OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN MALLI JA TOTEUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN MALLI JA TOTEUTUS"

Transkriptio

1 OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN MALLI JA TOTEUTUS 1. TAUSTAA 2 2. TAVOITTEET 2 3. OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN SISÄLTÖ Kohderyhmä Toimeentuloturvaan tehtävät muutokset Palvelujärjestelmän muutokset Hankintalainsäädännön muutokset Valtakunnallinen sähköinen tehtäväkalenteri 9 4. JÄRJESTÄMISVASTUU JA RAHOITUS 9 5. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET JA SUHDE MUIHIN UUDISTUKSIIN OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO JA MAHDOLLINEN PILOTOINTI ARVIOINTI JA TUTKIMUS AIKAUTAULU JA TIEDOTUS 12

2 TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty osallistavan sosiaaliturvan kehittämistyö. Kehittämistyö liittyy hallituksen budjettiriihen yhteydessä päätettyihin rakenneuudistusohjelman linjauksiin. Osallistavan sosiaaliturvan uudistus on laaja-alainen sosiaalipoliittinen uudistus, joka muuttaa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja vaikuttaa sosiaaliturvan toimeenpanoon eri hallinnonaloilla. Osallistavan sosiaaliturvan sisältöä ja ideaa on luonnostellut Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo. Ideapaperia on jatkotyöstetty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vähimmäisturvayksikön kanssa. Osallistavan sosiaaliturvan sisällöstä on luovutettu luonnos sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle syyskuussa ja luonnosta on käsitelty ministerin kokoon kutsumassa asiantuntijatyöryhmässä. Osallistavan sosiaaliturvan uudistus tulee toimeenpanna hallitusti. Hallittu uudistus on mahdollista toteuttaa vain, mikäli muutoksille annetaan riittävän pitkä aika. Vaiheittain toteutettuna on arvioitavissa, että uudistus saadaan kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2017 alusta alkaen. TAVOITTEET Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on sosiaalipoliittinen järjestelmä, jossa koko työikäiselle väestölle tarjotaan mahdollisuus olla mukana yhteiskunnan toiminnassa ja heidän toimeentulonsa on turvattu. Osallistavassa sosiaaliturvassa julkisen sektorin toimenpiteet korostuvat, mikäli työvoimaan kuuluva henkilö ei ole osallisena yhteiskunnassa opiskelun tai avoimien työmarkkinoiden kautta. Osallistavia toimenpiteitä on tarkoitus osoittaa kaikille työvoimaan kuuluville työttömille henkilöille heidän toimintakykynsä huomioiden. Osallistavassa sosiaaliturvassa toimeentuloturva tukee ja kannustaa osallistaviin

3 toimenpiteisiin osallistumista. Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on: Syrjäytymisen ehkäisy yhteiskuntaan osallistamisella Sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen Sosiaaliturvan legitimiteetin lisääntyminen Osallistava sosiaaliturva edellyttää sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa ajattelutavan muutosta. Osallistavassa sosiaaliturvassa velvoittavuuden kautta toteutetusta osallistumisesta palkitaan. Osallistavassa sosiaaliturvassa hyödynnetään sekä negatiivisia että positiivisia osallistumisen kannustimia. Osallistavan toimeentuloturvan tulee olla tasoltaan selvästi suurempi kuin passiivisen pelkkänä tulonsiirtona saadun toimeentulotuvan tason. Toimeentuloturvan taso on matalampi, mikäli toimeentuloturvaa maksetaan työelämän tai opiskelun ulkopuolella oleville työvoimaan kuuluville ilman yhteiskuntaan osallistumista. Työttömyysturvan aktiivikorotusten ansiosta työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien työttömien etuudet ovat korkeammat jo nykyisin, mutta ongelmana on, että toimenpiteitä ei kyetä tarjoamaan riittävästi. Lisääntynyt toimenpiteiden määrä ja niiden tarjoaminen useammin ja laajemmalle joukolle voidaan nähdä toimeentuloturvan vastikkeellisuuden lisääntymisenä. Muutos voidaan nähdä myös aktiivisen sosiaalipolitiikan lisääntymisenä. Osallistaminen tulee toteuttaa yksilön hyvinvoinnin lähtökohdista siten, että yksilön osallistuminen yhteiskuntaan lisää subjektiivista hyvinvointia. Osallistamisessa hyvänä nähdään jo pienikin osallistuminen. Muutaman tunnin osallistuminen viikossa nähdään parempana vaihtoehtona kuin viikon täysipäiväinen osallistuminen kerran kolmessa kuukaudessa. Osallistavassa sosiaaliturvassa tärkein tavoite on saada kaikki mukaan yhteiskunnan sosiaaliseen toimintaan. Osallistavassa sosiaaliturvassa hyväksytään se, että työvoimassa on olemassa aina tietty marginaalinen väestönosa, jolle avoimille

4 työmarkkinoille työllistyminen on erittäin epätodennäköistä tai mahdotonta työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista johtuen. Tälle väestönosalle tavoitteena on tarjota osallistavan sosiaaliturvan kautta hyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja palvelua ilman suoranaista avoimille työmarkkinoille työllistymisen päämäärää. OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN SISÄLTÖ Kohderyhmä Osallistavan sosiaaliturvan lähtökohtana on, että kaikki työvoimaan kuuluvat työttömät osallistetaan yhteiskuntaan työn tai muiden osallistavien toimenpiteiden avulla. Tämä ei ole saavutettavissa lyhyellä aikavälillä. Osallistavan sosiaaliturvan toimeenpano voidaankin aloittaa rajatummalla kohdejoukolla. Hallittu kohderyhmän laajentaminen voi tapahtua vaiheittain järjestelmän vakiinnuttua. Osallistavan sosiaaliturvan piiriin voitaisiin ottaa ensimmäisessä vaiheessa alle 30-vuotiaat työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saavat työttömät. Ratkaistavana asiana on, sovelletaanko osallistavaa sosiaaliturvaa myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaviin vai pelkästään yli 300/500 päivää työttömyysturvaa saaneisiin. Pelkkää toimeentulotukea saaviin työkykyisiin nuoriin sovelletaan samanlaista harkintaa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Osallistavan sosiaaliturvan mahdollisuuksia voidaan myös käyttää osatyökykyisten osallistamiseen ilman velvoittavuutta ja sanktioita. Kohderyhmää voidaan laajentaa portaittain, kun osallistavan sosiaaliturvan täytäntöönpanosta on saatu kokemuksia. Jatkossa osallistavan sosiaaliturvan kohderyhmästä puhutaan yleisesti työttöminä, sillä kohderyhmän tarkempi määrittely vaatii edellä esitettyjen kriteerien määrittämistä.

5 Toimeentuloturvaan tehtävät muutokset Osallistavan sosiaaliturvan käyttöönoton yhteydessä työmarkkinatuki ja työttömyysturvan peruspäiväraha voitaisiin yhdistää. Puolison tuloharkinnan poistamisen jälkeen näiden kahden etuuden erot ovat enää nuorten opiskelupaikan hakuvelvoitteessa ja vanhempien luona asuvien tuloharkinnassa. Nämä ehdot voidaan sisällyttää yhdistettyyn etuuteen haluttaessa. Käytössä olevista aktivointilisistä tulisi luopua ja yhdistää lisät osallistumistuloksi, jota maksetaan samoin perustein osallistavasta toimenpiteestä riippumatta. Osallistumistulo voidaan maksaa sekä työttömyysturvaan että toimeentulotukeen. Osallistumistuloa voi saada vain yhdestä toimeentuloturvaetuudesta, ensisijaisesti työttömyysturvasta, toissijaisesti toimeentulotuesta. Osallistumistulo maksetaan suoraan osallistettavalle henkilölle. Vaihtoehtoisesti osallistumistulon sijaan voidaan käyttää olemassa olevia aktiivikorotuksia työttömyysturvassa ja toimeentulotuessa. Aktiivikorotukset laajenevat vuoden 2014 alussa myös pitkään työmarkkinatuella olleisiin ja ovat etuoikeutettu toimeentulotuessa. Mikäli henkilö osallistuu julkisen sektorin, kolmannen sektorin tai seurakunnan järjestämiin osallistaviin toimenpiteisiin maksetaan hänelle nykyisen työttömyysturvan mukainen työttömyysturva tai toimeentulotuki sekä osallistumistulo. Lyhytkestoiset työkeikat, osa-aikatyö tai pienet yrittäjätulot rinnastetaan osallistaviin toimenpiteisiin eikä henkilöllä tällöin ole velvollisuutta ottaa vastaan muita osallistavia toimenpiteitä. Työryhmän päätettäväksi jää, maksetaanko osallistumistuloa pienten ja epäsäännöllisten palkkatulojen päälle, jolloin se toimii palkkatukena. Pienet työtulot yhteen sovitetaan työttömyysturvan (ja osallistumistulon) sekä mahdollisen asumistuen ja toimeentulotuen kanssa rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyn

6 300 euron (asumistuessa 400 euron) etuoikeutetun ansiotulon mukaisesti sekä toimeentulotuen nykyisen 150 euron etuoikeutetun ansiotulon mukaisesti. Työryhmän ratkaistavaksi jää, voivatko yritykset tarjota osallistavia toimenpiteitä työttömille ilman työehtosopimusten mukaista palkkaa? Yritysten poissulkeminen osallistamistulon piiristä vähentää avoinna olevien tehtävien määrää. Toisaalta yritysten sisällyttäminen osallistumistulon piiriin lisää työvoiman syrjäyttämisriskiä avoimilta työmarkkinoilta. Mikäli yritykset ovat toimijoita osallistavassa toimeentulotuessa, tulee yritysten osallistavat toimenpiteet arvioida sellaisiksi, ettei niillä ole työvoimaa syrjäyttävää vaikutusta. Osallistumistulon suuruus tulee arvioida erikseen suhteessa nykyisiin työttömyysturvan aktiivilisiin. Peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa korotusosa on 4,75 euroa päivässä ja kulukorvaus 9 euroa päivässä. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus lisääntyy osallistavan sosiaaliturvan myötä, kun aktiivitoimenpiteiden tarjonta lisääntyy. Osallistavat toimenpiteet rinnastetaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, joista kieltäytymisestä seuraa työttömyysturvassa karenssi ja toimeentulotuessa perusosan alentaminen. Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus tulee selkeyttää osallistavan sosiaaliturvan yhteydessä. Luontevaa olisi, että sekä työttömyysturva että toimeentulotuki asetettaisiin tältä osin määräytymisehdoiltaan samanlaisiksi. Työryhmän tulee kuitenkin tarkemmin arvioida, miten osallistumisesta palkitaan ja miten toimenpiteistä kieltäytymistä sanktioidaan. Palvelujärjestelmän muutokset Osallistavan sosiaaliturvan uudistuksessa tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyyden hoidossa sovellettavaa lainsäädäntöä ja korvata olemassa olevat työttömien aktivointitoimet osallistavan sosiaaliturvan

7 palvelukokonaisuudella. Toimeenpanon valmistelussa tulee ratkaista, kuinka laaja lainsäädännöllinen ja valtion ja kuntien työllisyydenhoidon vastuita muuttava uudistus on tarpeen. Laajimmillaan uudistus tarkoittaisi palvelujärjestelmän näkökulmasta merkittäviä muutoksia nykyisiin työvoimapalveluihin sekä valtion ja kuntien tehtävien uudelleenmäärittelyä työllisyyden hoidossa. Suppeampana uudistus tarkoittaisi aktivointitoimien kokoamista osallistavan sosiaaliturvan palvelukokonaisuuden alle ilman merkittäviä uusia muutoksia valtion ja kuntien välisiin vastuisiin työllisyyden hoidossa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien vastuuta tullaan lisäämään pitkään työttömänä olleiden työllisyyden hoidossa. Sosiaaliturvan näkökulmasta työttömien nykyiset aktivointitoimet voidaan jakaa palkkaperusteisiin (palkkatuella työllistäminen ja vuorotteluvapaasijaisuus) ja etuusperusteisiin (työvoimakoulutus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhakuvalmennus, uravalmennus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella). Aktivointitoimia toteutetaan niin työ- ja elinkeinohallinnon kuin kuntien (kuntouttava työtoiminta) toimesta. Osallistavassa sosiaaliturvassa palvelujärjestelmän uudistukset kohdistuisivat palkkatukijärjestelmän uudistamiseen sekä etuusperusteisten palvelujen parempaan yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Osallistavassa sosiaaliturvassa työantajille maksettava palkkatuki korvattaisiin sähköisellä työllistämissetelillä. Työllistämisseteli voidaan toteuttaa hallinnollisesti nykyistä palkkatukijärjestelmää konkreettisemmin ja kevyemmin. Muutoksen seurauksena yritysten työllistämistä voidaan helpottaa. Samanaikaisesti julkista hallintoa työllistämispalveluissa voidaan keventää. Muutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla järjestelmän konkreettisuus, yksinkertaisuus ja helppo käyttöönotto. Työllistämisseteli voitaisiin myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen yrityksissä,

8 sosiaalisissa yrityksissä, yhdistyksissä, säätiöissä sekä kotitalouksissa. Työllistämissetelin arvo on 50 euroa/päivältä. Työllistämissetelillä voidaan korvata kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia ja korkeintaan 1150 euroa palkkakustannuksista. Työllistämisseteli voidaan myöntää tilanteissa, joissa työttömällä arvioidaan olevan potentiaalia työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta työllistymiseen tarvitaan tukea. Arviointi tehdään asiakassuunnitelman yhteydessä. Työttömän ikä ja työttömyyden kesto tai työnantajan kotikunta ja työpaikan sijainti eivät saa rajoittaa työllistämissetelin käyttöä. Työllistämissetelin ymmärrettävyyden lisäämiseksi tulee järjestelmästä tehdä helppokäyttöinen sekä työttömälle että työnantajalle. Toimeenpanon kehittämisessä tulee hyödyntää ja tarvittaessa yhdistää TEM:n Duuni-kortti ja Sanssi-kortti - järjestelmiä. Suomeen tulee luoda vain yksi sähköinen työllistämissetelijärjestelmä, jota sovelletaan kaikissa Suomen kunnissa. Etuusperusteiset palvelut (työvoimakoulutus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhakuvalmennus, uravalmennus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella) korvattaisiin osallistavat palvelut -kokonaisuudella. Osallistavat palvelut sisältäisivät nykyiset työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteet, joiden lisäksi kehitettäisiin työttömien hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kyse olisi pitkälti kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmän ja palvelukirjon laajentamisesta. Julkisen sektorin yleishyödylliset työt olisivat yksi keskeinen osallistamistoimenpide. Tällaisia töitä voisivat olla muun muassa yksinasuvien ikääntyneiden piha- ja lumityöt, puistojen hoito, ikääntyneiden ja vammaisten kauppapalvelut tai muut julkisen sektorin avustavat tehtävät. Lähtökohtana on, että osallistumisen tulee olla konkreettista toimintaa, joka edistää yksilön aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Työryhmässä tulee ratkaista, nähdäänkö tarpeelliseksi joidenkin nykyisten toimenpiteiden lainsäädännöllinen yhdistäminen (esim.

9 kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu) ja järjestämisvastuun uudelleenmäärittely. Käytännössä osallistava sosiaaliturva kasvattaisi nykyisin käytössä olevien aktivointipalveluiden kirjoa. Tavoitteena on, että järjestelmästä muodostuisi kuitenkin nykyjärjestelmää helpommin hallinnoitava. Palveluiden kirjon kasvattamisessa autonomia ja innovointimahdollisuus annettaisiin palvelun toimeenpanosta vastaaville yksiköille palveluiden sisältöjen säätelyä ja byrokratiaa lieventämällä. Osallistavien palvelujen sisältö määräytyisi joustavasti tehtävien asiakassuunnitelmien (osallistamisuunnitelmien) kautta työttömän toimintakyky huomioiden. Suunnitelmien ja osallistavien palveluiden sisältö rajataan väljästi lainsäädännöllä. Ratkaistava kysymys on, millä tavoin asiakkaan toimintakykyisyyden aste ja sen mukaiset osallistavat palvelut tullaan määrittämään? Lisäksi tulee ottaa kantaa siihen, miten niiden työttömien kanssa toimitaan, joiden toimintakyky ei ole riittävä osallistaviin palveluihin osallistumiseen. Osallistavan sosiaaliturvan laajenemisen edellytys on, että työttömille on osoitettavissa riittävästi erilaisia osallistumisen muotoja. Osallistavassa sosiaaliturvassa julkisen sektorin, seurakuntien ja kolmannen sektorin merkitys korostuu. Jatkovalmistelussa on ratkaistava, voivatko myös yritykset olla osallistavien toimenpiteiden tarjoajina muutoin kuin työllistymissetelin kautta. Kunnat voidaan velvoittaa tarjoamaan työttömille työllistämisen lisäksi matalan kynnyksen osallistavia palveluita muun muassa kansalaisopiston, liikunta- ja kulttuuripalveluiden kautta yksin tai yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Julkisen sektorin yleishyödyllisiä töitä voidaan teettää aikaisempaa enemmän osallistamistoimenpiteinä. Tällaisia töitä voivat olla muun muassa edellä mainitut yksinasuvien ikääntyneiden pihatyöt ja lumityöt, puistojen hoito, ikääntyneiden ja vammaisten kauppapalvelut tai muut julkisen sektorin avustavat tehtävät. Seurakuntien tai kolmannen sektorin

10 vapaaehtoistyö on myös mahdollista hyväksyä osallistavan sosiaaliturvan piiriin, mikäli työtön itse näkee tämän mielekkääksi. Vapaaehtoistyöhön ei kuitenkaan voida velvoittaa sanktion uhalla. Osallistavassa sosiaaliturvassa oleellista on integroida työtön yhteiskuntaan mieluummin usein ja tuntimääräisesti lyhytaikaisesti kuin harvoin ja tuntimääräisesti pitkäkestoisesti. Osallistavan sosiaaliturvan ehto täyttyisi jo päivittäisellä lyhytaikaisella osallistumisella esimerkiksi kahden tunnin kestoisesti. Työttömälle maksetaan osallistumistuloa osallistumisen määrän mukaisesti tuntiperusteisesti työttömyysturvan tai toimeentulotuen päälle nykyisten aktiivikorotusten ja kulukorvausten tapaan. Osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmistelussa tulee määritellä valtion ja kuntien tehtävät osallistavan sosiaaliturvan palveluiden toimeenpanossa. Tässä voidaan hyödyntää meneillään olevien kokeilujen tuloksia (Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, Paltamon työllisyyskokeilu). Lisäksi tulee arvioida Kansaneläkelaitoksen palvelujen sekä opetus- ja kulttuuripalvelujen mukaan kytkeminen. Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon, kuntien ja Kelan yhteinen työvoiman palvelukeskusten (TYP) toimintamalli lakisääteistetään ja ulotetaan koko maahan. Työvoiman palvelukeskuksilla voisi olla keskeinen rooli osallistavan sosiaaliturvan palvelujen koordinoijana. Etenkin lyhytaikaisesti työttömänä olleiden ja toisaalta pitkäaikaisesti osallistavaan toimintaan osallistuvien osalta tulee määritellä valtion ja kuntien vastuut toimenpiteiden järjestämisessä ja koordinoinnissa. Palvelujärjestelmän muutokset ja työllistämissetelin kehittäminen edellyttävät jatkoselvittelyä ja yhteistyötä STM:n ja TEM:n hallinnonalojen kesken. Hankintalainsäädännön muutokset

11 Osallistavan sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena on, että julkiset hankinnat sidotaan aikaisempaa tiiviimmin työttömyyden hoitoon. Tämä on mahdollista, jos julkisen hankinnan arvosta ennalta määritelty osuus edellytetään käytettävän työttömien osallistamiseen. Hankintalainsäädännön hyödyntäminen mahdollistaa yksityisten yritysten mukaanoton osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanoon. Työryhmässä on arvioitava, onko nykyistä kansallista hankintalainsäädäntöä tarpeen terävöittää osallistavan sosiaaliturvan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tulee huomioida jo meneillään olevat toimet julkisten hankintojen hyödyntämisessä heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla (TEM). Valmistelussa tulee pohtia, voidaanko suurilta työnantajilta edellyttää työttömien osallistamista kohtuullisessa määrässä siten, että osallistaminen ei syrjäytä työvoimaa avoimilta markkinoilta. Yksityisen sektorin merkityksen korostamista työttömyyden hoidossa voidaan toteuttaa muun muassa yhdistämällä julkisiin hankintoihin työllistämisvelvoitteita. Työllistämisehtoja käytetään esimerkiksi Amsterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupunkien siivoushankintoja, ulkokunnostustöitä, koulukuljetuksia ja rakennusurakoita koskevissa sopimuksissa. Näiden kaupunkien hankintasopimukset sisältävät yleensä ehdon, jonka mukaan hankinnan toimittajan tulee 5 %:lla sopimuksen arvosta työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai muutoin vaikeasti työllistyviä. Valtakunnallinen sähköinen tehtäväkalenteri Osallistavan sosiaaliturvan toimeenpano on järkevää toteuttaa yhdenmukaisesti koko Suomessa sähköisiä palveluita hyödyntäen. Yhdenmukaisen toimeenpanon varmistamiseksi valtakuntaan tulee luoda sähköinen osallistavan sosiaaliturvan tehtäväkalenteri, johon työnantajat ja osallistavan sosiaaliturvan palveluntuottajat

12 listaavat avoinna olevia osallistavia toimenpiteitä tehtävineen ja niihin vaadittavineen työaikoineen. Työttömän velvollisuus on valita kalenterista osallistava(t) toimenpiteet osallistamissuunnitelman asettamin väljin rajauksin. Työtön voi selata tarjolla olevia tehtäviä ja valita tarjonnasta itselleen tehtäväkokonaisuuden. Sähköinen tehtäväkalenteri mahdollistaa osallistamisen, joka on työttömälle itselleen mielekäs. Tehtävät eivät tule annettuna vaan vaihtoehtojen punninnan kautta. Osaan tehtävistä voi riittää pelkkä ilmoittautuminen (päivätoiminta ym.), osaan tehtävistä organisaatio voi edellyttää työttömältä haastattelua tai tapaamista. Osa työttömistä tulee tarvitsemaan tukea sähköisen tehtäväkalenterin käyttämisessä. 4. JÄRJESTÄMISVASTUU JA RAHOITUS Nykyinen työttömien aktivointijärjestelmä on hajanainen. Työttömien aktivoinnin järjestämisvastuu on hajautettu valtion ja kuntien kesken. Valtion rooli on pitkällä aikavälillä kaventunut vaikeasti työllistettävien hoidossa. Vastaavasti kuntien rooli vaikeasti työllistettävien palveluissa on vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvanut. Muutoksen taustalla on vuonna 2001 voimaantullut laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Vallitseva hajautettu työttömien aktivoinnin järjestämisvastuu ei takaa palveluiden tehokasta toimeenpanoa. Organisatorisen hajautumisen seurauksena ongelmia synnyttävät muun muassa TE-toimistojen ja kuntien erilliset tietojärjestelmät, tiedonkulun viiveet ja katveet sekä eri hallinnonalojen taloudellinen osaoptimointi toimintaresurssien niuketessa. Osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanon valmistelussa tulee ratkaista, kuinka laaja lainsäädännöllinen ja valtion ja kuntien työllisyydenhoidon vastuita muuttava uudistus on tarpeen. Valtion tulee huolehtia osallistavien palveluiden

13 järjestämisvastuun muutoksen aiheuttamista kustannuksista täysimääräisesti ja pysyvästi. Kunnilla tulee säilyttää kannusteet osallistaa työttömät ns. sakkomaksujen tai muun vielä selkeämmän rahoitukseen liittyvän kannustinjärjestelmän kautta. Työttömien osallistamiseen kannustava ja ohjaava valtion ja kuntien kustannuksia jakava rahoitusjärjestelmä tulee pohtia ja selvittää tarkemmin jatkovalmistelun aikana. Ilman toimivaa rahoitusmallia osallistavaa sosiaaliturvaa ei saada kattavasti toimeenpantua. Tässä vaiheessa ei voida antaa arviota osallistavan sosiaaliturvan kustannuksista. Kustannukset ovat sidoksissa muun muassa osallistavien palveluiden järjestämistapoihin ja osallistettaville työttömille maksettavaan osallistumistuloon sekä mahdollisten osallistavasta sosiaaliturvasta kieltäytyjien toimeentuloturvan tason alentamisiin. Hypoteettisesti voidaan arvioida, että yksinkertaisempi järjestelmä yhtäältä vähentää palveluiden hallinnointikustannuksia, mutta osallistettavien määrän volyymin kasvattaminen vaatii lisäresursseja hallintoon. Selvää on, että osallistavien palveluiden järjestämiseen osallistuvien työntekijöiden määrää tulee kasvattaa. Jotta osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanon kulut pysyisivät kohtuullisina, voidaan osallistavissa toimenpiteissä suosia yksinkertaisia ratkaisuja. Tavoitteena olisivat sellaiset osallistamisen muodot, jotka sopivat suurelle joukolle työttömiä. Odotettavaa on, että osallistavan sosiaaliturvan kautta syrjäytyminen vähenee ja syrjäytymisestä syntyvät kustannukset vähenevät. Aktiivitoimien tehostaminen näkynee lyhyellä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavana kysyntänä, koska osallistumisen kautta työttömien toimintakyvyn ongelmat nousevat esiin. Kuntien tulee varmistua siitä, että korjaavia palveluita tarjoavat organisaatiot voidaan tarvittaessa sopeuttaa muuttuneisiin palveluiden kysyntätilanteisiin. Pidemmällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluissa on todennäköisesti löydettävissä kustannussäästöjä työttömien osallistamisen kautta.

14 5. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET JA SUHDE MUIHIN UUDISTUKSIIN Osallistavan sosiaaliturva edellyttää useita muutoksia lainsäädäntöön. Alla on lakikokonaisuuksia, joita tulee muuttaa: Työttömyysturvalaki Laki toimeentulotuesta Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki vapaasta sivistystyöstä On todennäköistä, että myös muissa säädösteksteissä ts. lakikokonaisuuksissa on muutostarpeita. Nämä selviävät osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmistelussa. Osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmistelussa tulee huomioida muu meneillään oleva lainsäädäntövalmistelu ja kehittämistyö. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa: Työmarkkinatuen rahoitusuudistus (hallituksen kehyspäätös maaliskuussa 2013) Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työvoiman palvelukeskustoiminnan laajentaminen ja lakisääteistäminen (HE syksyllä 2014) Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma (marraskuu 2013) Ikääntyneiden pitkäkestoinen/ pysyvä palkkatuki Sosiaalisten yritysten/ työpankin integroitu toimintamalli Julkisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvän erityislainsäädännön uudistaminen, erityisesti työelämäosallisuuteen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä lainsäädäntö (TEOS työryhmä )

15 6. OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO JA MAHDOLLINEN PILOTOINTI Osallistavan sosiaaliturvan pilotointi on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kuntakokeiluna tietyin varauksin. Pilotointi on mielekästä aloittaa vasta, kun on saatu (i) periaatteellinen yhteinen näkemys ministeriöissä ja hallituksessa asian eteenpäin viemisestä ja (ii) toimeenpantua välttämättömät toimeentuloturvaa koskevat lakimuutokset. Osallistavan sosiaaliturvan pilotoinnin käynnistämisen mahdollisuus tulee arvioida tehtävien lainsäädäntömuutosten yhteydessä. Pilotointia ei voida toteuttaa ilman toimeentuloturvan ja palveluiden lakimuutoksia ja toimivaa kunta-valtiorahoitusjärjestelmää. Rauman ja Rovaniemen kaupungit ovat alustavasti kiinnostuneet mahdollisesti pilotoinnista. Vaihtoehtoisesti pilotointia voidaan tehdä valtakunnallisesti tarkasti rajatun kohderyhmän osalta. 7. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Osallistava sosiaaliturva muuttaa työttömien sosiaaliturvan periaatteita. Tutkimuspanostusta tulee kohdentaa sekä politiikkamuutoksen arviointiin että vaikuttavuustutkimukseen. Arviointitutkimuksella voidaan osoittaa osallistavan sosiaaliturvan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset. Saadun tiedon perusteella voidaan osallistavaan sosiaaliturvaan tehdä muutoksia. 8. AIKAUTAULU JA TIEDOTUS Toimintasuunnitelma osallistavan sosiaaliturvan mallista ja toteutuksesta luovutetaan ministeri Risikolle , jonka jälkeen ministeri nimeää työryhmän osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmisteluun. Työryhmä määrittelee jatkovalmistelun,

16 lainsäädäntömuutosten ja mahdollisen pilotoinnin sisällön ja aikataulun. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotus vastaa valtakunnallisesta tiedottamisesta ja tiedotussuunnitelman laatimisesta huomioiden TEM:n ja mahdollisesti myös Kuntaliiton kannanotot asiasta. Mahdolliset pilottikunnat vastaavat tiedottamisesta oman kuntansa alueella STM:n asettamia tiedotusperiaatteita noudattaen. STM sopii TEM:n kanssa alueellisesta TE-toimistojen tiedotuksesta.

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Osallistava sosiaaliturva

Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

Mitä uutta tavoitellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisilla kokeiluilla?

Mitä uutta tavoitellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisilla kokeiluilla? Mitä uutta tavoitellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisilla kokeiluilla? Miten kuntien rooli muuttuu työllisyydenhoidossa? 18.10.2016 Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET Hallitusneuvos Päivi Kerminen Rakennetyöttömyys joulukuussa 2009-2011 2011 2010 2009 Muutos Muutos 2011-2010 2010-2009 jouluk. jouluk. jouluk. henk.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Ajankohtaista TE- palveluista

Ajankohtaista TE- palveluista Ajankohtaista TE- palveluista Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Haku kuntakokeiluihin

Haku kuntakokeiluihin VALTIOVARAINMINISTERIÖ FINANSMINISTERIET Haku kuntakokeiluihin Hallituksen 29.11.2013 tekemän rakennepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Kuntainfo : Yhteistoimintahankkeet sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto

Kuntainfo : Yhteistoimintahankkeet sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kuntainfo 2.3.2016: Yhteistoimintahankkeet sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kaste-hankkeet 2013-2016 Pois syrjästä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Suurimpien kaupunkien kuntakokeilu & työllisyyspalvelut - seminaari Tampereella

Suurimpien kaupunkien kuntakokeilu & työllisyyspalvelut - seminaari Tampereella Suurimpien kaupunkien kuntakokeilu & työllisyyspalvelut - seminaari Tampereella 24.-25.9.2015 Avaussanat, Palveluyksikön johtaja Mika Itänen 1 Työllisyyttä edistävät palvelut/ työllisyydenhoidon toimijat,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista TEpalveluissa

Ajankohtaista TEpalveluissa Ajankohtaista TEpalveluissa 10.6.2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti 1 14.6.2016 Toimisto Otsikko Murroksen ja muutoksen keskellä Työmarkkinat; Maakuntauudistus; II-asteen koulutusuudistus; Kuntien rooli

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot