VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY
|
|
- Akseli Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 3 Lapsi- ja perhepalvelut 5 Päihdetyö 8 Vammaistyö 10 Kansalaistoiminta Säätiöt ja yhtiöt Kalliolan Senioripalvelusäätiö 17 Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola 18 S-Asunnot Oy Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 19 Talous- ja tietohallinto 19 Henkilöstö 19 Viestintä 20 1
2 1. JOHDANTO Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan setlementin muodostavat juridisesti itsenäisesti toimivat organisaatiot Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan setlementin toimintamuotoja ovat kansalaisopisto, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö, seniorityö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Nuorisotyö on organisoitu ja toteutetaan Kalliolan Nuoret ry:n kautta. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Senioriasumisoikeus Oy:n. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun asukkaat ja palveluja ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Kalliolan päihdetyö ja lastensuojelutyö tuottavat myös valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan setlementin keskeisiä toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa. Pitkälle vietyä ja syvää yhteistyötä tehdään kumppanuussopimusten pohjalta. ARVOT Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. SETLEMENTTILIIKE Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 eri puolella Suomea toimivaa setlementtinuorten piirijärjestöä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 3000 ammattilaista ja heidän lisäkseen suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin ylläpitämä kansalaistoiminta laajeni entisestään. Toimintavuoden elokuussa avasimme uuden kansalaistoiminnan keskuksen Helsingin Kalasatamaan. Muita kansalaistoiminnan keskuksiamme ovat Pasilan asukastalo, asukastalo Kylämaja Matinkylässä, Espoon keskuksessa sijaitseva Askel, Kalliossa sijaitseva neuvontapiste Ne-Rå, Kalliolan setlementtitalossa toimiva vapaaehtoistoiminnan keskus Spotti, senioreille suunnattu Töölössä sijaitseva Sandels, maahanmuuttajille tarkoitettu toimintakeskus Malmilla sekä nuorille suunnatut Espoossa ja Helsingissä sijaitsevat Tyttöjen Talot ja Poikien Talo. Kaiken kaikkiaan Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö laajeni sekä tavoitti entistä suuremman joukon pääkaupunkiseudun asukkaista. Esimerkiksi Pasilan asukastalossa kävi vuoden aikana viikoittain keskimäärin 1000 asiakasta. Kalliolan kansalaisopistolla on pitkät perinteet pääkaupunkiseudulla. Se on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka rahoituksesta osa tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionosuutena. Kansalaisopisto järjestää kurssitoimintaa lähinnä pääkaupunkiseudulta tuleville aikuisille. Opiston toimintaidea perustuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston päärakennuksena toimii Kalliolan setlementtitalo. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tuottaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, perhetyötä, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää kymmentä sijaishuollon yksikköä ja tuottaa avo- ja tukipalveluita pääkaupunkiseudulla. Tämän lisäksi Kalliolalla on yhdeksän itsenäistyville nuorille tarkoitettua asumisharjoitteluasuntoa. Lapsi- ja perhepalveluiden käytettävissä on myös 2
3 Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus, joka toimii nuorten retki- ja lomakohteena. Kärkelässä järjestetään myös perhekuntoutukseen liittyviä intervallihoitojaksoja. Kalliolassa tehtävän päihdetyön painopiste on viime vuosina muuttunut laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Kalliolan Nurmijärven klinikalla hoidettiin edelleen lähinnä työelämästä hoitoon ohjattuja päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään. Hoitomallina käytettiin Myllyhoitoa. Toimintavuoden kesällä klinikan toimintaa laajennettiin, kun klinikalle avattiin lapsiperheille suunnattu Lapsiperhekuntoutusosasto. Päihdetyön avohoitomalleja ovat Kalliolassa kehitetyt Avomylly ja Avokisko. Avomylly palvelee lähinnä työelämästä hoitoon ohjattujen tarpeita, kun taas Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoitomallina käytetään Kiskon yhteisöhoidosta sovellettua avohoitoa. Asumispalveluja Kalliola tuottaa Kuvernöörintien asumisyhteisössä ja Itäviitta-yhteisössä. Vammaistyötä Kalliola tekee tuottamalla vaikeasti vammaisille nuorille tukiasumista Ryhmäkoti Jatkossa. Seniorityöllä on Kalliolassa pitkät perinteet. Kalliolan seniorityö rakentuu ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja kuntoilupalvelujen tuottamiseen (Kuntokeidas Sandels), seniori-ikäisille suunnatun kansalaistoiminnan ylläpitämiseen, vapaaehtoistyön kehittämiseen sekä ikäihmisille suunnattujen kansalaisopistokurssien järjestämiseen. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana on vahvistunut. Tähän keskusteluun ovat osallistuneet niin nuorisotyö, opisto, lastensuojelutyö kuin päihdetyökin. Myös Kalliolan ylläpitämät kansalaistoiminnan keskukset ja asukastalot, niiden asiakkaat ja työntekijät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa omien asuinalueidensa ongelmien ratkaisemiseen ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Tämä kaikki on tehty tiiviissä yhteistyössä kaupunkien työntekijöiden, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja paikallispoliitikkojen kanssa. Kalliolan setlementin toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Näyttää siltä, että syrjäytymisen riski erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmistenkin keskuudessa on lisääntymässä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että osalla nuorista on vaikeuksia löytää opiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Pitkäaikaistyöttömien nuorten on myös entistä vaikeampaa työllistyä. Yhä enemmän on maahanmuuttajia, joiden on vaikeaa kotoutua pääkaupunkiseudulle. Vaarana on, että yhteiskunnan kahtiajako syvenee, jolloin osa ihmisistä syrjäytyy ja köyhtyy entisestään. Kaikki tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja kansalaisopistotoimintaa jatkamaan uudenlaisen kaupunkisosiaalityön kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on tehdä kansalaislähtöistä toimintaa, vahvistaa eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ja tukea ihmisiä. Kaiken Kalliolassa tehtävän työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden käytäntöön paneminen arjen keskellä. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja 2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Koreaa, kymriä ja koruja Kalliolan kansalaisopistolla Valtaosa opiskelijoista tulee kantakaupungin alueelta. Opiskelijat ovat pääosin aikuisia, suurin ikäryhmä on vuotiaat. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin, joskin viime vuosina erityisesti päivällä ja viikonloppuisin järjestettävien kurssien suosio on noussut. Opetusalueita ovat kielet, liikunta ja tanssi, kehoilmaisu, kuvataide ja 3
4 soveltava kuvaamataito, käytännön taidot, ilmaisutaito, kulttuuri ja yhteiskunnalliset aineet, itsetuntemus ja elämisentaito sekä tietotekniikka. Opetusvalikoimaa laajennetaan ja muokataan jatkuvasti kysynnän ja tarpeiden mukaan. Kielet ovat suurin opetusala. Toimintavuonna valikoimaan lisättiin korea ja kymri. Suomen kieltä opetettiin Kaarlenkadun, Metsälän ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Käytännön taitojen kursseista menestyivät erityisesti lyhyet teemoitetut kurssit, kuten syksyn virkkausillat. Erilaiset korukurssit houkuttelivat myös hyvin opiskelijoita. Kysyttyjä olivat tietoiseen läsnäoloon keskittyvät Mindfulnessja meditaatio-kurssit, intuition käyttöön perehdyttävä kurssi sekä kasvokoulut. Esteettömyys on osa opiston toimintaa ja Helsingin kaupungilta saatua avustusta käytettiin tämän teeman mukaisesti. Työttömille myönnettiin 30 prosentin alennus lähes kaikista kursseista. Lisäksi kokonaan maksuttomina työttömille ja muille erityisryhmille järjestettiin liikuntaan sekä taide- ja taitoaineisiin liittyviä kursseja, kuten joogaa, virkistävää aamujumppaa sekä taidekurssi vaikeavammaisille. Psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen liittyen opistossa toimi useita matalankynnyksen kursseja, kuten Löydä äänesi, Ryhmä joka ei osaa laulaa sekä Maalausta ja Piirustusta vasta-alkajille. Myös senioreille suunnatuille tietokone-kursseille oli edelleen kysyntää. Teatteritoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Improvisaatio- ja teatteri-ilmaisun kurssien lisäksi opiston teatteriryhmä valmisti keväällä esityksen Emigrant Hotel. Syksyksi teatteritoiminta organisoitiin uudella tavalla ja perustettiin Helsingin aikuisopiston kanssa Kalliolan tiloissa toimiva AiKa-teatteri. Ryhmä valmisti esityksen Leea Klemolan näytelmästä Kokkola. Teatterin ohjaajana toimi Johanna Torasvirta. Opistosta järjestettiin kielimatka Lyoniin ranskan kieltä oppimaan Matkalla oli mukana opiston ranskanopettaja Anneli Taimio. Elokuussa järjestettiin Kulttuuri- ja kokkausmatka Saarenmaalle Muhun saarelle. Opiston edustajana matkalla oli Terttu Mylläri. Yhteistyötä rakentamassa Yhteistyössä Helsingin yksityisten opistojen, Toimelan ja Helsingin aikuisopiston kanssa saatiin Aluehallintovirastolta euroa tuntiopettajiin kohdennettavaan hankkeeseen Osaava henkilöstö. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja siihen kuuluu koulutuspäivien lisäksi virkistystoimintaa sekä työnohjausta. Ensimmäinen yhteistilaisuus pidettiin Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opiston edustajat osallistuivat huhtikuussa Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan pyynnöstä opetusharjoittelijoiden valintaprosessiin kuuluviin haastatteluihin. Yhteistyö muiden järjestöjen ja opistojen sekä setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa on tärkeä osa Kalliolan kansalaisopiston toimintaa. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton eroryhmätoiminnan kanssa järjestettiin eroryhmiä. Yhteistyössä Suomen Setlementtiliiton kanssa pidettiin nuorten kanssa työtä tekeville suunnattu Voimaneidot - kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Yhteistyössä setlementin Vahvasti tukien -projektin kanssa toteutettiin vankilasta vapautuneille suunnattu Tutustu opiston kursseihin -kokonaisuus. Opisto osallistui Kalasataman uuden asuntoalueen toiminnan suunnitteluun yhdessä S-Asuntojen ja Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa. Syksyllä käynnistettiin kokeiluluontoisesti liikuntaryhmiä Kalliolan kansalaistoiminnan tilassa. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajatyttöjen osallistumista opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, maalausta, piirustusta, keramiikkaa ja suomen kieltä maahanmuuttajatytöille. Opiston opiskelijamäärä oli 5118 henkilöä. 4
5 Henkilöstö Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö ja kaksi toimistotyöntekijää. Lisäksi toimistossa oli yksi tuntityöntekijä ja iltavahtimestareina kolme tuntityöntekijää. Opetus tapahtui 140 tuntiopettajan voimin. Talous Valtionosuus euroa ( euroa vuonna 2012) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ( tuntia vuonna 2012) Helsingin kaupungin avustus euroa ( euroa vuonna 2012) Tapahtumia Osallistuttiin Kalasatamasymposiumiin yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa Kalliolan teatterin esitys Emigrant hotel 13.4., 20.4., 24.4., 27.4., ja 3.5. ja 4.5. AiKa-teatterin esitys Leea Klemolan Kokkola , , , 1.12., 8.12., ja Yksinlauluryhmän klassisen musiikin esitykset 7.4. ja Kalliolan viihdeorkesterin konsertti Kambodzhalainen uudenvuoden juhla Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa , avajaistapahtuma Vappu-tanssit yhteistyössä Kallio-liikkeen kanssa Arjen laulun konsertit ja Kalliolassa Rento musiikkituokio , pianisti Minna Pöllänen ja viulisti Hannu Vasara sekä Hanna ja Markus Hohti Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa , yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa Keväinen juhla Senioritalo Sandelsissa 15.5., yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/Kuntokeidas Sandelsin kanssa. Taidehistoriaa retkeillen kohteina Siuntio, Mustio ja Hvitträsk Avoimet ovet Senioritalo Sandelsissa Pikkujoulutapahtuma Opiston virkistyspäivä Tammisaaressa Luentoja Rohdot, rokotteet ja homeopaattiset lääkkeet Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet ja Luentosarja Hyvä arki ja arjessa jaksaminen Yhteisötyö ja kansalaistoiminta Italian renessanssihovit Jouluseimiperinne The ABC of Housing LAPSI- JA PERHEPALVELUT Kalliolan setlementin lapsi- ja perhepalvelut ovat Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Käytössä on myös yhdeksän asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. 5
6 Kilpailutusten ja uudelleen organisoitumisen vuosi Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna kymmenestä erillisestä sijaishuollon yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä Tiirakallion nuorisokodin Ankkuri ja Luotsi. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat avopalveluiden Espoon ja Vantaan yksiköt. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksella pääkaupunkiseudun kunnille. Lapsi- ja perhepalveluiden johtamisrakennetta kehitettiin vuoden 2013 aikana. Uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön lokakuun alussa. Uudessa organisaatiomallissa työala on jaettu neljään vastuualueeseen: avo- ja vastaanottopalvelut, alaikäisten päihdepalvelut, laitospalvelut ja vaativat laitospalvelut. Kunkin vastuualueen toiminnasta vastaa vastuualuejohtaja. Samassa yhteydessä työalan nimi muutettiin lastensuojelusta lapsi- ja perhepalveluiksi, joka vastaa paremmin nykyisen työalan toimintaa. Organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettiin hoitotyön vastaavan sekä kehittämispäällikön tehtävät. Lapsi- ja perhepalveluiden uuden organisaation vastuuhenkilöitä ovat työalajohtaja, vastuualueiden johtajat (4 kpl), yksiköiden johtajat (10 kpl) ja johtavat perhetyön ohjaajat (2 kpl). Organisaatiomuutoksen tavoitteena oli päällekkäisten työtehtävien karsiminen, taloudellisuus, lähiesimiehen läsnäolon lisääminen, erityisasiantuntijuuden lisääminen vastuualueille, kehittämistyön tiiviimpi kytkeminen vastuualueille sekä toiminnan laajentaminen hallitusti. Kuluneen vuoden aikana lapsi- ja perhepalvelut osallistuivat kahteen kilpailutukseen. Keski-Uudenmaan kunnat kilpailuttivat lastensuojelupalvelut kevään 2013 aikana. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut menestyivät kilpailutuksessa ja kunnat ovat solmineet puitesopimukset Kalliolan ja Mäkirinteen nuorisokotien palveluiden ostamisesta maksusitoumuksella. Espoon kaupunki kilpailutti marraskuussa 2013 lapsiperheiden ja nuorten tukipalvelujen hankinnan ja irtisanoi samalla tehostetun perhetyön Espoon tiimin ostopalvelusopimuksen. Tehostetun perhetyön ostopalvelusopimus nykyisessä laajuudessaan lakkaa huhtikuun 2014 lopussa. Kalliolan lastensuojelutyössä jatkettiin edelleen avo- ja tukipalveluiden kehittämistyötä. Avopalveluiden Vantaan tiimin toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Yksikössä työskenteli neljä työntekijää. Tuotettuja avopalveluja olivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö ja itsenäistymisen tukityö. Toimintaa varten perustettiin toimisto Malmin S-asuntojen taloon ja toiminta vakiintui S-asuntojen Vantaan Havukosken kerrostalon valmistuessa. Kerrostalosta varattiin lapsi- ja perhepalveluille viisi tukiasuntoa sekä yksikön työntekijöiden työtilat. Yksikön henkilökunta siirtyi uusiin toimitiloihin marraskuussa Lisäksi avo- ja tukipalveluiden vastuualuejohtaja kartoitti Etelä-Suomen kaupungeilta kiinnostusta avo- ja tukipalveluiden hankintaa kohtaan. Samanaikaisesti kehitettiin myös Kärkelän toimintakeskuksen palveluja. Kärkelässä toteutettiin muutamia perhekuntoutukseen liittyviä perheiden intervallijaksoja ja toimintakeskus toimi työalan retkien ja leirien sekä yksiköiden kehittämispäivien pitopaikkana. Toimintavuosi oli myös nuorisokotien muuttojen aikaa. Tiirakallion nuorisokodin Ankkuri ja Luotsi muuttivat väistötiloihin kesällä 2013 varsinaisissa toimitiloissa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Toimitilojen korjausja muutostyöt kestävät noin 1,5 vuotta. Hirvikallion nuorisokoti muutti uusiin toimitiloihin lokakuun aikana. Uudet toimitilat osoittautuivat liian pieniksi 7-paikkaiselle nuorisokodille. Tästä syystä Saunalahden nuorisokoti ja Hirvikallion nuorisokoti vaihtoivat toimitiloja. Myös työalan myynti- ja markkinointitoimintaa kehitettiin. Myynti- ja markkinointitoiminnasta laadittiin erillinen toimintasuunnitelma, jota toteutettiin vuoden 2013 alusta alkaen. Erityistä huomiota kiinnitettiin uusien tuotteiden markkinointiin sekä vapaisiin hoitopaikkoihin. Laitoshoidosta erityisyksiköiksi Lapsi- ja perhepalveluiden yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tästä syystä toimintavuonna jatkettiin huomion kiinnittämistä yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrista valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, kiinnipito-koulutusta, tlp-koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Lastensuojelulain mukaisten rajoituspäätöksien määrä kasvoi tasaisesti. Eniten tehtiin 6
7 henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi sekä henkilökunnan sairauslomien vuoksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokotien profiilia vahvistettiin yhteisen yhteisöhoidon koulutuksen avulla. Tavoitteena oli vastata alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon kohdennetummin yhteisöhoidon menetelmillä. Nuorisokoti Majakka jatkoi profiloitumistaan vaativan kasvatuksen yksiköksi, jossa hoidetaan intensiivistä tukea tarvitsevia nuoria. Kalliolan nuorisokoti profiloitui edelleen vaativaa laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi, jossa palvelut suunnataan lapsi- ja nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville nuorille. Nuorisokoti osallistui neuropsykiatriseen valmentajakoulutukseen yhdessä Tiirakallion nuorisokodin henkilökunnan kanssa. Lisäksi Kalliolan nuorisokodissa jatkettiin Easel-tunnekasvatusmenetelmän kehittämistyötä. Tiirakallion nuorisokodissa kehitettiin edelleen vaativaa laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoito- ja kasvatusmallia koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelun muuttuessa haastavammaksi kiinnitettiin erityistä huomiota myös henkilökunnan työhyvinvointiin. Kaikille työalan työntekijöille turvattiin mahdollisuus työnohjaukseen sekä esimiehen konsultaatioon. Työnohjauksen todettiin palvelevan henkilökunnan työssä jaksamista, yksiköiden perustehtävästä suoriutumista sekä johtamista. Tavoitteena oli turvata kaikille työntekijöille työhyvinvointia tukevat rakenteet. Jokaisen nuorisokodin toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria rohkaistiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat tai -hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja /-hoitaja tai omaohjaaja /-hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Vuoden aikana nuorille järjestettiin lisäksi monenlaista harrastustoimintaa, kuten nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretkiä, päiväretkiä, nuorten koti-iltoja, harrastusiltoja, elokuvakäyntejä sekä nuorten viikonloppuretkiä. Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 166 nuorta, joista 85 oli tyttöjä ja 81 poikia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille järjestettiin säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa, Hirvisuolla ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat pääasiallisesti koko ajan käytössä. Avopalveluissa oli 87 asiakasta, joista tyttöjä oli 35 ja poikia 52. Jakson pituuden keskiarvo oli 4 5 kk ja ikäjakauma oli vuotta. Henkilöstö Kalliolan lastensuojelussa työskenteli 113 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksikössä työskenteli yksi kesätyöntekijä. Osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, jotka tekivät myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Talous Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat toimintavuoden aikana yhteensä ,5 hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi ,5 (käyttöaste 92,1 %). Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. Vantaan avopalvelut vakiintuivat osaksi kaupungin maksusitoumuksella ostettavia palveluita. 7
8 PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdekuntoutuksessa on mahdollista tavoittaa riippuvuuksista vapaa, päihteetön elämäntapa. Ihminen voi tehdä valintoja ilman, että päihteet ja niiden käyttö ovat elämän keskiössä. Tavoite saavutetaan tarjoamalla mahdollisuus liittyä yhteisöön, jonka jäsenet jakavat saman kokemuksen ja ymmärryksen päihderiippuvuudesta. Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa, mutta kohderyhmät eroavat toisistaan eri toiminnoissa. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita sekä lapsiperheitä. Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeidenkäyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2013 lopussa 23 vakituista työntekijää ja tuntipalkkalaisia oli 10. Nurmijärven klinikan henkilökunta keskittyi uudistamaan toimintaansa lapsiperhekuntoutuksen avattua osastonsa klinikalla. Avo- ja asumispalveluissa vahvistettiin eri toimipisteissä toimivien työntekijöiden yhteisen työryhmän identiteettiä. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Vuoden 2013 kesällä toiminta laajeni myös lapsiperheille suunnatulla erillisellä Lapsiperhekuntoutusosastolla. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien hoitoon ja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesota-malliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka uusi Lapsiperhekuntoutus tasoittikin käyttöasteita jonkin verran. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 5726 (edellisenä vuonna 6206) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 3810 (5826) vrk, läheishoito 12 (64) vrk sekä intervalli, interventio ja kriisihoidot 796 (858) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 45 (65) hoitovuorokautta. Potilaita klinikalla oli yhteensä 234 (279), joista 83 (105) oli naisia ja 143 (174) miehiä. Lapsia oli 8. Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliolatoimikunta. Lapsiperhekuntoutusta varten remontoitiin omat erilliset tilat. Sosiaalisessa mediassa tehty lastentarvikkeiden keräyskampanja tavoitti yli katsojaa ja lahjoituksia saatiin erittäin paljon. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää mediajulkisuutta. Kalliolan avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avopalvelut tarjoavat päihdekuntoutusta avomuotoisena. Avomylly on Nurmijärven klinikan myllyhoidon avohoidollista kuntoutusta. Sen ryhmämuotoisessa avohoito-ohjelmassa ryhmät kokoontuvat kuuden viikon mittaisen hoitojakson aikana noin kolmesti viikossa. Asiakkaat ohjautuvat Avomyllyyn ensisijaisesti työelämästä käsin. Kiskon klinikan sulkemisen jälkeen on Kiskon yhteisöhoitoa toteutettu soveltaen edelleen Avokiskossa, asumisyhteisöissä sekä Keravan vankilan Kisko-osastolla. Myös koevapausvangeille suunnattu Vahvasti tukien projekti on hyödyntänyt hoitomallin menetelmiä. 8
