VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 3 Lapsi- ja perhepalvelut 5 Päihdetyö 8 Vammaistyö 10 Kansalaistoiminta Säätiöt ja yhtiöt Kalliolan Senioripalvelusäätiö 17 Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola 18 S-Asunnot Oy Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 19 Talous- ja tietohallinto 19 Henkilöstö 19 Viestintä 20 1

2 1. JOHDANTO Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan setlementin muodostavat juridisesti itsenäisesti toimivat organisaatiot Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan setlementin toimintamuotoja ovat kansalaisopisto, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö, seniorityö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Nuorisotyö on organisoitu ja toteutetaan Kalliolan Nuoret ry:n kautta. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Senioriasumisoikeus Oy:n. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun asukkaat ja palveluja ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Kalliolan päihdetyö ja lastensuojelutyö tuottavat myös valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan setlementin keskeisiä toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa. Pitkälle vietyä ja syvää yhteistyötä tehdään kumppanuussopimusten pohjalta. ARVOT Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. SETLEMENTTILIIKE Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 eri puolella Suomea toimivaa setlementtinuorten piirijärjestöä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 3000 ammattilaista ja heidän lisäkseen suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin ylläpitämä kansalaistoiminta laajeni entisestään. Toimintavuoden elokuussa avasimme uuden kansalaistoiminnan keskuksen Helsingin Kalasatamaan. Muita kansalaistoiminnan keskuksiamme ovat Pasilan asukastalo, asukastalo Kylämaja Matinkylässä, Espoon keskuksessa sijaitseva Askel, Kalliossa sijaitseva neuvontapiste Ne-Rå, Kalliolan setlementtitalossa toimiva vapaaehtoistoiminnan keskus Spotti, senioreille suunnattu Töölössä sijaitseva Sandels, maahanmuuttajille tarkoitettu toimintakeskus Malmilla sekä nuorille suunnatut Espoossa ja Helsingissä sijaitsevat Tyttöjen Talot ja Poikien Talo. Kaiken kaikkiaan Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö laajeni sekä tavoitti entistä suuremman joukon pääkaupunkiseudun asukkaista. Esimerkiksi Pasilan asukastalossa kävi vuoden aikana viikoittain keskimäärin 1000 asiakasta. Kalliolan kansalaisopistolla on pitkät perinteet pääkaupunkiseudulla. Se on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka rahoituksesta osa tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionosuutena. Kansalaisopisto järjestää kurssitoimintaa lähinnä pääkaupunkiseudulta tuleville aikuisille. Opiston toimintaidea perustuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston päärakennuksena toimii Kalliolan setlementtitalo. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tuottaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, perhetyötä, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää kymmentä sijaishuollon yksikköä ja tuottaa avo- ja tukipalveluita pääkaupunkiseudulla. Tämän lisäksi Kalliolalla on yhdeksän itsenäistyville nuorille tarkoitettua asumisharjoitteluasuntoa. Lapsi- ja perhepalveluiden käytettävissä on myös 2

3 Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus, joka toimii nuorten retki- ja lomakohteena. Kärkelässä järjestetään myös perhekuntoutukseen liittyviä intervallihoitojaksoja. Kalliolassa tehtävän päihdetyön painopiste on viime vuosina muuttunut laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Kalliolan Nurmijärven klinikalla hoidettiin edelleen lähinnä työelämästä hoitoon ohjattuja päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään. Hoitomallina käytettiin Myllyhoitoa. Toimintavuoden kesällä klinikan toimintaa laajennettiin, kun klinikalle avattiin lapsiperheille suunnattu Lapsiperhekuntoutusosasto. Päihdetyön avohoitomalleja ovat Kalliolassa kehitetyt Avomylly ja Avokisko. Avomylly palvelee lähinnä työelämästä hoitoon ohjattujen tarpeita, kun taas Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoitomallina käytetään Kiskon yhteisöhoidosta sovellettua avohoitoa. Asumispalveluja Kalliola tuottaa Kuvernöörintien asumisyhteisössä ja Itäviitta-yhteisössä. Vammaistyötä Kalliola tekee tuottamalla vaikeasti vammaisille nuorille tukiasumista Ryhmäkoti Jatkossa. Seniorityöllä on Kalliolassa pitkät perinteet. Kalliolan seniorityö rakentuu ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja kuntoilupalvelujen tuottamiseen (Kuntokeidas Sandels), seniori-ikäisille suunnatun kansalaistoiminnan ylläpitämiseen, vapaaehtoistyön kehittämiseen sekä ikäihmisille suunnattujen kansalaisopistokurssien järjestämiseen. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana on vahvistunut. Tähän keskusteluun ovat osallistuneet niin nuorisotyö, opisto, lastensuojelutyö kuin päihdetyökin. Myös Kalliolan ylläpitämät kansalaistoiminnan keskukset ja asukastalot, niiden asiakkaat ja työntekijät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa omien asuinalueidensa ongelmien ratkaisemiseen ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Tämä kaikki on tehty tiiviissä yhteistyössä kaupunkien työntekijöiden, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja paikallispoliitikkojen kanssa. Kalliolan setlementin toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Näyttää siltä, että syrjäytymisen riski erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmistenkin keskuudessa on lisääntymässä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että osalla nuorista on vaikeuksia löytää opiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Pitkäaikaistyöttömien nuorten on myös entistä vaikeampaa työllistyä. Yhä enemmän on maahanmuuttajia, joiden on vaikeaa kotoutua pääkaupunkiseudulle. Vaarana on, että yhteiskunnan kahtiajako syvenee, jolloin osa ihmisistä syrjäytyy ja köyhtyy entisestään. Kaikki tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja kansalaisopistotoimintaa jatkamaan uudenlaisen kaupunkisosiaalityön kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on tehdä kansalaislähtöistä toimintaa, vahvistaa eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ja tukea ihmisiä. Kaiken Kalliolassa tehtävän työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden käytäntöön paneminen arjen keskellä. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja 2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Koreaa, kymriä ja koruja Kalliolan kansalaisopistolla Valtaosa opiskelijoista tulee kantakaupungin alueelta. Opiskelijat ovat pääosin aikuisia, suurin ikäryhmä on vuotiaat. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin, joskin viime vuosina erityisesti päivällä ja viikonloppuisin järjestettävien kurssien suosio on noussut. Opetusalueita ovat kielet, liikunta ja tanssi, kehoilmaisu, kuvataide ja 3

4 soveltava kuvaamataito, käytännön taidot, ilmaisutaito, kulttuuri ja yhteiskunnalliset aineet, itsetuntemus ja elämisentaito sekä tietotekniikka. Opetusvalikoimaa laajennetaan ja muokataan jatkuvasti kysynnän ja tarpeiden mukaan. Kielet ovat suurin opetusala. Toimintavuonna valikoimaan lisättiin korea ja kymri. Suomen kieltä opetettiin Kaarlenkadun, Metsälän ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Käytännön taitojen kursseista menestyivät erityisesti lyhyet teemoitetut kurssit, kuten syksyn virkkausillat. Erilaiset korukurssit houkuttelivat myös hyvin opiskelijoita. Kysyttyjä olivat tietoiseen läsnäoloon keskittyvät Mindfulnessja meditaatio-kurssit, intuition käyttöön perehdyttävä kurssi sekä kasvokoulut. Esteettömyys on osa opiston toimintaa ja Helsingin kaupungilta saatua avustusta käytettiin tämän teeman mukaisesti. Työttömille myönnettiin 30 prosentin alennus lähes kaikista kursseista. Lisäksi kokonaan maksuttomina työttömille ja muille erityisryhmille järjestettiin liikuntaan sekä taide- ja taitoaineisiin liittyviä kursseja, kuten joogaa, virkistävää aamujumppaa sekä taidekurssi vaikeavammaisille. Psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen liittyen opistossa toimi useita matalankynnyksen kursseja, kuten Löydä äänesi, Ryhmä joka ei osaa laulaa sekä Maalausta ja Piirustusta vasta-alkajille. Myös senioreille suunnatuille tietokone-kursseille oli edelleen kysyntää. Teatteritoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Improvisaatio- ja teatteri-ilmaisun kurssien lisäksi opiston teatteriryhmä valmisti keväällä esityksen Emigrant Hotel. Syksyksi teatteritoiminta organisoitiin uudella tavalla ja perustettiin Helsingin aikuisopiston kanssa Kalliolan tiloissa toimiva AiKa-teatteri. Ryhmä valmisti esityksen Leea Klemolan näytelmästä Kokkola. Teatterin ohjaajana toimi Johanna Torasvirta. Opistosta järjestettiin kielimatka Lyoniin ranskan kieltä oppimaan Matkalla oli mukana opiston ranskanopettaja Anneli Taimio. Elokuussa järjestettiin Kulttuuri- ja kokkausmatka Saarenmaalle Muhun saarelle. Opiston edustajana matkalla oli Terttu Mylläri. Yhteistyötä rakentamassa Yhteistyössä Helsingin yksityisten opistojen, Toimelan ja Helsingin aikuisopiston kanssa saatiin Aluehallintovirastolta euroa tuntiopettajiin kohdennettavaan hankkeeseen Osaava henkilöstö. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja siihen kuuluu koulutuspäivien lisäksi virkistystoimintaa sekä työnohjausta. Ensimmäinen yhteistilaisuus pidettiin Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opiston edustajat osallistuivat huhtikuussa Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan pyynnöstä opetusharjoittelijoiden valintaprosessiin kuuluviin haastatteluihin. Yhteistyö muiden järjestöjen ja opistojen sekä setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa on tärkeä osa Kalliolan kansalaisopiston toimintaa. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton eroryhmätoiminnan kanssa järjestettiin eroryhmiä. Yhteistyössä Suomen Setlementtiliiton kanssa pidettiin nuorten kanssa työtä tekeville suunnattu Voimaneidot - kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Yhteistyössä setlementin Vahvasti tukien -projektin kanssa toteutettiin vankilasta vapautuneille suunnattu Tutustu opiston kursseihin -kokonaisuus. Opisto osallistui Kalasataman uuden asuntoalueen toiminnan suunnitteluun yhdessä S-Asuntojen ja Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa. Syksyllä käynnistettiin kokeiluluontoisesti liikuntaryhmiä Kalliolan kansalaistoiminnan tilassa. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajatyttöjen osallistumista opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, maalausta, piirustusta, keramiikkaa ja suomen kieltä maahanmuuttajatytöille. Opiston opiskelijamäärä oli 5118 henkilöä. 4

5 Henkilöstö Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö ja kaksi toimistotyöntekijää. Lisäksi toimistossa oli yksi tuntityöntekijä ja iltavahtimestareina kolme tuntityöntekijää. Opetus tapahtui 140 tuntiopettajan voimin. Talous Valtionosuus euroa ( euroa vuonna 2012) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ( tuntia vuonna 2012) Helsingin kaupungin avustus euroa ( euroa vuonna 2012) Tapahtumia Osallistuttiin Kalasatamasymposiumiin yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa Kalliolan teatterin esitys Emigrant hotel 13.4., 20.4., 24.4., 27.4., ja 3.5. ja 4.5. AiKa-teatterin esitys Leea Klemolan Kokkola , , , 1.12., 8.12., ja Yksinlauluryhmän klassisen musiikin esitykset 7.4. ja Kalliolan viihdeorkesterin konsertti Kambodzhalainen uudenvuoden juhla Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa , avajaistapahtuma Vappu-tanssit yhteistyössä Kallio-liikkeen kanssa Arjen laulun konsertit ja Kalliolassa Rento musiikkituokio , pianisti Minna Pöllänen ja viulisti Hannu Vasara sekä Hanna ja Markus Hohti Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa , yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa Keväinen juhla Senioritalo Sandelsissa 15.5., yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/Kuntokeidas Sandelsin kanssa. Taidehistoriaa retkeillen kohteina Siuntio, Mustio ja Hvitträsk Avoimet ovet Senioritalo Sandelsissa Pikkujoulutapahtuma Opiston virkistyspäivä Tammisaaressa Luentoja Rohdot, rokotteet ja homeopaattiset lääkkeet Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet ja Luentosarja Hyvä arki ja arjessa jaksaminen Yhteisötyö ja kansalaistoiminta Italian renessanssihovit Jouluseimiperinne The ABC of Housing LAPSI- JA PERHEPALVELUT Kalliolan setlementin lapsi- ja perhepalvelut ovat Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Käytössä on myös yhdeksän asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. 5

6 Kilpailutusten ja uudelleen organisoitumisen vuosi Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna kymmenestä erillisestä sijaishuollon yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä Tiirakallion nuorisokodin Ankkuri ja Luotsi. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat avopalveluiden Espoon ja Vantaan yksiköt. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksella pääkaupunkiseudun kunnille. Lapsi- ja perhepalveluiden johtamisrakennetta kehitettiin vuoden 2013 aikana. Uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön lokakuun alussa. Uudessa organisaatiomallissa työala on jaettu neljään vastuualueeseen: avo- ja vastaanottopalvelut, alaikäisten päihdepalvelut, laitospalvelut ja vaativat laitospalvelut. Kunkin vastuualueen toiminnasta vastaa vastuualuejohtaja. Samassa yhteydessä työalan nimi muutettiin lastensuojelusta lapsi- ja perhepalveluiksi, joka vastaa paremmin nykyisen työalan toimintaa. Organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettiin hoitotyön vastaavan sekä kehittämispäällikön tehtävät. Lapsi- ja perhepalveluiden uuden organisaation vastuuhenkilöitä ovat työalajohtaja, vastuualueiden johtajat (4 kpl), yksiköiden johtajat (10 kpl) ja johtavat perhetyön ohjaajat (2 kpl). Organisaatiomuutoksen tavoitteena oli päällekkäisten työtehtävien karsiminen, taloudellisuus, lähiesimiehen läsnäolon lisääminen, erityisasiantuntijuuden lisääminen vastuualueille, kehittämistyön tiiviimpi kytkeminen vastuualueille sekä toiminnan laajentaminen hallitusti. Kuluneen vuoden aikana lapsi- ja perhepalvelut osallistuivat kahteen kilpailutukseen. Keski-Uudenmaan kunnat kilpailuttivat lastensuojelupalvelut kevään 2013 aikana. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut menestyivät kilpailutuksessa ja kunnat ovat solmineet puitesopimukset Kalliolan ja Mäkirinteen nuorisokotien palveluiden ostamisesta maksusitoumuksella. Espoon kaupunki kilpailutti marraskuussa 2013 lapsiperheiden ja nuorten tukipalvelujen hankinnan ja irtisanoi samalla tehostetun perhetyön Espoon tiimin ostopalvelusopimuksen. Tehostetun perhetyön ostopalvelusopimus nykyisessä laajuudessaan lakkaa huhtikuun 2014 lopussa. Kalliolan lastensuojelutyössä jatkettiin edelleen avo- ja tukipalveluiden kehittämistyötä. Avopalveluiden Vantaan tiimin toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Yksikössä työskenteli neljä työntekijää. Tuotettuja avopalveluja olivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö ja itsenäistymisen tukityö. Toimintaa varten perustettiin toimisto Malmin S-asuntojen taloon ja toiminta vakiintui S-asuntojen Vantaan Havukosken kerrostalon valmistuessa. Kerrostalosta varattiin lapsi- ja perhepalveluille viisi tukiasuntoa sekä yksikön työntekijöiden työtilat. Yksikön henkilökunta siirtyi uusiin toimitiloihin marraskuussa Lisäksi avo- ja tukipalveluiden vastuualuejohtaja kartoitti Etelä-Suomen kaupungeilta kiinnostusta avo- ja tukipalveluiden hankintaa kohtaan. Samanaikaisesti kehitettiin myös Kärkelän toimintakeskuksen palveluja. Kärkelässä toteutettiin muutamia perhekuntoutukseen liittyviä perheiden intervallijaksoja ja toimintakeskus toimi työalan retkien ja leirien sekä yksiköiden kehittämispäivien pitopaikkana. Toimintavuosi oli myös nuorisokotien muuttojen aikaa. Tiirakallion nuorisokodin Ankkuri ja Luotsi muuttivat väistötiloihin kesällä 2013 varsinaisissa toimitiloissa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Toimitilojen korjausja muutostyöt kestävät noin 1,5 vuotta. Hirvikallion nuorisokoti muutti uusiin toimitiloihin lokakuun aikana. Uudet toimitilat osoittautuivat liian pieniksi 7-paikkaiselle nuorisokodille. Tästä syystä Saunalahden nuorisokoti ja Hirvikallion nuorisokoti vaihtoivat toimitiloja. Myös työalan myynti- ja markkinointitoimintaa kehitettiin. Myynti- ja markkinointitoiminnasta laadittiin erillinen toimintasuunnitelma, jota toteutettiin vuoden 2013 alusta alkaen. Erityistä huomiota kiinnitettiin uusien tuotteiden markkinointiin sekä vapaisiin hoitopaikkoihin. Laitoshoidosta erityisyksiköiksi Lapsi- ja perhepalveluiden yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tästä syystä toimintavuonna jatkettiin huomion kiinnittämistä yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrista valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, kiinnipito-koulutusta, tlp-koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Lastensuojelulain mukaisten rajoituspäätöksien määrä kasvoi tasaisesti. Eniten tehtiin 6

7 henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi sekä henkilökunnan sairauslomien vuoksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokotien profiilia vahvistettiin yhteisen yhteisöhoidon koulutuksen avulla. Tavoitteena oli vastata alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon kohdennetummin yhteisöhoidon menetelmillä. Nuorisokoti Majakka jatkoi profiloitumistaan vaativan kasvatuksen yksiköksi, jossa hoidetaan intensiivistä tukea tarvitsevia nuoria. Kalliolan nuorisokoti profiloitui edelleen vaativaa laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi, jossa palvelut suunnataan lapsi- ja nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville nuorille. Nuorisokoti osallistui neuropsykiatriseen valmentajakoulutukseen yhdessä Tiirakallion nuorisokodin henkilökunnan kanssa. Lisäksi Kalliolan nuorisokodissa jatkettiin Easel-tunnekasvatusmenetelmän kehittämistyötä. Tiirakallion nuorisokodissa kehitettiin edelleen vaativaa laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoito- ja kasvatusmallia koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelun muuttuessa haastavammaksi kiinnitettiin erityistä huomiota myös henkilökunnan työhyvinvointiin. Kaikille työalan työntekijöille turvattiin mahdollisuus työnohjaukseen sekä esimiehen konsultaatioon. Työnohjauksen todettiin palvelevan henkilökunnan työssä jaksamista, yksiköiden perustehtävästä suoriutumista sekä johtamista. Tavoitteena oli turvata kaikille työntekijöille työhyvinvointia tukevat rakenteet. Jokaisen nuorisokodin toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria rohkaistiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat tai -hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja /-hoitaja tai omaohjaaja /-hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Vuoden aikana nuorille järjestettiin lisäksi monenlaista harrastustoimintaa, kuten nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretkiä, päiväretkiä, nuorten koti-iltoja, harrastusiltoja, elokuvakäyntejä sekä nuorten viikonloppuretkiä. Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 166 nuorta, joista 85 oli tyttöjä ja 81 poikia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille järjestettiin säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa, Hirvisuolla ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat pääasiallisesti koko ajan käytössä. Avopalveluissa oli 87 asiakasta, joista tyttöjä oli 35 ja poikia 52. Jakson pituuden keskiarvo oli 4 5 kk ja ikäjakauma oli vuotta. Henkilöstö Kalliolan lastensuojelussa työskenteli 113 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksikössä työskenteli yksi kesätyöntekijä. Osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, jotka tekivät myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Talous Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat toimintavuoden aikana yhteensä ,5 hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi ,5 (käyttöaste 92,1 %). Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. Vantaan avopalvelut vakiintuivat osaksi kaupungin maksusitoumuksella ostettavia palveluita. 7

8 PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdekuntoutuksessa on mahdollista tavoittaa riippuvuuksista vapaa, päihteetön elämäntapa. Ihminen voi tehdä valintoja ilman, että päihteet ja niiden käyttö ovat elämän keskiössä. Tavoite saavutetaan tarjoamalla mahdollisuus liittyä yhteisöön, jonka jäsenet jakavat saman kokemuksen ja ymmärryksen päihderiippuvuudesta. Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa, mutta kohderyhmät eroavat toisistaan eri toiminnoissa. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita sekä lapsiperheitä. Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeidenkäyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2013 lopussa 23 vakituista työntekijää ja tuntipalkkalaisia oli 10. Nurmijärven klinikan henkilökunta keskittyi uudistamaan toimintaansa lapsiperhekuntoutuksen avattua osastonsa klinikalla. Avo- ja asumispalveluissa vahvistettiin eri toimipisteissä toimivien työntekijöiden yhteisen työryhmän identiteettiä. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Vuoden 2013 kesällä toiminta laajeni myös lapsiperheille suunnatulla erillisellä Lapsiperhekuntoutusosastolla. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien hoitoon ja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesota-malliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka uusi Lapsiperhekuntoutus tasoittikin käyttöasteita jonkin verran. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 5726 (edellisenä vuonna 6206) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 3810 (5826) vrk, läheishoito 12 (64) vrk sekä intervalli, interventio ja kriisihoidot 796 (858) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 45 (65) hoitovuorokautta. Potilaita klinikalla oli yhteensä 234 (279), joista 83 (105) oli naisia ja 143 (174) miehiä. Lapsia oli 8. Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliolatoimikunta. Lapsiperhekuntoutusta varten remontoitiin omat erilliset tilat. Sosiaalisessa mediassa tehty lastentarvikkeiden keräyskampanja tavoitti yli katsojaa ja lahjoituksia saatiin erittäin paljon. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää mediajulkisuutta. Kalliolan avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avopalvelut tarjoavat päihdekuntoutusta avomuotoisena. Avomylly on Nurmijärven klinikan myllyhoidon avohoidollista kuntoutusta. Sen ryhmämuotoisessa avohoito-ohjelmassa ryhmät kokoontuvat kuuden viikon mittaisen hoitojakson aikana noin kolmesti viikossa. Asiakkaat ohjautuvat Avomyllyyn ensisijaisesti työelämästä käsin. Kiskon klinikan sulkemisen jälkeen on Kiskon yhteisöhoitoa toteutettu soveltaen edelleen Avokiskossa, asumisyhteisöissä sekä Keravan vankilan Kisko-osastolla. Myös koevapausvangeille suunnattu Vahvasti tukien projekti on hyödyntänyt hoitomallin menetelmiä. 8

9 Avomylly avohoitoa päihdeongelmaisille Avomylly antaa tietoa päihderiippuvuudesta, tarjoaa välineitä siitä vapautumiseen sekä luo edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle. Hoidon kesto on kuusi viikkoa ja se on tarkoitettu aikuisille päihdeongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Avomylly on palvellut 20 vuoden ajan pääosin helsinkiläisiä asiakkaita, mutta edellisen vuoden kilpailutuksen seurauksena Avomylly putosi pois Helsingin kaupungin palveluvalikosta. Tästä huolimatta avopalveluyksikössä järjestettiin Avomylly-kurssitoimintaa Vantaan päihdehuollon omissa tiloissa Tikkurilan A-klinikalla ja Myyrmäen A-klinikalla. Kaiken kaikkiaan Vantaalla järjestettiin neljä Avomylly-kurssia ja Kalliolan avokuntoutuksen omissa tiloissa kaksi. Asiakkaita oli toimintavuoden aikana yhteensä 44 (edellisenä vuonna 33), joista naisia oli 22 (15) ja miehiä 20, (18). Läheisiltoja toimintavuoden aikana järjestettiin 5 (6). Avokisko avohoito huumausaineiden käyttäjille Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoidossa sovelletaan Kiskon yhteisöhoitoa avohoitoon. Avokiskossa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimat muutokset elämässään ja tuetaan uusien rakentavien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoito-ohjelman kesto on noin puolitoista vuotta. Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskon toiminnan kannalta vuosi 2013 oli varsin hyvä. Vuotta aiemmin koko toiminta oli vaarassa, mutta se onnistuttiin vakiinnuttamaan toimintavuoden aikana, ja kuntoutusryhmä oli pääosin täynnä jonotusajan ollessa kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Kuntoutusohjelman sisältöä kehitettiin toimintavuoden aikana erityisesti kiinnittymisvaiheen ja tunteiden kanssa työskentelyn osalta. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 16 (edellisenä vuonna 14) asiakasta. Naisia näistä oli 11 (12) ja miehiä 5 (2). Asiakkaista oli helsinkiläisiä 10(7), vantaalaisia 5(6) ja espoolaisia 2(1). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 2551 (2031). Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta. Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysiikäisille asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineiden käyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen, mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asiakkaiden asumispalveluksi. Asiakkaiden toipumista tuetaan yhteisövalmentajan ja sairaanhoitajan tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Asiakkaat vastaavat myös yhteisön arkeen liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään käytäntöjä ja rakenteita vastaamaan asukkaiden tuen tarvetta tilanteessa, jossa asumista edeltävät laitoskuntoutusjaksot ovat entistä lyhyempiä. Paikkalukua nostettiin vakituisesti 10 paikkaan hankkimalla vuokra-asunto, jossa pois muuttamassa olevat asiakkaat saavat harjoitella itsenäistymistä samalla kuitenkin kuuluen täysivaltaisesti yhteisöön. Kokemukset itsenäistymisasunnosta varsinaisen yhteisön ja oman kodin välissä ovat olleet positiivisia ja asukkaita tulevaisuuteen valmistavia. Asukkaita Kuvernöörintien asumisyhteisöön tuli muun muassa Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä, Kalliolan Nurmijärven klinikalta sekä A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisöstä. Yhteisöön on ollut jono läpi koko vuoden eikä kaikille halukkaille ole voitu tarjota paikkaa. Kalliola aloitti asumisyhteisön osalta yhteistyön S-Asuntojen ja Nuorisoasuntoliiton kanssa. Toimintavuoden aikana kiinteistöä remontoitiin ja kalustettiin yhdessä asukkaiden kanssa ja joulukuussa nautittiin yhteinen jouluateria. Avokiskon ja Kuvernöörintien asumisyhteisöjen kanssa vietettiin kolme yhteistä 9

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Palveluasuminen (235), tuettu asuminen (199) ja tehostetusti tuettu asuminen (40) Asukkaita 474 Työntekijöitä 185 - Budjetti 14,1 milj. Auroratalo

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset Henna Leppämäki 11.10.2016 Asiakasmäärän kehitys Uudet asiakkaat 2016: Tammikuu: 33 Helmikuu: 36 Maaliskuu: 43 Huhtikuu: 34 Toukokuu: 34 Kesäkuu:

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Simo Hillo

Simo Hillo Simo Hillo 0400 594 385 simo.hillo@pedart.fi www.pedart.fi Pedart Oy tarjoaa opetuksen tukea erityistä tukea tarvitseville oppilaille Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Opetus tapahtuu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot