VUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliola tuottaa sosiaalialan palveluja ja kansalaisopistotoimintaa sekä ylläpitää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Toiminnan keskiössä ovat kansalaisopisto, kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö, lastensuojelutyö, sosiaalinen nuorisotyö, päihdekuntoutus, rikosten ja riita-asioiden sovittelu, seniorityö ja vammaistyö. Kalliolan setlementin muodostavat Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S- Asunnot Oy:n sekä on mukana pääkaupunkiseudun rikosuhripäivystystoiminnassa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys ja näin osa kansainvälistä setlementtiliikettä. 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavia arvoja ovat luottamus yksilön ja yhteisön voimavaroihin, tasaarvoisuus, yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Kalliolan toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Puoluepoliittisesti Kalliola on sitoutumaton. Uskonnollisesti se toteuttaa avaraa ekumeenista ajattelua. Vuosi 2010 oli Kalliolan setlementin 91:nen toimintavuosi. Toimintavuoden aikana Kalliolan setlementin johtoryhmä ja hallitus sai omalta osaltaan valmiiksi lähivuosien strategian, joka toimii pohjana Kalliolan kunkin työalan ja tukipalvelujen omalle strategiaprosessille. Keskeisenä lähtökohtana tässä strategiaprosessissa on Kalliolan arvojen jalkauttaminen arjen työhön sen eri työalojen kautta sekä vallitsevan yhteiskunnallisen murrosvaiheen ja taloustilanteen heikentymisen huomioonottaminen. Edelleen Kalliolan keskeisenä strategisena tavoitteena on laajentaa seudullista toimintaverkostoa hankkimalla uusia yhteistyö- ja kumppanuustahoja ja vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Innovatiivisuus ja uusien työtapojen ja työmuotojen kehittäminen on leimallista kaikessa toiminnassa. Kalliolan setlementin tavoitteena on toiminnan tunnettavuuden ja Kalliolan yhteisökuvan vahvistaminen. Kalliolan tavoitteena on myös kestävän kehityksen tukeminen. Kalliolan setlementin rooli kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön ylläpitäjänä vahvistui entisestään. Ihmisten tarve tulla yhteen, tuntea yhteisöllisyyttä ja tukea toinen toistaan on lisääntynyt. Tämä näkyi niin kävijämäärien kasvuna Kalliolan kansalaistoiminnan keskuksissa kuin yhteistyöverkostojenkin vahvistumisena. Toimintavuoden aikana Kalliolan lastensuojelutyö laajeni entisestään, kun Kalliola perusti Espooseen Tiirakallion nuorisokoti nimisen lastensuojelulaitoksen. Tiirakalliossa on kolme osastoa, Ankkuri, Luotsi ja Majakka. Hoitopaikkoja Tiirakalliossa on yhteensä 21 ja nuorisokodilla on ostopalvelusopimus Espoon kaupungin kanssa. Toimintavuoden syksyllä Espoossa toimineen Setlementti Onnenkengän toiminnot liitettiin osaksi Kalliolan setlementin kokonaisuutta. Käytännössä se merkitsi Ray-rahoitteisten Maahanmuuttajasta naapuriksi ja Vahva-senioriverkostoprojektien siirtymistä Kalliolan hoidettaviksi. Myös projektien palveluksessa olleet työntekijät siirtyivät Kalliolan työntekijöiksi. 1

2 Vuosi 2010 merkitsi Kalliolalle taloudellisen tasapainottamisen aikaa, sillä vuosi 2009 oli ollut talouden osalta voimakkaasti alijäämäinen. Päihdetyön saneerausta jatkettiin edelleen. Päihdetyötä koskevia ytneuvotteluja käytiin kahteen eri kertaan. Useita työpaikkoja jouduttiin vähentämään hoitovuorokausimäärien laskettua ja palvelutuotannon supistuttua. Kalliolan setlementissä työskentelee lähes 300 kokopäiväistä työntekijää, noin 300 tuntityöntekijää ja yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. 2. KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan Kannatusyhdistys ry ylläpitää Kalliolan kansalaisopistoa, Kiskon ja Nurmijärven päihdeklinikoita avo- jatkohoitopalveluineen, Kalliolan, Kilon, Lintuvaaran, Matarin, Mäkirinteen, Saunalahden ja Tiirakallion nuorisokoteja, Espoon vastaanottokotia, Ryhmäkoti Jatkoa, Espoon kihlakunnan alueen sovittelutoimistoa, ikäihmisten tietotupia sekä useita kansalaistoiminnan keskuksia pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2010 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n henkilökuntaan kuului 191 kokopäivätoimista työntekijää, 378 tuntityöntekijää, joista 167 kansalaisopiston tuntiopettajaa sekä yli 100 vapaaehtoistyöntekijää kansalaistoiminnan piirissä. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimeämät edustajat toimivat Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan ja S-Asunnot Oy:n ja Suomen Ässäkodit Oy:n hallituksissa, Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa, Kalliolan Nuoret ry:n johtokunnassa, Setlementtinuorten liiton työvaliokunnassa ja Setlementtityön neuvottelukunnassa, Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmä Päivytissä, Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetyöryhmässä ja työvaliokunnassa, Heikki Waris instituutin johtoryhmässä, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan johtokunnassa, Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen hallituksessa sekä lukuisissa muissa verkosto-, kumppanuus- ja yhteistyöhankkeissa Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa ja varapuheenjohtajana johtaja Marja-Riitta Mäkinen. Hallituksen muina jäseninä toimivat YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo-Saramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Hallitus piti viisi kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin ja syyskokous Kalliolan setlementin johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talouspäällikkö Tuija Lankinen, rehtori Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lastensuojelutyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöpäällikkö Matti Pihkala ja Kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 13 kokousta sekä kaksi koulutus- ja strategiaseminaaria Henkilöstö Kalliolan henkilöstötoimen kehittämisestä vastaa henkilöstöpäällikkö. Hänen tehtäviinsä kuluivat muun muassa henkilöstöprosesseista vastaaminen, työsuojeluasiat, työterveyshuollon yhdyshenkilönä toimiminen, työhyvinvointiasiat, työntekijäkoulutuksen koordinointi, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat sekä työsopimuksiin liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen talon sisällä. Henkilöstöön kohdistuvana kehittämishankkeena käynnistettiin toimintavuoden alussa vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävä koulutuskokonaisuus Dialogista virtaa hanke. Hanke toteutetaan yhteistyössä Johtamistaidon Opiston kanssa. Hankkeelle saatiin Työsuojelurahaston kehittämisavustus. Hanke jatkuu 2

3 vuoden 2011 kesäkuuhun asti. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös koko Kalliolaa koskevan henkilöstöstrategian laatiminen Talous Taloushallinto organisoitiin uudelleen keväällä Työalakohtaiset taloushallinnon työntekijät siirrettiin Keskustoimistoon talouspäällikön alaisuuteen. Keskustoimistossa työskentelee nyt talouspäällikön lisäksi pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä sekä kolme talousassistenttia. Kalliolassa pidettiin vuoden 2010 aikana tiukkaa kulujen valvontaa. Toimenpiteet näkyvät vuoden 2010 tuloksessa sekä mm. maksettujen yliaikakorkojen määrän laskussa puoleen edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 ylijäämä oli ,06 euroa, kun edellisen vuoden alijäämä oli ,57 euroa. Saavutettua tulosta voidaan pitää hyvänä. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n toiminnan tuotot olivat toimintavuonna ,91 euroa ( ,32 vuonna 2009) sisältäen Ray:ltä saatuja toiminta- ja kehittämistyön avustuksia euroa ( ). Varsinaisen toiminnan tulos oli ,37 euroa ( ,55) ja rahoituserien jälkeen ,06 euroa ( ,57). Poistot on tehty suunnitelmapoistojen mukaisesti yhteensä ,66 euroa ( ,39). Pitkäaikainen velka oli tilikauden päättyessä ,11 euroa ( ,57) Tietohallinto Tietohallinnossa työskenteli kaksi järjestelmävastaavaa talouspäällikön toimiessa osaston esimiehenä. Tietohallinnon konsultaatiopalvelut ostettiin Neuvos Group Oy:ltä Viestintä Kalliolan setlementin viestinnästä vastaa toiminnanjohtaja yhdessä tiedottajan ja Kalliolan johtoryhmän kanssa. Toimintavuoden keväällä otettiin käyttöön Kalliolan setlementin intranet, joka nimettiin Sipinätiksi. Intranet suunniteltiin vastaamaan laajasti sisäisen viestinnän tarpeita ja se toimii yhtenä Kalliolan henkilöstön työvälineenä. Kalliolan setlementille suunniteltiin uuden visuaalisen ilmeen mukaiset esitepohjat ja muun muassa päihdetyön esitteen uudistettiin vastaamaan nykyistä graafista ohjeistoa. Dialogista virtaa hankkeen yhdeksi kehittämisprojektiksi valittiin Kalliolan yhteisökuvan vahvistaminen. Projektiryhmä työsti Kalliolan yhteisökuvan vahvistamista tukevan suppeahkon toimintasuunnitelman, jota alettiin toteuttaa toimintavuoden aikana. Tiedotusvälineissä Kalliola oli esillä muun muassa päihdekuntoutuksen sekä lastensuojelun 90- vuotissyntymäpäivien tiimoilta. Myös sosiaalinen media toimi yhtenä foorumina Kalliolan ulkoisessa tiedotuksessa sekä muun muassa tapahtumamarkkinoinnissa Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa koko Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan osakekannan. Yhtiö omistaa Kalliolan setlementtitalon osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki. Talo sijaitsee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n omistamalla tontilla. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eija Venetkoski-Kukka ja muina jäseninä Jouko Kalliomaa ja Timo Lemmetyinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Timo Lemmetyinen ja varatoimitusjohtajana Tuija Lankinen. Toimintavuoden aikana käynnistettiin yhteistyössä Haahtela Oy:n kanssa vuonna 2013 toteutettavan Kalliolan setlementtitalon talotekniikan peruskorjaamisen suunnitteluprosessi ja tavoitehinnan laskenta. 3

