LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

Transkriptio

1 LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous,

2 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö = toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Onnistuakseen ehkäisevä päihdetyö vaatii rakenteita, johtamista, resursointia, osaamista ja suunnitelmallista yhteistyötä (koordinointia) eri toimijoiden kesken, koska sekä terveyden edistämistyössä yleensä että ehkäisevässä päihdetyössäkin toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia on monella taholla: äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastuksissa, yritysten toimintatavoissa ja näille raameja asettavissa politiikoissa. 2

3 Taustaa Ehkäisevän päihdetyön järjestämisen kokonaistilannetta on viimeksi arvioitu valtakunnallisen Ehkäisevän päihdetyön rakenteet selvityksen yhteydessä. Selvityksessä kartoitettiin kolmea ehkäisevän päihdetyön suositusten (THL) mukaista perusrakennetta; kuntaan nimettyä yhdyshenkilöä, kunnassa toimivaa moniammatillista päihdetyöryhmää, sekä ajantasaista päihde- tai päihde ja mielenterveysstrategiaa Kartoitus liittyi raittiustyölain mukaiseen aluehallintovirastojen tehtävään, jossa sille on määritelty ehkäisevän päihdetyön yleinen johto, ohjaus, seuranta ja valvonta alueellaan. 3

4 Taustaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialuekohtaisen selvityksen tulosten mukaan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toimi joko kunnallisena tai seudullisena/ylikunnallisena 83%:ssa (53/64) eteläsuomalaisista kunnista. Moniammatilliset päihdetyöryhmät toimivat 66 %:ssa (42/64) kunnista. Suuressa osassa kuntia työryhmä oli usean kunnan yhteinen. Kaikissa kunnissa työryhmää ei oltu virallisesti nimitetty, vaan se toimi epävirallisena tiiminä. Päihdestrategia ja yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrategia oli laadittu 64%:ssa (41/64) ja strategia oli valmistumassa 9%:ssa (6/64) Etelä-Suomen kunnista. Puolestaan 25%:ssa (16/64) alueen kunnista ei ollut ajantasaista päihde- tai yhdistettyä päihde- ja mielenterveysstrategiaa. 4

5 Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden uudistus: TAUSTA Hallitusohjelma 2011 / 2014: Tehostetaan toimia alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Rakennepoliittinen ohjelma 2013 ( STM:n toimenpide): - Alkoholilaki ja raittiustyölaki uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. - Uudistetaan alkoholiohjelma koordinoimaan uuden alkoholilainsäädännön, kuntien ehkäisevän päihdetyön ja hoidon sekä muiden kumppanien toimintaa. 5

6 Jatkuu.. Toteuma - Alkoholilain uudistus siirtyi tälle hallituskaudelle - Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä hyväksyttiin maaliskuussa 2015 ja tulee voimaan Alkoholiohjelma uudistuu ja laajenee Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaksi lain toimeenpanon tueksi. 6

7 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ( 523/2015) Aika päivittää nykyinen raittiustyölaki: nykyaikainen ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaisempaa sekä sisällöiltään että toiminnoiltaan kuin perinteinen raittiustyö. Laki koskee alkoholin, tupakkatuotteiden sekä huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa kulutettavien aineiden käyttöön ( ml. Lääkkeiden väärinkäyttö) sekä rahapelaamiseen liittyviä haittoja. EPT-lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasaarvoa: Varmistamalla ehkäisevän työn toimintaedellytykset koko maassa, sekä Tukemalla erityisesti kunnissa tehtävän työn kehittämistä ja tehostamista. 7

8 Mitä uutta lakitasolla? Rahapelaamisen sisällyttäminen ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen STM-THL-Avit-Kunnat ohjausketjun vahvistaminen Haitat muille kuin käyttäjälle itselleen näkökulma toimiviksi todettujen käytäntöjen rinnalla ( läheiset, muut ihmiset, yhteiskunta) Paikallistasolla yhteistyövelvoite elinkeinon, valvonnan ja poliisin kanssa: saatavuuden sääntelyn toimien nostaminen kysynnän ehkäisyn rinnalle 8

9 Kysynnän ja tarjonnan ehkäisy 9

10 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/ Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 2. Tässä laissa tarkoitetaan: 1) päihteellä alkoholipitoisia aineita, huumausaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääkkeitä ja muita aineita; 2)ehkäisevällä päihdetyöllä toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Mitä tässä laissa säädetään päihteistä, koskee myös tupakkatuotteita ja rahapelaamista. 3. Ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin. 4. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa ehkäisevää päihdetyötä koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. 10

11 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/ Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä; 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/ 2010) 11 ja 12 :ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. 6. Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla. 7. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Tällä lailla kumotaan raittiustyölaki (828/1982). 11

12 Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kuusi painopistettä Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos 1. EPT:n valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa 2. Haitoista on riittävästi tutkittuun tietoon perustuvaa viestintää yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi 3. Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tarjotaan tukea varhaisessa vaiheessa 4. Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä 12

13 Jatkuu.. 5. Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti 6. Ammattilaisilla on riittävästi EPT-osaamista * Näihin liittyen kehittämiskohteet: 1) Mitä jo tehtävää toimintaa on tehostettava? 2) Mitä toimintaa tulisi käynnistää? 13

14 (Seutu)lupalausunto miksi? Alkoholihaitat vaikuttavat asuinalueen asukkaiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Asukkailla tulee siksi olla mahdollisuus osallistua haittoja ehkäisevään ja vähentävään työhön. Hämeenlinnan seudulla on kehitetty alkoholilupien lausuntokäytäntö ( ns. seutulupalausunto), joka antaa asukkaille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä käsittelyyn tulevista lupa-anomuksista. 14

15 Lausuntokäytännön edut Eri viranomaisten ( alkoholihallinto, poliisi, kunta) yhteistyö alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä lisääntyy. Yhteistyö viranomaisten ja seudun asukkaiden kanssa lisää elinkeinonharjoittajien tietoisuutta omasta vastuustaan alkoholilain noudattamisessa. Toiminta PAKKA-toimintamallin rinnalla Alkoholitarkastajan ja kuntien ehkäisevän päihdetyön yhteistoiminta säännöllistyi ( yhteiset kokoukset) 15

16 KIITOS!