VUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliola tuottaa sosiaalialan palveluja ja kansalaisopistotoimintaa sekä ylläpitää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Toiminnan keskiössä ovat kansalaisopisto, kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö, lastensuojelutyö, sosiaalinen nuorisotyö, päihdekuntoutus, rikosten ja riita-asioiden sovittelu, seniorityö ja vammaistyö. Kalliolan setlementin muodostavat Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S- Asunnot Oy:n sekä on mukana pääkaupunkiseudun rikosuhripäivystystoiminnassa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys ja näin osa kansainvälistä setlementtiliikettä. 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavia arvoja ovat luottamus yksilön ja yhteisön voimavaroihin, tasaarvoisuus, yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Kalliolan toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Puoluepoliittisesti Kalliola on sitoutumaton. Kalliolan setlementti on monialatoimija. Se tuottaa sosiaalialan ja opetusalan palveluja, ylläpitää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä sekä on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vuosi 2011 oli Kalliolan 92. toimintavuosi. Vuosi 2011 oli Kalliolan setlementin uuden strategian jalkauttamisen vuosi. Toiminnallisena tavoitteena oli laajentaa verkostoja hankkimalla uusia yhteistyö- ja kumppanuustahoja, keskittyä uusien innovatiivisten toimintatapojen ja työmuotojen kehittämiseen, lisätä Kalliolan tunnettavuutta ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. Kalliolan rooli kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön ylläpitäjänä ja kehittäjänä vahvistui. Toimintavuoden syksyllä Kalliola avasi uuden kansalaistoiminnan keskuksen Asukastalo Kylämajan Espoon Matinkylään. Kyseessä on kumppanuushanke, jossa keskeisinä toimijoina ovat Kalliolan lisäksi Espoon kaupunki ja Matinkylän alueella toimivat yhdistykset. Myös Kalliolan muiden jo aikaisemmin perustettujen kansalaistoiminnan keskusten toiminta ja kävijämäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kalliolan setlementissä tehtävä nuorisotyö on yksi pääkaupunkiseudun laaja-alaisimmista. Kalliolan Nuoret ry vastaa tästä kokonaisuudesta. Kalliolan Nuorten palveluksessa on tällä hetkellä lähes 50 päätoimista työntekijää. Toiminnassaan yhdistys on keskittynyt sosiaaliseen nuorisotyöhön. Toimintavuoden aikana Kalliolassa tehtävä nuorisotyö laajeni entisestään, kun Poikien Talo perustettiin. Poikien Talon toiminta tukee vuotiaiden poikien psykososiaalista kasvua ja kokonaisvaltaisen sukupuoli-identiteetin kehittymistä. Toimintavuoden aikana Kalliolan lastensuojelutyötä uudistettiin sekä toiminnallisesti että organisatorisesti. Uudistunut lastensuojelutyö tarjoaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää vastaanotto- ja avopalveluiden ohella kaiken kaikkiaan yhdeksää lastensuojelulaitosta. 1

2 Kalliolan päihdetyön vaikeudet jatkuivat. Useita työpaikkoja jouduttiin vähentämään hoitovuorokausimäärien laskettua ja palvelutuotannon supistuttua entisestään. Yli 20 vuoden ajan toiminnassa ollut Kiskon klinikka lakkautettiin toimintavuoden kesällä. Päihdetyön vaikeuksien taustalla olivat yhteiskunnalliset muutokset, jotka toisaalta vähensivät päihdekuntoutukseen käytettävissä olevia varoja ja toisaalta siirsivät päihdetyön painopistettä laitoskuntoutuksesta lyhytkestoisiin avopalveluihin. Kalliolan päihdetyö on perinteisesti panostanut juuri laitoskuntoutukseen. Päihdetyön vaikeudet korostuivat entisestään Kalliolan menestyttyä huonosti Helsingin kaupungin järjestämässä päihdetyötä koskevassa kilpailutuksessa. Helsingin kaupunki, joka on pitkään ollut Kalliolan päihdepalvelujen suurin ostaja, ostaa jatkossa vain Nurmijärven klinikan myllyhoidollisia laitoskuntoutuspalveluja. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana vahvistui entisestään. Kansalaistoiminnan keskukset, niiden työntekijät ja asiakkaat osallistuivat omien asuinalueittensa kehittämistyöhön ja niitä koskevien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen yhdessä poliittisten päättäjien ja kaupungin työntekijöiden kanssa. Kalliolan toiminnan keskiössä oli ihmisten syrjäytymisen ennaltaehkäisy, jo syrjäytyneitten elämänhallinnan palautumisen tukeminen, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen, osallistuminen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toimintaan sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE ideointiin ja kehittämiseen. Kalliola on ollut mukana myös Vantaan Köyhyysasioitten neuvottelukunnan työskentelyssä. Kalliolan setlementissä työskentelee lähes 300 kokopäiväistä työntekijää, noin 350 tuntityöntekijää ja yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. 2. KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan Kannatusyhdistys ry ylläpitää Kalliolan kansalaisopistoa, Nurmijärven päihdeklinikkaa avojatkohoito- ja asumispalveluineen, Kalliolan, Kilon, Lintuvaaran, Matarin, Mäkirinteen, Saunalahden ja Tiirakallion nuorisokoteja, Espoon vastaanottokotia, Tehostetun perhetyön yksikköä, Ryhmäkoti Jatkoa, Espoon kihlakunnan alueen sovittelutoimistoa, Ikäihmisten tietotupia sekä useita kansalaistoiminnan keskuksia pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2011 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n henkilökuntaan kuului 188 kokopäivätoimista työntekijää, 424 tuntityöntekijää, joista 155 kansalaisopiston tuntiopettajaa sekä 120 vapaaehtoistyöntekijää kansalaistoiminnan piirissä. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimeämät edustajat toimivat Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan ja S-Asunnot Oy:n hallituksissa, Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa, Kalliolan Nuoret ry:n johtokunnassa, Suomen Setlementtiliiton eri toimikunnissa ja työryhmissä, Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmässä Päivytissä, Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetyöryhmässä, Heikki Waris instituutin johtoryhmässä, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan johtokunnassa, Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen hallituksessa, KASTEen Etelä-Suomen alueellisessa johtoryhmässä sekä lukuisissa muissa verkosto-, kumppanuus- ja yhteistyöhankkeissa Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa ja varapuheenjohtajana johtaja Marja-Riitta Mäkinen. Hallituksen muina jäseninä toimivat yliopettaja Elsa Keskitalo, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo, kehittämispäällikkö Airi Partanen, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Hallitus piti viisi kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin ja syyskokous

3 Kalliolan setlementin johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talouspäällikkö Tuija Lankinen, rehtori Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lastensuojelutyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöpäällikkö Matti Pihkala ja Kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 12 kokousta ja kaksi koulutusseminaaria Henkilöstö Kalliolan henkilöstötoimen kehittämisestä vastaa henkilöstöpäällikkö. Hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa henkilöstöprosesseista vastaaminen, työsuojeluasiat, työterveyshuollon yhdyshenkilönä toimiminen, työhyvinvointiasiat, työntekijäkoulutuksen koordinointi, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat sekä työsopimuksiin liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen talon sisällä. Henkilöstöön kohdistuvana kehittämishankkeena käynnistettiin vuoden 2010 alussa vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävä koulutuskokonaisuus Dialogista virtaa hanke. Se saatettiin päätökseen toimintavuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeen parhaat käytännöt otettiin välittömästi käyttöön. Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen Kalliolan setlementtiä koskeva henkilöstöstrategia, jota ryhdyttiin jalkauttamaan muun muassa henkilöstön koulutussuunnitelmaa yhtenäistämällä. Työkyvyn tukemisen toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2011 lopulla Talous Taloustoimistossa työskentelivät talouspäällikkö, pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä ja kolme talousassistenttia. Taloustoimisto tuotti kaikki Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n taloushallinnon palvelut. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Tom Sandell KHT JHTT ja Risto Ekholm KHT. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n toiminnan kokonaistuotot olivat toimintavuonna ,25 euroa ( ,91 vuonna 2010) sisältäen Ray:ltä saatuja toiminta- ja kehittämistyön avustuksia euroa ( ). Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tilikauden ylijäämä vuonna 2011 oli ,45 euroa (vuonna euroa). Varsinaisen toiminnan tulos oli ,07 euroa ( euroa) ja rahoituserien jälkeen ,50 euroa ( euroa). Poistot on tehty suunnitelmapoistojen mukaisesti, yhteensä ,50 euroa ( euroa). Yhdistyksen pitkäaikainen velka oli tilikauden päättyessä ,11 euroa ( euroa) Tietohallinto Tietohallinnossa työskenteli kaksi järjestelmävastaavaa talouspäällikön toimiessa osaston esimiehenä. Tietohallinnon konsultaatiopalvelut ostettiin Indecto Oy:ltä Viestintä Kalliolan setlementin viestinnästä vastaa toiminnanjohtaja yhdessä tiedottajan ja Kalliolan johtoryhmän kanssa. Kalliolan viestintä tukee työn ja tavoitteiden toteutumista sekä rakentaa ja ylläpitää Kalliolan setlementin yhteisökuvaa. Kalliolan sisäinen viestintä käsittää tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, joka tapahtuu Kalliolan eri henkilöiden, henkilöryhmien ja yksiköiden välillä. Ulkoinen viestintä tukee palveluiden ja toimintojen markkinointia. Ulkoisella viestinnällä ylläpidetään ja kehitetään organisaation yhteisökuvaa avainkohderyhmissä. Toimintavuoden aikana työstettiin Kalliolan viestintästrategia vuosille ja myös sen toimeenpano aloitettiin. Dialogista virtaa hankkeeseen liittynyt kehittämistehtävä Kalliolan brändin kirkastamiseksi saatettiin loppuun. Hankkeen aikana muun muassa toteutettiin kysely koskien mielikuvia Kalliolasta ja työstettiin Kalliolalle hissitarina. 3

4 Graafisen ilmeen yhtenäistämiseen tähtäävää työtä jatkettiin uudistamalla työalojen ja toimintojen esitteitä. Kotisivuja ja intranetiä kehitettiin pienten toiminnallisuuksien osalta sekä aktivoitiin työntekijöitä sisällöntuottajiksi. Kalliolan tapahtumia sekä toimintoja markkinointiin sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä. Erityisesti kesällä Alppipuistossa järjestetty Kalliola Rock nousi suosituksi tapahtumaksi Facebook-näkyvyyden avulla. Mediatiedotuksen osalta tiedottaja teki yhteistyötä työalojen kanssa erityisesti uusien toimintojen osalta. Etenkin Poikien Talo uutena toimintona oli paljon esillä tiedotusvälineissä valtakunnallisella sekä paikallisella tasolla. Kalliolan johtoryhmälle järjestettiin mediaesiintymiskoulutusta sekä sosiaalisen median mahdollisuuksiin pureutuva koulutus. Sosiaalisen median osalta päätettiin työstää erillinen Some-strategia tulevan toimintavuoden aikana sekä luoda henkilöstölle suunnattu ohjeistus sosiaalista mediaa varten Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa koko Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan osakekannan. Yhtiö omistaa Kalliolan setlementtitalon osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki. Talo sijaitsee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n omistamalla tontilla. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Jouko Kalliomaa ja muina jäseninä Eija Venetkoski-Kukka ja Timo Lemmetyinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Timo Lemmetyinen ja varatoimitusjohtajana Tuija Lankinen. Toimintavuoden aikana työstettiin yhteistyössä Haahtela Oy:n kanssa joko vuonna 2013 tai 2014 toteutettavan Kalliolan setlementtitalon talotekniikan peruskorjaamisen suunnitteluprosessia S-Asunnot Oy S-Asunnot Oy on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n hyväksymä yleishyödyllinen asunnontuottaja, jonka omistajia ja taustayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto ja Kalliolan setlementti. S-Asunnot Oy tuottaa hyvin suunniteltuja, tehokkaita, turvallisia, rauhallisia ja kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja yksinasuville ja perheille. Asunnoista noin ⅔ on yhden ja kahden hengen talouksille tarkoitettuja pienasuntoja. Kaikissa taloissa toteutetaan asukaslähtöistä palveluohjausta ja sosiaalista asukasisännöitsijätoimintaa. Asumisessa painotetaan asukkaiden yhteistoimintaa, turvallisuutta ja nopeaa häiriötilanteisiin puuttumista. S-Asunnot Oy:n kerrostalot sijaitsevat Helsingin Malmilla, Pohjois-Haagassa, Viikissä, Espoon Muurlassa ja Saunalahdessa sekä Tampereella Hervannassa. Asuntoja niissä on yhteensä noin KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Suomen setlementtiliikkeen 17 kansalaisopiston joukkoon kuuluva Kalliolan kansalaisopisto on yksi Suomen 197 kansalaisopistosta. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Kalliolan kansalaisopiston johtokuntaan kuuluivat sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa, yliopettaja Elsa Keskisalo, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, kehittämispäällikkö Airi Partanen, johtaja Marja-Riitta Mäkinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski- Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Johtokunta kokoontui kolme kertaa. 4

5 3.1. Toiminta Opiston kielitarjonnassa painotus oli harvinaisemmissa kielissä. Ohjelmassa oli hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa, hepreaa, swahilia, thai-kieltä ja albaniaa. Tavallisen lähiopetuksen lisäksi sekä englantia että ranskaa pystyi opiskelemaan sähköpostitse omassa tahdissaan. Suomen kieltä opetettiin Kyläsaaren ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Tandem-opetuksessa kaksi eri kieltä äidinkielenään puhuvaa henkilöä sitoutui vastavuoroisuusperiaatteella opettamaan toinen toiselleen omaa äidinkieltään käytännön tilanteissa. Kulttuurintuntemusta käytännön tasolla lisättiin japanilaisen ja afrikkalaisen ruoan kursseilla, jotka järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen kanssa. Kurssit pidettiin Helsingin yliopiston opetuskeittiössä. Sandelsin tietotekniikkatiloissa järjestettiin ikäihmisille suunnattuja tietotekniikka- ja digikuvakursseja, joilla käytettiin ikäihmisten tietotekniikan opetukseen kehitettyä Tikas-menetelmää. Enter ry:n kanssa jatkettiin seniori-ikäisille tietokoneen käytön opastusta tuutori-vertaiskouluttajien avustuksella. Liikuntatarjonta sisälsi reipasta ja vauhdikasta liikuntaa, kuten afroa, astangajoogaa tai kuntonyrkkeilyä, sekä rauhallisempia lajeja, kuten asahia ja hathajoogaa. Liikuntaa suunnattiin eri ikäryhmille vauvajumpasta seniorilatinoon. LiikeStudiossa toimi liikunnan pienryhmiä, kuten Iyengarjooga, pilates, venyttely ja butotanssi. Tilan koko ja pieni opiskelijamäärä mahdollistivat henkilökohtaisen ohjauksen. Opiskelijat löysivät hyvin opiston uutuuskurssit, kuten capoeira ja nykytanssia aikuisille. Opiston taide- ja taitoaineiden tilassa, Pajassa, kokoontuivat kaikki keramiikkaryhmät, kuvanveisto, lyijylasi ja posliinimaalaus. Kalliolan kesäkodilla Laajasalossa tehtiin rakukeramiikkaa ja toteutettiin maalaus- ja piirustusviikonloppukurssi. Matalankynnyksen kursseja jatkettiin liikunnassa, taide- ja taitoaineissa ja tietotekniikassa. Kiinnostusta herättäneitä uusia kursseja olivat Improvisaatio, Etegami ja Kuvituksen perusteet. Ilmaisutaidon alueella uutuuksia olivat esimerkiksi Löydä äänesi! tai Kitaransoittoa aikuisille vasta-alkajille. Teatteri-ilmaisun ryhmät toimivat aktiivisesti ja esiintyivät myös eri tilaisuuksissa. Opistossa järjestettiin yhteistyössä Ikäihmisten yliopiston kanssa keväällä opintopiiri Ikkunoita Italiaan, joka esitteli yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta Italian lähihistoriaa. Syksyllä luentosarjan painopiste oli italialaisten arjessa ja populaarikulttuurissa. Kevään taidehistorian seminaari keskittyi Afrikan taiteeseen alkuperäisyyden näkökulmasta ja syksyllä aiheena oli maisema, mytologia ja arkkitehtuuri Kehittäminen Opiston kurssitoiminnan kehittämistä jatkettiin Opetushallituksen myöntämien opintoseteliavustuksen sekä laatu- ja kehittämisavustuksen turvin. Opintoseteliavustuksen kohteina olivat työttömät, 63 vuotta täyttäneet, eläkeläiset ja oppimisvaikeuksia kokevat. Avustusta kohdennettiin liikuntaryhmiin, taide- ja kädentaitoryhmiin sekä tietotekniikkaan. LAKE-avustuksella jatkettiin kestävän kehityksen hanketta, joka keskittyi aiheen teemojen jalkauttamiseen opiston kurssitoimintaan ja tuntiopettajien työhön. Maaliskuussa toteutettiin tapahtuma Ekologista elämää luomua, lähiruokaa ja kierrätyskoruja, jossa mm. Oma-maa -luomukauppa, Dodo ry, Täysjyvä Gourmet Oy sekä Mereija Oy esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Toimelan ja Kalliolan yhteinen teemapäivä toteutettiin Dodo ry:n toimijoiden kanssa Annalan puutarhan kurssikeskuksessa Teemaan liittyen tarjottiin kursseja Kierrätyskorut, Kirjasta rasiaksi, Risusta hakkeeksi ja Vanhat huonekalut kuntoon. Tuntiopettajille järjestettyä pikkujoulua vietettiin kestävän kehityksen teemalla. Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 18.3., ja Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton järjestämään opistopäivään Helsingissä Koko opiston päätoiminen henkilöstö osallistui Kalliolan setlementin Dialogista virtaa -hankkeeseen. 5

6 3.3. Yhteistyö Opisto oli mukana Kalliolan setlementin sisäisten verkostojen toiminnassa. Yhteistyössä Ryhmäkoti Jatkon kanssa järjestettiin edelleen Taidekurssi vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille. Ryhmä kokoontui Senioritalo Sandelsissa. Yhteistyössä Neuvontapiste Ne-Rån kanssa järjestettiin maahanmuuttajille suunnattu Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi sekä keväällä että syksyllä. Kansalaistoiminnan kanssa perustettiin syksyllä teatteriryhmä, Kalliolan kellariteatteri, joka valmisti kaksi ensi-iltaa, Aleksis Kivi Johanna Torasvirta: Yö ja päivä eli Kivi ja Kallio sekä Tuula Torasvirta Johanna Torasvirta: Kautta avaruuksien. Molemmista oli 4 esitystä Opiston edustaja osallistui Senioripalvelusäätiön valtuuskunnan toimintaan ja Ikäihmisten tietotekniikka - hankkeen sekä Senioripalvelusäätiön Voimaa vanhuuteen -hankkeen ohjausryhmiin. Opiston edustaja oli myös mukana Kansalaistoiminnan foorumin työryhmässä ja Dialogista virtaa -ohjausryhmässä. Syyslukukaudella toteutettiin Kalliolan kehittämisyksikön kanssa yhteistyössä luentosarja Yhteisötyö ja kansalaistoiminta. Yhteistyössä Setlementtiliiton tyttötyön verkoston kanssa järjestettiin Voimaneidot - kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Zonta-naisjärjestön kanssa järjestettiin filippiiniläisille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta. Opettajina toimivat vapaaehtoiset Zonta-järjestön naiset. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt viikoittaiset tuutor-työpajat toimivat edelleen aktiivisesti. Lastensuojelun keskusliiton kanssa järjestettiin Erovanhempien Tukikeskus NEUVO:ssa viisi eroryhmää. Yhteistyössä Helsingin kaupungin Pihlajamäen aluetyön kanssa järjestettiin Pihlajamäen lähiöasemalla keväällä ompelukurssi ja syksyllä elämäntarinapiiri. Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kanssa jatkettiin Tandem-opetuskokeilua. Yhteistyössä Postimuseon kanssa järjestettiin kalligrafian kurssi, jolla teemana oli 1800-luvun englantilainen kaunokirjoitus Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutussuunnittelija, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Hanketyössä ja toimiston apuna toimi yksi tuntityötekijä. Opiston vahtimestaripalveluista huolehdittiin yhteistyössä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi kansliatyössä ja iltavahtimestareina toimi tuntityöntekijöitä. Opetus tapahtui noin 140 tuntiopettajan voimin Tiedottaminen Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla sekä opiston Facebook-sivulla. Talous Valtionosuus euroa ( euroa 2010) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ( tuntia 2010) Helsingin kaupungin avustus oli euroa ( euroa 2010). Avustus käytettiin erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumisen mahdollistamiseksi. Tapahtumia Suomen kieltenopettajien liitto piti koulutustapahtuman Kalliolan tiloissa Islamilainen taide arkkitehtuurista ornamentiikkaan Yksinlauluryhmän klassisen musiikin konsertit 2.4. ja Kambodzhalainen uudenvuoden juhla Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa , avajaistapahtuma18.4. Arjen laulun konsertit ja Kalliolassa Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa 6.5., yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa 6

7 Kukanpäivän juhla Senioritalo Sandelsissa 13.5., yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/Kuntokeidas Sandelsin kanssa. Kulttuuriretki Tuusulanjärvelle Avoimet ovet senioritalo Sandelsissa Kansalaisopiston tuntiopettajien pikkujoulutapahtuma Opiston virkistyspäivä Luentoja Egyptin seremoniallinen hautataide Ikkunoita Italiaan Punaisista prikaateista Berlusconiin luentosarja Perinteiset afrikkalaiset veistokset Yhteistyö ja kansalaistoiminta , luentosarja Yksi Italia, monta Italiaa 150 vuotta itsenäisyyttä vaan ei yhtenäisyyttä, luentosarja Maisemamaalaus, maisema ja vanhat mestarit Romantiikan ajan maisemamaalaus Maisema-aihe ja modernismi Opetustunteja Opiskelijoita kursseilla LASTENSUOJELU Kalliolan Setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna kahdeksasta erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti ja Tiirakallion nuorisokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Kaikki hoitopaikat myytiin Sgei- ja ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Tarjoamme tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä oli kuusi asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Lisäksi Kalliola tarjoaa lastensuojelun avopalveluita sekä perhetyön palveluita, jotka toimivat omassa yksikössään. Kaikki yksiköt osallistuivat Kalliolan lastensuojelutyön strategiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena oli lastensuojelutyön strategian jalkauttaminen yksiköihin ja setlementtiarvopohjaisen lastensuojelu- ja perhetyön mallin luominen. Mallin avulla pystytään entistä paremmin vastaamaan päihde- ja mielenterveystaustaisten sekä monikulttuurisista perheistä lähtöisin olevien lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa ohjaa työalajohtoryhmä. Johtoryhmään kuului lastensuojelutyön johtaja, kehittämispäällikkö, yksiköiden johtajat sekä talousassistentti. Lisäksi työalaan kuului Kalliolan sovittelutoiminta ja vammaistyö. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa, tehdä strategisia linjauksia, suunnitella kehittämistyötä sekä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita. Johtoryhmä kokoontui joka kolmas viikko. Lisäksi lastensuojelutyönjohtaja konsultoi yksiköiden johtajia tarvittaessa. Johtoryhmän jäsenten työn tukena oli säännölliset yksilö- ja ryhmätyönohjaukset, konsultaatiot, 7

8 kehittämiskeskustelut ja kaksi kertaa vuodessa pidettävät johtoryhmän kehittämispäivät sekä säännöllinen täydennys- ja lisäkoulutus Henkilökunta Kalliolan lastensuojelutyössä työskenteli vuoden 2011 aikana 110 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat lastensuojelutyön johtaja (1), kehittämispäällikkö (1) yksiköiden johtajat (6), hoitotyön vastaavat (11), ohjaajat (72), perhetyönohjaajat (4), psykiatriset sairaanhoitajat (12), yöhoitaja (1) ja emännät (2). Kesälomakautena eri yksiköissä työskenteli yhdestä kahteen kesätyöntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli noin sata. Lisäksi yksiköissä oli yhteensä 30 opiskelijaharjoittelijaa Toimintavuoden keskeisiä asioita Kalliolan lastensuojelutyön yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät huomattavasti vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tämä näkyi muun muassa nuorten psykiatristen sairaalahoitojaksojen määrän kasvuna, lisääntyneinä kiinnipitoina ja henkilökuntaan kohdistuvina uhka- ja vaaratilanteina. Jokaisessa vastaanotto- ja nuorisokodissa oli nuoria, joiden mielenterveyteen liittyviä häiriöitä hoidettiin lääkinnällisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen avulla. Tästä syystä kiinnitettiin huomiota yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin tarvittavaa täydennys- ja lisäkoulutusta. Yhteistyökumppaneina korostuivat nuorten intensiivihoitoyksiköt, nuorten päihdepsykiatrian yksikkö ja nuorten psykiatrian yksiköt. Lastensuojelulain mukaisia rajoituspäätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten tehtiin henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kalliolan lastensuojelutyön uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön Nuorisokodin esimiestehtävät lakkautettiin ja esimiestehtäviin nimettiin kuusi yksiköiden johtajaa. Pääasiallisesti yhden nuorisokodin johtajan vastuualueelle nimettiin kaksi yksikköä. Uuden organisaatiorakenteen tavoitteena on hallinnon keventäminen, päällekkäisten työtehtävien karsiminen, nuorisokodin esimiesten kaksoisroolista luopuminen ja toimintaympäristön yhdenmukaistaminen. Työalan uudelleen organisointi liitettiin osaksi tehtävää vastuualue- ja toimenkuvatyöskentelyä, joka saatettiin päätökseen esimiestehtävien osalta. Lastensuojelutyön kehittämispäällikkö aloitti tehtävässään toimintavuoden alussa. Erityisesti hänen vastuualueenaan olivat henkilöstön kehittämiseen ja laatuun liittyvät asiat. Kehittämispäällikkö laati yhteistyössä työalajohtoryhmän kanssa kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämisen painopistealueiksi valittiin koulutus- ja kehittämissuunnitelmien laadinta, sisäisen osaamisen jakaminen, kehittämistä tukevat ryhmät, menetelmäosaaminen, laatukäsikirjojen yhdenmukaistaminen, oppilaitosyhteistyö ja fyysinen ympäristö. Kehittämissuunnitelman toteutumista arvioitiin sekä tarkennettiin toimintavuoden aikana. Tiirakallion nuorisokodin kehittämistyötä jatkettiin toimintavuoden aikana. Erityisesti kiinnitettiin huomiota psyykkisesti oireilevien nuorten hoitomallin kehittämiseen sekä koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nuorisokodin hoitopaikat ja palvelut on tarkoitettu erityisesti nuorille, joilla on mielenterveyteen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Nuorisokodin osasto Majakan toiminnan kehittäminen käynnistettiin kevään aikana ja Majakka päätettiin muuttaa vaativan kasvatuksen yksiköksi vuoden 2012 alusta alkaen. Samalla Majakka päätettiin erottaa Tiirakallion nuorisokodin kokonaisuudesta erilliseksi yksiköksi. Uuden profiilin mukaista kehittämistyötä jatkettiin koko syksyn ajan. Saunalahden nuorisokodin profiili muutettiin pitkäaikaista sijaishuoltoa tarjoavasta yksiköstä kuntouttavaa päihdehoitoa antavaksi yksiköksi. Kehittämistyö tapahtui tiiviissä yhteistyössä Kalliolan muun lastensuojelutyön ja Espoon kaupungin kanssa. Henkilökunnalle järjestettiin kuukauden perehdyttämisjakso ja uuden profiilin mukainen toiminta käynnistettiin S-asunnot Oy:n vuokratiloissa Espoon Saunalahdessa 8

9 syyskuussa Uuden profiilin mukaista kehittämistyötä jatketaan edelleen. Koko henkilökunta osallistuu kaksi vuotta kestävään yhteisöhoidon koulutukseen, joka käynnistyi marraskuussa Koulutus toteutetaan yhteistyössä Mäkirinteen nuorisokodin ja Jyväskylän koulutuskeskuksen kanssa. Koulutuksen tavoitteena on molempien nuorisokotien yhteisöhoitomallien kehittäminen. Lintuvaaran nuorisokodin toimitiloissa todettiin laajamittainen homeongelma ja nuorisokoti muutti remontinaikaisiin väistötiloihin Lapinlahden sairaalaan joulukuussa Nuorisokoti ehti toimia toimitiloissa noin vuoden ajan. Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria tuettiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin sekä kehitettiin säännöllisesti. Vastaanottotoiminnan arviointimenetelmiä kehitettiin aktiivisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten kanssa pidettiin säännöllisesti yhteistyöpalavereita eli neuvotteluja. Palavereihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat/hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja/hoitaja tai omaohjaaja/hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Lastensuojelutyön keskeisiä työmenetelmiä olivat omaohjaaja- ja omahoitajatyö, tiimityö, verkostotyö, parityö ja perhetyö. Työmenetelmiä arvioitiin ja niitä kehitettiin aktiivisesti. Erityisesti korostettiin perustehtävän, perhetyön ja psykiatrisen osaamisen vahvistamista. Henkilökunnalle järjestettiin konsultaatiota tarpeen mukaan. Lastensuojelutyön eri yksiköiden laatukäsikirjoja työstettiin ja päivitettiin yhdenmukaisiksi koko toimintavuoden ajan. Kalliolan lastensuojelutyö osallistui Vantaan kaupungin järjestämään markkinakartoitukseen tehostetun perhetyön, asumisharjoittelun sekä jälkihuoltotyön osalta. Markkinakartoitus on osa Vantaan kaupungin järjestämää lastensuojelupalveluiden kilpailutusta, joka toteutetaan vuoden 2012 aikana. Samanaikaisesti valmistauduttiin pääkaupunkiseudulla toteutettavaan sijaishuoltopalveluiden kilpailutukseen mm. suunnittelemalla erilaisia markkinoinnin välineitä. Nuorisokotien sisäistä tiedotusta parannettiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota työvuoron vaihtoon, raportointiin, säännölliseen sähköpostin lukemiseen sekä Kalliolan intranetin Sipinätin käyttöön. Työalan ohjeet sekä lomakkeet siirrettiin Sipinättiin toimintavuoden aikana. Koko työalan yhteinen toimintaesite valmistui toimintavuoden aikana. Samalla käynnistettiin yksikkökohtaisten nettiesitteiden suunnittelu, jotka toteutetaan vuoden 2012 aikana. Lisäksi yksiköiden kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Lastensuojelun työntekijät osallistuivat Kalliolan eri työryhmien työskentelyyn. Näitä olivat koulutustyöryhmä, yt-kokous, taloustyöryhmä, työsuojelutoimikunta, johtoryhmät ja Kalliolan Nuorten johtokunta. Työryhmät kokoontuivat kerran kuukaudessa. Lisäksi koko henkilökunta osallistui Dialogista virtaa -hankkeen työskentelyyn. Yksi työntekijä toimi luottamusmiehenä. Osa yksiköiden johtajista ja hoitotyönvastaavista osallistui pääkaupunkiseudun kuntien asiakasohjausryhmien työskentelyyn. Lastensuojelutyön keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat pääkaupunkiseudun kunnat, nuorten sosiaalityöntekijät, kaupunkien lastensuojelulaitokset, yksityiset lastensuojelulaitokset, eri järjestötoimijat, Hus:n nuorisopsykiatrian yksiköt, eri oppilaitokset, poliisi sekä Kalliolan eri yksiköt Talous Lastensuojelutyön talous ja kirjanpito hoidettiin Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tileillä erillisenä pääluokkana. Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat yhteensä hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi käyttöasteen ollessa 82,4 %. Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. 9

10 4.4. Koulutus ja työnohjaus Lastensuojelutyön koko henkilökunta osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin. Työryhmäpäiviä pidettiin kolmen viikon välein. Kasvatuskokouksia pidettiin viikoittain. Lisäksi toimintavuoden aikana pidettiin kahdesti henkilökunnan kehittämispäivät ja kehityskeskustelut. Kehittämispäällikkö suoritti henkilökunnalle koulutuskartoituskyselyn, jota käytettiin pohjana koulutussuunnitelman valmisteluissa. Toimintavuoden aikana valmistuivat työalan koulutuskalenteri ja koulutussuunnitelma. Henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta kuten traumakoulutusta, yhteisöhoidon koulutusta, voimavarakeskeisyyskoulutusta, päihde- ja seulakoulutusta, hoidollisuuskoulutusta, väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy- ja hallinta, kulttuurikompetenssikoulutusta, ensiapukoulutusta, lääkehoidon koulutusta, alkusammutuskoulutusta, Euroadad-haastattelukoulutusta, Easeltunnekasvatuskoulutusta, Bentowin-perhetyönmenetelmä koulutusta, perheinterventio koulutusta, atkkoulutusta, työnohjaajakoulutusta, Jet-koulutusta sekä esimiesten johtamis-, taloushallinto- ja työsuhdeasiain koulutusta. Koko Kalliolan henkilökunnalle järjestettiin yhteinen merellinen virkistyspäivä Suomenlinnassa. Lastensuojelutyön hoitotyön vastaavat ja psykiatriset sairaanhoitajat kokoontuivat säännöllisesti ja heidän työtehtäviä, menetelmiä sekä toimenkuvia kehitettiin aktiivisesti. Kehittämispäällikkö osallistui molempien ryhmien työskentelyyn. Hoitotyön vastaaville järjestettiin erillistä työnohjausta. Lisäksi kehitettiin yksikön johtajien ja hoitotyön vastaavien työnjakoa. Yksiköiden johtajien ja hoitotyön vastaavien yhteistyötapaamisia pidettiin neljä kertaa. Työalajohtaja osallistui kahteen Kalliolan johtoryhmän strategiaseminaariin sekä Kalliolan johtoryhmän työskentelyyn Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 200 nuorta: 108 tyttöä ja 92 poikaa, iältään vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, suorittivat ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille pyrittiin järjestämään säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat pääasiallisesti koko ajan käytössä. Harrastustoiminnasta mainittakoon nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretket, päiväretket, nuorten koti-illat, harrastusillat, elokuvakäynnit sekä tyttöjen ja poikien viikonloppuretket. Lastensuojelulain mukaisia rajoittamispäätöksiä tehtiin yhteensä 628 kappaletta: henkilönkatsastus (190), liikkumavapauden rajoitus (135), omaisuuden tai lähetyksen tarkastus (139), aineen tai esineen haltuunotto (68), yhteydenpidon rajoittaminen (1), eristäminen (1), kiinnipito (31) ja henkilön tarkastus (63). 5. PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdetyön osalta toimintavuosi oli vaikea. Asiakaspulasta kärsittiin lähes kaikissa toiminnoissa ja hoitopaikoista Kiskon klinikan toiminta jouduttiin kokonaan keskeyttämään kesällä. Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Kalliolan päihdetyössä toimintavuosi oli taloudellisesti ja toiminnallisesti vaikea. Myllyhoidon osalta Nurmijärven klinikan tilanne oli kohtuullinen, mutta taloutta rasittivat vielä edellisten yt-neuvottelujen jälkeisten pitkien irtisanomisaikojen palkat. Avomyllyssä asiakasmärät jäivät reilusti alle suunnitellun. Kiskon yhteisöhoidon kohdalla tilanne oli erityisen hankala, koska laitostoiminta jouduttiin keskeyttämään 10

11 kesällä. Avokiskon ja asumispalveluiden osalta tilanne oli parempi. Helsingin kaupungin päihdehoitoa koskeva kilpailutus oli haastava, koska sen yhteydessä uudistettiin myös palveluiden sisällöt ja niiden kuvaukset Kalliolan Nurmijärven klinikka Nurmijärven klinikka tarjoaa myllyhoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Ensisijaisesti klinikalle ohjautuvat työelämästä hoitoon ohjatut päihdeongelmaiset asiakkaat. Verkostotyöllä, johon kuuluvat läheiset, esimiehet, työterveyshuolto sekä sosiaalitoimi, on suuri merkitys. Työpaikan ollessa vaarassa on myllyhoidolla työllistymistä ja elämänlaatua edistävä vaikutus. Vuoden alussa klinikan käyttöasteet olivat budjetoituun nähden alhaiset, mutta kevään kuluessa asiakasmäärissä tapahtui myönteistä kehitystä. Helsingin osalta hoitovuorokaudet ylittivät jopa ennakkotavoitteet. Elokuun lopulla pidettiin tukihenkilöpäivä, jossa oli noin sata entistä asiakasta viettämässä kesäpäivää Nurmijärven klinikalla. Helsingin kaupungin päihdehoidon kilpailutuksen tuloksena Nurmijärven klinikka säilyi laitoskuntoutusta tarjoavien palveluiden tarjonnassa. Jatkossa Helsinki käyttää klinikkaa tarpeen mukaan. Alkuvuonna käytyjen yt-neuvotteluiden lopputuloksena klinikalla alusta asti ollut oma ruokahuolto ulkoistettiin ja pitkään palvellut keittiöhenkilöstö irtisanottiin. Ruokahuollon osalta tehtiin alihankintasopimus. Klinikan hoitopalveluja ovat 3 5 vuorokauden arviointiohjelma, 28 vuorokauden perushoito, viiden vuorokauden läheishoito, kriisi- ja jälkihoito sekä intervallihoidot. Klinikalla toteutettiin yhteensä 6793 (edellisenä vuonna 7153) hoitovuorokautta. Ne jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 5826 (7100) hoitovuorokautta, läheishoito 27 (46) vrk sekä intervalli, interventio sekä kriisihoidot 880 (968) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 940 (968) vrk. Potilaista 96 (112) oli naisia ja 193 (241) miehiä Kalliolan Kiskon klinikka Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö, jossa toteutetaan Kiskon yhteisöhoitoa laitoshoitona yli 18- vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoito-ohjelman perusta on yhteisöhoito, johon kuuluu myös AA/NA -toipumisohjelma, sosiaalikuntoutusta sekä terapiaa. Terapiatyön perustana on transaktioanalyysin viitekehys. Asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, päihteettömän elämäntavan opiskelijoiksi. Helsingin kaupungin kilpailutuksen seurauksena Helsinki ei enää osta klinikan palveluita. Tämä päätös merkitsi Kiskon klinikan toiminnan päättymistä. Kiskon klinikka ehti toimia 25 vuotta. Hoidossa olleet asiakkaat siirrettiin Helsingissä sijaitsevien avo- ja asumispalveluiden yhteyteen. Kiskon klinikalla toteutui toimintavuoden aikana 951 (edellisenä vuonna 2985) hoitovuorokautta. Asiakkaita klinikalla oli 10 (19): miehiä 9 (14 ) ja naisia 1 (5). Helsinki käytti 498 (1808) hoitovuorokautta ja Vantaa 453 vrk. Kiskon yhteisöhoidon konsultatiivinen rooli jatkui Keravan vankilassa koko vuoden ajan. Klinikalla vietettiin perinteinen seurantapäivä toukokuussa, jolloin kymmenet entiset ja nykyiset oppilaat tapasivat toisiaan. Kiskon klinikka sai myös medianäkyvyyttä toimintavuoden aikana Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikkö Avo- ja jatkohoitoyksikössä toimivat Kalliolan päihdetyön hoitomallien avo- ja jatkohoitojen työmuodot. Niitä ovat Avomylly, Avokisko, Kuvernöörintien asumisyhteisö ja Itäviitta-yhteisö. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena ryhmätoimintana. Ryhmä toimi non-stop periaatteella läpi vuoden lukuun ottamatta kuukauden kesälomataukoa. Asiakkaita oli yhteensä 46 (edellisenä vuonna 59): naisia 18 (26) ja miehiä 28 (33). Avoarviointeja tehtiin 60 (77), minkä 11

12 seurauksena laitoshoitoon ohjautui 12 (viisi) asiakasta. Lisäksi järjestettiin seitsemän (kahdeksan) läheisviikonloppua, joihin osallistui 52 (50) päihdeongelmaisen läheistä. Valtaosa asiakkaista oli helsinkiläisiä. Myös Espoosta, Vantaalta sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista tuli jonkin verran asiakkaita. Työnantajat ovat aikaisemmin olleet pääasiallisia hoitoon ohjaajia, mutta nyt valtaosa potilaista hakeutui hoitoon itse. Helsingin kaupungin kilpailutuksen seurauksena Avomyllyn toiminta on vaakalaudalla, sillä Helsinki lopetti palveluiden ostot Avomyllystä. Avokisko Kiskon yhteisöhoidon avohoito-ohjelmaan eli Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 15 (edellisenä vuonna 12) asiakasta: naisia seitsemän (12) ja miehiä viisi (kolme). Asiakkaista oli helsinkiläisiä kuusi (yhdeksän), vantaalaisia kolme (kaksi) ja espoolaisia kolme (neljä). Hoitovuorokausia kertyi 2862 (1887). Hoitoon hakeutuminen tapahtui useimmiten oppilaan omasta aloitteesta. Avokiskossa työskentelivät osan vuotta psykologi ja taideterapeutti. Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö palveli ensisijaisesti Kiskon klinikalta, Kiskon yhteisöhoitoa toteuttavan Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä sekä Nurmijärven klinikalta tulevia asiakkaita. Asumisyhteisöön oli mahdollista hakeutua myös muista hoitopaikoista, jos asiakas on sitoutunut päihteettömyyteen. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 2516 (edellisenä vuonna 1234) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 22 (14): miehiä 12 (10) ja naisia neljä (neljä). Helsingin kaupunki osti palveluja 1857 (536) vuorokautta ja muut kunnat yhteensä 649 vuorokautta. Suuret käyttöasteet selittyvät Kiskon klinikan sulkemisella, jolloin asiakkaat siirtyivät Helsinkiin. Itäviitta-yhteisö Itäviitta-yhteisö Espoon Saunalahdessa aloitti toimintansa 10-paikkaisena asumisen tukipalveluna joulukuun alussa. Itäviitta-yhteisö toimii yhteistyöhankkeena Espoon kaupungin ja S-asunnot Oy:n kanssa. Kalliolan päihdetyön yhteisövalmentaja tarjoaa yhteisöllistä asumisen tukea pitkäaikaisasunnottomille vuotiaille espoolaisille nuorille aikuisille, joilla on pulmia päihteiden kanssa. Asukkailla on käytössään oma yksiö tai kaksio Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat päihdetyön projektit ArMo- projektin (Arviointi-Motivointi) tavoitteena on kehittää vieroitushoitoympäristöön soveltuva arviointi- ja motivointiryhmä kuntouttavaa hoitoa pohtiville asiakkaille. Toipumisajattelua tukevan viikoittaisen teemaryhmän toimintaa jatkettiin yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Huumevieroitusosaston kanssa. Ryhmiä järjestettiin myös Myyrmäen katkaisuhoitoasemalla, Leppävaaran katkaisuhoitoasemalla, Kulosaaren tukiasunnoilla, HDL:n Huumehoidon päiväosastolla sekä Vantaan H- klinikalla. Tammi-huhtikuussa ryhmät tavoittivat yhteensä 140 katkaisu- tai vieroitushoidossa olevaa asiakasta sekä 28 katkaisu- tai vieroitushoidon työntekijää. Vahvasti tukien eli VAHVAT-projekti jatkui kahden työntekijän voimin. Projekti on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Projektin tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalvelut. Hanke kuuluu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Vuonna 2011 ohjelmaan hakeutui 40 (35) vankia, joista 33 (16) valittiin aloittamaan ohjelmassa. Hankkeelle saatiin jatkorahoitus vuodelle

13 5.5. Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Työterveysturvallisuuspäivät, Huumetyön neuvottelupäivät, TerveSos tapahtuma ja Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät. Päihdetyön johtaja osallistui Helsingin kaupungin järjestämään kilpailutusta valmistelevaan seminaarisarjaan. Klinikoilla järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli alan opiskelijoita harjoittelijoina. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Molemmilla klinikoilla oli tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan. Klinikoilla kokoontui useita vertaistukiryhmiä ja asiakkaat kävivät ulkopuolisissa 12-askeleen ryhmissä useita kertoja viikossa. Nurmijärven klinikan ja AA:n välistä yhteyttä organisoi edelleen AA:n Kalliola-toimikunta Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2010 lopussa 28 vakituista työntekijää. Henkilökunta on edellisten vuosien tapaan joutunut sopeutumaan paitsi organisaation muutosprosessiin myös ulkoa päin tuleviin talouspaineisiin. Yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä varjostivat jälleen toimintavuotta. Päihdetyön johtoryhmän jäsenille sekä koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta. Henkilöstöä on osallistunut toimintavuoden aikana muun muassa toiminnallisten ryhmätyömenetelmien koulutukseen, tanssi- ja liiketerapiakoulutukseen, mindfulness-koulutukseen sekä psykoterapiaopintoihin. Lisäksi joitain yksilöllisiä perusopintoja ja erikoistumisopintoja on hankittu ja täydennetty. Transaktioanalyyttinen koulutus on jatkunut Kiskon yhteisöhoidon piirissä. 6. KEHITTÄMISTYÖ -- KALLIOLAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämisyksikön tehtävänä on uudistaa Kalliolassa tehtävää setlementtityötä kehittämishankkeiden ja uusien toimintamallien avulla. Kalliolan kehittämistyö toimii yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin parantamiseksi sekä luo edellytyksiä ihmisten osallisuudelle yhteiskunnassa. Vuoden 2011 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat vapaaehtoistoiminta ja tuettu asuminen, Askel, Neuvontapiste Ne-Rå, Pasilan asukastalo, Matinkylän asukastalo, Senioriverkosto ja Maahanmuuttajasta naapuriksi projektit. Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat setlementtityö, järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö ja verkostoituminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin yksikön toimintojen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittämiseen sekä strategiatyöhön. Yksikkö oli mukana Ray:n käynnistämässä seuranta- ja arviointijärjestelmän pilotissa. Toimintavuoden aikana saatettiin loppuun kehittämishankkeet Linkki sekä Maahanmuuttajasta naapuriksi. Hankkeista tehtiin loppuraportit arviointeineen sekä mallinnettiin tehty työ. Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla. Kumppanuuksissa oli mukana Helsingin ja Espoon sosiaalitoimet, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita ja palvelun piirissä olevia kansalaisia. Kaikkiaan yksiköllä oli yli 20 eri toiminnallista viranomais- ja järjestökumppania. Tämän lisäksi yksikön johtaja toimi Kalliolan edustajana seuraavissa yhteistyöryhmissä: Heikki Waris-instituutti, STM:n Mielenterveys ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmässä, Päihdehuollon Valtakunnallinen Yhteistyöryhmä, Päihdejärjestöjen yhteistyöryhmä, VAPA, ja Helsingin diakonissalaitoksen Roottori- hankkeessa sekä Suomen Setlementtiliiton kriisityö ja vaikeat elämäntilanteet toimikunnassa. Pasilan asukastalon vastaava työntekijä toimi EAPN-Fin puitteissa Suomen köyhyyttä kokeneiden tapaamisen koordinaattorina sekä Setlementtiliiton asumisen tukemisen toimikunnassa. Yksikön kehittämissuunnittelija osallistui Kalliolan kehittäjäverkoston toimintaan sekä vastasi Kalliolan päihdetyön Vahvat projektin arvioinnista ja dokumentoinnista yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Kehittämissuunnittelija toimi myös Kalliolan edustajana Ray:n seuranta- ja arviointityön pilotissa. Toukokuussa kehittämisyksikön työntekijät organisoivat Kalliolan kansanjuhlan. Tilaisuus oli monikulttuurinen ja siihen osallistui noin 200 ihmistä. 13

14 Kehittämisyksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 16 työntekijää ja noin 60 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita sekä useita kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita. Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan kotisivuilla, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, kurssien ja luentojen avulla. Yksikön rahoitus muodostui pääosin Ray:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta Pasilaan asukastalon vuokriin, työllistämiseen sekä vapaaehtoisten koulutukseen, virkistäytymiseen ja toiminnanohjaukseen. Espoon kaupunki rahoitti Askeleen ja Matinkylän asukastalon toimitiloja sekä Matinkylän työntekijän palkkauksen Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen Toiminnasta vastasi kaksi työntekijää ja lisäksi mukana on vapaaehtoistoimijoita. Asumiseen liittyvän toiminnan pääkumppani oli Y-säätiö. Y-asuntojen omistamiin huoneistoihin hakijoista haastateltiin 18 henkilöä, joista naisia oli kolme. Kaikki hakijat olivat päihdekuntoutujia, joista 13 oli asunnotonta. Asunnon sai vuoden loppuun mennessä 8 henkilöä. Asumisen tukitoimiin kuuluivat vapaaehtoiset tukihenkilöt, palveluohjaus ja kohdennetut yksilötapaamiset. Kalliolan ja Y-säätiön yhteistyönä kehittämän tukiasumisen toimintamallin toteuttamista jatkettiin. Mallin toteuttaminen on vähentänyt häiriöitä ja vuokrarästejä sekä häätöjä. Y-säätiön lisäksi toiminta linkittyi Turun kaupunkilähetyksen ja Tampereella toimivan setlementti Naapurin tuetun asumisen toimintoihin. Arviointiin, vertaisarviointiin ja kehittämiseen liittyvä tapaaminen järjestettiin keväällä Turussa. Yhteistyötä tehtiin muiden asumisen tukitoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Tukiasumisessa yhteistyömuotoja kartoitettiin S-Asuntojen kanssa. Toiminnassa oli mukana 31vapaaehtoista tukihenkilöä ja tukisuhteita oli 20. Tuensaajien ikä vaihteli vuoden välillä. Tukea hakevien elämään liittyi yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia, lähisuhdeväkivaltaa sekä asumiseen liittyviä ongelmia. Vapaaehtoisille järjestettiin toiminnanohjausta ja syventävää perehdytystä sekä virkistäytymistä. Uusille vapaaehtoisille järjestettiin vapaaehtoistoiminnan kurssi keväällä ja syksyllä. Kevään kurssi järjestettiin yhteistyössä Neuvontapiste Ne-Rå:n kanssa ja sille osallistui 9 henkilöä. Syksyn kurssi järjestettiin yhteistyössä Kehittämisyksikön muiden toimintojen kanssa ja sille osallistui 11 henkilöä. Lisäksi järjestettiin kaksi vapaaehtoistoiminnan infoiltaa. Niihin osallistui yhteensä 11 henkilöä. Yhteydenottoja työntekijöiden ja vapaaehtoistoiminnassa olevien välillä oli eri tapaamisten lisäksi alkuvuodesta 1403 kappaletta. Lisäksi Tuettu asuminen välitti vapaaehtoistyöntekijöitä ryhmäkotiin Jatkon taidekerhoon ja Pasilan asukastalolle kerhoavustajiksi. Vapaaehtoisia välitettiin myös Helsingin kaupungin Töölön palvelukeskuksen Ikäihmisen liikuntakaveritoimintaan. Työntekijät tekivät opintomatkan Lontooseen toimintavuoden maaliskuussa. Käyntikohteita olivat Oxford House, Toynbee Hall, Octavia Hill s Red Cross Garden, Whitechappel Art Gallery sekä Museum of London. Vapaaehtoistoiminnan työntekijä oli mukana toteuttamassa Lifelong Learning Programme Grundvig, Seniors learning by volunteering - koulutusta, jossa kouluteltiin Kalliolan setlementin vapaaehtoisia kolmen viikon vapaaehtoisvaihtoon Espanjan Baskimaahan. Baskimaan vapaaehtoistyöntekijöiden vaihtohanke Seniors Learning by Volunteering sai rahoituksen Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig rahastosta CIMO:n kautta. Hankkeen aikana toteutetaan +55-vuotiaiden vapaaehtoistyöntekijöiden vaihto baskimaalaisen Uztai Fundazioan kanssa. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin lokakuussa, kun kuusi Kalliolan vapaaehtoistyöntekijää vietti kolme viikkoa Baskimaassa ja tutustui paikalliseen kulttuuriin, järjestösektoriin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä vapaaehtoistyöhön. Seuraavan toimintavuoden aikana baskimaalainen vapaaehtoisryhmä tutustuu puolestaan Suomeen ja Kalliolaan. Kalliolassa hanketta koordinoi tiedottaja. Kalliola oli mukana Empowering European Citizens-hankkeessa, jota koordinoivat British Council sekä Suomen Setlementtiliitto. Hankkeeseen osallistui 30 suomalaista, joista 15 oli työntekijöitä. Tuetun asumisen työntekijä toimii hankkeessa kouluttajana. Hankkeen tavoitteena on aktivoida ja lisätä paikallista toimintaa osallistujien omissa yhteisöissä. Hanke jatkuu vuoden 2012 kesään asti. 14

15 Tuetun asumisen toiminnassa mukana oleville lähettiin asiakaskysely lokakuussa. Palaute oli pääsääntöisesti hyvää. Tuetun asumisen työntekijä osallistui vapaaehtoiskoordinaattoreiden Valikko -ryhmän toimintaan sekä vapaaehtoistyön Menu -messujen järjestämiseen. Lisäksi toiminnossa järjestettiin erilaisia ryhmiä kuten Tarinan taikaa -projekti sekä keväällä ja syksyllä toteutetut Taitoja elämänhallintaan ja itsehoitoon - ryhmät, jotka perustuvat Depressiokoulu-menetelmään Askel Askeleessa toimi kaksi päätoimista työntekijää sekä työllistettyjä, opiskelijoita ja vapaaehtoistoimijoita. Toiminnan piirissä oli noin 610 asiakasta kuukaudessa (miehet 380, naiset 230). Yksilökeskusteluja työntekijöiden kanssa käytiin noin 250 ja erilaisiin ohjattuihin ja vertaisryhmiin sekä yhteisiin tapahtumiin osallistuminen jatkui vilkkaana. Työvoiman palvelukeskuksen ja Audentes -hankkeen kanssa jatkettiin päihdeongelmaisten työllistämisyhteistyötä. Työllistetyille järjestettiin perehdytyskoulutus yhdessä Pasilan asukastalon ja Emyn kanssa. Työllistämisaiheesta valmistui yksi sosionomi opinnäytetyö, joka käsitteli Pasilan asukastalon ja Askeleen toiminnassa mukana olleita työllistettyjä sekä heidän kokemuksiaan toiminnasta. Askel vietti toimintansa 10-vuotisjuhlaa syksyllä. Tilaisuuden kunniaksi järjestettiin juhlaviikko. Sen aikana toteutettiin erilaisia tapahtumia toiminnassa mukana oleville asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi Askeleesta ja sen toiminnasta tehtiin Leksa-lehti. Askeleen sosiaaliohjaaja vastasi Espoon asunnottomien yön järjestelyistä. Asunnottomien yön tilaisuuksiin osallistui runsaasti kuntalaisia ja sen kautta saatiin hyvin julkisuutta. Toimintavuonna Asunnottomien yön toteuttamiseen osallistui enemmän eri toimijoita kuin koskaan aikaisemmin. Tilaisuus dokumentoitiin myös DVD-tallenteeksi. Askel toimi edelleen osana Espoon järjestökadun kumppanuushanketta. Kumppaneina olivat Hyvä Arki ry, Espoon mielenterveysyhdistys, Espoon luonnonsuojeluyhdistys, Espoon aikuissosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus ja seurakunta. Myös Espoon päihdepalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiinnostavaksi osoittautui vilkkaana jatkunut jalkapallojoukkue FC Askeleen toiminta, jossa yhdistyvät vapaaehtoisuus, moniulotteinen vertaisuus ja päihdekuntoutumisen tuki. Tämän ohella Askeleen orkesteri jatkoi toimintaansa ja julkaisi levyn 10 - vuotisjuhlan aikaan Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Vakituisia työntekijöitä oli kaksi. Yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia. Toimintavuoden keskeiset avaukset olivat neuvonnan jalkauttamiskokeilu kirjastoon, toiminnan linkittäminen entistä vahvemmin Kallion alueelle sekä Yhteisötyön ja kansalaistoiminnan pilottikurssin toteuttaminen korkeakoulujen ja sosiaaliviraston kanssa. Neuvontatyössä painotettiin ihmisten kasvokkaista ja kiireetöntä kohtaamista. Toiminnan toteuttamiseen vaikuttivat pitkäaikaisen ja tiiviin jalkautuvan neuvonnan päättyminen Pelastusarmeijan miesten asuntolaan sen muutettua, Ne-Rån toiminnanohjaajan vaihtuminen kesäkuussa ja kehittämispäällikön kolmen kuukauden opintovapaa. Neuvontapisteeseen tuli 587 yhteydenottoa. Näistä yli 70 % oli käyntejä neuvontapisteessä tai jalkautuvan neuvonnan tiloissa Malmin kirjastossa ja Senioritalo Sandelsissa. Ne-Rån antamasta avusta kysyttiin eniten neuvontaa ja ohjausta sekä lomakkeiden täyttöapua erilaisten sosiaalietuuksien hakemiseen ja selvitysten tekemiseen sekä asuntojen hakemiseen. Palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja henkilökohtaisten palvelumahdollisuuksien väheneminen julkisissa palveluissa sekä etuuksien yhteensovittamisen ongelmat vaikuttivat paljon avun tarpeisiin. Yli kolmasosa asiakkaista oli ulkomaalaistaustaisia, jolloin myös kielen ymmärtämisen vaikeudet korostuivat. Asiointitukea annettiin 24 kertaa neljälle ihmiselle vapaaehtoisvoimin ja sopimukseen perustuen. Asiointituella pyrittiin edistämään ihmisten toimintakykyä erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä ja asioimisessa viranomaisten luona. Entistä enemmän ihmiset hakeutuivat Ne- Rån palveluihin koko Helsingistä ja myös muualta pääkaupunkiseudulta. 15

16 Sosiaalityön ja sosionomikoulutuksen opiskelijoita (42 ) suoritti erimittaisia harjoittelujaksoja neuvontapisteessä. Yksi opiskelija työskenteli opiskelija-assistenttina kaksi kuukautta. Vapaaehtoisia oli kuusi, joista osa tuli mukaan Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kurssin kautta. Vapaaehtoisille järjestettiin ohjattuja kokoontumisia ja yksi vapaaehtoinen osallistui vapaaehtoisvaihdon ryhmään, joka teki matkan Baskimaahan lokakuussa 2011 osana Lifelong Learning Programme Grundvig, Seniors learning by volunteering - hankkeeseen liittyvää toimintaa. Opiskelijoiden yhteisö- ja kansalaistoiminnan työmuotojen tunnettuuden lisäämiseksi toteutettiin syksyllä Yhteisötyön ja kansalaistoiminnan kurssi yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen, Helsingin sosiaaliviraston aluetyön yksikön ja Kalliolan kehittämisyksikön toimijoiden kesken. Kurssi kokosi paljon kiinnostuneita opiskelijoita ja sai palautetta jatkokehittämistä varten. Metropolia ammattikorkeakoulun ja kehittämisyksikön muiden toimijoiden kanssa toteutettiin palveluohjauskurssi. Kaksi kertaa järjestetty Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi maahanmuuttajataustaisille henkilöille keräsi 40 osallistujaa. Kurssilaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua sekä tulevien kurssien suunnitteluun että ohjattuun vertaisryhmään. Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat vetivät erillisen miesten ryhmän. Kalliolan Tuetun asumisen toiminnan kanssa organisoitiin vuokra-asumiseen liittyvä info, jossa tehtiin yhteistyötä Kuluttajaliiton Asumisneuvonnan kanssa. Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry:n Omaishoitajaprojektissa järjestettävälle kurssille tuotettiin sosiaaliturvaa koskeva luento. Yhteistyössä Kalliolan kehittämisyksikön eri toimijoiden kanssa järjestettiin Stadilaisia kohtaamisia Setlementtityötä 2000-luvun Helsingissä -seminaari, jossa Ne-Rån työntekijöiden aiheena oli Kartalle palveluviidakossa; Suomalaisen byrokratian ABC. Seminaariin osallistui noin 70 kuulijaa. Ne-Rån toiminnasta tiedotettiin erilaisille asiakas-, yhteistyö- ja koulutusryhmille 14 kertaa. Tiedotusten kautta tavoitettiin noin 120 ihmistä. Ne-Rån alueellinen yhteistyö jatkui Kallion sosiaalitoimen, seurakuntien ja S-Asuntojen kanssa erityisesti keskinäisen tiedon vaihdon puitteissa. Ne-Rå osallistui Kallion kulttuuriverkoston organisoimiin tapahtumiin: Kallio kukkii ja Kallio kipinöi sekä Kallio liikkeen organisoimaan Elävään joulukalenteriin. Ne-Rån työntekijät osallistuivat helsinkiläisten neuvojien verkostoon, maahanmuuttajatyötä tekevien neuvojien tilaisuuteen, vapaaehtoistoiminnan MENU - messuille sekä luennoivat toiminnasta ammattikorkeakoulujen kansainvälisillä viikoilla. Työntekijät osallistuivat Talentian asiantuntijapäiville, Setlementtityön päiville sekä Innomarkkinat - tapahtumaan. Kehittämispäällikkö oli mukana Setlementtiliiton Tyttötyön verkostohankkeen ohjausryhmässä ja Heikki Waris-instituutin asiantuntijatyöryhmässä Pasilan asukastalo Asukastalossa työskenteli kolme kokopäiväistä työntekijää, joista yksi asukastalon vastaava. Lisäksi resursseina olivat viisi palkkatuella työllistettyä, 17 työharjoittelijaa ja yhdeksän opiskelijaa, vapaaehtoistyöntekijät sekä alueen aktiivit Toimintavuoden aikana uusina yhteistoiminnan muotoina olivat erilaiset alueen viihtyvyyttä ja asukkaiden aktiivisuutta lisäävät toimintatavat. Keskeisiä toimijoita olivat alueella toimivat yhdistykset ja yksittäiset asukkaat (Dodo ry, Pasilan iskuun ryhmä). Asukastalossa järjestettiin laajasti erilaista toimintaa ja vuoden aikana niihin osallistui yhteensä noin ihmistä. Asukastalossa toimi vuoden aikana 50 ryhmää ja niihin osallistui noin 6000 kävijää. Verkostokokouksiin osallistui noin 800 ihmistä ja näiden ohella yksittäisiä käyntejä oli noin 2000 kappaletta (olohuone, ohjaus- ja neuvonta, keittopäivät, terveysneuvontapiste ja tietotupa). Pasila-viikko järjestettiin toukokuussa. Viikkoon liittyviä tapahtumia oli eri puolella Pasilaa. Keväällä järjestettiin Stadilaisia kohtaamisia -seminaari Kalliolan setlementtitalolla. Asukastalon toteutuksessa verkostoyhteistyöllä oli edelleen keskeinen sija. Tärkeimpiä yhteistyön tahoja vuoden 2011 aikana ovat olleet alueen toimijoita yhteen kokoava ryhmä East Team, Pasila-seura, Helsingin 16

17 sosiaalitoimi, alueen järjestöt ja EAPN - verkosto. Pasila-seuran kanssa toimitettiin Pasilan Uutiset -lehteä, jota levitettiin Vartti-lehden välissää talouteen. Toimintavuoden aikana käynnistettiin ja suunniteltiin uusia toimintoja. Vertaisryhmien määrä lisääntyi ja erityinen painopistealue oli maahanmuuttajatyössä. Luomuruokapiirin ja Aikapankkitoiminnan tarvetta kartoitettiin ja niitä kokeillaan seuraavan vuoden aika Asukastalo toimi Pasila-viikon suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän organisoijana ja koolle kutsujana. Lisäksi ryhmässä toimivat Kalliolan nuorisotyö, Helsingin kaupungin Pasilan sosiaalipalvelutoimisto, asukaspuisto Lehdokki ja alueen asukasyhdistykset ja asukkaat Asukastalo Kylämaja (Matinkylä) Espoon aikuisten sosiaalipalvelut käynnisti Matinkylän asukastalon kehittämistoiminnan vuonna 2010 osana Espoon kaupungin palveluverkkouudistusta. Kalliola ja Espoon aikuisten sosiaalityön välisen kumppanuussopimuksen mukaisesti Kalliola vastaa asukastalo Kylämajan käytännön toteuttamisesta ja raportoinnista. Kumppaneina ovat Espoon aikuisten sosiaalityö, Emy, alueen järjestöt ja asukkaat. Asukastalon toiminta käynnistettiin kolmevuotisena hakkeena. Toiminta-ajatuksen mukaan Asukastalossa asukkaat ja muut toimijat tapaavat toisiaan sekä ideoivat ja kehittävät yhdessä toimintaa. Tarvittaessa asukastalosta saa apua, tukea ja neuvontaa. Asukastalotoiminnoilla edistetään asukkaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja erilaisten yhteistoimintaverkostojen syntyä sekä vastataan aktiivisesti paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin. Asukastalon suunnittelua jatkettiin kevään ja kesän 2011 ajan. Keväällä järjestettiin useita keskustelutilaisuuksia alueen asukkaille ja järjestöille. Asukastalo oli tarkoitus avata keväällä, mutta toimitilojen remontin viivästyminen siirsi avaamisen lokakuuhun. Vastaava työntekijä palkattiin elokuussa. Lisäksi resursseina olivat Senioriverkosto projektin vastaava työntekijä, kehittämisyksikön johtaja ja kehittämissuunnittelija. Asukastalossa työskenteli myös 10 työllistettyä. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana asukastalossa kävijöitä oli 1832, joista ryhmäkäyntejä oli 600. Asukastalon viralliset avajaiset pidettiin marraskuussa ja paikalla oli noin 300 ihmistä. Toiminnan tueksi on perustettu ohjausryhmä, jossa on edustettuna Espoon aikuisten sosiaalityö, alueen järjestöt, Laurea ammattikorkeakoulu ja asukkaat. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Asukastalosta tehtiin muutamia lehtijuttuja paikallislehtiin ja toiminnasta tiedotettiin erilaisissa tapahtumissa, verkostojen kautta sekä Espoon kaupungin ja Kalliolan kotisivujen kautta. Asukastalon toiminnan kehittämiseksi haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä projektiavustus, joka myönnettiin joulukuussa Vahva- senioriverkosto VAHVA-senioriverkosto on vapaaehtoisverkosto, joka on suunnattu ikääntyvälle väestölle. Verkoston kautta osallistujat voivat jakaa arkeaan sekä kohdata yhdessä ikääntymisen mukanaan tuomia iloja ja haasteita. Toimintaa suunnitellaan yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Toimintavuoden aikana projekti oli mukana kahdessa vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksessa. Vapaaehtoistoiminnan kurssi järjestettiin syksyllä yhdessä kehittämisyksikön muiden toimijoiden kanssa. Senioriosaajakoulutus toteutettiin syksyllä yhdessä Espoon kaupungin vanhuspalveluiden vapaaehtoistoiminnan sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Projektilla on ollut kolme aktiivisesti kokoontuvaa ryhmää ja yksi satunnaisesti kokoontunut ryhmä. Vahvasenioriverkoston jäseniä oli yhteensä vuoden aikana 16. OnnenPorinat -keskusteluryhmä järjestettiin avoimena seniori-ikäisten vertaistuellisena ryhmänä. Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Ryhmässä oli vuoden aikana viisi vapaaehtoista ryhmänvetäjää ja lisäksi hankkeen vastaava toimi ryhmänohjaajana. Ryhmässä vieraili lukuisia asiantuntijoita kevät- ja syyskaudella. 17

18 Kädentaitojen ryhmä aloitti kokoontumiset elokuussa. Ryhmän suunnittelu ja ohjaaminen toteutettiin yhteistyössä projektivastaavan ja vapaaehtoisten voimin. Ryhmätapaamisia ajalla syksyllä oli yhteensä yhdeksän. Toimijaryhmä kokoontui vapaaehtoisten toimijoiden omana vertaistukiryhmänä. Vuoden aikana kokoontumisia oli 10. Leipomisryhmä kokoontui vuoden kaksi kertaa. Operaatio Villasukkaan osallistuttiin neulomalla, lankojen lahjoittamisen sekä tiedottamisen muodossa. Kaikkiaan espoolaiset vapaaehtoiset neuloivat yhteensä sukkaparia. Vuoden aikana suunniteltiin uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kuten seniorimiesten kokkikerhoa, lukupiiriä, tietotupa- ja asiointiaputoimintaa sekä Ikäihmisten yliopistotoimintaan liittyvä opintopiiritoimintaa. Projektivastaava osallistui seuraaviin seminaareihin ja tapahtumiin: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen VII Valtakunnalliseen Kansanterveyspäivään. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma tutuksi järjestöille tilaisuuteen, Vapaaehtoisvuoden haastekampanjan avaukseen Helsingissä, Matinkylän Raittikarnevaaleihin, TERVE-SOS 2011 messuille, Olari -tempaukseen, Helsingin työväenopiston vapaaehtoistapahtumaan, Vanhusten arki ja vanhuspalvelulaki seminaariin, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syystapaamiseen, Itsemääräävä ja itse pärjäävä ikäihminen seminaariin sekä pääkaupunkiseudun Menu-messuille. Projektin työntekijä osallistui seuraaviin työryhmiin: Asukastalon työryhmät, Matinkylä-Olarin Monitoimiset, Kenttätyöryhmä, ja Valikko-ryhmä Hankkeesta tiedotettiin ilmoitusten ja projektin esitteen muodossa. Lisäksi tietoa jaettiin Tapiolan Järjestötuvan kautta. Espoon vapaaehtoisverkoston kautta tiedotettiin projektin uusista tapahtumista sekä vapaaehtoistoiminnan tehtävistä. Syksystä lähtien Länsiväylä-lehti julkaisi säännöllisesti lehden Menopalsta -osiossa ilmoituksen senioreiden keskustelukerhosta. Sisäisen tiedottamisen kanava Vahva-senioriverkoston jäsenille oli kuukausikirje, 6.7. Maahanmuuttajasta naapuriksi projekti Onnenkenkä setlementin kehittämän tukiasumisen mallin maahanmuuttajaperheille (kotikummi) pilotointityö toteutettiin kevään aikana Espoon Suvelassa. Yhteistyökumppaneina olivat Espoon järjestöjen yhteisö ja Tmi Tuija Rötkö. Pilotointivaiheessa tavoitettiin henkilökohtaisesti kaikkiaan 30 ihmistä, joista perheellisiä oli 20 ja 10 yksin asuvaa. Asiakaspuheluita oli noin 70. Yhteydenottojen lukumäärä kasvoi projektin loppua kohden, kun tietoisuus pilotoinnista levisi Espoossa. Kesän ja alkusyksyn tuotettiin lopullinen kotikummimalli ja tämän jälkeen tuotettiin projektin loppuraportti Ray:lle 7. SOVITTELUTOIMINTA Rikosten sovittelua on toteutettu Suomessa vuodesta 1983 lähtien. Sovittelutoiminnan ohjauksesta, valvonnasta ja rahoituksesta vastaavat Sosiaali- ja terveysministeriö. Espoossa on soviteltu vuodesta Sovittelu siirtyi osaksi Kalliolan toimintaa keväällä Espoon sovittelutoimistossa työskentelee sovittelujohtaja ja kolme sovittelunohjaajaa. Vapaaehtoisia sovittelijoita on noin 55, joista aktiivisesti mukana toiminnassa on noin 45. Vuoden 2011 aikana on ollut jonkin verran vaihtelevuutta vapaaehtoisten sovittelijoiden rakenteessa Toiminnan painopisteet käytännön työssä Sovittelutoimisto tarjoaa sovittelupalvelua Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa. Alueen väestöpohja oli vuoden 2011 lopussa noin asukasta. Sovittelua järjestetään lähipalveluna siten, että kuntalaiset saavat sovittelupalvelut omassa kuntakeskuksessaan tai omalla lähialueellaan. 18

19 Toiminnan laajentaminen ja kasvattaminen ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita jo useamman vuoden ajan. Sovitteluun saapuneista aloitteista noin 90 % tulee poliisilta ja syyttäjältä. Aloitemäärät ovat nousseet vuosien aikana tasaisesti. Viime vuonna aloitemäärät kuitenkin vähenivät noin 100 aloitteella. Vähentyminen tuli lähes kokonaisuudessaan Espoon poliisin aloitteista, kun taas esimerkiksi Kirkkonummen poliisin aloitteet lisääntyivät. Espoon poliisi on vähäisten rikosten osalta muuttanut linjaustaan niin, että niiden osalta tehdään aiempaa herkemmin tutkinnan rajoittamispäätös. Sovittelun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että vähäisiä rikoksia ohjataan aiempaa vähemmän sovitteluun. Aluehallintoviraston tarkastuskäynnin yhteydessä viraston edustaja ilmoitti, että jatkosopimuksen tekeminen Kalliolan kanssa on vaakalaudalla. Myöhemmin varmistui, että nykyinen toimeksiantosopimus päättyy vuonna Palvelut siirtyvät Nuorisopalvelu Yöjalka ry:n hoidettavaksi. Vuonna 2007 sovittelutoimistoon tehtiin 178 sovittelualoitetta. Vuonna 2011 aloitteiden määrä oli 401. Erilaisia rikosnimikkeitä oli noin 100. Vuoden 2011 aikana sovittelutoimistolla on ollut noin 1000 eri asiakasta. Toimintavuoden aikana on panostettu Espoon poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimiston henkilökunta on osallistunut lähes viikoittain poliisin palaveriin. Poliisin tutkintajaksolla olevat poliisikokelaat ovat osallistuneet sovittelun perehdytykseen. Tämän lisäksi poliisin kanssa on pidetty erityyppisiä yhteistyöpalavereita. Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston kanssa on jatkettu yhteistyötä yhteistyöryhmässä, johon osallistuvat alueen syyttäjät, poliisit, sovittelutoimisto ja nuorisohuollon sosiaalityöntekijä Koulutus ja kehittäminen Sovittelutoimistossa on jatkettu laatutyöskentelyä muun muassa yhtenäistämällä eri prosesseja ja työkäytäntöjä. Sovittelijoiden kanssa käydyt määräaikaiskeskustelut saatiin päätökseen syksyllä Määräaikaiskeskusteluissa sovittelijoilta saatiin palautetta toiminnasta ja sen kehittämisestä. Saatua palautetta on hyödynnetty kevään 2012 koulutussuunnittelussa. Palaute tullaan välittämään eteenpäin myös uudelle palveluntuottajalle. Sovittelijoille tarjottu koulutus on ollut runsasta. Uuden valtakunnallisen sovittelusopimuksen käyttöönotto edellytti alkuvuodesta sopimuskoulutuksia, joita järjestettiin sekä Espoossa että Kirkkonummella. Uuden sovittelulain (Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta /394) myötä on järjestetty myös lisäkoulutusta. Sovittelijat ovat aktiivisesti osallistuneet Etelä-Suomen sovittelutoimistojen yhteisiin koulutuksiin sekä Helsingin sovittelutoiminnan koulutuksiin. Espoon sovittelutoimisto vuorostaan järjesti syksyllä alueellisen restoratiivisen menetelmäkoulutuksen Kalliolassa. Koulutukseen osallistui lähes 80 sovittelijaa Etelä-Suomen alueelta. Sovittelutoimiston oma koulutus sovittelijoille on ollut hyvin laajaa. Sovittelijoille järjestettiin lakikoulutusta, sopimuskoulutusta ja lähisuhdeväkivaltakoulutusta. Yksi mielenkiintoinen luennoitsija oli valtiosyyttäjä, joka kertoi sovittelutoiminnan kehittämisestä, sovittelulaista sekä valtakunnansyyttäjäviraston roolista suhteessa syyttäjälaitokseen ja sovitteluun. Sovittelijoille järjestettiin myös palveluohjauskoulutusta. Espoon sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä kertoi Espoon sosiaalitoimen kriisi- ja päivystystyöstä. Lastensuojeluun tutustuttiin tekemällä vierailu Poijupuiston vastaanottokotiin. Päihdepalveluihin, etenkin katkaisuhoitoon tutustuttiin vierailemalla Empussa. Henkilökunta on osallistunut Kalliolan, Aluehallintoviraston, Helsingin ja Vantaan sovittelutoimistojen sekä traumaterapiakeskuksen järjestämiin koulutuksiin. Toukokuussa pidettiin toimiston kehittämispäivä Villa Elfikissä. 19

20 Koko henkilökunta on osallistunut Kalliolan järjestämään Dialogista virtaa -hankkeeseen sekä Tyky-päivään Suomenlinnassa. Työntekijöille on järjestetty työnohjausta. Espoon koulutoimen kanssa on tehty yhteistyötä peruskoulun rikoskasvatuksen osalta osallistumalla yläasteen rikos- ja rangaistuskurssin järjestämiseen. Toimiston henkilökunta on osallistunut THL:n Hyvien käytäntöjen eri prosesseihin sekä osallistunut valtakunnalliseen tilastotyöryhmään. Sovittelun ohjaaja on osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja tehnyt sovittelijoiden jatkokoulutussuunnitelman Espoon toimistolle. Sovitteluohjaaja osallistui myös aktiivisesti samaisesta aiheesta tehtävän Hyvän käytännön kuvaamisen työryhmään. Tämän lisäksi on osallistuttu uuden sovittelulomakkeen kehittämiseen ja pilotointiin. Syksyn odotetuin koulutustapahtuma oli Turussa järjestetyt valtakunnalliset sovittelupäivät, johon osallistui lähes 20 sovittelijaa ja henkilökuntaa. Valtakunnallisilla sovittelupäivillä nimettiin Vuoden Sovittelijaksi Espoon toimiston sovittelija Eija Taura. 8. VAMMAISTYÖ Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle ihmiselle. Ympärivuorokautinen kodinomainen hoito-, tuki- ja ohjaustyö tarjoaa kodissa asuville mielekkään asumisympäristön ja yhdessä olemisen iloa. Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Henkilö ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa Toimintavuoden keskiössä Toimintavuoden aikana korostui asukkaiden lapsuudenkodista poismuuton jälkityö. Vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä nuoren itsenäistymiseen sekä aikuistumiseen liittyvissä asioissa ja eroprosessi vanhempien ja nuorten välillä on hyvin pitkä. Vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa tehtävä palveluasumistyö on haasteellista. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjasivat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet. Asukkaiden toimintakyvyn rajoitteet sekä hoidon-, ohjauksen- ja tuentarpeesta johtuen päävastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutumisesta oli ryhmäkodin työntekijöillä. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen suhteessa ammattihenkilökunnan vastuuseen ja velvollisuuksiin oli päivittäiseen työhön liittyvä pohdinnan ja tasapainottelun asia. Yhtenä keskeisenä toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmiuden takaaminen asukkaiden avun ja hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa. Joidenkin asukkaiden kohdalla tämä saatta merkitä muun muassa saattohoidon järjestämistä. Vammaistyöhön liittyvä erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyö sekä uusien laitteiden käytön opetteleminen on kiinteä osa päivittäistä työtä ryhmäkodissa. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatioista. Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa. Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä ja konserteissa. Ryhmäkodissa järjestettiin asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan yhteiset Gaala-ilta, joulukahvitilaisuus ja kodin siunaustilaisuus. 20

VUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY VUOSIKERTOMUS 2010 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliola tuottaa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY VUOSIKERTOMUS 2009 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n, Kalliolan Nuoret ry:n ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön muodostama yhteenliittymä, setlementti.

Lisätiedot

Vuosikertomus. Kalliolan Kannatusyhdistys ry

Vuosikertomus. Kalliolan Kannatusyhdistys ry 2012 Vuosikertomus Kalliolan Kannatusyhdistys ry SISÄLLYS 1. Johdanto Ihmisistä hyvä tulee 4 Kalliolan arvot 5 Kalliolan toiminta-ajatus 6 Setlementtiliike 7 Toiminnanjohtajan katsaus 8 Yhdessä ihmisten

Lisätiedot

Vuosikertomus 2008 Kalliolan setlementti

Vuosikertomus 2008 Kalliolan setlementti Vuosikertomus 2008 Kalliolan Kannatusyhdistys ry Kalliolan Nuoret ry Kalliolan Senioripalvelusäätiö Sisällysluettelo 1 Toiminnanjohtajan katsaus 2 Kalliolan Kannatusyhdistys ry 4 Kalliolan kansalaisopisto

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY VUOSIKERTOMUS 2013 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1 Otsikko Alaotsikko Tekijä 23.4.2015 1 100 vuotta oppimisen iloa Helsingin työväenopisto on Helsingin kaupungin omistama oppilaitos yli 16-vuotiaille Perustettu Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat. Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013

Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat. Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013 Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013 Kelan ajankohtaiset kehittämissuunnat Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Irti Huumeista ry / Anne Salovaara- Kero

Irti Huumeista ry / Anne Salovaara- Kero / Anne Salovaara- Kero Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori, kansallinen turvallisuusseminaari, Oulu 10. 11.11.2015 Perhekeskeinen huumetyö, verkostoyhteistyö ja kumppanuus: esimerkkejä :n ja kuntien

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n virallinen ensirekisteröintipäivämäärä

Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n virallinen ensirekisteröintipäivämäärä 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISTÄ... 3 ORGANISAATIO hallitus... 5 henkilöstö... 5 tilintarkastus... 5 kirjanpito... 6 TOIMINTA yhdistyksen kokoukset ja jäsenet... 6 muu toiminta... 6 tiedottaminen... 8 TULEVA

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 8.10.2004 Yksikön tiedot Rovaniemen Päiväkeskus ry Katuosoite: Kairatie 23 Postinumero: 96100

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot