotettiin erilaisille työntekijätai asiakasryhmille yhteensä 36 kertaa. Tiedotusten kautta tavoitettiin kymmeniä ihmisiä. Toimintaa esiteltiin Dubrovnikissa kansainvälisessä konferenssissa yhteistyössä Ne-Rå:n toimintaan osallistuvien ammattikorkeakoulujen kanssa. Työntekijät osallistuivat sekä järjestöjen neuvontaverkoston että alueellisen Ne-Rå:n aloitteesta kootun sosiaaliasioiden neuvojien verkoston sekä Kallion alueen toimijoiden toimintaan. Ne-Rå:n toiminnan tutkimusalueita koottiin ja vireillä oli neljä opinnäytetyötä Itä-Pasilan asukastalo projekti ( ) Itä-Pasilan asukastalo -projekti on Kalliolan setlementin kehittämisyksikön hallinnoima kehittämis- ja kumppanuushanke. Sitä rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupunki. Kaupungin ohella keskeisenä kumppanina toteutuksessa ovat Kalliolan Nuoret ry, joka toteuttaa Asukastalossa RAY: n rahoittamaa monikulttuurisen ja sosiaalisen nuorisotyön hanketta. Asukastalo -projektin tarkoituksena on tuottaa alueen asukkaiden ja erilaisten paikallisten toimijoiden yhteistyönä asukastalo. Asukastalossa on mahdollista käydä tapaamassa muita ihmisiä, toteuttaa ihmisten tilanteista ja tarpeista nousevia toimintoja sekä saada vertais- ja ammatillista neuvontaa ja apua ongelmien ratkomiseen. Asukastaloidean juuret ovat perinteisessä setlementtityössä ja -taloissa, joissa keskeistä oli toimiminen ihmisten keskuudessa tarjoamalla apua sekä avaamalla osallisuuden, yhdessä tekemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Asukastalossa järjesteltiin laajasti erilaista toimintaa ja vuoden aikana niihin osallistui noin 9200 ihmistä. Ryhmätoimintoihin osallistui henkilöä, SPR kanssa yhteistyönä järjestettyyn kurssitoimintaan 140 henkilöä ja verkostokokouksiin 800 henkilöä. Tämän ohella yksittäisiä käyntejä oli noin 2000 (olohuone, ohjaus- ja neuvonta, keittopäivät, terveysneuvontapiste ja tietotupa). Asukastalon toteutuksessa verkostoyhteistyöllä on ollut keskeinen sija. Tärkeimpiä yhteistyön tahoja vuoden 2009 aikana ovat olleet East team, Varhaisen tuen hanke ja Pasila-seura, jonka toiminta on uudelleen vilkastunut Itä-Pasilan asukastalo -yhteistyön myötä. Asukastalon kannalta erityisen merkittävää on, että seuran lehti Pasilan uutiset toimii myös asukastalon tiedotuskanavana. Vartti-lehden kanssa solmitun sopimuksen myötä Pasilan uutiset leviävät noin talouteen Asukastalo toimi Pasila viikon suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän organisoijana sekä koolle kutsujana. Lisäksi ryhmässä toimivat Kalliolan Nuoret ry, Helsingin kaupungin Pasilan sosiaalipalvelutoimisto, asukaspuisto Lehdokki ja alueen asukasyhdistykset ja asukkaat. 15

16 6.5. Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille - projekti ( ) Projektin tarkoituksena on kehittää matalankynnyksen kohtaamispaikka huumeriippuvaisille, korvaushoitoon jonottaville ja lääkkeellisistä hoidoista pois suuntaaville. Toiminnan keskeisenä ajatuksena on tukea asiakkaiden pärjäämistä arjessa ja tukea elämäntavan muutoksessa. Kohtaamispaikkaan kehitetään myös huumetyön oppimisympäristöä. Projekti toteutetaan yhdessä A-klinikkasäätiön, Helsingin Diakonia- ammattioppilaitoksen ja Kalliolan setlementin kanssa. Aktiivisessa yhteistyössä ovat mukana olleet: Helsingin kaupungin A-klinikat, Huumeklinikka, Arabianrannan päihdeklinikka, A-klinikkasäätiön Vinkki ja Kettutien A-poliklinikka sekä Hus:n Päihdepoliklinikka. Projektin toiseen toimintavuoteen aiheutti katkoksellisuutta työntekijöiden vaihtuminen. Toinen projektityöntekijöistä jäi eläkkeelle toukokuun lopussa. Hänen tilalleen valittu uusi työntekijä oli vain muutaman kuukauden ja lopetti työsuhteen opiskelujen vuoksi. Kolmannen työsuhde alkoi lokakuun puolivälissä. Alkuvuonna Linkkiin kävi tutustumassa 15 asiakasta omatoimisesti tai työntekijän saattamana. Tämän jälkeen jotkut heistä kävivät jonkin aikaa säännöllisesti, jotkut muutaman kerran satunnaisesti. Työntekijävaihdosten yhteydessä toimitila on jouduttu pitämään ajoittain suljettuna ja viimeisin uusi käynnistys tehtiin joulukuun alussa, jolloin järjestettiin avointen ovien tapahtuma. Keskeisenä työmuotona asiakkaiden tavoittamiseen on ollut yhteistyösuhteiden laajentaminen ja tiivistäminen sekä jalkautuminen edelleen Vinkkeihin. Jalkautuminen on laajentunut vuoden aikana Vinkkien lisäksi Arabianrannan päihdeklinikalle, Eteläiselle A-klinikalle, Kettutie A-klinikalle sekä Huumeklinikalle Päihdeperhekeskus projekti ( ) Päihdeperhekeskus-projektissa (Perhe elämään -projekti) on kehitetty tukimuotoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä päihteiden aiheuttamia haittoja perheissä. Kehittämistyössä keskityttiin sellaisiin tuen muotoihin, jotka huomioivat perheen eri jäsenet tarpeineen. Tavoitteena on ollut myös kehittää päihdeperhekeskusmalli, jota voidaan soveltaa autettaessa päihteiden käytön vuoksi vaikeuksissa olevia perheitä. Verkostoyhteistyönä toteutetun hankkeen osapuolina ovat Kalliolan päihdetyö, lastensuojelutyö ja sosiaalinen nuorisotyö. Sisäisten yhteistyöverkostojen rinnalla kehittämistoimintaan ovat osallistuneet Stakes, Päihdejärjestöjen läheistyön kehittämisverkosto sekä Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalveluiden kehittämishanke. Vuoden 2009 toiminta jouduttiin sopeuttamaan niukan rahoituksen puitteisiin. Perheiden kohtaamispaikan toiminta päätettiin käynnistää pienimuotoisena kokeiluna pitämällä kohtaamispaikkaa auki kerran viikossa. Pääsääntöisesti projektissa työskenteli vain yksi työntekijä koko viimeisen vuoden ajan. Hankkeen toisen työntekijän työsuhde päätettiin helmikuun lopussa. Tämän jälkeen hän työskenteli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa tehdyn yhteistyön puitteissa yhden päivän viikossa perheiden kohtaamispaikassa. Asiakastyö jatkui Beardsleen perheinterventiomenetelmän ja Craft -valmennuksen osalta. Vertaisryhmä toimintaa järjestettiin sekä päihdekuntoutujille (miehet) että heidän puolisoilleen (lähileidit) Lisäksi perheille järjestettiin myös yksi yhteinen tapaaminen. Marraskuussa aloitettiin vanhempien voimavararyhmä yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston eteläisen perhekeskuksen kanssa. Toimiva lapsi&perhe menetelmien parissa työtä tekeville järjestettiin valtakunnallinen seminaari helmikuussa Seinäjoella, jossa projektityöntekijä esitteli kokemuksia päihdeongelmaisten perheiden kanssa työskentelystä. Tämän lisäksi projektin työntekijä osallistui seuraavien koulutuspäivien toteuttamiseen: Helsingin kaupungin järjestämä perhekuntoutusseminaari, Huumetyöläisten neuvottelupäivät ja PäLäke verkoston kumppanuusseminaari Lasten hyvinvointia edistämässä. 16

17 Kalliolan lastensuojeluyksiköiden ja projektin yhteistyön kehitettiin Kalliolan sisäisen kaksi kertaa kuukaudessa kokoontuneen perhetyön konsultaatioringin avulla. Muun toiminnan ohella suunniteltiin uutta projektia, jonka tarkoituksena oli kehittää matalan kynnyksen toimintaa vaikeissa elämäntilanteissä oleville perheille. Projektista jätettiin avustushakemus Raylle toukokuussa. Hankkeelle ei myönnetty avustusta Aktivoiva talousohjaus projekti ( ) Aktivoiva talousohjaus -projektissa työskenneltiin päihde- ja kriminaalitaustaisten tai muutoin vaikeassa elämäntilanteessa olevien talous- ja velkaongelmaisten henkilöiden kanssa. Projektin informaatio-, neuvontaja ohjaustoimintoihin osallistui yhteensä 882 eri henkilöä. Yksilöasiakkaiksi hakeutui yhteensä 454 henkilöä, joista 240:ltä koottiin elämän kokonaistilannetta ja sen muutoksia koskevat tiedot. Projektin talousohjaukseen voitiin hakeutua ilman ennakkoehtoja. Elämäntilanteen vakiintumattomuus, toimeentulotuen varassa eläminen, asiapapereiden puuttuminen yms. ei ollut este. Toiminnan perustana oli asiakkaan koko elämäntilanteen huomioiminen, luottamukseen perustuva asiakassuhde sekä tuen antaminen yhteistyössä verkoston kanssa. Ylivelkatilanteissa oli kyse monien tekijöiden yhteen kietoutumisesta ja vain harvoin kulutustottumuksista. Velkojen aiheuttajina näkyivät valtaosalla päihderiippuvuus ja työttömyys sekä usein päihteiden käyttöön liittyen rikokset. Oli psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia, osaamattomuutta ja kyvyttömyyttä hoitaa asioitaan sekä luki- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, jopa lukutaidottomuutta. Asiakkaat eivät olleet maksuhaluttomia, vaan pitkiäkin aikoja elämästään maksukyvyttömiä. Moni asiakas oli valmis tinkimään elinkustannuksistaan voidakseen maksaa velkojaan. Asiakkaat, joille tehtiin velkojen väliaikaisia tai osajärjestelyjä, olivat hyvin sitoutuneita sovittujen maksuohjelmien noudattamiseen. Huomion arvoista oli, että kaupunki esiintyi velkojana lähes 70 %:lla asiakkaista. Projektissa kehitetty toimintamalli osoittautui toimivaksi. Asiakkaista 33 %:lle tehtiin kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä suoraan velkojien kanssa tai erillisiä yksittäisiä velkoja koskevia maksuohjelmia ja 20 % voitiin ohjata alkutyöskentelyn jälkeen kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan. Projektissa osoitettiin katteettomaksi oletus, ettei projektin asiakasryhmän velkatilanteille ole tehtävissä mitään Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta-projekti ( ) Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta-projektissa tavoitteina oli toteuttaa tietoteknistä opetusta tavalla, joka ottaa huomioon ikäihmisten oppimisen erityistarpeet ja mahdollistaa opitun soveltamisen arkielämässä, soveltaa vertaistukeen perustuvia menetelmiä opetuksessa ja kouluttaa riittävä määrä vertaistukiohjaajia sekä mallintaa toiminta. Hankkeessa kehitettiin tietotupatoimintaa, jossa vertaisohjaajat (tuutorit) tukivat ikäihmisiä atk-taitojen oppimisessa ja niiden siirtämisessä arkielämään. Tuutoreita koulutettiin 17 ja lähes kaikki osallistuivat toimintaan koko hankkeen ajan. Tietotupia kokeiltiin kolmessa eri paikassa Helsingissä ja tämän ohella kehitettiin kohderyhmälle suunnattua verkkopalvelua (Senioriportaali) Tietotuvissa toteutui kaikkiaan noin 3000 asiakaskäyntiä projektin aikana. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita olivat Microsoft Oyj, Doberman Consulting Oy.Enter ry., Vanhustyön keskusliitto ja Pihlajanmäen lähiöasema. Microsoft Oyj osallistui tuutoreiden kouluttamiseen, antoi avustuksen, jonka turvin palkattiin tuntitoiminen kouluttaja ja kehitettiin senioriportaali. Tämän lisäksi Microsoft tuki laajasti hankkeesta tiedottamista. Doberman Consulting toimi kumppanina Senioriportaalin kehittämistyössä. Itä-Pasilan asukastalo ja Pihlajanmäen lähiöasema ylläpitivät kerran viikossa auki olevia Tietotupia ja osallistuivat niiden toiminnan kehittämiseen sekä paikalliseen tiedottamiseen. Viestintäministeri myönsi Kalliolan setlementille projektista Vuoden osaamisteko -tunnustuksen maaliskuussa Perusteena tunnustukselle oli Kalliolan useiden vuosien ajan tekemä työ seniorikansalaisten tietoteknisten valmiuksien kehittämiseksi ja tukemiseksi. 17

18 Projekti päättyi kesällä 2009 ja sen toimintaa jatkettiin Microsoftin ja Helsingin kaupungin terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunnan myöntämien avustusten turvin vuoden loppuun. Syksyn aikana tietotupatoimintaa toteutettiin Senioritalo Sandelsissa ja Pasilan asukastalossa. Mukana oli 14 ikäihmistä vapaaehtoistoimijoina ja asiakaskäyntejä kertyi syksyn aikana 650. Tämän ohella tehtiin kotikäyntejä kuukaudessa. 7. SOVITTELUTOIMINTA Rikosten sovittelua on toteutettu Suomessa vuodesta 1983 lähtien. Sovittelutoiminnan ohjauksesta, valvonnasta ja rahoituksesta vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö. Espoossa on soviteltu vuodesta 1986 lähtien, jolloin Espoon kaupunki vastasi sovittelusta. Sovittelu siirtyi osaksi Kalliola toimintaa keväällä Sovittelutoimistoon siirtyi edelliseltä toimijalta useita aktiivisia ja osaavia sovittelijoita. Espoon sovittelutoimistossa työskentelee 4 päätoimista työntekijää: sovittelujohtaja ja 3 sovittelunohjaajaa. Osa-aikainen toimistotyöntekijä siirrettiin taloudellisista syistä toimintavuoden alussa Kalliolaan keskustoimistoon. Vapaaehtoisia sovittelijoita on noin 60, joista aktiivisesti mukana toiminnassa on noin 50. Kesäkuussa päättyi toinen sovittelijoiden peruskurssi, josta valmistui 16 uutta sovittelijaa.valtion rahoitusosuus toiminnasta oli euroa. Määräraha ei ole kuitenkaan täysimääräisesti kattanut toiminnan kuluja Toiminnan painopisteet käytännön työssä Sovittelutoimisto järjestää sovittelut Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa. Alueen väestöpohja oli vuoden 2009 alussa asukasta. Sovittelu järjestetään aina lähipalveluna siten, että kuntalaiset saavat sovittelupalvelut omassa kuntakeskuksessaan tai omalla lähiöalueellaan. Kaikkien kuntien kanssa on tehty sopimuksia maksuttomista kokoustiloista. Toiminnan laajentaminen ja kasvattaminen on ollut tärkeä kehittämiskohde jo useamman vuoden. Sovitteluun tulleista aloitteista noin 90% tulee poliisilta ja syyttäjältä. Aloitemäärät ovat olleet tasaisessa nousussa. Vuonna 2007 sovittelutoimistoon ohjautui 178 aloitetta, vuonna 2008 aloitteita ohjautui 341 ja toimintavuoden aikana 464. Vuoden 2009 aikana on sovittelutoimistolla ollut noin 1000 eri asiakasta. Juttujen suhteen aloitteiden monimuotoisuus on lisääntynyt. Yhä useampia rikosnimikkeitä sovitellaan. Toimintavuoden aikana on eniten panostettu Espoon poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etenkin yhteistyö päivittäisrikosyksikön kanssa on korostunut. Sovittelutoimisto osallistui kouluttajan roolissa Länsi- Uudenmaan alueen poliisin rikostutkinnan koulutuspäiville. Tämän lisäksi poliisin kanssa on pidetty erityyppisiä yhteistyöpalavereita. Uusia poliisikokelaita on ollut myös sovittelutoimistolla perehdytyksessä. Vuoden viimeiseen sovittelijoiden kuukausipalaveriin osallistui 17 poliisia. Kirkkonummen poliisin kanssa on mallinnettu aloitekäytäntöjä ja sovittelutoimiston pyynnöstä otettiin käyttöön huhtikuusta 2009 poliisin oma aloitelomake, joka nopeuttaa juttujen käsittelyä. Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston kanssa on tehty yhteistyötä yhteistyöryhmässä, johon osallistuvat alueen syyttäjät, poliisit, sovittelutoimisto ja alueen sosiaalityöntekijät. Syyttäjille pidettiin vuoden 2009 aikana kaksi eri koulutustilaisuutta sekä osallistuttiin muutamaan syyttäjän koollekutsumaan yhteistyötilaisuuteen Koulutus ja kehittäminen Sovittelutoimiston laatukäsikirja valmistui syksyllä Laatukäsikirjan pohjalta sen pohjalta jatketaan kehittämistyötä muun muassa asiakaspalautekyselyin. Kevään kehittämispäivä pidettiin toukokuussa Siuntion kylpylässä ja syksyn kehittämispäivä oli elokuussa Villa 10:ssä. Toimiston henkilökunta on tehnyt 18

19 useita sovittelutoimintaan liittyviä innovaatioita, joilla on pystytty merkittävästi tehostamaan sovittelutapausten käsittelyä. Vapaaehtoisille on järjestetty koulutusta kuukausipalavereiden yhteydessä, jolloin eri asiantuntijoita on kutsuttu luennoimaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on järjestänyt valtakunnallista lähisuhdeväkivaltakoulutusta, joka on toteutettu 2,5 vuoden prosessikoulutuksena. Tähän koulutukseen on osallistunut 2 sovittelunohjaaja ja 11 vapaaehtoista. Toimisto on tehnyt aktiivisesti koulutusyhteistyötä esimerkiksi Etelä-Suomen alueen koulutustyöryhmän kanssa. Näin vapaaehtoiset ovat voineet osallistua muiden toimistojen järjestämiin koulutuksiin. Espoon toimistolla oli järjestämisvastuu kahdesta sovittelukoulutuksesta Etelä-Suomen alueella. Näitä olivat sovittelun laatupäivä sekä lakikoulutuspäivä Kumpaankin tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä. Toimiston henkilökunta on osallistunut aktiivisesti Lääninhallituksen ja Kalliolan setlementin järjestämiin koulutuksiin. 8. VAMMAISTYÖ Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle nuorelle aikuiselle. Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoito-, tuki- ja ohjaustyön tavoitteena on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä ja yhdessä olemisen iloa. Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsingin, Espoon ja Nurmijärven kaupungit. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Henkilö ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa. Ryhmäkodissa pyritään kodinomaiseen hoito-, ohjaus- ja tukityöhön. Tavoitteena on mahdollistaa ryhmäkodin asukkaille heidän perustarpeensa huomioiva, mielekäs ja turvallinen jokapäiväinen elämä. Ryhmäkodin tavoitteena on myös tarjota nuorille aikuisille mahdollisuus tasa-arvoiseen ja ikäisilleen ominaiseen elämään. Ryhmäkoti jatkoi kolmantena toimintavuotenaan toimintansa kehittämistä. Tavoitteena on ollut luoda Kalliolan setlementin vammaistyön malli ja profiloitua setlementin vammaistyöksi Toimintavuoden keskiössä Kolmannen toimintavuoden aikana korostui edelleen asukkaiden lapsuudenkodista poismuuton jälkityö. Vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä nuoren itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvissä asioissa ja eroprosessi vanhempien ja nuorten välillä on pitkä. Vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa tehtävä palveluasumistyö on ammatillisesti hyvin haasteellista. Toimintavuoden aikana toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmius asukkaiden avun ja hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa. Tulevaisuudessa tehdään tarvittaessa myös saattohoitoa yhteistyössä asukkaan kotikunnan terveystoimen kanssa. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön asukkaan ja omaohjaajan yhteistyöajat. Vammaistyöhön liittyvä erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyö sekä uusien laitteiden käytön opetteleminen on kiinteä osa päivittäistä työtä ryhmäkodissa. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatioista. 19

20 Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. Ryhmäkodista tehtiin käyntejä muun muassa elokuviin, Linnanmäelle, konsertteihin ja teatteriin. Vammaispalvelulakiin tuli muutos subjektiivisesta oikeudesta henkilökohtaiseen avustajaan vähintään 10 tuntia kuukaudessa kotikunnan myöntämänä palveluna. Muutos lisäsi asukkaiden mahdollisuuksia ryhmäkodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmäkodin vastuulla oli sopivien avustajien etsiminen sekä heidän perehdytys ja tukitoiminta Henkilökunta Ryhmäkodissa työskenteli vuoden 2009 aikana 11 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat yksikön esimies, hoitotyön vastaava ja ohjaajat. Kesälomasijaisina oli kaksi työntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli runsaasti koko kuluneen vuoden ajan. Opiskelijaharjoittelijoita oli kolme Talous Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien maksamista hoitovuorokausimaksuista ja erillisvuokrista, nuorten maksamista vuokrista sekä ateria- ja käyttömaksuista. Helsinki, Espoo ja Nurmijärvi ostivat yhteensä 2190 hoitovuorokautta Yhteistyö Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki yhteistyötä samassa talossa toimivan Rastinkodin kanssa. Ryhmäkodit järjestivät myös yhdessä erilaisia juhlia. Ryhmäkoti teki paljon yhteistyötä asukkaiden kotikuntien kanssa. Kotikuntien kanssa tehtiin muun muassa kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia asukkaille sekä hoidettiin toimeentuloon, apuvälineisiin ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui ETEVA -tulkkipalvelun kautta. Kelan kanssa asiointi oli merkittävässä osassa ryhmäkodin toiminnassa. Asukkaiden tarvitsemien terapiapalvelujen, kuten puhe-, fysio-, ratsastus-, toiminta- ja psykoterapioiden, hankinta ja koordinointi olivat kiinteä osa päivittäistä työtä. Asukkaiden terveydenhoitoon liittyvät lääkäri- ja sairaalakäynnit toteutti pääosin ryhmäkodin henkilökunta. Yhteistyössä kotikuntien ja terapeuttien sekä HUS:in kanssa toteutettiin apuvälineiden huolto- ja korjaus sekä uusien laitteiden hankinta ja sovitus. Kalliolan kansalaisopiston ja ryhmäkodin yhteistyössä syksystä 2008 toteuttama vammaisten taidekerho jatkoi toimintaansa edelleen. Taidekerhon toteutuminen mahdollistui vapaaehtoisten avustajien avulla Koulutus ja työnohjaus Ryhmäkodin asukkaiden nostoihin ja siirtoihin liittyvää koulutus järjestettiin koko henkilökunnalle yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työryhmäpäivät toteutettiin neljä kertaa kevään aikana. Työryhmäpäivien pääteemana olivat työn sisältö ja rakenteet. Syyskauden työryhmä osallistui ryhmä- ja yksilötyönohjauksiin. Koko henkilökunnalle järjestettiin lääkehoidon koulutus. Henkilökunta osallistui tietoturvakoulutukseen sekä pelastus- ja savuharjoitukseen. Työsuojeluyhdyshenkilö osallistui työssä jaksamiseen liittyvään koulutukseen. Hygieniapassikoulutukseen osallistui kaksi työntekijää. 20