Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuus"

Transkriptio

1 Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuus Raportteja 5/2008 Yhteistyöhankkeen tulosten ja tulevaisuusvisioiden näkökulmasta Lapin SOTE -järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraportti 2008 Marko Palmgren ja Maria Martin

2 LAPIN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN TULEVAISUUS Yhteistyöhankkeen tulosten ja tulevaisuusvisioiden näkökulmasta Lapin SOTE -järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraportti 2008 Marko Palmgren & Maria Martin JULKAISIJA NUORTEN YSTÄVÄT RY 2008 Painopaikka: Multiprint Oy, Oulu 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 TIIVISTELMÄ Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat järjestöjen toimintaympäristöön ja asettavat järjestöille haasteita niin vaikuttamisen kuin uudistumisen suhteen. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke käynnistettiin tilanteessa, jossa järjestöjen roolin koettiin tarvitsevan vahvistusta. Erityisen tärkeäksi nähtiin järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen aikana yhteiskunnalliset rakennemuutokset ovat voimistuneet ja koordinoidun järjestöyhteistyön tarve on edelleen vahvistunut. Tämä raportti toimii toisaalta Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraporttina, toisaalta tulevaisuuteen suuntaavana työkaluna järjestöyhteistyöhön. Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuutta on pohdittu yhteistyöhankkeen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta sekä tulevaisuutta visioiden. Valtakunnallisten ohjelmien myötä järjestöyhteistyö on päässyt hyvään nosteeseen ja uskoa yhteistyön kehittämiseen löytyy. Järjestökenttä on moninainen ja vaikeasti hahmotettavissa oleva kokonaisuus, joka haastaa järjestöjä tekemään toimintaansa näkyväksi. Jokaisella järjestöllä on oma kohderyhmänsä, jonka hyvinvointia se edistää. Kohderyhmän tukemisen lisäksi järjestöjen on pyrittävä vaikuttamaan myös paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen asenneilmastoon ja päätöksentekoon. Vaikuttaakseen järjestöjen on uskallettava toimia ja tarvittaessa myös uudistua. Yhteinen tahtotila ja yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pyrkiminen voi vahvistaa järjestöjen asemaa yhteiskunnassa. Tekemällä yhteistyötä järjestöt saavat toimintaansa jäsentyneemmin esille ja kohderyhmänsä viestiä paremmin kuuluviin. Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen haaste on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Erityisesti Lapin olosuhteissa (pitkät välimatkat, haastava ikärakenne ja työllisyystilanne) hyvinvointitoimijoiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan tehokkaasti suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esiintyäkseen varteenotettavana yhteistyötoimijana, järjestöjen on ratkaistava edustuksellisuuden ja koordinoinnin ongelma. Koordinointi edellyttää paikallista, alueellista ja maakunnallista yhteistyötä sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja julkisen sektorin osalta. Lisäksi koordinointi vaatii sitoutumista ja resursseja. Yksi ratkaisumahdollisuus maakuntatasoiselle organisoitumiselle on suunnitteilla oleva Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikkö. Rovaniemellä 8. syyskuuta 2008 Marko Palmgren Suunnittelija Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Nuorten Ystävät Maria Martin Suunnittelija Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 2

4 ABSTRACT Social changes have an effect on the operating environment of organisations, placing challenges on them with regard to influencing matters and reforming their operation. The cooperation project of social and health sector organisations in Lapland was launched in a situation where it was felt that the role of organisations should be strengthened. Particular importance was attached to developing cooperation between organisations and between them and the public sector. Social structural changes have become more pronounced during the project and the need for coordinated cooperation between organisations is now even more prominent. This paper acts as the final report of the cooperation project of social and health sector organisations in Lapland on the one hand and as a futureoriented tool for cooperation between organisations on the other. The future of cooperation between organisations in Lapland has been investigated from the point of view of reaching the aims set for the cooperation project and by drawing up visions for the future. Thanks to national programmes, cooperation between organisations is now very popular and there is faith in developing the cooperation. There are a wealth of different organisations and it is difficult to perceive the organisational sector as a whole, which challenges organisations to make their operation visible. Each organisation has its own target group whose well-being it is promoting. In addition to supporting their target groups, organisations must seek to contribute to the local, regional and national attitude climate and decision-making. To influence matters, organisations must have the courage to act and also reform their operation, where necessary. Having a joint state of will and aspiring to jointly agreed aims can strengthen their position in society. Through cooperation, organisations can promote their operation more systematically and voice the message of their interest groups better. Organisations and the public sector share the challenge of promoting the well-being of citizens. Particularly in the conditions prevailing in Lapland (long distances, challenging age structure and employment situation), actors engaged in the well-being sector must cooperate in order to effectively target the available resources to promoting the well-being of the local people. To appear as noteworthy partners, organisations must solve the problem of representation and coordination. Coordination calls for local, regional and provincial cooperation both between organisations and between organisations and the public sector. It also requires commitment and resources. One way of addressing the question of provincial organisation is the unit for developing organisational activities in Lapland that is currently being planned. 3

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTAA, AINEISTOT JA TOTEUTUS JÄRJESTÖYHTEISTYÖN NYKYTILA YHTEISTYÖHANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN ROOLI KIRJATAAN LAPIN LÄÄNIN KUNTIEN STRATEGIOIHIN LUODAAN LAPIN LÄÄNIN SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPANKKI INTERNETSIVUSTOLLE JÄRJESTETÄÄN YHTEISTÄ TOIMINTAA JÄRJESTÖJEN KESKINÄISEN SEKÄ JÄRJESTÖJEN JA JULKISEN SEKTORIN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEKSI YHTEENVETO JÄRJESTÖYHTEISTYÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET ALUEELLISET JA PAIKALLISET TARPEET YHTEISTOIMINTAMALLI LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ VISIOT VUOTEEN YHTEENVETO KESKEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...41 LÄHTEET LIITTEET

6 1. JOHDANTO Järjestökenttä on mukana yhteiskunnallisessa murroksessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras), Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma (KASTE), Raha-automaattiyhdistyksen uudet linjaukset avustusjärjestelmässä sekä muuttunut kilpailulainsäädäntö ja verottajan tiukentunut näkemys yleishyödyllisyydestä vaikuttavat väistämättä myös järjestökenttään. Tämän julkaisun keskeinen tavoite on nostaa esille näkökulmia ja visioita siitä, millä tavalla järjestöjen tulisi omalla toiminnallaan vastata näihin muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Samalla julkaisu toimii Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen loppuraporttina ja peilaa hankkeen kautta, mikä on järjestöyhteistyön tämänhetkinen tilanne ja miten siihen on tultu. Lapin läänissä on pyritty panostamaan järjestöjen ja julkisen sektorin keskustelun kehittämiseen ja ylläpitämiseen Lapin läänissä toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Lapin lääninhallituksen ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyöllä. Vuonna 2003 laadittiin Lapin läänin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Lapin lääninhallituksen ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyösuunnitelma. Suunnitelma on jäsentänyt yhteistyötä ja Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä työkokouksia on järjestetty vuosittain. Yhteistyön myötä vuosille on saatu Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeelle 1, jonka hallinnoijana toimii Nuorten Ystävät ry. Käytännön toteutusta johtaa järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoista koottu johtoryhmä ja tukee järjestö ja hanketoimijoista koottu ohjausryhmä. Hankkeessa pyritään kehittämään järjestöjen keskinäistä, mutta myös järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan paremmin suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Seuraavassa luvussa käydään tarkemmin läpi, kuinka Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhanke 2 on syntynyt ja millaiset tavoitteet sille asetettiin. Samalla esitellään aineistot, joiden pohjalta raportti on työstetty. Kolmannessa luvussa käsitellään yhteistyöhankkeen tavoitteiden kautta järjestöyhteistyön nykytilaa Lapin läänissä. Neljännessä luvussa pohditaan lappilaisen järjestöyhteistyön tulevaisuusnäkymiä ja viides luku toimii yhteenvetona. Kuudenteen lukuun on koottu keskeiset toimenpide-ehdotukset, joiden kautta järjestöjen rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa vahvistuu ja järjestöt saavat kansalaisten äänen paremmin esille. Yhteiskunnassa tapahtuvat rakenteelliset muutokset haastavat myös järjestöjä kehittämään toimintojaan. Järjestöjen tehtävä ei ole kuitenkaan ainoastaan sopeutua muutoksiin, vaan myös pyrkiä vaikuttamaan niiden muotoutumiseen. 1 Liitteet 1 ja 2 (toimintasuunnitelman tiivistelmä, johtoryhmä, ohjausryhmä ja rahoitus) 2 Tässä julkaisussa Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhankkeesta käytetään lähinnä nimitystä yhteistyöhanke 5

