1 EHYT RY:N TOIMINTA Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen ALUE- JA JÄRJESTÖTYÖN OSASTO Aluetyön yksikkö...

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2015

2 1 EHYT RY:N TOIMINTA Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen ALUE- JA JÄRJESTÖTYÖN OSASTO Aluetyön yksikkö Järjestöyksikkö KOULUTYÖN JA KOORDINAATION OSASTO Koulutyön yksikkö Smokefree-toiminta AMIS Arjen ammattilaiset KOORDINAATIOYKSIKKÖ ånni-hanke VERKKO- JA AIKUISTYÖ-OSASTO Verkkotyön yksikkö Aikuistyö-yksikkö PELAAMISEN KOKONAISUUS Digipelaaminen Rahapelaaminen PÄIHDEASIAMIESTOIMINTA HALLINTO Johtaminen ja kehittäminen Henkilöstö Innovaatiotoiminta - EHYT Kehittämissalkku Talous Luottamushallinto

3 8.5 Kansainvälinen yhteistyö Arviointi liitteet: EHYT ry:n toiminnot Innovaatiotoiminta Toimintasuunnitelman taulukot 3

4 1 EHYT ry:n toiminta Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. EHYT haluaa toiminnallaan edistää haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria. EHYT ry toimii niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan tasolla. Yksilötasolla EHYT ry tekee ehkäisevää päihdetyötä esimerkiksi koulujen oppitunneilla, vanhempainilloissa, kohtaamispaikoissa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Toiminnan tärkeä painopiste on myös erilaisissa ammattilaisverkostoissa, joissa tavoitteena on tukea eri alojen ammattilaisten mahdollisuuksia toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi omissa rooleissaan. Yhteisötasolla kumppanina ovat esimerkiksi koulut ja oppilaitokset, työyhteisöt tai toiset järjestöt. Yhteiskuntatasolla EHYT pyrkii vaikuttamaan ajankohtaisiin lainsäädäntö- tai strategiahankkeisiin. EHYT on myös aktiivisena toimijana mukana Alkoholiohjelmassa. Tärkeä osa järjestön työtä on yhteistyö ehkäisevän päihdetyön verkostossa ja sen koordinaattorina samoin kuin alueellisten yhteistyöverkostojen rakentaminen ja koordinointi. Viestintä ja vaikuttamistyö ovat edelleen keskeisiä kehittämiskohteita järjestön toiminnassa. Strategiakauden strategiset linjaukset ovat: yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen vaikutamme ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun vahvistamme alueellista ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä koordinaatiomme tuella vaikuttavampaa toimintaa. Vuosi 2015 on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n neljäs toimintavuosi, joka on samalla ensimmäinen täysi toimintavuosi Elämä On Parasta Huumetta ry:n, Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n fuusiossa sovitun kolmivuotisen siirtymäkauden jälkeen. Keskeistä vuodelle 2015 on keväällä 2014 vahvistetun uuden strategian jalkauttaminen kaikessa toiminnassa. Vuoden aikana strategian kautta laaditaan myös strategiakauden toimintasuunnitelmaraami, joka ohjaa järjestön toiminnan kehittämistä vuoteen 2017 ja Strategian jalkauttamisen ohella vuoden painopisteitä ovat innovaatiot toiminnan määrä ja monistettavuus (volyymi) Nämä toiminnan painopisteet tarkoittavat, että toimintaa suunniteltaessa ja toimintasuunnitelmaa toteutettaessa EHYT ry:n kaikkea toimintaa tarkastellaan kriittisesti ja kehittämishakuisesti, strategiaan peilaten. Kehittämistyö tuodaan yhä vahvemmin perustoiminnan sisään sen sijaan, että kehittämistä tehtäisiin ennen kaikkea projektimuotoisesti. Vakiintuneessa toiminnassa arvioitavana on mm. eri menetelmiin ja sisältöihin liittyvät kehittämistarpeet sekä uudet toimintaideat ja kumppanuudet. EHYT ry pyrkii kasvattamaan toimintansa volyymiä muiden muassa laajentamalla edelleen verkostoyhteistyötä sekä kehittämällä toimintansa monistettavuutta. Tämä mahdollistuu luomalla laadukkaita toimintamalleja, yhteistyömuotoja ja aineistoja eri ammattilaisryhmien, jäsenyhdistysten ja muiden vapaaehtoistoimijoiden tarpeisiin. 1.1 Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen EHYT vaikuttaa suomalaiseen päihdekulttuuriin ja politiikkaan monella tasolla: lainsäädännön ja ohjelmatyön kautta, tukemalla yhteisöjä ja tekemällä suoraan eri väestöryhmiin suunnattua tiedotus- ja valistustyötä. 4

5 EHYT ry:n viestinnän tehtävänä on vähentää päihde- ja pelihaittoja tarjoamalla tukea, oivalluksia ja tietoa niin päättäjille, ammattilaisille kuin tavallisille ihmisille. Päättäjille viestintä tarjoaa luotettavaa tietoutta terveys- ja talousnäkökulmien huomioimiseen lainsäädäntöä ja rakenteita luotaessa. Kuluttajille ja ammattiosaajille EHYT viestii tiedon ja menetelmien olemassaolosta ja hyödyistä sekä tarjoaa apua jopa päivittäisiin tilanteisiin. Viestinnän resursseina ovat viestintäpäällikkö, kaksi tiedottajaa ja harjoittelija. Viestintää tekevät myös osastot ja aluetoimistot itse yhteistyössä viestintäosaston kanssa. Viestinnän kanavina ovat tiedottaminen, TEEMA- ja Järjestö-lehdet, Tsemppaajat-uutiskirje, verkkopalvelu, esitteet, suorapostitukset, tapahtumat ja sosiaalinen media. Viestinnän toteuttamisessa käytetään apuna viestintä- ja mainostoimistoa. Vuonna 2015 EHYT ry:n viestintä jatkaa vahvaa osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun pragmaattisena ja asiatietoa tarjoavana toimijana. Tavoitteet liittyvät niin vaikuttamistyöhön, ammattiihmisten tukemiseen kuin suuren yleisön herättelyyn. Viestintästrategia päivitetään ja osana sitä sidosryhmäkartta. Vaikuttamistyön tavoitteena on varmistaa hallitusohjelmaan alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus sekä vaikuttaa ehkäisevän päihdetyön rakenteiden toteutumiseen uuden ehkäisevän työn implementoinnin kautta. Eduskuntavaalivaikuttamisella halutaan nostaa tärkeäksi vaaliteemaksi päihdehaittojen ehkäisyn ja alkoholilain kokonaisuudistuksen sisällyttäminen hallitusohjelmaan. Kansainvälinen vaikuttamistyö liittyy muiden muassa valmistelussa oleviin vapaakauppasopimuksiin päihdehaittanäkökulmasta, alkoholimainontaa koskevaan eurooppalaiseen keskusteluun sekä mahdollisen EU:n uuden alkoholistrategian valmisteluun. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumalla EHYT ry haluaa lisätä yleisesti päättäjien ja suuren yleisön ymmärrystä ehkäisevän päihdetyön ja sääntelyn tarpeellisuudesta talouden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Tämä tehdään kehittämällä muun muassa viestinnän kansankielisyyttä, äänensävyä ja viestinnän menetelmiä sekä tuomalla keskusteluun lisää asiatietoa. EHYT ry pyrkii myös havainnollistamaan kulttuurinmuutoksen ja sääntelyn keskinäistä vaikuttavuutta ja tuomaan uutta tietoa alkoholikulttuurikeskusteluun. Tapahtuma-alustoina vaikuttamiselle toimivat muun muassa kevään Päihdepäivät, kesän Suomi-Arena sekä syksyn ehkäisevän päihdetyön viikko. Työkaluna käytetään myös tutkimusten ja kyselyjen teettämistä. EHYT laajentaa puolestapuhujiensa verkostoa ja tuo keskusteluun ulkomaisia asiantuntijoita. Yhteistyötä Verkkoja mobiilityön yksikön kanssa vahvistetaan uusien työkalujen luomiseksi (mm testit ja kyselyt) sekä yksikön resurssien ja osaamisen hyödyntämiseksi suomalaisten tukemisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. EHYT ry vahvistaa menetelmiensä ja tarjoamansa tiedon tunnettuutta niin ammatti-ihmisten kuin tavallisten suomalaisten tukemiseksi. Viestintä tekee tiivistä yhteistyötä koordinaatioyksikön kanssa Tipaton tammikuu -kampanjan ympärillä herättääkseen suomalaisia pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään. Kampanjan peittoa laajennetaan uusin yhteistyökumppanuuksin. Myös Amis-hankkeen viimeinen kampanjavuosi antaa mahdollisuuden näkyvään kampanjointiin ison väestöryhmän hyvinvoinnin puolesta. Fuusion jäljiltä EHYT ry:n brändiä on vielä selkiytettävä asiakaslähtöisemmäksi ja tarjontaa ymmärrettävämmäksi. Tämän rinnalla kulkee edelleen tunnettuuden rakentaminen toiminnan monimuotoisuudesta etenkin kuntapäättäjille. Hyvänä työkaluna tähän toimii 2015 toteutettava verkkosivuston uudistus, joka tehdään brändistrategian pohjalta. Uutena toimintamuotona pyritään entistä enemmän niputtamaan osastojen viestintätoimenpiteitä yhteisiksi näyttävämmiksi toimenpiteiksi, millä lisätään toiminnan volyymia. Myös ammattilaisia, jäsenjärjestöjä ja kuluttajia pyritään palvelemaan entistä selkeimmin tietopaketein. Uutena toimintatapana EHYT ry valjastaa viestinnälle tukea vapaaehtoisverkostosta kautta maan. Vapaaehtoisille annetaan ohjatusti mahdollisuus tuoda panoksensa muiden muassa verkon keskusteluihin ja mielipideteksteihin. 5

6 2 Alue- ja järjestötyön osasto Uusi osasto toteuttaa ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä ammattilaisten, vapaaehtoisten ja muiden kumppaneiden kanssa sekä tukee vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Osasto vahvistaa alueellista ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä strategian linjaamalla tavalla. Alue- ja järjestötyön osasto jakautuu kahteen yksikköön. Toimintaa on kymmenessä toimipisteessä eri puolilla maata. Aluekeskukset (4) ja -toimistot (2) ovat ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskittymiä, jotka ovat alueellisesti ja paikallisesti erilaisten toimijoiden ja verkostojen hyödynnettävissä. Ne tekevät yhteistyötä ja tukevat yli sataa jäsenjärjestöämme sekä kehittävät vapaaehtoistoimintaa. Elokolot (4) tarjoavat kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä paikallisten jäsenjärjestöjen kanssa. 2.1 Aluetyön yksikkö Aluetyön yksikön toiminnalla on kuusi päätavoitetta Järjestön perustyö sekä hankkeiden tuotokset jalkautetaan ammattilasten ja kansalaisten keskuuteen. Aluetyössä toimitaan niin yhteisöjen kuin yksilöidenkin kanssa ja työ kohdistuu niin ammattilaisiin kuin vapaaehtoisiin. Suuntana on, että entistä enemmän tuetaan yhteisöjä, kuten kouluja työyhteisönä. Vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Aluetyölle on tyypillistä, että se tukeutuu vahvasti paikallisiin verkostoihin ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehkäisevä päihdetyö jalkautuu yhteisöjen, esim. varuskuntien, hyödyksi nimenomaan verkostotyön kautta EHYT -lähtöinen ehkäisevän päihdetyön asiantuntijaverkosto koko maan laajuiseksi Lapissa 2014 käynnistetty asiantuntijaverkoston muodostaminen jatkuu Pohjois-Suomen aluekeskuksen toimesta Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asiantuntijaverkostoa lähdetään kokoamaan ja toteuttamaan kaikissa aluekeskuksissa niin, että jokaisella alueella on 1-2 koulutustilaisuutta vuoden aikana. Asiantuntijaverkoston ylläpitoon luodaan hallintarakenne, jonka työnjaosta alue- ja koulutyön yksiköt vastaavat Ehkäisevä päihdetyö hyvinvointitekijäksi koulujen rakenteisiin ja johtamiseen EHYT ry tuottaa koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea koulujen ja oppilaitosten johtoa oman työyhteisönsä hyvinvointijohtamisessa. Koulutus jakautuu kahteen osaan: 1) Ehkäisevä päihdetyö osaksi koulujen ja oppilaitosten rakenteita 2) ehkäisevän päihdetyön perusteet lasten ja nuorten parissa. Koulutuskokonaisuus on koulutyön yksikön vastuulla: aluetyön yksikön työntekijät osallistuvat suunnitteluun sekä toteutukseen kouluttajina EHYT ry:n yhteistyö paikallisissa Pakka-toimijaverkostoissa lisääntyy Aluekeskusrakenne tarjoaa hyvät puitteet järjestölähtöisen näkökulman vahvistamiseksi Pakkatoimintamallissa. Aluekeskusten Pakka-yhteistyön toimintamuodot tulevat vaihtelemaan päihteettömän liikenteen edistämisestä vastuulliseen anniskeluun ikääntyneiden keskuudessa. Yhteistyömuodot löytyvät paikallisten tarpeiden ja EHYT ry:n toimintamuotojen yhdistelmistä. 6

7 2.1.5 Savuton kunta projekti EHYT ry:n aluekoordinaattori vastaa Savuton kunta -projektissa HYKS-erva-alueen toiminnasta. Projektin tavoitteena on, että savuttomaksi julistautuneiden kuntien, kaupunkien ja työnantajien määrä lisääntyy ja että savuttomuuskriteerit toteutuvat näissä yhä paremmin. Jokaiseen kuntaan, joka ei ole tehnyt savuttomuuspäätöstä ollaan yhteydessä ja tarjotaan projektin tukea päätöksentekoprosessille. Savuttomuusasiaa edistetään myös alueen isojen yritysten kautta. Projektissa lisätään aktiivisesti savuttomaksi julistautuneiden kuntien, työnantajien ja organisaatioiden määrää. Kuntia, työnantajia ja oppilaitoksia kannustetaan ottamaan käyttöön projektin tuottamat toimenpideohjelmat: Savuton kunta, Savuton työpaikka ja Savuton oppilaitos. EHYT ry osallistuu aktiivisesti hankkeesta tiedottamiseen ja hankkeen kehittämän 28 päivää ilman - vieroitusohjelman markkinoimiseen ja kehittämiseen Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ehkäisevän päihdetyön välineeksi Nuorten parissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä kehitetään EHYT ry:n paikallisyhdistyksissä niin, että kynnys osallistua vapaaehtoisena ehkäisevän päihdetyön toimintaan madaltuisi ja mahdollisuudet siihen monipuolistuisivat. Osallistuminen halutaan tehdä helpommaksi ja palkitsevammaksi. Hankkeen työntekijäksi rekrytoidaan vapaaehtoistyön suunnittelija (pitkäaikaistyötön nuori) ja tehtävä sijoittuu Pohjois-Suomen aluekeskukseen. Toiminta on alue- ja järjestöosaston sekä internet- ja mobiiliyksikön yhteistyötä. 2.2 Järjestöyksikkö Järjestötoiminnan tuki Vuoden 2015 aikana viimeistellään EHYT:iin yhteiset järjestötoiminnan tuen ja jäsenjärjestöille suuntautuvan viestinnän rakenteet. Näitä ovat muun muassa EHYT Järjestö lehti, uutiskirjeet, jäsenjärjestöjen verkkosivuratkaisut, jäsenjärjestöopas sekä neuvonta ja koulutus jäsenjärjestöille. Keskeisenä haasteena on kyetä palvelemaan hyvin erilaisista lähtökohdista käsin toimivia jäsenjärjestöjä, pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin valtakunnallisiin liitto-organisaatioihin, siten, että kaikki nämä voisivat kokea EHYT-jäsenyyden mielekkäänä ja palkitsevana. Jäsenjärjestöjen paikallista vapaaehtoistoimintaa tuetaan myös taloudellisesti erillisestä RAY:n kohdennetusta avustuksesta toimintatonneilla. Vuonna 2015 käytössä ovat uudet, EHYT:n tuoreeseen strategiaan perustuvat avustuskriteerit. Jäsenjärjestöjä kannustetaan mukaan yhteisiin kampanjoihin ja tapahtumiin, kuten Tipaton tammikuu ja Ehkäisevän päihdetyön viikko. Nuorten ehkäisevän päihdetyön järjestötoiminnan organisoitumista tuetaan edelleen. Aluefoorumit ovat keskeinen tapa tukea jäsenjärjestöjen toimintaa, alueellisen ehkäisevän työn tehostamista ja alueellista verkottumista. Vuonna 2015 kokeillaan aiempaa toiminnallisempaa (esim. kampanjointia sisältävää) aluefoorumin mallia. 7

8 2.2.2 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaa kehitetään ja edistetään laajasti sen kaikilla tasoilla ja eri toimijoiden keskuudessa (mm. henkilöstö, jäsenjärjestöt, kohtaamispaikat, muut ehkäisevän päihdetyön toimijat ja kansalaiset). Tärkeitä näkökulmia kehittämiseen ovat vapaaehtoisten ja ammattilaisten työn yhteensovittaminen sekä verkon mahdollisuuksien hyödyntäminen. EHYT:n strategian mukaisesti vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on koko toiminnan tärkeä kehittämissuunta ja kuuluu siten koko henkilöstön vastuulle. Kehittämistoimintaa koordinoivat tältä osin järjestöyksikkö ja vapaaehtoistoiminnan tiimi. Vuoden aikana EHYT ry:n vapaaehtoistoiminnan muodot ja mahdollisuudet raamitetaan ja tuotteistetaan yksiköittäin mm. koulutus- ja rekrytointiprosesseineen ja luodaan EHYT:n vapaaehtoistoiminnalle selkeä viestinnällinen brändi. Vuoden alussa valitaan ne toiminnot, joilla tätä ryhdytään pilotoimaan, ja käynnistetään ensimmäiset pilotit. Jäsenjärjestöille tarjotaan vapaaehtoistoiminnan koordinointia tukevaa koulutusta OK-opintokeskuksen hankeavustuksella Ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminta EHYT ylläpitää yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjensä kanssa Elokolo-kohtaamispaikkoja viidellä paikkakunnalla (tällä hetkellä Helsinki, Turku, Pirkkala/ Tampere, Lahti ja ilman palkattua henkilökuntaa toimiva Hyvinkää). Lisäksi EHYT tukee laajempaa, reilun 25 kohtaamispaikan verkostoa, joiden toiminnasta vastaa kokonaan jäsenjärjestö tai yhteistyökumppani. Kohtaamispaikkatoiminnan tavoitteena ovat elämänhallinnan ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja päihdeongelmilta suojaavien tekijöiden vahvistaminen. Suomen taloudellisesti vaikean tilanteen pitkittyminen lisää entisestään tarvetta tämänkaltaiselle toiminnalle, myös työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. EHYT toimii kohtaamispaikka-asiakkaidensa edunvalvojana osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun (esim. Asunnottomien yö kampanjatoimintaan osallistuminen) ja tuomalla myös hiljaisia signaaleja laajempaan tietoisuuteen. EHYT:n sisälle luodaan erityisesti Elokolot, päihdeneuvontapalvelun, Taitolaji-toiminnan ja päihdeasiamiestoiminnan kattava toiminnallinen rakenne, joka tukee tätä hiljaisen tiedon keräämistä ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Vuonna 2015 kuvataan ja mallitetaan Elokolo-toimintamalli, eli keskeiset päihdetyötä tukevat elementit kohtaamispaikkatoiminnassa kuten EHYT ne näkee. Tätä mallia voidaan jatkossa hyödyntää sekä kohtaamispaikkaverkoston laajentamisessa että uusien käytäntöjen kehittämisessä ja kokeilemisessa olemassa olevan verkoston ja muiden alan toimijoiden käyttöön. Elokolojen viestintää vahvistetaan. 3 Koulutyön ja koordinaation osasto Osasto muodostuu kahdesta erillisestä yksiköstä, koulutyöstä ja koordinaatiosta. Molemmilla on omat kohdennetut avustuksensa sekä hankeavustuksia resursseinaan. Osaston toimintaa ohjaavat järjestön strategia ja sieltä nousevat kriittiset menestystekijät. Toiminnalla vahvistamme erityisesti merkityksellistä työalaa ja vahvaimagoa, panostamme monipuolisiin palveluihin ja tuotteisiin sekä vuorovaikutteiseen kumppanuuteen. 8

9 3.1 Koulutyön yksikkö Lasten, nuorten, ammattilaisten, huoltajien ja vapaaehtoisten kohtaamista EHYT ry:n koulutyön yksikkö on resurssikeskus, joka toteuttaa ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä koulujen, oppilaitosten, moniammatillisten työryhmien sekä huoltajien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa koulu- ja oppilaitosympäristöjen terveyttä suojaavia tekijöitä ehkäisevän päihdetyön teemojen kautta. Koulut ja oppilaitokset saavat opetussuunnitelmia tukevaa tietoa päihdeasioista ja myös niistä käytävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta, mikä mahdollistaa oppilaiden kanssa tapahtuvan, kulttuurinmuutosta tukevan vuorovaikutuksen näistä teemoista. Toisen asteen toiminta integroidaan vuoden aikana yksikön toimintaan niin, että Amis - Arjen ammattilaiset -hankkeen päättyessä vuoden lopussa suunnitelmat tulevaisuuteen ovat selkeät. Vuoden 2016 alusta tähän suunniteltavaan toimintaan haetaan taloudellista resurssia korotetulla kohdennetulla avustuksella. Lasten ja nuorten kohtaamisen tavoitteena on edistää keskustelukulttuuria päihdeasioista. Lapset ja nuoret saavat ajanmukaista tietoa joka tukee ja kannustaa heitä hyvinvointia tukevaan valintoihin sekä kriittiseen ajatteluun. Koulutusten ja materiaalien tavoitteena on luoda matalampi kynnys vanhemmille ja ammattilaisille ottaa päihdeasiat puheeksi nuoren kanssa kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Ehkäisevä päihdetyö tuodaan yhä enemmän myös osaksi johtamista, hyvinvointisuunnitelmia ja oppilashuoltotyötä Ehkäisevä päihdetyö hyvinvointitekijänä koulujen rakenteissa ja johtamisessa -koulutuspakettia kehittämällä. Vanhempien ja muiden aikuisten osallisuutta vahvistetaan järjestämällä mm. vanhempainiltoja, joissa osallistujat saavat tukea kasvatustyöhönsä sekä tietoa lasten ja nuorten elämään liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Kouluttajaverkosto Kouluttajaverkostoon rekrytoidut koulutetaan EHYT ry: eri menetelmien käyttämiseen. Verkostoon kuuluvat toimivat joko ns. freelancer-pohjalta tai oman työnsä ohella. Kouluttajaverkoston kautta EHYT ry:n toiminta laajenee maantieteellisesti ja toiminnan volyymi kasvaa. Päihteetön liikenne kouluissa EHYT ry toteuttaa Turvallisesti mopolla ja Selvä Peli -kursseja kouluissa ja oppilaitoksissa. Toiminta aktivoi nuorten omaa ajattelua ja synnyttää keskustelua asenteiden muuttamiseksi vastuulliseksi koskien päihteidenkäyttöä liikenteessä. Toimintaa rahoitetaan kulukorvausperiaatteella kerättävällä koulutusmaksulla, alijäämää katetaan Terveys ry:n tulleen perintörahoituksen kautta. Toiminnan siirtämistä Liikenneturvalle työstetään syksyn 2014 aikana. Miten puhua kannabiksesta Kehittämistoiminnasta on jätetty hakemus Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselle. Toimintaa kehitetään myös koulutyöyksikön henkilöstön voimin. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja mallintaa toimintatapoja kannabiksen käytön ehkäisyyn yläkouluihin ja 2. asteen oppilaitoksiin niin, että ammattilaiset ja aikuiset kokevat kannabiksesta puhumisen nuorten kasvua tukevaksi luontevaksi osaksi ammattilaisuuttaan. 3.2 Smokefree-toiminta Smokefree-toiminnan tavoitteena on tukea koulujen tupakka- ja hyvinvointityötä valtakunnallisesti tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä painottaen. Toiminnan kohderyhmänä ovat oppilaat (alakoulut, yläkoulut), toisen asteen opiskelijat, opettajat sekä koulujen ja oppilaitosten henkilökunta. Koulujen ja oppilaitosten henkilöstö saa työkaluja tupakoinnin ehkäisytyöhön ja he hyödyntävät niitä aktiivisesti omassa työssään. 9

10 Smokefree-toiminnassa painotetaan tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä. Alakoulujen 5. ja 6 -luokkien oppilaille suunnattu toiminta konseptoidaan uudelleen vastaamaan paremmin alakoulujen tarpeita. Opettajille ja rehtoreille suunnitellaan ja tarjotaan koulutusta kaikilla asteilla. Smokefree-toimintaa kehitetään yhteistyössä Amis-hankkeen kanssa niin, että se tukee paremmin myös toisella asteella tehtävää tupakkatyötä. Amis-hankkeen luomia tuotteita, kuten Ryhmäilmiö-koulutuspakettia, hyödynnetään myös tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämistyössä. Smokefree-toiminnalla edistetään koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointia ja tupakatonta kouluympäristöä myös myöntämällä Savuton koulu -toimintatukea. Tupakoinnin lopettamista tuetaan verkkosivujen Lopettamisen tuki -osion kautta. Smokefree-toiminnassa viestitään aktiivisesti verkkosivujen kautta. EHYT ry:n tupakoinnin ehkäisytyö EHYT ry tekee tupakoinnin ehkäisytyötä Smokefree-toiminnan ja Savuton kunta -hankkeen kautta sekä toimimalla valtakunnallisissa (esim. Savuton Suomi 2040) ja alueellisissa (Savuttomat verkostot) verkostoissa. Aluekeskukset vahvistavat tupakoinnin ehkäisytyötä mm. eri paikkakunnille perustettavien Savuton Suomi verkostojen avulla. Tavoitteena on, että verkostot toimivat yhtenäisesti ja savuton toimintakulttuuri voimistuu. EHYT ry kehittää sisäistä yhteistyötä tupakkatyön yhtenäistäiseksi. Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämistyö integroidaan osaksi EHYT ry:n aikuisen parissa tehtävää työtä. Tupakkateema nostetaan entistä näkyvämmin koko EHYT ry:n sisäiseen keskusteluun ja pidetään yllä talon tupakkatietoutta. Tupakoimattomuuden edistäminen on näkyvä osa EHYT ry:n työtä eri toimintojen kautta myös talon ulkopuolelle. EHYT ry:n tupakoinnin ehkäisytyötä tehdään näkyvämmäksi ja osallistutaan aktiivisesti verkostojen toimintaan. Toiminnan kohteena ovat eri ikäryhmät, tupakoivat ja tupakoimattomat, lasten vanhemmat, työterveystoimijat, EHYT ry:n paikallisyhdistykset ja savuttomat verkostot. 3.3 AMIS Arjen ammattilaiset Vuosi 2015 on hankkeen viimeinen toimintavuosi, jolloin pääroolissa ovat tulosten ja kerätyn tiedon laaja esille tuominen, eri kohderyhmien kouluttaminen, Ryhmäilmiö 2-kirjan julkaisu sekä toiminnan juurruttaminen ja vaikuttamistyö. Vaikuttamistyössä toimintaa rytmittää kaksi isoa kokonaisuutta, Amiksen päätösvuosi (ns. juhlavuosi sekä Amikset 2-kampanja. Amiksen juhlavuosi on tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on tuoda esille ja kouluttaa amis-työssä kerättyä tietoa ja osaamista, levittää toimintamenetelmiä sekä tehdä vaikuttamistyötä amis-teesien avulla. Vuoden aikana järjestetään useita tapahtumia eri kohderyhmille eri puolilla Suomea. Juhlavuoden tueksi valmistetaan olemassa olevista taustatiedoista ja julkaisuista aineistopaketti, jossa on amis-teesit, infograafit, tiivistelmät tärkeimmistä julkaisuista sekä tietopohja painopisteittäin (päätetään lähiaikoina). Alustavasti vuoden ohjelmaan kuuluvat mm. vaalivaikuttaminen ja osallisuus-chat nuorisotyöpäivillä huhtikuussa, Amisten hyvinvointi-sidosryhmäseminaari päihdepäivien yhteydessä, valmistujaisten aikaan nosto mediassa, Ryhmäilmiö 2 julkaisutilaisuus sekä ept-akatemia yhdessä koulutyön kanssa. Vaikuttamistyötä jatketaan koko vuoden ajan mm. opetussuunnitelmien uudistusprosessissa ja ajankohtaisissa lainsäädäntöprosesseissa. Amikset 2-kampanja toteutetaan pääsääntöisesti yhteistyössä radiokanava NRJ:n kanssa. Radiossa kampanja muodostuu yhteensä 18 kampanjaviikosta, jotka pilkotaan 4 kampanjajaksoon. Yksi jaksoista toteutetaan jo syksyllä Jokaisella jaksolla on oma teema ja ydinviesti sekä some-tapahtuma Facebookissa, joka toimii nuorten ja suuren yleisön kiinnostuksen herättäjänä. Some-toimintojen kautta 10

11 välitetään tietoutta ammattiin opiskelevien hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, ammattiin opiskelevista yleisesti sekä juomisen sosiaalisuudesta. Kampanjan kohderyhminä ovat opiskelijat (ammattiin opiskelevien näkyvyyden ja merkityksen kasvattaminen mediassa), päättäjät (tuoda esiin päihteiden käytön ja sosiaalisuuden tavoittelun yhteyden sekä hyvinvointia edistävät toimenpide-ehdotukset) sekä suuri yleisö (amisten merkitys yhteiskunnalle, positiivinen amis-imago). Päättäjiin kohdistettua vaikuttamistyötä tehdään myös muilla foorumeilla. Ryhmäilmiö-kirja ja toimintamalli julkaistiin tammikuussa 2014 ja sitä koulutettiin vuoden aikana yli 2000 opettajalle. Vuoden 2015 kesäkuussa valmistuu kirjan toinen, laajempi versio. Toisen version kehittämistyössä hyödynnetään Ryhmäilmiöstä tehtävää arviointia, käyttäjien palautetta sekä omaa kokemusta kirjan ja mallin toimivuudesta. Ryhmäilmiötä koulutetaan tiimin ja kouluttajaverkoston voimin. Samalla malli juurrutetaan osaksi Ehytin perustyötä kouluttamalla malli erityisesti aluekoordinaattoreille ja koulutyön yksikölle. Lisäksi koulutusta tarjotaan jäsenjärjestöille. Tavoitteena on laajentaa Ryhmäilmiö toimimaan myös lukioissa ja saamaan se myös ammatillisiin opettajakorkeakouluihin pysyväksi opetussisällöksi sekä opetushallituksen viralliseksi aineistoksi ja täydennyskoulutukseksi. 4 Koordinaatioyksikkö Koordinaatioyksikön keskeisimpänä tehtävänä on järjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen ja ehkäisevän päihdetyön vahvistaminen. Tärkein toimintafoorumi on EHYT ry:n koordinoima nykyisellään 35 päihdejärjestön muodostama Ehkäisevän päihdetyön verkosto. Strategian mukaan verkosto tekee vaikuttavaa yhteistyötä voimavarat yhdistäen. Verkosto toimii molemmilla kotimaisilla kielillä. Säännöllisesti kokoontuvan foorumin rinnalla toimii neljä työryhmää (viestintä-, huume-, arviointi- ja koulutustyöryhmä). Järjestöjen yhteistoiminnan merkittävin painopiste on päihdepoliittisessa vaikuttamistyössä. Tavoitteena on saattaa järjestöjen näkemykset sekä päättäjien tietoon. EPT-verkosto on laatinut omat linjauksensa hallitusohjelmavaikuttamiseksi. Kevään eduskuntavaalit ja lakiprosessit ovat myös tärkeitä vaikuttamisen viitekehyksiä. Vaikuttamistyön keinovalikoimassa korostuvat kannan-otot, lausunnot sekä päättäjien (kansanedustajat ja europarlamentaarikot) kontaktointi. EPT-verkoston strategian päivittäminen vuosille sekä järjestöjen yhteisten arviointimitta-reiden kehittäminen ovat keskeisiä tehtäviä toimintavuonna. Työ alueellisten ehkäisevän päihde-työn verkostojen vahvistamiseksi jatkuu. Sisällöiksi kehitetään mm. järjestölähtöistä Pakka-toimintaa. Myös ruotsinkielisten järjestötoimijoiden yhteistyötä sekä ruotsinkielisen sisällön tuottamista jatketaan. Viestintää kohdennetaan päättäjien ohella myös ehkäisevän päihdetyön ammattilaisten sekä kansalaisten suuntaan. Monipuolisten viestintätoimien kautta suomalaisten asenteita muokataan vähemmän päihteitä sallivaksi. Median, tapahtumien ja julkaisujen avulla ehkäisevästä päihdetyöstä tulee yhä näkyvämpää ja arvostetumpaa. Tipaton tammikuu ja Ehkäisevän päihdetyön viikko toimivat kampanjasateenvarjona rikkaalle ehkäisevän päihdetyön toimintakirjolle. Kampanjat nostavat päihdeteemoja viestimien kautta kansalaisten tietoisuuteen ja tarjoavat työkaluja sekä toiminnan sisältöjä päihdetyön ammattilaisille. EHYT ry ja EPT-verkosto tuottavat päihdealan ammattilaisille suunnatun valtakunnallisen Päihdepäivät - koulutustapahtuman Helsingissä Tapahtumakonseptia kehitetään järjestöyhteistyönä. Tarvepohjaisesti toteutetaan myös muuta teemakoulutusta (mm. järjestöjen viestintäkoulutus). Käynnistetään yhteistyö pohjoismaisten ja Baltian päihdejärjestöjen kanssa NordAN konferenssin järjestämiseksi Helsinkiin syksyllä EHYT ry:n koordinoima ånni-hanke (Monikulttuurinen päihdekasvatus ) tuottaa tietoa ja ymmärrystä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityispiirteistä sovellettavaksi päihdekasvatukseen. 11

12 Toimintavuonna hankkeen ensimmäinen vaihe (ruotsinkieliset kasvatusyhteisöt) päättyy kevään viestintäkampanjaan Turunmaalla. Hanke siirtyy syksyllä 2015 Joensuuhun, jossa yhteistoiminta käynnistyy venäjänkielisten kasvatusyhteisöjen parissa. Yksikkö osallistuu resurssiensa puitteissa sidosryhmäyhteistyöhön eri substanssialueilla näkökulmanaan ehkäisevän päihdetyö ja järjestöjen yhteistyö. Keskeisiä verkostoja ovat mm. Alkoholiohjelman koordinaatioryhmä/thl, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä/stm, EHKÄPÄverkosto sekä Päihteetön pelikenttä -verkosto. Kansainvälisiä kumppanuusverkostoja ovat NordAN ja Eurocare. EHYT ry/koordinaatio on aiesopimuksilla mukana kahdessa Raha-automaattiyhdistykselle tehdyssä hankeehdotuksessa. Ehdotetut hankkeet ovat Järjestölähtöinen päihde- ja mielenterveystyön tutkimusohjelma ( ) /A-klinikkasäätiö ja Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä /SPR. 4.1 ånni-hanke EHYT ry:n koordinoima ånni-hanke (Monikulttuurinen päihdekasvatus ) tuottaa tietoa ja ymmärrystä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityispiirteistä sovellettavaksi päihdekasvatukseen. Hanke on seitsemän järjestön yhteishanke, jossa jokaisella toimijalla on oma vastuualueensa. Toimintavuonna hankkeen ensimmäinen vaihe (kohteena ruotsinkieliset kasvatusyhteisöt) päättyy kevään viestintäkampanjaan Turunmaalla. Hanke siirtyy keväällä Joensuuhun, jossa toimitaan venäjän- ja suomenkielisten kasvatusyhteisöjen kanssa. ånni-hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on kehitetty nuorilta, heidän vanhemmiltaan ja opettajilta kerättyihin näkemyksiin (EHYT ry) pohjautuvat oppitunti- ja vanhempainiltamallit (MLL, Suomen Vanhempainliitto). Toimintamallit jalkautetaan käyttöön etenkin hankkeen yhteistyökouluissa pilottipaikkakunnilla Turunmaalla. Lisäksi järjestetään vähintään kaksi avointa koulutusta, joissa myös muilla alueen ammattilaisilla on mahdollisuus tutustua uuteen päihdekasvatusmalliin ja ehkäisevään päihdetyöhön. Koulutusten avulla mallia levitetään laajemmin Turunmaalla. Hankkeen ensimmäinen vaihe huipentuu alueelliseen viestintäkampanjaan (Raittiuden Ystävät ry), joka levittää viestiä eri kulttuuritaustoista nousevista suojaavista tekijöistä ja herättää vanhempia ja muita aikuisia rohkeammin keskustelemaan päihdeilmiöistä jo varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten kanssa. Turunmaalla toteutetaan yksi suurempi viestintäkampanja, jossa nostetaan esille alueella kerätyn taustaselvityksen tulokset. Lisäksi pilottipaikkakunnilla toteutetaan omat kasvattajille suunnatut viestintäkampanjat paikallismediaa ja muita viestintäkanavia hyödyntäen. Kaikki toiminta Turunmaalla toteutetaan sekä ruotsin- että suomenkielellä ja kaksikieliset materiaalit ja mallit jäävät etenkin hankkeen yhteistyökumppaneille käyttöön, mutta myös muille halukkaille. Uusia kulttuurisensitiivisiä päihdekasvatusmalleja levitetään myös Innokylässä ja Educa-messuilla. ånni-hankkeen toinen vaihe käynnistyy keväällä 2015 Joensuussa. Alueelle rekrytoidaan kaksikielinen (suomi ja venäjä) aluetyöntekijä. Joensuun alueen pilottikouluissa aloitetaan yhteistyö keväällä, jolloin EHYT ry tekee kartoitustyötä ja kerää tietoa 5.- ja 6.-luokkalaisilta HUBU -menetelmällä sekä vanhemmilta nettikyselyä hyödyntäen. Aineistosta saatua tietoa hyödynnetään hankkeen muissa osioissa. Kesän aikana kehitetään uusi kulttuurisensitiivinen päihdekasvatusmalli (MLL ja Vanhempainliitto), jota pilotoidaan syksyn aikana pilottikouluissa. Malliin liittyy sekä oppilastyöskentelyyn tarkoitettu osio että vanhempainilta, jotka huomioivat venäjänkielisen kulttuurivähemmistön tarpeita ja erityispiirteitä. Joensuun alueella pyritään löytämään uusia verkostoja ja yhteistyökumppaneita. Erilaisten viestinnällisten toimenpiteiden kautta tuodaan esille hankkeen viestejä alueella toimintavuoden aikana. Hanke hyödyntää kansainvälisiä verkostoja (HNMKY) löytääkseen uusia käytäntöjä kulttuurisensitiiviseen ehkäisevään päihdetyöhön. Toimintakauden aikana hankkeen puitteessa tehdään kaksi opintomatkaa 12

13 kahteen eurooppalaiseen kohteeseen. Sosiaalista markkinointia (Music Against Drugs ry) käytetään prosessityökaluna koko hankkeen toteutuksessa ja etenkin viestintäkampanjoita suunnitellessa, jotta viestit kohdistuvat oikeisiin kohderyhmiin. Hankkeen viestintää, sekä sisäistä että ulkoista, toteutetaan myös Innokylässä. Näin ollen hankkeen toimijat ja muut tahot voivat seurata hankkeen kaikkien osa-alueiden etenemistä. Koulutus Elämään -säätiö vastaa hankkeen arvioinnista. Hankkeessa hyödynnetään sekä itseettä vertaisarvioinnin menetelmiä. Keväällä arvioidaan ensimmäisen vaiheen toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään hankkeen toisen vaiheen toteutuksessa, jotta ei tehdä mahdollisia virheitä uudestaan ja jotta pystytään kehittämään hanketta eteenpäin koko toimintakauden aikana. 5 Verkko- ja aikuistyö-osasto 5.1 Verkkotyön yksikkö Verkkokeskustelut, oppimispelit ja vapaaehtoistoiminta Yksikkö toteuttaa terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä internetin ja muiden tietoteknisten kanavien kautta. Vuonna 2015 yksikön kaikkia toimintoja uudistetaan ja kehitetään tiiviimpää yhteistyötä yhdistyksen muiden työmuotojen kanssa. Erityisiä kehittämiskohteita tulevat olemaan vapaaehtoistyö, aikuisten kanssa käytävät keskustelut sosiaalisessa mediassa ja oppimispelien hyödyntäminen koko järjestön toiminnassa. Kahdentoista vuoden kokemus toimimisesta lasten ja nuorten parissa sosiaalisessa mediassa on rakentanut yksikölle sosiaalista pääomaa eri ilmiöiden ja teemojen ymmärtämiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Tätä pääomaa käytetään jakamalla tietotaitoa muille toimijoille, alan opiskelijoille ja vanhemmille erilaisissa koulutuksissa, tapahtumissa ja tukimateriaalien tuottamisessa. Yksikkö toimii aktiivisesti Nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa ja muissa sosiaalisen median hyödyntämiseen pyrkivissä verkostoissa. Verkkotyön yksikkö toimii viidellä sosiaalisen median sivustolla järjestäen teemallisia yhteisökeskusteluja. Verkkopedagogit luovat yhteisöjen jäsenille turvallisen tilan etsiä omaa mielipidettään sekä haastaa ja testata muiden näkemyksiä. Osallistujia sitoutetaan keskustelualueen yhteisöön luomalla heille sopivia tapoja kiinnittyä vahvemmin EHYT ry:n toimintaan. Keskusteluja tehdään läpinäkyvimmiksi ja tutustutetaan keskustelun osallistujat yhteisökeskusteluja tuottaviin työntekijöihin ja annetaan kasvot ajatusten taustalle. Seurataan aktiivisesti toimintakentällä tapahtuvia muutoksia ja mukaudutaan niihin. Tehdään toimintaympäristöanalyyseja ja käytetään kehitystoiminnassa syntyviä tuotteita näillä alustoilla. Reaktiivisen verkkokeskustelun tavoitteena on kommentoida sosiaalisen median keskusteluja, jotka liittyvät EHYT ry:n asiantuntijuuteen, kuten päihteisiin, pelaamiseen ja sosiaalisen median ilmiöihin. Keskustelu lisää EHYT ry:n ja ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta ihmisten keskuudessa. Toimintaa toteutetaan yhteisötasolla, mutta tarvittaessa annetaan myös henkilökohtaista neuvontaa ja palveluihin ohjausta. Vuonna 2015 reaktiivisen verkkokeskustelun mallin kehittämistä jatketaan yhteistyössä viestintäyksikön kanssa. Mallia kehitetään myös koko työyhteisön toimintamuodoksi. Oppimispelit antavat tietoa terveellisistä elämäntavoista, päihteistä ja pelaamisesta ja niitä käytetään sekä yksilö- että ryhmätilanteissa. Oppimispelien slogan on: Mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän luulet. Vuonna 2015 nykyisiä pelejä kehitetään edelleen. Peleille etsitään uusia markkinointikanavia mm. sosiaalisen median kautta. Tavoitteena on myös saada ammattikasvattajat sekä järjestön työntekijät ottamaan oppimispelit omiksi työvälineiksi ja markkinoimaan niitä omille kohderyhmilleen. Tehdään 13

14 edelleen yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja näin saavutetaan synergiaetu ja saadaan entisestään monipuolisempaa sisältöä peleihin. Vapaaehtoistoimintaa tarjotaan verkossa Assarit-nimikkeen alla yli 13-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille ympäri Suomen, jotka haluavat vaikuttaa ehkäisevään päihdetyöhön. Toiminta tarjoaa mielekästä tekemistä, oppimisen kokemuksia ja uusia ystäviä. Vuosia toiminutta nuorille suunnattua verkkotyötä kehitetään täysin uudenlaiseksi. Toiminnasta luodaan uusi alueellinen toimintakonsepti. Toimintaa toteutetaan ja suunnitellaan yhdessä EHYT ry:n nuorten jäsenjärjestö NEHYTin kanssa. Toiminta toteutuu alueellisina live-tapahtumina, joita nuoret suunnittelevat verkon välityksellä. Tavoitteena on laajentaa verkkotyön yksikön toimintaa useammalle verkkoyhteisöpalvelusivustolle ja näin tavoittaa laajempi kohderyhmä sekä löytää uusia toimintakanavia ja tapoja tehdä ehkäisevää päihdetyötä internetissä. Uusien verkkoyhteisöpalveluiden työmallien kokeileminen ja kehittäminen vaatii yksiköltä nopeammin mukautuvaa toimintaa ja erilaisia innovatiivisia kokeiluja yhteisöpalveluissa, jotta ehkäisevän päihdetyön viestejä pystytään onnistuneesti viemään yhteisökeskusteluihin ja tavoittamaan laajempi joukko. Kehittämistoiminnassa pyritään viihteellisyyteen, jossa hyödynnetään kuvaa, ääntä, videokuvaa sekä blogikirjoittamista. Nämä erilaiset kokeilut täydentävät tiimin perustoimintaa, mutta nopeamman ja lyhytaikaisemman toiminnan kautta voi toimiessaan syntyä myös pitkäaikaista toimintaa Mobiiliapu Mobiiliapu-järjestelmä kehitettiin Mobiiliapu-hankkeessa vuosina Järjestelmä on erittäin toimiva ja saatavuudeltaan muita digitaalisia menetelmiä parempi. Järjestelmän kohderyhmänä ovat sitä käyttävät tahot, kuten EHYT ry:n työntekijät sekä muut sosiaali- ja terveysalan toimijat. Järjestelmän ylläpitoa jatketaan, ja mahdollistetaan nykyisten ja uusien toimijoiden toiminta palvelussa. Järjestelmä markkinoidaan ja käyttäjiä koulutetaan edelleen. Mobiiliavun ylläpitäminen, kehittäminen, markkinointi ja kouluttaminen edellyttävät siihen kohdennettuja resursseja, joita on RAY:ltä haettu verkko- ja aikuistyön AK-avustuksen korotuksena LähiVerkko-hanke LähiVerkko-hanke on toukokuussa 2013 käynnistynyt viisivuotinen yhteistyöprojekti Eläkeliiton kanssa. Hankkeessa kehitetään helppoja työvälineitä, koulutusta ja tukirakenteita, jotka auttavat tietoteknologian hyödyntämistä ikäihmisten arkisessa elämässä. Projektin kohderyhminä ovat vapaaehtoiset yli 65-vuotiaat ja heidän omaisensa, vapaaehtoiset vuotiaat nuoret sekä yli 65-vuotiaat ikäihmiset. Projektin tavoitteet toteutetaan pilottien kautta. Vuoden 2015 aikana hankkeessa käynnistetään 2 5 uutta pilottia sekä saatetaan meneillään olevat pilotit päätökseen. Uusina pilotteina käynnistetään ylisukupolvisuusteemaan liittyvä Mummola/Pappala verkossa -pilotti sekä EHYT ry:n jäsenjärjestöpilotti. Uusia pilotteja käynnistetään kohderyhmän tarpeiden ja resurssien mukaan. 5.2 Aikuistyö-yksikkö EHYT ry:n aikuistyötä toteutetaan kahdesta eri näkökulmasta. Ensisijaisena näkökulmana on vaikuttaa aikuisväestön omien yhteisöjen toimintatapoihin ja toimintavalmiuksiin. Toissijaisesti tarjotaan tukea aikuisten henkilökohtaisten päihteidenkäyttöön liittyvissä muutosprosesseissa, havahdutetaan pohtimaan omaa päihteidenkäyttöä ja tarjotaan välineitä itsehallintaan. Toiminnan peruspilareita ovat kohderyhmänä olevien yksilöiden ja yhteisöjen omien voimavarojen hyödyntäminen (ns. Taitolaji-lähestymistapa), ratkaisukeskeisyys, kannustaminen paikalliseen vaikuttamiseen ja kumppanuus. Työpaikat muodostavat keskeisimmän toiminnan areenan aikuisten ehkäisevässä päihdetyössä. Niiden kautta on mahdollista tavoittaa sekä alkoholia kohtuullisesti käyttävä enemmistö että riskikuluttajat. Työyhteisöissä on useimmiten vakiintuneet rakenteet ja toimintamallit työturvallisuuden ja työkyvyn 14

15 ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja hyödyntämällä näitä toimintamalleja myös päihdekysymysten käsittelyssä voidaan työpaikkojen kautta vaikuttaa suuriin ihmisjoukkoihin. Yhä jatkuva työurakeskustelu julkisuudessa lisää kiinnostusta myös päihdehaittojen vähentämiseen. Lisäksi työpaikat kohtaavat usein ensimmäisenä päihteiden haitalliset vaikutukset aikuisväestössä, joten kiinnostus erityisesti varhaisen puuttumisen välineisiin on vahvaa. Toisaalta työpaikkojen kiinnostus päihdetyöhön on tutkitustikin hyvin riippuvaista yleisen talouden suhdanteista, joten edelleen jatkuvan taloudellisen epävarmuuden oloissa tämän toiminnan laajuuden arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä. Työyhteisöjen päihdevalmiuksien osalta keskeisiä ovat työpaikkojen avaintoimijoiden, joita tässä yhteydessä ovat esimiehet, henkilöstöjohto, työsuojelun vastuuhenkilöt, luottamus-henkilöt ja työterveyshuolto, tiedot, taidot ja asenteet päihdekysymyksissä. Työpaikkojen käytäntöjen kehittämisessä tärkein yksittäinen väline ovat työpaikkojen päihdeohjelmat, joiden laatimisprosessien osaaminen säilyy edelleen keskeisenä koulutuksen ja tuen kohteena. EHYT ry:n työelämän ehkäisevälle päihdetyölle keskeistä on jatkuva kumppanuus. Toimintaa toteutetaan laajassa yhteistyöverkostossa, johon kuuluvat työmarkkinajärjestöt (viestintäkanava ja työelämän asiantuntijataho), Työturvallisuuskeskus (työsuojelun asiantuntijaorganisaatio), Työterveyslaitos (työterveyden asiantuntijaorganisaatio) ja Henry ry (henkilöstöhallinnon asiantuntijaorganisaatio). Työelämän ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan HUUGO-markkinanimellä. Käytännön toimintamuotoja ovat muun muassa: työpaikkojen vastuuhenkilöiden ja työyhteisöjen koulutustoiminta sekä itse että yhteistyökumppanien järjestämissä tilaisuuksissa työyhteisöjen opastaminen esim. päihdeohjelmien laadintaan ja tukimateriaalien tuottaminen ja pitäminen tarjolla vastuuhenkilöille viestintä työpaikoille itse ja kumppanijärjestöjen kautta huugo.fi verkkosivusto. Vuonna 2015 toiminnan keskeisenä painopisteenä on laajentaa Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa toteutettavaa Päihdeneuvontapalvelu-hanketta ulottamalla neuvonta tukemaan myös työyhteisöjen toimintaa, hyödyntäen EHYT:lle kertynyttä kokemusta työelämän ehkäisevästä päihdetyöstä. Toisena painopisteena työelämätyössä kehitetään ja vahvistetaan viestintää, kumppanuuksia ja verkostoja (ml. yhteistyön kehittäminen työterveyshuoltoa ja työikäisille päihdehoitoa tarjoavien tahojen kanssa). EHYT Teema lehdestä julkaistaan työelämä-aiheinen numero. Työyhteisöjen lisäksi aikuisväestön päihteidenkäyttöön vaikutetaan Taitolaji-toiminnalla. Tavoitteena on aikuisten havahduttaminen pohtimaan omaa päihteidenkäyttöään ja tuen tarjoaminen henkilökohtaisissa päihteidenkäytön muutosprosesseissa. Toimintamuotoja ovat muun muassa:itsehallinnan tukimateriaalien tuottaminen ja levittäminen (esim. OttoMitta-mobiilisovellus, Muutoksen mahdollisuus opas, vuonna 2014 päivitetyt korkeakouluopiskelijamateriaalit), taitolaji.fi verkkosivut, tilannearviotapahtumat, joissa voi arvioituttaa päihdetilanteensa arkiympäristössä, matalan kynnyksen Cafe Taitolaji keskustelutilaisuudet muutoksen tueksi, työkykyä ja hyvinvointia tukevat Taitolaji-yhteisökoulutukset, joissa sovelletaan jäsenjärjestöpalveluna HUUGO-työn sisältöjä työttömille ja vajaatyökykyisille sekä eläkeläisjärjestöjen tukeminen päihdekysymysten käsittelyssä mm. viestinnän ja vertaisohjaajakoulutuksin. Vuonna 2015 toiminnan painopisteinä ovat tilannearviotapahtumien ja Cafe Taitolaji toiminnan jatkokehittäminen vapaaehtoisille soveltuvaksi, menetelmien levittäminen ja kouluttaminen, Taitolajiryhmätoiminnan käynnistäminen vuonna 2014 kehitetyn mallin mukaisesti, EHYT:n kouluttajaverkostoa hyödyntäen, aikuisten kohtaavaan verkkotyöhön soveltuvan työkalun kehittäminen yhdessä verkkotyön 15

16 yksikön kanssa sekä ikääntyville (noin 50+) suunnatun viestintäkampanjan toteuttaminen (yhteistyösopimukseen perustuen). EHYT ylläpitää Helsingin Diakonissalaitoksen ja Aalto-yliopiston kanssa yhteishankkeena valtakunnallista päihdeneuvontapalvelua. Päihdeneuvontapalvelu tarjoaa laadukasta ja asiantuntevaa ammattiapua ja tukea mm. päihteiden käyttäjille ja heidän omaisilleen sekä ammattilaisille päihteisiin liittyvissä asioissa. Neuvontapuhelimen numero on ja se vastaa 24 h vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Toimintaan on vuodesta 2015 alkaen haettu uutta hankeavustusta. Tavoitteena on jatkaa järjestelyä, jossa EHYT vastaa neuvontapuhelimeen virka-aikana, ja muina aikoina vastaaminen on HDL:n vastuulla. Lisäksi hankesuunnitelman mukaan EHYT:llä on keskeinen rooli palvelun laajentamisessa tukemaan myös työelämän tarpeita. Neuvontapalvelun ohella tärkeää on Mobiilivinkki-palvelun jatkuvuuden takaaminen. Yhteistyötä jatketaan eri järjestöjen kanssa sisältöjen luomisessa. Toiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat tietoa huumaus- ja lääkeaineisiin sekä niihin liittyviin haittoihin liittyen. Myös tässä työyhteisöt ovat uusi kohderyhmä. EHYT on yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa hakenut EU-rahoitusta Rauman seudulle sijoittuvaan hankkeeseen, jossa tavoitteena on rajusta rakennemuutoksesta kärsivällä paikkakunnalla olla tukemassa aikuisten työ- ja toimintakykyä on tämän hankkeen ensimmäinen vuosi, jonka aikana EHYT toteuttaa Rauman seudulla Taitolaji-tyyppistä toimintaa sekä vastaa hankkeen viestinnästä. Myöhempinä vuosina EHYT:n rooli vähenee, kun paikalliset toimijat koulutetaan käyttämään EHYT:n työmenetelmiä. Aikuisten ehkäisevää päihdetyötä toteuttavalla yksiköllä on EHYT ry:ssä poikkihallinnollinen vastuu aikuistyön menetelmien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja kouluttamisesta. 6 Pelaamisen kokonaisuus Alkoholiin, tupakkaan ja huumausaineisiin liittyvän haittojen ehkäisyn lisäksi EHYT ry pyrkii strategiansa mukaisesti myös ehkäisemään pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Myös esimerkiksi uusi ehkäisevän päihdetyön laki liittää pelihaittojen ehkäisyn osaksi päihdehaittojen ehkäiseminen kokonaisuutta. Pelihaittojen asiantuntemus on järjestössä toteutunut pitkälti digitaaliseen pelaamiseen keskittyneen Pelitaito-projektin kautta, minkä lisäksi pelihaittojen ehkäisemisen asiantuntemusta on ennen kaikkea innovaatio-ja talousjohtajalla. Vuoden 2015 toiminnassa pelaamisen kokonaisuus EHYT ry:n sisällä rakennetaan strategian edellyttämällä tavalla. EHYT ry:n toiminnassa tämä tarkoittaa tarkoittaa fiksun pelaamisen edistämistä sekä haitallisen pelaamisen ja pelihaittojen ehkäisyä. Toiminta jakautuu kahteen osaan - digipelaamiseen ja rahapelaamiseen. Digipelaamisen kokonaisuuden muodostavat vuonna 2015 Pelitaito projekti, Pelit puheeksi -projekti ja Pelaajayhteisöjen tukemisen projekti. Rahapelihaittojen ehkäisy aikuisväestön keskuudessa käynnistetään RAY:n projektiavustuksen turvin vuoden 2015 alusta. Lisäksi Pelitaito -projektin projektipäällikkö Inka Silvennoinen äitiyslomalta palatessaan vuonna 2015 sijoittuu yleisavustetun toiminnan Johto ja kehittäminen sisään erityisasiantuntijaksi ja vastaa samalla pelaamisen osalta kouluttajaverkoston toiminnasta. Resursseiltaan pelaamisen kokonaisuus on rakentumassa seuraavista osista: hankkeen johtaja (oto) innovaatio- ja talousjohtaja sekä erityissuunnittelija osana yleisavustettavaa toimintaa. Lisäksi Aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyprojektissa projektipäällikkö ja kolme projektiasiantuntijaa sekä 16

17 vuonna 2015 yhteensä kolme määräaikaista projektiasiantuntijaa Pelitaito-projektissa, Pelit puheeksi - projektissa ja Pelaajayhteisöjen tukemisen hankkeessa. 6.1 Digipelaaminen Digipelaaminen ei ole ongelmatonta: pelaamiseen saattaa kulua liikaa aikaa tai rahaa, tai pelaamistilanteisiin saattaa liittyä kiusaamista tai muuta epäasiallista kohtelua. Rahapelien ja digipelien välinen erotteleva rajan hämärtyessä pelikuluttaja ei välttämättä ymmärrä rahan häviämisen mahdollisuutta. Pelaaja saattaa kokea syviä häpeän ja katumuksen tunteita. Nämä eivät kuitenkaan ole automaattisia seurauksia pelaamisesta. EHYT ry:n strategia nostaa esille, että lasten ja nuorten pelaaminen ja moninaiset pelikulttuurit sisältävät paljon myös myönteisiä, lapsen kehitystä tukevia piirteitä Pelitaito-projekti Projekti oli alun perin suunniteltu päättyväksi huhtikuussa vuonna Projektista on siirtynyt työntekijä OKM:n rahoittamaan Pelit Puheeksi -projektiin Tämän siirtymän sekä projektipäällikön vanhempainvapaajärjestelyiden ansiosta on yksi projektityöntekijä ollut mahdollista kiinnittää projektin tuotosten levittämiseen vuoden 2015 asti Pelit Puheeksi -projekti Projekti on saanut vuonna 2014 päätöksen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä euron avustuksen. Projektissa viedään varhaiskasvatuksen ammattilaisten pariin Pelitaito-projektissa tuotettua tietoa ja edistetään siten pelaamisen ymmärrystä ja ehkäistään pelaamisen haittoja. Lokakuussa 2014 käynnistynyt hanke päättyy syyskuun lopussa 2015 ellei sitä ennen ole saatu päätöstä jatkorahoituksesta. Projektista on laadittu laajempi erillinen projektisuunnitelma Pelaajayhteisöjen tukeminen Wihuri-säätiöltä on haettu euroa avustusta pelaajayhteisöjen tukemiseen fiksun pelaamisen edistämiseen sekä pelihaittojen ehkäisyyn. Päätös saadaan lokakuussa Projektista on olemassa laajempi erillinen projektisuunnitelma. 6.2 Rahapelaaminen Pelitaito 2 - aikuisten rahapelihaittojen ehkäisy Projektista on tehty erillinen projektisuunnitelma ja hakemus RAY:lle toukokuussa Aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn on haettu avustusta e viisivuotiseen projektiin. Projektissa luodaan uusia sekä kehitetään olemassa olevia ehkäisevän työn välineitä ja toimintamalleja aikuisväestön rahapelihaittojen ehkäisyyn suomalaisessa yhteiskunnassa. Rahapelihaittojen ehkäisy saatetaan projektin myötä osaksi ehkäisevän päihdetyön kansalaisjärjestörakenteita ja -toimintaa. Projektiin palkataan projektipäällikkö ja kolme projektiasiantuntijaa. Projekti ehkäisee aikuisväestölle ongelmallisesta rahapelaamisesta koituvia haittoja Suomessa. Ongelmallista rahapelaamista lähestytään projektissa pragmaattisesti haittojen vähentämisen ja ehkäisyn näkökulmasta. Haittoja ehkäistään yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n alueellisesti kattavaa ja monipuolista kokemusta ehkäisevästä päihdetyöstä hyödynnetään ja sovelletaan projektissa rahapelihaittojen ehkäisyyn. 17

18 Projektin päätavoite on Aikuisväestön rahapelihaittojen ehkäiseminen ja pelihaittoja ehkäisevän työn saattaminen osaksi ehkäisevän päihdetyön rakenteita Suomessa Päätavoitetta tukevat osatavoitteet ovat Työelämään sopivien rahapelihaittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittäminen Rahapelihaittojen ehkäiseminen kansalaisjärjestötoimintaa kehittämällä Aikuisväestön kohtaamistapojen löytäminen verkossa ja kasvokkain rahapelihaitta-asioissa Projekti tarjoaa mahdollisuuksia itsehallintaan ja toimii promotiivisesti: toiminta on yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistamista sekä mahdollisuuksien luomista omasta ja ympäristön terveydestä huolehtimiseen. Keskeistä on edistää hyvinvointia ja vahvistaa haitoilta suojaavia tekijöitä jo ennen ongelmien syntyä. Projektissa korostetaan yhteisön voimavaroja mahdollisten ongelmien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. Projektista on tehty laajempi erillinen projektisuunnitelma. Projektissa hyödynnetään EHYT ry:llä jo valmiina olemassa olevia yhteistyökumppaneita ja verkostoja: EHYT ry:n yhteistyöverkostot kuten Ehkäisevän päihdetyön verkosto, kohtaamispaikkaverkosto, Elokolot, jäsenjärjestöt, työelämän toimijat, tarkastusammattilaiset, eläkeläisjärjestöt, mielenterveysjärjestöt, rahapelihaittatoimijat, terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vakiintuneiden kumppaneiden lisäksi yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Takuu-Säätiö. Projektissa selvitetään mahdollisuutta yhteistyöhön opiskelijajärjestöjen, oppilaitosten sekä opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden kanssa esimerkiksi riskiammattialojen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä saatetaan tehdä myös pelialan toimijoiden kanssa. Yhteistyössä voidaan esimerkiksi kehittää ehkäisevän työn applikaatioita ongelmapelaamisen riskien tunnistamiseksi tai oman pelaamisen seuraamiseksi. 7 Päihdeasiamiestoiminta RAY:n rahoittama valtakunnallinen päihdeasiamiestoiminta on ollut sijoitettuna A-Kiltojen Liitto ry:en vuodesta 1996 mutta toiminta siirtyy Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle vuoden 2015 alusta. Toiminnan siirrosta on laadittu sopimus osapuolten välille. Rahoittajalla ei ole ollut mitään siirtoa vastaan. Päihdeasiamiestoiminta on järjestöpohjaista edunvalvontaa. Tavoitteena on vaikuttaa päihdepalvelujen asiakkaan asemaan muuttuvassa toimintaympäristössä siten, että perus- ja muut lakisääteiset oikeudet ja etuudet toteutuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti. Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä jäämistä tarvitsemiensa palvelujen ulkopuolelle ja estää väliinputoamistilanteita. Päihdeasiamiestoiminta täydentää ja tukee olemassa olevia palveluja ja lakisääteistä potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa. Valtakunnallisesti toimiva päihdeasiamies on palvelujen järjestäjistä kunnista/ sote-alueista ja palvelujen tuottajista riippumaton. Palvelut ovat kaikille niitä tarvitseville avoimia ja maksuttomia. Asiakastyö Päihdeasiamiestoiminnan edunvalvonnan kohderyhmänä ovat päihdehoitoon ja -kuntoutukseen hakeutuvat henkilöt, joilla on ongelmia hoitoon pääsyssä omassa kunnassa/ sote-alueella (palvelujen väliinputoajat), kohtelussa sekä kuntoutuksen aikaisessa sosiaaliturvassa. Lisäksi kohderyhmänä ovat myös läheiset sekä muut asiakkaan asiaa ajavat päihdetoimijat. Keinoina edunvalvonnassa yksilötasolla on antaa oikeudellista asiantuntija-apua neuvonnan ja ohjauksen kautta puhelimitse, sähköpostilla ja tarvittaessa asiakaskäynneillä. Samalla tuetaan myös asiakkaan 18

19 omatoimisuutta asioidensa hoitamisessa. Tarvittaessa käytetään jälkikäteisiä oikeusturvakeinoja kuten valituksia, muistutuksia ja kanteluja. Muu vaikuttamistyö Keinoina edunvalvonnassa yhteisötasolla on ulospäin suuntautuva vaikuttamis- ja tiedotustoiminta. Vierailuilla hoito- ja kuntoutuspaikoissa selvitetään asiakkaiden oikeuksien loukkauksia ja järjestetään asiakas- ja työntekijätapaamisia. Vaikuttamistoiminnalla pyritään kehittämään viranomaiskäytäntöjä paremmin kohderyhmän tarpeet huomioonottavaksi asiakaslähtöisesti. Lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttamalla ja niiden toteutumisen seuraamisella mm päihdehuoltolain uudistaminen ja laki ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä, eri hankkeita kommentoimalla asiakasnäkökulmasta ja osallistumalla työryhmiin pyritään tuomaan esille asiakkaan oikeuksia laajemminkin ja ennaltaehkäisemään asiakkaan oikeusturvan loukkauksia. Tiedotustoiminnalla pyritään edistämään kohderyhmän edunvalvontaa mm kirjoittamalla ja luennoimalla asiakkaan oikeuksista eri tilaisuuksissa. Kouluttamalla ja konsultoimalla eri yhteistyö- ja muita intressitahoja pyritään parantamaan asiakkaan asemaa. Tiedottamista jatketaan kotisivuja päivittämällä sekä jakamalla esitteitä vierailujen ja eri tilaisuuksien yhteydessä. Yhteistyösuhteet ja toiminnan kehittäminen Yhteistyötä jatketaan eri viranomaisten, Rayn, muiden päihdejärjestöjen ja -toimijoiden sekä asiamiesten kanssa. Toiminnan siirtyessä Ehytiin edunvalvontatoimintaa kehitetään Ehytin organisaatiossa ja järjestöverkostoissa, joihin luodaan alueellisia ulottuvuuksia ja vaikuttamiskanavia. Erityisesti yhteistyö päihdeneuvontapalvelun kanssa lisää vaikuttavuutta asiakkaan oikeuksien toteutumisessa. Myös some- ja muita viestintävälineitä kehitetään asiakkaiden tavoittamiseen ja muuhun kohderyhmäkohtaamiseen. Toiminnan siirryttyä EHYT:n sisään laaditaan kolmivuotinen kehityssuunnitelma, joka toteutetaan nykyisen avustuksen puitteissa. Kehittämisen ja toiminnan alueita perustyön lisäksi ovat: 1. Toiminnan kiinnittäminen osaksi EHYT ry:n toiminnan kokonaisuutta. Kehitetään toimintaa EHYT organisaatiossa (kohtaamispaikkaverkosto sekä jäsenjärjestöt) ja Järjestöverkostoissa. 2. Alueellisten vaikuttamiskanavien ja -verkostojen kehittäminen. 3. Palveluiden organisoitumisen seuraaminen Sote-alueilla ja toiminta niissä. 4. Lisätään tietoisuutta asiakkaan oikeuksista ja päihdeasiamiestoiminnasta sekä viestintävälineitä asiakkaiden tavoittamiseen 5. Yhteistyö viranomaisten ja RAY:n sekä muiden järjestöjen ja asiamiesten kanssa. 6. Yhteistyö päihdeneuvontapalvelun kanssa. 7. Lainsäädäntöhankkeiden seuraaminen ja sisältöön vaikuttaminen - Päihdehuoltolaki, Mielenterveyslaki uudistus hallitusohjelmassa, tahdon vastaisen hoidon säädösmuutokset. Sosiaalihuoltolaki ja asiakkaan itsemääräämisoikeus sekä laki ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä. Päihdeasiamies sijoittuu EHYT ry:n organisaatiossa innovaatio- ja talousjohtajan ohjaukseen. Päihdepalvelukoordinaattorin rekrytointi käynnistyy päihdeasiamiehen siirryttyä EHYT ry:hyn. (koordinaattorin määräaikaisuus päättyy vuoden 2014 lopussa). 8 Hallinto EHYT ry on kansalais- ja asiantuntijajärjestö, joka toiminnassaan yhdistää jäsenyhdistysten vapaaehtoisverkoston ja palkatun henkilöstön voiman edistämään haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria. Järjestön hallinnon keskeisiä elementtejä ovat hyvä vuorovaikutus luottamushallinnon, 19

20 johdon ja työntekijöiden välillä, toimiva jäsenjärjestöyhteistyö, asiantunteva ja tehokas taloushallinto ja taloudenpito sekä kehittämistä ja tuloksellista työskentelyä tukeva suunnittelu, johtaminen, seuranta ja raportointi. Strategiansa mukaisesti EHYT ry haluaa olla yksi Suomen parhaista työpaikoista. 8.1 Johtaminen ja kehittäminen Johtamisen kehittämistä jatketaan osana Suomen paras työpaikka hanketta. Keskeistä on edelleen johtamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja ehytläisen johtamiskulttuurin kehittäminen ulkopuolisen johdon valmentajan tuella. Suomen Paras työpaikka hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä Diacorin kanssa, joka tuottaa myös EHYT ry:n työterveyspalvelut keskustoimiston osalta. EHYT ry:n koko toiminnan painopisteenä vuonna 2015 ovat innovaatiot ja volyymin kasvattaminen. Keskeisiä kehittämisteemoja ovat strategian jalkauttaminen, viestinnän kehittäminen, kouluttajaverkoston rakentaminen, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, seurannan ja arvioinnin kehittäminen sekä kuntayhteistyön laajentaminen ja kehittäminen. Yksiköissä ja osastoilla tapahtuvaa kehittämistyötä tukevat laajennettu johtoryhmä sekä yhteisinä kehittämisresursseina erityisesti innovaatiojohtaja ja johtava erityisasiantuntija sekä erityisesti pelaamiseen liittyvänä asiantuntijaresurssina erityissuunnittelija. 8.2 Henkilöstö EHYT ry:n henkilöstö kasvaa uusien hankkeiden ja päihdeasiamiestoiminnan EHYT ry:lle siirtymisen myötä hallitusti. Henkilöstön kokonaismäärä on noin 70 henkilöä, joista noin 55 työskentelee Helsingissä ja noin 15 alueilla. Strategiansa mukaisesti EHYT ry haluaa olla yksi Suomen parhaita työpaikkoja. Tähän pyritään kehittämällä mm. johtamista, sisäistä viestintää ja talon toimintakäytäntöjä sekä huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä mm. laadukkaan työterveyshuollon ja työhyvinvointia tukevan toiminnan kautta. Työhyvinvoinnin edistämiseen varataan erillinen määräraha, jonka käyttöä hallinnoi yksiköiden edustajista koottu tyhy-ryhmä. Henkilöstön kouluttaminen on tärkeässä asemassa EHYT ry:ssä. Keskeisen osan henkilöstökoulutusta muodostavat EHYT ry:n ja EPT-verkoston järjestämät Päihdepäivät, jotka muodostavat paitsi alan suurimpana asiantuntijatapaamisena, toimivat myös sisäisen koulutuksen roolissa. Vuonna 2012 tehty työhyvinvointikysely uusitaan keväällä Innovaatiotoiminta - EHYT Kehittämissalkku Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kehittää työtään monin eri tavoin. Tätä tehdään perustyön sisällä toimintarahoituksella tai erillisillä kokeilu- ja kehittämisavustuksilla. Vuoden 2015 aikana EHYT käynnistää kehittämistyön ja ideoinnin eli Innovaatiotoiminnan suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin uuden toimintakäytännön. Tavoitteena on pystyä johtamaan EHYT toimintaa paremmin ja suuntaamaan sen kehittämistyötä strategisesti tärkeimpiin kohteisiin pitkällä aikavälillä. Erityisesti perustyön sisällä tehtävä kehittämistoiminta on päärahoittajamme RAY:n mukaan jäänyt laajemmin järjestökentässä muun raportoinnin varjoon. EHYT on koonnut tämän toimintasuunnitelman liitteeksi kunkin avustettavan kokonaisuuden ilmoittamat kehittämiskohteet, jotta voidaan jo nyt esittää että kehittämistyötä tehdään myös perusrahoituksen sisällä 20