Toimintasuunnitelma (Vuoden 2016 alussa tästä toimintasuunnitelmasta. vielä lopullinen, tarkennettu versio).

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2016 (Vuoden 2016 alussa tästä toimintasuunnitelmasta tehdään vielä lopullinen, tarkennettu versio).

2 Sisällys 1 EHYT ry:n toiminta Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen Alue- ja järjestötyön osasto Aluetyön yksikkö Järjestöyksikkö Koulutyö Kannabis-hanke Koordinaatio ånni-hanke MIPA-hanke Verkko- ja aikuistyö osasto Verkkotyön yksikkö Aikuistyön yksikkö Pelaamisen kokonaisuus Pelit puheeksi -projekti Paikallisia pelaajayhteisöjä tukeva hanke Arpa-projekti Päihdeasiamiestoiminta Hallinto Johtaminen ja kehittäminen Henkilöstö Innovaatiotoiminta - EHYT Kehittämissalkku Talous Luottamushallinto Kansainvälinen yhteistyö Arviointi

3 1 EHYT ry:n toiminta Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. EHYT ry haluaa toiminnallaan edistää haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria. EHYT ry toimii niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan tasolla. Yksilötasolla EHYT ry tekee ehkäisevää päihdetyötä esimerkiksi koulujen oppitunneilla, vanhempainilloissa, kohtaamispaikoissa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Toiminnan tärkeä painopiste on myös erilaisissa ammattilaisverkostoissa, joissa tavoitteena on tukea eri alojen ammattilaisten mahdollisuuksia toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi omissa rooleissaan. Yhteisötasolla kumppanina ovat esimerkiksi koulut ja oppilaitokset, työyhteisöt tai toiset järjestöt. Yhteiskuntatasolla EHYT ry pyrkii vaikuttamaan ajankohtaisiin lainsäädäntö- tai strategiahankkeisiin. EHYT ry on myös aktiivisena toimijana mukana uudessa ns. EPT-ohjelmassa. Tärkeä osa järjestön työtä on yhteistyö ehkäisevän päihdetyön verkostossa ja sen koordinaattorina samoin kuin alueellisten yhteistyöverkostojen rakentaminen ja koordinointi. Viestintä ja vaikuttamistyö ovat edelleen keskeisiä kehittämiskohteita järjestön toiminnassa. Strategiakauden strategiset linjaukset ovat: yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen vaikutamme ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun vahvistamme alueellista ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä koordinaatiomme tuella vaikuttavampaa toimintaa. Strategian ohella EHYT ry:n toimintaa ohjaa myös strategian pohjalta laadittu pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma vuosille Vuoden 2016 toiminnan painopisteitä ovat: seurannan ja arvioinnin kehittäminen toiminnan volyymin ja tuloksellisuuden vahvistaminen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja edistäminen Nämä toiminnan painopisteet tarkoittavat, että toimintaa suunniteltaessa ja toimintasuunnitelmaa toteutettaessa EHYT ry:n kaikkea toimintaa tarkastellaan kriittisesti ja kehittämishakuisesti, strategiaan peilaten. Kehittämistyö tuodaan yhä vahvemmin perustoiminnan sisään sen sijaan, että kehittämistä tehtäisiin ennen kaikkea projektimuotoisesti. Vakiintuneessa toiminnassa arvioitavana on mm. eri menetelmiin ja sisältöihin liittyvät kehittämistarpeet sekä uudet toimintaideat ja kumppanuudet. EHYT ry pyrkii kasvattamaan toimintansa volyymiä muiden muassa laajentamalla edelleen verkostoyhteistyötä sekä kehittämällä toimintansa monistettavuutta. Tämä mahdollistuu luomalla laadukkaita toimintamalleja, yhteistyömuotoja ja aineistoja eri ammattilaisryhmien, jäsenyhdistysten ja muiden vapaaehtoistoimijoiden tarpeisiin. Tavoitteiden kiteyttämisessä sekä tulosten ja vaikutusten arvioinnissa jatketaan syyskaudella 2015 käynnistynyttä systemaattista kehittämistyötä. 3

4 1.1 Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen EHYT ry vaikuttaa suomalaiseen päihdekulttuuriin ja politiikkaan monella tasolla: lainsäädännön ja ohjelmatyön kautta, tukemalla yhteisöjä ja tekemällä suoraan eri väestöryhmiin suunnattua tiedotus- ja valistustyötä. EHYT ry:n viestinnän tehtävänä on vähentää päihde- ja pelihaittoja tarjoamalla tukea, oivalluksia ja tietoa niin päättäjille, ammattilaisille kuin tavallisille ihmisille. Päättäjille viestintä tarjoaa luotettavaa tietoutta terveys- ja talousnäkökulmien huomioimiseen lainsäädäntöä ja rakenteita luotaessa. Kuluttajille ja ammattiosaajille EHYT ry viestii tiedon ja menetelmien olemassaolosta ja hyödyistä sekä tarjoaa apua myös yksilötason päihteidenhallintaan. Vuonna 2016 keskeisiä vaikuttamistyöhön liittyviä prosesseja ovat käynnistyvä alkoholilain kokonaisuudistus, voimaan tulleen ehkäisevän päihdetyön lain toimeenpano kunnissa, uusi EPT-ohjelma sekä esimerkiksi uusi tupakkalaki. Myös EU-tasolla tapahtuva valmistelu EU:n uudeksi alkoholistrategiaksi liittyy olennaisesti myös kansalliseen julkiseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. Alkoholilain kokonaisuudistus keskeytyi viime hallituskaudella ja sitä on tarkoitus jatkaa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan ota kantaa uudistuksen lähtökohtiin, mikä sisältää merkittäviä riskejä pitkäjänteisten haittoja vähentävän alkoholipolitiikan jatkuvuudelle. Ehkäisevän päihdetyön lain toimeenpanoon on tärkeää kyetä vaikuttamaan niin, että kunnissa nähtäisiin päihdehaittojen ehkäisy ennen kaikkea hyvinvointi-investointina kuluerän sijaan. Muussa tapauksessa on vaarana, että taloudellisen taantuman ja leikkausten oloissa uusi laki jää kunnissa vähälle huomiolle. Alkoholiohjelman korvaava ehkäisevän päihdetyön ohjelma voi tukea monipuolista päihdehaittojen ehkäisyä, mutta voi myös jäädä kosmeettiseksi. Tärkeä viestinnän organisointiin liittyvä kehittämisalue 2016 on EHYT ry:n vapaaehtoistoimijoiden kiinnittäminen tiiviimmin EHYT ry:n vaikuttamisviestintään, ja mm. koulutuksen, tukimateriaalien ja neuvonnan tarjoaminen vapaaehtoisverkostolle erityyppisen viestinnän toteutukseen. Vapaaehtoisia tuetaan ja rohkaistaan muiden muassa aktiiviseen osallistumiseen sosiaalisessa mediassa ja mielipidekirjoitusten kautta. Tavoite 1. Aikuisväestö havahtuu päihteidenkäytön tarkasteluun ja hallintaan. EHYT ry pyrkii havahduttamaan aikuisväestöä päihteidenkäytön kriittiseen tarkasteluun ja hallintoon tuomalla esille mm. päihde- ja pelikulttuurin ongelmakohtia ja kehittämistarpeita sekä tutkimustietoa päihteiden ja pelaamiseen liittyvistä haittavaikutuksista yksilö-, yhteisö- ja koko yhteiskunnan tasolla. Pyrkimyksenä on edistää tietoisuutta päihdehaitoista ja niiden ehkäisemisestä ja sitä kautta edistää päihde- ja pelikulttuurin muutosta haitattomampaan suuntaan. Keskeisiä keinoja ovat aktiivinen mediatiedottaminen, keskustelun herättäminen eri sosiaalisen median kanavissa, kampanjat (osallistuminen mm. Tipattoman tammikuun ja EPT-viikon kampanjointiin sekä muihin järjestöverkostojen yhteisiin kampanjoihin). Viestinnässä tuodaan esille myös päihdekulttuureiden erityispiirteitä eri maissa ja myös kansainvälisiä trendejä päihdehaittojen vähentämisessä. Tavoite 2. Päihde- ja pelihaitat nousevat julkisen keskustelun ja päätöksenteon asialistalle Strategisen painopisteensäkin mukaisesti EHYT ry vaikuttaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erityisesti alkoholikysymyksistä on viime vuosina käyty hyvin tunteikasta julkista kes- 4

5 kustelua, jossa keskeisinä näkökohtina ovat olleet normien purkaminen, holhouksen vähentäminen ja alkoholialojen toimintaedellytysten vahvistaminen. Keskiöön nousevat usein elinkeinoelämän näkökulmat, laadultaan kyseenalaiset tutkimukset ja hyvässä tarkoituksessa tehdyt avaukset turhaksi koetun sääntelyn purkamisesta. Tämä näkyy esimerkiksi mietojen viinien vapauttamisesta käytävässä keskustelussa. Alkoholihaitat ja niiden merkitys kansantaloudelle ja terveydelle unohtuvat helposti. Alkaneella hallituskaudella päihdehaittojen kustannusten vähentäminen ei ole noussut talouden tasapainottamisen keinoksi. On tärkeää, että sekä suurta yleisöä että päättäjiä muistutetaan päihdehaittojen merkityksestä yhteiskunnalle sekä tietoperustaisen päätöksenteon tärkeydestä. Näistä muotoutuu helposti päihdekysymysten yhteiskunnallinen asialista, mikäli rinnalle ei nosteta haittoihin liittyvää faktatietoa ja näkökulmia. Julkiseen keskusteluun päihdehaittoja nostetaan aktiivisella mediatiedottamiselle, sosiaalisen median eri areenoiden kautta sekä muiden muassa johdon ja asiantuntijoiden julkisten esiintymisen ja haastatteluiden kautta. Vuonna 2016 käynnistyy jäsenyhdistysten vapaaehtoisten viestintäverkosto, joka omalla toiminnallaan edistää alueellista, paikallista ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa julkista keskustelua ja yhteydenpitoa paikallisiin mielipidevaikuttajiin ja päätöksentekijöihin. Päättäjiin ja mediatoimijoihin suuntautuva viestintä käsittää tapaamisia, tausta-aineistoja, asiantuntijapuheenvuoroja, osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin jne. Tavoite 3. Päätöksentekijät ovat tietoisia päihdehaittojen merkityksestä kansanterveydelle ja taloudelle Hallituskaudella on käynnissä prosesseja, joilla on suora vaikutus päihdehaittoihin (alkoholi- ja tupakkalaki, ept-lain toimeenpano, ept-ohjelma). Lisäksi erilaisilla muilla yhteiskunnallisilla päätöksillä voi olla päihdehaittoja lisääviä tai vähentäviä vaikutuksia. EHYT ry tuo esille tietoperustaisen päätöksenteon merkitystä ja pyrkii omilla toimillaan turvaamaan sen, että päätöksentekijät ovat tietoisia päihdehaittojen merkityksestä kansanterveydelle ja taloudelle. Näin halutaan turvata, että valmisteluprosesseissa ymmärretään ja tunnistetaan tehtävien päätösten seuraukset päihdehaittojen näkökulmasta. Tätä kautta voidaan osaltaan varmistaa se, että alkoholipolitiikan lähtökohtana on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ehkäisevän päihdetyön lain täytäntöönpano ja ept-ohjelma etenevät ja uusi tupakkalaki tukee tupakkahaittojen vähentämistä ja SavutonSuomi-tavoitetta. Päättäjäviestinnän tueksi tuotetaan julkaisuja ja tausta-aineistoja, joiden lähtökohtana ovat muiden muassa WHO:n ja OECD:n raportit sekä THL:n tuottama tutkimustieto. Päättäjäviestintä koostuu muiden muassa päättäjätapaamisista, tilaisuuksista ja tapahtumista (itse järjestetyt ja/tai osallistuminen muiden järjestämiin tapahtumiin kuulemistilaisuudet, lausunnot ja sähköpostiyhteydenotot. Tärkeitä vaikuttamistapahtumia ovat muiden muassa Päihdepäivät sekä SuomiAreena, jossa EHYT ry järjestää oman keskustelutilaisuuden. Tavoite 4. Päihde- ja pelihaitoista sekä niiden ehkäisemisestä ja vähentämisestä on saatavilla tietoa. EHYT ry tuottaa ja julkaisee erilaisia aineistoja ja materiaaleja päihde- ja pelihaitoista sekä niiden ehkäisemisestä ja vähentämisestä tukemaan eri alojen ammattilaisten työtä mutta myös esimerkiksi yksilötason päihteiden käytön hallintaa. 5

6 Yksi keskeinen kanava tämän tiedon julkaisemiseen ja levittämiseen ovat EHYT ry:n vast ikään uudistetut verkkosivut. Sivut toimivat sekä tietovarastona että myös aktiivisen viestinnän välineenä. Sivuilla tapahtuva uutisointi tukee osaltaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa viestintää. EHYT Järjestö lehti ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa minkä lisäksi jäsenyhdistyksille ja sidosryhmille tuotetaan Tsemppaajat-uutiskirje. EHYT Teema julkaisu ilmestyy vuoden aikana 3-4 kertaa. Suunniteltuja teemoja ovat sosiaalinen media, rahapelaaminen ja monikulttuurisuus, minkä lisäksi varaudutaan reagoimaan mahdolliseen ajankohtaiseen keskusteluun. Muita tiedon välittämisen kanavia ovat muiden muassa erilaiset asiantuntijapuheenvuorot sekä ajankohtaisiin kysymyksiin liittyvät seminaarit tai keskustelutilaisuudet. Tavoite 5. EHYT ry:n hankkeet ja eri toiminnot saavat asiantuntevaa ja laadukasta viestinnällistä tukea omien tavoitteidensa edistämiseen. Viestintä on tärkeä tukitoimi EHYT ry:n hankkeiden ja eri toimintojen tavoitteiden saavuttamiselle. Näiden viestintää suunnitellaan EHYT ry:n viestintäyksikön ja hankkeen/toiminnon yhteistyössä. 2 Alue- ja järjestötyön osasto Osasto toteuttaa ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä ammattilaisten, vapaaehtoisten ja muiden kumppaneiden kanssa sekä tukee kohtaamispaikka- ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Osasto vahvistaa alueellista ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä strategian linjaamalla tavalla. Alue- ja järjestötyön osasto jakautuu kahteen yksikköön. Henkilöstöä on 12 toimipisteessä eri puolilla maata. Neljä aluekeskusta, aluetoimistot sekä Elokolo-kohtaamispaikat ovat ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskittymiä, jotka ovat alueellisesti ja paikallisesti erilaisten toimijoiden ja verkostojen hyödynnettävissä. Ne tekevät yhteistyötä ja tukevat noin 110 jäsenjärjestöämme. Vuonna 2016 kohdistamme osaamistamme erityisesti vapaaehtoistoiminnan ja nuorisotoiminnan kehittämiseen ja tukeen. Osaston työhyvinvointia edistetään kehittämällä neljää osa-aluetta: muutoksen hallinta, työn ja vapaa-ajan tasapaino, kommunikaatio ja viestintä sekä työn organisointi. 2.1 Aluetyön yksikkö Aluetyöllä on kuusi päätavoitetta. Tavoite 1. Ehkäisevän päihdetyön alueellisissa ja paikallisissa rakenteissa (kunnissa, järjestöissä, verkostoissa, hankkeissa) tunnetaan ept- ja tupakkalait sekä osataan hyödyntää eri ikäisille suunnattuja ehkäisevän päihdetyön menetelmiä yhteisöjen hyvinvointia tukien. Tämä ns. perustyö on riippuvainen kysynnästä, mutta sisältää myös proaktiivista toimintaa. Suuntaa-antava volyymi on kohtaamista. Tähän päästään, kun vastataan eri ikäryhmiä koskevan ehkäisevän päihdetyön tarpeisiin asiantuntemuksella (koulutukset, ohjaukset, neuvonta, tietopalvelu), kohtaavalla työllä (koulu- ja oppilaitosyhteistyö, varuskuntatyö), vaikuttamistyöllä viestinnällisin keinoin sekä järjestölähtöisellä PAKKA-yhteistyöllä (osallistutaan paikallisiin tarjon- 6

7 tatyöryhmiin ja ostokokeisiin yhteensä 10 paikkakunnalla). Järjestetään neljä sidosryhmätilaisuutta: Helsingissä, Rovaniemellä sekä kahdella muulla paikkakunnalla. Solmitaan viisi uutta kuntayhteistyösopimusta sekä uusitaan olemassa olevia ept -yhteistyösopimuksia. Tavoite 2. Osaajaverkostoon liittyneet ammattilaiset vahvistavat ept-osaamistaan ja hyödyntävät sitä ammatissaan. Ehkäisevän päihdetyön osaaja -koulutuksia järjestetään kaksi/aluekeskus. Erityiskohderyhminä ovat kuntien nuorisotyöntekijät. Koulutukseen osallistuvat motivoidaan verkostoon osaamista ylläpitavin toimin. Vuoden lopussa verkostossa on 125 ammattilaista. Tavoite 3. Paikallinen päihdepolitiikka sisältää järjestölähtöisen PAKKA -toiminnan elementtejä alkoholin ja tupakkatuotteiden käytön sekä rahapelaamisen vähentämiseksi. Selvänä rattiin -toimintamalli markkinoidaan osana järjestölähtöistä PAKKA -toimintaa päihtyneenä ajamisen ehkäisemiseksi neljällä paikkakunnalla. Ravintola-asiakkaille viestitään Ottomittapalvelusta ja tupakoinnin lopettamisen tuesta neljällä paikkakunnalla.lisäksi Arpa-projektin, Savuton Suomi -ohjelman ja Savuton Kunta -hankkeen sisällöt ja menetelmät ovat mukana järjestölähtöisessä PAKKA -toiminnassa. Tavoite 4. Puheeksi ottamisen taito SOTE -alan kouluttajien ja opiskelijoiden keskuudessa vahvistuu ja opiskelijat saavat ehkäisevän päihdetyön osaamista vahvistavaa työharjoittelua. Aloitetaan yhteistyö Diakonia AMK:n kanssa. Koulutetaan 2 kouluttajaa/22 AMK:a ympäri Suomen "Rohkeus ottaa päihteet puheeksi"-osaamiseen sekä järjestetään harjoittelupaikkoja yhteensä 12 SOTE-alan opiskelijalle Helsingin, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan toimipisteissä. Yhteistyö jatkuu vuoteen 2019 saakka. Tavoite 5. Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen alueellinen yhteistyö vahvistuu, vaikuttamisviestintä yhdenmukaistuu ja järjestöt tuntevat alan lainsäädännön vaatimukset. EPT -koordinaatiotoiminnan suunnitelma 2016 huomioi, että valtakunnalliset toimijat huolehtivat verkoston viestit omien aluerakenteidensa tietoon. Aluekeskuksissa tehdään koordinaatiopohjaista yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa. Nikotiinituotteiden ehkäisytyötä tekevien järjestöjen alueellista yhteistyötä kehitetään: EHYT ry ja Suomen Syöpäyhdistys järjestävät alueellisten työntekijöidensä yhteisen koulutustapahtuman. Savuton Suomi ohjelma hyödyntää näiden järjestöjen alueellista yhteistyötä viestinnässään. Tavoite 6. Ehkäisevän päihdetyön tarjontaa nuorisotyön tueksi kehitetään ja tuotteistetaan. Nuorisotyössä ammattilaisina ja vapaaehtoisina toimiville tuotetaan ehkäisevän päihdetyön koulutusta ja toimintamenetelmiä. 7

8 2.2 Järjestöyksikkö Järjestötoiminta koostuu järjestö-, vapaaehtois- ja kohtaamispaikkatoiminnan tuesta, kehittämisestä ja levittämisestä. Toiminnalla on vuonna 2016 neljä päätavoitetta. Tavoite 1: Ehkäisevän päihdetyön järjestö- ja vapaaehtoistoiminta vahvistuu ja laajenee. Toimintaan tulee mukaan uusia vapaaehtoisia. Järjestetään aluefoorumeita, alueellisia ohjausryhmiä ja koulutuksia, valtakunnallisten jäsenten tapaamisia sekä alueellisia järjestövastaanottoja/päivystyksiä. Jäsenjärjestöopas levitetään kaikkien jäsenten käyttöön. Myönnetään hakemusten perusteella toimintatukea jäsenjärjestöille. Toimintatuen haku- ja raportointiprosessi viedään verkkoon. Tuetaan NEHYT ry:n toiminnan käynnistymistä. Ohjeistetaan mahdollisuudesta toimintaryhmämäiseen toimintaan. Hankitaan uusia jäsenjärjestöjä (tavoitteena 10 uutta jäsentä). Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnan muotoja levitetään erityisesti vuonna 2015 valittujen pilottien kautta. Kehitetään ja mallinnetaan yksiköittäin uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Kehittämistyötä koordinoidaan vapaaehtoistoiminnan tiimissä. Järjestetään alueellisia koulutuksia ja tapaamisia yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoille. Levitetään vapaaehtoistoimintaa osaaja- ja kouluttajaverkostojen kautta. Rekrytoidaan uusia vapaaehtoisia. Tavoite 2: Elokolo-toimintaan osallistuvien elämänhallinta ja päihdeongelmilta suojaavat tekijät vahvistuvat. Järjestetään matalan kynnyksen ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoimintaa seitsemässä Elokolossa. Kehitetään uusia tukimuotoja (mm. ruoka-apu). Järjestetään vapaaehtoisille koulutusta ja tukea sekä vuosittainen Elokolo-yhteisleiri. Tarjotaan työ-, toiminta- ja harjoittelupaikkoja mm. pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille, opiskelijoille, yhdyskunta- ja siviilipalvelusta suorittaville. Tuetaan Elokolo-toiminnan kumppanijäsenjärjestöjä työllistämishallinnossa. Tarjotaan Elokolo-tiloja toiminnan kohderyhmiä tukeville tahoille mahdollistaen monipuolista kansalais-, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. Tavoitteena on , noin eri henkilön, käyntikertaa. Tavoite 3: Kohtaamispaikkaverkostossa ja muissa suomalaisissa kohtaamispaikoissa tunnetaan ja käytetään laajemmin ehkäisevän päihdetyön menetelmiä. Elokolo-toiminnan mallia, käsikirjaa ja materiaaleja levitetään. Kohtaamispaikkoja koulutetaan ehkäisevän päihdetyön tekemiseen ja päihteistä puheeksi ottamiseen mm. Valtakunnallisilla kohtaamispaikkapäivillä, Päihdepäivillä, Ehkäisevän työn päivillä, osaajaverkostossa, omissa koulutuksissa (vähintään 1/alue) ja verkostojen kautta. Kartoitetaan nuorten ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminnan tilannetta tekemällä pieni selvitys. Kehitetään ongelmallisen rahapelaamisen ehkäisy osaksi kohtaamispaikkatoimintaa Arpa -projektin kanssa. Aloitetaan Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön ja aikuistyön kanssa Terveydeksi! -ESR-hanke, joka tukee työttömien elämänhallintaa ja hyvinvointia. Kehitetään yksinäisyyden tunnistamista ja ehkäisyä Suomalaisten yksinäisyys -hankkeen kanssa. 8

9 Tavoite 4. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien, huono-osaisten ja päihteiden riskikäytölle altistuvien ryhmien ääni kuuluu yhteiskunnassa ja vaikuttaa vahvemmin sosiaali- ja päihdepolitiikkaan. Tehdään vaikuttamistyötä yhteistyökumppanien kanssa. Osallistutaan EAPN-verkoston toimintaan valtakunnallisella ja eurooppalaisella tasolla (vähintään kolme EU Inclusion Strategies - työryhmän kokousta). Tehdään vaikuttamisyhteistyötä eri Elokolojen kävijöiden tarpeiden mukaisesti. Osallistutaan kampanjoihin, kuten Asunnottomien yö. 3 Koulutyö Koulutyön yksikkö suunnittelee ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Tupakkatuotteisiin, alkoholiin ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän päihdetyöhön ohella koulutyöhön sisältyy Pelitaito-projektin päätyttyä myös digipelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy. Amis Arjen Ammattilaiset -hankkeen ( ) työ siirtyy vuonna 2016 yksikön vastuulle ja näin ollen toisella asteella tehtävä työ tulee vahvemmin osaksi koulutyötä. Lisäksi Smokefree - toiminnasta, joka on aikaisemmin ollut osa Suomen Syöpäyhdistyksen koordinoimaa Nuorten tupakoinnin vähentämisohjelmaa, tulee osa koulutyötä. Näin kohdennetun avustuksen taso nousee vuoteen 2015 verrattuna. Toimintamme on pääosin kaksikielistä. Syksyllä 2016 tapahtuu koulutyön koulutusmalleissa iso muutos, kun pitkään käytössä ollut Hubu -menetelmä uusitaan ja nimetään uudestaan. Tämän uudistuksen yhteydessä alakoulun koulutusmalli eriytyy yläkoulun ja toisen asteen mallista. Alakoulun luokkalaisia sekä heidän huoltajia kohdataan jatkossa Emma ja Elias avustusohjelman ånni-hankkeen Juteltaisko? - menetelmän avulla. Toimintaan sisältyy EHYT ry:n nikotiinituotteiden ja kannabiksen käytön ehkäisytyön koordinointivastuu ja asiantuntijuus. Miten puhua kannabiksesta -hanke ( ) toteutetaan terveyden edistämisen määrärahoista (THL). Koulutyön menetelmin lisätään yksilön hyvinvoinnin lisäksi entistä aktiivisemmin yhteisöjen hyvinvointia. Yhteisöjä tukemalla saadaan ehkäisevä päihdetyö nivottua rakenteisiin niin, että se on läsnä koulujen, oppilaitosten sekä kotien arjessa. Koulutyön menetelmät, koulutukset sekä opetus- ja muut materiaalit auttavat lisäämään oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien terveysosaamista ja sitä kautta edistävät haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria. Reagoimme työssämme koulujen uudistuviin opetussuunnitelmiin sekä oppimisympäristöjen muutokseen uudistamalla koulutusmallejamme ja tuottamalla sähköistä opetusmateriaalia. Digitalisoitumisen myötä materiaalit ovat kaikkien saatavilla ja myös vapaaehtoistoimijat pystyvät niitä hyödyntämään. Menetelmien ja materiaalien kehittämistä tehdään yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kouluttajaverkosto on tärkeä osa koulutyön yksikköä. Kouluttajaverkoston koko kasvaa 50 kouluttajaan. Kouluttajaverkoston kouluttajat kohtaavat oppilaita, opiskelijoita, huoltajia sekä ammattilaisia eri koulutusten välityksellä. Kouluttajaverkoston myötä työn maantieteellinen laajeneminen ja volyymin kasvu ovat mahdollisia. Tällöin myös oman henkilöstön voimavaroja voidaan keskittää kouluttajien työn tukemiseen sekä suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. 9

10 Tavoite 1. Koulu- ja oppilaitosyhteisöiden tiedot ja taidot luoda hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria kehittyvät. Ehkäisevän päihdetyön osaaminen lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla lisääntyy. Koulutetaan 3000 ammattilaista erilaisten koulutusmallien välityksellä. Koulutusmallien kehittämiseksi tehdään kohderyhmätutkimus, jolla selvitetään nuorisokulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön ja pelaamiseen. Tavoite 2. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten on helppo saada käyttöönsä päihdetietoa sähköisten materiaalien myötä. Tuotetaan ajantasaista, uutta opetussuunnitelmaa tukevaa sähköistä materiaalia ammattilaisten ja vapaaehtoisten käyttöön. Kootaan ajankohtainen ja päivittyvä sähköinen materiaali nuorten päihdeaiheisista artikkeleista ja tutkimuksista. Tavoite 3. Oppilaat ja opiskelijat saavat totuudenmukaisen ja laaja-alaisen ymmärryksen päihteistä sekä niiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Heidän terveysosaamisensa (tiedot, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus) päihdeasioissa vahvistuvat. Syksyllä 2016 otetaan yläkouluissa ja toisella asteella käyttöön uusi koulutusmalli, joka on rakennettu terveysosaamisen osa-alueiden pohjalta. Keväällä oppilaita kohdataan vanhan Hubu-mallin välityksellä. Syksyllä luokkalaisille otetaan käyttöön Emma ja Elias avustusohjelman ånni -hankkeen Juteltaisko? -malli. Kouluttajaverkoston avulla kohdattujen oppilaiden määrä kasvaa henkilöön ja koulutukset laajenevat maanlaajuiseksi. Tavoite 4. Huoltajat saavat ajantasaista tietoa päihteistä ja päihteiden käyttötrendeistä sekä valmiuksia keskustella päihdeasioista lastensa kanssa. Järjestetään kouluilla tilaisuuksia, joissa huoltajat saavat tietoa koulun nuorten päihteiden käyttötrendeistä sekä pääsevät keskustelemaan päihdeasioista sekä niihin liittyvistä ilmiöistä. Huoltajat saavat tukea kasvatustyöhönsä sekä vinkkejä päihdeasioista keskustelemiseen nuorten kanssa. Tavoitteena on kohdata 2000 huoltajaa. RAY:n hankerahaa on haettu eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille suunnattuun, tutkimustietoa hyödyntävän päihdekasvatuksen toimintamalliin ja tukimateriaaliin, jonka tuottamiseen vanhemmat osallistuvat itse. Tavoite 5. Oppilaat osaavat tunnistaa pelaamisen hyötyjä ja haittoja sekä ymmärtävät tasapainoisen suhteen pelaamisen ja muun elämän välillä. Kouluttajaverkoston kouluttajat pitävät kouluilla Pelitieto -tunteja, jotka antavat oppilaille eväitä arvioida paremmin pelaamisen vaikutusta omaan hyvinvointiin. Pelitieto- tunneilla kohdataan 4000 alakoulun oppilasta. Tavoite 6. Huoltajat saavat tietoa pelimaailmasta ja valmiuksia aktiiviseen pelikasvatukseen. Kouluttajaverkoston kouluttajat pitävät kouluilla peliaiheisia vanhempainiltoja, joissa huoltajat saavat tietoa pelikulttuurista ja mahdolliset ennakkoluulot peleihin liittyen purkautuvat. Tavoitteena on kohdata 1000 huoltajaa. 10

11 Tavoite 7. Smokefree: Koulut ja oppilaitokset saavat valmiuksia koko koulu-/oppilaitosyhteisön tupakoimattomuuden tukemiseen sekä oppilaiden/opiskelijoiden tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn. Alakoulun opettajien koulutuspakettia kehitetään pilotista saadun palautteen perusteella. Yläkoulun opettajille suunnitellaan koulutuspaketti ja järjestetään 5 koulutusta eri puolilla Suomea. Smokefree -luokkakilpailu toteutetaan yläkoulussa ja osallistujatavoite kilpailukaudelle on 1400 luokkaa. Kilpailuun osallistuville lähetetään kuukausittain materiaalia, tietoa ja tukea. Oppilaskunnille toteutetaan haastekampanja, jonka sisältöä ja markkinointia on kehitetty pilotoinnin pohjalta. Mukaan pyritään saamaan 50 oppilaskuntaa. Suuntaamalla Savuton koulu - toimintatuki erityisesti toiselle asteelle, saadaan opiskelijat suunnittelemaan oppilaitoksessaan tupakoimattomuutta ja terveitä elämäntapoja edistävä tapahtuma. Perustetaan "kummiluokka", joka kutsutaan säännöllisesti kokoon kehittämään ja arvioimaan Smokefree-toimintaa. Tuotetaan ja kootaan materiaalia eri asteiden opettajien käyttöön Smokefree-verkkosivustolle. Tavoite 8. Uusi tupakkalaki tulee tunnetuksi eri toiminta-areenoilla ja nikotiinituotteiden haitallisuuden tietämys lisääntyy. Nikotiinituotteista ja uudesta tupakkalaista laaditaan verkkosivuille tietopaketti. Kouluille ja oppilaitoksille tehdään ohjeistus siitä, miten uusi tupakkalaki tulee ottaa huomioon. Kouluttajaverkostolle ja vapaaehtoisille järjestetään yksi koulutus kummallekin ryhmälle, liittyen nikotiinituotteisiin ja uuteen tupakkalakiin. Tupakoinnin ja nikotiinituotteiden ehkäisytyötä tehdään aktiivisesti valtakunnallisissa verkostoissa (mm. Savuton Suomi 2030) ja alueellisia verkostoja tuetaan asiantuntijuudella. Myös alueellisia toimintoja (mm. PAKKA), vapaaehtoistyötä sekä työelämätyötä tuetaan heidän työssään. 3.1 Kannabis-hanke Terveyden edistämisen määrärahoista (THL) rahoitusta saava Miten puhua kannabiksesta hanke ( ) tuottaa tietoa ja mallintaa toimintatapoja kannabiksen käytön ehkäisyyn yläkouluihin ja 2. asteen oppilaitoksiin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien (Liito ry) ja Suomen Terveydenhoitajaliiton (STHL ry) kanssa. Hankkeessa koulutetaan ammattilaisia, pääkohderyhmä ovat terveystiedon opettajat ja terveydenhoitajat. Tavoite 1. Koulujen ja oppilaitosten osaaminen kannabiskysymyksissä lisääntyy ja kannabikseen liittyvä puheeksi otto osataan tehdä luonnollisella ja nuoren kasvua tukevalla tavalla. Järjestetään eri puolilla Suomea 25 koulutusta, joissa koulutetaan hankkeessa tuotetun faktapaketin sisältö, puheeksiottomenetelmä sekä vanhempainiltamalli terveystiedon opettajille, terveydenhoitajille ja muille nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Tavoite 2. Aikuisten yhtenäinen, ajantasaiseen tietoon pohjautuva viesti kannabikseen liittyvissä kysymyksissä vahvistuu. Tehdään kannabiksen ehkäisytyötä näkyväksi luennoimalla, kouluttamalla ja jakamalla asiantuntijuutta erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. Osallistutaan aktiivisesti aiheen ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun (blogit, mielipidekirjoitukset, kannanotot ym.) 11

12 4 Koordinaatio Ehkäisevän päihdetyön verkosto perustettiin vuonna 2012 järjestöjen yhteistyörakenteeksi. Yhdessä toimien järjestöjen painoarvo ja toiminnan vaikuttavuus vahvistuvat. Verkostomainen työtapa yhdistää resursseja ja osaamista sekä tarjoaa mahdollisuuden tietojen ja taitojen jakamiseen järjestöjen kesken. Vuoden 2015 lopussa Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön verkostoon kuului 40 järjestöä. Yhteistoimintaa linjaa vuosille laadittu strategia, jossa toiminnan päämääräksi on asetettu yhteiskunta, jossa on enemmän hyvinvointia ja vähemmän päihde- ja pelihaittoja. Toimintalinjoina ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä Ehkäisevän päihdetyön aseman vahvistaminen. Operationaalinen työ tehdään Koordinaatioyksikössä sekä verkoston työryhmien kautta. Toimintavuonna työryhmät keskittyvät huume-, arviointi-, koulutus- ja rahapeliteemoihin sekä päihdepoliittiseen vaikuttamistyöhön. Sidosryhmäyhteistyö on keskeinen työmuoto tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on viedä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijuutta kansallisiin ja kansainvälisiin työ- ja ohjelmaryhmiin sekä tehdä samalla vaikuttamistyötä. Sidosryhmäyhteistyön foorumeita ovat: NordAN, Eurocare, Kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn kansallinen ohjelma/stm, Liikenneturva, mielenterveystoimijat, alue- ja hallintokeskukset sekä alueelliset ehkäisevän päihdetyön verkostot. Muita yhteistyön alustoja ovat Päihteetön pelikenttä- ja Ehkäpä-verkostot. EHYT ry:n Koordinaatioyksikkö toimii hallinnollisena ja yhteistyön alustana sekä tulosten levittäjänä järjestöjen yhteishankkeille. Vuonna 2016 hankkeita on kaksi (Järjestöjen tutkimushanke MI- PA ja kulttuurisensitiivistä päihdekasvatusta edistävä ånni-hanke). Lisäksi EHYT ry on aiesopimuksella mukana SPR:n hallinnoimassa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy -hankkeessa. Tavoite 1. Uuden ehkäisevän päihdetyön lain toimeenpanoa tehostetaan järjestöjen toiminnan kautta Ehkäisevän päihdetyön laki astuu voimaan Lain toimeenpanemiseksi laadittu Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma painopisteineen antaa uuden kehyksen EPT-verkoston työlle sekä julkisen sektorin kanssa tehtävälle yhteistoiminalle. Ohjelma asemoi järjestöt osaksi suomalaista ehkäisevän päihdetyön rakennetta ja työnjakoa. Järjestöillä on osaamista ja toimintamalleja ohjelman kaikkien painopisteiden toimeenpanemiseen. Järjestöjen tarjoamia palveluja markkinoidaan kuntatoimijoille. EHYT ry koordinoi ja seuraa järjestöjen sekä kirkollisten toimijoiden ohjelmatoimia sekä on jäsenenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinaatiotyöryhmissä. Laki tehdään järjestöille ja muille päihdealan toimijoille tutuksi viestinnän ja koulutuksien kautta. Tavoite 2. Järjestöjen Ehkäisevän päihdetyön verkoston näkemykset huomioidaan alan keskeisissä lakihankkeissa ja rakenneuudistuksissa EPT-verkosto tarjoaa aktiivisesti asiantuntijuuttaan päättäjille ja medialle kansanterveydellisten ja taloutta säästävien näkökulmien esilletuomiseksi. Verkosto on määritellyt toiminnalleen päihdepoliittiset linjaukset ja hallitusohjelmavaikuttamisen tavoitteet. Vaikuttamistyön ensisijaisina keinoina ovat päättäjien kontaktoinnit, lausunnot, kannanotot, julkiseen keskusteluun osallistuminen sekä sidosryhmäyhteistyö. Toimintavuoden keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ovat Alkoholilain kokonaisuudistus, Päihdehuoltolain uudistaminen, sote-uudistus sekä rahapeliyhtiöiden yhdistäminen. Asenneilmapiirin muutosta seurataan uudella päihdebarometrilla. 12

13 Tavoite 3. Rahapelihaittojen ehkäisy tehostuu järjestöyhteistyön kautta Rahapelihaittojen ehkäisy on uusi sisältö Ehkäisevän päihdetyön laissa ja lain toimintaohjelmassa. Järjestöjen tietämystä aiheesta vahvistetaan sisäisen viestinnän ja Päihdepäiville tuotetun koulutuksen kautta. Verkoston alle perustetaan uusi työryhmä rahapelihaittojen ehkäisystä kiinnostuneille järjestöille. Mukaan pyritään saamaan myös uusia pelialan järjestötoimijoita. Edellä mainitut toimenpiteet tehdään tiiviissä yhteistyössä EHYT ry:n Arpa-projektin kanssa. Tavoite 4. Ehkäisevän päihdetyön osaaminen vahvistuu yhteiskunnassa Päihdepäivät-koulutustapahtuma järjestetään keväällä Helsingissä EHYT ry:n ja Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön verkoston yhteistyönä. Tapahtumaa markkinoidaan laajasti järjestöjen ehkäisevän päihdetyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille, kuntatoimijoille (mm. sosiaali- ja terveys- sekä koulusektori), valtionhallinnolle, päättäjille sekä medialle. Kävijätavoitteena on 450 maksavaa osallistujaa. Osana tapahtumaa tuotetaan näyttely järjestöjen toiminnan esittelemiseksi. Ohjelma tuotetaan järjestöjen ja sidosryhmien yhteistyönä verkoston koulutustyöryhmässä. EPT-verkostolle tuotetaan teemakoulutusta ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Syksyllä järjestetään järjestöille viestintäkoulutus. Alueellisille ja paikallisille verkostoille tuotetaan tarvittaessa asiantuntijapuheenvuoroja. Osallistutaan Tampereella järjestettävän Safety maailmankonferenssin sekä NordAN konferenssin tuottamiseen ja markkinointiin. A-klinikkasäätiön kanssa jatketaan Tutkittua -tietokannan ylläpitoa alan ajankohtaisten tutkimustulosten saamiseksi helpolla tavalla toimijoiden käyttöön. Tavoite 5. Ehkäisevään päihdetyöhön on tarjolla uusia työkaluja Toimintakokonaisuuksien kehyksissä (esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön viikko) tuotetaan konkreettisia työkaluja kentällä tehtävään työhön. Tavoitteena on palvella valtakunnallisten järjestöjen lisäksi paikallisyhdistyksiä sekä kuntatoimijoita. Verkkosivujen kautta ylläpidetään aineistopankkia, jonka kautta löytyvät tuotetut julisteet, kampanjamateriaalit, oppituntipaketit, verkkosovellukset sekä mahdolliset uudet esitteet ja muut aineistot. Päivitetään ja ylläpidetään Ehkäisevän päihdetyön materiaalitietokantaa. Tavoite 6. Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön verkoston kansalaisvaikuttamisen viestit ovat esillä mediassa Verkosto ottaa proaktiivisesti osaa julkiseen keskusteluun kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Viestintäkeinoina ovat tiedotteet, kampanjat, verkkosivut, uutiskirje, sosiaalinen media sekä muut viestinnälliset ulostulot. Tipaton tammikuu -kampanjan visuaalinen ilme ja viestisisältö uusitaan. Kampanjan tietoiskuille on saatu lähetysaikaa televisioon Yle-yhteistyön kautta. SPR:n kanssa yhteistyössä tuotettava Ehkäisevän päihdetyön viikko saa uuden sisällön ja ilmeen. Verkoston huumetyöryhmän tuottama Ei tuomita -sosiaalisen median kampanjaa päivitetään. Tavoite 7. Järjestöillä on välineitä ja osaamista työn tuloksellisuuden osoittamiseksi Verkoston arviointityöryhmässä jatketaan työtä yhteismitallisten ja järjestöjen toimintaa kuvaavien mittareiden kehittämiseksi. Vuoropuhelu arvioinnin kysymyksistä käynnistetään Rahaautomaattiyhdistyksen kanssa. Arviointityöryhmä toimii myös arviointikulttuuriin sparraajana sekä järjestöjen arviointiin liittyvien ongelmien ratkaisijana. 13

14 4.1 ånni-hanke ånni (Monikulttuurinen päihdekasvatus ) on kehittämishankehanke monikulttuurisen päihdetyön edistämiseksi. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityispiirteistä päihdekasvatukseen sovellettavaksi. Lapsilta ja kasvatusyhteisiltä kerätyn tietoaineksen pohjalta tuotetaan työkaluja ja koulutusta ammattikasvattajille kulttuurisensitiiviseen päihdekasvatukseen. Vanhemmille tarjotaan tukea kouluyhteistyön ja viestintätoimien kautta. Vuonna 2016 hanke toimii Pohjois-Karjalassa, jossa fokuksessa ovat venäjän- ja suomenkieliset kasvatusyhteisöt, sekä Vantaalla, jossa toimitaan somalin- ja suomenkielisten kasvatusyhteisöjen kanssa. ånni on seitsemän järjestön yhteishanke, jossa jokaisella toimijalla on oma vastuualueensa. EHYT ry koordinoi hanketta ja vastaa taustaselvityksistä kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteiden selvittämiseksi. MLL ja Suomen Vanhempainliitto vastaavat uusien ikä- ja kulttuurisensitiivisten päihdekasvatusmallien kehittämisestä. Raittiuden Ystävät ry:n vastuulla on hankkeen viestintä, NMKY:n liitolla kansainvälinen toiminta ja hyvien käytäntöjen löytäminen, Music Against Drugs ry:llä yhteiskunnallisen markkinoinnin toteutuminen hankkeessa ja Koulutus Elämään -säätiöllä hankkeen arviointi. Tavoite 1. Venäjänkielisen ja -kulttuuritaustaisen väestön lähtökohdista tuotettu ehkäisevän päihdetyön toimintamenetelmä otetaan käyttöön pilottipaikkakuntien kouluissa ja hankejärjestöissä Pohjois-Karjalassa tuotettu ånni yhdessä -vertaistoimintamenetelmä jalkautetaan keväällä opettajien käyttöön pilottikouluille (n=22) Joensuussa, Kiteellä ja Rääkkylässä. Pilottikouluilla käynnistetään vertaisryhmä vanhemmille. Kiinnostuneille kasvatusalan ammattilaisille tuotetaan koulutusta kulttuurisensitiivisten työkalujen levittämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Hankkeen tuotokset lanseerataan EDUCA-messujen yhteydessä. Aineistot ja menetelmät levitetään Innokylän kautta. Tavoite 2. Tieto somalinkielisen- ja kulttuuritaustaisen väestön näkemyksistä ja toiveista ehkäisevän päihdetyön kysymyksiin liittyen lisääntyy Hankkeen kolmas vaihe käynnistyy keväällä Vantaalla, jossa neljässä pilottikoulussa kerätään tietoa luokkalaisilta (somalitaustaiset sekä suomenkieliset) HUBU-menetelmää hyödyntäen. Oppilaiden vanhemmille ja koulujenhenkilökunnalle tehdään kysely. Lisäksi toteutetaan etnografinen tutkimus somalitaustaisten perheiden parissa. Selvitysten tuloksista järjestetään työpaja hankekumppaneille. Tuloksia esitellään myös Päihdepäivillä. Tavoite 3. Ammattilaiset saavat käyttöönsä somalikulttuurin erityispiirteet huomioivia ja pilotoituja ehkäisevän päihdetyön työkaluja Päihdekasvatusmenetelmä tuotetaan tavoitteessa 1 kuvattujen selvitysten pohjalta. Kehittämistyöstä vastaavat MLL ja Suomen vanhempainliitto. Menetelmä pilotoidaan EHYT ry:n ja MLL:N yhteistyönä syksyn aikana. Tavoite 4. Järjestöt saavat uusia menetelmiä oman toimintansa kehittämiseksi yhteiskunnallisen markkinoinnin, vertaisarvioinnin ja kansainvälisten hyvien käytäntöjä alueilta Hankkeessa hyödynnetään yhteiskunnallisen markkinoinnin prosessityökalua työn kohdentamisen tehostamiseksi. Kokemuksia esitellään alan kansainvälisessä konferenssissa Espoossa. Kumppaneille järjestetään työpaja yhteiskunnallisen markkinoinnin soveltamiseksi järjestötyössä. Hankkeen viimeinen 14

15 opintomatka kulttuurisensitiivisten hyvien käytäntöjen etsimiseksi suuntautuu Kanadaan. Opintomatkojen tuloksista tehdään arviointia ja työstetään materiaalia levitettäväksi. Hankkeen arviointi toteutetaan suunnitellusti Koulutus elämään säätiön johdolla. Kehitetyistä vertaisarvioinnin käytännöistä tuotetaan malli Innokylään. Tavoite 5. Perheet ja muut kasvatusyhteisöt saavat tukea ja tietoa ikä- ja kulttuurisensitiiviseen päihdekasvatukseen Monikanavaisen viestinnän kautta nostetaan hankkeessa saatu tieto ja menetelmät kasvatusyhteisöjen tietoon. Viestisisältöinä ovat erityisesti venäjä- ja somalitaustaisten lasten ja heidän kasvattajiensa näkemykset laadukkaasta ehkäisevästä päihdetyöstä. Esille nostetaan erityisesti myönteiset ratkaisumallit. Kampanjamateriaaleja tuotetaan verkkoon sekä paikallisesti pilottipaikkakunnilla hyödynnettäväksi. Tiedotteiden avulla hanke viedään valtakunnan mediaan. 4.2 MIPA-hanke Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA on kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön (A-klinikkasäätiö, A-kiltojen Liitto ry, EHYT ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ry, Tukikohta ry, Omaiset Mielenterveyden Tukena/Uudenmaan yhdistys ry, Sininauhaliitto ja Suomen Mielenterveysseura) sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteinen RAY-rahoitteinen tutkimushanke. Hanketta koordinoi A-klinikkasäätiö. Hankkeessa toteutetaan vuosina kuusi osatutkimushanketta eri järjestöissä. EHYT ry:n toteuttama osatutkimus (vuosina ) on nimeltään Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Tutkimuksen tavoitteet: Tuotetaan nykyistä yhtenäisempää tietoa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnan volyymista, toimintamuodoista ja toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista, haasteista, hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Kokonaiskuva päihde- ja mielenterveysjärjestökentän toimijoista ja toiminnasta tarkentuu ja järjestöjen merkitys hyvinvoinnin tuottajana kirkastuu. Tavoite 1. Järjestöillä on tarkempi ymmärrys päihde- ja mielenterveystyön yhdistymisen toteutumisesta järjestökentällä sekä siihen liittyvistä hyvistä käytännöistä ja kehittämismahdollisuuksista. Rakennetaan ja testataan päihde- ja mielenterveysjärjestöille suunnattu kyselyformaatti ja toteutetaan kysely noin 600 keskusjärjestölle ja paikallisyhdistykselle. Kyselyn tulosten pohjalta tuotetaan Tutkimuksesta tiiviisti -tiedote ja loppuraportti tutkimustuloksista sekä osana raporttia suositukset yhteistyön kehittämiseksi järjestökentällä. Kirjoitetaan artikkeleita ja tiedotteita järjestö- ja ammattilehtiin sekä järjestöjen kotisivuille, introihin ja jäsenkirjeisiin. Tutkimustuloksia esitellään kansallisissa seminaareissa, joissa arvioidaan tulosten merkityksiä ja etsitään niiden hyödyntämis- ja soveltamismahdollisuuksia. Tavoite 2. Järjestöillä on käytössään yhtenäisemmät mittarit ja käsitteistö oman toimintansa kartoittamiseen ja seuraamiseen. Rakennetaan yhteisille käsitteenmäärittelyille perustuva kyselyformaatti, jota voidaan jatkossakin käyttää järjestöissä yhtenäisen toimintatiedon keräämiseen ja toimintaprofiilien muutosten seuraamiseen. 15

16 Tavoite 3. Hankkeessa mukana olevien järjestöjen tutkimuskäytännöt ja -raportointi sekä tutkimustulosten viestintä tehostuvat ja yhtenäistyvät, mikä edesauttaa järjestötoiminnan hyvien käytäntöjen leviämistä järjestöjen välillä ja luo pohjaa jatkoyhteistyölle. Järjestetään hankkeeseen osallistuneille järjestöille kaksi työpajaa, joissa tiedotetaan tutkimusohjelman tuloksista sekä työstetään yhteisiä käsitteitä ja määritelmiä, tutkimus- ja tiedontuotannon eettisiä periaatteita sekä tutkimustoiminnan ja viestinnän yhteisiä hyviä käytäntöjä. Työpajoihin osallistuu n. 80 järjestötyöntekijää ja vapaaehtoistoimijaa. 5 Verkko- ja aikuistyö osasto Verkko- ja aikuistyön osaston toinen vuosi nostaa esiin niitä mahdollisuuksia, joita organisaatiouudistuksessa etsittiin. Kahden eri toimintamalleilla ja -kentillä toimineen yksikön vuoropuhelu on mahdollistanut uudenlaisien toimintojen luomisen sosiaaliseen mediaan ja toisaalta tarjonnut aiempiin toimintoihin uudenlaista tarkastelupintaa. Vuonna 2016 jatkamme yhteistä kehittämistämme ja tiivistämme osaston yhteisien toimintojen toteuttamista. 5.1 Verkkotyön yksikkö Verkkotyön yksikön toimintakentässä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen vuoden aikana. Kaikki tutut toimintaympäristömme, toimintamme sosiaalisessa mediassa, oppimispelimme ja vapaaehtoistyömme tulivat eri tavoin elinkaariensa päihin ja niitä korvaamaan on luotu uudet toimintamallit. Samalla yksikön työnjakoa ja toimintakulttuuria on voimakkaasti uudistettu vastaamaan paremmin uudistettuja toimintoja. Vuonna 2016 toteutamme uusittua pienempien, mutta monipuolisempien toimintamalliemme toteuttamista ja kehittämistä. Uudistumisen ja kehittämisen kautta säilytämme asemamme ehkäisevän päihdetyön sosiaalisen median toiminnan kehityksen kärjessä, jotta osaamme kohdentaa toimintamme sinne missä se on järkevää. Sosiaalisessa mediassa toimimisen päätavoitteena on ehkäistä päihdehaittoja. Tähän pyritään vaikuttamalla asenteisiin päihdehaittoja kohtaan, tukemalla päihdehaittoja suojaavia tekijöitä ja tarjoamalla vaihtoehtoisia näkökulmia. Suojaavien tekijöiden kehittymisessä lapsilla ja nuorilla pääosassa ovat itsetunnon ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen ja aikuisilla tutkitun tiedon tuominen dialogin kautta osaksi verkkokeskusteluita. Tavoite 1. Lapset saavat kannustusta ja tukea. Lasten vapaa-ajan ympäristöissä on turvallisia aikuisia. Lapset osallistuvat turvallisen aikuisen ohjaamaan toimintaan. Tuotamme toimintaa ja keskusteluja lasten hyvinvointiin liittyvistä teemoista eri sosiaalisen median alustoilla. Toiminta on suunnattu 7 13-vuotiaille ja sitä järjestetään ennalta sovittuna ajankohtana viikoittain. Se kohdennetaan palveluihin, joita kohderyhmämme jo valmiiksi käyttävät. Sosiaalisen median luonteen vuoksi toimintaympäristöt saattavat vaihtua yllättäen. Toiminnassa kannustetaan yhdessä tekemiseen ja keskusteluun. Tarvittaessa tarjoamme myös henkilökohtaista neuvontaa ja palveluihin ohjausta. Tavoitteenamme on, että toimintaan osallistuu satoja lapsia. 16

17 Tavoite 2. Nuorten päihteisiin kohdistuvat asenteet muuttuvat päihteiden haittoja huomioiviksi. Suojaavat tekijät, kuten itsetunnon kehittyminen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen vahvistuvat. Eri foorumeille tuodaan vaihtoehtoisia näkökulmia. Tuotamme vuoden aikana toimintaa, tapahtumia ja keskusteluja erilaisista päihteisiin ja nuoruuteen liittyvistä teemoista. Toiminta on viihteellistä, mutta asiatietoon perustuvaa. Nuorten toiminta suunnataan pääasiassa n vuotiaille tiedostaen, että eri palveluita käyttävät myös muun ikäiset asiakkaat. Toimintaa järjestetään ennalta sovittuina ajankohtina viikoittain sekä eri palveluihin tuotettuina syötteinä ko. palvelun luonne huomioon ottaen. Sosiaalinen media on muuttuva toimintaympäristö, minkä vuoksi vuoden aikana saatetaan joutua tekemään nopeita muutoksia palveluissa, joissa toimimme. Toimintaan on osallisena tuhansia nuoria vuoden aikana. Tavoite 3. Vanhemmat saavat lasten ja nuorten päihdekasvatusta tukevaa tietoa mm. päihdeilmiöstä, päihteistä sekä niiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Tuotetaan aikuisille viikoittain eri sosiaalisen median alustoilla toimintaa, kuten keskusteluita vanhemmuudesta ja erilaisista ajankohtaisista päihteisiin liittyvistä ilmiöistä sekä herättelemme teemojen pariin esimerkiksi kuvailmaisun kautta. Tavoitamme kuukausittain tuhansia aikuisia eritasoisten toimintojen kautta. Tavoite 4. Aikuiset saavat sekä mahdollisuuden tasavertaiseen keskusteluun että erilaisia näkökulmia pohdittavaksi omien arvojensa tarkastelua varten. Hiljaisuuden kierre katkeaa lisäämällä avointa keskustelua päihdehaitoista ja elämänlaadusta tuomalla niihin keskusteluihin tutkittua tietoa, joissa keskustelu perustuu olettamuksiin. Toimimme viikoittain aikuisten käyttämissä yhteisöpalveluissa. Osallistumme keskusteluihin erilaisista ajankohtaisista päihteisiin liittyvistä ilmiöistä. Tavoitamme kuukausittain tuhansia aikuisia eritasoisten toimintojen kautta. Tavoite 5. Oppimispelit välittävät hyödyllistä päihde- ja pelitietoutta. Nuorten ja heidän lähipiirinsä välinen keskustelu päihteistä, peleistä ja hyvistä elämäntavoista lisääntyy. Verkkotyön olemassa olevat oppimispelit pysyvät pelattavina ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Vuoden 2016 aikana julkaistaan uusi opetuspeli, jota kehitetään yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja pelin kehittäjäyrityksen kanssa. Eri pelit soveltuvat niin yksin kuin ryhmässä pelattaviksi. Tavoitteena on, että vanhoja oppimispelejä pelataan kertaa. Lisäksi uuden oppimispelin kehittämisen ja markkinoinnin yhteydessä kohtaamme vähintään 20 koulua. Oppimispelejä markkinoidaan opettajille ja nuorisotyönohjaajille suunnatuilla foorumeilla pilottivaiheen aikana. Tavoite 6. Vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden nuorten mielikuvat päihteettömyydestä muuttuvat positiivisemmiksi. Toimintaan osallistuneiden nuorten sosiaalinen paine päihteiden käyttämiseen vähenee. Toiminnalla saavutetaan vuotiaita nuoria ja tuetaan heitä järjestämään päihteettömiä tapahtumia omalla paikkakunnallaan. Vapaaehtoisia ohjataan verkossa ja tuetaan koulutuksilla. Tapahtumien vaatimuksena on tapahtumien päihteettömyys, avoimuus ja osallistujilleen ilmaisuus. Vaikka tapahtumat ovatkin avoimia kaikille, on tapahtumien kohderyhmänä pääasiassa nuoret. Vuoden aikana tavoittelemme kahtakymmentä tapahtumaa. 17

18 Tavoite 7. Verkkotyön toiminnan kautta syntynyt osaaminen ja työvälineet (Mobiiliapu, testigeneraattori ym.) leviävät työyhteisöille ja yhteistyökumppaneille. Toiminnassa ylläpidetään Mobiiliapu -palvelua. Päivitetään oman työn laatudokumentteja (Laatutähti, Innokylä) ja dokumentoidaan työn prosesseissa syntyvää hiljaista tietoa. Päivitetään vanhemmille suunnattu sosiaalisen median huoneentaulu. Tehdään ehdotuksia Päihdepäivien seminaariohjelmaan ja osallistutaan toteutukseen ydinosaamisestamme käsin. Tuotetaan EHYT - teema lehden sisältöä syksyn numeroon. Koulutamme tai luennoimme pyydettäessä ja mikäli se on ajallisesti mahdollista. Tavoite 8. Ikäihmisten elämään tuodaan uusia teknologisia ratkaisuja. Ikäihmisten osallisuus lähiyhteisöjen elämässä vahvistuu. Ylisukupolvinen kanssakäyminen mahdollistuu. Lähiverkko -hanke toteutetaan erilaisten plottien kautta, joista vuonna 2016 toteutuvat Nettiopastajat, Muruset.fi -pilotti -ylisukupolvinen kohtaamispaikka verkkoon, Mobiilisovellus kehitys ja markkinointi, Peliseminaari ja Onnistumisen ilo seminaarit, Koulutusyhteistyö ARPAprojektin kanssa, Yhteenpunotut muistot -pilotti, Verkko yhdistystoiminnan tukena -pilotti, Neuvontapalvelut lähiverkko.fi -sivulla, Sisältötuutorien toiminta, Vapaaehtoisten nuorten toiminta, mm. kummiluokka, Ohjemateriaalien jakelu ja koulutus (Skype, Netikäs mediasivistysmateriaali) ja Viestintää sosiaalisessa ja painetussa mediassa (EHYT Teema-lehti, SeniorSurf verkoston yhteinen viestintäkampanja Lupaan opastaa sinua, tapahtumat ja messut, Aikuistyön yksikkö EHYT ry:n aikuistyötä toteutetaan kahdesta eri näkökulmasta. Ensisijaisena näkökulmana on vaikuttaa aikuisväestön omien yhteisöjen toimintatapoihin ja toimintavalmiuksiin. Toissijaisesti tarjotaan tukea aikuisten henkilökohtaisissa päihteidenkäyttöön liittyvissä muutosprosesseissa, havahdutetaan pohtimaan omaa päihteidenkäyttöä ja tarjotaan välineitä itsehallintaan. Toiminnan peruspilareita ovat kohderyhmänä olevien yksilöiden ja yhteisöjen omien voimavarojen hyödyntäminen, ratkaisukeskeisyys ja kannustaminen paikalliseen vaikuttamiseen. Työpaikat muodostavat keskeisimmän toiminnan areenan aikuisten ehkäisevässä päihdetyössä. Niiden kautta on mahdollista tavoittaa sekä alkoholia kohtuullisesti käyttävä enemmistö että riskikuluttajat. Työyhteisöissä on useimmiten vakiintuneet rakenteet ja toimintamallit työturvallisuuden ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja hyödyntämällä näitä toimintamalleja myös päihdekysymysten käsittelyssä voidaan työpaikkojen kautta vaikuttaa suuriin ihmisjoukkoihin. Tavoite 1. Työyhteisöjen valmiudet päihdehaittojen ehkäisyyn ja käsittelyyn lisääntyvät Vaikuttamistyön kohteena ovat työyhteisöjen ja niiden vastuuhenkilöiden tiedot, taidot ja asenteet päihdehaittojen ehkäisyyn ja käsittelyyn sekä päihdekysymyksiä koskeva työnjako ja vastuut, joiden kannalta keskeisin yksittäinen tekijä on työpaikan päihdeohjelma. HUUGO-toiminnassa työpaikoille suunnatulla viestinnällä havahdutetaan työyhteisöjä ottamaan päihdekysymykset huomioon ja kehittämään taitojaan ja käytäntöjään. Vuonna 2016 viestinnän tärkeimpänä kohteena on työmarkkinajärjestöjen uuden päihdesuosituksen jalkauttaminen. Työpaikkoja tuetaan päihdeohjelmien ja varhaisen tuen mallien laadinnassa ja päivittämisessä. Lisäksi työpaikan vastuuhenkilöille tarjotaan erilaajuisia, sekä kohdennettuja että avoimia koulutuksia ja 18

19 tietoiskuja päihdekysymyksistä. Uutena osana koulutuksiin lisätään mahdollisuus saada asiantuntijatukea aikuistyön yksikön työntekijöiltä myös koulutuksen jälkeen. Osana pidemmän tähtäimen toiminnan kehittämistä käynnistetään työ valtakunnallisen tukihenkilöverkoston luomiseksi työpaikkojen tueksi. Vuonna 2015 käynnistettyä työtä työpaikkojen ehkäisevän päihdetyön kehittämiseksi hyvinvointijohtajuuden tukemisen kautta jatketaan yhdessä alue- ja koulutyön yksiköiden kanssa. Päihdeneuvontapalvelu-hankkeessa (ks. myös tavoite 5) käynnistyy päihdeneuvonnan tarjoaminen myös työyhteisöjen tarpeisiin vuoden 2016 alussa. Vuonna 2016 tavoitteena on vaikuttaa yhteensä henkilöön työyhteisöjensä kautta. Tavoite 2. Aikuisten muiden yhteisöjen valmiudet toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä lisääntyvät Työpaikkojen ohella aikuistyön yksikkö tukee myös muiden aikuisten yhteisöjen, joista mainittakoon erityisesti eläkeikäisten järjestöt, työttömien yhdistykset ja harrastusjärjestöt, valmiuksia toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta toimintaansa. Eläkeikäisten järjestöille pidetään tarjolla Onks uutta tietoo? opintoaineistoa sekä muuta materiaalia päihdekysymyksistä. Kysynnän mukaan koulutetaan järjestöjen vastuuhenkilöitä ja vertaisohjaajia. Työttömien yhdistyksille ja niiden toimintaa, erityisesti työllistämistä, ohjaaville tarjotaan Taitolaji-yhteisökoulutuksia. Aikuisten harrastusjärjestöjen käyttöön aletaan koota Onks uutta tietoo? mallin mukaisia helposti käyttöönotettavia ratkaisuja. Tavoite 3. Aikuiset havahtuvat pohtimaan omaa päihteidenkäyttöään ja saavat tukea käytön itsehallintaan Itsehallintaa tukevaa materiaalia pidetään tarjolla painettuna ja sähköisessä muodossa, joista jälkimmäisistä mainittakoon EHYT:n verkkosivujen Tukea ja apua osio, OttoMitta-mobiilisovellus ja yhdessä verkkotyön yksikön kanssa toimitettava blogityyppinen sivusto. OttoMitan version 3 tuottaminen aloitetaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia opastetaan näiden materiaalien käyttöön asiakastyön apuna. Koulutetaan kannustaja-vapaaehtoisia ottamaan puheeksi alkoholiasioita ja tukemaan läheisiään. Järjestetään julkisilla paikoilla avoimia tilannearviotapahtumia ammattilais- ja vapaaehtoisvoimin. Yhteistyössä Alkon kanssa tuotetaan yli 55-vuotiaille suunnattu verkkotietopankki ja materiaali alkoholin ja lääkkeiden tahattoman yhteiskäytön riskeistä ikääntyneillä. Tavoite 4. Alkoholinkäyttöönsä muutosta tavoittelevat saavat tukea tavoitteellisen muutoksen toteuttamiseen ja käytön hallinnan vahvistamiseen Toteutetaan matalan kynnyksen Cafe Taitolaji tilaisuuksia sekä Taitolaji 3+1 ryhmiä, joissa ammattilaisen tai koulutetun ryhmänohjaajan tai vapaaehtoisen ohjaamina etsitään tietä alkoholinkäytön tavoitteelliseen muutokseen. Ryhmänohjaajia ja vapaaehtoisia koulutetaan tilaisuuksien ja ryhmien toteuttamiseen. Tilaisuuksilla on tavoitteena auttaa 130 henkilöä. Muutosta tukevaa materiaalia pidetään tarjolla painettuna ja EHYTin verkkosivujen Tukea ja apua osiossa. 19

20 Tavoite 5. Päihteiden riski- ja ongelmakäyttäjät saavat ohjausta tarvitsemiinsa palveluihin ja heidän käyttönsä aiheuttamat haitat vähenevät EHYT ry ylläpitää Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa yhteishankkeena valtakunnallista päihdeneuvontapalvelua. Palvelu tarjoaa ammattiapua ja tukea päihteiden käyttäjille ja heidän omaisilleen sekä ammattilaisille päihteisiin liittyvissä asioissa. Neuvontapuhelimen numero on ja se vastaa 24 h vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. EHYT vastaa palvelun tuottamisesta arkisin klo Pelaamisen kokonaisuus EHYT ry ehkäisee strategiansa mukaisesti myös pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Strategiakauden aikana EHYT ry:hyn luodaan Pelaamisen kokonaisuus. EHYT ry on raha- ja digipelaamisen osalta ehkäisevän työn ja haittojen vähentämisen asiantuntija- ja resurssikeskus viimeistään vuonna Pelaamisen kokonaisuuden tavoitteena on, että pelaamisen haitat ja hyödyt ymmärretään ehkäisevän päihdetyön ja muun ehkäisevän työn rakenteissa. Pelaamisen haittoihin tulee voida puuttua sekä samalla edistää positiivista pelikulttuuria ja vastuullista pelaamista osana terveellistä ja hyvää elämää. Uusi ehkäisevän päihdetyön laki liittää rahapelihaittojen ehkäisyn osaksi päihdehaittojen ehkäisemisen rakenteita joulukuussa Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen. Arpajaislaki määrittelee arpajaiset eli rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton. Tällaisia ovat esimerkiksi lotto, raha-automaatit, toto-pelit ja vedonlyöntipelit. Digipelaamisella tarkoitetaan puolestaan viihteellistä tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaamista, jossa pelin tavoitteena ei ole rahallisen voiton tavoittelu. Pelaamisen kokonaisuus muodostuu vuonna 2016 seuraavasti: Innovaatio- ja talousjohtaja vastaa ja johtaa pelaamisen kokonaisuuden toimintaa. Pelitaito-projektin projektipäällikkö Inka Silvennoinen palaa vanhempainvapaalta vuoden 2015 lopussa ja siirtyy vuoden 2016 alusta asiantuntijaksi yleisavustettuun toimintaan huolehtien raha- ja digipelaamisen sisältöjen kehittämisestä, ammattilaiskoulutuksista, eri koulutussisällöistä sekä niiden kehittämisestä ja toiminnan sekä koulutusten laajentamisesta eri ikäryhmiin sekä pelaamisen eri verkostoista. Hän vastaa myös asiantuntijana Pelit Puheeksi -projektin ja paikallisia pelaajayhteisöjä tukevan projektin toteutuksesta yhdessä projektityöntekijän kanssa. RAY:n toivomuksesta Pelitaito-projektin aikana luotu kouluttajaverkostotoiminta siirretään EHYT ry:n koulutyön yhteyteen. Koulutyötoimintaan valitaan yksi pelitaitokoulutuksista huolehtiva työntekijä vastaamaan pelaamisen osalta koko koulutyön kouluttajaverkoston ylläpitämisestä, kehittämisestä ja jatkokoulutuksista. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 30 Pelitaitokouluttajaa eri puolella Suomea. Tarkempi suunnitelma on osana koulutyön toimintasuunnitelmaa. 20