ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N"

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N FUUSIOSELVITYS HYÖDYT JA HAASTEET

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTEET SELVITYKSEN LAATIMISELLE 2. FUUSION HYÖDYT JA HAASTEET 2.1. Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta 2.2. Palvelutaso ja asiakashinnat 2.3. Vaikutukset henkilöstöön 2.4. Yhteinen jätelautakunta 3. YHTIÖIDEN NYKYISET ARVOT 4. FUUSION OMISTUSSUHTEET, JÄRJESTÄYTYMINEN JA TOTEUTUS 1 5. JOHTOPÄÄTÖKSET

3 1. Perusteet selvityksen laatimiselle Ympäristölainsäädännön kiristyminen on nostanut jätehuollon asiakasmaksuja huomattavasti jo yli 10 vuoden ajan. Uudet vaatimukset ovat johtaneet siihen, että suurten käsittelylaitosten kustannustehokkuus on parantunut huomattavasti pieniin laitoksiin verrattuna. Yksikkökokojen kasvattaminen onkin keskeinen keino asiakasmaksujen nousun hillitsemiseksi. Suomessa on 35 kunnallista jätelaitosta, joista 26 on osakeyhtiöitä. Keskimääräinen laitos palvelee noin asukasta ja vastaa noin jätetonnin hyödyntämisestä ja käsittelystä. Lisäksi laitosten käsittelyyn tulee huomattava määrä muuta kuin kunnan vastuulla olevaa jätettä. Kuntien alueelliset jätelaitokset ovat siis yleensä melko pieniä. Oma jätemäärä riittää harvoin esim. biologisen laitoksen rakentamiseen, eikä juuri koskaan polttolaitoksen. Tulevaisuudessa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ohjaa suuren osan jätteistä polttoon, biologisille laitoksille sekä kierrätykseen. Tällöin pienten jätelaitosten ei kannattane ylläpitää edes omaa kaatopaikkaa. 2 Kuntien jätelaitokset ovat lisänneet huomattavasti yhteishankintoja ja ulkoistaneet pienten jäte-erien käsittelyä kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Kuntayhtiöt eivät kuitenkaan voi vapaasti sopia eri jätemateriaalien käsittelyiden yhdistämisestä taloudellisten ja ympäristösyiden perusteella, vaan yhteistyössä noudatetaan hankintalakia. Ulkopuolisen on helppo häiritä julkista hankintaa valituksin markkinaoikeuteen. Pelkkä valitus ilman kunnon perusteitakin hidastaa prosessia vuosilla ja johtaa helposti hankkeen hautautumiseen. On oletettavaa, että yhteistyö syvenee edelleen ja jätelaitosten lukumäärä vähenee tulevaisuudessa fuusioiden myötä. Tällöin hankintalaki menettää merkityksensä fuusioituneiden yhtiöiden keskinäisen yhteistyön osalta. 2. Fuusion hyödyt ja haasteet 2.1 Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta IUJ:n ja RR:n fuusiolla voidaan: (1) saavuttaa säästöjä jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä sekä (2) vähentää hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä riskejä. Puhtaasti paikallisten palveluiden, kuten jätteen keräyksen ja pienjäteasemien tehokkuutta fuusio ei lisää. Vaikutukset kustannustehokkuuteen Yhtiöiden liikevaihtoon suhteutettuna fuusiolla saatavat säästöt on arvioitu suhteellisen pieniksi. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä seuraavien toimintojen osalta: Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen: euroa/a Taloushallinnon, asiakaspalvelun ja johdon päällekkäisyyksien purkaminen: euroa/a Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen säästäisi vuosittain noin euroa vuodesta 2016 eteenpäin. Säästö syntyy, kun jätteiden loppusijoittaminen ja laitosmainen lajittelu keskitetään Lohjalle tai Porvooseen. Toiseen jätekeskukseen rakennettaisiin siirtokuormausasema. On myös mahdollista, että jätekeskuksia voitaisiin käyttää loppusijoitukseen vuorotellen. Keskusten yhteenlaskettu, ympäristöluvitettu loppusijoitustilavuus riittäisi 2020-luvulle saakka. Tilavuus riittää huomattavasti tätäkin pidemmälle, mikäli viranomainen myöntää luvan uuden jätetäytön rakentamiselle vanhaan täyttöön nojaavana rakenteena. Tällaista lupaa on haettu sekä Lohjan että Porvoon jätekeskuksiin. Loppusijoitustoiminnot voidaan tarpeen mukaan keskittää myös IUJ:n suunnitteleman, uuden Kilpilahden jätekeskuksen alueelle. Kustannusarviossa on oletettu, että orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kielletään vuonna 2016 ympäristöministeriön antamien tietojen mukaisesti. Käsittelyn keskittäminen lisää tehokkuutta, koska loppusijoituksen kustannukset ovat jäteveroa lukuun ottamatta pääosin kiinteitä kuluja. Yhtiöiltä menee jätettä loppusijoitukseen nykyisin noin t/a

4 (IUJ t/a ja RR t/a). Kaatopaikkakiellon myötä, vuonna 2016, määrän on arvioitu laskevan tonniin vuodessa (IUJ t/a ja RR t/a). On mahdollista, että oman kaatopaikan pitäminen ei olisi vuoden 2016 jälkeen taloudellisesti kannattavaa enää kummallekaan yhtiölle ilman fuusiota. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto edellyttää voimaantullessaan ainakin rakennusjätteen, kotitalouksien pienkuormien ja suurikokoisten jätteiden esilajittelua. Pakkaavaan jäteautoon kerättävää sekalaista yhdyskuntajätettä ei tarvitse esilajitella, vaan se voidaan hyödyntää sellaisenaan arinapolttolaitoksissa. Esikäsittelyssä saavutettaisiin säästöä, kun kahden lajittelulaitoksen sijaan IUJ ja RR rakentaisivat vain yhden laitoksen. Tämän on arvioitu säästävän kustannuksia euroa käsiteltyä jätetonnia kohden. Säästöä syntyy sekä investointi- että käyttökustannuksissa. Yhden laitoksen investointikustannuksen arvioidaan olevan tasolla 2-4 Meuroa riippuen käsittelyprosessista ja laitosmitoituksesta. Taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa voidaan saavuttaa euron säästö, kun päällekkäisiä toimintoja puretaan ja järjestetään uudelleen. Yhtiöiden taloushallinto ja asiakaspalvelu voidaan yhdistää, jolloin myös lyhytaikaiset poissaolot, poikkeukselliset tilanteet sekä sijaistukset ovat paremmin järjestettävissä. Arvioitu suora säästö tarkoittaa noin kuuden henkilötyövuoden vähennystä näissä tehtävissä. 3 Loppusijoituksen, esikäsittelyn, taloushallinnon ja asiakaspalvelun lisäksi on useita toimintoja, joiden järjestämisessä fuusiosta on hyötyä, mutta hyödyn euromääräistä suuruutta on vaikea arvioida. Fuusion merkitystä näille toiminnoille on arvioitu seuraavasti: Jätteenpolton kuonan käsittely: RR:n vastuulla on tonnin vuotuinen kuonamäärä, joka syntyy, kun tonnia jätettä poltetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa. Vastaavasti IUJ:n vastuulla on tonnin kuonamäärä, joka syntyy Kotkan Energialle toimitetusta t/a jätemäärästä ja Vantaan Energialle toimitetusta t/a jätemäärästä. Kuonien käsittely yhdistämällä kustannustehokkuutta voitaneen lisätä. IUJ on tehnyt tähän asti kuonankäsittelyssä yhteistyötä muiden Kotkan Energialle jätettä toimittavien jätelaitosten kanssa ja tätä yhteistyötä voidaan jatkaa fuusion jälkeenkin. Biojätteen ja jätevesilietteen käsittely: Biojätteiden käsittely ostetaan molemmissa yhtiöissä ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, eikä yhtiöillä ei ole omia käsittelylaitoksia. Yhtiöiden yhteenlaskettu biojätemäärä on t/a (RR ja IUJ t/a) ja toimialueiden yhteenlaskettu jätevesilietteiden määrä t/a (RR t/a ja IUJ t/a). Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn yhdistäminen voisi alentaa ostopalvelun hintaa. Yhteinen jätemäärä antaisi edellytykset myös oman käsittelylaitoksen kannattavuuden arviointiin. Jätteiden keräys, ekopisteet, sekajätteen yhteisastiapisteet ja pienjäteasemat: Näihin toimintoihin fuusiolla ei olisi suoraa vaikutusta, koska kyseessä ovat paikalliset palvelut, joita ei voi keskittää. Palvelut ovat yhtiöissä nykyisellään monilta osin yhtenevät. Fuusion myötä toimintatapoja voitaisiin edelleen yhtenäistää valitsemalla käyttöön molemmista yhtiöistä parhaat menettelyt. Tiedotus ja neuvonta: Tiedotuksen ja neuvonnan nykyinen toteutustapa ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiöiden alueella hyvin samanlaiset. Molemmilla alueilla haastetta tuo laaja vapaaajanasutus ja kaksikielisyys. Fuusion myötä julkaisut ja palvelut voidaan monilta osin yhdistää, mikä tehostaa toimintaa. Ulkoiset palvelut ja materiaalien myynti: Fuusio kasvattaa yhtiön hallinnassa olevia materiaalimääriä, mikä parantaa toimintamahdollisuuksia sekä materiaalien käsittelypalveluiden hankinnassa että raaka-aineiden myynnissä hyötykäyttömarkkinoilla.

5 Mahdollisuudet ja vaikutukset riskienhallintaan Fuusio sisältää mahdollisuuden kasvattaa yhtiöiden roolia yrityksille tarjottavien jätehuoltopalveluiden järjestäjänä ja siten alentaa kotitalouksien jätemaksuja. Lisäksi fuusio pienentäisi yhtiöiden toimintaan liittyviä taloudellisia riskejä. Fuusion tuomia mahdollisuuksia ja vaikutusta riskienhallintaan on arvioitu seuraavasti: Kilpailukyky ja mahdollisuus tarjota palveluita yrityksille Sekä IUJ että RR saavat merkittävän osan tuloistaan yrityspalveluista, mikä alentaa kuntalaisten jätemaksuja. Jos yrityspalveluista saatava tulo vähenee, kuntalaisten jätemaksuja on nostettava. Uuden, voimaantulleen, jätelain mukaan myös yritysjätteiden käsittely kuuluu kuntien vastuulle, jos niiden käsittelylle ei ole riittävästi yksityistä palvelutarjontaa. Markkinaehtoisia yrityspalveluita kuntayhtiöt voivat tarjota vain rajoitetusti. Kumpikaan yhtiö ei ole toistaiseksi kohdentanut henkilöresursseja erikseen yrityspalveluihin, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Jatkossa panostuksia tarvitaan. Tämä johtuu kilpailun lisääntymisestä ja siitä, että yritykset haluavat enenevässä määrin kokonaispalvelua, joka on räätälöitävä niiden yksilöllisiin tarpeisiin. Fuusio parantaisi merkittävästi yhtiöiden mahdollisuutta palvella yrityksiä. Tämä antaisi vahvan aseman tarjota sekä kunnan toissijaisen vastuun mukaisia että markkinaehtoisia palveluita yrityksille. Lisäksi Vantaan ja Sipoon rajalle rakennettava jätevoimala toimisi yhtenä yritysjätteen vastaanottopaikkana. Markkinoilla yhtiöt eivät kilpailisi keskenään yritysasiakkaista, mikä muodostuu tärkeäksi tekijäksi erityisesti Vantaan jätevoimalan valmistuttua. 4 On syytä huomata, että pääosa potentiaalisesta yritysjätteestä on sellaista, joka ennen vuoden 2007 jätelain osauudistusta oli kuntien vastuulla. Arvio on, että huomattava osa tästä jätemäärästä käsitellään kuntien jätelaitoksissa ja jatkossa Vantaan kaltaisissa jätevoimaloissa osana jätelaitosten hankkimia kiintiöitä. Lakiasiaintoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n (HPP) tekemien selvitysten mukaan on todennäköistä, että yrityspalveluiden järjestäminen myös markkinaehtoisesti kuuluisi kuntalain tarkoittamaan kuntien yleiseen toimialaan. Markkinaehtoisen toiminnan määrästä riippuen yrityspalvelut voidaan tuottaa fuusioidussa yhtiössä tai sitä varten perustettavassa tytäryhtiössä. Yrityspalveluiden järjestämistavasta päättää aikanaan fuusioidun yhtiön hallitus. Energiakäyttöön toimitettavan jätemäärän hankinta RR on sitoutunut toimittamaan Vantaalle vuonna 2014 valmistuvaan jätevoimalaan vähintään tonnia ja enintään tonnia jätettä vuodessa 20 vuoden ajan. Kustannustehokkuuden ja asiakashintojen kannalta on oleellista, että toimitusmäärä ei alita tonnia vuodessa. Nykytilanteessa RR:n alueella syntyy kunnan vastuulla olevaa, jätevoimalaan tarkoitettua sekajätettä tonnia vuodessa. Lisäksi RR on tehnyt IUJ:n kanssa sopimuksen vähintään tonnin vuosittaisista jätetoimituksista Vantaan laitokseen. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus hankkia energiakäyttöön soveltuvaa yritysjätettä paranee seuraavista syistä: Jätteen hankinta-alue laajenee kattamaan myös IUJ:n omistajakunnat. Yhtiöiden markkina-asema paranee nykyisestä, eivätkä yhtiöt kilpaile keskenään. Jätteiden loppusijoituksen korvaaminen energiakäytöllä IUJ ei ole vielä ratkaissut, kuinka se käsittelee yritysjätteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuessa voimaan vuonna Vuosina yhtiö on loppusijoittanut Domargårdin kaatopaikalle vuosittain tonnia yritysten yhdyskuntajätettä. Jäte on peräisin osin yhtiön omalta toimialueelta ja osin Helsingin seudulta. Tälle jätteelle tarvitaan käsittelypaikka vuonna 2016, jotta yhtiön tulovirta ja yritysten palvelut voidaan turvata. Fuusio RR:n kanssa ratkaisisi ongelman, kun jäte voitaisiin hyödyntää energiaksi Vantaa jätevoimalassa.

6 Suunnilleen sama kuin edellä on sanottu IUJ:stä pätee RR:lle. Sen polttokiintiö Vantaalla kuitenkin riittää myös omalla alueella syntyvien yritysjätteiden käsittelyyn. IUJ:llä on jätteenpolttosopimus Kotkan Energian kanssa kuntien vastuulla olevan sekajätteen käsittelyltä. Sopimuksen mukainen vuosikiintiö Kotkaan on t/a ja IUJ voi varata Kotkasta lisäkiintiötä tarpeen mukaan. IUJ:n omistajien vastuulla olevan sekajätteen määrä on noin t/a. Investointeihin ja avainhenkilöihin liittyvät riskit RR ja IUJ ovat nykyisellään suhteellisen pieniä kunnallisia yhtiöitä. Kunnallisten jäteyhtiöiden keskimääräinen asukaspohja on Suomessa noin asukasta. RR:n toimialueella asuu asukasta ja IUJ:n toimialueella asukasta. 5 Yhtiöiden pieni koko vaikuttaa siihen, että jätemäärien väheneminen heikentää nopeasti edellytyksiä oman käsittelytoiminnan ylläpitämiseen. Esimerkiksi oman kaatopaikan ylläpito ei liene kummallekaan yhtiölle yksinään taloudellisesti mahdollista sen jälkeen, kun kaatopaikkakielto vuonna 2016 astuu voimaan. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus tuottaa palveluita omana toimintana säilyisi nykyistä parempana. Mahdollisuus kustannustehokkaaseen omaan tuotantoon lisää kilpailua markkinoilla ja siten parantaa mahdollisuutta ulkoistaa toimintoja kustannustehokkaasti. IUJ on suunnitellut uuden jätekeskuksen rakentamista Kilpilahden alueelle. Fuusio pienentäisi huomattavasti tähän investointiin liittyvää riskiä, kun Kilpilahti korvaisi osin sekä Porvoon että Lohjan jätekeskusten toimintaa. Kilpilahden jätekeskuksen sijainti on erinomainen ajatellen molempia yhtiöitä. RR:lle Kilpilahden sijainti on hyvä siksi, että Vantaan jätevoimalassa syntyvien kuonien käsittely Kilpilahdessa olisi logistisesti järkevää. Yhtiöiden pieni koko aiheuttaa suuren avainhenkilöriskin. Useat keskeiset tehtävät, kuten taloushallinto ja rakennuttaminen, ovat riippuvaisia yksittäisistä työntekijöistä. Yhtiön koon kasvaessa resursointi vahvistuisi ja avainhenkilöriski pienenisi. Fuusion aiheuttamia uhkakuvia Fuusio aiheuttaisi uhkan yhtiöiden alueellisen identiteetin häviämisestä. Tähän liittyy riski asiakkaiden nykyisen positiivisen yritysmielikuvan muuttumisesta vähintäänkin tilapäisesti mielikuvaksi hallinnollisesta, paikkakunnan ulkopuolisesta organisaatiosta. Uudella yhtiöllä olisi kaksi suurehkoa toimipaikkaa, mikä voi hankaloittaa tiedonkulkua. Tämä on otettava huomioon johtamisessa ja sisäisessä tiedonkulussa. Arvio jätemäärien kehittymisestä Kuten edellä on todettu yhtiöiden hallintaan tulevan jätteen määrä vaikuttaa suoraan taloudelliseen kannattavuuteen ja toiminnan riskeihin. Jätemäärien väheneminen on todellinen riski, joka johtuu seuraavista syistä: Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakenneryhmän selvityksen (Valtiovarainministeriö 5a/2012) perusteella on mahdollista, että kuntakiitokset voisivat johtaa Sipoon eroamiseen IUJ:sta sekä Inkoon ja Siuntion eroamiseen RR:stä. Nämä muutokset omistajapohjassa tuskin tapahtuvat nopeasti, mutta riski niiden toteutumiseen on olemassa. Muutoksen vähentäisivät kunnan vastuulla olevan jätteen määrää IUJ:ssä noin 20 prosenttia ja RR:ssä noin yhdeksän prosenttia.

7 Yritysjätteen määrän vähenemiseen vaikuttavat muu palvelutarjonta sekä IUJ:n ja RR:n kilpailukyky markkinoilla. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto merkitsee suurta muutosta jätteiden käsittelyssä ja suurta haastetta nykyisin kaatopaikkakäsittelyä harjoittaville kuntayhtiöille. On selvää, että kilpailu markkinoilla lisääntyy kaatopaikkakiellon ja vuonna 2013 tapahtuvan loppusijoitukseen kohdistuvan jäteveron nousun myötä. Uutta kapasiteettia on rakennettu ja rakennetaan erityisesti jätteiden energiahyödyntämiseen. Pieninä toimijoina IUJ:n ja RR:n asema yritysjätehuollossa vaikeutuu vähitellen ja fuusioitumalla yhtiöiden asemaa voitaisiin vahvistaa. 2.2 Palvelutaso ja asiakashinnat Yhtiöiden jätehuoltojärjestelmät, palvelutaso ja toimintatavat ovat monilta osin hyvin yhdenmukaisia, eikä akuuttia muutostarvetta tai painetta palvelutason muutoksiin ole kummankaan yhtiön alueella. Toisistaan poikkeavilta osin toimintatapoja ja palveluja kannattaisi vähitellen yhdenmukaistaa parhaaksi katsottuja käytäntöjä noudattaen ja paikalliset tarpeet huomioiden. Välittömiä vaikutuksia asiakashintoihin fuusiolla ei arvioida olevan. Pitkällä tähtäimellä fuusion voidaan kuitenkin arvioida alentavan asiakashintoja ja vähentävän riskejä suurista hintojen nousuista. Syynä tähän ovat suuremman jätemäärän tuoma kustannustehokkuus ja yrityspalveluiden tuottama kate Vaikutukset henkilöstöön IUJ:n ja RR:n henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä toimenkuvien ja työsuhteen ehtojen säilyessä nykyisinä. Fuusioidussa yhtiössä käydään yhteistoimintamenettely, jossa henkilöstön toimenkuvat muokataan uuden yhtiön tarpeita vastaaviksi. Kaikille työntekijöille laaditaan uudet työsopimukset. Lähtökohtaisesti uuden yhtiön hallitus ja johto päättävät organisaatiosta. On oletettavaa, että fuusio aiheuttaa tarpeita päällekkäisyyksien purkamiseen henkilöstöä vähentämällä. Päällekkäisyyksiä voi olla mm. taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja jäteasemien hallintoon liittyvissä tehtävissä. 2.4 Yhteinen jätelautakunta Fuusio merkitsisi myös jätelautakuntien yhdistymistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on jo olemassa, mutta Lohja ei kuulu siihen erilaisen kuljetusjärjestelmänsä takia. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä mahdollista neuvotella yhdistyneen lautakunnan asioista kovin syvällisesti. Ensin tulee päättää yhtiöiden fuusioista ja vasta sitten edetä virallisesti lautakunta-asiassa. Selvää kuitenkin lienee, että lautakunnan ja yhtiön kotipaikka on eri.

8 3. Yhtiöiden nykyiset arvot Fuusio edellyttää nykyisten yhtiöiden arvojen määrittämistä. Tässä selvityksessä arvonmääritys on tehty sekä tuottoarvomenetelmällä että substanssiarvomenetelmällä. Arvonmäärityksen on laatinut PricewaterhouseCoopers Oy. Määrityksessä on päädytty siihen, että yhtiöiden arvot ovat seuraavat: IUJ RR YHTEENSÄ Substanssiarvomenetelmä 10,0 M 13,4 M 23,4 M Tuottoarvomenetelmä 13,5 M 18,5 M 32,0 M Arvonmäärityksen tulos on, että IUJ ja RR ovat asukasmääriin suhteutettuna lähes yhtä arvokkaita yhtiöitä. 7 Suurimmat epävarmuudet arvonmäärityksessä liittyvät tase-erien käypiin arvoihin ja yritysjätteiden käsittelystä saatavan tuoton suuruuteen Vantaan jätevoimalassa. Käytännössä fuusio merkitsisi mm. sitä, että osa Kilpilahden kivenoton tuloista hyödyntää jatkossa RR:n nykyisiä omistajia ja osa Vantaan jätevoimalan tuloista hyödyntää IUJ:n nykyisiä omistajia. Vastaavasti riskit liittyen Vantaan jätevoimalan kiintiön täyttymiseen ja Kilpilahden jätekeskuksen mahdolliseen investointiin jakautuisivat jatkossa molemmille yhtiöille. 4. Fuusion omistussuhteet, järjestäytyminen ja toteutus Omistussuhteet Lähtökohtana on, että uuden yhtiön omistus jakautuu RR:n ja IUJ:n välillä yhtiöiden arvojen suhteessa. Näin RR:n omistajakunnat omistaisivat uudesta yhtiöstä % ja IUJ:n omistajakunnat %. Tämän jälkeen omistus jakautuisi yksittäisille kunnille RR:n ja IUJ:n nykyisten omistusosuuksien suhteessa (taulukko 1). Järjestäytyminen Yhtiön ja jätelautakunnan järjestäytymisestä laaditaan yhdessä omistajien kanssa ehdotus. Hallituksen jäsenmääräksi esitetään yhdeksää. Paikoista viisi kuuluisi RR:n nykyisille omistajille ja neljä IUJ:n nykyisille omistajille. Jätelautakuntaa koskevan sopimuksen yksityiskohtaiseen valmisteluun ryhdytään vasta kun yhtiökokouksissa on päätetty fuusiosta. Toteutus HPP on laatinut suunnitelman fuusion toteuttamistavasta. Lähtökohtana on, että RR:n pieni yksityinen omistusosuus (3 omistajaa, yhteensä 0,37 %) hankitaan pois ennen fuusiota. Ensisijainen menettely on, että RR pyrkii vapaaehtoisin kaupoin hankkimaan omia osakkeitaan. Tämän jälkeen tapahtuu kombinaatiofuusio, jossa RR ja IUJ sulautuvat uuteen perustettavaan yhtiöön. Kombinaatiofuusio on veroneutraali järjestely, eli varainsiirtoveroa ei jouduta maksamaan. Mikäli RR:n yksityistä omistusta ei onnituta hankkimaan vapaaehtoisella kaupalla, joudutaan turvautumaan osakeyhtiölain mukaiseen lunastukseen. Lunastus on mahdollinen, jos yli 90 % RR:n osakkeista on välivaiheessa samalla omistajalla.

9 Taulukko 1. IUJ:n ja RR:n nykyiset omistajat ja niiden omistusosuudet uudessa yhtiössä nykyisen omistuksen mukaan laskettuna. RR:n yksityinen omistus on jaettu uudessa yhtiössä RR:n omistajille nykyisten omistusosuuksien suhteessa. Kunta Asukasmäärä Omistusosuus (%) IUJ RR Fuusioitu yhtiö Porvoo ,0 % - 20,9 % Lohja ,4 % 16,3 % Raasepori ,4 % 13,5 % Vihti ,8 % 10,2 % Sipoo ,6 % - 10,9 % Loviisa ,7 % - 7,6 % Hanko ,3 % 5,4 % Karkkila ,4 % 4,3 % Nummi-Pusula ,7 % 2,7 % Siuntio ,5 % 2,0 % Inkoo ,9 % 2,3 % Pornainen ,7 % - 1,6 % Askola ,0 % - 1,7 % Karjalohja ,1 % 0,7 % Muut omistajat - 0,0 % 0,4 % 0,0 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 8 5. Johtopäätökset Fuusioon liittyy molempien yhtiöiden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja, joten fuusio kannattaa toteuttaa (taulukko 2). Nykyisiä suurempi yhtiö voi vastata paremmin riskiin jätemäärien vähenemisestä ja kustannustehokkuuden laskusta. IUJ ja RR ovat toisilleen erinomaiset fuusiokumppanit. Yhtiöt sijaitsevat rannikolla, niiden omistajakunnat ovat pääosin kaksikielisiä, pääosa kuntalaisista asuu omakotitaloissa ja kesäasutus on runsasta. Näin palvelutarpeet ovat samanlaisia. Laitosten asiakashinnat ovat lähes samalla tasolla ja palvelutarjonta on hyvin samanlaista. Laitoksissa on samanlainen tekemisen kulttuuri ja palveluun perustuva keskitetty kuljetusjärjestelmä Lohjaa lukuunottamatta. Lisäksi yrityksille tuotettavilla jätehuoltopalveluilla on molemmille suuri taloudellinen merkitys, mikä luo yhteisen intressin yrityspalveluiden kehittämiseen. On myös tärkeää, että kummallakaan yhtiöllä ei ole niin suurta omistajaa, että se omistaisi enemmistön uudessa yhtiössä. Fuusio kannattaa toteuttaa ennen kuin talous pakottaa muutoksiin. Tavoitteena on kuntalaisten, omistajien ja yhtiöiden etujen turvaaminen muuttuvassa tilanteessa. Kuntalaisille on tärkeää, että jätehuoltopalvelut ovat edullisia, joustavia ja lähellä asiakasta. Tähän voidaan päästä kehittämällä jätteiden keräämistä lähipalveluna, mutta keskittämällä materiaalien kierrätystä, hyödyntämistä ja käsittelyä.

10 Taulukko 2. Fuusioselvityksen pohjalta laadittu SWOT-analyysi. VAHVUUDET Asema yrityspalveluiden tuottajana vahvistuu (perälautajäte ja markkinajäte). Käsittelyn keskittäminen tuo säästöä noin /a. Organisaatio kevenee taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa noin 6 htv ( /a). Osaaminen vahvistuu ja varahenkilöjärjestelyt helpommat. Nyt monissa avaintehtävissä on yksi osaaja, josta riippuvuus on suuri. Vahvempi neuvotteluasema suhteessa kolmansiin osapuoliin (esim. HSY/tuhka, Vantaan Energia). Valitaan kummankin yhtiön parhaat toimintatavat. Parempi että kaksi hyvää menee yhteen hyvän sään aikana kuin kaksi huonoa huonon sään aikana. Yhtiöt ovat samanlaisia ja siten hyvät fuusiokumppanit: kieli, yhdyskuntarakenne, omistajien koko, jätehuoltojärjestelmä, palvelutaso, toimintatavat, saaristo ja loma-asutus. Jätelautakunnat yhdistyvät, mikä säästää kuluja ja tuonee kaksi viranhaltijaa, jolloin avainhenkilöriski pienenee. MAHDOLLISUUDET Toimia jatkossakin yritysjätehuollossa ja täten alentaa kuntalaisten maksuja. Yrityspalveluiden tuottamiseen voidaan panostaa yhdessä enemmän. Ylläpitää edes yhtä loppusijoituspaikkaa. Fuusio voi olla ratkaiseva tekijä Kilpilahden jätekeskuksen rakentamiselle. Biologinen käsittelylaitos oman jätekeskuksen alueella. HEIKKOUDET Alueellinen identiteetti häviää (Länsi-Uusimaa, Itä- Uusimaa). Uusi yhtiö voidaan kokea hallintohimmelinä (kuten nykyisetkin). Kahden toimiston järjestelmä voi hankaloittaa tiedonkulkua, jos toimintakulttuureja ei saada yhtenäistettyä.uj joutuu jakamaan kivenoton tulot RR:lle ja RR joutuu jakamaan polttokiintiön tulot IUJ:lle. Toisaalta kumpikin hyötyy toisesta. UHKAT Omistajaohjaus voi vaikeutua.lohjan sopimusperusteinen kuljetus. RR:n yksityinen omistus, josta on päästävä eroon. Markkinajätteen häviäminen muualle. Tosin uhka on vieläkin suurempi, jos yhtiöt jatkavat erillään. Kuntia voidaan menettää kuntaliitoksissa, mikä voi johtaa toiminnan supistumiseen, joskin tämä on yksi perussyy fuusiolle. 9

Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys

Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys Päivitetty esittely Jukka Heikkilä, Turun Seudun Jätehuolto Oy Jätehuollon toimintaympäristö, haasteet kasvavat jatkuvasti Lainsäädäntö nostanut

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo

Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo PESÄ -kunnan vastuu rajattiin asumisen ja julkisen palvelun jätehuoltoon 2006 6.10.2015 Markku

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

16.4.2013 KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ

16.4.2013 KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ Lausunto 1 (5) Länsi-Uudenmaan jätelautakunta KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ Peltomaan lausunto mustana Rosk n Roll

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010 Aika ja paikka: 23.11.2010 klo 17.31-18.20 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen Raasepori Siuntio Karkkila

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Asianajaja Jouni Alanen

Asianajaja Jouni Alanen LHJ:N IV OMISTAJAPÄIVÄ Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyötykäytön kilpailutus 2 1. 1 1. 2 0 1 4 Asianajaja Jouni Alanen Tiivistelmä Viiden lounaisen Suomen jätelaitosten muodostama hankintarengas on

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä Jätetaksa 2015 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä 1 Yleistä 1 Soveltamisalue ja -ala Oulun yhdyskuntalautakunnan määräämää jätetaksaa sovelletaan Hailuodon, Kempeleen, Limingan,

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012 Aika ja paikka: 1.2.2012 klo 17.00 18.30 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Paikalla x Ronny Avellan pj. Patrik Öhman Raasepori Jarmo Kuosa vpj. x Monica Paavilainen klo 17.20 18.30 Vihti Seppo Immonen

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011 Kuntien rooli uudessa jätelaissa Leena Eränkö Syyskuu 2011 Uusi jätelaki tulee voimaan 2012 Tulee voimaan 1.5.2012 Siirtymäkausia joissain asioissa Mm. pakkausjätteen aluekeräys 2014 Kuljetusjärjestelmäpäätökset

Lisätiedot

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 EHDOTUS TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMALLISTA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA TIEKARTTA HYVÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TOISEN ASTEEN TULEVAISUUDESTA

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu

Pakkausten tuottajavastuu 8.10.2014, Tampere NordicFood 2014 Pakkausten tuottajavastuu Juha-Heikki Tanskanen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 1 Esityksen sisältö Pakkausjätteen määrä ja vastuutahot Tuottajavastuun kehitys

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana. Kumi-instituutin kevätseminaari 17.4.2015 Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana. Kumi-instituutin kevätseminaari 17.4.2015 Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana Kumi-instituutin kevätseminaari 17.4.2015 Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 kunnan omistama yhtiö yli 430 000 asukasta

Lisätiedot

Miehikkälän jätetaksa 2013

Miehikkälän jätetaksa 2013 LIITE 3 Tela 11.9.2013 102 Miehikkälän jätetaksa 2013 1 Yleistä 1 Miehikkälän kunta hoitaa jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen Miehikkälän alueella. Jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot