Järjestötoiminta vrt. kehittäjäasiakastoiminta

Transkriptio

1 Järjestötoiminta vrt. kehittäjäasiakastoiminta Levi Hallituskatu 7, ROVANIEMI

2 Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne Hallituskatu 7, ROVANIEMI

3 Toiminnan päämäärä Lisätä kansalaisten hyvinvointia ja osallisuuden mahdollisuuksia tukemalla Lapissa toimivia sosiaali- ja terveysjärjestöjä niiden perustehtävässä Hallituskatu 7, ROVANIEMI

4 Tavoitteet Osallisuus Tietoteknologia Oppilaitosyhteistyö Hallituskatu 7, ROVANIEMI

5 Järjestötoiminnan kehittämisverkosto Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne Verkostoyhteistyö järjestökeskusten kanssa: Järjestökeskus Majakka, Kemi-Tornion seutukunta Järjestökiehinen, Kemijärvi Meän Talo, Tornio Hallinnointi: Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Rovaseudun Neuvokas, Rovaniemi Erityisalueet: Saamelaisalue Yhteistoimintasopimus: Oulun kumppanuuskeskus ja VVV-hanke Hallituskatu 7, ROVANIEMI

6 Julkinen yhteistyö Poske Kaste / PaKaste Järjestöyhteistyö Kunnat Lapin liitto Meän talo Majakka Neuvokas Järjestökiehinen SamiSoster Muut paikallisyhdistykset Kyläyhdistyks et Toimintamalli - maakunnallinen järjestöfoorumi -seudulliset järjestöfoorumit - maakunnallinen neuvottelukunta - vaikuttamistoiminta Kansalliset ja maakunnalliset järjestöt Lapin järjestörakenn e Lapin sos.ja terv.yhdistys Tiedon tuottaminen -Oppilaitosyhteistyö - tiedon keruu - tutkimus -Tietovakka Järjestöpankki -Järjestöneuvonta - järjestötieto Yksityiset sos. ja terv.palvelutuotttajat Avi Sisäisen turvallisuude n ohjelma Lapin yliopisto Oppilaitokset Ahtiainen Lapin järjestörakenne V-M.

7 Taustaa Haasteet: harva-asutus pitkät välimatkat ja etäisyydet valikoiva poismuutto väestön ikääntyminen järjestötoimijoiden jaksaminen useiden kuntien jatkuva talouskriisi Lapin erityisolosuhteet huomioiden tulee kehittää yhteistyötä ja uusia tukimuotoja, jotta koko Lappi säilyy elinkelpoisena Vahvuudet: yhteistyö Lapissa on helppoa, koska useat toimijat tuntevat toisensa perustuu pitkäjänteiseen sektorirajat ylittävään yhteistyöhön alueella monipuolista järjestöosaamista ja järjestökeskuksia (Majakka, Järjestökiehinen, Meän talo, Neuvokas, SamiSoster) alueella vahvaa osaamista (Poske, Lapin Yliopisto, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut), jota voidaan hyödyntää entistä paremmin Lapissa teknologiamyönteinen asenne Hallituskatu 7, ROVANIEMI

8 Taustaa yhteiskunnallinen rakennemuutos Keskittäminen ja kehittäminen (mm. KASTE ja Paras) Järjestöjen roolia tuodaan esille erilaisissa kansallisissa ohjelmissa Miten järjestöt pääsevät kehittämistyöhön ja miten kansalaisten tueksi punotaan yhtenäinen turvaverkko? Uusi lama (Juho Saari ) tulee kasvattamaan järjestötoiminnan kysyntää, miten järjestökenttä pystyy omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen? heikoimmassa asemassa olevien ääneen kuuluviin saaminen? Hallituskatu 7, ROVANIEMI

9 Kaikilla meillä on kokemuksia! Sanojen sekamelska Järjestösanakirja Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyö Vapaaehtoisoleminen, Joensuu Vertaistuki Vertaisryhmät Kokemusasiantuntija Kokemuskouluttaja Tukihenkilö Asiakaskehittäjä Hallituskatu 7, ROVANIEMI

10 Kuka on kokemusasiantuntija? Asiakas Potilas Läheinen Työntekijä Kuuluu kokemusasiantuntijoiden ääni kunnallisissa mielenterveys- ja päihdetyön strategioissa? kokemuksellisen tiedon merkitys strategisessa suunnittelussa. Asiakaskehittäjä sosiaalityössä Hallituskatu 7, ROVANIEMI

11 Osallisuus Suunnittelu Toteutus Arviointi

12 Kumppanuus Kumppanuussuhde tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijä ja asiakas toimivat rinnakkain. Asiakkaan elämää ja ongelmatilanteita sekä mahdollisia muutostarpeita ja tavoitteita jäsennetään yhdessä. Asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden roolit eivät näin ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Osallisuus, valtautuminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen mahdollistavat erilaisilla menetelmillä kumppanuuden. (Juhila 2006: )

13 Kokemuksellinen tieto kuka on kokemusasiantuntija? esimerkkejä? tuleeko kokemusasiantuntijoiden osallistua (asiakkaat, potilaat, läheiset; myös ne, jotka eivät ole palvelujärjestelmän sisällä) keiden? miten kokemuksellinen tieto eroaa professionaalisesta asiantuntijatiedosta? keiden tieto (osallisuus) on strategian tekemisessä keskeisessä asemassa? miksi? käytettiinkö strategiassa kokemuksellista tietoa? miten se näkyy? tulisiko näkyä paremmin? esimerkkejä? jos kokemuksellista tietoa ei ole käytetty: miksei käytetty? tulisiko sitä käyttää? esimerkkejä?

14 Kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus rakentuu heidän välittömille kokemuksilleen eikä ainoastaan esimerkiksi koulutuksesta saadulle asiantuntemukselle. Henkilön kokemuksella tarkoitetaan tietoa, joka on muodostunut jonkin hänelle itselleen tapahtuneen asian seurauksena. (Beresford & Salo 2008, 39.)

15 Pia Bäcklund (2007, 56 57) käyttää tietämisen politiikkaa käsittelevässä väitöskirjassaan kokemuksellisen tiedon käsitettä puhuessaan kuntalaisten tuottamasta informaatiosta. Kokemuksellinen tieto on kuntalaisten uskomuksia ja käsityksiä asioiden tilasta ja niiden syy-seuraussuhteista. Kokemuksellinen tieto ei rakennu vain henkilöiden omien aistihavaintojen pohjalta, vaan se on henkilökohtaisuuden lisäksi sosiaalista ja kulttuurista. Henkilöt suodattavat ja jakavat muiden kanssa henkilökohtaiset kokemuksensa yhteiskunnallisesti jaetun käsitejärjestelmän kautta.

16 Jankon (2008, 23, 68 69) tutkimuksen mukaan kokemusasiantuntija on tietävä, ympäristöään kehittävä ja arviointiin kykenevä toimija, joka uskoo asenteiden muuttumiseen ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa palvelujärjestelmiin ja asenteisiin. Kokemusasiantuntijan halu vaikuttaa ja kehittää palvelujärjestelmää ja toimia arvioijana ja kritisoijana omien kokemustensa pohjalta on yhteneväinen Bäcklundin määrittelemän kokemuksellisen tiedon kanssa.

17 Julkinen sektori / Päättäjät Haluaa saada palautetta palveluista Haluaa kehittää Talous Tehdään oikeita töitä Priorisointia Ketä kuullaan ja missä Laajempi kokemus, ei subjektiivinen Järjestöt - edustuksellisuus

18 Järjestö / Kehittäjäasiakas Yhtäläisyyksiä ja eroja

19 Viedään asioita eteenpäin, tehdään yhdessä!