ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N
|
|
- Amanda Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N FUUSIOSELVITYS HYÖDYT JA HAASTEET
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTEET SELVITYKSEN LAATIMISELLE 2. FUUSION HYÖDYT JA HAASTEET 2.1. Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta 2.2. Palvelutaso ja asiakashinnat 2.3. Vaikutukset henkilöstöön 2.4. Yhteinen jätelautakunta 3. YHTIÖIDEN NYKYISET ARVOT 4. FUUSION OMISTUSSUHTEET, JÄRJESTÄYTYMINEN JA TOTEUTUS 1 5. JOHTOPÄÄTÖKSET
3 1. Perusteet selvityksen laatimiselle Ympäristölainsäädännön kiristyminen on nostanut jätehuollon asiakasmaksuja huomattavasti jo yli 10 vuoden ajan. Uudet vaatimukset ovat johtaneet siihen, että suurten käsittelylaitosten kustannustehokkuus on parantunut huomattavasti pieniin laitoksiin verrattuna. Yksikkökokojen kasvattaminen onkin keskeinen keino asiakasmaksujen nousun hillitsemiseksi. Suomessa on 35 kunnallista jätelaitosta, joista 26 on osakeyhtiöitä. Keskimääräinen laitos palvelee noin asukasta ja vastaa noin jätetonnin hyödyntämisestä ja käsittelystä. Lisäksi laitosten käsittelyyn tulee huomattava määrä muuta kuin kunnan vastuulla olevaa jätettä. Kuntien alueelliset jätelaitokset ovat siis yleensä melko pieniä. Oma jätemäärä riittää harvoin esim. biologisen laitoksen rakentamiseen, eikä juuri koskaan polttolaitoksen. Tulevaisuudessa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ohjaa suuren osan jätteistä polttoon, biologisille laitoksille sekä kierrätykseen. Tällöin pienten jätelaitosten ei kannattane ylläpitää edes omaa kaatopaikkaa. 2 Kuntien jätelaitokset ovat lisänneet huomattavasti yhteishankintoja ja ulkoistaneet pienten jäte-erien käsittelyä kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Kuntayhtiöt eivät kuitenkaan voi vapaasti sopia eri jätemateriaalien käsittelyiden yhdistämisestä taloudellisten ja ympäristösyiden perusteella, vaan yhteistyössä noudatetaan hankintalakia. Ulkopuolisen on helppo häiritä julkista hankintaa valituksin markkinaoikeuteen. Pelkkä valitus ilman kunnon perusteitakin hidastaa prosessia vuosilla ja johtaa helposti hankkeen hautautumiseen. On oletettavaa, että yhteistyö syvenee edelleen ja jätelaitosten lukumäärä vähenee tulevaisuudessa fuusioiden myötä. Tällöin hankintalaki menettää merkityksensä fuusioituneiden yhtiöiden keskinäisen yhteistyön osalta. 2. Fuusion hyödyt ja haasteet 2.1 Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta IUJ:n ja RR:n fuusiolla voidaan: (1) saavuttaa säästöjä jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä sekä (2) vähentää hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä riskejä. Puhtaasti paikallisten palveluiden, kuten jätteen keräyksen ja pienjäteasemien tehokkuutta fuusio ei lisää. Vaikutukset kustannustehokkuuteen Yhtiöiden liikevaihtoon suhteutettuna fuusiolla saatavat säästöt on arvioitu suhteellisen pieniksi. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä seuraavien toimintojen osalta: Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen: euroa/a Taloushallinnon, asiakaspalvelun ja johdon päällekkäisyyksien purkaminen: euroa/a Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen säästäisi vuosittain noin euroa vuodesta 2016 eteenpäin. Säästö syntyy, kun jätteiden loppusijoittaminen ja laitosmainen lajittelu keskitetään Lohjalle tai Porvooseen. Toiseen jätekeskukseen rakennettaisiin siirtokuormausasema. On myös mahdollista, että jätekeskuksia voitaisiin käyttää loppusijoitukseen vuorotellen. Keskusten yhteenlaskettu, ympäristöluvitettu loppusijoitustilavuus riittäisi 2020-luvulle saakka. Tilavuus riittää huomattavasti tätäkin pidemmälle, mikäli viranomainen myöntää luvan uuden jätetäytön rakentamiselle vanhaan täyttöön nojaavana rakenteena. Tällaista lupaa on haettu sekä Lohjan että Porvoon jätekeskuksiin. Loppusijoitustoiminnot voidaan tarpeen mukaan keskittää myös IUJ:n suunnitteleman, uuden Kilpilahden jätekeskuksen alueelle. Kustannusarviossa on oletettu, että orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kielletään vuonna 2016 ympäristöministeriön antamien tietojen mukaisesti. Käsittelyn keskittäminen lisää tehokkuutta, koska loppusijoituksen kustannukset ovat jäteveroa lukuun ottamatta pääosin kiinteitä kuluja. Yhtiöiltä menee jätettä loppusijoitukseen nykyisin noin t/a
4 (IUJ t/a ja RR t/a). Kaatopaikkakiellon myötä, vuonna 2016, määrän on arvioitu laskevan tonniin vuodessa (IUJ t/a ja RR t/a). On mahdollista, että oman kaatopaikan pitäminen ei olisi vuoden 2016 jälkeen taloudellisesti kannattavaa enää kummallekaan yhtiölle ilman fuusiota. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto edellyttää voimaantullessaan ainakin rakennusjätteen, kotitalouksien pienkuormien ja suurikokoisten jätteiden esilajittelua. Pakkaavaan jäteautoon kerättävää sekalaista yhdyskuntajätettä ei tarvitse esilajitella, vaan se voidaan hyödyntää sellaisenaan arinapolttolaitoksissa. Esikäsittelyssä saavutettaisiin säästöä, kun kahden lajittelulaitoksen sijaan IUJ ja RR rakentaisivat vain yhden laitoksen. Tämän on arvioitu säästävän kustannuksia euroa käsiteltyä jätetonnia kohden. Säästöä syntyy sekä investointi- että käyttökustannuksissa. Yhden laitoksen investointikustannuksen arvioidaan olevan tasolla 2-4 Meuroa riippuen käsittelyprosessista ja laitosmitoituksesta. Taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa voidaan saavuttaa euron säästö, kun päällekkäisiä toimintoja puretaan ja järjestetään uudelleen. Yhtiöiden taloushallinto ja asiakaspalvelu voidaan yhdistää, jolloin myös lyhytaikaiset poissaolot, poikkeukselliset tilanteet sekä sijaistukset ovat paremmin järjestettävissä. Arvioitu suora säästö tarkoittaa noin kuuden henkilötyövuoden vähennystä näissä tehtävissä. 3 Loppusijoituksen, esikäsittelyn, taloushallinnon ja asiakaspalvelun lisäksi on useita toimintoja, joiden järjestämisessä fuusiosta on hyötyä, mutta hyödyn euromääräistä suuruutta on vaikea arvioida. Fuusion merkitystä näille toiminnoille on arvioitu seuraavasti: Jätteenpolton kuonan käsittely: RR:n vastuulla on tonnin vuotuinen kuonamäärä, joka syntyy, kun tonnia jätettä poltetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa. Vastaavasti IUJ:n vastuulla on tonnin kuonamäärä, joka syntyy Kotkan Energialle toimitetusta t/a jätemäärästä ja Vantaan Energialle toimitetusta t/a jätemäärästä. Kuonien käsittely yhdistämällä kustannustehokkuutta voitaneen lisätä. IUJ on tehnyt tähän asti kuonankäsittelyssä yhteistyötä muiden Kotkan Energialle jätettä toimittavien jätelaitosten kanssa ja tätä yhteistyötä voidaan jatkaa fuusion jälkeenkin. Biojätteen ja jätevesilietteen käsittely: Biojätteiden käsittely ostetaan molemmissa yhtiöissä ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, eikä yhtiöillä ei ole omia käsittelylaitoksia. Yhtiöiden yhteenlaskettu biojätemäärä on t/a (RR ja IUJ t/a) ja toimialueiden yhteenlaskettu jätevesilietteiden määrä t/a (RR t/a ja IUJ t/a). Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn yhdistäminen voisi alentaa ostopalvelun hintaa. Yhteinen jätemäärä antaisi edellytykset myös oman käsittelylaitoksen kannattavuuden arviointiin. Jätteiden keräys, ekopisteet, sekajätteen yhteisastiapisteet ja pienjäteasemat: Näihin toimintoihin fuusiolla ei olisi suoraa vaikutusta, koska kyseessä ovat paikalliset palvelut, joita ei voi keskittää. Palvelut ovat yhtiöissä nykyisellään monilta osin yhtenevät. Fuusion myötä toimintatapoja voitaisiin edelleen yhtenäistää valitsemalla käyttöön molemmista yhtiöistä parhaat menettelyt. Tiedotus ja neuvonta: Tiedotuksen ja neuvonnan nykyinen toteutustapa ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiöiden alueella hyvin samanlaiset. Molemmilla alueilla haastetta tuo laaja vapaaajanasutus ja kaksikielisyys. Fuusion myötä julkaisut ja palvelut voidaan monilta osin yhdistää, mikä tehostaa toimintaa. Ulkoiset palvelut ja materiaalien myynti: Fuusio kasvattaa yhtiön hallinnassa olevia materiaalimääriä, mikä parantaa toimintamahdollisuuksia sekä materiaalien käsittelypalveluiden hankinnassa että raaka-aineiden myynnissä hyötykäyttömarkkinoilla.
5 Mahdollisuudet ja vaikutukset riskienhallintaan Fuusio sisältää mahdollisuuden kasvattaa yhtiöiden roolia yrityksille tarjottavien jätehuoltopalveluiden järjestäjänä ja siten alentaa kotitalouksien jätemaksuja. Lisäksi fuusio pienentäisi yhtiöiden toimintaan liittyviä taloudellisia riskejä. Fuusion tuomia mahdollisuuksia ja vaikutusta riskienhallintaan on arvioitu seuraavasti: Kilpailukyky ja mahdollisuus tarjota palveluita yrityksille Sekä IUJ että RR saavat merkittävän osan tuloistaan yrityspalveluista, mikä alentaa kuntalaisten jätemaksuja. Jos yrityspalveluista saatava tulo vähenee, kuntalaisten jätemaksuja on nostettava. Uuden, voimaantulleen, jätelain mukaan myös yritysjätteiden käsittely kuuluu kuntien vastuulle, jos niiden käsittelylle ei ole riittävästi yksityistä palvelutarjontaa. Markkinaehtoisia yrityspalveluita kuntayhtiöt voivat tarjota vain rajoitetusti. Kumpikaan yhtiö ei ole toistaiseksi kohdentanut henkilöresursseja erikseen yrityspalveluihin, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Jatkossa panostuksia tarvitaan. Tämä johtuu kilpailun lisääntymisestä ja siitä, että yritykset haluavat enenevässä määrin kokonaispalvelua, joka on räätälöitävä niiden yksilöllisiin tarpeisiin. Fuusio parantaisi merkittävästi yhtiöiden mahdollisuutta palvella yrityksiä. Tämä antaisi vahvan aseman tarjota sekä kunnan toissijaisen vastuun mukaisia että markkinaehtoisia palveluita yrityksille. Lisäksi Vantaan ja Sipoon rajalle rakennettava jätevoimala toimisi yhtenä yritysjätteen vastaanottopaikkana. Markkinoilla yhtiöt eivät kilpailisi keskenään yritysasiakkaista, mikä muodostuu tärkeäksi tekijäksi erityisesti Vantaan jätevoimalan valmistuttua. 4 On syytä huomata, että pääosa potentiaalisesta yritysjätteestä on sellaista, joka ennen vuoden 2007 jätelain osauudistusta oli kuntien vastuulla. Arvio on, että huomattava osa tästä jätemäärästä käsitellään kuntien jätelaitoksissa ja jatkossa Vantaan kaltaisissa jätevoimaloissa osana jätelaitosten hankkimia kiintiöitä. Lakiasiaintoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n (HPP) tekemien selvitysten mukaan on todennäköistä, että yrityspalveluiden järjestäminen myös markkinaehtoisesti kuuluisi kuntalain tarkoittamaan kuntien yleiseen toimialaan. Markkinaehtoisen toiminnan määrästä riippuen yrityspalvelut voidaan tuottaa fuusioidussa yhtiössä tai sitä varten perustettavassa tytäryhtiössä. Yrityspalveluiden järjestämistavasta päättää aikanaan fuusioidun yhtiön hallitus. Energiakäyttöön toimitettavan jätemäärän hankinta RR on sitoutunut toimittamaan Vantaalle vuonna 2014 valmistuvaan jätevoimalaan vähintään tonnia ja enintään tonnia jätettä vuodessa 20 vuoden ajan. Kustannustehokkuuden ja asiakashintojen kannalta on oleellista, että toimitusmäärä ei alita tonnia vuodessa. Nykytilanteessa RR:n alueella syntyy kunnan vastuulla olevaa, jätevoimalaan tarkoitettua sekajätettä tonnia vuodessa. Lisäksi RR on tehnyt IUJ:n kanssa sopimuksen vähintään tonnin vuosittaisista jätetoimituksista Vantaan laitokseen. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus hankkia energiakäyttöön soveltuvaa yritysjätettä paranee seuraavista syistä: Jätteen hankinta-alue laajenee kattamaan myös IUJ:n omistajakunnat. Yhtiöiden markkina-asema paranee nykyisestä, eivätkä yhtiöt kilpaile keskenään. Jätteiden loppusijoituksen korvaaminen energiakäytöllä IUJ ei ole vielä ratkaissut, kuinka se käsittelee yritysjätteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuessa voimaan vuonna Vuosina yhtiö on loppusijoittanut Domargårdin kaatopaikalle vuosittain tonnia yritysten yhdyskuntajätettä. Jäte on peräisin osin yhtiön omalta toimialueelta ja osin Helsingin seudulta. Tälle jätteelle tarvitaan käsittelypaikka vuonna 2016, jotta yhtiön tulovirta ja yritysten palvelut voidaan turvata. Fuusio RR:n kanssa ratkaisisi ongelman, kun jäte voitaisiin hyödyntää energiaksi Vantaa jätevoimalassa.
6 Suunnilleen sama kuin edellä on sanottu IUJ:stä pätee RR:lle. Sen polttokiintiö Vantaalla kuitenkin riittää myös omalla alueella syntyvien yritysjätteiden käsittelyyn. IUJ:llä on jätteenpolttosopimus Kotkan Energian kanssa kuntien vastuulla olevan sekajätteen käsittelyltä. Sopimuksen mukainen vuosikiintiö Kotkaan on t/a ja IUJ voi varata Kotkasta lisäkiintiötä tarpeen mukaan. IUJ:n omistajien vastuulla olevan sekajätteen määrä on noin t/a. Investointeihin ja avainhenkilöihin liittyvät riskit RR ja IUJ ovat nykyisellään suhteellisen pieniä kunnallisia yhtiöitä. Kunnallisten jäteyhtiöiden keskimääräinen asukaspohja on Suomessa noin asukasta. RR:n toimialueella asuu asukasta ja IUJ:n toimialueella asukasta. 5 Yhtiöiden pieni koko vaikuttaa siihen, että jätemäärien väheneminen heikentää nopeasti edellytyksiä oman käsittelytoiminnan ylläpitämiseen. Esimerkiksi oman kaatopaikan ylläpito ei liene kummallekaan yhtiölle yksinään taloudellisesti mahdollista sen jälkeen, kun kaatopaikkakielto vuonna 2016 astuu voimaan. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus tuottaa palveluita omana toimintana säilyisi nykyistä parempana. Mahdollisuus kustannustehokkaaseen omaan tuotantoon lisää kilpailua markkinoilla ja siten parantaa mahdollisuutta ulkoistaa toimintoja kustannustehokkaasti. IUJ on suunnitellut uuden jätekeskuksen rakentamista Kilpilahden alueelle. Fuusio pienentäisi huomattavasti tähän investointiin liittyvää riskiä, kun Kilpilahti korvaisi osin sekä Porvoon että Lohjan jätekeskusten toimintaa. Kilpilahden jätekeskuksen sijainti on erinomainen ajatellen molempia yhtiöitä. RR:lle Kilpilahden sijainti on hyvä siksi, että Vantaan jätevoimalassa syntyvien kuonien käsittely Kilpilahdessa olisi logistisesti järkevää. Yhtiöiden pieni koko aiheuttaa suuren avainhenkilöriskin. Useat keskeiset tehtävät, kuten taloushallinto ja rakennuttaminen, ovat riippuvaisia yksittäisistä työntekijöistä. Yhtiön koon kasvaessa resursointi vahvistuisi ja avainhenkilöriski pienenisi. Fuusion aiheuttamia uhkakuvia Fuusio aiheuttaisi uhkan yhtiöiden alueellisen identiteetin häviämisestä. Tähän liittyy riski asiakkaiden nykyisen positiivisen yritysmielikuvan muuttumisesta vähintäänkin tilapäisesti mielikuvaksi hallinnollisesta, paikkakunnan ulkopuolisesta organisaatiosta. Uudella yhtiöllä olisi kaksi suurehkoa toimipaikkaa, mikä voi hankaloittaa tiedonkulkua. Tämä on otettava huomioon johtamisessa ja sisäisessä tiedonkulussa. Arvio jätemäärien kehittymisestä Kuten edellä on todettu yhtiöiden hallintaan tulevan jätteen määrä vaikuttaa suoraan taloudelliseen kannattavuuteen ja toiminnan riskeihin. Jätemäärien väheneminen on todellinen riski, joka johtuu seuraavista syistä: Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakenneryhmän selvityksen (Valtiovarainministeriö 5a/2012) perusteella on mahdollista, että kuntakiitokset voisivat johtaa Sipoon eroamiseen IUJ:sta sekä Inkoon ja Siuntion eroamiseen RR:stä. Nämä muutokset omistajapohjassa tuskin tapahtuvat nopeasti, mutta riski niiden toteutumiseen on olemassa. Muutoksen vähentäisivät kunnan vastuulla olevan jätteen määrää IUJ:ssä noin 20 prosenttia ja RR:ssä noin yhdeksän prosenttia.
7 Yritysjätteen määrän vähenemiseen vaikuttavat muu palvelutarjonta sekä IUJ:n ja RR:n kilpailukyky markkinoilla. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto merkitsee suurta muutosta jätteiden käsittelyssä ja suurta haastetta nykyisin kaatopaikkakäsittelyä harjoittaville kuntayhtiöille. On selvää, että kilpailu markkinoilla lisääntyy kaatopaikkakiellon ja vuonna 2013 tapahtuvan loppusijoitukseen kohdistuvan jäteveron nousun myötä. Uutta kapasiteettia on rakennettu ja rakennetaan erityisesti jätteiden energiahyödyntämiseen. Pieninä toimijoina IUJ:n ja RR:n asema yritysjätehuollossa vaikeutuu vähitellen ja fuusioitumalla yhtiöiden asemaa voitaisiin vahvistaa. 2.2 Palvelutaso ja asiakashinnat Yhtiöiden jätehuoltojärjestelmät, palvelutaso ja toimintatavat ovat monilta osin hyvin yhdenmukaisia, eikä akuuttia muutostarvetta tai painetta palvelutason muutoksiin ole kummankaan yhtiön alueella. Toisistaan poikkeavilta osin toimintatapoja ja palveluja kannattaisi vähitellen yhdenmukaistaa parhaaksi katsottuja käytäntöjä noudattaen ja paikalliset tarpeet huomioiden. Välittömiä vaikutuksia asiakashintoihin fuusiolla ei arvioida olevan. Pitkällä tähtäimellä fuusion voidaan kuitenkin arvioida alentavan asiakashintoja ja vähentävän riskejä suurista hintojen nousuista. Syynä tähän ovat suuremman jätemäärän tuoma kustannustehokkuus ja yrityspalveluiden tuottama kate Vaikutukset henkilöstöön IUJ:n ja RR:n henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä toimenkuvien ja työsuhteen ehtojen säilyessä nykyisinä. Fuusioidussa yhtiössä käydään yhteistoimintamenettely, jossa henkilöstön toimenkuvat muokataan uuden yhtiön tarpeita vastaaviksi. Kaikille työntekijöille laaditaan uudet työsopimukset. Lähtökohtaisesti uuden yhtiön hallitus ja johto päättävät organisaatiosta. On oletettavaa, että fuusio aiheuttaa tarpeita päällekkäisyyksien purkamiseen henkilöstöä vähentämällä. Päällekkäisyyksiä voi olla mm. taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja jäteasemien hallintoon liittyvissä tehtävissä. 2.4 Yhteinen jätelautakunta Fuusio merkitsisi myös jätelautakuntien yhdistymistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on jo olemassa, mutta Lohja ei kuulu siihen erilaisen kuljetusjärjestelmänsä takia. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä mahdollista neuvotella yhdistyneen lautakunnan asioista kovin syvällisesti. Ensin tulee päättää yhtiöiden fuusioista ja vasta sitten edetä virallisesti lautakunta-asiassa. Selvää kuitenkin lienee, että lautakunnan ja yhtiön kotipaikka on eri.
8 3. Yhtiöiden nykyiset arvot Fuusio edellyttää nykyisten yhtiöiden arvojen määrittämistä. Tässä selvityksessä arvonmääritys on tehty sekä tuottoarvomenetelmällä että substanssiarvomenetelmällä. Arvonmäärityksen on laatinut PricewaterhouseCoopers Oy. Määrityksessä on päädytty siihen, että yhtiöiden arvot ovat seuraavat: IUJ RR YHTEENSÄ Substanssiarvomenetelmä 10,0 M 13,4 M 23,4 M Tuottoarvomenetelmä 13,5 M 18,5 M 32,0 M Arvonmäärityksen tulos on, että IUJ ja RR ovat asukasmääriin suhteutettuna lähes yhtä arvokkaita yhtiöitä. 7 Suurimmat epävarmuudet arvonmäärityksessä liittyvät tase-erien käypiin arvoihin ja yritysjätteiden käsittelystä saatavan tuoton suuruuteen Vantaan jätevoimalassa. Käytännössä fuusio merkitsisi mm. sitä, että osa Kilpilahden kivenoton tuloista hyödyntää jatkossa RR:n nykyisiä omistajia ja osa Vantaan jätevoimalan tuloista hyödyntää IUJ:n nykyisiä omistajia. Vastaavasti riskit liittyen Vantaan jätevoimalan kiintiön täyttymiseen ja Kilpilahden jätekeskuksen mahdolliseen investointiin jakautuisivat jatkossa molemmille yhtiöille. 4. Fuusion omistussuhteet, järjestäytyminen ja toteutus Omistussuhteet Lähtökohtana on, että uuden yhtiön omistus jakautuu RR:n ja IUJ:n välillä yhtiöiden arvojen suhteessa. Näin RR:n omistajakunnat omistaisivat uudesta yhtiöstä % ja IUJ:n omistajakunnat %. Tämän jälkeen omistus jakautuisi yksittäisille kunnille RR:n ja IUJ:n nykyisten omistusosuuksien suhteessa (taulukko 1). Järjestäytyminen Yhtiön ja jätelautakunnan järjestäytymisestä laaditaan yhdessä omistajien kanssa ehdotus. Hallituksen jäsenmääräksi esitetään yhdeksää. Paikoista viisi kuuluisi RR:n nykyisille omistajille ja neljä IUJ:n nykyisille omistajille. Jätelautakuntaa koskevan sopimuksen yksityiskohtaiseen valmisteluun ryhdytään vasta kun yhtiökokouksissa on päätetty fuusiosta. Toteutus HPP on laatinut suunnitelman fuusion toteuttamistavasta. Lähtökohtana on, että RR:n pieni yksityinen omistusosuus (3 omistajaa, yhteensä 0,37 %) hankitaan pois ennen fuusiota. Ensisijainen menettely on, että RR pyrkii vapaaehtoisin kaupoin hankkimaan omia osakkeitaan. Tämän jälkeen tapahtuu kombinaatiofuusio, jossa RR ja IUJ sulautuvat uuteen perustettavaan yhtiöön. Kombinaatiofuusio on veroneutraali järjestely, eli varainsiirtoveroa ei jouduta maksamaan. Mikäli RR:n yksityistä omistusta ei onnituta hankkimaan vapaaehtoisella kaupalla, joudutaan turvautumaan osakeyhtiölain mukaiseen lunastukseen. Lunastus on mahdollinen, jos yli 90 % RR:n osakkeista on välivaiheessa samalla omistajalla.
9 Taulukko 1. IUJ:n ja RR:n nykyiset omistajat ja niiden omistusosuudet uudessa yhtiössä nykyisen omistuksen mukaan laskettuna. RR:n yksityinen omistus on jaettu uudessa yhtiössä RR:n omistajille nykyisten omistusosuuksien suhteessa. Kunta Asukasmäärä Omistusosuus (%) IUJ RR Fuusioitu yhtiö Porvoo ,0 % - 20,9 % Lohja ,4 % 16,3 % Raasepori ,4 % 13,5 % Vihti ,8 % 10,2 % Sipoo ,6 % - 10,9 % Loviisa ,7 % - 7,6 % Hanko ,3 % 5,4 % Karkkila ,4 % 4,3 % Nummi-Pusula ,7 % 2,7 % Siuntio ,5 % 2,0 % Inkoo ,9 % 2,3 % Pornainen ,7 % - 1,6 % Askola ,0 % - 1,7 % Karjalohja ,1 % 0,7 % Muut omistajat - 0,0 % 0,4 % 0,0 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 8 5. Johtopäätökset Fuusioon liittyy molempien yhtiöiden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja, joten fuusio kannattaa toteuttaa (taulukko 2). Nykyisiä suurempi yhtiö voi vastata paremmin riskiin jätemäärien vähenemisestä ja kustannustehokkuuden laskusta. IUJ ja RR ovat toisilleen erinomaiset fuusiokumppanit. Yhtiöt sijaitsevat rannikolla, niiden omistajakunnat ovat pääosin kaksikielisiä, pääosa kuntalaisista asuu omakotitaloissa ja kesäasutus on runsasta. Näin palvelutarpeet ovat samanlaisia. Laitosten asiakashinnat ovat lähes samalla tasolla ja palvelutarjonta on hyvin samanlaista. Laitoksissa on samanlainen tekemisen kulttuuri ja palveluun perustuva keskitetty kuljetusjärjestelmä Lohjaa lukuunottamatta. Lisäksi yrityksille tuotettavilla jätehuoltopalveluilla on molemmille suuri taloudellinen merkitys, mikä luo yhteisen intressin yrityspalveluiden kehittämiseen. On myös tärkeää, että kummallakaan yhtiöllä ei ole niin suurta omistajaa, että se omistaisi enemmistön uudessa yhtiössä. Fuusio kannattaa toteuttaa ennen kuin talous pakottaa muutoksiin. Tavoitteena on kuntalaisten, omistajien ja yhtiöiden etujen turvaaminen muuttuvassa tilanteessa. Kuntalaisille on tärkeää, että jätehuoltopalvelut ovat edullisia, joustavia ja lähellä asiakasta. Tähän voidaan päästä kehittämällä jätteiden keräämistä lähipalveluna, mutta keskittämällä materiaalien kierrätystä, hyödyntämistä ja käsittelyä.
10 Taulukko 2. Fuusioselvityksen pohjalta laadittu SWOT-analyysi. VAHVUUDET Asema yrityspalveluiden tuottajana vahvistuu (perälautajäte ja markkinajäte). Käsittelyn keskittäminen tuo säästöä noin /a. Organisaatio kevenee taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa noin 6 htv ( /a). Osaaminen vahvistuu ja varahenkilöjärjestelyt helpommat. Nyt monissa avaintehtävissä on yksi osaaja, josta riippuvuus on suuri. Vahvempi neuvotteluasema suhteessa kolmansiin osapuoliin (esim. HSY/tuhka, Vantaan Energia). Valitaan kummankin yhtiön parhaat toimintatavat. Parempi että kaksi hyvää menee yhteen hyvän sään aikana kuin kaksi huonoa huonon sään aikana. Yhtiöt ovat samanlaisia ja siten hyvät fuusiokumppanit: kieli, yhdyskuntarakenne, omistajien koko, jätehuoltojärjestelmä, palvelutaso, toimintatavat, saaristo ja loma-asutus. Jätelautakunnat yhdistyvät, mikä säästää kuluja ja tuonee kaksi viranhaltijaa, jolloin avainhenkilöriski pienenee. MAHDOLLISUUDET Toimia jatkossakin yritysjätehuollossa ja täten alentaa kuntalaisten maksuja. Yrityspalveluiden tuottamiseen voidaan panostaa yhdessä enemmän. Ylläpitää edes yhtä loppusijoituspaikkaa. Fuusio voi olla ratkaiseva tekijä Kilpilahden jätekeskuksen rakentamiselle. Biologinen käsittelylaitos oman jätekeskuksen alueella. HEIKKOUDET Alueellinen identiteetti häviää (Länsi-Uusimaa, Itä- Uusimaa). Uusi yhtiö voidaan kokea hallintohimmelinä (kuten nykyisetkin). Kahden toimiston järjestelmä voi hankaloittaa tiedonkulkua, jos toimintakulttuureja ei saada yhtenäistettyä.uj joutuu jakamaan kivenoton tulot RR:lle ja RR joutuu jakamaan polttokiintiön tulot IUJ:lle. Toisaalta kumpikin hyötyy toisesta. UHKAT Omistajaohjaus voi vaikeutua.lohjan sopimusperusteinen kuljetus. RR:n yksityinen omistus, josta on päästävä eroon. Markkinajätteen häviäminen muualle. Tosin uhka on vieläkin suurempi, jos yhtiöt jatkavat erillään. Kuntia voidaan menettää kuntaliitoksissa, mikä voi johtaa toiminnan supistumiseen, joskin tämä on yksi perussyy fuusiolle. 9
Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys
Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys Päivitetty esittely Jukka Heikkilä, Turun Seudun Jätehuolto Oy Jätehuollon toimintaympäristö, haasteet kasvavat jatkuvasti Lainsäädäntö nostanut
LisätiedotKäytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi
11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:
LisätiedotJätehuolto tärkeä tehtävä
Jätehuolto tärkeä tehtävä Sabina Lindström ympäristökouluttaja Rosk n Roll -jätehuoltopalvelu 2018 Luennon sisältö Luennolla käydään läpi jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita Jätehuollon tärkeys
Lisätiedotkilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009
Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotSopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.
SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan
LisätiedotUusi rytmi jätehuoltoon
Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotJÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013
JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on
LisätiedotUuden hankintalain vaikutukset kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimintaan; case Jätekukko. Jätekukko Oy, Arto Ryhänen
Uuden hankintalain vaikutukset kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimintaan; case Jätekukko Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy 16 kuntaa ja 220 000 as. pinta-ala 21 955 km 2, 10 asukasta/km 2 henkilöstöä
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotMiten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo
Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo PESÄ -kunnan vastuu rajattiin asumisen ja julkisen palvelun jätehuoltoon 2006 6.10.2015 Markku
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotJätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013
Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotKIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen
LisätiedotAskelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon
Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien
LisätiedotJÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA
YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2017 1 (1) 10 Asianro 8780/14.06.00.02/2017 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset 1.1.2018 alkaen Vs. palvelupäällikkö Hanna Kisonen
LisätiedotHankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,
Hankintalain kokonaisuudistus Talousvaliokunta, 7.10.2016 Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä Lainaus pääministeri Sipilän hallitusohjelmasta 7.10.2016 3 Edelläkävijyys vaatii
LisätiedotJÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN
Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien
LisätiedotKymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997
Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kunnat omistavat Kymenlaakson Jätteen Kymenlaakson Jäte Oy Perustettu vuonna 1997 Vuosina 1997-2008 yhtiön tehtävänä oli jätteenkäsittely Tehtävänä huolehtia
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset
LisätiedotHINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010
HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotHINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen
HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3.
Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on
LisätiedotJätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo
Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus
LisätiedotAsukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?
Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät 30.6.2018 / Merja Rosendal TIETOA YHTIÖSTÄ Kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätelaitos Jurva liitetty Kurikkaan 2009 Pinta-ala 4825 km 2
Lisätiedot16.4.2013 KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ
Lausunto 1 (5) Länsi-Uudenmaan jätelautakunta KOMMENTIT PELTOMAA LOHJAN PUHTAANAPITO KY:N LAUSUNNON 15.4.2013 JOHDOSTA KOSKIEN LOHJAN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄÄ Peltomaan lausunto mustana Rosk n Roll
LisätiedotVesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen
Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI ENERGIAKÄYTTÖÖN TOIMITETTAVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARAS- TOINTI JA SIIRTOKUORMAUS
12.2.2018 JÄMSÄN KAUPUNKI ENERGIAKÄYTTÖÖN TOIMITETTAVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARAS- TOINTI JA SIIRTOKUORMAUS JÄMSÄN KAUPUNKI Tarja Kuisma ENVINEER OY Janne Huttunen etunimi.sukunimi@envineer.fi www.envineer.fi
LisätiedotJätehuolto Suomessa ja Kymenlaaksossa
Jätehuolto Suomessa ja Kymenlaaksossa Keltakangas Kotkan ja Kouvolan välissä, vieressä vt 15 ja Kymijoki Kunnat omistavat Kymenlaakson Jäte Oy:n 1: Kymenlaakson Jäte Oy:n palvelut yrityksille Yrityksen
LisätiedotINFRA ry: Yritykset odottavat hankintalain muutoksia positiivisin mielin Viime aikoina on herätelty keskustelua uudistuvan hankintalainsäädännön vaikutuksista jätehuoltoon Oulussa. Purku- ja kierrätystoimialaa
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotHankintalakiehdotus uhkaa romuttaa toimivan jätehuoltojärjestelmän
Hankintalakiehdotus uhkaa romuttaa toimivan jätehuoltojärjestelmän Asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokunta, 7.10.2016 Riku Eksymä, toimitusjohtaja Yhdyskuntajätehuoltoa tarkasteltava kokonaisuutena
LisätiedotLimingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta
2019 Limingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta Hyväksytty jätehuoltoviranomaisen :n kokouksessa 24.10.2018. Voimassa 1.1.2019 alkaen 2 1 Yleistä jätetaksasta Jätelain 646/2011 78 :n
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto
LisätiedotJätetaksa 1.2.2016 alkaen
Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto. Kuusankosken veneilijät Kymin Paviljongilla
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kuusankosken veneilijät Kymin Paviljongilla 9.3.2017 Keltakangas Kotkan ja Kouvolan välissä, vieressä vt 15 ja Kymijoki Kymenlaakson Jäte Oy:n omistajat Monipuoliset palvelut
LisätiedotSOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA
Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
Lisätiedot1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS
1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotRiikinvoiman Ekovoimalaitoshanke
Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle
LisätiedotPÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010
Aika ja paikka: 23.11.2010 klo 17.31-18.20 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen Raasepori Siuntio Karkkila
LisätiedotTuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset
LisätiedotRiikinvoiman ajankohtaiset
Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotSuomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen
1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä
LisätiedotEsityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN
Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti
LisätiedotLausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar
Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 173 13.05.2013 Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar 139/14.06/2013
LisätiedotSelvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista
LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2016 1 (1) 14 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotTaloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015
Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,
LisätiedotJätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008
Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen
LisätiedotAsianajaja Jouni Alanen
LHJ:N IV OMISTAJAPÄIVÄ Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyötykäytön kilpailutus 2 1. 1 1. 2 0 1 4 Asianajaja Jouni Alanen Tiivistelmä Viiden lounaisen Suomen jätelaitosten muodostama hankintarengas on
LisätiedotSTHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä
STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta
LisätiedotLohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE
Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.
LisätiedotItä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys
Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotHinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi
Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotAjankohtaista HSY:n jätehuollosta
Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto
LisätiedotJÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja
LisätiedotPÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012
Aika ja paikka: 1.2.2012 klo 17.00 18.30 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Paikalla x Ronny Avellan pj. Patrik Öhman Raasepori Jarmo Kuosa vpj. x Monica Paavilainen klo 17.20 18.30 Vihti Seppo Immonen
LisätiedotPorvoon yhteisyritysselvitys. Kaupunginvaltuuston iltakoulu klo Doctagon Stefan Wentjärvi Toimitusjohtaja
Porvoon yhteisyritysselvitys Kaupunginvaltuuston iltakoulu 16.8.2017 klo 17.00 Doctagon Stefan Wentjärvi Toimitusjohtaja Tausta Porvoon kaupungin selvitystyö on ollut kattava. Valinnanvapauslain ja Sote
LisätiedotVesihuoltomme on hyvin hoidettu
Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin
LisätiedotJÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA
1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia
LisätiedotJätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset. Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri
Jätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri 25.8.2017 Jätehuoltoviranomaisen toiminta Jätehuollon viranomaisyksikkö: o Vs. jätehuoltoinsinööri: Hannele Tiitto,
LisätiedotHINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010
HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.
LisätiedotThe Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)
Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo
LisätiedotJätehuollon varaukset kaavoituksessa
Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen
LisätiedotSaostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö
LisätiedotYhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.
YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi
LisätiedotEkokemin Salon Jätevoimala-hanke
Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme
LisätiedotJätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö
Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa
LisätiedotYhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö
Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotJätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012
Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
Lisätiedot1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0
Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI
LisätiedotKierrätystä ja hyötykäyttöä
Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon
LisätiedotMustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013
Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka
LisätiedotTOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA
TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA 180413 versio Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva
LisätiedotPääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle
LisätiedotSOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat
Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat
LisätiedotJätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä
Jätetaksa 2015 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä 1 Yleistä 1 Soveltamisalue ja -ala Oulun yhdyskuntalautakunnan määräämää jätetaksaa sovelletaan Hailuodon, Kempeleen, Limingan,
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotEkovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko
Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko Petri Onikki Lounavoima Oy Kotipaikka Salo Perustettu 4.12.2017 Omistajat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (50 %) ja Salon Kaukolämpö Oy (50 %) Toimii
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
Lisätiedot