Vanhusten ja vammaisten henkilöiden palvelujen kehittämisen periaatteet

Transkriptio

1 Vanhusten ja vammaisten henkilöiden palvelujen kehittämisen periaatteet Tekla Sote Laitosasumisen periaatteiden linjaus ja kaupungin tahdonilmaus laitospalveluiden ja palveluasumisen sijoitteluun on tullut ajankohtaiseksi vanhusväestön määrän kasvaessa ja normaalin asuinrakentamisen hiipuessa 2010-luvun lamavuosien aikana myös Riihimäellä. Kaupunkiin pyrkivät useat toimijat ja toisaalta rakennuttajilla on n kem2 kaavoitettua asuinkerrostalokapasiteettia käsissään. Rakennushankkeita halutaan yleisesti saada liikkeelle esimerkiksi laitosasumisen merkeissä. Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslain alaista toimintaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa, (myöh. MRL), (opas Asemakaavamerkinnät ja määräykset, YM 2003) määritellään laitosmaisen asumisen ja tavanomaisen asumisen rajaa seuraavasti (alleviivaukset RN): AK Asuinrakennusten korttelialue (sivu 32): Vanhusten tai muu palveluasuminen voidaan yleensä sijoittaa asuinrakennusten korttelialueelle vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Kuitenkin, jos kysymys on myös muualla asuville tarjottavista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, on toiminta syytä ilmaista kaavamerkinnällä ja määräyksellä. Y Yleisten rakennusten korttelialue (sivu 37): Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Yksityisluonteiseen asumiseen verrattuna yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsevan asumisen ominaisuuksia ovat muun muassa hoivapalveluja edellyttävä, pääasiallinen vastuu muilla kuin asukkailla, pysyvä henkilökunta, ympärivuorokautinen päivystys tai palvelujen tarjoaminen myös ulkopuolisille. YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (sivu 39): Alueelle voidaan rakentaa sairaaloita, vanhainkoteja ja muita sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia. Käytännössä on usein jouduttu ottamaan kantaa siihen, millä edellytyksillä erityyppiset vanhusten ym. palvelutalot voidaan sijoittaa asuinrakennusten tai sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Vanhusten tai muu palveluasuminen voidaan yleensä sijoittaa asuinrakennusten korttelialueelle vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Kuitenkin, jos kysymys on myös muualla asuville tarjottavista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, on toiminta syytä ilmaista kaavamerkinnällä ja määräyksellä. YSkorttelialue ei ole kuitenkaan tarkoitettu pelkästään asuinrakennuksia varten silloinkaan, kun kysymys on esimerkiksi erityisesti vanhusten asumisesta. Ulkopuolisten käyttöön tarkoitettujen palvelujen, pysyvää henkilökuntaa edellyttävien palvelujen tai muuten tavanomaiseen sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin verrattavissa olevien palvelujen sijoittaminen asuinrakennuksen korttelialueelle edellyttää toiminnan luonnetta osoittavaa kaavamääräystä. Lakia täydentävässä suomen rakentamismääräyskokoelmassa asuntoa koskee mm. seuraava määritelmä:

2 Asuinhuoneistossa tulee kuitenkin aina olla käymälä sekä riittävä perusvarustus henkilökohtaisen hygienian hoitoa ja ruoanvalmistusta varten. Riihimäen sosiaalitoimen käyttämät määritelmät vanhusten asumisen osalta ovat lähteiden (ARA, palveluasumisen opas , Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 980/2012, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) mukaan: Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asuminen eroaa laitoshoidosta muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt asumisyksiköt avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut. Asiakas saa asumiseensa Kelan myöntämää eläkkeensaajien asumistukea. Laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitospalveluja voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai jatkuvasti, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden ja turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista). MRL:n tulkinta palveluasumisesta ja laitospalveluista: Palveluasuminen on edellä määritelty siten, että se voidaan MRL:n mukaan sijoittaa asumiseen tarkoitetulle korttelialueelle. MRL:n määritelmä asunnosta tulee kuitenkin täyttyä, eli joka yksikössä olisi oltava myös keittiö tai vastaava tila. Tällöin kaavamerkintä on A-alkuinen. Palveluasuminen ei aina täytä MRL:n mukaisia asunnon tunnusmerkkejä (keskitetyt ruokapalvelut ym.). Tehostettu palveluasuminen on MRL:n määritelmän mukaan sijoitettava joko Y-korttelialueelle tai sellaiselle korttelialueelle, jolla on toiminnan luonnetta osoittava kaavamääräys. Näin siitä huolimatta, että toiminta muun lainsäädännön ja viranomaisten mukaan määritellään asumiseksi. Suoran luvan myöntäminen tavanomaiselle asumiseen tarkoitetulle korttelialueelle ei ole mahdollista. Laitospalvelut ovat edellä olevan määritelmän mukaan tavoitteena vain erityisin perustein. Kaavamerkintä näissä tapauksissa olisi MRL:n mukaisesti Y, YS tai P. MRL:n ja muun lainsäädännön määritelmien ristiriita syntyy, kun toiminnan laatua ei esim. henkilökunnan ja toiminta-aikojen osalta voida eikä

3 ole mielekästä kaavalla säätää. Kaava on lisäksi suhteellisen pysyvä verrattuna toiminnan sisäisiin muutoksiin. Lisäksi nykyisin laitospalveluita tuottavat muutkin kuin julkinen hallinto. MRL:n määritelmät ovat esim. Y-korttelialueen määritelmän osalta riittämättömät ja tältä osin vanhentuneet. MRL:n keskeinen periaate on vuorovaikutus ja osallistaminen, mikä tarkoittaa, että ihmisen on saatava tietoa ja voitava ilmaista mielipiteensä niistä maankäytön muutoksista, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. Olennaista on, että kaavaprosessissa tai muussa maankäytön prosessissa (poikkeamispäätös) tuodaan esille ja osallisten tietoon ja arvioitaviksi toiminnan erityispiirteet ja vaikutukset ennen kuin päätös tehdään. Keinoja saada asumiseen tarkoitettu korttelialue tehostetun palveluasumisen ja / tai palveluasumisen piiriin ovat kaavamuutos tai poikkeamispäätös. Maankäytön ratkaisua harkittaessa huomioidaan sijoittuminen muuhun kaupunkirakenteeseen ja ympäristön asumiselle ja muulle toiminnalle aiheutuvat vaikutukset. Kaavaa laadittaessa ja rakentamisessa on myös pitkä aikaperspektiivi, jolloin rakennuksen jatkokäyttöäkin tulisi voida ennakoida toimintojen ja tarpeiden muuttuessa. Kaavallinen valmius sijoittaa tehostettua palveluasumista on Riihimäellä tällä hetkellä heikko. Kuitenkin on selvästi nähtävissä, että tulevaisuudessa tarpeita erilaiseen tuettuun palveluasumiseen on yhä enemmän. Poikkeamispäätöksin kiireellisiä hankkeita voidaan saada nopeasti liikkeelle. Pidemmän aikataulun hankkeita varten voidaan kehittää joustava kaavamääräys, jossa sekä palveluasumista että tehostettua palveluasumista voidaan tarvittaessa ongelmitta sijoittaa muun asumisen yhteyteen. Toimijoiden toiveissa palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat kooltaan Riihimäellä olleet n kem2 ja tavoitteena on ollut n asiakaspaikkaa. Tehostetun palveluasumisenyksiköt on tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupungin keskustan tuntumaan. Liitteenä olevalle kartalle rajattu alue sisältyy Kanta-Hämeen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueeseen. Alue on määritelmänsä mukaisesti monipuolisten palveluiden ja asumisen aluetta. Pienten erityisasumisyksiköiden (enintään 12 paikkaa), sijoittuminen AK-, AR- tai AO-alueelle tulisi pääsääntöisesti sallia ilman kaavamuutosta tai poikkeamista. Näiden vaikutukset ympäröivään maankäyttöön ovat normaaliin asumiseen verrattavia. Kaupunki on syyskuussa 2015 kilpailuttanut toimijat tehostetun palveluasumisen tarjoajan osalta. Laitospaikkojen lisäämiseen Riihimäellä ei ole toistaiseksi tarvetta. Liitteet: - kartta: poikkeamispäätöksillä ratkaistavissa oleva tehostetun palveluasumisen vyöhyke - päätösote SOTE ja liite (rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy pääsääntöisesti noudatettavaksi seuraavat laitosasumisen periaatteet kaavoituksessa ja poikkeamispäätösmenettelyssä:

4 1. Poikkeamispäätösmenettely: Poikkeamispäätösmenettelyssä asumiseen tarkoitetuilla korttelialueilla palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sijoittamiseen suhtaudutaan myönteisesti liitekartan osoittamalla alueella, kun se toiminnan vaikutukset huomioiden on muutoin perusteltua. Tehostettuun palveluasumiseen saa käyttää enintään 50 % rakennettavasta kerrosalasta. 2. Asemakaavan muutos: Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sijoittuminen muun asumisen yhteyteen mahdollistetaan asemakaavan muutoksissa liitekartan osoittamalla alueella, kun se toiminnan vaikutukset huomioiden on muutoin perusteltua. 3. Pieniin erityisasumisyksiköihin (enintään 12 paikkaa) em. periaatteita ei kuitenkaan sovelleta. Niiden sijoittuminen asumiseen tarkoitetuilla korttelialueilla tulee pääsääntöisesti sallia ilman poikkeamispäätösmenettelyä tai asemakaavan muutosta, kun se toiminnan vaikutukset huomioiden on muutoin perusteltua. 4. Laitospalveluluiden järjestäminen on mahdollista vain Y, YS tai P - korttelialueilla. Päätös: Lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti esittää, että liitekartan osoittama aluerajaus poistetaan. Rajauksen tilalle muutetaan asemakaava-alue. Ehdotus hyväksyttiin. Sote Kaupungin maapoliittisissa kokouksissa on tullut eteen yksityisten asumispalveluyksiköiden sijoittumista ja kaupungin palveluasumistarvetta koskevia kysymyksiä, minkä pohjalta on päädytty pyytämään sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä teknistä lautakuntaa selvittämään laitos- ja asumispalvelujen nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä kaupunginhallituksen linjauksia varten. Tekninen lautakunta selvittää muun muassa asemakaavamääräykset ja mahdolliset sijaintipaikat Riihimäen alueella. Laitoshoito Vammaisten, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asiakkaille ei Riihimäelle tarjota käytännössä enää lainkaan laitoshoitoa eikä tarvetta sen lisäämiselle paikkakunnalla ole. Vanhuksille laitoshoitoa voidaan tarjota lain mukaan ainoastaan lääketieteellisillä perusteilla. Vanhusten laitoshoidon osuus on vähentynyt koko ajan valtakunnallisesti, ja myös Riihimäellä vähennetään sen osuutta systemaattisesti. Monet kunnat eivät järjestä enää lainkaan varsinaista laitoshoitoa. Laitoshoidon paikkoja Riihimäellä on omassa palvelutuotannossa yli tarpeen eikä niitä osteta yksityisiltä. Myöskään tulevaisuudessa ei ole tarvetta laitoshoitopaikkojen lisäämiseen. Palveluasuminen Sosiaalihuoltolain 21 pykälän mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä

5 asumisen että palvelut. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Vammaispalvelujen palveluasuminen Riihimäellä on kehitysvammaisten asumisyksikkö Kivari, jossa on autettua ja tuettua asumista. Asumisyksikkö koostuu kahdesta erillisestä talosta, Lyhdystä ja Soihdusta. Lyhdyssä tarjotaan ryhmäkotityyppistä autettua eli ympärivuorokautista asumista (8 asukashuonetta) ja Soihdussa tuettua asumista asuinryhmässä (9 yksiötä). Lisäksi ostopalveluna hankitaan kehitysvammaisille autettua asumista 66 henkilölle. Riihimäellä ei ole vaikeavammaisten asumispalveluyksikköä kaupungin omana toimintana. Palvelut hankitaan ostopalveluna. Vaikeavammaisille henkilöille on hankittu tehostettua asumispalvelua Riihimäeltä sekä muilta paikkakunnilta Etelä-Suomen alueella. Vammaispalvelulain mukaisissa asumispalveluissa on noin 40 vaikeavammaista asiakasta. Vaikeavammaisten määrä kasvaa niin, että Riihimäki tarvitsee 1-2 uutta palveluasumispaikkaa /vuosi. Riihimäellä on noin 24 yli 18-vuotiasta kehitysvammaista, jotka asuvat vanhempiensa luona. Näistä nuorista noin 15 henkilöä itsenäistyy lähivuosina ja he tarvitsevat arviomme mukaan ympärivuorokautisen palveluasumispaikan. Arviomme mukaan tämä tarve vastaa yhden asumispalveluyksikön verran asumispaikkoja kehitysvammaisten osalta. Jäljelle jäävien noin yhdeksän henkilön asumispalvelutarve voidaan arviomme mukaan toteuttaa tuetun palveluasumisen keinoin. Lisäksi Riihimäellä asuu tietojemme mukaan noin 40 alle 18-vuotiasta kehitysvammaista joiden asumispalvelutarve on arviomme mukaan seuraavan kymmenen aikana kahdeksan henkilöä tuettuun palveluasumiseen ja kuusi henkilöä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen on kilpailutettu ja tällä hetkellä heille löytyy kattavasti asumispalveluita ostopalveluna sekä tuettua asumista kotiin Riihimäen kaupungin omana toimintana. Mielenterveyskuntoutujia on tällä hetkellä palveluasumisessa 34 henkilöä. Päihdekuntoutujien vastaava lukumäärä on 58 henkilöä. Tiilikadun kuntoutusyksikkö kaupungin omana palvelutuotantona tarjoaa kuntouttavaa asumispalvelua (20 paikkaa) ja 15 tukiasukkaalle, joille kotona asumista tuetaan ohjauksellisin keinoin. Lisäksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tuotetaan tuettua asumispalvelua omaan kotiin kaupungin omana palveluna noin 30 henkilölle. Päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat riittävät. Vanhusten palveluasuminen Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelun parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) kattavuustavoitteet vanhusten palveluissa on asetettu suhteessa kunnan 75 vuotta täyttäneen väestön

6 määrään. Tehostetun eli ympärivuorokautisen palveluasumisen kattavuustavoite on 6 7 %. Seudullisessa vanhuspalvelulain mukaisessa suunnitelmassa (hyväksytty vuonna 2014) on kattavuustavoitteeksi Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella asetettu 7 %. 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden lisäksi ympärivuorokautista palvelua tarvitsevat jonkin verran myös nuoremmat henkilöt. Riihimäellä oli 10/2014 alle 75-vuotiaita henkilöitä 25 ympärivuorokautisissa vanhusten palveluissa. Edellä mainitussa laatusuosituksessa on laitoshoidon kattavuustavoitteeksi asetettu 2-3 % kunnan 75 vuotta täyttäneen väestön määrään suhteutettuna. Vanhuspalvelulain mukaisessa seudullisessa suunnitelmassa on linjattu, että kattavuustavoite on 2 %. Riihimäellä on palvelurakennetta muutettu edellä mainittujen suositusten perusteella tehostetun palveluasumisen suuntaan muuttamalla sosiaalitoimen laitoshoitopaikkoja tehostetuksi palveluasumiseksi, suuntausta jatketaan myös tulevina vuosina. Omassa palvelutuotannossa on lyhytaikaiseen kuntouttavaan asumiseen varattu osa ympärivuorokautisista paikoista. Lyhytaikaiselle palveluasumiselle ei ole laatusuosituksessa asetettu kattavuustavoitetta. Lyhytaikaista asumista käytetään omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseen, toimintakyvyn arviointijaksoina vanhuksen jatkohoitojärjestelyjä selvitettäessä sekä kotona asumista tukeviin kuntouttaviin jaksoihin. Terveyskeskussairaalassa ei pitäisi olla lainkaan henkilöitä, joilla on todettu ympärivuorokautisen palvelun tarve. Tulevina vuosina palvelurakenteessa tavoitellaan edelleen kotona asumisen pidentymistä ja sen myötä ympärivuorokautisten palvelujen tarpeen kasvun hidastumista. Kaupungin omaa palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla. Riihimäen sosiaalitoimen paikat ympärivuorokautiseen palveluun ovat vuonna 2015 yhteensä 199. Paikoista 91 ovat tehostetun palveluasumisen (pitkäaikainen asuminen) ja 80 laitoshoidon (pitkäaikainen) paikkoja. 28 paikkaa on varattu lyhytaikaiseen hoitoon. Oman palvelutuotannon lisäksi hankintaan 79 paikkaa ostopalveluna. Kun ostopalvelut lisätään omaan palvelutuotantoon, on käytössä yhteensä 250 paikkaa pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluun. Lisäksi terveyskeskussairaalassa hoidetaan pitkäaikaishoitoa tarvitsevia asiakkaita noin kymmenellä paikalla. Riihimäen kattavuustavoitteen mukainen paikkamäärä vuodelle 2015 olisi tehostetussa palveluasumisessa 170 asiakasta ja laitoshoidossa 49 asiakasta, yhteensä 219 asiakasta. 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan väestöennusteiden mukaan Riihimäellä noin 2100 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen Edellä esitettyjen kattavuustavoitteiden mukaan arvioiden ympärivuorokautisen palvelun paikkojen tarve vuonna 2020 on 255 paikkaa, vuonna 2025 se on 340paikkaa ja vuonna 2030 jo 400 paikkaa. Kun tarkastellaan kaupungin omia pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluun varattuja paikkoja (171 paikkaa), tulee omaa palvelutuotantoa täydentää ostopalvelu- ja palvelusetelipaikoilla vuonna 2020 noin 85 paikalla, vuonna 2025 noin 170 paikalla ja vuonna 2030 noin 230 paikalla. Seudullisesti on arvioitu, että vuonna 2020 tarvitaan kuntien nykyisten pitkäaikaisten ympärivuorokautisten paikkojen lisäksi noin 90 paikkaa, vuonna 2025 tarvitaan noin 210 paikkaa ja vuonna 2030 kuntien nykyisten paikkojen lisäksi noin 320 paikkaa. Ympärivuorokautisten paikkojen kokonaistarve vuonna 2030 on 645, nykyisellään pitkäaikaishoitopaikkoja kunnissa on yhteensä 325.

7 Palveluasumisen tarve Riihimäellä Yhteenvetona todetaan, että tarvetta uusille palveluasumisyksiköille Riihimäellä ei ole vaikeavammaisille henkilöille eikä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Sen sijaan välittömästi tai lähiaikoina on tarvetta kehitysvammaisten henkilöiden autetulle ympärivuorokautiselle asumiselle nimenomaan Riihimäen kaupungin alueella noin 15 paikan eli käytännössä yhden yksikön verran. Pidemmällä aikajänteellä voi olla tarvetta myös toiselle vastaavalle määrälle ympärivuorokautisia paikkoja. Vanhusten tehostetun eli ympärivuorokautisen asumispalvelun tarve kasvaa Riihimäellä lähivuosina ja vuosikymmeninä paljon. Tulevaisuudessa myös asiakkaan yksilölliset tarpeet tulee ottaa nykyistä vahvemmin huomioon, ja asiakkaan osallisuutta asumisyksikön valinnassa lisätä. Valinnanvapauden toteutuminen edellyttää myös vaihtoehtojen tarjoamista. Tällä hetkellä asiakkaan valinnanmahdollisuudet ovat käytännössä vähäiset, koska Riihimäellä ei ole juurikaan asumispalveluvaihtoehtoja. Vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköitä voisi tulla tarpeen kasvun vuoksi seuraavan viiden vuoden aikana Riihimäen kaupungin alueelle seudullisiin tarpeisiin yksikön koosta riippuen yksi tai kaksi, yhteensä noin 60 paikkaa. Sitä seuraavien viiden vuoden aikana valtakunnallisten suositusten mukainen laskennallinen tarve kasvaa nopeammin ja paikkojen lisäystarve on enintään noin 120 eli nykytasoon verratuna kymmenen vuoden tähtäimellä yhteensä 180 paikkaa. On huomioitava, että tämä on ennuste, joka perustuu laskennalliseen vanhusväestön määrän kasvuun ja prosentuaaliseen laskennalliseen tarpeeseen eikä huomioi mahdollisia muutoksia esimerkiksi vanhusten sairastavuudessa tai sellaisten uusien mahdollisten hoitomuotojen ja lääkkeiden kehittymistä, jotka vaikuttavat ympärivuokautisen hoidon tarpeeseen. Sosiaali- ja terveystoimi ei näin ollen voi sitoutua hankkimaan palveluja miltään mahdollisesti perustettavalta uudelta yksiköltä, vaan hankintapäätös edellyttää palveluntuottajaksi tulemista kaupungin ostamana palveluna joko kilpailutuksen kautta tai asiakkaan omalla valinnalla palvelusetelillä tai itse maksavana asiakkaana. (ms, kk, j-ps) Ehdotus (stj): Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon kaupunginhallitukselle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 426 Tehostetun palveluasumisen yksiköt on tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupungin keskustan tuntumaan. Liitteenä olevalle kartalle rajattu alue sisältyy Kanta-Hämeen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueeseen. Alue on määritelmänsä mukaisesti monipuolisten palvelujen ja asumisen aluetta. Keskittäminen lisää kaupungin keskustan elinvoimaa ja kilpailutekijöitä. Palvelut ovat hyvin alueella saavutettavissa. Palvelujen tuottaminen lisää alueella liitännäistyöpaikkojen tarvetta ja määrää sekä generoi palvelutuotantoa muutoinkin. Kaupungin tuottamien palvelujen kustannukset ovat alueella keskimääräisesti edullisempia, koska kuljetuskustannusten määrä on vähäisempi.

8 Tehostetun palveluasumisen vyöhykkeen aluetta osoittava kartta on LIITTEENÄ. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää, että vanhusten ja vammaisten henkilöiden palvelujen kehittamisessä on voimassa seuraavat periaatteet: Palvelujen tarve Lisätarvetta laitospalveluiden järjestämiseen vanhuksille, vammaisille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille taikka päihdekuntoutujille ei ole. Tarve vanhusten tehostetun palveluasumiseen lisäämiseen on seuraavan viiden vuoden aikana noin 60 paikkaa ja kymmenen vuoden tähtäimellä yhteensä noin 180 paikkaa. Tarve kehitysvammaisten henkilöiden autetulle ympärivuorokautiselle asumiselle on välittömästi tai lähivuosina 15 paikkaa. Kaavoitus ja poikkeamispäätösmenettely Poikkeamispäätösmenettely Poikkeamispäätösmenettelyssä asumiseen tarkoitetuilla korttelialueilla palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sijoittamiseen suhtaudutaan myönteisesti liitekartan osoittamalla alueella, kun se toiminnan vaikutukset huomioiden on muutoin perusteltua. Tehostettuun palveluasumiseen saa käyttää enintään 50 % rakennettavasta kerrosalasta. Asemakaavan muutos Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sijoittuminen muun asumisen yhteyteen mahdollistetaan asemakaavan muutoksissa liitekartan osoittamalla alueella, kun se toiminnan vaikutukset huomioiden on muutoin perusteltua. Pienet erityisasumisyksiköt Pieniin erityisasumisyksiköihin (enintään 12 paikkaa) em. periaatteita ei kuitenkaan sovelleta. Niiden sijoittuminen asumiseen tarkoitetuilla korttelialueilla tulee pääsääntöisesti sallia ilman poikkeamispäätösmenettelyä tai asemakaavan muutosta, kun se toiminnan vaikutukset huomioiden on muutoin perusteltua. Laitospalvelut Laitospalvelujen järjestäminen on mahdollista vain Y, YS tai P - korttelialueilla. Päätös: Jätettiin Riitta Takalan ehdotuksesta yksimielisesti pöydälle lisäselvityksen hankkimiseksi.