9 Avomylly avohoitoa päihdeongelmaisille Avomylly antaa tietoa päihderiippuvuudesta, tarjoaa välineitä siitä vapautumiseen sekä luo edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle. Hoidon kesto on kuusi viikkoa ja se on tarkoitettu aikuisille päihdeongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Avomylly on palvellut 20 vuoden ajan pääosin helsinkiläisiä asiakkaita, mutta edellisen vuoden kilpailutuksen seurauksena Avomylly putosi pois Helsingin kaupungin palveluvalikosta. Tästä huolimatta avopalveluyksikössä järjestettiin Avomylly-kurssitoimintaa Vantaan päihdehuollon omissa tiloissa Tikkurilan A-klinikalla ja Myyrmäen A-klinikalla. Kaiken kaikkiaan Vantaalla järjestettiin neljä Avomylly-kurssia ja Kalliolan avokuntoutuksen omissa tiloissa kaksi. Asiakkaita oli toimintavuoden aikana yhteensä 44 (edellisenä vuonna 33), joista naisia oli 22 (15) ja miehiä 20, (18). Läheisiltoja toimintavuoden aikana järjestettiin 5 (6). Avokisko avohoito huumausaineiden käyttäjille Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoidossa sovelletaan Kiskon yhteisöhoitoa avohoitoon. Avokiskossa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimat muutokset elämässään ja tuetaan uusien rakentavien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoito-ohjelman kesto on noin puolitoista vuotta. Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskon toiminnan kannalta vuosi 2013 oli varsin hyvä. Vuotta aiemmin koko toiminta oli vaarassa, mutta se onnistuttiin vakiinnuttamaan toimintavuoden aikana, ja kuntoutusryhmä oli pääosin täynnä jonotusajan ollessa kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Kuntoutusohjelman sisältöä kehitettiin toimintavuoden aikana erityisesti kiinnittymisvaiheen ja tunteiden kanssa työskentelyn osalta. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 16 (edellisenä vuonna 14) asiakasta. Naisia näistä oli 11 (12) ja miehiä 5 (2). Asiakkaista oli helsinkiläisiä 10(7), vantaalaisia 5(6) ja espoolaisia 2(1). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 2551 (2031). Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta. Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysiikäisille asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineiden käyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen, mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asiakkaiden asumispalveluksi. Asiakkaiden toipumista tuetaan yhteisövalmentajan ja sairaanhoitajan tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Asiakkaat vastaavat myös yhteisön arkeen liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään käytäntöjä ja rakenteita vastaamaan asukkaiden tuen tarvetta tilanteessa, jossa asumista edeltävät laitoskuntoutusjaksot ovat entistä lyhyempiä. Paikkalukua nostettiin vakituisesti 10 paikkaan hankkimalla vuokra-asunto, jossa pois muuttamassa olevat asiakkaat saavat harjoitella itsenäistymistä samalla kuitenkin kuuluen täysivaltaisesti yhteisöön. Kokemukset itsenäistymisasunnosta varsinaisen yhteisön ja oman kodin välissä ovat olleet positiivisia ja asukkaita tulevaisuuteen valmistavia. Asukkaita Kuvernöörintien asumisyhteisöön tuli muun muassa Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä, Kalliolan Nurmijärven klinikalta sekä A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisöstä. Yhteisöön on ollut jono läpi koko vuoden eikä kaikille halukkaille ole voitu tarjota paikkaa. Kalliola aloitti asumisyhteisön osalta yhteistyön S-Asuntojen ja Nuorisoasuntoliiton kanssa. Toimintavuoden aikana kiinteistöä remontoitiin ja kalustettiin yhdessä asukkaiden kanssa ja joulukuussa nautittiin yhteinen jouluateria. Avokiskon ja Kuvernöörintien asumisyhteisöjen kanssa vietettiin kolme yhteistä 9
Vuosikertomus. Kalliolan Kannatusyhdistys ry
2012 Vuosikertomus Kalliolan Kannatusyhdistys ry SISÄLLYS 1. Johdanto Ihmisistä hyvä tulee 4 Kalliolan arvot 5 Kalliolan toiminta-ajatus 6 Setlementtiliike 7 Toiminnanjohtajan katsaus 8 Yhdessä ihmisten
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotRyhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotCASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen
Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotPäihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut
Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY
VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotTarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2
Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena
LisätiedotHietaniemenkadun palvelukeskus
Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen
LisätiedotNuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson
Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotNimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto
Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotAsumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto
Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotEedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville
Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY
VUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliola tuottaa
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65
05.06.2013 Sivu 1 / 1 2572/02.07.02/2013 65 Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. (09) 816 23053 Maria Rysti, puh. (09) 816 23320 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotNUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI
NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen
LisätiedotByströmin nuorten palvelut
Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista
LisätiedotSOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA
1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotHelsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotPalvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014
Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA
ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotAsunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset
Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotHelsingin kaupungin työllisyydenhoito
Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat
LisätiedotOtsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1
Otsikko Alaotsikko Tekijä 23.4.2015 1 100 vuotta oppimisen iloa Helsingin työväenopisto on Helsingin kaupungin omistama oppilaitos yli 16-vuotiaille Perustettu Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä
LisätiedotAsumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto
Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY
VUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliola tuottaa
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotAsumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari
Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Palveluasuminen (235), tuettu asuminen (199) ja tehostetusti tuettu asuminen (40) Asukkaita 474 Työntekijöitä 185 - Budjetti 14,1 milj. Auroratalo
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotAsunto ensin periaate arjessa
Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma Tausta Kh hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 18.6.2012.
Lisätiedotkaupungin tukiasunnot 07.10.2011
ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara
LisätiedotEURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016
EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA
LisätiedotPAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö
PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotYMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi
Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2017 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotNAL:n osahanke. Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman
NAL:n osahanke Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman 6.9.2017 NAL Nuorisoasuntoliitto Suomen ainoa nuorten asumisen edunvalvoja NAL rakennuttaa ja vuokraa
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotKEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus
KEVÄT 2018 Jyväskylän Kansalaisopisto Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus Monikulttuurikeskus Gloria Huhtasuon asukasyhdistys Jyvälän Setlementti ry SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY
VUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n, Kalliolan Nuoret ry:n ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön muodostama yhteenliittymä, setlementti.
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotRomanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi
Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin
LisätiedotJärjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä
Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä TURUN ENSI-JA TURVAKOTIYHDISTYS RY Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalveluyksikkö Olivia Perustehtävät: Kohderyhmä: Menetelmät: - Lapsen ja vanhemman välisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 105 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta selvityksen tekemisestä asuinyksiköiden käytännöistä ja työpajojen järjestämisestä HEL 2013-001439
LisätiedotIkäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli
Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli 1. Lähteet, joista venäjänkieliset ikääntyneet voivat saada tietoa Tsaikan toiminnasta 2. Viestintäkanavat, joiden kautta asiakas
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos
17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
LisätiedotIkäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen
1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus
Lisätiedot