7 2. TAUSTAA, AINEISTOT JA TOTEUTUS Yhteistyöhankkeen taustalla on Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyö ja sen tuloksena toteutettu Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelma vuodelle Yhteistyösuunnitelman lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin haja-asutusalueilla oli menossa voimakas yhteiskunnallinen muutos ja kuntien välillä oli tapahtunut eriytymistä. Suuressa osassa Lapin kuntia väestö oli vähenemässä, ikärakenne vanhenemassa ja työttömyysaste korkealla. Kehittämissuunnitelman ideana oli sosiaali- ja terveysalan julkisen sektorin ja järjestöjen toimijoiden kohtaaminen ja voimavarojen hyödyntäminen niin, että hyöty koituu lopulta asiakkaan eli kansalaisen parhaaksi. 3 Kehittämissuunnitelmassa esitettyihin haasteisiin pyrittiin vastaamaan Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella. Hankkeen hakuvaiheen toimintasuunnitelmassa 4 tavoitteeksi nimettiin toimintamallin luominen Lapin läänin alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistoiminnan kehittämiseksi. Yhteistoimintamallin avulla päätettiin tavoitella tilannetta, jossa järjestöt täydentävät kuntien palvelutarjontaa ja tarjoavat kansalaisille osallistumismahdollisuuksia. Varsinaiseen Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen toimintasuunnitelmaan 5 kirjattiin seuraavanlaiset päämäärät ja tavoitteet: Päämääränä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. Päämäärään pyritään hankkeen tavoitteilla: 1) Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien strategioihin, 2) Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle ja 3) Järjestetään yhteistä toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteilla pyritään kehittämään järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan paremmin suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on edennyt viimeiseen toimintavuoteensa. Tässä kohden on aika kääntää katse pidemmälle tulevaisuuteen ja pohtia millä tavalla järjestöyhteistyö tulee jatkumaan ja millaisia haasteita järjestöillä on lähitulevaisuudessa. Tästä raportista ei haluttu tehdä pelkästään hankkeen toimintaa arvioivaa ja kuvaavaa, perinteistä loppuraporttia, vaan painopiste haluttiin siirtää tulevaisuuteen, kehittämiskohteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tällä valinnalla loppuraportista haluttiin saada työväline järjestöyhteistyön jatkuvuuden turvaamiseen ja kehittymiseen yhteistyöhankkeen päätyttyä. Aineistot ja toteutus Raportin työstämiseen on käytetty erilaisia olemassa olevia aineistoja. Yhteistyöhankkeen aikana kerättyä ja tuotettua materiaalia on hyödynnetty tarpeen mukaan. Käytettyjä aineistoja ovat: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelma vuodelle 2003 Yhteistyöhankkeen hankehakemus ja alustava toimintasuunnitelma Yhteistyöhankkeen toimintasuunnitelma Palautteet tilaisuuksista, joissa yhteistyöhanke on ollut järjestäjänä 3 Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöryhmä 2003, 3 4 Lapin läänin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Projektiseloste (C) Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteisyöhankkeen toimintasuunnitelma

8 - Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamiset - RAY:n hankekoulutukset - Lastensuojelu- ja perhetyön sekä vanhustyön projektitapaamiset - Aluetyöntekijöiden kuntakierrokset/hyvinvointimessut Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Kuntakartoitus Järjestötieto -hankekokonaisuuden toteuttaman kyselyn alustavat tulokset 7 Edellisten lisäksi, tätä raporttia varten on kerätty seuraavanlaiset aineistot: Nettikysely Avainryhmähaastattelu Nettikyselyn ja avainryhmähaastattelun teemajaottelut tehtiin samanlaisiksi. Nettikyselyn avulla pyrittiin saamaan laajalta joukolta mielipiteitä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeesta ja avainryhmähaastattelulla syvempää pohdintaa nettikyselyssä esille nostetuista teemoista. Näillä aineistoilla haettiin kokemuksia yhteistyöhankkeen toteutuksesta, arvioita hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta ja näkökulmia järjestöyhteistyön tulevaisuuden suunnitteluun. Nettikysely lähetettiin yhteistyöhankkeen keskeisille yhteistyötahoille: johtoryhmä, ohjausryhmä, järjestökeskusten työntekijät, Järjestötieto-hankkeen työntekijät, Lapin läänissä toimivat järjestöjen aluetyöntekijät ja Lapin läänin lastensuojelu- ja perhetyön sekä vanhustyön hankkeiden työntekijät. Alla olevaan taulukkoon on koottu yllämainitut yhteistyötahot sen mukaan, mitä näkökulmaa he kyselyssä edustavat. Nettikysely lähetettiin sähköpostitse 159 henkilölle, joista 14 ei sairausloman, vuorotteluvapaan, äitiysloman tai muun syyn vuoksi vastaanottanut kyselyä. Taulukkoon on eritelty hankkeen kohderyhmien vastaanottamat kyselyt, saatujen vastausten lukumäärä ja vastausprosentti. Vastaanotetut kyselyt -sarake edustaa näkemystämme siitä, mitä tahoja sähköpostitse kyselyn vastaanottaneet edustavat. Vastanneet -sarake kuvaa vastanneiden lukumäärää ja sitä, mitä näkökulmaa he kokevat edustavansa. Sarakkeet eivät siis täysin vastaa toisiaan. Koska kysely on tehty nimettömänä, emme pääse käsiksi siihen, minkä verran näitä näkökulmaeroja todellisuudessa on. 6 Jatkossa käytämme ko. julkaisusta nimeä Kuntakartoitus 7 Jatkossa viittaamme tähän kyselyyn termillä Järjestökysely 8 Liite 3 Nettikysely: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke: Arviointi ja järjestöyhteistyön tulevaisuuden visiointi 9 Liite 4 Avainryhmähaastattelun haastattelurunko 7

9 Ensisijainen näkökulma kyselyyn Vastaanotetut Vastanneet Vastausprosentti kyselyt Järjestöedustaja ,7 % Järjestökeskuksen edustaja % Valtakunnallisen liiton aluetyöntekijä ,9 % Projektityöntekijä, järjestösektori ,3 % Projektityöntekijä, julkinen sektori ,7 % Julkisen sektorin edustaja (kunta, % lääninhallitus, oppilaitos, Poske, tms.) Muu 1 10 Yhteensä ,7 % Taulukko 1. Nettikyselyyn vastanneiden yhteistyötahojen näkökulma ja vastausaktiivisuus. Kysely lähetettiin toukokuun loppupuolella ja vastausaikaa annettiin kesäkuun puoleenväliin saakka. Tällä välillä samalle sähköpostituslistalle lähetettiin yksi muistutus, jossa toivottiin vastauksia kyselyyn. Osa kohderyhmästä on ollut laaja-alaisemmin mukana hankkeen yhteistyömuodoissa, kun taas osalle kyselyn vastaanottaneista kosketuspinta hankkeeseen on kapeampi ja näin ollen vastaaminen kyselyn eri osa-alueisiin vaikeaa. Tämän vuoksi osa kyselyn vastaanottaneista on voinut kokea kyselyn vaikeaksi ja jättänyt vastaamatta kyselyyn. Lisäksi on todennäköistä, että avainryhmähaastatteluun osallistuneet eivät ole vastanneet avokysymyksiin kovin aktiivisesti, koska ovat päässeet haastattelussa kertomaan omat mielipiteensä. Nettikyselyyn vastasi 46 henkilöä. Vastausprosentti (31,7 %) on toteutusajankohtaan ja laajaan kohderyhmään suhteutettuna kohtuullinen. Nettikysely sisälsi erilaisia taustoittavia kysymyksiä, avokysymyksiä ja väittämiä. Nettikyselyn vastaajat ovat arvioineet erilaisia yhteistyöhankkeen tavoitteisiin ja järjestöyhteistyön tulevaisuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1 5 (Eri mieltä Samaa mieltä). Vastausjakaumia kuvaavia kuvioita varten vastaukset on luokiteltu siten, että arvot 4 ja 5 (jokseenkin samaa mieltä ja samaa mieltä) on yhdistetty samaa mieltä -luokkaan ja arvot 1 ja 2 (eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä) on yhdistetty eri mieltä -luokkaan. Arvo 3 (osittain samaa, osittain eri mieltä) on säilytetty omanaan myös kuvaajissa. Kolmiportainen luokittelu nähtiin tarpeelliseksi, sillä sen avulla samaan kuvaajaan saatiin useampia eri muuttujia (=väittämiä) ja näin vastausjakaumaa saatiin havainnollistettua paremmin. Analysoinnissa on kuitenkin huomioitu koko vaihteluväli yhdestä viiteen kunkin kysymyksen osalta. Avainryhmähaastatteluun kutsuttiin mukaan kymmenen yhteistyöhankkeen hyvin tuntevaa tahoa, jotka edustavat kattavasti niin yhteistyöhankkeen toiminta-aluetta maantieteellisesti kuin toimijatahoja: järjestöjä, järjestökeskuksia ja julkista sektoria. Hankkeen johtoryhmä valitsi avainryhmähaastatteluun kutsuttavat henkilöt. Avainryhmähaastatteluun pääsi osallistumaan kuusi kutsuttua kymmenestä. Avainhenkilöiden edustusta haastattelussa voidaan pitää kattavana, vaikka muutamat kut- 10 Yksi vastaajista ei kokenut edustavansa luokittelumme mukaisia näkökulmia, joten hän on valinnut vaihtoehdon Muu. Hänet on kuitenkin kyselyä lähetettäessä asemoitu edustamaan jotain taulukossa mainittua näkökulmaa ja tästä johtuen aiheuttaa heiton ko. näkökulman vastausprosentissa. Tapauksia, joissa luokittelemamme näkökulma ei kohtaa vastaajan omaa näkökulmaa voi olla useampiakin. 8

10 sutuista eivät päässeet paikalle. Heillä oli kuitenkin mahdollisuus vastata nettikyselyyn, jossa kysyttiin samoja asiakokonaisuuksia ja jossa oli myös mahdollisuus vastata laajemmin avokysymyksiin. Nettikyselyn analysoinnissa on hyödynnetty SPSS-ohjelmaa, joka on erityisesti sosiaalitieteille kehitetty tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmisto. Nettikyselyn avovastaukset on koottu kysymyskohtaisesti ja jaoteltu vastaajan näkökulman mukaan. Avainryhmähaastattelu on litteroitu sanasta sanaan ja keskeiset avainryhmähaastattelussa esille nousseet asiat eri teemoista on koottu erikseen. Analysoinnissa lähdetään liikkeelle nettikyselyn tarjoamasta tilastomuotoisesta aineistosta, joka edustaa laajempaa vastaajajoukkoa. Tilastomuotoisia vastauksia tukemaan käytetään kuhunkin teemaan liittyviä avainryhmän vastauksia sekä nettikyselyn avovastauksissa esille tulleita huomioita. Raportti on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön kanssa. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on toiminut Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Posken) kanssa samoissa tiloissa ja tehnyt tiivistä yhteistyötä osaamiskeskuksen kanssa koko hankkeen ajan. Erityisesti yhteistyötä on tehty Järjestöpankin ja Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Kuntakartoitus julkaisun osalta. Myös yhteistyöhankkeen kotisivut löytyvät Posken Sosiaalikollega-nettisivuilta 11. Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnissä ja tämän raportin tavoitteena on arvioida hankkeen tuloksia, mutta erityisesti keskittyä järjestöyhteistyön tulevaisuuden visiointiin. Aineistoa on kerätty koko yhteistyöhankkeen ajan ja viimeisimmät aineiston osat, avainryhmähaastattelu ja nettikysely, on koottu touko-kesäkuun aikana Raportti on kirjoitettu elokuun 2008 aikana ja raportti julkaistaan lokakuun alussa Lapin terveyden ja hyvinvoinnin haasteet -seminaarissa. Rahaautomaattiyhdistyksen nykyisten linjausten 12 mukaan hankkeen ei tulisi päättyä saavutettujen tulosten julkaisuun, vaan tulosten käytäntöön juurruttamiseen. Yhteistyöhankkeen tulokset julkaistaan muutamaa kuukautta ennen hankkeen päättymistä, jotta hankkeen tulokset saadaan juurrutettua käytäntöön. Yhteistyöhankkeen aikana on todettu tarve järjestöjen yhteistoimintamallin kehittämiselle ja raportin kirjoitusvaiheessa on työn alla hakemus Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksiköstä, joka toteutuessaan vastaisi moniin järjestöyhteistyön tulevaisuutta koskeviin haasteisiin. Arviointija loppuraportin julkaiseminen ennen yhteistyöhankkeen päättymistä mahdollistaa myös toimenpide-ehdotusten käsittelyn yhdessä järjestöjen kanssa ja antaa tarvittaessa aikaa toimenpiteiden suuntaamiseen ehdotusten mukaisesti. Yhteistyöhankkeessa on aktiivisesti pyritty järjestöyhteistyön tulevaisuuden turvaamiseen. Hankkeessa saadut kokemukset ja tulevaisuuden visiot ovat olleet pohjana suunniteltaessa avainryhmähaastattelun ja nettikyselyn teemoja. Avainryhmähaastattelulla ja nettikyselyllä on haettu näkökulmia tulevaisuuden suunnittelun tueksi ja vaihtoehtoisten toimintamallien löytämiseksi. Tärkeänä pohjana tulevaisuuden visiointiin ovat toimineet Kuntakartoitus ja Järjestökysely. Lapin läänin kuntien näkemykset järjestöyhteistyötarpeesta on kirjattu Kuntakartoitukseen ja Järjestökyselyssä näitä näkemyksiä on peilattu järjestönäkökulmasta. Raportti toimii samalla yhteistyöhankkeen loppuraporttina ja järjestöyhteistyön tulevaisuuden suunnittelun välineenä. Luvussa kolme käsitelty yhteistyöhankkeen arviointi pohjautuu pääosin avainryhmähaastatteluun, yhteistyötahoille lähetettyyn nettikyselyyn sekä yhteistyöhankkeen aikana kerättyihin palautteisiin ja hankkeen suunnittelijan kokemuksiin. Luvun neljä järjestöyhteistyön tulevaisuuden visiointi pohjautuu pääosin avainryhmähaastatteluun ja nettikyselyyn. Luku viisi toimii koko raportin yhteenvetona ja lukuun kuusi on kerätty keskeiset toimenpide-ehdotukset Mykrä

11 3. JÄRJESTÖYHTEISTYÖN NYKYTILA YHTEISTYÖHANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnassa. Järjestöjä on perustettu, jotta ihmiset saavat äänensä ja tarpeensa kuuluviin esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 13 Sosiaali- ja terveysjärjestöillä tarkoitetaan yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai hyvinkin laajan väestön osan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen tai edistäminen. 14 Sosiaali- ja terveysalan järjestöistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta niitä arvioidaan olevan Suomessa noin Lapin lääninkään sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta järjestöjä arvioidaan olevan Järjestötoimintaa on Lapin läänissä pääasiassa kolmella tasolla: paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Paikallistoiminnaksi luokitellaan valtakunnallisten järjestöjen paikallisyhdistysten ja paikallisten järjestökeskusten toiminta sekä paikallisesti toimivat yhdistykset, joilla ei ole valtakunnallisia kattojärjestöjä. Seudullisia toimijoita järjestötoimijat, joiden toimialueeksi on määritelty seutukunta tai lähes seutukuntaa vastaava alue. Alueellisia järjestötoimijoita ovat valtakunnallisten liittojen aluetyöntekijät, joiden toiminta-alueeseen kuuluu Lapin lääni sekä järjestöt, joilla ei ole valtakunnallista kattojärjestöä ja jotka toimivat Lapin läänin alueella tai lähes koko läänin alueella. Yhteistyöhankkeen tarkoituksena on ollut koota pirstaleista järjestökenttää ja kehittää järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Järjestöyhteistyön jatkuvuuden, säännöllisyyden ja kehittymisen takaamiseksi tavoitteeksi asetettiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolin kirjaaminen Lapin läänin kuntien strategioihin. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut myös luoda Järjestöpankki kokoamaan Lapin läänissä toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt yhteiseen internetportaaliin. Järjestöpankin on ajateltu tarjoavan kuntalaisille ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöille kanavan löytää tietoa järjestöistä ja samalla tarjota järjestöiden keskinäisen tiedottamisen välineen. Lisäksi yhteistyöhankkeen tavoitteeksi asetettiin konkreettisen toiminnan järjestäminen järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tässä luvussa järjestöyhteistyön nykytilaa peilataan yhteistyöhankkeen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Alaluvussa 3.1 pohditaan yhteistyöhankkeen onnistumista tavoitteessaan saada sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjatuksi Lapin läänin kuntien strategioihin. Seuraavassa alaluvussa käsitellään Järjestöpankkia. Alaluvussa 3.3 tarkastellaan kuinka yhteistyöhankkeen aikana järjestetyt yhteistyötapaamiset ovat vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. 13 Hokkanen, ym. 1999; Vuorinen, ym Vuorinen, ym Särkelä, ym Järjestötieto -hankekokonaisuus on toteuttanut lokakuun 2007 tammikuun 2008 aikana Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöille alkutilakartoituskyselyn. Kyselyn kohteena olevista yhdistyksistä/järjestöistä noin 350 oli Lapista. Toisilla alueilla näkemys alueella toimivista järjestöistä on kattavampi kuin toisilla ja näin ollen koko läänin kattavaa listaa järjestötoimijoista ei ole olemassa. 10

12 3.1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien strategioihin Järjestöyhteistyön jatkuvuuden, säännöllisyyden ja kehittymisen kannalta on tärkeää saada järjestöyhteistyö kuntien strategiatasolle. Yhteistyöhanke pyrki saamaan järjestöyhteistyön kuntien strategiatasoille kuntakartoituskyselyn, aloitteen ja kuntakartoituksen tulosten 17 esittelyillä erilaisissa tilaisuuksissa. Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Kuntakartoitus 2007 toteutettiin yhteistyössä Terve Lappi -hankkeen kanssa. Kuntakartoituskyselyyn sisällytettiin sekä Terve Lappi -hanketta että Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanketta kiinnostavat kysymykset. Tiedonkeruu toteutettiin terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden toimesta Lapin läänin 21 kunnassa kevään 2007 aikana. Järjestöyhteistyöstä kysyttiin Lapin läänin kuntien mielenterveystyön, päihde- ja huumetyön, lastensuojelu- ja perhetyön, vanhustyön, vammaistyön, kansanterveystyön sekä terveysliikunnan sektoreilta. Kuntakartoituksessa sektorikohtaiset kysymykset jaoteltiin strategiatasoon, käytäntöön ja tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Kuntakartoituksen tavoitteena oli järjestöjen roolin selvittämisen lisäksi käynnistää keskustelua järjestöjen roolista rakennemuutoksen yhteydessä. Samaan aikaan kuntakartoituksen kyselylomakkeen kanssa lähetettiin Lapin läänin kuntiin aloite sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen strategiatyöskentelyn yhteydessä. Kuntien toivottiin ottavan järjestöt mukaan strategioiden suunnitteluun. Yhtenä konkreettisena avauksena Kemi-Tornion seutukunnassa tehtiin kannanotto sosiaali- ja terveysjärjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvässä sosiaali- ja terveyspiiri -hankkeessa. Kannanotto toteutettiin yhteistyössä Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen, Järjestökeskus Majakan ja paikallisten sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Toteutuiko tavoite? Nettikyselyssä ja avainryhmähaastattelussa vastaajia pyydettiin arvioimaan yhteistyöhankkeen strategiatason tavoitteen toteutumista. Alla olevasta kuviosta selviää, miten nettikyselyyn vastanneet ovat arvioineet strategiatasoa koskevien väittämien paikkansapitävyyttä. 17 Martin & Palmgren

13 Järjestöjen huomiointi (N=40) Kuntakartoitus (N=37) Järjestöille rohkeutta (N=35) Toimintojen suuntaaminen (N=36) Aloite (N=34) Ilman hankettakin (N=38) % Eri mieltä Osittain samaa, osittain eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 1. Nettikyselyyn vastanneiden arvio strategiatasoa koskevien väittämien paikkansapitävyydestä 18 Nettikyselyyn vastanneiden mukaan yhteistyöhanke on edesauttanut järjestöjen huomioimista strategiatyössä melko hyvin. Heidän mukaansa kuntakartoitus on edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä ja kuntakartoituksen tulokset ovat rohkaisseet järjestöjä ottamaan yhteyttä kuntiin. Kuntakartoituksen tulosten (esimerkiksi kuntien toiveet järjestöyhteistyöstä) katsotaan myös vaikuttaneen jonkin verran järjestöjen toiminnan suuntaamiseen. Kuntakartoituskyselyn yhteydessä lähetettiin Lapin läänin kuntiin aloite sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen strategiatyöskentelyssä. Nettikyselyyn vastanneiden mukaan aloite on jonkin verran edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä. Kysyttäessä, olisiko järjestöt huomioitu kuntien strategiatyössä yhtälailla ilman yhteistyöhanketta, vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että näin olisi tapahtunut. Suurin osa vastaajista piti yhteistyöhankkeen panosta järjestöjen saamiseksi kuntien strategioihin melko tärkeänä tai tärkeänä. Avainryhmähaastattelussa nousi esille yhteistyöhankkeen hyvä ajoitus. Yhteistyöhankkeen aikana on valtakunnan tasolla alettu toteuttaa suuria muutoksia, kuten Paras -hanke ja KASTE -ohjelma, joissa korostetaan järjestöyhteistyön merkitystä palvelujärjestelmän muutoksessa. Toki yhteistyöhanketta suunnitelleilla on ollut aavistuksia tulevasta, mutta valtakunnallisten muutosten suuruus ja nopea aikataulu ovat osaltaan tulleet positiivisena yllätyksenä. Valtakunnalliset ohjelmat ovat tukeneet yhteistyöhankkeen tavoitteiden toteuttamista. Alla olevaan kuvioon on hahmotettu yhteistyöhankkeen aikana toteutuneita vaikuttamisprosesseja kansallisella ja paikallisella tasolla. 18 Väittämät: Yhteistyöhanke on edesauttanut järjestöjen huomioimista kuntien strategiatyössä = Järjestöjen huomiointi Kuntakartoitus on edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä = Kuntakartoitus Kuntakartoituksen tulokset ovat antaneet järjestöille rohkeutta ottaa yhteyttä kuntiin = Järjestöille rohkeutta Kuntakartoituksen tulokset ovat vaikuttaneet järjestöjen toiminnan suuntaamiseen = Toimintojen suuntaaminen Lapin läänin kunnille tehty aloite järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvässä strategiatyössä on edesauttanut kuntia huomioimaan järjestöjä kuntien strategiatyössä = Aloite Järjestöt olisi huomioitu kuntien strategiatyössä yhtälailla ilman hankettakin = Ilman hankettakin 12

14 STKL Tekry YTY Valtakunnalliset Sosiaali- ja terveysalan yhteistyöjärjestöt Valtakunnalliset linjaukset (mm. Paras, KASTE) Valtakunnalliset ohjelmat KUNTA Paikallistaso Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Kuntakartoitus Aloite järjestöjen huomioimiseksi kuntien strategiatyössä Kuvio 2. Valtakunnallisten yhteistyöjärjestöjen ja yhteistyöhankkeen vaikuttaminen Maakunnallinen järjestöyhteistyö Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan yhteistyöjärjestöt 19 ovat osaltaan vaikuttamassa järjestöjen huomioimiseen erilaisissa valtakunnallisissa ohjelmissa. Samaan aikaan Lapissa yhteistyöhanke on pyrkinyt tuomaan järjestöjä esille ja saamaan järjestöjen roolin kirjatuksi kuntien erilaisiin strategioihin. Valtakunnalliset linjaukset tukevat järjestöjen mahdollisuutta osallistua paikalliseen hyvinvointipoliittiseen keskusteluun. Vaikka järjestökentässä ei ois tapahtunu suuria muutoksia, kun ympärillä tapahtuu isoja rakenteellisia muutoksia, niin se pakottaa ja on pakottanu meiät niinkun miettimään näitä asioita tietyllä tavalla uuestaan ja se vaikuttaa sekä siihen meiän vaikuttamistyöhön, edunvalvontaasioihin, tän tyyppisiin asioihin ja sit se vaikuttaa tähän kehittämiseen ja sitä kautta niihin rakenteisiin niinkun.. että tietyllä tavalla se ympärillä tapahtuva muutos on pakottanu meitäkin niinkun liikkeelle. Avainryhmähaastateltava Kuntakartoituksen julkistamisen ja aloitteen lähettämisen jälkeen yhteistyöhanke sai useita alustuspyyntöjä järjestöjen roolista Lapin lääninhallituksen, Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa käsiteltiin erilaisia lääni- ja kuntakohtaisia hyvinvointistrategioita. Kuntakartoituksen myötä järjestöjen rooli tuli pohdittavaksi kuntatasolle ja kunnat saivat raportin muodossa kootun näkemyksen siitä, millaista järjestöyhteistyö on Lapin kunnissa ja myös ideoita siihen, millä tavalla järjestöyhteistyötä voisi hyödyntää. Kuntakartoitus avasi yhteistyöhankkeelle mahdollisuuksia tuoda järjestöjen roolia esille erilaisilla foorumeilla, joilla esiteltiin myös uusia valtakunnallisia linjauksia. Valtakunnallisilla linjauksilla ja yhteistyöhankkeella oli järjestönäkökulmasta sama sanoma: järjestöjen huomioiminen kuntien strategioissa. Näin ollen valtakunnalliset linjaukset järjestöyhteistyön osalta saivat tuekseen paikallista tietoa järjestöyhteistyön mahdollisuuksista. Mikäli viesti järjestöjen huomioimiseksi olisi tullut ainoastaan valtakunnalliselta tasolta, olisi todennäköisempää, että valtakunnallisten linjausten noudattaminen jäisi vain strategiaan kirjoitetuiksi yleisiksi virkkeiksi järjestöyhteistyöstä. 19 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Terveyden edistämisen keskus ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry 13

15 Kun samaan aikaan tuodaan esille alueellisia ja paikallisia mahdollisuuksia ja tapoja toteuttaa järjestöyhteistyötä, voi kirjaaminen strategiatasolla olla konkreettisempaa ja yhteistyötä käynnistävää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ajoittuminen yhteistyöhankkeen kanssa samaan aikaan toisaalta edesauttaa yhteistyöhankkeen tavoitetta saada järjestöjen rooli kuntien strategioihin. Toisaalta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen kunnissa ja perustettavissa laajemmissa kokonaisuuksissa on hidas, keskeneräinen prosessi, joka hankaloittaa järjestöjen roolin hahmottamista rakentuvassa toimintaympäristössä. Suuret muutokset mahdollistavat uusien yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen, mukaantulon strategiatyöskentelyyn. Yhteistyöhankkeen aikana järjestöjen roolin huomioiminen kuntatasolla sai hyvän alun, mutta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistämä rakennemuutos on vielä kesken yhteistyöhankkeen päättyessä ja se, kuinka hyvin tavoitteessa saada järjestöt kirjatuiksi kuntien strategioihin onnistutaan, jää myöhemmin nähtäväksi Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle Järjestöpankin tavoitteeksi asetettiin lisätä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tavoitettavuutta ja tunnettavuutta. Järjestöpankkia suunniteltaessa millään taholla ei ollut tietoa siitä, kuinka paljon sosiaali- ja terveysalan järjestöjä Lapissa on, myöskään järjestöjen yhteystiedoista ei ollut kattavaa listaa. Tärkeimmäksi näkökulmaksi koettiin alueellisuus ja paikallisuus miten kuntalainen tai kunnan sosiaali- ja terveysalan työntekijä löytävät järjestöjen tarjoamat toiminnot omalta paikkakunnaltaan tai alueeltaan ja millä tavalla järjestöjen keskinäistä yhteistyötä voisi lisätä. Järjestöpankin tavoitteeksi asetettiin myös tapahtumakalenterin luominen ja sen myötä parantaa järjestöjen tiedotusta sekä ehkäistä päällekkäisten toimintojen järjestämistä. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa rakentanut Järjestöpankin 20 osaksi Posken sosiaalikollega.fi -internetsivustoa. Alkuvuodesta 2007 päästiin ensimmäisen kerran kokeilemaan alustan toimivuutta ja tallentamaan ensimmäiset järjestöjen sivut ja tapahtumat Järjestöpankkiin. Järjestöpankki suunniteltiin alun perin Lapin läänin kattavaksi järjestöportaaliksi, mutta yhteistyöhankkeen aikana myös Pohjois-Pohjanmaa liittyi mukaan Järjestöpankkiin. Järjestöpankin hakutoiminnot laajennettiin koskemaan Lapin lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaata, näin saavutettiin alueellisesti laajempi kokonaisuus. Pohjois-Pohjanmaan alueella Järjestöpankin sisällöntuottamisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projekti. Järjestöpankki-portaalin luominen on ollut pitkä prosessi, joka vielä tätä yhteistyöhankkeen arviointia kirjoitettaessa on kesken. Järjestöpankin luominen sekä teknisesti että järjestöjen sitoutumisen kannalta on vienyt oletettua enemmän aikaa. Järjestöpankin hallinnoinnille ja toimivuudelle asettaa haasteita myös Pohjois-Pohjanmaan mukaan tulo, koska järjestöjen määrä voi nousta yli tuhanteen. Lisääntyvä järjestöjen määrä vaatii enemmän resursseja järjestöpankin hallinnoijalta, sillä jokaisen uuden järjestön sivu on aluksi luotava ja uudelle järjestölle on annettava sinne päivitysoikeudet. Järjestöistä on myös pidettävä rekisteriä, joka sekin vie aikaa. Eniten aikaa kuitenkin vie järjestöjen perehdyttäminen järjestöpankin päivittämiseen sekä tuki päivitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Myös Järjestöpankin tapahtumakalenterin, hakutoimintojen ja järjestösivujen sisällöntarkkailua on tehtävä säännöllisesti, jotta Järjestöpankki pysyy ajantasaisena ja toimivana. Järjestöpankin asema luotettavana tiedonhakukanavana on riippuvainen Järjestöpankin toimivuudesta ja järjestöjen sitoutumisesta omien sivujensa päivittämiseen

16 Raportin kirjoitusvaiheessa Järjestöpankissa oli yli 70 sosiaali- ja terveysalan järjestön sivut. Järjestöjen määrä on vielä varsin pieni, mutta Pohjois-Pohjanmaan osalta järjestöjen kerääminen Järjestöpankkiin on alkanut vasta vuoden 2008 aikana. Järjestöjen laskettavuus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen talletettujen järjestösivujen mukaan, koska esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojelupiirin Lapin piirin osalta on tehty ratkaisu, että vain Lapin piirillä on oma sivu Järjestöpankissa ja 22 paikallisyhdistyksen yhteystiedot ovat helposti löydettävissä Järjestöpankin Lapin piirin sivujen kautta. Näin ollen yhden aluejärjestön kautta voi olla löydettävissä yli 20 paikallisyhdistyksen yhteystiedot ja Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku voi helposti olla vielä suurempi. Ylipäätään pienten paikallisyhdistysten kiinnostus tai tietoteknologiset valmiudet internetsivujen luomiseen tai ylläpitämiseen eivät välttämättä vielä ole tarvittavalla tasolla. Monille paikallisyhdistyksille riittää, että yhteystiedot ovat löydettävissä. Järjestöpankin haaste on vastata tähän tarpeeseen siten, että kuntalaiset löytävät paikallisyhdistysten yhteystiedot esimerkiksi juuri aluejärjestön sivuilta Järjestöpankista. Järjestöpankin formaatti alkaa tällä hetkellä olla valmis ja syksylle 2008 on suunniteltu tiedotuskampanja sen tunnetuksi tekemiseen. Tavoitteen toteutuminen Nettikyselyssä ja avainryhmähaastattelussa vastaajia pyydettiin arvioimaan Järjestöpankkia ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Alla olevasta kuviosta selviää, miten nettikyselyyn vastanneet ovat arvioineet järjestöpankkia koskevien väittämien paikkansapitävyyttä Löydettävyys (N=40) Tiedotus (N=40) Käytettävyys (N=40) Tekninen toimivuus (N=40) Visuaalinen ilme (N=40) Hakuluokitukset (N=39) Kattavuus (N=40) Päivitettävyys (N=14) Järjestöjen löydettävyys (N=34) % Eri mieltä Osittain samaa, osittain eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 3. Nettikyselyyn vastanneiden arvio järjestöpankin onnistumisesta Väittämät: Järjestöpankki on helppo löytää = Löydettävyys Järjestöpankin olemassa olosta on tiedotettu riittävästi = Tiedotus Järjestöpankkia on helppo käyttää = Käytettävyys Järjestöpankin tekninen toimivuus on hyvä = Tekninen toimivuus Järjestöpankin visuaalinen ilme on hyvä = Visuaalinen ilme Järjestöpankin järjestöhakuluokitukset ovat toimivia = Hakuluokitukset Järjestöpankista löytyy kattavasti järjestöjä = Kattavuus Järjestöpankin päivittäminen on helppoa = Päivitettävyys Käännetty (1-2 5, 3 3, 4-5 1): Järjestöpankki ei juuri edistä järjestöjen löydettävyyttä Järjestöpankki edistää järjestöjen löydettävyyttä = Järjestöjen löydettävyys 15

17 Nettikyselyyn vastanneiden mukaan Järjestöpankki on helposti löydettävissä ja sen käyttö koetaan helpoksi ja myös hakuluokituksiin ollaan tyytyväisiä. Järjestöpankin teknistä toimivuutta pidetään toisaalta hyvänä, mutta toisaalta joka kolmannella vastaajalla on tästä kahdensuuntaisia kokemuksia. Eniten tyytymättömyyttä esiintyy kattavuudessa, tiedotuksessa, visuaalisessa ilmeessä ja päivitettävyydessä, tosin näihinkin ollaan pääosin tyytyväisiä. Kuvioon ei ole otettu mukaan väittämiä Järjestöpankin käyttämisestä järjestöjen, sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden sekä kuntalaisten tiedonhakukanavana, sillä näihin kysymyksiin tuli paljon minulla ei ole käsitystä ko. asiasta - vastauksia. Näiden kysymysten osalta vastaukset painottuivat kuitenkin siihen suuntaan, ettei Järjestöpankin vielä uskota toimivan kovin hyvin järjestöjen tai sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tiedonhakukanavana. Kaikista heikoimmin Järjestöpankin nähdään toimivan kuntalaisten tiedonhakukanavana. Kaiken kaikkiaan järjestöpankin katsotaan kuitenkin edistävän järjestöjen löydettävyyttä. Avainryhmähaastattelu vahvistaa nettikyselyn tuloksia Järjestöpankkiin liittyvien kysymysten osalta. Haastateltavien mukaan Järjestöpankki on välttämätön käytännön työväline ja mahdollistaa tiedon välittämisen ja sen vastaanottamisen. Järjestöpankin avulla esimerkiksi tiedon välittäminen järjestöille on tehostunut, sillä Järjestöpankin tapahtumakalenterin kautta järjestöt tavoitetaan aiempaa paremmin. Tapahtumakalenterin käyttö vähentää sähköpostien kautta lähetettyjen liitetiedostojen määrää ja siten sähköpostin kuormitusta. Samalla vältytään sähköpostituslistojen ongelmilta: listat eivät pysy ajantasaisina toimijoiden vaihtuessa tai järjestöjen yhdyshenkilöt eivät muista välittää saamaansa tietoa eteenpäin. Tapahtumakalenteria käytettäessä tiedonsaanti on ainakin periaatteessa tasapuolista, kun kenellä tahansa on mahdollista poimia tapahtumakalenterista itseään kiinnostavat tapahtumat. Sekä nettikyselyssä että avainryhmähaastattelussa Järjestöpankin kattavuus nousee suurimmaksi kehitystä vaativaksi elementiksi. Käytännössä Järjestöpankin riittävä kattavuus tarkoittaa tässä vaiheessa sitä, että haettaessa tietoja Järjestöpankista, jokaisesta kunnasta ja jokaisesta kohderyhmästä löytyisi vähintään yksi näitä hakuehtoja vastaava järjestö. Jotta Järjestöpankkiin saataisiin lisää järjestöjä, tarvittaisiin Järjestöpankin aktiivisempaa markkinointia järjestöjen suuntaan ja samalla tulisi olla tiedossa käytettävissä olevat tukiresurssit. Erityisesti pienet, vapaaehtoisresurssein toimivat yhdistykset tarvitsevat lähitukea ja kannustusta lähteäkseen mukaan Järjestöpankkiin ja erityisesti omien sivujen päivitykseen. Järjestöpankin kattavuuden saavuttamisen jälkeen seuraava askel on, että linkki Järjestöpankkiin löytyy eri toimijoiden, kuten kuntien ja sairaanhoitopiirien sivuilta. Esimerkiksi Oulun kaupungin Omahoito-hankkeessa 22 pilotoidaan Oulun omahoito henkilökohtainen terveyspalvelu -sivusto, josta löytää hyvinvointiin, terveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa sekä tietoa terveydenhuollon palveluista. Sivustolta voi itse etsiä tietoa tai kysyä asiantuntijalta ratkaisua ongelmaansa. Sivustolla voi myös keskustella terveyteen ja sairauksiin liittyvistä aiheista muiden palvelun käyttäjien kanssa. Sivustolta löytyy myös linkki järjestötoimintaan ja sinne tullaan lisäämään linkki Järjestöpankkiin, kun Järjestöpankin riittävä kattavuus Oulun alueella on saavutettu. Kolmas askel tulee olemaan Järjestöpankin markkinointi sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille että kuntalaisille. Arvioitaessa Järjestöpankille asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan todeta tavoitteiden toisaalta ylittyneen ja toisaalta jääneen vajaaksi. Tavoitteet ovat ylittyneet sikäli, että Järjestöpankin alueellista toiminta-aluetta on jo tässä vaiheessa laajennettu ja Järjestöpankin ideaa on päästy juurruttamaan maantieteellisesti laajemmalle alueelle. Toisaalta Lapin läänin osalta tavoitteena olevien järjestöjen määrään ei ole vielä päästy, sillä maantieteellinen laajennus on tuonut mukanaan uusia haasteita. Järjestöpankista voi hakea tietoja toiminta-alueen, kohderyhmän tai ikäryhmän mukaan

18 Tavoitteena voidaan pitää sitä, että jokaisella kunta-kohderyhmä -yhdistelmähaulla löytyisi vähintään yksi järjestötoimija. Lapin läänissä on 21 kuntaa ja haettavia kohderyhmiä on tarjolla seitsemän: 1) Kansanterveys, ravitsemus ja liikunta, 2) Potilas- ja vammaisjärjestöt, 3) Lastensuojelu ja perhetoiminta, 4) Päihteet, 5) Mielenterveys, 6) Maahanmuuttajat ja 7) Vapaaehtoistyö. Tällä hetkellä Järjestöpankista haettaessa yksittäisistä Lapin kunnista löytyy 3-28 järjestötoimijaa. Kuntakohderyhmä -yhdistelmähaulla haettaessa ainoastaan mielenterveys-, päihde- ja maahanmuuttajatyöhön liittyvää järjestötoimintaa ei löydy joka kunnasta. Maahanmuuttajiin liittyvä järjestötoiminta puuttuu 12:sta, päihteisiin liittyvä yhdeksästä ja mielenterveyteen liittyvä seitsemästä Lapin kunnasta. Toisaalta voi kyse olla siitä, ettei Järjestöpankki ole tavoittanut kaikkia kyseessä oleviin kohderyhmiin liittyvää työtä tekeviä järjestöjä. Toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajatyötä tekeviä järjestöjä tuskin jokaisesta Lapin läänin kunnasta löytyykään, eikä niille välttämättä olisi tarvettakaan. Sen sijaan mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyville järjestötoimijoille olisi varmasti jokaisessa Lapin kunnassa kysyntää ja niitä onkin laajemmin kuin mitä Järjestöpankkiin on mukaan saatu. Suurin osa Järjestöpankista löytyvistä järjestöistä edustaa potilas- ja vammaisjärjestöjä - niitä on reilusti yli puolet Järjestöpankissa olevista järjestöistä, yksittäisten kuntien osalta määrän vaihdellessa kahdesta 23:een. Kaiken kaikkiaan Järjestöpankista puuttuu vielä järjestöjä kaikkien kohderyhmien osalta, mutta yhteistyöhankkeen viimeisen puolen vuoden aikana on vielä mahdollisuus saada lisää järjestöjä mukaan Järjestöpankkiin. Järjestöpankin osalta jatkuvuus on oleellinen asia. Lapin osalta on sovittu, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö jatkaa Järjestöpankin ylläpitämistä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen päätyttyä. Lapin osalta tähän keskeiseen Järjestöpankille asetettuun tavoitteeseen on päästy hyvissä ajoin. Pohjois-Pohjanmaan mukaantulo Järjestöpankkiin on viivyttänyt koko Järjestöpankin etenemistä, sillä Pohjois-Pohjanmaan osalta oli ratkaistava, mikä taho tulee ottamaan vastuun Järjestöpankin kustannuksista sekä sisällöllisestä ylläpidosta, ohjauksesta ja tuesta Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektin päätyttyä. Kun Pohjois-Pohjanmaan mukaan tuleminen Järjestöpankkiin oli valmisteilla, jarruteltiin Järjestöpankkiin liittämistä niiden Lapin paikallisyhdistysten osalta, joiden aluetoimisto sijaitsee Oulussa. Tämä tehtiin sen vuoksi, että aluetoiminta ja molempien maakuntien paikallistoiminta haluttiin saada koordinoidusti Järjestöpankkiin. Myös hakutoimintojen laajentaminen viivästytti samasta syystä järjestöjen kutsumista mukaan Järjestöpankkiin Lapin osalta. Toisaalta yhteistyöhankkeen yhden työntekijän työpanos ei ole ollut riittävä siihen, että Järjestöpankkia olisi muutenkaan ehditty saada kaikkia järjestöjä kattavaksi. Järjestöpankin toimintaa varten tulisi vastaisuudessa olla käytettävissä yhden ihmisen lähes kokonainen työpanos, jotta järjestöpankki voisi toimia maksimaalisesti. Vaihtoehtoisesti vastuu järjestöpankin sisällöllisestä ylläpidosta voitaisiin jakaa muutamien alueellisten yhdyshenkilöiden kesken siten, että koko alue tulisi katetuksi heidän tukiverkollaan. Järjestöpankin julkinen tiedotus haluttiin siirtää ajankohtaan, jolloin Järjestöpankin tekninen toimivuus ja järjestökentän kattavuus ovat hyvällä tasolla. Syksyllä 2008 Järjestöpankki tullaan linkittämään kuntien ja sairaanhoitopiirien sivuille, jotta kuntalaiset sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijät löytävät Järjestöpankin helpommin. Myöhemmin syksyllä kuntalaisia sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä tiedotetaan Järjestöpankista. Syksyllä Järjestöpankin markkinointiin ja siihen perehdyttämiseen onkin paremmat mahdollisuudet, kun myös Järjestötieto -hankekokonaisuuden henkilöresursseja voidaan hyödyntää Järjestöpankin kehittämisessä. 17

19 3.3. Järjestetään yhteistä toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi Konkreettisen toiminnan kehittämiseksi yhteistyöhankkeen tavoitteeksi asetettiin järjestää yhteisiä tapaamisia sekä järjestöjen keskinäisen että järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Strategiatason ja järjestötiedonhakuportaalin lisäksi haluttiin asettaa tavoite toimijoiden kokoamiseksi yhteen, jotta eri toimijat oppisivat tuntemaan toisensa ja yhteistoiminta ja -suunnittelu näin mahdollistuisivat. Toimijoiden yhteenkokoamisella saadaan käytettävissä olevat resurssit paremmin esille, voidaan sopia yhteistyöstä ja välttää päällekkäistä toimintaa. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on ollut järjestämässä kolmentyyppisiä yhteistyötapaamisia, joista luotu jatkuvia ja säännöllisiä toimintamalleja. Näistä tapaamisista on kerätty säännöllisesti palautetta ja toimintaa on kehitetty saatujen palautteiden pohjalta. Osallistujat ovat palautteissaan antaneet kehittämisideoita tapaamisten jatkokehittämiseksi ja toivoneet tapaamisille jatkuvuutta. Järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä tapaamisia järjestettiin jo ennen yhteistyöhanketta, mutta yhteistyöhankkeen aikana niitä on kehitetty laajemmalle kohderyhmälle ja yleisestä yhteistyön suunnittelusta on edetty enemmän teemallisen kehittämisen suuntaan. Myös järjestöjen kuntakierroksia on jatkettu yhteistyöhankkeen aikana. Järjestöjen kuntakierrosten tavoitteena on ollut tuoda järjestöjä tutuiksi kuntalaisille ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Yhteistyöhankkeen aikana näitä tapaamisia on pyritty kehittämään enemmän järjestettäviksi yhteistyössä kunnan kanssa. Uutena yhteistyömuotona Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen aikana on kehitetty sisältöalueittain toteutettavat projektitapaamiset, joihin samalla sisältöalueella työskentelevät projektityöntekijät tapaavat toisiaan. Näiden tapaamisten myötä on levitetty hyviä käytäntöjä, verkostoiduttu ja vältetty päällekkäistä työtä. Järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on saanut alkunsa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Lapin lääninhallitus, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja lappilaiset järjestöt ovat kokoontuneet vuodesta 2003 lähtien säännöllisesti kehittämään järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Yhteistyötapaamisia on järjestetty kerran tai kaksi vuodessa ja näiden tapaamisten tuloksena on saatu idea Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeesta. Yhteistyöhanketta haettiin useaan otteeseen, ja vuonna 2006 sille viimein saatiin rahoitus. Yhteistyöhankkeen aikana järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä tapaamisia on pyritty kehittämään niin asiasisällöltään kuin laajempaa intressiryhmää koskevaksi. Yhteistyöhankkeen aikana tapaamisiin on saatu mukaan kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen edustajia. Tapaamisten teemoja ovat esimerkiksi olleet Raha-automaattiyhdistyksen hankekoulutukset ja Lapin terveyden ja hyvinvoinnin haasteet. Alla olevaan kuvioon on koottu nettikyselyyn vastanneiden mielipiteitä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamisia koskevista väittämistä. 18

20 Kehittyneet (N=38) Hankkeen rooli (N=38) Jatkossakin (N=43) Järjestöjen verkostoituminen (N=39) Järjestöjen ja julkisen verkostoituminen (N=38) Järjestöyhteistyö ilman hanketta (N=38) Yhteistyö julkiseen ilman hanketta (N=38) % Eri mieltä Osittain samaa, osittain eri mieltä Samaa mieltä Kuvio 4. Nettikyselyyn vastanneiden arvio järjestöjen ja julkisen sektorin välisistä yhteistyötapaamisista 23 Nettikyselyyn vastanneiden mukaan järjestöjen ja julkisen sektorin välisten yhteistyötapaamisten on koettu kehittyneen yhteistyöhankkeen aikana ja hankkeen roolia pidetään tässä kehityksessä merkittävänä. Nettikyselyyn vastanneiden mukaan tapaamisista on ollut hyötyä niin järjestöjen keskinäiseen kuin järjestöjen ja julkisen sektorin väliseen verkostoitumiseen. Kaikki nettikyselyyn tämän väittämän osalta vastanneet ovat sitä mieltä, että järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä yhteistyötapaamisia tulee järjestää jatkossakin. Lähes kolme neljästä väittämiin vastanneista arvioi, ettei järjestöjen keskinäinen yhteistyö eikä järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö olisi kehittynyt vastaavalla tavalla ilman hanketta. Avainryhmähaastatellut arvioivat, että järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamisissa on syntynyt henkilökohtaisia kontakteja ja nämä helpottavat yhteistyötä. Myös avainryhmähaastatellut olivat yksimielisiä siitä, että yhteistyöhankkeella on ollut positiivinen vaikutus yhteistyötapaamisiin. Järjestöyhteistyön kehittämisen veturina toimiminen oman työn ohella koettiin raskaaksi ja mikäli rahoitusta hankkeelle ei olisi vieläkään usean vuoden hakemisen jälkeen saatu, olisivat yhteistyötapaamiset voineet kuivua kokoon ja järjestösektori hajaantua entisestään. Yhteistyöhankkeen erityinen panos järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötapaamisten kehittymiseen on ollut sen mahdollisuus käyttää suunnittelijan työpanosta järjestelyresurssina. Näin esimerkiksi kutsuihin, sisältöjen muotoiluun ja puhujien kutsumiseen ja ohjeistamiseen on voitu panostaa enemmän ja yhteistyötapaamisista on saatu kiinnostavampia ja ryhdikkäämpiä kokonaisuuksia. Myös lääninhal- 23 Väittämät: Järjestöjen ja julkisen sektorin väliset tapaamiset ovat kehittyneet yhteistyöhankkeen aikana = Kehittyneet Hankkeella on ollut merkittävä rooli yhteistyötapaamisten kehittymisessä = Hankkeen rooli Järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä yhteistyötapaamisia tulee järjestää jatkossakin = Jatkossakin Järjestöjen ja julkisen sektorin välisistä yhteistyötapaamisista on ollut konkreettista hyötyä järjestöjen keskinäisen verkostoitumisen kannalta = Järjestöjen verkostoituminen Järjestöjen ja julkisen sektorin välisistä yhteistyötapaamisista on ollut konkreettista hyötyä järjestöjen ja julkisen sektorin verkostoitumisen kannalta = Järjestöjen ja julkisen verkostoituminen Järjestöjen keskinäinen yhteistyö olisi kehittynyt yhtälailla ilman hankettakin = Järjestöyhteistyö ilman hanketta Järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö olisi kehittynyt yhtälailla ilman hankettakin = Yhteistyö julkiseen ilman hanketta 19

Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa

Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa kuntakartoitus 2007 Marko Palmgren & Maria Martin 5.10.2007 Taustaa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä

Lisätiedot

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA Vuonna 16 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista suurin

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä 1. Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen järjestökenttä 3. Kylätilat, järjestötalot/-keskukset Lapissa

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot