NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Hankesuunnitelma Iso Kylätie 12, Sipoo

Transkriptio

1 NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Iso Kylätie 12, Sipoo

2 2 1 TIIVISTELMÄ Suunnitteilla oleva Nikkilän sydämen päiväkoti on kahdeksan päiväkotiryhmän päiväkoti, josta yksi ryhmä on avoimessa päiväkotikäytössä. Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä on 192. Henkilökunnan määrä on Päiväkoti rakennetaan Nikkilän sydämen koulukampuksen länsireunaan. Päiväkoti täydentää syntymässä olevaa koulukampusta, ja Nikkilän sydämeen muodostuu näin moderni, eri ikäluokkia palveleva kokonaisuus. Päiväkotirakennus tarjoaa modernit, ergonomiset, terveelliset ja turvalliset tilat kahdeksalle päiväkotiryhmälle. Vaikka ympäristössä lähialueella olevat päiväkodit pääosin täyttävät tilantarpeen tällä hetkellä, ovat jotkut näistä huonossa kunnossa ja tarvitaan korvaavia tiloja. Myös väestöpohjan laajenemiseen valmistaudutaan. Uusi, isompi päiväkoti mahdollistaa uudistuneen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toiminnan. Isommassa yksikössä saavutetaan etuja pedagogiikan monipuolisuudessa pieniin päiväkoteihin nähden. Hallinto ja henkilökunnan työ on helpompi järjestää. Lisäksi saavutetaan toiminnan kustannussäästöjä. Avoin päiväkotiryhmä toimii alueella kotihoidossa olevien lasten tapaamispaikkana, mutta myös lastaan kotona hoitavien vanhempien tarpeellisena kohtaamispaikkana, jossa vanhemmat voivat lasten hoidon yhteydessä jakaa kokemuksia ja saada toisiltaan tukea vanhemmuuteensa. Osa päiväkodin tiloista on otettavissa myös ilta- ja viikonloppukäyttöön. Tilat tarjoavat alueen asukkaille mahdollisuuden käyttää rakennuksen salia, ruokasalia ja kotikeittiötä päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella. Tällainen toiminta lisää alueen yhteisöllisyyttä ja rakennuksen käyttöaste kasvaa. Päiväkodin piha liittyy laajempaan, koko kampusaluetta käsittävään leikki-, liikunta ja ulkoilualueeseen. Mittava puisto leikkivälineineen ja urheilukenttineen muodostaa vetovoimaisen kokonaisuuden. Alueesta pääsevät päiväkodin ja koulun oppilaiden lisäksi nauttimaan kaikki asukkaat. Toiminnoiltaan moninainen puisto houkuttelee eri ikäisiä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Alueelle saadaan elämää ja sosiaalinen kontrolli alueella lisääntyy. Rakennusratkaisun johtavana ajatuksena on ollut, että tehdään kohtuuhintainen rakennus laadusta tinkimättä. Piha-alueisiin panostetaan erityisesti. On syntynyt kompakti, rakennusrungoltaan erittäin yksinkertainen kaksikerroksinen ratkaisu, jossa rakennuksen mittakaavaa ja ulkoarkkitehtuuria luodaan puisilla aurinko- ja lumisuojaritilöillä. Rakennus jäsentyy moneen pieneen puiseen rakennusosaan, jotka itsessään muistuttavat mittakaavaltaan Sipoossa olevia pieniä päiväkoteja. Rakennuksen tilavaraus lasta kohden on ollut 11m2/lapsi suunnittelun alkaessa. Luonnossuunnittelun aikana kokonaispinta-alaa on saatu pienennettyä 2112 bruttoneliöstä 1879 bruttoneliöön hyötyalaa vähentämättä. Kustannusennuste on 5,25 M euroa ALV 0%, josta irtokalusteiden osuus on 0,18 M.

3 3 1 TIIVISTELMÄ HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Hankkeen osapuolet HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Nikkilään tarvitaan uusi päiväkoti Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma Uusi varhaiskasvatuslaki ja -suunnitelma ja päiväkoti Nikkilän Sydämen kampusalueen loppuun saattaminen HANKKEEN TARVEMÄÄRITTELY Tarvemäärittely lasten näkökulmasta Tarvemäärittely pedagogisesta näkökulmasta Tarvemäärittely henkilökunnan näkökulmasta Muiden käyttäjien tarpeet Yhteenveto tilatarpeesta VAIKUTUSTENARVIOINTI RATKAISU Nikkilän Sydämen kampusalue Alueellinen ratkaisu Yleistä Liikennejärjestelyt Paikoitus Tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut Ulkotilat ja piha Pedagogiset ratkaisut Turvallinen oppimisympäristö... 18

4 Päiväkotirakennuksen pedagogiset ratkaisut ARK-suunnitelmat Tekniset ratkaisut Geosuunnittelu Rakennesuunnittelu LVIA-suunnittelu Sähkösuunnittelu KUSTANNUKSET Nikkilän Sydämen päiväkodin investointikustannukset AVUSTUKSET SISÄINEN VUOKRA Nikkilän Sydämen päiväkodin sisäinen vuokra AIKATAULU LIITTEET Liite 1 Hankkeen osapuolet Liite 2 Vaikutusten arviointi Liite 3 Pedagoginen suunnitelma Liite 4 Asemapiirros ja ehdotussuunnitelmat Liite 5 Tilaohjelma Liite 6 Kustannusarvio Liite 7 Alustava hankeaikataulu Liite 8 Rakennustapaselostus Liite 9 LVIA-selostus Liite 10 Sähköselostus... 26

5 5 (26) 2 n laadinta Rakennushankkeet tehdään yleensä useassa vaiheessa. Kun on kyse tilahankkeista, päätetään ennen tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista tilatarpeiden määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä hankkeen tavoitehinnasta. Nämä asiat tulevat päätetyiksi hankesuunnitelmassa, jonka kunnan hallintosäännön mukainen taho hyväksyy. n hyväksymisellä päätetään hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelman mukaisella tilaohjelmalla ja tavoitehinnalla. Nikkilän Sydämen laajennus vaihe 2-hankkeen hankesuunnitelma jakautuu seuraaviin osakokonaisuuksiin: Hankkeen tarve, vaikutusten arviointi ja hankkeen ratkaisut laadullisine, määrällisine ja hinnallisine tavoitteineen. 2.1 Hankkeen osapuolet on laadittu laajassa yhteistyössä Sipoon kunnan virkamiesten ja työyhteenliittymä Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy kanssa. Tarkempi yhteenveto hankkeeseen osallistuneista on liitteenä 1. Hankeorganisaatio on muodostunut hankesuunnitteluryhmästä, joka on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankeorganisaatio on vastannut sekä tilallisesta ja teknisestä että pedagogisesta suunnittelusta. Pedagogisen suunnittelun tarkoituksena on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella muuta päiväkotien henkilöstöä. Työtä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Kicka Lindroos, Marja Manninen-Ollberg, Maarit Rope, Antti Skogster ja Tapio Virtanen.

6 6 (26) 3 n lähtökohdat Nikkilän Sydämen päiväkodin hankesuunnitelman laadintaan nyt esitettävällä tavalla on ryhdytty, koska: Osa Nikkilän alueen päiväkodeista toimii huonoissa tai tarkoitukseen sopimattomissa tiloissa. n laatiminen on hyväksytty kunnan vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa sekä ehdotettu vuoden 2017 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Sipoon päiväkodeissa tullaan ottamaan käyttöön uusi varhaiskasvatussuunnitelma, joka antaa uusia linjoja tulevaisuuden varhaiskasvatukselle ja sitä kautta myös varhaiskasvatuksen tiloille. Nikkilän Sydämen päiväkoti täydentää kampusalueen toteutuksen. 3.1 Nikkilään tarvitaan uusi päiväkoti Nikkilän nykyiset tilat ovat pääsääntöisesti riittäviä nykyiselle väestömäärälle, mutta varhaiskasvatuksen palveluverkko on Nikkilässä hajanainen, useat päiväkodit huonosti varhaiskasvatukseen soveltuvia ja elinkaarensa loppupuolella. Uusi päiväkotitila on tarkoituksenmukaista tehdä kooltaan sellaiseksi, jossa muodostuu tulevaisuuteen suuntautuvia, hyviä ja avoimia sekä monipuolisia ja turvallisia oppimisympäristöjä. 8-ryhmäinen päiväkoti mahdollistaa oman päiväkodinjohtajan. siinä paranee myös kollegiaalinen tuki ja helpottuu opettajien keskinäinen sijaitseminen Uusi päiväkoti tulee suunnitella lapsen mittakaavaiseksi ja siten että kullakin ryhmällä on omat kotoisat tilansa kuten myös yhteiset tilat. Myös pihan viihtyvyyteen ja toiminnollisuuteen tulee panostaa. Uusi riittävän suuri päiväkoti mahdollistaa huonokuntoisimmista päiväkodeista luopumisen ja uuden tilat, jotka joustavat myös eri tilanteissa tapahtuviin lapsimäärämuutoksiin. 3.2 Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä on hyväksytty kunnan tulevien vuosien investointiohjelma. Ohjelma on ohjeellinen taloussuunnitelmavuosien osalta. Vuoden 2016 talousarviossa on päätetty hankkeen Nikkilän Sydämen päiväkoti hankesuunnitelman laatiminen ja esitetty taloussuunnitelmavuosille alustava rahoitus. Hyväksyttävänä olevassa vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on varattu rahoitus hankkeen toteuttamiseksi. Tämä hankesuunnitelmassa täydentää ja tarkentaa investointiohjelman yhteydessä käytettävissä olevia tietoja.

7 7 (26) 3.3 Uusi varhaiskasvatuslaki ja -suunnitelma ja päiväkoti Sipoon kunnassa otetaan käyttöön uudet Varhaiskasvatussuunnitelmat Uuden päiväkodin suunnitelmassa on otettu huomioon uuden varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukanaan tuomat muutosvaatimukset toiminnalle, oppimisympäristölle ja rakennukselle. Varhaiskasvatuslain (2015) mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasaarvon toteuttamista. Tavoitteena on myös toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset sekä varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. 3.4 Nikkilän Sydämen kampusalueen loppuun saattaminen Nikkilän Sydämen kampusalueen on suunniteltu käsittävän alueen, jossa ovat nykyinen toisen asteen Enter, Nikkilän Sydän laajennettuna ja päiväkoti sekä Nikkilän kirjasto. Alueen rakennusten pihat liittyvät toisiinsa ja alue muodostaisi liikenteeltä rauhoitetun, asumisen ympäröivän alueen. Lisäksi Nikkilän Syden ja päiväkodin lähipihat liittyvät niiden länsipuolella olevaan puistoon, jonka on suunniteltu olevan koulujen ja päiväkotien urheilu- ja pihaalueena sekä myös asukkaiden käytettävissä. Puisto luo helppokulkuisen ja monipuolisen kohtaamispaikan nikkiläläisille. Sivistyksen ja varhaiskasvatuksen tarkoituksena on tarjota kuntalaisille mahdollisuus valita varhaiskasvatuksen palvelu joko kunnan omasta päiväkodista, palvelusetelipäiväkodista tai yksityisen hoidon tuella toimivista päiväkodista. Kunnan omat päiväkodit pyritään sijoittamaan yhtenäiskoulujen välittömään läheisyyteen siten, että ne tukevat lapsen yhtenäistä oppimispolkua. Uusi Nikkilään tarvittava päiväkoti on tarkoituksenmukaista sijoittaa Nikkilän Sydämen kampusalueelle ja siten luomaan parhaat edellytykset varhaiskasvatukselle. Eri ikäisille lapsille on selkeää hyötyä siitä, että samalla alueella toimii eri ikäisten koulutusta ja päivähoitoa. Lasten oppimisympäristöstä tulee luontevasti laaja-alaisempi, kun eri ikäryhmät ovat läsnä saman alueen sisällä. Tilojen ja varsinkin piha-alueitten yhteiskäyttö mahdollistuu. Päivähoidon kannalta koulun läheisyys vähentää kouluympäristöön siirtymiseen liittyviä muutospelkoja lapsessa. Päivähoidossa oleva lapsi tottuu näkemään myös kouluikäisiä lapsia, kun koulu on rakennuksena läsnä päiväkodin arjessa. Lapsella voi olla vanhempia sisaria, jotka ovat jo aloittaneet koulunkäynnin saman alueen sisällä.

8 8 (26) 4 Hankkeen tarvemäärittely Nikkilään tarvitaan tilat, jotka on suunniteltu varhaiskasvatukselle ja täyttävät Varhaiskasvatuslain ja uuden Varhaiskasvatussuunnitelman vaatimukset; tarveosa-alueina ovat pedagogiikka, johtajuus, oppimisympäristö, toimintakulttuuri (sis. oppiva yhteisö, leikki ja vuorovaikutus, tasa-arvo, osallisuus, yhdenvertaisuus, kulttuurinen moninaisuus, hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa), työtavat ja yhteistyö. Uuden tilan tarve syntyy myös siitä, että elinkaaren lopussa olevien päiväkotien tilalle tarvitaan terveitä rakennuksia, joissa ei ole esim. sisäilmaongelmaa. Useat kiinteistöt ovat elinkaaren lopussa ja lisäksi huonosti varhaiskasvatuksen nykypedagogiikan toteuttamiseen soveltuvia. Tiloja tarvitaan myös, koska osasta vanhoja yksiköitä on jo luovuttu. Lisäksi tarvitaan päiväkotitila, joka joustaa myös eri tilanteissa tapahtuviin lapsimäärämuutoksiin. 4.1 Tarvemäärittely lasten näkökulmasta Uusi ja moderni päiväkotirakennus mahdollistaa lapsille uuden varhaiskasvatuslain mukaisen toiminnan, joka koostuu monipuolisesta liikkumisesta, musiikin, kuvataiteen, kädentaitojen harjoittamisesta, tieto- ja viestintäteknologian käytöstä ja yhteisöllisestä oppimisesta. Tilassa toteutuvat, esteettömyys, ergonomia, hyvä tilojen valaistus ja terve sisäilman laatu. Lisäksi lasten ja huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin mahdollistuu uusien tilojen myötä. Tilassa mahdollistuvat myös yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet verkostoitumiselle sekä monialainen yhteistyö ja puitteet kokoontumisille. Lapset tarvitsevat uusia tiloja, jossa mahdollistuvat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvien taitojen harjoittaminen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus lepoon, monipuoliseen ravintoon sekä leikkiin ja fyysiseen aktiivisuuteen sisällä ja ulkona. Kyse on lasten hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina. Hankkeessa painotetaan näiden osa-alueiden toteutumista uusilla oppimisympäristöillä sekä sisällä että ulkona. Nikkilän alueen asukasmäärä kasvaa tulevina vuosina, kun uusia alueita rakennetaan ja otetaan käyttöön. Lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain. Kasvua ja paremmin nykypedagogiikkaan soveltuvia tiloja tarvitaan Nikkilän alueella turvaamaan varhaiskasvatuksen toteutumista Sipoon kunnassa.

9 9 (26) 4.2 Tarvemäärittely pedagogisesta näkökulmasta Sipoon varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön uudet varhaiskasvatussuunnitelmat Hankkeen avulla turvataan pedagogiikan toteutuminen laissa ja suunnitelmassa kuvatuilla tavoilla. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemusta sekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla tavalla edistää. 4.3 Tarvemäärittely henkilökunnan näkökulmasta 8-ryhmäinen päiväkotiyksikkö mahdollistaa kasvattajien kollegiaalisen tuen. Pedagoginen toiminta voidaan toteuttaa henkilökunnan osaamisvahvuuksien mukaan ja toimintatavat voidaan järjestää joustavasti, kun henkilökuntaa on enemmän. Tarve vähäisempään määrään ulkopuolisia sijaisia lisää työhyvinvointia. Yksikkö on myös tarpeeksi suuri yhden johtajan johdettavaksi, eikä etäyksiköitä liity tähän kokonaisuuteen. 4.4 Muiden käyttäjien tarpeet Päiväkotitoiminnan lisäksi rakennus palvelee avointa päiväkotitoimintaa, ja on iltaisin ja viikonloppuisin eri käyttäjäryhmien käytössä. Avoin päiväkotiryhmä palvelee kotihoidossa olevien lasten ja heidän vanhempiensa tapaamispaikkana. Näin myös kotihoidossa olevat lapset saavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden lasten kanssa, ja mahdollinen siirtyminen kotihoidosta päivähoitoon sujuu kitkattomammin. Myös lasten vanhemmat voivat lasten hoidon yhteydessä jakaa kokemuksia ja saada toisiltaan tukea vanhemmuuteensa avoimessa päiväkotiryhmässä. Varsinaisen päiväkotitoiminnan lisäksi päiväkotirakennuksen muita käyttäjäryhmiä voivat olla lasten vanhemmat, päiväkotilasten liikunta- ja harrasteryhmät päiväkotiajan ulkopuolella, erilaiset vanhemmuuteen ja lastenkasvatukseen liittyvät ryhmät. Myös päiväkotitoimintaan liittymättömät kansalaisryhmät kuten jooga- tai kokkikerhot tai liikuntaan liittyvät ryhmät voivat käyttää rakennusta. Päiväkodin piha-alue leikki- ja liikuntavarustuksineen on osa laajempaa koulukampuksen puistoa, ja se palvelee kaikenikäisiä ulkoliikunnan harrastajia iltaisin ja viikonloppuisin.

10 10 (26) 4.5 Yhteenveto tilatarpeesta Parhaiten tarpeita vastaa 8-ryhmäinen päiväkoti, joka on sijoitettu Nikkilän sydämen kampusalueella. Näin tuetaan myös lapsen yhtenäistä oppimispolkua. Hankkeen yhteydessä esitetyt tilatarpeet on kirjattu liitteenä 5 olevaan tilaohjelmaan. Sen mukaan hankkeen hyötyala on m2 ja kokonaisala brm2. Hankkeen arkkitehti- ja muu suunnittelu tehdään tilaohjelman mukaisesti ja suunnitelmat esitetään tässä hankesuunnitelmassa jäljempänä Ratkaisu-osiossa.

11 11 (26) 5 Vaikutustenarviointi Lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan yhteiskunnallisten päätösten arvioimista lasten kannalta. Tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan suunnitellun 8-ryhmäisen päiväkodin toimivuutta lapsen näkökulmasta. Selvitys tehdään kunnan omana arviona, hyödyntäen päiväkodinjohtajien ja työntekijöiden kokemustietoa. Lapsen näkökulmasta selvityksessä keskitytään kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin, liikkumisen ja turvallisuuden sekä osallisuuden näkökulmiin. Lapsivaikutusten lisäksi tarkastellaan organisaatiovaikutukset ja talousvaikutukset. Uusi päiväkoti mahdollistaa lapsen yhtenäisemmän oppimispolun, jossa lapsi voi jatkaa hoidossa samassa yksikössä aina esiopetukseen siirtymiseen asti. Lisäksi lapsella on mahdollisuus tutustua vähitellen lähistön oppimisympäristöön ja laajentaa reviiriään oman ikätasonsa mukaan. Lasten turvallisuus varmistuu paremmin tiloissa, jotka on suunniteltu varhaiskasvatukselle ja joissa on huomioitu lasten turvallisuus uusien normien mukaan. Myös turvallisuuden lisääntyminen henkilöstön yhteismäärän lisääntyessä mahdollistuu isommassa yksikössä. Samoin mahdollistetaan lapsille laajempi vertaisryhmä, pysyvämpi vastuukasvattajien tilanne ja monipuolisempi oppimisympäristö niin sisällä kuin ulkonakin. Organisaatiovaikutuksissa mahdollistuu yhtenäinen johtajuus saman katon alla eli johtajalla on parempi mahdollisuus johtaa yhden yksikön taloutta, henkilöstöä, pedagogiikkaa ja palvelunohjausta kuin monia pieniä yksiköitä hajallaan sijoitettuna. Myös pedagogiikan yhtenäistäminen mahdollistuu yhteisten rakenteiden, toiminnan ja toimintasääntöjen kautta. Isossa yksikössä työhyvinvoinnin näkökulmasta vastuun jakautuminen monelle on positiivinen ja turvallisuutta lisäävä asia. Kahdeksan ryhmäisessä talossa voidaan joustavasti vuorotella tehtävien jaossa, järjestellä ryhmään sijoittumisia ja sijaistamisia paremmin kuin pienessä yksikössä. Lisäksi mahdollistuu osaamisen jakaminen, toiminnan keskittäminen ja syventäminen, täydennyskoulutukset sekä vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan toimiminen. Henkilökunnan työmukavuus ja työn monipuolisuus lisääntyvät, kun on tilat, jotka on suunniteltu varta vasten varhaiskasvatukselle ja mahdollistavat laaja-alaisen pedagogisen toiminnan. Varhaiskasvatustoiminnan lisäksi tilat soveltuvat erinomaisesti monialaiseen yhteistyöhön ja ulkopuolisten käyttäjien tarpeisiin. Taloudellisesta näkökulmasta mahdollistuu yhden tilan tehokkaampi energian käyttö. Lisäksi saadaan säästöä kunnossapito- ja remonttikuluissa, pihanhoitokuluissa, ravitsemus ja laitoshuollon kuluissa, välineistö- ja materiaalikuluissa, henkilöstökuluissa, toimitus-, kuljetusja matkakuluissa. Säästöä tulee myös ajankäytössä eli työteho lisääntyy toimipisteiden välisten siirtymisten vähentyessä. Nikkilän uuden päiväkodin investoinnista on tehty investoinnin kannattavuuslaskelma. Laskelman perustiedoiksi on kerätty päivähoidon toiminnan, rakennusten ylläpidon ja peruskorjausten sekä investointien kustannukset sekä käyttämättä jäävistä kiinteistöistä saatavan mahdollinen myyntivoitto. Laskelmassa koko investoinnin on oletettu olevan uudelleeninvestointi, joka korvaa nykyisiä huonosti varhaiskasvatukseen soveltuvia ja huonokuntoisia päiväkoteja.

12 12 (26) Toimintamenojen osalta uuden päiväkodin kustannukset pienenevät sisäinen vuokra huomioon ottaen noin euroa vuodessa. Nikkilän Sydämen päiväkodin takaisinmaksuaika on lyhyt. Herkkyystarkastelun perusteella takaismaksuaika on tilanteesta riippuen 5 7 vuotta. Kannattavuuslaskelmien perusteella Nikkilän uusi päiväkoti on kunnalle tarkoituksenmukainen ja kannattava investointihanke. Vaikutusten arviointi on koottu erilliseksi n liitteeksi (Liite 2)

13 13 (26) 6 Ratkaisu 6.1 Nikkilän Sydämen kampusalue Nikkilän Sydämeen on aikaisemmin rakennettu ammattiopisto/lukio Enter ja Nikkilän Sydämen sivistyskeskus. Nyt koulua suunnitellaan laajennettavan lopulliseen kokoonsa, ja kampusalue täydentyy Nikkilän sydämen päiväkodilla. Näin syntyy oppimisen keskus, joka on tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille ja nuorille. Kaupunkikuvan kannalta uusi päiväkotirakennus on tärkeä. Se rajaa kampusalueen länsi- ja pohjoisreunaa ja täydentää näin kokonaisuuden kaupunkikuvaltaan eheäksi alueeksi. Koulun ja päiväkodin välille syntyy puistomainen alue, johon päiväkodin ja koulun pihat sulautuvat. Alueen varustus leikkivälineineen ja pelikenttineen tarjoaa yhteiskäytön hyötyjä sekä päiväkodille että koululle. Ilta- ja viikonloppukäyttöä ajatellen syntyy jopa pääkaupunkiseudun mittakaavassa merkittävä ulkoliikunta- ja leikkipuistokokonaisuus kuntalaisille. Päiväkodin piha-alue on osa laajempaa koulukampuksen puistoa, ja tämä mittava kokonaisuus on asukkaiden käytössä täysimääräisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Alue muodostaa vetovoimaisen puistomaisen ympäristön. Sinne on koottu suuri määrä leikkivälineitä, liikuntavälineitä ja urheilukenttiä. Puisto on Nikkilän keskustassa ja on näin otollinen paikka koko perheen yhteistä ulkoilua ajatellen. 6.2 Alueellinen ratkaisu Yleistä Päiväkoti täydentää Nikkilän sydämen kampusalueen kokonaisuuden. Se on tärkeä osa alueen kokonaisratkaisua, ja sillä on merkittävä osa alueen kaupunkikuvan luomisessa. Rakennuksen sijoittelulla rajataan selkeästi päiväkodin ja koulun välinen alue ja muodostetaan maisema-alue, puisto, jonka sisään sekä koulun että päiväkodin piha rajautuvat. Päiväkotirakennuksen arkkitehtuuri mukailee koulurakennusten arkkitehtuuria, kattomuodoillaan ja puujulkisivuillan. Rakennus on muita koulurakennuksia pienempi, ja tuo alueelle tarvittavan mittakaavan, päiväkodin ja pienten lasten mittakaavan. Alueella on voimassa rakennuskaava 1972 ja kaavan muutokset vuosilta 1977 ja Asemakaavassa alue on merkitty Yo Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Y-korttelialueiden viitesuunnittelu on käynnistynyt asemakaavan muutoksen pohjaksi, ja myös päiväkodin suunnitelmat huomioidaan uuden asemakaavan laadinnassa. Rakennuspaikalla sijaitsee tällä hetkellä purettavia rakennuksia. Uusi päiväkoti suunnitellaan siten, että rakennusten purku vaiheittain otetaan huomioon. Vuonna 2016 puretaan rakennukset G Tekninen työ ja F Sipoon kansalaisopisto, joiden paikalle päiväkoti rakennetaan. Myöhemmin purettava rakennus, joka sisältää koulun liikuntatiloja puretaan vuonna 2020, jolloin päiväkodin piha laajenee kohti koulun pihaa ja muodostaa yhtenäisen viheralueen koulun ja päiväkodin välille. Rakennusten purku ei kuulu tähän hankkeeseen.

14 14 (26) Asemapiirros 1:1000

15 15 (26) Liikennejärjestelyt Rakennus on saavutettavissa usealta suunnalta. Päiväkodin naapureina pohjoisessa on Nikkilän Sydän, idässä Kungsvägens skolanin rakennukset ja etelässä Sibbo Gymnasium. Pääasiallinen kevyen liikenteen saapuminen päiväkotiin tapahtuu etelän suunnalta Suursuonkujalta sekä Nikkilän Sydämen kampusalueen länsipuolelta kulkevalta kevyen liikenteen väylältä Paikoitus Saattoliikenteelle järjestetään pysäköintipaikat Suursuonkujan tuntumaan. Huoltoliikenteelle on oma piha-alueensa, jonne on kulku Suursuonkujalta. Autopaikat n. 34 kpl sijoitetaan rakennuksen eteläpuolelle Suursuonkujan tuntumaan. Polkupyöräpaikat sijoitetaan rakennuksen eteläpuolelle saattoliikenteen reitin läheisyyteen ja avoimen päiväkodin sisäänkäynnin yhteyteen. 6.3 Tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut Päiväkotirakennus on kaksikerroksinen. Päiväkotiryhmät asettuvat kahteen kerrokseen siten, että pienimmät lapset ja avoin päiväkotitoiminta sijaitsevat 1 kerroksessa, ja isompien lasten tyhmät sijaitsevat toisessa kerroksessa. Päiväkotiryhmät on sijoitettu siten, että ryhmien akustinen eristäminen muista ryhmistä ja yhteistiloista on mahdollista. Jokaisen päiväkotiryhmän perusmitoitus ja huonejako on perinteinen, kussakin ryhmässä on tilavaraukset leikki- ja askarteluhuoneelle (RH1), kalustamattomalle leikki- ja nukkumahuoneelle (RH2), kahdelle pienemälle ryhmähuoneelle (RH 3), kahdelle pesuhuoneelle sekä kuraeteiselle ja eteistiloille. Jatkosuunnittelussa jokaiselle päiväkotiryhmälle kehitetään oma, tarpeitten mukainen huonejako painottaen eri ikäryhmien tarpeita ja erityisvaatimuksia. 1 kerroksessa on päiväkodin toiminnan kannalta keskeiset yhteistilat: sali liikuntaa ja leikkejä varten sekä ruokasali vanhempien lasten ruokailua varten. Nämä tilat toimivat rakennuksen sydämenä, eräänlaisena talon sisäisenä torina, jossa lapset ja aikuiset kohtaavat toisensa varsinaisten päiväkotiryhmien ulkopuolella. Sali on tarkoitettu lasten leikkejä ja liikuntaa varten ja ruokailutilassa voi ruokailuaikojen ulkopuolella järjestää päiväkodin askartelu- ja leikkitoimintaa pöytien ääressä. Ruokailutila ja sali ovat erotettavissa toisistaan siirtoseinällä. Näin salin käyttö ei häiritse ruokailutilan käyttöä, ja päinvastoin, mutta tilat voidaan tarpeen mukaan yhdistää esimerkiksi joulu- ja kevätjuhlissa yhdeksi isoksi tilaksi.

16 16 (26) Ruokailutilan yhteydessä on myös kotikeittiö, joka jossa lapset voivat opetelle ruoanlaittoa ja joka myös toimii iltakäytön kahvikeittiönä. Lisäksi 1 kerroksessa on päiväkodin askartelutila sekä vesileikkitila. Nämä tilat on sijoitettu siten, että ne sijaitsevat yhteistilojen tuntumassa varsinaisten päiväkotiryhmien ulkopuolella. Näin tiloja voi käyttää häiritsemättä varsinaisten päiväkotiryhmien toimintaa. Rakennuksen iltakäyttö on suunniteltu siten, että sali ja ruokailutila sekä näihin liittyvä kotikeittiö ja wc on suljettavissa varsinaisista päiväkotitoiminnoista, ja nämä tilat voidaan näin, joko yhdessä tai erikseen ottaa ulkopuolisten käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin. Rakennukseen on varattu asianmukaiset tilat myös henkilökunnan käyttöön. Ensimmäisessä kerroksessa yksi työhuone, jossa voi myös helposti järjestää tapaamiset henkilökunnan ja vanhempien välillä. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on henkilökunnan sosiaalitilat. Toisessa kerroksessa on henkilökunnan taukotila ja kaksi työhuonetta. Rakennuksessa on ruokasalin yhteyteen suunniteltu cook and chill -keittiö oheistiloineen. Keittiöstä on suora yhteys päiväkodin huoltopihalta.

17 17 (26) Ulkotilat ja piha Jokaisella päiväkotipihalla on oltava katettua, sateelta ja säältä suojattua tilaa. Tässä ratkaisussa ei ole erikseen rakennettu pihalle suojaavia katoksia, vaan rakennuksen räystäitä on levennetty niin että näiden alle muodostuu suotuisa, sateelta suojattu pienilmasto. Näin sisäänkäyntien edustat ovat sateelta suojattuja, ja lasten leikkien valvonta on helppoa

18 18 (26) suorittaa rakennuksen vierestä. Räystäät ovat myös tarpeen, koska toisen kerroksen päiväkotiryhmien ulkoportaat tarvitsevat suojaa sekä sateelta että lumelta. Talon räystäitten alle tehdään kaikkiin neljään nurkkaan puinen ritilä. Tämä ritilä suojaa ulkoportaita lumisateelta ja lapsia ja henkilökuntaa auringolta ulkotiloissa, mutta toimii myös välttämättömänä aurinkosuojana rakennuksen ikkunoille, jotta ylilämpö vältettäisiin sisätiloissa kuumina kesäpäivinä. Pihan eri reviirit jakautuvat loogisesti niin, että jokaisen eri ryhmän sisäänkäynti rakennukseen sijaitsee luontevasti kulloisenkin ryhmän oman pihan yhteydessä. Avoimen päiväkodin tilat sijaitsevat rakennuksen koillisnurkassa, ja piha välittömästi sisäänkäynnin vieressä. Pienten piha on rakennuksen itäpuolella, jossa on sekä valoa että varjoa, ja pienten lasten ryhmän sisäänkäynti aivan pihan vieressä. Toisen kerroksen päiväkotiryhmien ulkoportaat johtavat suoraan isompien lasten leikkipaikalle. Pihan ideoinnin pohjana on idea Sipoolaisesta maisemasta, aukeine peltoineen ja metsittyneine kukkuloineen, ja myös saaristoineen. Eri toiminta-alueet ja pinnoitemateriaalit muodostava tasaiseen pihaan saaria, rajattuja reviirejä joiden puitteisiin eri toiminnot on koottu. Näin esimerkiksi on koottu ne leikkivälineet jotka tarvitsevat turva-alustaa samaan ryhmään, samalle alustalle. Tämä helpottaa orientoituvuutta, vähentää turva-alustan tarvetta ja helpottaa huollettavuutta, kun eri materiaalien rajoja voi täsmällisesti hahmottaa. Eri toiminta-alueista pyritään jatkosuunnittelussa kehittämään eri luonteisia tunnelmaltaan. Pihalta löytyy näin alueita rajuille leikeille ja peleille, mutta myös turvallisia ja seesteisiä paikkoja rauhalliselle oleskelulle ja hiljaiselle yhdessäololle. 6.4 Pedagogiset ratkaisut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016, s.14) mukaan pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Nikkilän sydämen päiväkodin n liitteeksi on koottu erillinen Pedagoginen suunnitelma, joka löytyy liitteenä. (Liite 3) Hankkeen eri osa-alueita on työstetty yhteistyössä käyttäjien, tilaajan ja arkkitehdin kanssa. Pedagogisia tavoitteita toteutetaan hankkeen eri osa-alueissa: Turvallinen oppimisympäristö Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016, luku 3.2) mukaan varhaiskasvatuksessa on tavoitteena varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristö -käsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle

19 19 (26) asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että, ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä. Hankkeessa huomioidaan nämä osaalueet. Ikä- ja kehitystasoinen turvallisuus huomioidaan sekä rakennuksen tila- ja toimintaratkaisuissa, että pihojen suunnittelussa, rytmityksessä ja toiminnallisuudessa. Myös varusteluissa, materiaaleissa ja välineissä huomioidaan turvallisuusnäkökulma. Lasten reviiri kasvaa vähitellen oppimispolun edetessä. Liikennejärjestelyissä ja saattoliikenteen kulussa huomioidaan lasten toiminnan kannalta parhaat mahdolliset vaihtoehdot Päiväkotirakennuksen pedagogiset ratkaisut Päiväkodissa alle 3-vuotiaat sijoitetaan turvallisesti alakertaan, jolloin reviiri jää oman kotipesäryhmän ympärille. Myös piha-alue sijoitetaan sisäänkäynnin yhteyteen ja suunnitellaan ikätaso huomioiden. Yli kolmivuotiaat ovat pääsääntöisesti toisessa kerroksessa ja saavat omat sisäänkäynnit ulkokautta, jotta lasten siirtymiset sisätiloissa tapahtuvat hallitusti muuta toimintaa häiritsemättä. Avoimen varhaiskasvatuksen tilat toteutetaan toiminnan sisällön ja vaatimusten mukaan. Ulkopuolisten käyttäjien toiminta mahdollistetaan rajaamalla rakennuksen tilankäyttöä eri lukitus- ja rakennejärjestelyillä erikseen sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Henkilökunnalle, monialaiselle muulle henkilöstölle ja vanhemmille suunnitellaan toimivat kokous- ja ryhmäkeskustelutilat. Lapsilla tulee olla mahdollisuus lepoon, monipuoliseen ravintoon sekä leikkiin ja fyysiseen aktiivisuuteen sisällä ja ulkona. Lisäksi lasten monipuoliseen taiteellisen kokemiseen, itseilmaisuun, leikkiin, liikkumiseen, tutkimiseen ja kokemiseen suunnitellaan tilat. Rakennuksessa ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä.

20 20 (26) 6.5 ARK-suunnitelmat Ensimmäinen kerros sisältää tilat neljälle päiväkotiryhmälle, josta yksi on avoin päiväkoti. Lisäksi kerroksessa on rakennuksen yhteiskäyttötilat, sali ja ruokasali + keittiö, kotikeittiö, vesileikkitila ja askartelutila sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

21 21 (26) Toinen kerros sisältää tilat neljälle päiväkotiryhmälle. Ryhmien sisäänkäynnit on järjestetty ulkopuolisina portaina, jolloin liikenne ei häiritse alakerran toimintaa.

22 22 (26) Rationaalinen, nelikulmainen päiväkoti on verhottu puurakenteisin aurinkosuojaritilöin. Ratkaisu pienentää rakennuksen mittakaavaa ja tuo muistuman omakotitalon kokoisista rakennuksista. Kaarevat muodot tuovat maantasoon lapselle sopivan maailman. Varjostus- ja materiaalitutkielma julkisivuista

23 23 (26) 6.6 Tekniset ratkaisut Hanke suunnitellaan mahdollisimman muuntautuvaksi ja lisäksi energiatehokkaaksi käyttäen hyväksi mm. lämpöpumpputekniikkaa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, vakiovalaistusta ja aurinkosähköä Geosuunnittelu Rakennus perustetaan kallioon ulottuvilla teräs/betonipaaluilla. Alapohjat toteutetaan kantavina ja alapohjien alustatilat tuulettuvina Rakennesuunnittelu Tasot tehdään ontelolaatoilla. Alapohjan ontelolaatat tukeutuvat paikalla valettaviin tai elementtirakenteisiin teräsbetonisiin peruspalkkeihin sekä ulkoseinälinjoilla kantaviin sandwich-sokkelielementteihin. Kantava runko toteutetaan teräsbetonirakenteisena. Kantavia rakenteita ovat ulkoseinien teräsbetoniset sisäkuoret ja keskirungon teräsbetonipilarit, hissikuilun seinät sekä palkit. Välipohja toteutetaan ontelolaatoista. Vesikaton kantavat rakenteet ovat liimapuurakenteita LVIA-suunnittelu Rakennus varustetaan koneellisilla tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmillä, joilla pyritään saavuttamaan riittävän hyvä sisäilmastoluokitus. Talon ilmanvaihto mitoitetaan tasapainoon palvelualuekohtaisesti. Normaalit opetustilat varustetaan tilakohtaisella, tarpeen mukaisella ilmanvaihtojärjestelmällä, joita ohjataan läsnäolotiedon, CO 2-pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Käytäville ja WC-tiloihin asennetaan vakioilmanvaihtojärjestelmä, joka käy päivisin täydellä teholla ja yöaikaan osateholla. Rakennuksen lämmitys, jäähdytys ja lämmin käyttövesi tuotetaan hybridilämpöpumpuilla. Lämpöpumput mitoitetaan optimaaliseen käyttöolosuhteeseen ja sen lisänä käytetään lämminvesivaraajaa, jota lämmitetään sähköllä silloin, kun lämpöpumppujen tehot eivät riitä lämmittämään käyttövettä ja lämmitysverkostoa. Rakennuksen kaikki talotekniset järjestelmät liitetään rakennusautomaatioon, jolla kaikkia muita järjestelmiä hallitaan Sähkösuunnittelu Rakennukseen suunniteltuja sähköjärjestelmiä ovat valaistus, antennijärjestelmä, kuulutus- /keskusradiojärjestelmä, aikakello ja turvajärjestelmät, joita ovat paloilmoitin-, hätäkuulutus-, lukitus-, sähkölukitus- ja murtohälytysjärjestelmä sekä tallentava kameravalvonta. Valaistus hoidetaan led-valaisimilla, joita ohjataan älykkäällä ohjausjärjestelmällä, joka on liitettävissä rakennusautomaatiojärjestelmään. Rakennus varustetaan katolle sijoitettavilla aurinkopaneeleilla, joiden määrä sekä järjestelmän nimellisteho määritellään suunnitteluvaiheessa.

24 24 (26) 7 Kustannukset Kustannukset on määritelty perustuen arkkitehdin laatimiin L1-tason pohjapiirustuksiin ja suunnitelmiin. Kaikki investointikustannukset on määritelty 09/2016 kustannustasossa kuitenkin siten, että toteutuksissa on otettu huomioon toteutuksen aikainen arvioitu hintakehitys. 7.1 Nikkilän Sydämen päiväkodin investointikustannukset Rakennuskustannukset käsittävät kaikki pihojen ja rakennuksen rakennus- ja talotekniset työt ja lisäksi investointikustannuksiin lasketaan ensikertaisen kalustamisen ja rakennuttamisen kustannukset. Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 5,254 milj. euroa (alv. 0 %) (2 796 /brm2). Ohessa on erittely investointikustannuksista. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuus on brm2 Rakennuskustannukset yhteensä Ensikertaiset kalusteet INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv. 0%) 8 Avustukset Varhaiskasvatus selvittää ja hakee lähiliikuntapaikkojen toteuttamiseen mahdollisesti saatavaa avustusta. Toimitilat hakee teknisiin järjestelmien mm. aurinkosähkön toteuttamiseen energia-avusta.

25 25 (26) 9 Sisäinen vuokra Sisäistä vuokraa peritään pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Sisäisen vuokran tarkoituksena on saada aikaan tilanne, jossa käyttäjälle syntyy realistinen kuva kiinteistön todellisista kustannuksista, siirtää kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset kunkin kiinteistön käyttäjälle ja kannustaa kiinteistöjen käyttäjiä optimoimaan omaa kiinteistökustannustansa. Pääomavuokralla katetaan investoinnin pääomakulut. Pääomavuokra koostuu korko-osasta, joka lasketaan prosenttiosuutena teknisestä arvosta (nykykäyttöarvo) ja korjausosasta, joka lasketaan prosenttiosuutena jälleen hankintahinnasta. Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistön ylläpito kuten kiinteistön hoito-, siivous-, huolto- ja kunnossapitotyöt käsittäen myös ulkoalueet. 9.1 Nikkilän Sydämen päiväkodin sisäinen vuokra Sisäinen vuokra perustuu päiväkodin brm 2 :n ja hum 2 :n pinta-alaan ja 5,254 M :n tasearvoon ja muodostuu seuraavasti: vuosivuokra kuukausivuokra Pääomavuokra: /v /kk Ylläpitovuokra: /v /kk Sisäinen vuokra yht /v /kk Ylläpitovuokraan sisältyvät käyttökustannukset sekä hoito-, siivous- ja kunnossapitokustannukset. 10 Aikataulu Toteutussuunnittelu aloitetaan hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen tammikuussa Hankkeen rakentaminen ajoittuu seuraavasti: Aloitus 03/2018 Valmis 05/2019 Urakat kilpailutetaan syksyllä 2017, siten että urakoitsijavalinnat ovat lainvoimaisia keväällä Rakentaminen aloitetaan maaliskuussa 2018 ja rakennustyöt valmistuvat toukokuussa 2019, jolloin muuttaminen uusiin tiloihin voidaan aloittaa. Päiväkoti aloittaa toimintansa elokuussa Liitteenä 7 on alustava hankeaikataulu.

26 26 (26) 11 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Hankkeen osapuolet Vaikutusten arviointi Pedagoginen suunnitelma Asemapiirros ja ehdotussuunnitelmat Tilaohjelma Kustannusarvio Alustava hankeaikataulu Rakennustapaselostus LVIA-selostus Sähköselostus