Vuosikertomus. Kalliolan Kannatusyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus. Kalliolan Kannatusyhdistys ry"

Transkriptio

1 2012 Vuosikertomus Kalliolan Kannatusyhdistys ry

2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Ihmisistä hyvä tulee 4 Kalliolan arvot 5 Kalliolan toiminta-ajatus 6 Setlementtiliike 7 Toiminnanjohtajan katsaus 8 Yhdessä ihmisten kanssa muuttuvassa maailmassa Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 12 Lastensuojelutyö 14 Päihdetyö 18 Vammaistyö 21 Kansalaistoiminta Säätiöt ja yhtiöt Kalliolan Senioripalvelusäätiö 27 Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola 29 S-Asunnot Oy Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 30 Talous- ja tietohallinto 30 Henkilöstö 31 Viestintä 32 Kuva: Henrik Kettunen 5. Tilinpäätös Toimintakertomus 34 Tase 36 Tuloslaskelma 38 kalliolan setlementti vuosikertomus

4 Vuoden 2012 tapahtumia Kalliolan setlementin ja Suomen Setlementtiliiton yhdessä järjestämä, jo perinteeksi muodostunut Sipin päivän aamiainen keräsi Kalliolan setlementtitalolle suuren joukon yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Sipin päivä on saanut nimensä suomalaisen setlementtiliikkeen perustajan Sigfrid Sireniuksen mukaan. Vanhuus Rokkaa on moderni suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseen suunniteltu hyväntekeväisyyskonserttikiertue, jonka avulla autetaan seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä. Vuoden 2012 konserttikiertueen tuotoilla tuettiin muun muassa Kalliolan setlementin seniorityötä. Helsingissä järjestetty konserttikiertueen päätösspektaakkeli keräsi satoja ihmisiä seniorityön ja musiikin äärelle. Kalliolan henkilöstön vuoden 2012 koulutuspäivä Onni&Ilo alkoi Hakaniemen torilla aamukahvien merkeissä. Kahvittelun jälkeen liikuttiin ja tanssittiin yhdessä ohikulkijoiden kanssa. Kesäkuu Kesä Kalliolan setlementti koordinoi Euroopan komission tuella toteutettavaa senioreiden vapaaehtoisvaihdon projektia. Projekti jatkui vuonna 2012 kun Kalliolan vieraiksi saapui kuusi vapaaehtoista Baskimaasta tutustumaan vapaaehtoistyöhön Suomessa. Helsingin Laajasalossa sijaitseva Kalliolan kesäkoti remontoitiin vuonna Kesäkodissa voi käydä kesäaikaan viettämässä päivää yhdessä ystävien kanssa tai vaikkapa pitämässä kokouksia. Kesäkoti on vapaasti kaikkien kaupunkilaisten vuokrattavissa ja kesällä sauna lämmitettiin kaupunkilaisille joka kesälauantai. Vuonna 2011 käynnistynyt Kalliolan Nuorten Poikien Talo toiminta vastaa syrjäytymisvaarassa olevien poikien ja nuorten miesten tarpeisiin. Poikien Talo järjesti syksyllä Suomen ensimmäinen pahvisten robottien robottimarssin Helsingin Töölönlahdella. 2 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

5 Asukastalo Kylämajan 1-vuotissyntymäpäiviä vietettiin lokakuussa. Ensimmäisen toimivuotensa aikana asukastalon toiminta Espoon Matinkylässä vakiintui ja kävijöitä vuoden aikana oli reilut Vanha ja uusi tavara vaihtoi omistajaa Kalliolan kansalaisopiston järjestämässä Elämää ja ekologiaa -päivässä. Kalliola oli mukana järjestämässä Asunnottomien yön tapahtumia Helsingissä ja Espoossa. Espoon Asunnottomien yön tapahtumassa oli osallistujia enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tapahtuma sai myös paljon julkisuutta. Asunnottomien yön tulet sytytti tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kalliolan 93-vuotissyntymäpäiviä juhlistettiin oman henkilöstön kesken setlementtitalolla. Juhlassa esiintyi laulaja/säveltäjä Petri Laaksonen. Espoon keskuksessa sijaitsevan Askeleen pikkujoulukahvit tarjoiltiin perjantaina Huolimatta Antti-myrskystä ja ulkoilman kylmästä viimasta sisällä vallitsi lämmin tunnelma. Kalliolan vapaaehtoistoimintaa esiteltiin vapaaehtoistoiminnan MENU-messuilla. Kalliolassa vapaaehtoisilla on mahdollisuus tehdä juuri omanlaistaan vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoiset toimivat monenlaisissa tehtävissä mm. tukihenkilöinä, läksykerhojen vetäjinä tai atk-tutoreina. kalliolan setlementti vuosikertomus

6 1. Johdanto Ihmisistä hyvä tulee Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliolan setlementin muodostavat Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan setlementin toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, sosiaalinen nuorisotyö, päihdetyö, vammaistyö, seniorityö sekä kansalais- ja vapaaehtoistoiminta. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Se omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun asukkaat ja palveluja ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Vain Kalliolan päihdetyö tuottaa valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan setlementin keskeisiä toimintatapoja. Syvempää yhteistyötä tehdään kumppanuussopimusten pohjalta. 4 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

7 Kalliolan arvot Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavat seuraavat perusarvot: Erilaisuuden hyväksyminen luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen kalliolan setlementti vuosikertomus

8 Kalliolan toiminta-ajatus Kalliolan setlementin toimintaajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. 6 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

9 Setlementtiliike Kalliolan setlementti on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat 3000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. kalliolan setlementti vuosikertomus

10 Toiminnanjohtajan katsaus Kalliolan setlementin toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa Kalliolan setlementin vuotta 2012 väritti jo edellisenä vuonna käynnistetty strategiaprosessi. Erityisenä painopisteenä olivat kunkin työalan, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon sekä viestinnän tukipalvelujen toimintastrategioiden käytäntöön laittaminen arjen työssä. Kalliolan strategiassa kiinnitetään huomiota erityisesti viiteen eri näkökulmaan. Ensinnäkin Kalliolan setlementti on vastuullinen edelläkävijä. Tämä merkitsee, että Kalliolassa toimitaan setlementtiarvojen mukaisesti, jolloin erityisenä haasteena on arvojen jalkauttaminen arjen työhön. Tavoitteena on toiminnan laajentaminen hankkimalla uusia yhteistyö- ja kumppanuustahoja ja vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Innovatiivisuus ja uusien työtapojen kehittäminen ovat leimallisia kaikessa toiminnassa. Toiminnan tunnettavuutta vahvistetaan. Toisena näkökulmana ovat asiakkaat ja kumppanit. Tavoitteena on parantaa Kalliolan asiakkaiden hyvinvointia vuorovaikutteisen osallistamisen avulla. Samalla syvenne- 8 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

11 Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. tään verkostotyötä. Kolmanneksi Kalliolassa sitoudutaan jatkuvaan laatu- ja kehittämistyöhön ja toiminnan tuloksellisuuden osoittamiseen. Tämä edellyttää muutosvalmiutta ja rohkeutta uusien työmuotojen ja tapojen käynnistämiseen. Myös asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Neljäntenä strategisena päämääränä on kehittää hyvää henkilöstöpolitiikkaa, johtamista ja esimiestyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen sekä talon sisäisen, eri työalojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Henkilöstön osaamista kehitetään varmistamalla jokaiselle työntekijälle mahdollisuus suunnitelmalliseen täydennys- ja lisäkoulutukseen. Viidentenä strategisena päämääränä on talouden tasapainottaminen, toiminnallisen ja taloudellisen tulosvastuuajattelun jalkauttaminen ja toimintaa hyvin palvelevien tietohallinnon ratkaisujen ylläpitäminen ja kehittäminen. Setlementtiarvot arjen työssä Kalliolan setlementin ylläpitämä kansalaistoiminta laajeni toimintavuonna entisestään. Kalliola ylläpiti useita asukastaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia Espoossa ja Helsingissä. Näitä olivat Pasilan asukastalo, Matinkylässä toimiva Asukastalo Kylämaja, Espoon Keskuksessa sijaitseva Askel, Kalliossa Kolmannella linjalla sijaitseva neuvontapiste Ne-Rå, Kalliolan setlementtitalossa sijaitseva vapaaehtoistoiminnan keskus, senioreille tarkoitettu Sandels Töölössä sekä nuorille suunnatut Tyttöjen Talo ja Poikien Talo. Kävijämäärät jokaisessa kansalaistoiminnankeskuksessa kasvoivat voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Kalliolan Nuoret vastaa Kalliolan setlementissä tehtävästä nuorisotyöstä. Kalliolan Nuoret on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista nuorisojärjestöistä. Sen toiminta on keskittynyt sosiaaliseen nuorisotyöhön. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja voimaannuttaa jo syrjäytyneitä nuoria. Kalliolan Nuorten palveluksessa toimii noin 50 päätoimista työntekijää. Kalliolan Nuorten vuoden 2012 vuosikertomus ja sosiaalinen tilinpäätös löytyvät rinnakkaisesta julkaisusta. Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, perhetyötä, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää kahdeksaa lastensuojelulaitosta, vastaanottokeskusta ja avopalveluyksikköä. Tämän lisäksi Kalliolan lastensuojelun käytössä on Salon Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus, joka palvelee perhetyön intervallihoitokeskuksena ja nuorten viikonloppu- ja lomakohteena. Kalliolan päihdetyö on ollut jo usean vuoden ajan suuren muutosprosessin kohteena, kun päihdetyön painopistettä on Suomessa muutettu laitoskuntoutuksesta lyhytkestoisiin avopalveluihin ja kun samaan aikaan on päihdetyöhön käytettävissä olevien kuntoutusmäärärahojen määrä vähentynyt. Kalliolassa tämä on merkinnyt laitospaikkojen rajua vähentämistä, Kiskon kuntoutusklinikan sulkemista ja myös työntekijöiden irtisanomisia. Samalla painopistettä on siirretty avohoitopalvelujen, kuntouttavien asumispalvelujen ja perhetyön kehittämiseen. Kalliolan kansalaisopistolla on jo yli 90 vuoden perinteet. Se on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa kaikenikäisille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Sen toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Seniorityö on Kalliolan uusin työala. Tosin seniorityötä on Kalliolassa tehty aina, mutta omaksi työalakseen se järjestäytyi toimintavuoden 2012 aikana. Kalliolan setlementissä tehtävä seniorityö rakentuu ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja kuntoilupalvelujen tuottamiseen (Kalliolan Senioripalvelusäätiö), oman, seniori-ikäisille tarkoitetun kansalaistoiminnan keskuksen ja vapaaehtoistyön kehittämiseen sekä kansalaisopistokurssien järjestämiseen ikäihmisille. Vammaistyötä Kalliola tekee tuottamalla vaikeasti vammaisille nuorille tukiasumista Ryhmäkoti Jatkossa, joka sijaitsee Helsingissä Pohjois-Haagassa. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana on vahvistunut entisestään. Kalliolan eri työalat, kansalaistoiminnan keskukset ja asukastalot, niiden asiakkaat ja työntekijät ovat vahvasti mukana vaikuttamassa omien asuinalueidensa ongelmien ratkaisemiseen yhdessä niin kaupunkien työntekijöiden kuin poliittisten vaikuttajienkin kanssa. Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Kaiken tämän taustalla ovat setlementtiarvot, joista keskeisimpiä ovat luottamus ihmisessä ja ihmisten muodostamissa yhteisöissä oleviin voimavaroihin, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus sekä yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja kalliolan setlementti vuosikertomus

12 Yhdessä ihmisten kanssa muuttuvassa maailmassa Kalliolan setlementti on monialayhdistys, joka toimii palvelujen tuottajana, järjestää nuorisotoimintaa ja kansalaistoimintaa sekä toimii vapaan sivistystyön kentässä ylläpitämällä kansalaisopistoa. Toimintaympäristö, jossa Kalliola työskentelee, on rajussa muutosprosessissa. Näyttää siltä, että väestö on keskittymässä entistä vahvemmin pääkaupunkiseudulle. Uusia lähiöitä ja isoja asuinalueita rakennetaan ja osa näistä tulee aivan Helsingin kantakaupungin alueelle. Suuri osa tästä väestönkasvusta tapahtuu maahanmuuton kautta. Siksi monikulttuuriseen työhön ja sen kehittämiseen on Kalliolassakin kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Palvelujen tuottamisen kannalta pääkaupunkiseutu on muuttumassa perinteisestä ostopalvelukulttuurista business-kulttuuriin, jossa hinnat ratkaisevat ja jossa vaarana on, että suuret syövät pienet ja palvelutuotanto keskittyy vain muutamille toimijoille. Tässä uudessa järjestelmässä kuntien ja valtion roolina on toimia kilpailuttajana ja palveluja tuottavat tahot, kuten järjestöt, ovat pakotettuja toimimaan puhtaasti markkinaehtoisesti. Tämä taas heijastuu järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja estää pitkälle vietyä verkostoitumista. Näyttää myös siltä, että syrjäytymisen riski nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmisten keskuudessa lisääntyy. Tämä näkyy muun muassa nuorisotyöttömyyden kasvuna ja erityisryhmien työllistymisen vaikeutumisena. Väitetään, että yhteiskunnan kahtiajako syvenee entisestään, jolloin osa ihmisistä syrjäytyy ja köyhtyminen syvenee. Tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, erityisesti sen kansalaistoimintaa, mutta myös sen palvelutuotantoa jatkamaan uudenlaisen kaupunkisosiaalityön kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on, että kolmannen sektorin toimijat ja kaupunki panostaisivat yhdessä entistä enemmän asukastaloissa ja kansalaistoiminnan keskuksissa tehtävän kansalaislähtöisen toiminnan kehittämiseen. Tarkoituksena on toimia yhdessä ihmisten kanssa heidän elämäänsä hyödyttävällä, useissa toiminnoissa myös paikallisia olosuhteita parantavalla tavalla. Ja tästähän Kalliolan setlementillä on jo hyvät kokemukset usean vuoden ajalta. Hyvin organisoitu ja resursoitu kansalaistoiminta on tehokasta syrjäytymistä ennalta ehkäisevää toimintaa ja samalla se on myös jo syrjäytyneitten ihmisten elämänhallinnan uudelleen löytämistä. Kalliolan setlementti Kalliolan setlementti Kalliolan Nuoret ry Johtokunta Kalliolan Kannatusyhdistys ry Hallitus Kalliolan Senioripalvelusäätiö Hallitus Kalliolan setlementin johtoryhmä Keskustoimisto: talous-, tieto- ja henkilöstöhallinto, viestintä Nuorisotyö Kansalaisopisto Seniorityö Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Lastensuojelutyö Päihdetyö Vammaistyö 10 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

13 Kalliolan kannatusyhdistys ry Kalliolan Kannatusyhdistys ry Kalliolan setlementin johtoryhmä Keskustoimisto: talous-, tieto- ja henkilöstöhallinto, viestintä Kansalaisopisto Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Lastensuojelutyö Päihdetyö Vammaistyö Askel Avo- ja tukipalvelut Nurmijärven klinikka Ryhmäkoti Jatko Asukastalo Kylämaja Ne-Rå Perhetyö Ammatillinen tukihenkilötoim. Itsenäistymisen tuki Vastaanottopalvelut Avokuntoutus Avomylly Avokisko Kalliolan vastaanottokoti Asumispalvelut Pasilan asukastalo Vahvasenioriverkosto Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen Laitospalvelut Lintuvaaran nuorisokoti Matarin nuorisokoti Kilon nuorisokoti Saunalahden nuorisokoti Mäkirinteen nuorisokoti Tiirakallion nuorisokoti Kalliolan nuorisokoti Majakan nuorisokoti Kuvernöörinien asumisyhteisö Itäviitta-yhteisö Vahvasti tukien -projekti Kalliolan nuoret ry Kalliolan Nuoret ry Johtokunta Kalliolan Nuorten johtoryhmä Iltapäivä kerhotoiminta Lähiötyö Tyttöjen Talo Saunalahden tukiasunto yhteisötoiminta Kehittämishankkeet Kannelmäki I Kivikko Perustoiminta AINO & ILMARI Kannelmäki II Itä-Pasila Sisters monikulttuurinen tyttötyö MY W.A.Y. Nuorten työllistämishanke Kannelmäki III Kallahti Pihkapuisto Puistola Seksuaalineuvonta ja -kasvatus Nuoret äidit -toiminta Seksuaalinen väkivaltatyö SOPU kunniakonflikteja ennaltaehkäisevä yhteisötyö Poikien Talo Perustoiminta Pihlajisto Vapaaehtoistoiminta Seksuaalikasvatus ja -neuvonta Punakivi Monikulttuurinen poikatyö kalliolan setlementti vuosikertomus

14 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Islantia, skräppäystä ja joogaa Kalliolan kansalaisopistolla Kalliolan kansalaisopiston opetusalueita ovat kielet, liikunta ja tanssi, kehoilmaisu, kuvataide ja soveltava kuvaamataito, käytännön taidot, ilmaisutaito, kulttuuri ja yhteiskunnalliset aineet, itsetuntemus ja elämisentaito sekä tietotekniikka. Opetusvalikoimaa laajennetaan ja muokataan jatkuvasti kysynnän ja tarpeiden mukaan. Kielet ovat yksi opiston suurimmista opetusaloista ja kieltenopetuksen tarjonta on monipuolista. Vuonna 2012 uusiksi kieliksi opiston kurssivalikoimaan tulivat saame ja islanti. Nämä olivat suosittuja uutuuksia ja islannista muodostui heti alkeis- ja jatkoryhmät. Runsaimmin opiskelijoita vetivät espanjan, ranskan ja italian kielet. Suomen kieltä opetettiin Kyläsaaren, Kaarlenkadun ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Käytännön taitojen kursseista vuonna 2012 menestyivät erityisesti lyhyet teemoitetut kurssit, kuten Skräppäys, Kierrätyskortit, Lasikoru ja Tutustu rakupolttoon. Erityisen kysyttyjä olivat tietoiseen läsnäoloon keskittyvät Mindfulness- ja meditaatio -kurssit. Vapaamuotoisempaa työpajatyyppistä oppimista kokeiltiin joululahjavalvojais illassa. Myös internetiä hyödynnettiin opetuksen välineenä ja verkko-opetuksena järjestettiin englannin kielen kurssi Speak Better English sekä yhteistyössä Pro-Edun kanssa lääkelupakoulutus. Esteettömyys on tullut entistä tärkeämmäksi osaksi opiston toimintaa ja Helsingin kaupungin avustuksella rahoitettiin esteettömyyteen liittyvää toimintaa. Työttömille myönnettiin 30 prosentin alennus lähes kaikista kursseista. Lisäksi kokonaan maksuttomina työttömille ja muille erityisryhmille on järjestetty liikuntaan ja taide- ja taitoaineisiin liittyviä kursseja, kuten joogaa, virkistävää aamujumppaa sekä taidekurssi vaikeavammaisille. Psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen liittyen opistossa oli useita matalankynnyksen kursseja, kuten Ryhmä joka ei osaa laulaa sekä Maalausta aloitteleville ja hapuileville. Teatteritoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Improvisaatio- ja teatteri-ilmaisun kurssien lisäksi opiston yhteydessä toimiva Kalliolan kellariteatteri toimi aktiivisesti ja valmisti Johanna Torasvirran ohjauksessa keväällä Emilia Pöyhösen käsikirjoittaman Valitut -näytelmän, syksyn aluksi Onnistumisia Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Oman opetuksensa lisäksi opetusharjoittelijat seurasivat oppitunteja, keskustelivat niistä yhdessä opettajien kanssa ja näin kehittivät koko kansalaisopiston opetusta. Tapahtumia vuonna 2012: Elämää ja ekologiaa -päivä Kambodzhalainen uudenvuoden juhla Kalliolan viihdeorkesterin konsertti Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa Taidehistoriaa retkeillen, Tuusula ja Järvenpää Pikkujoulutapahtuma kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

15 Tiesitkö, että Suomessa on 197 kansalaisopistoa ja setlementtiliikkeellä 17. Aleksis Kiven ja Johanna Torasvirran Yö ja Paivä -näytelmän sekä myöhemmin syksyllä Andrus Kivirähkin romaanista Anna Veijalaisen ja Jarkko Mikkolan dramatisoiman Riihiukko-nimisen näytelmän. Kesällä teatteriryhmä esitti Katri Valan puistossa ja Pasilassa lapsille suunnatun Taikaa peikkometsässä -näytelmän. Vuorovaikutteisuutta toteutettiin järjestämällä opiskelijoille laaja palautekysely keväällä. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin syksyn kurssisuunnittelussa ja esille tulleita asioita käsiteltiin yhdessä opettajien kanssa. Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opetusharjoittelu tapahtui viron ja ranskan tunneilla ja kahdella luentosarjalla, joista toinen keskittyi japanilaiseen elämänmuotoon ja toinen lääkkeiden turvalliseen käyttöön. Yhteistyötä rakentamassa Yhteistyö muiden järjestöjen ja opistojen sekä setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa on tärkeä osa Kalliolan kansalaisopiston toimintaa. Vuonna 2012 opistossa on etsitty aktiivisesti uusia yhteistyötahoja ja kehitetty kursseja ja menetelmiä heidän kanssaan. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton eroryhmätoiminnan kanssa järjestettiin syksyllä eroryhmä, jossa käytettiin toimintamenetelminä myös liikettä, tanssia ja kirjoittamista. Kurssi toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella. Yhteistyössä Suomen Setlementtiliiton Tyttötyön verkosto-hankkeen kanssa pidettiin Voimaneidot -kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Ikäihmisten yliopiston kanssa jatkettiin taidehistoriaan painottuvaa yhteistyötä. Kalliolan setlementin neuvontapiste Ne-Rå oli kumppanina Suomalaisen byrokratian ABCkurssin ja vuokralaisen velvollisuuksia ja oikeuksia koskevien luentojen järjestelyissä. Helsingin yliopiston Kotitalousopettajankoulutuslaitoksen kanssa järjestettiin ruokakursseja ja demonstraatioita. Opisto jatkoi yhteistyötään myös setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa. Yhteistyössä Oulun, Rovaniemellä sijaitsevan Rovalan ja Helsingissä sijaitsevan Toimelan kanssa toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella pedagogiseen kehittämiseen suuntautuvaa hanketta. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajatyttöjen osallistuminen opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, piirustusta, keramiikkaa ja italian kieltä. Henkilöstö: Opiston päätoimiseen henkilökuntaan vuonna 2012 kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Lisäksi toimistossa oli yksi tuntityöntekijä ja iltavahtimestareina neljä tuntityöntekijää. Opetus tapahtui 140 tuntiopettajan voimin. Talous: Valtionosuus euroa ( euroa vuonna 2011) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ( tuntia vuonna 2011) Helsingin kaupungin avustus euroa ( euroa vuonna 2011) kalliolan setlementti vuosikertomus

16 Lastensuojelutyö Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lastensuojelu tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä on kuusi asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. 14 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

17 Kalliolan lastensuojelutyön yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Onnistumisia Kalliolan lastensuojelutyö pärjäsi vuonna 2012 loistavasti avo- ja tukipalveluiden kilpailutuksissa. Avopalvelut tuotteistettiin vuoden aikana ja niistä saatiin selkeät prosessien kuvaukset työntekijöiden käyttöön. Kalliolan lastensuojelun avo- ja tukipalvelut tulevatkin tulevina vuosina laajenemaan ja kasvamaan. Toimintavuonna Kärkelän toimintakeskus kunnostettiin lastensuojelutyön käyttöön. Tila tarjoaa erinomaiset puitteet nuorisokotien, työryhmien, koulutusten ja ennen kaikkea avopalveluiden intervallijaksojen käyttöön. Kalliolan setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna yhdeksästä erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti ja Tiirakallion nuorisokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu vastaanottokodin yhteydessä toimiva tehostetun perhetyön yksikkö. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kilpailutusten ja kehittämistyön vuosi Kalliolan lastensuojelutyö osallistui vuonna 2012 kolmeen eri kilpailutukseen ja menestyi niissä kaikissa hyvin. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit kilpailuttivat sijaishuoltopalveluja keväällä Helsingin kaupunki kilpailutti lastensuojelupalvelut kesällä 2012 ja samalla irtisanoi Kalliolan ja Mäkirinteen nuorisokotien ostopalvelusopimukset. Jatkossa molempien nuorisokotien hoitopaikat myydään maksusitoumuksella pääkaupunkiseudun kunnille. Vantaan kaupunki kilpailutti lastensuojelutyön avopalvelut toimintavuoden syksyllä ja solmi puitesopimuksen Kalliolan lastensuojelutyön avopalveluiden kanssa. Kalliolan lastensuojelutyössä jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua avo- ja tukipalveluiden kehittämistyötä. Vastaanottokodin johtaja toimi syksyllä 2012 kahden kuukauden ajan työalan projektityöntekijänä ja tuotteisti työalan avopalvelut. Samalla hän ideoi perhekuntoutukseen liittyviä intervallijaksoja, jotka on tarkoitus järjestää Kärkelän toimintakeskuksessa. Kärkelän toimitilat remontoi- tiin syksyllä vastaamaan perhekuntoutuksen intervallijaksojen tarpeita. Toimitiloja hyödynnetään koko työalan toiminnassa. Kalliolan lastensuojelulaitoksiin tehtiin toimintavuoden aikana jonkin verran muutos- ja korjaustöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa laadukkaan hoito- ja kasvatustyön pitkäjänteinen kehittämistyö. Tiirakallion nuorisokodissa todettiin laajamittainen sisäilmaongelma ja sitä selviteltiin yhteistyössä Espoon kaupungin ja työterveyshuollon kanssa. Työalan myynti- ja markkinointitoimintaa kehitettiin yhteisen koulutuksen avulla. Myynti- ja markkinointitoiminnasta laadittiin erillinen toimintasuunnitelma, jota ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 alusta alkaen. Laitoshoidosta erityisyksiköiksi Kalliolan lastensuojelutyön yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tästä syystä toimintavuonna kiinnitettiin huomiota yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrinen valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, hoitosuhdekoulutusta, voimavarakeskeistä koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Lastensuojelulain mukaisia rajoituspäätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten tehtiin henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Mäkirinteen ja kalliolan setlementti vuosikertomus

18 Vuoden aikana henkilökunnalle järjestettiin täydennysja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrinen valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, hoitosuhdekoulutusta, voimavarakeskeistä koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Saunalahden nuorisokotien profiilia vahvistettiin yhteisen yhteisöhoidon koulutuksen avulla. Tavoitteena oli vastata alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon kohdennetummin yhteisöhoidon menetelmillä. Nuorisokoti Majakka jatkoi profiloitumistaan vaativan kasvatuksen yksiköksi, jossa hoidetaan intensiivistä tukea tarvitsevia nuoria. Kalliolan nuorisokoti käynnisti syksyllä profiloitumisen vaativaa laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi, jossa palvelut suunnataan lapsi- ja nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville nuorille. Nuorisokoti osallistui neuropsykiatriseen valmentaja koulutukseen yhdessä Tiirakallion nuorisokodin henkilökunnan kanssa. Tiirakallion nuorisokodissa jatkettiin vaativaa laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoito- ja kasvatusmallin kehittämistyötä koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelun muuttuessa haastavammaksi kiinnitettiin erityistä huomiota myös henkilökunnan työhyvinvointiin. Työalan työnohjauskäytännöt kartoitettiin ja työnohjaukset muutettiin palvelemaan henkilökunnan työssä jaksamista, yksiköiden perustehtävästä suoriutumista sekä johtamista. Tavoitteena on turvata kaikille työntekijöille työhyvinvointia tukevat rakenteet. Jokaisen nuorisokodin toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria rohkaistiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat tai -hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja/ -hoitaja tai omaohjaaja/-hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Vuoden aikana nuorille järjestettiin lisäksi monenlaista harrastustoimintaa, kuten nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretkiä, päiväretkiä, nuorten koti-iltoja, harrastusiltoja, elokuvakäyntejä sekä nuorten viikonloppuretkiä. 16 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

19 Nuorille järjestettiin vuoden aikana monenlaista harrastustoimintaa, kuten hiihto- ja kesälomaretkiä, harrastusiltoja ja elokuvakäyntejä. Nuoret: Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 148 nuorta, joista 87 oli tyttöjä ja 61 poikia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille järjestettiin säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat koko ajan käytössä. Tehostetussa perhetyössä oli 44 asiakasta, joista tyttöjä oli 21 ja poikia 23. Jakson pituuden keskiarvo oli 4,35 kk. Tyttöjen ikäjakauma oli vuotta ja poikien 9 17 vuotta. Henkilöstö: Kalliolan lastensuojelussa työskenteli vuonna päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksiköissä työskenteli 1 2 kesätyöntekijää. Osaaikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, jotka tekivät myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Talous: Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat toimintavuoden aikana yhteensä hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi (92,04 %). Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. kalliolan setlementti vuosikertomus

20 Päihdetyö Kalliolan päihdekuntoutuksessa on mahdollista tavoittaa riippuvuuksista vapaa, päihteetön elämäntapa. Ihminen voi tehdä valintoja ilman, että päihteet ja niiden käyttö ovat elämän keskiössä. Tavoite saavutetaan tarjoamalla mahdollisuus liittyä yhteisöön, jonka jäsenet jakavat saman kokemuksen ja ymmärryksen päihderiippuvuudesta. Vaikka kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa eroavat kohderyhmät kuitenkin toisistaan eri toiminnoissa. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Henkilöstö: Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2012 lopussa 21 vakituista työntekijää ja tuntipalkkalaisia oli noin 10. Henkilökunta joutui vuoden aikana sopeutumaan sekä organisaation muutosprosessiin että ulkoapäin tuleviin talouspaineisiin. Yt-neuvottelut koskivat toimivuoden aikana Helsingin kaupungin kilpailutuksessa hävinneitä toimintoja sekä työntekijöitä, joilla ei ollut sosiaalija terveysalan peruskoulutusta. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien hoitoon ja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesota-malliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet olivat vuoden alussa kohtuulliset. Alkuvuonna hoitoon ei ohjautunut helsinkiläisiä asiakkaita johtuen vuoden vaihteessa päättyneen Helsingin kaupungin kilpailutuksen käytänteiden epäselvyyksistä. Syksyllä kilpailutuskierroksilla Nurmijärven klinikka pärjäsi kuitenkin hyvin ja selviytyi palveluntuottajaksi viidessä pääkaupunkiseudun kunnassa. Uutena tuotteena tarjottu lapsiperhekuntoutus pääsi myös kuntien hankintalistalle. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 6206 (edellisenä vuonna 6793) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 5826 (7100) vrk, läheishoito 64 (27) vrk sekä intervalli, interventio ja kriisihoidot 858 (880) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 65 (65) hoitovuorokautta. Potilaita klinikalla oli yhteensä 279 joista 105 (96) oli naisia ja 174 (193) miehiä. Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui noin sata entistä asiakasta viettämään mukavaa kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliolatoimikunta. Vuosien tauon jälkeen klinikkaa myös remontoitiin: sisällä tehtiin pientä pintaremonttia, jonka lisäksi klinikan ulkokatot maalattiin. Kalliolan avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avopalvelut tarjoavat päihdekuntoutusta avomuotoisena. Avomylly on Nurmijärven klinikan Myllyhoidon avohoidollista kuntoutusta. Sen ryhmämuotoisessa avohoito-ohjelmassa ryhmät kokoontuvat kuuden viikon mittaisen hoitojakson aikana noin kolmesti viikossa. Asiakkaat ohjautuvat Avomyllyyn ensisijaisesti työelämästä käsin. Kiskon klinikan sulkemisen jälkeen on Kiskon yhteisöhoitoa toteutettu soveltaen edelleen Avokiskossa, asumisyhteisöissä sekä Keravan vankilan Kisko-osastolla. Myös koevapausvangeille suunnattu Vahvasti tukien projekti on hyödyntänyt hoitomallin menetelmiä. Onnistumisia Kalliolan päihdetyö pärjäsi kilpailutuksissa uudella tuotteella. Kalliolan päihdetyön ja lastensuojelutyön yhteistyöllä toteutettava Lapsiperhekuntoutus alkaa Nurmijärven klinikalla keväällä Alkuvuoden vaikeuksista huolimatta Kalliolan avopalveluiden asiakasmäärät kasvoivat tasaisesti koko vuoden ajan. Vuoden vaihteeseen tultaessa huumausaineiden käyttäjille suunnattuun Avokiskoon oli jopa jonoa ja hoito-ohjelman oppilaat olivat sitoutuneita hoitamaan itseään yhteisöllisessä, terapeuttisessa avokuntoutusohjelmassa. Avomylly avohoitoa päihdeongelmaisille Avomyllyn tavoitteena on antaa tietoa päihderiippuvuudesta, tarjota välineitä siitä vapautumiseen sekä luoda edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle. Hoidon kesto on kuusi viikkoa ja se on tarkoitettu aikuisille päihdeongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Avomylly on palvellut 20 vuoden ajan pääosin helsinkiläisiä asiakkaita, mutta kilpailutuksen seurauksena Avomylly putosi pois Helsingin kaupungin palveluvalikosta. Tästä huolimatta avopalveluyksikössä järjestettiin Avomylly-kurssitoimintaa, jonka lisäksi järjestettiin kolme Avomylly-kurssia Vantaan päihdehuollon omissa tiloissa Tikkurilan A-klinikalla ja Myyrmäen A-klinikalla. Kaiken kaikkiaan neljällä Avomylly-kurssilla oli toimintavuoden aikana asiakkaita 33 (edellisenä vuonna 46), joista naisia oli 15 (18) ja 18 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Palveluasuminen (235), tuettu asuminen (199) ja tehostetusti tuettu asuminen (40) Asukkaita 474 Työntekijöitä 185 - Budjetti 14,1 milj. Auroratalo

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot