Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuus

Transkriptio

1 Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuus Raportteja 5/2008 Yhteistyöhankkeen tulosten ja tulevaisuusvisioiden näkökulmasta Lapin SOTE -järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraportti 2008 Marko Palmgren ja Maria Martin

2 LAPIN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN TULEVAISUUS Yhteistyöhankkeen tulosten ja tulevaisuusvisioiden näkökulmasta Lapin SOTE -järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraportti 2008 Marko Palmgren & Maria Martin JULKAISIJA NUORTEN YSTÄVÄT RY 2008 Painopaikka: Multiprint Oy, Oulu 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 TIIVISTELMÄ Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat järjestöjen toimintaympäristöön ja asettavat järjestöille haasteita niin vaikuttamisen kuin uudistumisen suhteen. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke käynnistettiin tilanteessa, jossa järjestöjen roolin koettiin tarvitsevan vahvistusta. Erityisen tärkeäksi nähtiin järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen aikana yhteiskunnalliset rakennemuutokset ovat voimistuneet ja koordinoidun järjestöyhteistyön tarve on edelleen vahvistunut. Tämä raportti toimii toisaalta Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraporttina, toisaalta tulevaisuuteen suuntaavana työkaluna järjestöyhteistyöhön. Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuutta on pohdittu yhteistyöhankkeen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta sekä tulevaisuutta visioiden. Valtakunnallisten ohjelmien myötä järjestöyhteistyö on päässyt hyvään nosteeseen ja uskoa yhteistyön kehittämiseen löytyy. Järjestökenttä on moninainen ja vaikeasti hahmotettavissa oleva kokonaisuus, joka haastaa järjestöjä tekemään toimintaansa näkyväksi. Jokaisella järjestöllä on oma kohderyhmänsä, jonka hyvinvointia se edistää. Kohderyhmän tukemisen lisäksi järjestöjen on pyrittävä vaikuttamaan myös paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen asenneilmastoon ja päätöksentekoon. Vaikuttaakseen järjestöjen on uskallettava toimia ja tarvittaessa myös uudistua. Yhteinen tahtotila ja yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pyrkiminen voi vahvistaa järjestöjen asemaa yhteiskunnassa. Tekemällä yhteistyötä järjestöt saavat toimintaansa jäsentyneemmin esille ja kohderyhmänsä viestiä paremmin kuuluviin. Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen haaste on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Erityisesti Lapin olosuhteissa (pitkät välimatkat, haastava ikärakenne ja työllisyystilanne) hyvinvointitoimijoiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan tehokkaasti suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esiintyäkseen varteenotettavana yhteistyötoimijana, järjestöjen on ratkaistava edustuksellisuuden ja koordinoinnin ongelma. Koordinointi edellyttää paikallista, alueellista ja maakunnallista yhteistyötä sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja julkisen sektorin osalta. Lisäksi koordinointi vaatii sitoutumista ja resursseja. Yksi ratkaisumahdollisuus maakuntatasoiselle organisoitumiselle on suunnitteilla oleva Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikkö. Rovaniemellä 8. syyskuuta 2008 Marko Palmgren Suunnittelija Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Nuorten Ystävät Maria Martin Suunnittelija Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 2

4 ABSTRACT Social changes have an effect on the operating environment of organisations, placing challenges on them with regard to influencing matters and reforming their operation. The cooperation project of social and health sector organisations in Lapland was launched in a situation where it was felt that the role of organisations should be strengthened. Particular importance was attached to developing cooperation between organisations and between them and the public sector. Social structural changes have become more pronounced during the project and the need for coordinated cooperation between organisations is now even more prominent. This paper acts as the final report of the cooperation project of social and health sector organisations in Lapland on the one hand and as a futureoriented tool for cooperation between organisations on the other. The future of cooperation between organisations in Lapland has been investigated from the point of view of reaching the aims set for the cooperation project and by drawing up visions for the future. Thanks to national programmes, cooperation between organisations is now very popular and there is faith in developing the cooperation. There are a wealth of different organisations and it is difficult to perceive the organisational sector as a whole, which challenges organisations to make their operation visible. Each organisation has its own target group whose well-being it is promoting. In addition to supporting their target groups, organisations must seek to contribute to the local, regional and national attitude climate and decision-making. To influence matters, organisations must have the courage to act and also reform their operation, where necessary. Having a joint state of will and aspiring to jointly agreed aims can strengthen their position in society. Through cooperation, organisations can promote their operation more systematically and voice the message of their interest groups better. Organisations and the public sector share the challenge of promoting the well-being of citizens. Particularly in the conditions prevailing in Lapland (long distances, challenging age structure and employment situation), actors engaged in the well-being sector must cooperate in order to effectively target the available resources to promoting the well-being of the local people. To appear as noteworthy partners, organisations must solve the problem of representation and coordination. Coordination calls for local, regional and provincial cooperation both between organisations and between organisations and the public sector. It also requires commitment and resources. One way of addressing the question of provincial organisation is the unit for developing organisational activities in Lapland that is currently being planned. 3

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTAA, AINEISTOT JA TOTEUTUS JÄRJESTÖYHTEISTYÖN NYKYTILA YHTEISTYÖHANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN ROOLI KIRJATAAN LAPIN LÄÄNIN KUNTIEN STRATEGIOIHIN LUODAAN LAPIN LÄÄNIN SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPANKKI INTERNETSIVUSTOLLE JÄRJESTETÄÄN YHTEISTÄ TOIMINTAA JÄRJESTÖJEN KESKINÄISEN SEKÄ JÄRJESTÖJEN JA JULKISEN SEKTORIN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEKSI YHTEENVETO JÄRJESTÖYHTEISTYÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET ALUEELLISET JA PAIKALLISET TARPEET YHTEISTOIMINTAMALLI LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ VISIOT VUOTEEN YHTEENVETO KESKEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...41 LÄHTEET LIITTEET

6 1. JOHDANTO Järjestökenttä on mukana yhteiskunnallisessa murroksessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras), Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma (KASTE), Raha-automaattiyhdistyksen uudet linjaukset avustusjärjestelmässä sekä muuttunut kilpailulainsäädäntö ja verottajan tiukentunut näkemys yleishyödyllisyydestä vaikuttavat väistämättä myös järjestökenttään. Tämän julkaisun keskeinen tavoite on nostaa esille näkökulmia ja visioita siitä, millä tavalla järjestöjen tulisi omalla toiminnallaan vastata näihin muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Samalla julkaisu toimii Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraporttina ja peilaa hankkeen kautta, mikä on järjestöyhteistyön tämänhetkinen tilanne ja miten siihen on tultu. Lapin läänissä on pyritty panostamaan järjestöjen ja julkisen sektorin keskustelun kehittämiseen ja ylläpitämiseen Lapin läänissä toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Lapin lääninhallituksen ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyöllä. Vuonna 2003 laadittiin Lapin läänin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Lapin lääninhallituksen ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyösuunnitelma. Suunnitelma on jäsentänyt yhteistyötä ja Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä työkokouksia on järjestetty vuosittain. Yhteistyön myötä vuosille on saatu Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeelle 1, jonka hallinnoijana toimii Nuorten Ystävät ry. Käytännön toteutusta johtaa järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoista koottu johtoryhmä ja tukee järjestö ja hanketoimijoista koottu ohjausryhmä. Hankkeessa pyritään kehittämään järjestöjen keskinäistä, mutta myös järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan paremmin suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Seuraavassa luvussa käydään tarkemmin läpi, kuinka Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhanke 2 on syntynyt ja millaiset tavoitteet sille asetettiin. Samalla esitellään aineistot, joiden pohjalta raportti on työstetty. Kolmannessa luvussa käsitellään yhteistyöhankkeen tavoitteiden kautta järjestöyhteistyön nykytilaa Lapin läänissä. Neljännessä luvussa pohditaan lappilaisen järjestöyhteistyön tulevaisuusnäkymiä ja viides luku toimii yhteenvetona. Kuudenteen lukuun on koottu keskeiset toimenpide-ehdotukset, joiden kautta järjestöjen rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa vahvistuu ja järjestöt saavat kansalaisten äänen paremmin esille. Yhteiskunnassa tapahtuvat rakenteelliset muutokset haastavat myös järjestöjä kehittämään toimintojaan. Järjestöjen tehtävä ei ole kuitenkaan ainoastaan sopeutua muutoksiin, vaan myös pyrkiä vaikuttamaan niiden muotoutumiseen. 1 Liitteet 1 ja 2 (toimintasuunnitelman tiivistelmä, johtoryhmä, ohjausryhmä ja rahoitus) 2 Tässä julkaisussa Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhankkeesta käytetään lähinnä nimitystä yhteistyöhanke 5

7 2. TAUSTAA, AINEISTOT JA TOTEUTUS Yhteistyöhankkeen taustalla on Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyö ja sen tuloksena toteutettu Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelma vuodelle Yhteistyösuunnitelman lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin haja-asutusalueilla oli menossa voimakas yhteiskunnallinen muutos ja kuntien välillä oli tapahtunut eriytymistä. Suuressa osassa Lapin kuntia väestö oli vähenemässä, ikärakenne vanhenemassa ja työttömyysaste korkealla. Kehittämissuunnitelman ideana oli sosiaali- ja terveysalan julkisen sektorin ja järjestöjen toimijoiden kohtaaminen ja voimavarojen hyödyntäminen niin, että hyöty koituu lopulta asiakkaan eli kansalaisen parhaaksi. 3 Kehittämissuunnitelmassa esitettyihin haasteisiin pyrittiin vastaamaan Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella. Hankkeen hakuvaiheen toimintasuunnitelmassa 4 tavoitteeksi nimettiin toimintamallin luominen Lapin läänin alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistoiminnan kehittämiseksi. Yhteistoimintamallin avulla päätettiin tavoitella tilannetta, jossa järjestöt täydentävät kuntien palvelutarjontaa ja tarjoavat kansalaisille osallistumismahdollisuuksia. Varsinaiseen Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen toimintasuunnitelmaan 5 kirjattiin seuraavanlaiset päämäärät ja tavoitteet: Päämääränä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. Päämäärään pyritään hankkeen tavoitteilla: 1) Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien strategioihin, 2) Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle ja 3) Järjestetään yhteistä toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteilla pyritään kehittämään järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan paremmin suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on edennyt viimeiseen toimintavuoteensa. Tässä kohden on aika kääntää katse pidemmälle tulevaisuuteen ja pohtia millä tavalla järjestöyhteistyö tulee jatkumaan ja millaisia haasteita järjestöillä on lähitulevaisuudessa. Tästä raportista ei haluttu tehdä pelkästään hankkeen toimintaa arvioivaa ja kuvaavaa, perinteistä loppuraporttia, vaan painopiste haluttiin siirtää tulevaisuuteen, kehittämiskohteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tällä valinnalla loppuraportista haluttiin saada työväline järjestöyhteistyön jatkuvuuden turvaamiseen ja kehittymiseen yhteistyöhankkeen päätyttyä. Aineistot ja toteutus Raportin työstämiseen on käytetty erilaisia olemassa olevia aineistoja. Yhteistyöhankkeen aikana kerättyä ja tuotettua materiaalia on hyödynnetty tarpeen mukaan. Käytettyjä aineistoja ovat: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelma vuodelle 2003 Yhteistyöhankkeen hankehakemus ja alustava toimintasuunnitelma Yhteistyöhankkeen toimintasuunnitelma Palautteet tilaisuuksista, joissa yhteistyöhanke on ollut järjestäjänä 3 Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöryhmä 2003, 3 4 Lapin läänin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Projektiseloste (C) Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteisyöhankkeen toimintasuunnitelma

8 - Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamiset - RAY:n hankekoulutukset - Lastensuojelu- ja perhetyön sekä vanhustyön projektitapaamiset - Aluetyöntekijöiden kuntakierrokset/hyvinvointimessut Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Kuntakartoitus Järjestötieto -hankekokonaisuuden toteuttaman kyselyn alustavat tulokset 7 Edellisten lisäksi, tätä raporttia varten on kerätty seuraavanlaiset aineistot: Nettikysely Avainryhmähaastattelu Nettikyselyn ja avainryhmähaastattelun teemajaottelut tehtiin samanlaisiksi. Nettikyselyn avulla pyrittiin saamaan laajalta joukolta mielipiteitä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeesta ja avainryhmähaastattelulla syvempää pohdintaa nettikyselyssä esille nostetuista teemoista. Näillä aineistoilla haettiin kokemuksia yhteistyöhankkeen toteutuksesta, arvioita hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta ja näkökulmia järjestöyhteistyön tulevaisuuden suunnitteluun. Nettikysely lähetettiin yhteistyöhankkeen keskeisille yhteistyötahoille: johtoryhmä, ohjausryhmä, järjestökeskusten työntekijät, Järjestötieto-hankkeen työntekijät, Lapin läänissä toimivat järjestöjen aluetyöntekijät ja Lapin läänin lastensuojelu- ja perhetyön sekä vanhustyön hankkeiden työntekijät. Alla olevaan taulukkoon on koottu yllämainitut yhteistyötahot sen mukaan, mitä näkökulmaa he kyselyssä edustavat. Nettikysely lähetettiin sähköpostitse 159 henkilölle, joista 14 ei sairausloman, vuorotteluvapaan, äitiysloman tai muun syyn vuoksi vastaanottanut kyselyä. Taulukkoon on eritelty hankkeen kohderyhmien vastaanottamat kyselyt, saatujen vastausten lukumäärä ja vastausprosentti. Vastaanotetut kyselyt -sarake edustaa näkemystämme siitä, mitä tahoja sähköpostitse kyselyn vastaanottaneet edustavat. Vastanneet -sarake kuvaa vastanneiden lukumäärää ja sitä, mitä näkökulmaa he kokevat edustavansa. Sarakkeet eivät siis täysin vastaa toisiaan. Koska kysely on tehty nimettömänä, emme pääse käsiksi siihen, minkä verran näitä näkökulmaeroja todellisuudessa on. 6 Jatkossa käytämme ko. julkaisusta nimeä Kuntakartoitus 7 Jatkossa viittaamme tähän kyselyyn termillä Järjestökysely 8 Liite 3 Nettikysely: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke: Arviointi ja järjestöyhteistyön tulevaisuuden visiointi 9 Liite 4 Avainryhmähaastattelun haastattelurunko 7

9 Ensisijainen näkökulma kyselyyn Vastaanotetut Vastanneet Vastausprosentti kyselyt Järjestöedustaja ,7 % Järjestökeskuksen edustaja % Valtakunnallisen liiton aluetyöntekijä ,9 % Projektityöntekijä, järjestösektori ,3 % Projektityöntekijä, julkinen sektori ,7 % Julkisen sektorin edustaja (kunta, % lääninhallitus, oppilaitos, Poske, tms.) Muu 1 10 Yhteensä ,7 % Taulukko 1. Nettikyselyyn vastanneiden yhteistyötahojen näkökulma ja vastausaktiivisuus. Kysely lähetettiin toukokuun loppupuolella ja vastausaikaa annettiin kesäkuun puoleenväliin saakka. Tällä välillä samalle sähköpostituslistalle lähetettiin yksi muistutus, jossa toivottiin vastauksia kyselyyn. Osa kohderyhmästä on ollut laaja-alaisemmin mukana hankkeen yhteistyömuodoissa, kun taas osalle kyselyn vastaanottaneista kosketuspinta hankkeeseen on kapeampi ja näin ollen vastaaminen kyselyn eri osa-alueisiin vaikeaa. Tämän vuoksi osa kyselyn vastaanottaneista on voinut kokea kyselyn vaikeaksi ja jättänyt vastaamatta kyselyyn. Lisäksi on todennäköistä, että avainryhmähaastatteluun osallistuneet eivät ole vastanneet avokysymyksiin kovin aktiivisesti, koska ovat päässeet haastattelussa kertomaan omat mielipiteensä. Nettikyselyyn vastasi 46 henkilöä. Vastausprosentti (31,7 %) on toteutusajankohtaan ja laajaan kohderyhmään suhteutettuna kohtuullinen. Nettikysely sisälsi erilaisia taustoittavia kysymyksiä, avokysymyksiä ja väittämiä. Nettikyselyn vastaajat ovat arvioineet erilaisia yhteistyöhankkeen tavoitteisiin ja järjestöyhteistyön tulevaisuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1 5 (Eri mieltä Samaa mieltä). Vastausjakaumia kuvaavia kuvioita varten vastaukset on luokiteltu siten, että arvot 4 ja 5 (jokseenkin samaa mieltä ja samaa mieltä) on yhdistetty samaa mieltä -luokkaan ja arvot 1 ja 2 (eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä) on yhdistetty eri mieltä -luokkaan. Arvo 3 (osittain samaa, osittain eri mieltä) on säilytetty omanaan myös kuvaajissa. Kolmiportainen luokittelu nähtiin tarpeelliseksi, sillä sen avulla samaan kuvaajaan saatiin useampia eri muuttujia (=väittämiä) ja näin vastausjakaumaa saatiin havainnollistettua paremmin. Analysoinnissa on kuitenkin huomioitu koko vaihteluväli yhdestä viiteen kunkin kysymyksen osalta. Avainryhmähaastatteluun kutsuttiin mukaan kymmenen yhteistyöhankkeen hyvin tuntevaa tahoa, jotka edustavat kattavasti niin yhteistyöhankkeen toiminta-aluetta maantieteellisesti kuin toimijatahoja: järjestöjä, järjestökeskuksia ja julkista sektoria. Hankkeen johtoryhmä valitsi avainryhmähaastatteluun kutsuttavat henkilöt. Avainryhmähaastatteluun pääsi osallistumaan kuusi kutsuttua kymmenestä. Avainhenkilöiden edustusta haastattelussa voidaan pitää kattavana, vaikka muutamat kut- 10 Yksi vastaajista ei kokenut edustavansa luokittelumme mukaisia näkökulmia, joten hän on valinnut vaihtoehdon Muu. Hänet on kuitenkin kyselyä lähetettäessä asemoitu edustamaan jotain taulukossa mainittua näkökulmaa ja tästä johtuen aiheuttaa heiton ko. näkökulman vastausprosentissa. Tapauksia, joissa luokittelemamme näkökulma ei kohtaa vastaajan omaa näkökulmaa voi olla useampiakin. 8

10 sutuista eivät päässeet paikalle. Heillä oli kuitenkin mahdollisuus vastata nettikyselyyn, jossa kysyttiin samoja asiakokonaisuuksia ja jossa oli myös mahdollisuus vastata laajemmin avokysymyksiin. Nettikyselyn analysoinnissa on hyödynnetty SPSS-ohjelmaa, joka on erityisesti sosiaalitieteille kehitetty tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmisto. Nettikyselyn avovastaukset on koottu kysymyskohtaisesti ja jaoteltu vastaajan näkökulman mukaan. Avainryhmähaastattelu on litteroitu sanasta sanaan ja keskeiset avainryhmähaastattelussa esille nousseet asiat eri teemoista on koottu erikseen. Analysoinnissa lähdetään liikkeelle nettikyselyn tarjoamasta tilastomuotoisesta aineistosta, joka edustaa laajempaa vastaajajoukkoa. Tilastomuotoisia vastauksia tukemaan käytetään kuhunkin teemaan liittyviä avainryhmän vastauksia sekä nettikyselyn avovastauksissa esille tulleita huomioita. Raportti on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön kanssa. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on toiminut Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Posken) kanssa samoissa tiloissa ja tehnyt tiivistä yhteistyötä osaamiskeskuksen kanssa koko hankkeen ajan. Erityisesti yhteistyötä on tehty Järjestöpankin ja Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Kuntakartoitus julkaisun osalta. Myös yhteistyöhankkeen kotisivut löytyvät Posken Sosiaalikollega-nettisivuilta 11. Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnissä ja tämän raportin tavoitteena on arvioida hankkeen tuloksia, mutta erityisesti keskittyä järjestöyhteistyön tulevaisuuden visiointiin. Aineistoa on kerätty koko yhteistyöhankkeen ajan ja viimeisimmät aineiston osat, avainryhmähaastattelu ja nettikysely, on koottu touko-kesäkuun aikana Raportti on kirjoitettu elokuun 2008 aikana ja raportti julkaistaan lokakuun alussa Lapin terveyden ja hyvinvoinnin haasteet -seminaarissa. Rahaautomaattiyhdistyksen nykyisten linjausten 12 mukaan hankkeen ei tulisi päättyä saavutettujen tulosten julkaisuun, vaan tulosten käytäntöön juurruttamiseen. Yhteistyöhankkeen tulokset julkaistaan muutamaa kuukautta ennen hankkeen päättymistä, jotta hankkeen tulokset saadaan juurrutettua käytäntöön. Yhteistyöhankkeen aikana on todettu tarve järjestöjen yhteistoimintamallin kehittämiselle ja raportin kirjoitusvaiheessa on työn alla hakemus Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksiköstä, joka toteutuessaan vastaisi moniin järjestöyhteistyön tulevaisuutta koskeviin haasteisiin. Arviointija loppuraportin julkaiseminen ennen yhteistyöhankkeen päättymistä mahdollistaa myös toimenpide-ehdotusten käsittelyn yhdessä järjestöjen kanssa ja antaa tarvittaessa aikaa toimenpiteiden suuntaamiseen ehdotusten mukaisesti. Yhteistyöhankkeessa on aktiivisesti pyritty järjestöyhteistyön tulevaisuuden turvaamiseen. Hankkeessa saadut kokemukset ja tulevaisuuden visiot ovat olleet pohjana suunniteltaessa avainryhmähaastattelun ja nettikyselyn teemoja. Avainryhmähaastattelulla ja nettikyselyllä on haettu näkökulmia tulevaisuuden suunnittelun tueksi ja vaihtoehtoisten toimintamallien löytämiseksi. Tärkeänä pohjana tulevaisuuden visiointiin ovat toimineet Kuntakartoitus ja Järjestökysely. Lapin läänin kuntien näkemykset järjestöyhteistyötarpeesta on kirjattu Kuntakartoitukseen ja Järjestökyselyssä näitä näkemyksiä on peilattu järjestönäkökulmasta. Raportti toimii samalla yhteistyöhankkeen loppuraporttina ja järjestöyhteistyön tulevaisuuden suunnittelun välineenä. Luvussa kolme käsitelty yhteistyöhankkeen arviointi pohjautuu pääosin avainryhmähaastatteluun, yhteistyötahoille lähetettyyn nettikyselyyn sekä yhteistyöhankkeen aikana kerättyihin palautteisiin ja hankkeen suunnittelijan kokemuksiin. Luvun neljä järjestöyhteistyön tulevaisuuden visiointi pohjautuu pääosin avainryhmähaastatteluun ja nettikyselyyn. Luku viisi toimii koko raportin yhteenvetona ja lukuun kuusi on kerätty keskeiset toimenpide-ehdotukset Mykrä

11 3. JÄRJESTÖYHTEISTYÖN NYKYTILA YHTEISTYÖHANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnassa. Järjestöjä on perustettu, jotta ihmiset saavat äänensä ja tarpeensa kuuluviin esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 13 Sosiaali- ja terveysjärjestöillä tarkoitetaan yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai hyvinkin laajan väestön osan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen tai edistäminen. 14 Sosiaali- ja terveysalan järjestöistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta niitä arvioidaan olevan Suomessa noin Lapin lääninkään sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta järjestöjä arvioidaan olevan Järjestötoimintaa on Lapin läänissä pääasiassa kolmella tasolla: paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Paikallistoiminnaksi luokitellaan valtakunnallisten järjestöjen paikallisyhdistysten ja paikallisten järjestökeskusten toiminta sekä paikallisesti toimivat yhdistykset, joilla ei ole valtakunnallisia kattojärjestöjä. Seudullisia toimijoita järjestötoimijat, joiden toimialueeksi on määritelty seutukunta tai lähes seutukuntaa vastaava alue. Alueellisia järjestötoimijoita ovat valtakunnallisten liittojen aluetyöntekijät, joiden toiminta-alueeseen kuuluu Lapin lääni sekä järjestöt, joilla ei ole valtakunnallista kattojärjestöä ja jotka toimivat Lapin läänin alueella tai lähes koko läänin alueella. Yhteistyöhankkeen tarkoituksena on ollut koota pirstaleista järjestökenttää ja kehittää järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Järjestöyhteistyön jatkuvuuden, säännöllisyyden ja kehittymisen takaamiseksi tavoitteeksi asetettiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolin kirjaaminen Lapin läänin kuntien strategioihin. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut myös luoda Järjestöpankki kokoamaan Lapin läänissä toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt yhteiseen internetportaaliin. Järjestöpankin on ajateltu tarjoavan kuntalaisille ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöille kanavan löytää tietoa järjestöistä ja samalla tarjota järjestöiden keskinäisen tiedottamisen välineen. Lisäksi yhteistyöhankkeen tavoitteeksi asetettiin konkreettisen toiminnan järjestäminen järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tässä luvussa järjestöyhteistyön nykytilaa peilataan yhteistyöhankkeen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Alaluvussa 3.1 pohditaan yhteistyöhankkeen onnistumista tavoitteessaan saada sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjatuksi Lapin läänin kuntien strategioihin. Seuraavassa alaluvussa käsitellään Järjestöpankkia. Alaluvussa 3.3 tarkastellaan kuinka yhteistyöhankkeen aikana järjestetyt yhteistyötapaamiset ovat vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. 13 Hokkanen, ym. 1999; Vuorinen, ym Vuorinen, ym Särkelä, ym Järjestötieto -hankekokonaisuus on toteuttanut lokakuun 2007 tammikuun 2008 aikana Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöille alkutilakartoituskyselyn. Kyselyn kohteena olevista yhdistyksistä/järjestöistä noin 350 oli Lapista. Toisilla alueilla näkemys alueella toimivista järjestöistä on kattavampi kuin toisilla ja näin ollen koko läänin kattavaa listaa järjestötoimijoista ei ole olemassa. 10

12 3.1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien strategioihin Järjestöyhteistyön jatkuvuuden, säännöllisyyden ja kehittymisen kannalta on tärkeää saada järjestöyhteistyö kuntien strategiatasolle. Yhteistyöhanke pyrki saamaan järjestöyhteistyön kuntien strategiatasoille kuntakartoituskyselyn, aloitteen ja kuntakartoituksen tulosten 17 esittelyillä erilaisissa tilaisuuksissa. Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Kuntakartoitus 2007 toteutettiin yhteistyössä Terve Lappi -hankkeen kanssa. Kuntakartoituskyselyyn sisällytettiin sekä Terve Lappi -hanketta että Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanketta kiinnostavat kysymykset. Tiedonkeruu toteutettiin terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden toimesta Lapin läänin 21 kunnassa kevään 2007 aikana. Järjestöyhteistyöstä kysyttiin Lapin läänin kuntien mielenterveystyön, päihde- ja huumetyön, lastensuojelu- ja perhetyön, vanhustyön, vammaistyön, kansanterveystyön sekä terveysliikunnan sektoreilta. Kuntakartoituksessa sektorikohtaiset kysymykset jaoteltiin strategiatasoon, käytäntöön ja tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Kuntakartoituksen tavoitteena oli järjestöjen roolin selvittämisen lisäksi käynnistää keskustelua järjestöjen roolista rakennemuutoksen yhteydessä. Samaan aikaan kuntakartoituksen kyselylomakkeen kanssa lähetettiin Lapin läänin kuntiin aloite sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen strategiatyöskentelyn yhteydessä. Kuntien toivottiin ottavan järjestöt mukaan strategioiden suunnitteluun. Yhtenä konkreettisena avauksena Kemi-Tornion seutukunnassa tehtiin kannanotto sosiaali- ja terveysjärjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvässä sosiaali- ja terveyspiiri -hankkeessa. Kannanotto toteutettiin yhteistyössä Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen, Järjestökeskus Majakan ja paikallisten sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Toteutuiko tavoite? Nettikyselyssä ja avainryhmähaastattelussa vastaajia pyydettiin arvioimaan yhteistyöhankkeen strategiatason tavoitteen toteutumista. Alla olevasta kuviosta selviää, miten nettikyselyyn vastanneet ovat arvioineet strategiatasoa koskevien väittämien paikkansapitävyyttä. 17 Martin & Palmgren

13 Järjestöjen huomiointi (N=40) Kuntakartoitus (N=37) Järjestöille rohkeutta (N=35) Toimintojen suuntaaminen (N=36) Aloite (N=34) Ilman hankettakin (N=38) % Eri mieltä Osittain samaa, osittain eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 1. Nettikyselyyn vastanneiden arvio strategiatasoa koskevien väittämien paikkansapitävyydestä 18 Nettikyselyyn vastanneiden mukaan yhteistyöhanke on edesauttanut järjestöjen huomioimista strategiatyössä melko hyvin. Heidän mukaansa kuntakartoitus on edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä ja kuntakartoituksen tulokset ovat rohkaisseet järjestöjä ottamaan yhteyttä kuntiin. Kuntakartoituksen tulosten (esimerkiksi kuntien toiveet järjestöyhteistyöstä) katsotaan myös vaikuttaneen jonkin verran järjestöjen toiminnan suuntaamiseen. Kuntakartoituskyselyn yhteydessä lähetettiin Lapin läänin kuntiin aloite sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen strategiatyöskentelyssä. Nettikyselyyn vastanneiden mukaan aloite on jonkin verran edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä. Kysyttäessä, olisiko järjestöt huomioitu kuntien strategiatyössä yhtälailla ilman yhteistyöhanketta, vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että näin olisi tapahtunut. Suurin osa vastaajista piti yhteistyöhankkeen panosta järjestöjen saamiseksi kuntien strategioihin melko tärkeänä tai tärkeänä. Avainryhmähaastattelussa nousi esille yhteistyöhankkeen hyvä ajoitus. Yhteistyöhankkeen aikana on valtakunnan tasolla alettu toteuttaa suuria muutoksia, kuten Paras -hanke ja KASTE -ohjelma, joissa korostetaan järjestöyhteistyön merkitystä palvelujärjestelmän muutoksessa. Toki yhteistyöhanketta suunnitelleilla on ollut aavistuksia tulevasta, mutta valtakunnallisten muutosten suuruus ja nopea aikataulu ovat osaltaan tulleet positiivisena yllätyksenä. Valtakunnalliset ohjelmat ovat tukeneet yhteistyöhankkeen tavoitteiden toteuttamista. Alla olevaan kuvioon on hahmotettu yhteistyöhankkeen aikana toteutuneita vaikuttamisprosesseja kansallisella ja paikallisella tasolla. 18 Väittämät: Yhteistyöhanke on edesauttanut järjestöjen huomioimista kuntien strategiatyössä = Järjestöjen huomiointi Kuntakartoitus on edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä = Kuntakartoitus Kuntakartoituksen tulokset ovat antaneet järjestöille rohkeutta ottaa yhteyttä kuntiin = Järjestöille rohkeutta Kuntakartoituksen tulokset ovat vaikuttaneet järjestöjen toiminnan suuntaamiseen = Toimintojen suuntaaminen Lapin läänin kunnille tehty aloite järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvässä strategiatyössä on edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä = Aloite Järjestöt olisi huomioitu kuntien strategiatyössä yhtälailla ilman hankettakin = Ilman hankettakin 12

14 STKL Tekry YTY Valtakunnalliset Sosiaali- ja terveysalan yhteistyöjärjestöt Valtakunnalliset linjaukset (mm. Paras, KASTE) Valtakunnalliset ohjelmat KUNTA Paikallistaso Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Kuntakartoitus Aloite järjestöjen huomioimiseksi kuntien strategiatyössä Kuvio 2. Valtakunnallisten yhteistyöjärjestöjen ja yhteistyöhankkeen vaikuttaminen Maakunnallinen järjestöyhteistyö Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan yhteistyöjärjestöt 19 ovat osaltaan vaikuttamassa järjestöjen huomioimiseen erilaisissa valtakunnallisissa ohjelmissa. Samaan aikaan Lapissa yhteistyöhanke on pyrkinyt tuomaan järjestöjä esille ja saamaan järjestöjen roolin kirjatuksi kuntien erilaisiin strategioihin. Valtakunnalliset linjaukset tukevat järjestöjen mahdollisuutta osallistua paikalliseen hyvinvointipoliittiseen keskusteluun. Vaikka järjestökentässä ei ois tapahtunu suuria muutoksia, kun ympärillä tapahtuu isoja rakenteellisia muutoksia, niin se pakottaa ja on pakottanu meiät niinkun miettimään näitä asioita tietyllä tavalla uuestaan ja se vaikuttaa sekä siihen meiän vaikuttamistyöhön, edunvalvontaasioihin, tän tyyppisiin asioihin ja sit se vaikuttaa tähän kehittämiseen ja sitä kautta niihin rakenteisiin niinkun.. että tietyllä tavalla se ympärillä tapahtuva muutos on pakottanu meitäkin niinkun liikkeelle. Avainryhmähaastateltava Kuntakartoituksen julkistamisen ja aloitteen lähettämisen jälkeen yhteistyöhanke sai useita alustuspyyntöjä järjestöjen roolista Lapin lääninhallituksen, Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa käsiteltiin erilaisia lääni- ja kuntakohtaisia hyvinvointistrategioita. Kuntakartoituksen myötä järjestöjen rooli tuli pohdittavaksi kuntatasolle ja kunnat saivat raportin muodossa kootun näkemyksen siitä, millaista järjestöyhteistyö on Lapin kunnissa ja myös ideoita siihen, millä tavalla järjestöyhteistyötä voisi hyödyntää. Kuntakartoitus avasi yhteistyöhankkeelle mahdollisuuksia tuoda järjestöjen roolia esille erilaisilla foorumeilla, joilla esiteltiin myös uusia valtakunnallisia linjauksia. Valtakunnallisilla linjauksilla ja yhteistyöhankkeella oli järjestönäkökulmasta sama sanoma: järjestöjen huomioiminen kuntien strategioissa. Näin ollen valtakunnalliset linjaukset järjestöyhteistyön osalta saivat tuekseen paikallista tietoa järjestöyhteistyön mahdollisuuksista. Mikäli viesti järjestöjen huomioimiseksi olisi tullut ainoastaan valtakunnalliselta tasolta, olisi todennäköisempää, että valtakunnallisten linjausten noudattaminen jäisi vain strategiaan kirjoitetuiksi yleisiksi virkkeiksi järjestöyhteistyöstä. 19 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Terveyden edistämisen keskus ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry 13

15 Kun samaan aikaan tuodaan esille alueellisia ja paikallisia mahdollisuuksia ja tapoja toteuttaa järjestöyhteistyötä, voi kirjaaminen strategiatasolla olla konkreettisempaa ja yhteistyötä käynnistävää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ajoittuminen yhteistyöhankkeen kanssa samaan aikaan toisaalta edesauttaa yhteistyöhankkeen tavoitetta saada järjestöjen rooli kuntien strategioihin. Toisaalta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen kunnissa ja perustettavissa laajemmissa kokonaisuuksissa on hidas, keskeneräinen prosessi, joka hankaloittaa järjestöjen roolin hahmottamista rakentuvassa toimintaympäristössä. Suuret muutokset mahdollistavat uusien yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen, mukaantulon strategiatyöskentelyyn. Yhteistyöhankkeen aikana järjestöjen roolin huomioiminen kuntatasolla sai hyvän alun, mutta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistämä rakennemuutos on vielä kesken yhteistyöhankkeen päättyessä ja se, kuinka hyvin tavoitteessa saada järjestöt kirjatuiksi kuntien strategioihin onnistutaan, jää myöhemmin nähtäväksi Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle Järjestöpankin tavoitteeksi asetettiin lisätä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tavoitettavuutta ja tunnettavuutta. Järjestöpankkia suunniteltaessa millään taholla ei ollut tietoa siitä, kuinka paljon sosiaali- ja terveysalan järjestöjä Lapissa on, myöskään järjestöjen yhteystiedoista ei ollut kattavaa listaa. Tärkeimmäksi näkökulmaksi koettiin alueellisuus ja paikallisuus miten kuntalainen tai kunnan sosiaali- ja terveysalan työntekijä löytävät järjestöjen tarjoamat toiminnot omalta paikkakunnaltaan tai alueeltaan ja millä tavalla järjestöjen keskinäistä yhteistyötä voisi lisätä. Järjestöpankin tavoitteeksi asetettiin myös tapahtumakalenterin luominen ja sen myötä parantaa järjestöjen tiedotusta sekä ehkäistä päällekkäisten toimintojen järjestämistä. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa rakentanut Järjestöpankin 20 osaksi Posken sosiaalikollega.fi -internetsivustoa. Alkuvuodesta 2007 päästiin ensimmäisen kerran kokeilemaan alustan toimivuutta ja tallentamaan ensimmäiset järjestöjen sivut ja tapahtumat Järjestöpankkiin. Järjestöpankki suunniteltiin alun perin Lapin läänin kattavaksi järjestöportaaliksi, mutta yhteistyöhankkeen aikana myös Pohjois-Pohjanmaa liittyi mukaan Järjestöpankkiin. Järjestöpankin hakutoiminnot laajennettiin koskemaan Lapin lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaata, näin saavutettiin alueellisesti laajempi kokonaisuus. Pohjois-Pohjanmaan alueella Järjestöpankin sisällöntuottamisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projekti. Järjestöpankki-portaalin luominen on ollut pitkä prosessi, joka vielä tätä yhteistyöhankkeen arviointia kirjoitettaessa on kesken. Järjestöpankin luominen sekä teknisesti että järjestöjen sitoutumisen kannalta on vienyt oletettua enemmän aikaa. Järjestöpankin hallinnoinnille ja toimivuudelle asettaa haasteita myös Pohjois-Pohjanmaan mukaan tulo, koska järjestöjen määrä voi nousta yli tuhanteen. Lisääntyvä järjestöjen määrä vaatii enemmän resursseja järjestöpankin hallinnoijalta, sillä jokaisen uuden järjestön sivu on aluksi luotava ja uudelle järjestölle on annettava sinne päivitysoikeudet. Järjestöistä on myös pidettävä rekisteriä, joka sekin vie aikaa. Eniten aikaa kuitenkin vie järjestöjen perehdyttäminen järjestöpankin päivittämiseen sekä tuki päivitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Myös Järjestöpankin tapahtumakalenterin, hakutoimintojen ja järjestösivujen sisällöntarkkailua on tehtävä säännöllisesti, jotta Järjestöpankki pysyy ajantasaisena ja toimivana. Järjestöpankin asema luotettavana tiedonhakukanavana on riippuvainen Järjestöpankin toimivuudesta ja järjestöjen sitoutumisesta omien sivujensa päivittämiseen

16 Raportin kirjoitusvaiheessa Järjestöpankissa oli yli 70 sosiaali- ja terveysalan järjestön sivut. Järjestöjen määrä on vielä varsin pieni, mutta Pohjois-Pohjanmaan osalta järjestöjen kerääminen Järjestöpankkiin on alkanut vasta vuoden 2008 aikana. Järjestöjen laskettavuus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen talletettujen järjestösivujen mukaan, koska esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojelupiirin Lapin piirin osalta on tehty ratkaisu, että vain Lapin piirillä on oma sivu Järjestöpankissa ja 22 paikallisyhdistyksen yhteystiedot ovat helposti löydettävissä Järjestöpankin Lapin piirin sivujen kautta. Näin ollen yhden aluejärjestön kautta voi olla löydettävissä yli 20 paikallisyhdistyksen yhteystiedot ja Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku voi helposti olla vielä suurempi. Ylipäätään pienten paikallisyhdistysten kiinnostus tai tietoteknologiset valmiudet internetsivujen luomiseen tai ylläpitämiseen eivät välttämättä vielä ole tarvittavalla tasolla. Monille paikallisyhdistyksille riittää, että yhteystiedot ovat löydettävissä. Järjestöpankin haaste on vastata tähän tarpeeseen siten, että kuntalaiset löytävät paikallisyhdistysten yhteystiedot esimerkiksi juuri aluejärjestön sivuilta Järjestöpankista. Järjestöpankin formaatti alkaa tällä hetkellä olla valmis ja syksylle 2008 on suunniteltu tiedotuskampanja sen tunnetuksi tekemiseen. Tavoitteen toteutuminen Nettikyselyssä ja avainryhmähaastattelussa vastaajia pyydettiin arvioimaan Järjestöpankkia ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Alla olevasta kuviosta selviää, miten nettikyselyyn vastanneet ovat arvioineet järjestöpankkia koskevien väittämien paikkansapitävyyttä Löydettävyys (N=40) Tiedotus (N=40) Käytettävyys (N=40) Tekninen toimivuus (N=40) Visuaalinen ilme (N=40) Hakuluokitukset (N=39) Kattavuus (N=40) Päivitettävyys (N=14) Järjestöjen löydettävyys (N=34) % Eri mieltä Osittain samaa, osittain eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 3. Nettikyselyyn vastanneiden arvio järjestöpankin onnistumisesta Väittämät: Järjestöpankki on helppo löytää = Löydettävyys Järjestöpankin olemassa olosta on tiedotettu riittävästi = Tiedotus Järjestöpankkia on helppo käyttää = Käytettävyys Järjestöpankin tekninen toimivuus on hyvä = Tekninen toimivuus Järjestöpankin visuaalinen ilme on hyvä = Visuaalinen ilme Järjestöpankin järjestöhakuluokitukset ovat toimivia = Hakuluokitukset Järjestöpankista löytyy kattavasti järjestöjä = Kattavuus Järjestöpankin päivittäminen on helppoa = Päivitettävyys Käännetty (1-2 5, 3 3, 4-5 1): Järjestöpankki ei juuri edistä järjestöjen löydettävyyttä Järjestöpankki edistää järjestöjen löydettävyyttä = Järjestöjen löydettävyys 15

17 Nettikyselyyn vastanneiden mukaan Järjestöpankki on helposti löydettävissä ja sen käyttö koetaan helpoksi ja myös hakuluokituksiin ollaan tyytyväisiä. Järjestöpankin teknistä toimivuutta pidetään toisaalta hyvänä, mutta toisaalta joka kolmannella vastaajalla on tästä kahdensuuntaisia kokemuksia. Eniten tyytymättömyyttä esiintyy kattavuudessa, tiedotuksessa, visuaalisessa ilmeessä ja päivitettävyydessä, tosin näihinkin ollaan pääosin tyytyväisiä. Kuvioon ei ole otettu mukaan väittämiä Järjestöpankin käyttämisestä järjestöjen, sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden sekä kuntalaisten tiedonhakukanavana, sillä näihin kysymyksiin tuli paljon minulla ei ole käsitystä ko. asiasta - vastauksia. Näiden kysymysten osalta vastaukset painottuivat kuitenkin siihen suuntaan, ettei Järjestöpankin vielä uskota toimivan kovin hyvin järjestöjen tai sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tiedonhakukanavana. Kaikista heikoimmin Järjestöpankin nähdään toimivan kuntalaisten tiedonhakukanavana. Kaiken kaikkiaan järjestöpankin katsotaan kuitenkin edistävän järjestöjen löydettävyyttä. Avainryhmähaastattelu vahvistaa nettikyselyn tuloksia Järjestöpankkiin liittyvien kysymysten osalta. Haastateltavien mukaan Järjestöpankki on välttämätön käytännön työväline ja mahdollistaa tiedon välittämisen ja sen vastaanottamisen. Järjestöpankin avulla esimerkiksi tiedon välittäminen järjestöille on tehostunut, sillä Järjestöpankin tapahtumakalenterin kautta järjestöt tavoitetaan aiempaa paremmin. Tapahtumakalenterin käyttö vähentää sähköpostien kautta lähetettyjen liitetiedostojen määrää ja siten sähköpostin kuormitusta. Samalla vältytään sähköpostituslistojen ongelmilta: listat eivät pysy ajantasaisina toimijoiden vaihtuessa tai järjestöjen yhdyshenkilöt eivät muista välittää saamaansa tietoa eteenpäin. Tapahtumakalenteria käytettäessä tiedonsaanti on ainakin periaatteessa tasapuolista, kun kenellä tahansa on mahdollista poimia tapahtumakalenterista itseään kiinnostavat tapahtumat. Sekä nettikyselyssä että avainryhmähaastattelussa Järjestöpankin kattavuus nousee suurimmaksi kehitystä vaativaksi elementiksi. Käytännössä Järjestöpankin riittävä kattavuus tarkoittaa tässä vaiheessa sitä, että haettaessa tietoja Järjestöpankista, jokaisesta kunnasta ja jokaisesta kohderyhmästä löytyisi vähintään yksi näitä hakuehtoja vastaava järjestö. Jotta Järjestöpankkiin saataisiin lisää järjestöjä, tarvittaisiin Järjestöpankin aktiivisempaa markkinointia järjestöjen suuntaan ja samalla tulisi olla tiedossa käytettävissä olevat tukiresurssit. Erityisesti pienet, vapaaehtoisresurssein toimivat yhdistykset tarvitsevat lähitukea ja kannustusta lähteäkseen mukaan Järjestöpankkiin ja erityisesti omien sivujen päivitykseen. Järjestöpankin kattavuuden saavuttamisen jälkeen seuraava askel on, että linkki Järjestöpankkiin löytyy eri toimijoiden, kuten kuntien ja sairaanhoitopiirien sivuilta. Esimerkiksi Oulun kaupungin Omahoito-hankkeessa 22 pilotoidaan Oulun omahoito henkilökohtainen terveyspalvelu -sivusto, josta löytää hyvinvointiin, terveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa sekä tietoa terveydenhuollon palveluista. Sivustolta voi itse etsiä tietoa tai kysyä asiantuntijalta ratkaisua ongelmaansa. Sivustolla voi myös keskustella terveyteen ja sairauksiin liittyvistä aiheista muiden palvelun käyttäjien kanssa. Sivustolta löytyy myös linkki järjestötoimintaan ja sinne tullaan lisäämään linkki Järjestöpankkiin, kun Järjestöpankin riittävä kattavuus Oulun alueella on saavutettu. Kolmas askel tulee olemaan Järjestöpankin markkinointi sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille että kuntalaisille. Arvioitaessa Järjestöpankille asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan todeta tavoitteiden toisaalta ylittyneen ja toisaalta jääneen vajaaksi. Tavoitteet ovat ylittyneet sikäli, että Järjestöpankin alueellista toiminta-aluetta on jo tässä vaiheessa laajennettu ja Järjestöpankin ideaa on päästy juurruttamaan maantieteellisesti laajemmalle alueelle. Toisaalta Lapin läänin osalta tavoitteena olevien järjestöjen määrään ei ole vielä päästy, sillä maantieteellinen laajennus on tuonut mukanaan uusia haasteita. Järjestöpankista voi hakea tietoja toiminta-alueen, kohderyhmän tai ikäryhmän mukaan

18 Tavoitteena voidaan pitää sitä, että jokaisella kunta-kohderyhmä -yhdistelmähaulla löytyisi vähintään yksi järjestötoimija. Lapin läänissä on 21 kuntaa ja haettavia kohderyhmiä on tarjolla seitsemän: 1) Kansanterveys, ravitsemus ja liikunta, 2) Potilas- ja vammaisjärjestöt, 3) Lastensuojelu ja perhetoiminta, 4) Päihteet, 5) Mielenterveys, 6) Maahanmuuttajat ja 7) Vapaaehtoistyö. Tällä hetkellä Järjestöpankista haettaessa yksittäisistä Lapin kunnista löytyy 3-28 järjestötoimijaa. Kuntakohderyhmä -yhdistelmähaulla haettaessa ainoastaan mielenterveys-, päihde- ja maahanmuuttajatyöhön liittyvää järjestötoimintaa ei löydy joka kunnasta. Maahanmuuttajiin liittyvä järjestötoiminta puuttuu 12:sta, päihteisiin liittyvä yhdeksästä ja mielenterveyteen liittyvä seitsemästä Lapin kunnasta. Toisaalta voi kyse olla siitä, ettei Järjestöpankki ole tavoittanut kaikkia kyseessä oleviin kohderyhmiin liittyvää työtä tekeviä järjestöjä. Toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajatyötä tekeviä järjestöjä tuskin jokaisesta Lapin läänin kunnasta löytyykään, eikä niille välttämättä olisi tarvettakaan. Sen sijaan mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyville järjestötoimijoille olisi varmasti jokaisessa Lapin kunnassa kysyntää ja niitä onkin laajemmin kuin mitä Järjestöpankkiin on mukaan saatu. Suurin osa Järjestöpankista löytyvistä järjestöistä edustaa potilas- ja vammaisjärjestöjä - niitä on reilusti yli puolet Järjestöpankissa olevista järjestöistä, yksittäisten kuntien osalta määrän vaihdellessa kahdesta 23:een. Kaiken kaikkiaan Järjestöpankista puuttuu vielä järjestöjä kaikkien kohderyhmien osalta, mutta yhteistyöhankkeen viimeisen puolen vuoden aikana on vielä mahdollisuus saada lisää järjestöjä mukaan Järjestöpankkiin. Järjestöpankin osalta jatkuvuus on oleellinen asia. Lapin osalta on sovittu, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö jatkaa Järjestöpankin ylläpitämistä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen päätyttyä. Lapin osalta tähän keskeiseen Järjestöpankille asetettuun tavoitteeseen on päästy hyvissä ajoin. Pohjois-Pohjanmaan mukaantulo Järjestöpankkiin on viivyttänyt koko Järjestöpankin etenemistä, sillä Pohjois-Pohjanmaan osalta oli ratkaistava, mikä taho tulee ottamaan vastuun Järjestöpankin kustannuksista sekä sisällöllisestä ylläpidosta, ohjauksesta ja tuesta Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektin päätyttyä. Kun Pohjois-Pohjanmaan mukaan tuleminen Järjestöpankkiin oli valmisteilla, jarruteltiin Järjestöpankkiin liittämistä niiden Lapin paikallisyhdistysten osalta, joiden aluetoimisto sijaitsee Oulussa. Tämä tehtiin sen vuoksi, että aluetoiminta ja molempien maakuntien paikallistoiminta haluttiin saada koordinoidusti Järjestöpankkiin. Myös hakutoimintojen laajentaminen viivästytti samasta syystä järjestöjen kutsumista mukaan Järjestöpankkiin Lapin osalta. Toisaalta yhteistyöhankkeen yhden työntekijän työpanos ei ole ollut riittävä siihen, että Järjestöpankkia olisi muutenkaan ehditty saada kaikkia järjestöjä kattavaksi. Järjestöpankin toimintaa varten tulisi vastaisuudessa olla käytettävissä yhden ihmisen lähes kokonainen työpanos, jotta järjestöpankki voisi toimia maksimaalisesti. Vaihtoehtoisesti vastuu järjestöpankin sisällöllisestä ylläpidosta voitaisiin jakaa muutamien alueellisten yhdyshenkilöiden kesken siten, että koko alue tulisi katetuksi heidän tukiverkollaan. Järjestöpankin julkinen tiedotus haluttiin siirtää ajankohtaan, jolloin Järjestöpankin tekninen toimivuus ja järjestökentän kattavuus ovat hyvällä tasolla. Syksyllä 2008 Järjestöpankki tullaan linkittämään kuntien ja sairaanhoitopiirien sivuille, jotta kuntalaiset sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijät löytävät Järjestöpankin helpommin. Myöhemmin syksyllä kuntalaisia sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä tiedotetaan Järjestöpankista. Syksyllä Järjestöpankin markkinointiin ja siihen perehdyttämiseen onkin paremmat mahdollisuudet, kun myös Järjestötieto -hankekokonaisuuden henkilöresursseja voidaan hyödyntää Järjestöpankin kehittämisessä. 17

19 3.3. Järjestetään yhteistä toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi Konkreettisen toiminnan kehittämiseksi yhteistyöhankkeen tavoitteeksi asetettiin järjestää yhteisiä tapaamisia sekä järjestöjen keskinäisen että järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Strategiatason ja järjestötiedonhakuportaalin lisäksi haluttiin asettaa tavoite toimijoiden kokoamiseksi yhteen, jotta eri toimijat oppisivat tuntemaan toisensa ja yhteistoiminta ja -suunnittelu näin mahdollistuisivat. Toimijoiden yhteenkokoamisella saadaan käytettävissä olevat resurssit paremmin esille, voidaan sopia yhteistyöstä ja välttää päällekkäistä toimintaa. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on ollut järjestämässä kolmentyyppisiä yhteistyötapaamisia, joista luotu jatkuvia ja säännöllisiä toimintamalleja. Näistä tapaamisista on kerätty säännöllisesti palautetta ja toimintaa on kehitetty saatujen palautteiden pohjalta. Osallistujat ovat palautteissaan antaneet kehittämisideoita tapaamisten jatkokehittämiseksi ja toivoneet tapaamisille jatkuvuutta. Järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä tapaamisia järjestettiin jo ennen yhteistyöhanketta, mutta yhteistyöhankkeen aikana niitä on kehitetty laajemmalle kohderyhmälle ja yleisestä yhteistyön suunnittelusta on edetty enemmän teemallisen kehittämisen suuntaan. Myös järjestöjen kuntakierroksia on jatkettu yhteistyöhankkeen aikana. Järjestöjen kuntakierrosten tavoitteena on ollut tuoda järjestöjä tutuiksi kuntalaisille ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Yhteistyöhankkeen aikana näitä tapaamisia on pyritty kehittämään enemmän järjestettäviksi yhteistyössä kunnan kanssa. Uutena yhteistyömuotona Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen aikana on kehitetty sisältöalueittain toteutettavat projektitapaamiset, joihin samalla sisältöalueella työskentelevät projektityöntekijät tapaavat toisiaan. Näiden tapaamisten myötä on levitetty hyviä käytäntöjä, verkostoiduttu ja vältetty päällekkäistä työtä. Järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on saanut alkunsa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Lapin lääninhallitus, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja lappilaiset järjestöt ovat kokoontuneet vuodesta 2003 lähtien säännöllisesti kehittämään järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Yhteistyötapaamisia on järjestetty kerran tai kaksi vuodessa ja näiden tapaamisten tuloksena on saatu idea Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeesta. Yhteistyöhanketta haettiin useaan otteeseen, ja vuonna 2006 sille viimein saatiin rahoitus. Yhteistyöhankkeen aikana järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä tapaamisia on pyritty kehittämään niin asiasisällöltään kuin laajempaa intressiryhmää koskevaksi. Yhteistyöhankkeen aikana tapaamisiin on saatu mukaan kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen edustajia. Tapaamisten teemoja ovat esimerkiksi olleet Raha-automaattiyhdistyksen hankekoulutukset ja Lapin terveyden ja hyvinvoinnin haasteet. Alla olevaan kuvioon on koottu nettikyselyyn vastanneiden mielipiteitä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamisia koskevista väittämistä. 18

20 Kehittyneet (N=38) Hankkeen rooli (N=38) Jatkossakin (N=43) Järjestöjen verkostoituminen (N=39) Järjestöjen ja julkisen verkostoituminen (N=38) Järjestöyhteistyö ilman hanketta (N=38) Yhteistyö julkiseen ilman hanketta (N=38) % Eri mieltä Osittain samaa, osittain eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 4. Nettikyselyyn vastanneiden arvio järjestöjen ja julkisen sektorin välisistä yhteistyötapaamisista 23 Nettikyselyyn vastanneiden mukaan järjestöjen ja julkisen sektorin välisten yhteistyötapaamisten on koettu kehittyneen yhteistyöhankkeen aikana ja hankkeen roolia pidetään tässä kehityksessä merkittävänä. Nettikyselyyn vastanneiden mukaan tapaamisista on ollut hyötyä niin järjestöjen keskinäiseen kuin järjestöjen ja julkisen sektorin väliseen verkostoitumiseen. Kaikki nettikyselyyn tämän väittämän osalta vastanneet ovat sitä mieltä, että järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä yhteistyötapaamisia tulee järjestää jatkossakin. Lähes kolme neljästä väittämiin vastanneista arvioi, ettei järjestöjen keskinäinen yhteistyö eikä järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö olisi kehittynyt vastaavalla tavalla ilman hanketta. Avainryhmähaastatellut arvioivat, että järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamisissa on syntynyt henkilökohtaisia kontakteja ja nämä helpottavat yhteistyötä. Myös avainryhmähaastatellut olivat yksimielisiä siitä, että yhteistyöhankkeella on ollut positiivinen vaikutus yhteistyötapaamisiin. Järjestöyhteistyön kehittämisen veturina toimiminen oman työn ohella koettiin raskaaksi ja mikäli rahoitusta hankkeelle ei olisi vieläkään usean vuoden hakemisen jälkeen saatu, olisivat yhteistyötapaamiset voineet kuivua kokoon ja järjestösektori hajaantua entisestään. Yhteistyöhankkeen erityinen panos järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamisten kehittymiseen on ollut sen mahdollisuus käyttää suunnittelijan työpanosta järjestelyresurssina. Näin esimerkiksi kutsuihin, sisältöjen muotoiluun ja puhujien kutsumiseen ja ohjeistamiseen on voitu panostaa enemmän ja yhteistyötapaamisista on saatu kiinnostavampia ja ryhdikkäämpiä kokonaisuuksia. Myös lääninhal- 23 Väittämät: Järjestöjen ja julkisen sektorin väliset tapaamiset ovat kehittyneet yhteistyöhankkeen aikana = Kehittyneet Hankkeella on ollut merkittävä rooli yhteistyötapaamisten kehittymisessä = Hankkeen rooli Järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä yhteistyötapaamisia tulee järjestää jatkossakin = Jatkossakin Järjestöjen ja julkisen sektorin välisistä yhteistyötapaamisista on ollut konkreettista hyötyä järjestöjen keskinäisen verkostoitumisen kannalta = Järjestöjen verkostoituminen Järjestöjen ja julkisen sektorin välisistä yhteistyötapaamisista on ollut konkreettista hyötyä järjestöjen ja julkisen sektorin verkostoitumisen kannalta = Järjestöjen ja julkisen verkostoituminen Järjestöjen keskinäinen yhteistyö olisi kehittynyt yhtälailla ilman hankettakin = Järjestöyhteistyö ilman hanketta Järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö olisi kehittynyt yhtälailla ilman hankettakin = Yhteistyö julkiseen ilman hanketta 19