4 2.6. S-Asunnot Oy S-Asunnot Oy on Asuntorahaston hyväksymä yleishyödyllinen sosiaalinen asunnontuottajayhteisö, jonka taustayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry. S-Asunnot Oy tuottaa ja ylläpitää Ässäkoteja, jotka tarjoavat vuokra-asumista erityisesti yksinasuville. Asumisessa painotetaan sosiaalista talonmiestoimintaa, asukastoimintaa, turvallisuutta ja häiriötilanteiden nollatoleranssia. S-Asunnot Oy:n kerrostalot sijaitsevat Malmilla, Pohjois-Haagassa, Viikissä, Espoon Muurlassa ja Tampereella Hervannassa. Asuntoja niissä on yhteensä KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Suomen setlementtiliikkeen 18 kansalaisopiston joukkoon kuuluva Kalliolan kansalaisopisto on yksi Suomen 204 kansalaisopistosta. Opiston toiminta on ihmisläheistä ja kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Kalliolan kansalaisopiston johtokuntaan kuuluivat sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa, YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, johtaja Marja-Riitta Mäkinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo-Saramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski- Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Johtokunta kokoontui kolme kertaa. Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Opisto tarjoaa kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Toiminta tukee ihmisen persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Kursseja tarjotaan kielissä, liikunnassa, terveydessä, taide- ja taitoaineissa, kulttuurintuntemuksessa, maailmankatsomuksellisissa aineissa ja tietotekniikassa. Pääasiallisesti opisto toimii Kalliolan setlementtitalossa. Lisäksi tiloja vuokrattiin Opetusvirastolta ja yksityisiltä tahoilta. Järvenpäässä setlementti Louhelan tiloissa toteutettiin liikuntaryhmiä ja nukkekotikurssi Toiminta Opiston kielitarjonnassa painotus oli harvinaisemmissa kielissä, joissa tarjottiin myös mahdollisuus edetä opinnoissa alkeiskurssien jälkeen. Ohjelmassa oli hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa, hepreaa, swahilia ja albaniaa. Opiskelijoilla oli tavallisen lähiopetuksen lisäksi myös mahdollisuus opiskella englantia ja ranskaa sähköpostitse omassa tahdissaan. Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa jatkui suomen kielen opetus. Tämän lisäksi aloitettiin suomen kielen opetus sekä Kaarlenkadun että Punavuoren vastaanottokeskuksen asukkaille. Vieraan kielen harjoittelussa aloitettiin Tandem-opetuskokeilu Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kanssa. Tämän menetelmän mukaisessa kielen harjoittelussa kaksi eri kieltä äidinkielenään puhuvaa henkilöä sitoutuu vastavuoroisuusperiaatteella opettamaan toinen toiselleen omaa äidinkieltään. Kulttuurintuntemusta käytännön tasolla lisättiin japanilaisen ja afrikkalaisen ruoan valmistuksenkursseilla, jotka järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen kanssa. Kurssit pidettiin Helsingin yliopiston opetuskeittiössä. Sandelsin tietotekniikkatiloissa järjestettiin ikäihmisille suunnattuja tietotekniikka- ja digikuvakursseja, joilla käytettiin ikäihmisten tietotekniikan opetukseen kehitettyä Tikas-menetelmää. Enter ry:n kanssa jatkettiin seniori-ikäisille tietokoneen käytön opastusta tuutori-vertaiskouluttajien avustuksella. Liikuntatarjonnassa huomioitiin eri kunnossa olevat ja eri-ikäiset opiskelijat. Tarjolla oli sekä reipasta ja vauhdikasta liikuntaa kuten esimerkiksi afroa, astangajoogaa ja kuntonyrkkeilyä että rauhallisempia lajeja 4

5 kuten venyttelyä ja hathajoogaa. Pehmeän liikunnan kurssien ja tanssikurssien tarjonta eriytyi lajien sisällä. Opiskelijat etsivät juuri tiettyjä liikunnan erityisalueita kuten asahia, pilatesta, venyttelyä, afroa tai kuntotanssia. Perusjumpalle oli myös edelleen kysyntää. Opiskelijat löysivät hyvin opiston uutuuskurssit kuten zumban, seniorilatinon ja vauvalatinon. Taide- ja taitoaineiden tiimoilta kokoontuivat keramiikkaryhmät, kuvanveisto sekä lyijylasi ja posliinimaalaus. Matalankynnyksen kursseja jatkettiin liikunnassa, taide- ja taitoaineissa ja tietotekniikassa. Mielenkiintoa herättäneitä uusia kursseja olivat esimerkiksi Kiinalainen teekulttuuri ja Tuhkauurnan valmistaminen. Ilmaisutaidon alueella uutuuksia olivat esimerkiksi Novellia kirjoittamaan ja Elämästä elokuvaa. Teatteri-ilmaisun ryhmät toimivat aktiivisesti ja esiintyivät myös eri tilaisuuksissa. Opistossa järjestettiin yhteistyössä Ikäihmisten yliopiston kanssa opintopiiri Ikkunoita Italian kulttuuriin ja kolme taidehistorian seminaaria, joissa käsiteltiin kansainvälistä ja kotimaista modernismia ja nykytaidetta sekä 1900-luvun alkupuolen modernia kuvataidetta. Luentosarjojen teemoina oli impressionismi ja Jugendin aika Euroopassa. Ikäihmisten yliopiston toiminta on tuonut opistoon uutta kurssitarjontaa ja uusia opiskelijoita Kehittäminen Opiston kurssitoiminnan kehittämistä jatkettiin Opetushallituksen myöntämän opintoseteliavustuksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän laatu- ja kehittämisavustuksen turvin. Opintoseteliavustuksen kohteina olivat työttömät, 63 vuotta täyttäneet, eläkeläiset ja oppimisvaikeuksia kokevat. Avustusta kohdennettiin pääasiassa liikuntaryhmiin, taide- ja kädentaitoryhmiin sekä tietotekniikkaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä laatu- ja kehittämisavustuksella käynnistettiin kestävän kehityksen hanke syyslukukauden aikana. Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 28.4., 24.5., ja Opiston edustajat osallistuivat Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n järjestämään Tammiseminaariin ja Suomen Setlementtiliiton järjestämille opistopäiville Helsingissä ja sekä Jyväskylän setlementti Jyvälän järjestämille Setlementtityön päiville Opistosta osallistuttiin kestävää kehitystä käsittelevään Virtapiiri-seminaariin Koko opiston päätoiminen henkilöstö osallistui Kalliolan setlementin Dialogista virtaa -hankkeen koulutuspäiviin ja työryhmiin Yhteistyö Opisto oli mukana Kalliolan setlementin sisäisten verkostojen toiminnassa. Yhteistyössä Ryhmäkoti Jatkon kanssa järjestettiin edelleen Taidekurssi vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille. Ryhmä kokoontui Senioritalo Sandelsissa. Yhteistyössä Neuvontapiste Ne-Rån kanssa järjestettiin maahanmuuttajille suunnattu Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi. Opiston edustaja osallistui Senioripalvelusäätiön valtuuskunnan toimintaan ja Ikäihmisten tietotekniikka - hankkeen sekä Senioripalvelusäätiön Voimaa vanhuuteen -hankkeen ohjausryhmiin. Opiston edustaja oli myös mukana Kansalaistoiminnan foorumin työryhmässä ja Dialogista virtaa -ohjausryhmässä. Yhdessä Helsingin toisen setlementtiopiston, Toimelan opiston, kanssa järjestettiin Virkisty ja voimaannu keitaalla -tapahtuma Kuntokeidas Sandelsissa 5.2. Zonta-naisjärjestön kanssa järjestettiin filippiiniläisille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt viikoittaiset tuutor-työpajat toimivat edelleen aktiivisesti. Työpajat olivat avoimia kaikille seniori-ikäisille. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (Helka) palkitsi Enter ry:n ja Kalliolan kansalaisopiston ansiokkaasta toiminnasta ikäihmisten tietotekniikkaopastuksessa. Kalliolan kansalaisopisto palkittiin toiminnan mahdollistajan roolista. 5

6 Lastensuojelun keskusliiton kanssa järjestettiin Erovanhempien Tukikeskus NEUVO:ssa eroryhmä sekä keväällä että syksyllä. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kanssa jatkettiin Ikäihmisten yliopistotoimintaa. Yhteistyössä Helsingin kaupungin Pihlajamäen aluetyön kanssa järjestettiin ompelukurssi Pihlajamäen lähiöasemalla. Syyslukukaudella aloitettiin yhteistyö Aktiiviset Seniorit ry:n kanssa ja toteutettiin yhteisöasumisen kurssi. Oulun, Rovaniemen ja Toimelan setlementtiopistojen kanssa tehtiin yhteistyötä laatu- ja kehittämishankkeissa Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutussuunnittelija, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Opiston vahtimestaripalveluista huolehdittiin yhteistyössä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi kansliatyössä ja iltavahtimestareina toimi tuntityöntekijöitä. Opetus tapahtui noin 150 tuntiopettajan voimin Tiedotus ja markkinointi Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että sähköisenä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien maksuttomilla tapahtumapalstoilla sekä opiston Facebook-sivulla. Helsingin joukkoliikennevälineiden digitaalisia mainoskanavia hyödynnettiin syksyllä opiston kurssien markkinoinnissa Talous Valtionosuus euroa ( euroa 2009) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ( tuntia 2009) Helsingin kaupungin avustus oli euroa ( euroa 2009). Avustus käytettiin erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumisen mahdollistamiseksi Tapahtumia Puutarharetki Lepaan puutarha-alan oppilaitokseen ja Lahden puutarhamessuille Yksinlauluryhmä esiintyi Kallion kirkossa Lasse Myllymaan johdolla Kambodzhalainen uudenvuoden juhla Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa , avajaistapahtuma Kalliolan suuren viihdeorkesterin konsertti Kalliolassa Keväistä juhlintaa Kalliolassa 8.5., yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa Kevään juhla Senioritalo Sandelsissa 11.5., yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/Kuntokeidas Sandelsin ja OP-Eläkekassan kanssa. Teehetki tutustu kiinalaiseen teekulttuuriin Yksinlauluryhmän klassisen musiikin konsertti Kansalaisopiston tuntiopettajien pikkujoulutapahtuma Luentoja Jugendin ajan kuvataidetta Arkkitehtuurin ilmiöitä luvuilla Jugend- ja art nouveau design Jugend käsi- ja taideteollisuudessa Ranskalainen impressionismi Impressionismi ja modernismi

7 Impressionismi ja Suomi Mitä on kiinalainen kalligrafia ja taidemaalaus 8.9. Hyvä uni ja jaksaminen Omaishoito ja muuttuva parisuhde Älykkäät teknologiaratkaisut iäkkään turvalliseen arkeen Opetustunteja Opiskelijoita LASTENSUOJELU Kalliolan Setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna kahdeksasta erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen kuului Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti ja Tiirakallion nuorisokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 69 hoitopaikkaa. Kaikki hoitopaikat myytiin ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliola tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21-vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä oli viisi asumisharjoittelu asuntoa itsenäistyville nuorille. Kaikki yksiköt osallistuivat Kalliolan lastensuojelutyön strategiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena oli luoda lastensuojelutyölle strategia sekä setlementtiarvopohjainen lastensuojelu- ja perhetyön malli, jonka avulla pystytään entistä paremmin vastaamaan päihde- ja mielenterveystaustaisten sekä monikulttuurisista perheistä lähtöisin olevien lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa ohjaa työalajohtoryhmä. Johtoryhmään kuului lastensuojelutyön johtaja, kehittämissuunnittelija, lastensuojeluyksiköiden esimiehet ja johtajat sekä talousassistentti. Työalaan kuuluivat lastensuojelutyön lisäksi Kalliolan sovittelutoiminta ja vammaistyö. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa, tehdä strategisia linjauksia, suunnitella kehittämistyötä sekä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita. Johtoryhmä kokoontui joka kolmas viikko. Lisäksi lastensuojelutyönjohtaja konsultoi yksiköiden esimiehiä ja johtajia. Johtoryhmän jäsenten työn tukena oli säännölliset yksilö- ja ryhmätyönohjaukset, konsultaatiot, kehittämiskeskustelut ja kaksi kertaa vuodessa pidettävät johtoryhmän kehittämispäivät sekä säännöllinen täydennys- ja lisäkoulutus Henkilökunta Kalliolan lastensuojelutyössä työskenteli vuoden 2010 aikana 107 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat lastensuojelutyön johtaja, kehittämissuunnittelija, yksikön johtajat, yksikön esimiehet, talousassistentti, toimistosihteeri, hoitotyön vastaavat, ohjaajat, päiväosaston ohjaajat, perhetyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, toimintaterapeutti, yöhoitaja ja emännät. Kesälomakautena eri yksiköissä työskenteli 1-2 kesätyöntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli noin sata. Lisäksi yksiköissä oli yhteensä kymmenen opiskelijaharjoittelijaa. 7

8 4.2. Toimintavuoden keskeisiä asioita Lastensuojelutyön uuden organisaatiorakenteen valmistelu käynnistettiin työalajohtoryhmässä kevään 2010 aikana. Uuden organisaatiorakenteen tavoitteena on hallinnon keventäminen, päällekkäisten työtehtävien karsiminen, nuorisokodin esimiesten kaksoisroolista luopuminen ja toimintaympäristön yhdenmukaistaminen. Kehittämistyö liitettiin osaksi työalalla tehtävää vastuualue- ja toimenkuvatyöskentelyä. Lastensuojelutyön kehittämissuunnittelijan nimike päätettiin muuttaa kehittämispäällikön nimikkeeksi ja toimenkuvaa kehitettiin toimintavuoden aikana. Kehittämispäällikön tehtävänä tulee olemaan Kalliolassa tehtävän lastensuojelutyön kehittäminen yhdessä lastensuojelutyön johtajan sekä yksiköiden kanssa. Erityisesti hänen vastuualueenaan tulee olemaan henkilöstön kehittämiseen ja laatuun liittyvät tehtävät. Lastensuojelutyön taloushallintopalvelut liitettiin osaksi keskustoimiston taloustoimistoa. Samalla taloushallinnon työntekijöiden esimiesasema siirrettiin työalajohtajalta talouspäällikölle. Työalan taloushallintopalveluiden liittäminen osaksi keskustoimiston taloustoimistoa turvaa taloushallinnon ja palkanlaskennan kehittämistyön sekä kokonaisuuden tuoman synergian. Tiirakallion nuorisokoti aloitti toimintansa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toimintansa aloittivat henkilökunnan perehdyttämisellä sekä nuorisokodin rakenteiden suunnittelemisella Ankkuri- ja Luotsi-osastot. Osastot sijaitsevat Espoon Laurinlahdessa. Toisessa vaiheessa toimintansa aloitti toimintansa Majakka-osasto myös kahden viikon perehdyttämisellä ja rakenteiden suunnittelulla. Nuorisokodin tilojen yhteydessä toimii Espoon kaupungin ylläpitämä Merisaappaan erityiskoulu. Tiirakallion nuorisokodissa työskentelee moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu yhteensä 32 työntekijää. Nuorisokodissa on yhteensä 19 hoitopaikkaa ja palvelut on tarkoitettu erityisesti nuorille, joilla on mielenterveyteen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Kalliolan vastaanottokodin yhteydessä toimivat Tehostetun perhetyön yksikkö ja Päiväosasto yhdistettiin toiminnallisesti yhdeksi yksiköksi syksyn 2010 aikana. Yksikön nimeksi tuli Tehostetun perhetyö yksikkö. Yksikössä työskentelee hoitotyön vastaava ja neljä perhetyön ohjaajaa. Työskentelyn tavoitteena on vähentää pitkäaikaisen sijaishuollon tarvetta ja tukea nuorten kotona asumista. Yhdistämisen tavoitteena oli myös lisätä palveluiden synergiaa sekä yhdenmukaistaa palvelu Espoon kaupungin perustaman Poijupuiston lastensuojelupalveluiden kanssa. Yksikön työntekijät ja vastaanottokodin johtaja kehittävät palvelua edelleen palvelunostajan kanssa. Saunalahden nuorisokodin profiilin kehittämistyö pitkäaikaista sijaishuoltoa tarjoavasta yksiköstä päihdekuntoutusta tarjoavaksi yksiköksi käynnistettiin kevään aikana. Kehittämistyö tapahtui tiiviissä yhteistyössä Kalliolan lastensuojelun ja Espoon kaupungin sijaishuollon kanssa. Toiminta käynnistetään S- Asunnot Oy:n vuokratiloissa Espoon Saunalahdessa syksyllä Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria tuettiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin sekä kehitettiin säännöllisesti. Vastaanottotoiminnan arviointimenetelmiä kehitettiin aktiivisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat ja yksikön esimies tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja tai omaohjaajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Lastensuojelutyön keskeisiä työmenetelmiä olivat omaohjaajatyö, tiimityö, verkostotyö, parityö ja perhetyö. Työmenetelmiä arvioitiin ja niitä kehitettiin aktiivisesti. Erityisesti korostettiin perustehtävän, perhetyön ja psykiatrisen osaamisen vahvistamista. Henkilökunnalle järjestettiin konsultaatiota tarpeen mukaan. Lastensuojelutyön eri yksiköiden laatukäsikirjoja työstettiin ja päivitettiin yhdenmukaisiksi koko toimintavuoden ajan. 8

9 Uusi Sofia-asiakastietojärjestelmä otettiin toimintavuoden kesällä käyttöön kaikissa lastensuojelulaitoksissa. Uuden asiakastietojärjestelmän avulla voidaan vastata kehittyvän ja kasvavan työalan tarpeisiin sekä varmistaa laadukas raportointi sekä dokumentointi. Nuorisokotien sisäiseen viestintään kiinnitettiin huomiota. Sisäisessä viestinnässä kiinnitettiin erityisesti huomiota työvuoron vaihtoon, raportointiin ja säännölliseen sähköpostin lukemiseen. Raportoinnista ja dokumentoinnista laadittiin erillinen ohjeistus. Lisäksi eri toimintayksiköiden esitteitä ja kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Kotisivujen päivittämisestä vastaaville järjestettiin tehtävästä erityinen koulutuspäivä. Lastensuojelun työntekijät osallistuivat koko Kalliolan eri työryhmien työskentelyyn kuten koulutustyöryhmään, tiedotustyöryhmään, yt-kokoukseen, taloustyöryhmään, työsuojelutoimikuntaan, johtoryhmään ja Kalliolan nuorten hallitukseen. Työryhmät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Yksi työntekijä toimi luottamusmiehenä. Osa yksiköiden esimiehistä ja hoitotyönvastaavista osallistui pääkaupunkiseudun kuntien asiakasohjausryhmien työskentelyyn. Lastensuojelutyön keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat pääkaupunkiseudun kunnat, nuorten sosiaalityöntekijät, kaupunkien lastensuojelulaitokset, yksityiset lastensuojelulaitokset, HUS:n nuorisopsykiatrian yksiköt, eri oppilaitokset, poliisi sekä Kalliolan eri yksiköt Talous Lastensuojelutyön talous ja kirjanpito hoidettiin Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tileillä erillisenä pääluokkana. Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat yhteensä hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi (86,80 %) Espoon kaupunki osti yhteensä 2920 Päiväosaston hoitovuorokautta sekä Tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta Koulutus ja työnohjaus Lastensuojelutyön koko henkilökunta osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin. Työryhmäpäiviä pidettiin kolmen viikon välein. Kasvatuskokouksia pidettiin viikoittain. Lisäksi toimintavuoden aikana pidettiin kahdesti henkilökunnan kehittämispäivät ja kehityskeskustelut. Henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta muun muassa Dialogista virtaa hankkeen tiimoilta, lääkehoidon koulutusta, Euroadad-haastattelukoulutusta, paloturvallisuuskoulutusta, EASELtunnekasvatuskoulutusta, Espoon lastensuojelun prosessikoulutusta, perheinterventiokoulutusta, eakoulutusta, päihdekoulutusta, osallistuminen valtakunnallisille lastensuojelupäiville, atk-koulutusta, työnohjaaja- ja työyhteisön kehittäjäkoulutusta sekä lähiesimiesten johtamis,- taloushallinto- ja työsuhdeasiain koulutusta. Koulutusten järjestämisen tavoitteena oli päällekkäisyyksien karsiminen sekä tasapuolisen täydennys- ja lisäkoulutukseen osallistumisen turvaaminen. Koko työalan henkilökunnalle järjestettiin yhteinen Tyhy-päivä Solvallan urheiluopistolla. Lastensuojelutyön hoitotyön vastaavat ja psykiatriset sairaanhoitajat kokoontuivat säännöllisesti ja heidän työtehtäviä sekä toimenkuvia kehitettiin. Molemmille ammattiryhmille järjestettiin erillistä työnohjausta. Lisäksi kehitettiin yksikön johtajien ja hoitotyön vastaavien työnjakoa. Työalajohtaja osallistui kahteen Kalliolan johtoryhmän strategiaseminaariin sekä Kalliolan johtoryhmän työskentelyyn Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 127 nuorta: 80 tyttöä ja 47 poikaa. Ikäjakauma oli vuotta. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille järjestettiin säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat pääasiallisesti koko ajan käytössä. Harrastustoimintaan kuului muun muassa 9

10 nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretket, päiväretket, nuorten koti-illat, harrastusillat, elokuvakäynnit sekä tyttöjen ja poikien viikonloppuretket. Lastensuojelulain mukaisia rajoittamispäätöksiä tehtiin yhteensä 557 kappaletta: henkilönkatsastus (173), liikkumavapauden rajoitus (103), omaisuuden tai lähetyksen tarkastus (217), aineen tai esineen haltuunotto (46), yhteydenpidon rajoittaminen (4), erityisen huolenpidon päätös (1), kiinnipito (9) ja henkilön tarkastus (4). 5. PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdetyön osalta toimintavuosi oli vaikea. Suomen talousvaikeudet näkyivät talouden epätasapainossa, ja kysyntää oli vaikea ennakoida. Vuosi alkoi yt-neuvotteluiden merkeissä ja niiden lopputuloksena päihdetyö joutui sopeuttamaan toimintaa irtisanomalla ja lomauttamalla henkilökuntaa. Saneerauksesta huolimatta asiakkaat saivat hyvin toimivia kuntoutuspalveluja. Kriisistä huolimatta päihdetyössä tehtiin myös strategisia linjauksia. Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eroavat toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja potilaita ja Kiskon yhteisöhoidossa oppilaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja, ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Kalliolan päihdetyössä toimintavuosi oli taloudellisesti edellistä parempi. Suurimmat talousongelmat koskivat avo- ja jatkohoitoja, ja taloustilanteessa näkyivät myös irtisanomisaikojen palkat. Laitoshoitojen osalta taloustilanne parani kuitenkin huomattavasti vuoteen 2009 verrattuna. Kalliolan päihdetyön strategiaa työstettiin kevään aikana sekä Kalliolan päihdetyön johtoryhmän toimesta että koko päihdetyön henkilöstön kanssa. Tavoitteena on tuottaa jatkossakin päihdekuntoutuspalveluita, jotka ovat vaikuttavia ja yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavia. Tämä edellyttää toimintaympäristön seuraamista, verkostoitumista, henkilöstöön satsaamista sekä muutoksissa mukana pysymistä Kalliolan Nurmijärven klinikka Nurmijärven klinikka tarjoaa myllyhoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Klinikalle ohjautuvat erityisesti työelämästä hoitoon ohjatut päihdeongelmaiset asiakkaat verkostotyön kautta. Verkostoihin kuuluvat asiakkaan läheiset ja esimerkiksi esimiehet, työterveyshuolto sekä sosiaalitoimi. Työpaikan ollessa vaarassa on myllyhoidolla työllistymistä ja elämänlaatua edistävä vaikutus. Vuoden alussa klinikan käyttöasteet olivat alhaiset, mutta asiakasmäärät nousivat korkealle kesällä ja loppuvuoden aikana. Asiakkaiden epätasainen jakauma aiheutti haasteita henkilökunnalle. Elokuun lopulla pidettiin tukihenkilöpäivä, jossa oli noin sata entistä potilasta viettämässä kesäpäivää Nurmijärven klinikalla. Klinikan hoitopalveluja ovat 3 5 vuorokautta kestävä arviointiohjelma, 28 vuorokauden perushoito, 6 kuukauden Pidennetty myllyhoito (toistaiseksi lakkautettu), 5 vuorokauden läheishoito, kriisi- ja jälkihoito sekä intervallihoidot. Klinikalla toteutettiin yhteensä 7153 (10800) hoitovuorokautta. Ne jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 7100 (7961) hoitovuorokautta, Pidennetty myllyhoito 2500 vrk (2 711), läheishoito 46 (109) vrk (155) sekä jatkohoito 968 (933) vrk. Edelliseen vuoteen verrattuna hoitovuorokausia oli 1246 vähemmän, mikä selittyy Pidennetyn myllyhoidon lakkauttamisella ja muuttuneella yhteiskunnallisella tilanteella päihdekuntoutuksen kysynnän osalta. Potilaista 112 oli naisia ja 241 miehiä. 10

11 5.2. Kalliolan Kiskon klinikka Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö, jossa toteutetaan Kiskon yhteisöhoitoa laitoshoitona yli 18- vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoito-ohjelman perusta on yhteisöhoito, johon kuuluu myös AA/NA -toipumisohjelma, sosiaalikuntoutusta sekä terapiaa. Terapiatyön perustana on transaktioanalyysin viitekehys. Asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, päihteettömän elämäntavan opiskelijoiksi. Hoitoon hakeudutaan aluksi kahden kuukauden arviointijaksolle, jonka aikana arvioidaan soveltuvuutta yhteisöhoitoon. Tarvittaessa oppilas ohjataan arviointijakson jälkeen muualle hoitoon. Kiskon klinikan toimintavuosi kului epävarmuuden keskellä. Helsingin kaupunki haastoi Kalliolan ja A- klinikkasäätiön yhdessä pohtimaan uusia muotoja lääkkeettömälle huumekuntoutukselle ja asian ympärille perustettiin työryhmä. Tuotos, jossa rakennettiin uudenlainen yhteistyö Kiskon klinikan ja Järvenpään sosiaalisairaalassa sijaitsevan Hietalinna-yhteisön välille, valmistui alkukesästä. Elokuussa Helsingin kaupunki pyysi tarjoukset molemmilta palveluntuottajilta, ja marraskuussa Kiskon klinikalle ilmoitettiin, ettei Helsinki tee klinikalta uusia ostoja vuonna Kiskon klinikalla toteutui toimintavuoden aikana 2985 (1893) hoitovuorokautta. Oppilaita klinikalla oli 19 (15) : miehiä 14 (8 ) ja naisia 5 (7)). Helsinki käytti 1808 (944) hoitovuorokautta. Toiseksi eniten hoitovuorokausia käyttivät Vantaa ja Espoo. Osa oppilaista oli lyhyillä laitoshoitojaksoilla muun muassa Avokiskosta. Kiskon konsultatiivinen rooli jatkui Keravan vankilassa koko vuoden. Pohjoisen vankilassa toiminut Kiskon hoitomalli lopetettiin keväällä 2010, koska Pelson vankilan toimintoja alettiin kaventaa. Klinikalla vietettiin perinteinen seurantapäivä toukokuussa, jolloin kymmenet entiset ja nykyiset oppilaat tapasivat toisiaan. Kiskon klinikka sai myös medianäkyvyyttä toimintavuoden aikana Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikkö Avo- ja jatkohoitoyksikössä toimivat Kalliolan päihdetyön hoitomallien avo- ja jatkohoitojen työmuodot. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö sijaitsee Helsingin Laajasalossa ja muut toiminnot Helsingissä Elimäenkadulla, jonne yksikkö muutti Mäkelänkadulta alkuvuonna Yksikön johtaja vaihtui toimintavuoden keväällä. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena ryhmätoimintana. Ryhmä toimii non-stop periaatteella läpi vuoden lukuun ottamatta kuukauden kesälomataukoa. Potilaita oli yhteensä 59 (59): naisia 26 (20) ja miehiä 33 (39). Avoarviointeja tehtiin 77 (65), minkä seurauksena laitoshoitoon ohjautui 5 (6) asiakasta. Lisäksi järjestettiin 8 (7) läheisviikonloppua, joihin osallistui 50 (31) päihdeongelmaisen läheistä. Valtaosa potilaista oli helsinkiläisiä. Myös Espoosta, Vantaalta sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista oli jonkin verran potilaita. Työnantajat ovat aikaisemmin olleet pääasiallinen hoitoon ohjaaja, mutta nyt valtaosa potilaista hakeutui hoitoon itse. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö palvelee ensisijaisesti Kiskon klinikalta, Kiskon yhteisöhoitoa toteuttavan Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä sekä Nurmijärven klinikalta tulevia asiakkaita. Helsingin kaupunki kilpailutti päihteiden käyttäjien asumispalvelut toimintavuoden syksyllä, ja Kuvernöörintie on edelleen Helsingin kaupungin asumispalveluiden käytettävissä. Asumisyksikköön on mahdollista hakeutua myös muista hoitopaikoista, jos asiakas on sitoutunut päihteettömyyteen.. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 1234 (2039) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 14 (17): miehiä 10 (11) ja naisia 4 (6). Helsingin kaupunki osti palveluja 536 vuorokautta, muut kunnat yhteensä 698 vuorokautta. Muut asumispalvelua ostaneet kunnat olivat Vantaa, Espoo, Lappeenranta, Lohja sekä Konnevesi. 11

12 Avokisko Kiskon yhteisöhoidon avohoito-ohjelmaan eli Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 15 (12) oppilasta: naisia 12 (9) ja miehiä 3 (3). Oppilaat olivat helsinkiläisiä 9 (8), vantaalaisia 2 (2) ja espoolaisia 4(2). Hoitovuorokausia kertyi 1887 (1482). Hoitoon hakeutuminen tapahtui useimmiten oppilaan omasta aloitteesta. Avokiskossa työskentelevät psykologi ja taideterapeutti. Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö on tarkoitettu sellaisille Kiskon yhteisöhoidon oppilaille, jotka ovat irtautumassa hoitoyhteisöstä Kiskon klinikan tai Kiskon vankilaohjelmien jälkeen. Jatkohoitoyksikön asumisyhteisöllä on merkittävä rooli laitoskuntoutuksen ja itsenäisen asumisen välimaastossa hoitokokonaisuuden onnistumisen kannalta. Yksikössä toteutui 1056 (1 525) hoitovuorokautta ja oppilaita oli yhteensä 12 (14): miehiä 11 ja yksi nainen. Oppilaat ohjautuivat neljästä (7) kunnasta, suurin osa Helsingistä. Osa oppilaista ohjautui yksikköön Kiskon vankilaohjelmista. Heistä neljä oli määrätty vankilasta koevapauteen. Jatkossa Kalliolan päihdetyöllä on vain yksi jatkohoitoyksikkö Kuvernöörintiellä, johon hakeutuvat myös Kiskon yhteisöhoidon hoitojatkumoista tulevat oppilaat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat päihdetyön projektit ArMo- projektin (Arviointi-Motivointi) tavoitteena on kehittää vieroitushoitoympäristöön soveltuva arviointi- ja motivointiryhmä kuntouttavaa hoitoa pohtiville asiakkaille. Toipumisajattelua tukevan viikoittaisen teemaryhmän toimintaa jatkettiin yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Huumevieroitusosaston kanssa. Toiminnan kautta tavoitettiin kuukausitasolla noin vieroitushoidossa olevaa huumeasiakasta. Toimintavuoden aikana ryhmään osallistuneita eri asiakkaita oli useita kymmeniä. Asiakaspalaute ryhmän toiminnasta on ollut myönteistä koko hankkeen ajan. Kalliolan päihdetyönjohtaja ja ArMo-projektin projektivastaava tekivät marraskuussa opintomatkan Yhdysvaltoihin tutustumaan huumeidenkäyttäjien motivointiohjelmiin. Vahvasti tukien eli VAHVAT-projektin kaksi projektityöntekijää aloittivat työnsä elokuussa. Projekti on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Projektin tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille sellainen avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalvelut. Hanke kuuluu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Vuonna 2010 ohjelmaan haki 40 vankia, joista 33 valittiin ja 14 pääsi koevapauteen aloittamaan ohjelmassa Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Työterveysturvallisuuspäivät, Huumetyön neuvottelupäivät, TerveSos tapahtuma, Päihdepäivät ja Työterveyshoitajapäivät. Klinikoilla järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli useita harjoittelijoita. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Molemmilla klinikoilla oli tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan. Klinikoilla kokoontui useita vertaistukiryhmiä ja asiakkaat kävivät ulkopuolisissa 12-askeleen ryhmissä useita kertoja viikossa. Nurmijärven klinikan ja AA:n välistä yhteyttä organisoi edelleen AA:n Kalliola-toimikunta. Läheiskurssi järjestettiin myös Nurmijärven klinikan ulkopuolella yhteistyössä Vihdin rovastikunnan kanssa Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden toimintavuoden lopussa noin 35 työntekijää. Henkilökunta on edellisten vuosien tapaan joutunut sopeutumaan paitsi organisaation muutosprosessiin myös ulkoa päin 12

13 tulleiden talouspaineiden keskellä. Kaksi yt-neuvotteluprosessia toimintavuoden aikana on luonut paineita koko päihdetyön henkilöstölle. Päihdetyön johtoryhmän jäsenille sekä koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta. Kiskon yhteisöhoidon henkilöstö on jatkanut transaktioanalyyttisessä koulutuksessa. Osa henkilöstöstä on osallistunut toimintavuoden aikana muun muassa Jyväskylän yliopiston järjestämään yhteisöhoidon koulutukseen. Henkilöstöä on ollut myös tanssi- ja liiketerapiakoulutuksessa, mindfulnesskoulutuksessa sekä psykoterapiaopinnoissa. Kaikissa yksiköissä on pidetty omia kehittämispäiviä, ja yhteiset tilaisuudet ovat keskittyneet päihdetyön strategiatyöskentelyn sekä Kalliolan Dialogista virtaa hankkeen ympärille. 6. KEHITTÄMISTYÖ -- KALLIOLAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämisyksikön tehtävänä on uudistaa Kalliolassa tehtävää setlementtityötä kehittämishankkeiden ja uusien toimintamallien avulla. Kalliolan kehittämistyö toimii yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin parantamiseksi sekä luo edellytyksiä ihmisten osallisuudelle yhteiskunnassa. Vuoden 2010 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta, Askel, neuvontapalvelu Ne-Rå, Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta, Päihdeperhekeskus, Itä-Pasilan asukastalo ja Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) Edellä mainittujen toimintojen lisäksi kehittämisyksikköön liitettiin Onnenkenkä setlementin Vahvat ja Maahanmuuttajasta naapuriksi -projektit lokakuun alusta. Yksikkö käynnisti yhdessä Espoon aikuissosiaalityön kanssa Matinkylän asukastalon suunnitteluprosessin. Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat setlementtityö, järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö ja verkostoituminen. Yksikön strategiaa arvioitiin ja päivitettiin sekä jatkettiin toimintojen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittämistä. Yksikkö osallistui Dialogista virtaa - hankkeeseen ja hyödynsi sen luomia mahdollisuuksia omien työkäytäntöjen kehittämisessä. Toimintavuoden aikana päätettiin perhe- elämään hanke josta tehtiin loppuraportti arviointeineen sekä mallinnettiin tehty työ. Yksikön toimintojen kautta saatiin tietoa eri ihmisryhmien avun ja tuen tarpeista. Keskeisiä pulmia olivat toimeentulovaikeudet, kotoutumiseen liittyvät pulmat, työttömyys, asunnottomuus ja asuntojen saamisen vaikeudet, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoon pääsyn hankaluudet, ikääntymiseen liittyvät pulmat, yksinäisyys sekä hankaluus saada tietoa sosiaalipalveluista. Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla. Kumppanuuksissa oli mukana Helsingin ja Espoon sosiaalitoimen työmuotoja, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita ja palvelun piirissä olevia kansalaisia. Kaikkiaan yksiköllä oli yli 20 toiminnallista viranomais- ja järjestökumppania. Yksikön johtaja toimi Kalliolan edustajana Heikki Waris-instituutissa, STM:n Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmässä, Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmässä, Päihdejärjestöjen yhteistyöryhmässä, VAPA:ssa, KRITS:n Perheiden tuki -hankkeessa, Takuu Säätiön Omille jaloille projektissa, Diakonissalaitoksen Roottori hankkeessa ja Jyväskylän päihdepalvelusäätiön Virtahevon lapset projektissa. Pasilan asukastalon vastaava työntekijä toimi EAPN-Fin puitteissa Suomen köyhyyttä kokeneiden tapaamisen koordinaattorina. Yksikön kehittämissuunnittelija osallistui Kalliolan kehittäjäverkoston ja Parvi-verkoston toimintaan Kehittämisyksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 17 työntekijää ja noin 60 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi yksikössä oli työllistettyjä työntekijöitä, työharjoittelijoita sekä useita kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita. Toiminnoista tiedotettiin vuoden aikana runsaasti. Tiedostuskanavina olivat muun muassa lehtiartikkelit, luennot, yksikön järjestämät seminaarit, Kalliolan kotisivut, yhteistyöverkostot ja Pasilan uutiset -lehti. 13

14 Yksikön rahoitus muodostui pääosin RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta kansalaistoimintaan Itä-Pasilaan ja Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta toimintaan (Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta) Espoon kaupunki tuki Askeleen toimintaa maksamalla kiinteistön vuokrat. Yritysrahoitusta saatiin tietoyhteiskunta toimintaan Microsoft Oyj:ltä Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta tarjoaa tuetun asumisen lisäksi vapaaehtoistoimintaa, vapaaehtoistyönkoulutusta, ryhmätoimintaa, kohdennettua tukea ja erilaisia kursseja. Yleisenä tavoitteena on tukea etenkin päihdehoidoissa ja lastensuojelun piirissä olleiden asumista ja elämänhallintaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sekä ammatillisen tuen keinoin. Toiminnasta vastaa kaksi työntekijää ja n. 35 vapaaehtoista. Asumisen pääkumppani on Y-säätiö. Y-säätiön omistamiin asuntoihin asutettiin 10 henkilöä. Asumisen tukeen kuuluvat tukihenkilöt, palveluohjaus ja ammatilliset kohdennetut yksilötapaamiset. Yhteistyötä, vertaisarviointia ja kehittämistä tehtiin yhdessä eri asumisen toimijoiden kanssa mm. Turun kaupunkilähetys ja Setlementti Naapuri. Miksi ovi ei riitä -seminaari järjestettiin toukokuussa. Seminaari oli toiminnan 10-vuotisjuhlaseminaari. Ne- Rån kanssa järjestettiin vuokra-asumisen infoilta lokakuussa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Haagan osaston kanssa järjestettiin kaksi Toimiva perhe -kurssia, joille osallistui yhteensä 19 vanhempaa. Vapaaehtoisia toimi tukihenkilöinä 24 tukisuhteessa. Tuensaajien ikä vaihteli vuoden välillä. Tukea hakevien elämään liittyi mm. yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä asumiseen liittyviä ongelmia. Vapaaehtoisille järjestettiin infoiltoja, peruskoulutusta, täydentävää koulutusta, toiminnanohjausta ja virkistystä. Vapaaehtoisia välitettiin myös muihin Kalliolan toimintoihin mm. Sandelsiin, Jatkoon ja Itä- Pasilan asukastalolle sekä aikuisten että lasten toimintoihin. Vapaaehtoiset järjestivät myös liikuntatempauksen Sandelsissa. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti koko Kalliolan vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kehittämiseen kansalaistoiminnan foorumin kautta. Toiminta esittäytyi Menu -messuilla sekä ammattikorkeakouluissa Askel Askel on Espoossa Pappilantien järjestökadulla toimiva matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa elämäntavan muutoksia ihmistä kunnioittavan kohtaamisen, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tuella. Askeleessa on kaksi työntekijää sekä lisäksi työllistettyjä, opiskelijoita ja vapaaehtoistoimijoita oli vakaa ja toiminnallisesti monipuolinen vuosi. Kävijämäärät pysyivät suunnilleen samalla tasolla edellisenä toimintavuotena. Toiminnan piirissä oli 609 asiakasta kuukausittain (miehet 380, naiset 229). Edelleen suurimmalle osalle kävijöistä Askel toimi yhteisönä ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja elämäntilanteiden pohtimiseen. Yksilökeskusteluja työntekijöiden kanssa käytiin noin 400 ja erilaisiin ohjattuihin ja vertaisryhmiin sekä yhteisiin tapahtumiin osallistuminen jatkui vilkkaana. Työvoiman palvelukeskuksen ja Audentes hankkeen kanssa jatkettiin päihdeongelmaisten työllistämisyhteistyötä. Askeleen toiminnassa oli mukana useita opiskelijoita. He vetivät mm. asiakkaille internetryhmää ja ryhmän kokemuksista valmistui opinnäytetyö. Askel toimi osana Espoon järjestökadun kumppanuushanketta. Kumppaneina olivat Hyvä Arki ry, Espoon mielenterveysyhdistys, Espoon luonnonsuojeluyhdistys, Espoon aikuissosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus ja seurakunta. Myös Espoon päihdepalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiinnostavaksi on osoittautunut vilkkaana jatkunut jalkapallojoukkue FC Askeleen toiminta, jossa yhdistyvät vapaaehtoisuus, moniulotteinen vertaisuus ja päihdekuntoutumisen tuki. Jalkapallojoukkue järjesti keväällä asunnottomien turnauksen Espoossa, jossa oli osallistujia eripuolilta Suomea. Jalkapallon ohella Askeleen orkesteri jatkoi toimintaansa ja siitä valmistui dokumentti elokuva, joka esitettiin televisiossa syksyllä. 14

15 6.3. Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rån toiminta-ajatuksena on tukea ihmisten omatoimista selviytymistä ja sosiaalipalvelujen saantia. Lisäksi luodaan sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille toimintaympäristö, jossa he voivat osallistua kansalais- ja neuvontapistetoiminnan toteuttamiseen, kehittämiseen ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostamiseen. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia. Työntekijöitä oli kaksi. Neuvontapisteen toiminnassa kohdataan paljon niukan toimeentulon ja palvelujärjestelmän epäkohtien kanssa kamppailevia ihmisiä. Tiedon tuottamisen ja arvioinnin tapoja kehitettiin, ja työn tueksi järjestettiin seminaari Oma ovi ja leipäjono- tässäkö ihmisen osa, jossa valotettiin hyvinvointivaltion ja järjestelmän muutosta ja toimivuutta eri näkökulmista. Seminaarissa oli yli 60 osallistujaa. Toiminnassa korostui neuvontatyön monimuotoisuus, joka toteutui sekä henkilökohtaisena ja pääasiassa kasvokkain tapahtuvana neuvontatyönä Ne-Råssa ja jalkautuvien neuvontojen paikoissa Pelastusarmeijan asuntolassa, Folkhälsanin Senioritalossa ja Pohjoisen sosiaaliaseman Oulunkylän seurahuoneen asukastalossa. Neuvontaa annettiin myös ohjatun vertaisryhmän keinoin maahanmuuttajille, jotka olivat osallistuneet neuvontapisteen ja Kalliolan opiston yhteiselle Suomalaisen byrokratian ABC-kurssille. Yksittäisiä yhteydenottoja oli kaikkiaan 700. Sähköpostiyhteydenottojen ja alle 20-vuotiaiden osuus kasvoi asiakaskunnassa. Myös asiointitukea käytettiin. Yleisimmät avun tarpeet liittyivät asunnottomuuteen, toimeentulovaikeuksiin, heikon terveydentilan aiheuttamiin huoliin ja työttömyyteen. Kolmasosa yhteydenottajista oli ulkomaalaistaustaisia. Lukuisilla asiakkailla oli vaikeuksia lomakkeiden täyttämisessä ja viranomaispäätösten ymmärtämisessä. Myös sähköisen asioinnin lisääntyminen tuotti hankaluuksia. 40 sosiaalityön ja sosionomikoulutuksen opiskelijaa suoritti erimittaisia harjoittelujaksoja neuvontapisteessä. Kaksi opiskelijaa teki tuntitöitä. Kansainvälisen Erasmus - ohjelman kautta oli kaksi italialaista harjoittelijaa. Ne-RÅssa oli myös yksi työvalmennettava, joka hakeutui sosiaalialan koulutukseen. Vapaaehtoisia oli seitsemän, joista kaksi saatiin Kalliolan vapaaehtoistoiminnan ja Ne-Rån yhteisen kurssin kautta ja viisi oli harjoittelussa olleita opiskelijoita. Opiskelijoiden yhteisö- ja järjestötyön tietoisuuden lisäämiseksi kehitettiin pilottikurssia yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun, sosiaalitieteiden laitoksen, sosiaaliviraston aluetyön ja Kalliolan kehittämisyksikön toimijoiden kesken. Kaksi kertaa järjestetty Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi keräsi 42 osallistujaa. Osa kurssilaisista oli mukana suunnittelemassa seuraavia kursseja. Kurssin teemoista pidettiin yksittäisesti alustuksia myös yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Kalliolan Tuetun asumisen toiminnan kanssa organisoitiin vuokraasumiseen liittyvä info, jossa tehtiin yhteistyötä Kuluttajaliiton Asumisneuvonnan kanssa. Info saavutti 30 kuulijaa. Ne-Rån toiminnasta tiedotettiin erilaisille asiakas-, yhteistyö- ja koulutusryhmille 60 kertaa. Tiedotusten kautta tavoitettiin lähes 250 ihmistä. Toiminnasta oli myös yleistä tiedotusta mediassa. Työntekijät osallistuivat sekä STKL:n jäsenjärjestöjen neuvontaverkoston, helsinkiläisten neuvojien verkoston että maahanmuuttajille kohdennetun neuvontatyöntekijöiden ja Setlementtiliiton monikulttuurisen verkoston toimintaan. Toiminnasta valmistui kolme opinnäytetyötä Itä-Pasilan asukastalo projekti ( ) Itä-Pasilan asukastalo -projekti on Kalliolan setlementin kehittämisyksikön hallinnoima kehittämis- ja kumppanuushanke. Sitä rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupunki. Kaupungin ohella keskeisenä kumppanina toteutuksessa ovat Kalliolan Nuoret ry, joka toteuttaa Asukastalossa RAY: n rahoittamaa monikulttuurisen ja sosiaalisen nuorisotyön hanketta. Asukastalo -projektin tarkoituksena on tuottaa alueen asukkaiden ja erilaisten paikallisten toimijoiden yhteistyönä asukastalo. Asukastalossa on mahdollista käydä tapaamassa muita ihmisiä, toteuttaa ihmisten tilanteista ja tarpeista nousevia toimintoja sekä saada vertais- ja ammatillista neuvontaa ja apua ongelmien 15

16 ratkomiseen. Asukastaloidean juuret ovat perinteisessä setlementtityössä ja -taloissa, joissa keskeistä oli toimiminen ihmisten keskuudessa tarjoamalla apua sekä avaamalla osallisuuden, yhdessä tekemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Asukastalossa järjesteltiin laajasti erilaista toimintaa ja kävijä määrä nousi edellisestä vuodesta 5000 ja oli noin ihmistä. Ryhmätoimintoihin osallistui henkilöä, SPR kanssa yhteistyönä järjestettyyn kurssitoimintaan 20 henkilöä ja verkostokokouksiin 600 henkilöä. Tämän ohella yksittäisiä käyntejä oli noin 2800 (olohuone, ohjaus- ja neuvonta, keittopäivät, terveysneuvontapiste ja tietotupa). Asukastalon toteutuksessa verkostoyhteistyöllä on ollut keskeinen sija. Tärkeimpiä yhteistyön tahoja vuoden aikana ovat olleet East team, ja Pasila-seura, jonka toiminta vilkastui entisestään. Pasilan uutiset - lehti toimii myös asukastalon tiedotuskanavana. Pasila viikko toteutettiin keväällä paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyönä. Asukastalo toimi Pasila viikon suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän organisoijana sekä koolle kutsujana. Lisäksi ryhmässä toimivat Kalliolan Nuoret ry, Helsingin kaupungin Pasilan sosiaalipalvelutoimisto, asukaspuisto Lehdokki ja alueen asukasyhdistykset ja asukkaat. Asukastalo osallistui yhdessä kehittämisyksikön ja Takuu-säätiön kanssa köyhyys ei puhumalla poistu seminaarin toteutukseen syksyllä. Seminaariin osallistui yli 60 kuulijaa. Asukastalon toiminnan jatkamiseen haettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta, josta saatiin myönteinen päätös joulukuussa Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille - projekti ( ) Projektin tarkoituksena on kehittää matalankynnyksen kohtaamispaikka huumeriippuvaisille, korvaushoitoon jonottaville ja lääkkeellisistä hoidoista pois suuntaaville. Toiminnan keskeisenä ajatuksena on tukea asiakkaiden pärjäämistä arjessa ja tukea elämäntavan muutoksessa. Kohtaamispaikkaan kehitetään myös huumetyön oppimisympäristöä. Projekti toteutetaan yhdessä A-klinikkasäätiön, Helsingin Diakonia- ammattioppilaitoksen ja Kalliolan setlementin kanssa. Aktiivisessa yhteistyössä ovat mukana olleet: Helsingin kaupungin A-klinikat, Huumeklinikka, Arabianrannan päihdeklinikka, A-klinikkasäätiön Vinkki ja Kettutien A-poliklinikka sekä Hus:n Päihdepoliklinikka. Projektin kevään painopistealueena oli oppimisympäristön kehittäminen yhdessä Diakoniaammattikorkeakoulun ja Vinkin kanssa. Hankkeeseen osallistui 10 opiskelijaa, jotka olivat mukana Linkin ja Vinkin työssä ja tekivät sen ohella selvitystyötä asiakkaiden avun ja tuen tarpeista. Oppimisympäristön kehittämisprosessi raportoitiin yhdessä opiskelijoiden ja heidän opettajiensa kanssa. Linkki toimi kevään ja kesän ajan Mäkelänkatu 50 tiloissa, jossa järjestettiin säännöllisesti ryhmätoimintaa sekä avointen ovien toimintaa, jotka vetivät henkeä. Keväällä ja kesän aikana työntekijät olivat tukemassa korvaushoidon piirissä olevien vertaisryhmätoimintaa. Syyskuusta alkaen toiminta siirrettiin Kalliolan setlementtitaloon. Hankkeen painopiste siirrettiin jalkautuvaan työhön, jonka kautta saavutettiin paremmin avun tarpeessa olevia. Kesän aikana järjestettiin myös yhteinen retki Arabianrannan päihdeklinikan ja Linkin asiakkaiden kanssa Perhe elämään projekti ( ) Projektin tarkoitus oli päihteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäiseminen perheissä sekä eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet huomioivien uusien yhteistyöverkostojen ja tukimuotojen kehittäminen. Tärkeää oli kehittää menetelmiä, joita soveltaen lapsi voitiin kohdata aktiivisena osapuolena. Tarkoitusta toteutettiin kouluttamalla ja ottamalla käyttöön uusia lapsikeskeisiä ja perheen eri jäsenet huomioivia menetelmiä, tekemällä asiakas- ja verkostotyötä sekä välittämällä projektiin kertynyttä tietoa. Projektin Toimiva lapsi & perhe sekä Craft -menetelmien koulutuksiin osallistui n. 50 Kalliolan 16

17 henkilökuntaan kuuluvaa. Menetelmiä on sovellettu Kalliolan yksiköissä. Projektin aikana perustettiin perhetyön konsultaatiorinki. Lisäksi Kalliolan työntekijät osallistuivat vanhempainoppaan työstämiseen päihdeongelmaisille vanhemmille ja heitä auttaville työntekijöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tytti Solantauksen tuottama opas ilmestyi THL:n kustantamana vuonna 2010 ja on valtakunnallisessa levityksessä Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta toiminta. Ikäihmisten tietotupatoimintaa toteutettiin kevään ja alkukesän aikana Microsoftin ja Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan myöntämien avustusten turvin. Tietotupatoimintaa toteutettiin Senioritalo Sandelsissa 14 vapaaehtotyöntekijän voimin. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta ja toiminnanohjausta sekä virkistäytymispäivä. Kesän jälkeen toiminta organisoitiin osaksi Kalliolan Senioripalvelusäätiön toimintaa. 6.8 Vahva-senioriverkosto ja maahanmuuttajasta naapuriksi projektit Onnenkenkä Setlementti liitettiin osaksi kehittämisyksikköä lokakuun alussa. Fuusion myötä kehittämisyksikön alaisuuteen siirtyi kaksi Ray:n rahoittamaa projektia; Vahva- senioriverkosto ( ) ja maahanmuuttajasta naapuriksi.( ). Yhdistymisen myötä Kalliolaan siirtyi yksi määräaikainen työntekijä, joka toimi hankkeiden avustavana projektityöntekijänä vuoden loppuun saakka. Senioriverkosto Senioriverkosto -hankkeeseen palkattiin projektivastaava, joka aloitti työnsä lokakuun puolessa välissä. Marraskuun lopussa projektien työtilat siirrettiin uusiin toimitiloihin Espoon Matinkylään. Senioriverkoston projektisuunnitelma päivitettiin lokakuun aikana. Onnenkenkä Setlementin käynnistämää ikäihmisten keskusteluryhmää (Onnen porinat) ylläpidettiin syksyn ajan. Siihen osallistui 4 13 henkilöä viikoittain. Kokoontumiskertoja syyskaudella oli 13 ja ryhmässä oli yhteensä 109 osallistujaa. Verenpaineen mittaus ja terveysneuvontatoiminta aloitettiin eläkkeelle jääneen terveydenhoitajan toimesta toimintavuoden lopussa. Vapaaehtoistoiminnan koulutus toteutettiin Koulutus oli suunnattu vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta kiinnostuneille senioreille. Koulutuksen tavoite oli tutustua vapaaehtoistoiminnan eri muotoihin ja sisältöihin, erityisesti setlementtitoimintaan, saada tietoa seniorivertaistoiminnasta ja valmiuksia toimintaan sekä löytää omia voimavaroja ja vahvuuksia senioritoimijana. Koulutuksen aloitti 12 henkilöä, joista 11 suoritti koulutuksen loppuun. Toimijaryhmän jäsenet koostuivat koulutukseen osallistujista, jotka halusivat osallistua ryhmän toimintaan. Yhteensä toimijaryhmän jäseneksi jäi 10 henkilöä. Toimijaryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestettiin hankkeen toimiston ryhmätilassa. Maahanmuuttajasta naapuriksi Onnenkenkä Setlementti kehitti yhteistyössä Espoon järjestöjen yhteisön ja Seprima Oy:n kanssa tukiasumisen mallia maahanmuuttajaperheiden tueksi. Mallin pilotointia suunniteltiin yhdessä Ejy:n ja Seprima Oy:n kanssa syksyn aikana ja varsinainen toteutus siirrettiin vuoden 2011 kevääseen. 17

18 7. SOVITTELUTOIMINTA Rikosten sovittelua on toteutettu Suomessa vuodesta 1983 lähtien. Sovittelutoiminnan ohjauksesta, valvonnasta ja rahoituksesta vastaavat Sosiaali- ja terveysministeriö. Espoossa on soviteltu vuodesta 1986 lähtien.. Sovittelu siirtyi osaksi Kalliolan toimintaa keväällä Espoon sovittelutoimistossa työskentelee 4 päätoimista työntekijää: sovittelujohtaja ja 3 sovittelunohjaajaa. Vapaaehtoisia sovittelijoita on noin 60, joista aktiivisesti mukana toiminnassa on noin 50 sovittelijaa. Loppuvuodesta toimistoon siirtyi 3 uutta koulutettua sovittelijaa muilta sovittelualueilta ja yksi sovittelija siirtyi Loviisan alueelle Toiminnan painopisteet käytännön työssä Sovittelutoimisto järjestää sovittelut Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa. Alueen väestöpohja oli vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Sovittelu järjestetään aina lähipalveluna siten, että kuntalaiset saavat sovittelupalvelut omassa kuntakeskuksessaan tai omalla lähialueellaan. Kuntien kanssa on tehty sopimuksia maksuttomista kokoustiloista. Toiminnan laajentaminen ja kasvattaminen on ollut tärkeä kehittämiskohde jo usean vuoden ajan. Sovitteluun tulleista aloitteista noin 90 % tulee poliisilta ja syyttäjältä. Aloitemäärät ovat olleet tasaisessa nousussa. Vuoden 2010 aikana toimistolle ohjautui 514 aloitetta, joissa oli 131 eri soviteltavaa rikosnimikettä. Vuoden 2010 aikana sovittelutoimistolla oli noin 1200 eri asiakasta. Sovittelutapausten suhteen aloitteiden monimuotoisuus lisääntyi. Suurin aloitemäärälisäys tapahtui Espoon poliisin osalta. Toimintavuoden aikana panostettiin Espoon poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimiston henkilökunta osallistui syksystä 2010 lähtien viikoittain poliisin sovittelualoitepalaveriin. Poliisin rekrytoimat uudet rikostutkijat kävivät säännöllisin välein sovittelun perehdytyskurssin sovittelutoimistolla. Tämän lisäksi poliisin kanssa pidettiin erityyppisiä yhteistyöpalavereita. Toukokuussa 2010 järjestettiin tapaaminen Aluehallintoviraston ja ylimmän poliisijohdon kanssa. Tuolloin myös esiteltiin sovittelutoimintaa alueen uudelle poliisipäällikölle Jari Liukulle. Kirkkonummen poliisille järjestettiin oma koulutustilaisuus syyskuussa. Sovittelutoimisto osallistui helmikuussa kouluttajan roolissa Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston koulutuspäiville. Syyttäjät ja poliisi pitivät vuoden 2010 aikana 2 koulutustilaisuutta sovittelijoille, jolloin aiheena oli muun muassa rikostutkinta ja sovittelu poliisin näkökulmasta sekä sovittelu ja vakuutusyhtiöiden rooli sovittelussa ja käräjäoikeudessa. Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston kanssa jatkettiin yhteistyötä yhteistyöryhmässä, johon osallistuvat alueen syyttäjät, poliisit, sovittelutoimisto ja nuorisohuollon sosiaalityöntekijä Koulutus ja kehittäminen Sovittelutoimistossa jatkettiin laatutyöskentelyä yhtenäistämällä prosesseja ja työkäytäntöjä. Asiakaspalautteita kerättiin sovittelijoilta, poliisilta ja syyttäjiltä. Sovittelijoiden palautteita hyödynnettiin muun muassa koulutustoiveiden osalta. Poliisin ja syyttäjän purettiin ja analysoitiin yhteistyöryhmässä, minkä avulla on toimintaa markkinointiin ja toimintaa kehitettiin. Kevään kehittämispäivä pidettiin Alppikadun koulutustilassa ja syksyllä pidettiin toimiston kehittämispäivä Villa Elfvikissä. Tämän lisäksi koko työyhteisö osallistui toimialan yhteiseen TYHY-päivään Solvallassa. Toimiston henkilökunta on tehnyt useita sovittelutoimintaan liittyviä innovaatioita: aloitelomakkeita, yhteistyökäytäntöjä, sekä prosessin yhtenäistämisen, joilla pystyttiin merkittävästi tehostamaan sovittelutapausten käsittelyä. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta kuukausipalavereiden yhteydessä. Sovittelijoiden kehityskeskustelut aloitettiin loppuvuodesta Keskusteluiden yhtenä tavoitteena on yhtenäistää sovittelukäytäntöjä. Oulun setlementin sovittelutoimiston organisoimaan Sovittelun XVI -valtakunnalliseen seminaariin osallistui 9 sovittelijaa. 18

19 Toimiston henkilökunta osallistui toimintavuoden aikana useisiin järjestöjen tai puolueiden koolle kutsumiin lähisuhdeväkivaltaa käsitteleviin keskustelutilaisuuksiin. Valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä tehtiin mm. THL:n hyvien käytäntöjen työryhmissä ja tilastointityöryhmässä. Tämän lisäksi tehtiin yhteistyötä Helsinki-mission kanssa, Rikosuhripäivystyksen kanssa sekä osallistuttiin kesällä 2010 vapaaehtoisjärjestöjen organisoimaan Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan Leppävaarassa. Espoon koulutoimen kanssa tehtiin yhteistyötä peruskoulun rikoskasvatuksen osalta osallistumalla yläasteen rikos ja rangaistuskurssin järjestämiseen. THL on järjestänyt valtakunnallista lähisuhdeväkivaltakoulutusta, joka on toteutettu 2,5 vuoden prosessikoulutuksena. Tähän koulutukseen osallistui 2 sovittelunohjaaja ja 11 vapaaehtoista. Koulutuksen myötä toimiston valmiuden hoitaa lähisuhdeväkivalta-aloitteita parantui merkittävästi. Toimisto on tehnyt aktiivisesti koulutusyhteistyötä Etelä-Suomen alueen koulutustyöryhmän kanssa. Näin vapaaehtoiset pystyivät osallistumaan muiden toimistojen järjestämiin koulutuksiin. Toimiston henkilökunta osallistui Lääninhallituksen ja Kalliolan setlementin järjestämiin koulutuksiin. 8. VAMMAISTYÖ Ryhmäkoti Jatko on vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle ihmiselle. Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoito-, tuki- ja ohjaustyön tavoitteena on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä ja yhdessä olemisen iloa. Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista Kalliolasta ostavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Nurmijärven kaupungit. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Henkilö ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa. Ryhmäkodissa tehdään kodinomaista hoito-, ohjaus- ja tukityötä. Tavoitteena on mahdollistaa ryhmäkodin asukkaille heidän perustarpeensa huomioiva, mielekäs sekä turvallinen ja tasa-arvoinen jokapäiväinen elämä Toimintavuoden keskiössä Toimintavuoden aikana korostui edelleen asukkaiden lapsuudenkodista poismuuton jälkityö. Vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä nuoren itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvissä asioissa. Eroprosessi vanhempien ja nuorten välillä on hyvin pitkä. Vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa tehtävä palveluasumistyö on ammatillisesti haasteellista. Toimintavuoden aikana toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmius asukkaiden avun ja hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa. Vammaistyöhön liittyvä erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyö sekä uusien laitteiden käytön opetteleminen oli kiinteä osa päivittäistä työtä ryhmäkodissa. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatioista. Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä, konserteissa ja teatterissa. Vammaispalvelulakiin tuli lisäys subjektiivisesta oikeudesta henkilökohtaiseen avustajaan vähintään 10 tuntia kuukaudessa kotikunnan myöntämänä palveluna. Muutos on lisäsi asukkaiden 19

20 mahdollisuuksia ryhmäkodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmäkodin vastuulla oli sopivien avustajien etsiminen sekä heidän perehdytys ja tukitoiminta. Ryhmäkodissa järjestettiin asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan yhteinen gaala-ilta sekä joulukahvitilaisuus Henkilökunta Ryhmäkodissa työskenteli vuoden 2010 aikana 11 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat yksikön esimies, sairaanhoitaja ja ohjaajat. Kesälomasijaisina oli kaksi työntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli runsaasti koko kuluneen vuoden ajan. Opiskelijaharjoittelijoita oli yksi lähihoitajaopiskelija Edupolista Talous Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien maksamista hoitovuorokausimaksuista ja erillisvuokrista, nuorten maksamista vuokrista sekä ateria- ja käyttömaksuista. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi ostivat yhteensä 2190 hoitovuorokautta Yhteistyö Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki yhteistyötä samassa talossa toimivan Rastinkodin kanssa. Ryhmäkodit järjestivät myös yhdessä joulujuhlan. Ryhmäkoti teki paljon yhteistyötä asukkaiden kotikuntien kanssa. Kotikuntien kanssa tehtiin muun muassa kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia asukkaille sekä hoidettiin toimeentuloon, apuvälineisiin ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui ETEVA-tulkkipalvelun kautta. Kelan kanssa asiointi oli merkittävässä osassa ryhmäkodin toiminnassa. Asukkaiden tarvitsemien terapiapalvelujen kuten puhe-, fysio-, ratsastus-, toiminta- ja psykoterapioiden hankinta ja koordinointi olivat kiinteä osa päivittäistä työtä. Asukkaiden terveydenhoitoon liittyvät lääkäri- ja sairaalakäynnit toteutti pääosin ryhmäkodin henkilökunta. Yhteistyössä kotikuntien ja terapeuttien sekä HUS:n kanssa toteutettiin apuvälineiden huolto- ja korjaus sekä uusien laitteiden hankinta ja sovitus. Kalliolan kansalaisopiston ja ryhmäkodin yhteistyössä toteuttama vammaisten taidekerho jatkoi toimintaansa. Taidekerhon taidenäyttely oli keväällä. Taidekerhon toteutuminen mahdollistui vapaaehtoisten avustajien avulla Koulutus ja työnohjaus Työryhmäpäivät toteutettiin neljä kertaa vuoden aikana. Työryhmäpäivien pääteemana olivat työn sisältö ja rakenteet. Syyskaudella työryhmän ryhmätyönohjaus käynnistyi uuden työnohjaajan kanssa. Henkilökunnalle järjestettiin lääkehoidon koulutusta. Henkilökuntaa osallistui tietoturvakoulutukseen sekä pelastus- ja savuharjoitukseen Asukkaat Ryhmäkodissa asui toimintavuoden aikana kuusi asukasta. Ikäjakaumaltaan he ovat vuotiaita. Asukkaista neljä käyttää kommunikointiinsa erilaisia vaihtoehtokommunikaatiomenetelmiä. Kaksi asukasta tuottaa itsenäisesti puhetta. Suurin osa asukkaista tarvitsee lähes kaikissa toimissaan hoitoa, ohjausta ja tukea. Syksyllä yksi asukas aloitti valmentavan koulutuksen. Viisi asukasta kävi säännöllisesti päivätoiminnoissa. Vapaa-ajantoimintoina asukkaat osallistuivat urheilu- ja musiikkitapahtumiin. Ryhmäkodin piha oli kesällä käytössä päivittäin ulkoilu- ja ruokailupaikkana. Vapaa-ajanviettoa kodissa olivat myös erilaisten pelien pelaaminen sekä musiikin kuuntelu. 20