ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N"

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N & ROSK N ROLL OY AB:N FUUSIOSELVITYS HYÖDYT JA HAASTEET

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTEET SELVITYKSEN LAATIMISELLE 2. FUUSION HYÖDYT JA HAASTEET 2.1. Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta 2.2. Palvelutaso ja asiakashinnat 2.3. Vaikutukset henkilöstöön 2.4. Yhteinen jätelautakunta 3. YHTIÖIDEN NYKYISET ARVOT 4. FUUSION OMISTUSSUHTEET, JÄRJESTÄYTYMINEN JA TOTEUTUS 1 5. JOHTOPÄÄTÖKSET

3 1. Perusteet selvityksen laatimiselle Ympäristölainsäädännön kiristyminen on nostanut jätehuollon asiakasmaksuja huomattavasti jo yli 10 vuoden ajan. Uudet vaatimukset ovat johtaneet siihen, että suurten käsittelylaitosten kustannustehokkuus on parantunut huomattavasti pieniin laitoksiin verrattuna. Yksikkökokojen kasvattaminen onkin keskeinen keino asiakasmaksujen nousun hillitsemiseksi. Suomessa on 35 kunnallista jätelaitosta, joista 26 on osakeyhtiöitä. Keskimääräinen laitos palvelee noin asukasta ja vastaa noin jätetonnin hyödyntämisestä ja käsittelystä. Lisäksi laitosten käsittelyyn tulee huomattava määrä muuta kuin kunnan vastuulla olevaa jätettä. Kuntien alueelliset jätelaitokset ovat siis yleensä melko pieniä. Oma jätemäärä riittää harvoin esim. biologisen laitoksen rakentamiseen, eikä juuri koskaan polttolaitoksen. Tulevaisuudessa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ohjaa suuren osan jätteistä polttoon, biologisille laitoksille sekä kierrätykseen. Tällöin pienten jätelaitosten ei kannattane ylläpitää edes omaa kaatopaikkaa. 2 Kuntien jätelaitokset ovat lisänneet huomattavasti yhteishankintoja ja ulkoistaneet pienten jäte-erien käsittelyä kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Kuntayhtiöt eivät kuitenkaan voi vapaasti sopia eri jätemateriaalien käsittelyiden yhdistämisestä taloudellisten ja ympäristösyiden perusteella, vaan yhteistyössä noudatetaan hankintalakia. Ulkopuolisen on helppo häiritä julkista hankintaa valituksin markkinaoikeuteen. Pelkkä valitus ilman kunnon perusteitakin hidastaa prosessia vuosilla ja johtaa helposti hankkeen hautautumiseen. On oletettavaa, että yhteistyö syvenee edelleen ja jätelaitosten lukumäärä vähenee tulevaisuudessa fuusioiden myötä. Tällöin hankintalaki menettää merkityksensä fuusioituneiden yhtiöiden keskinäisen yhteistyön osalta. 2. Fuusion hyödyt ja haasteet 2.1 Toiminnan tehokkuus ja riskienhallinta IUJ:n ja RR:n fuusiolla voidaan: (1) saavuttaa säästöjä jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä sekä (2) vähentää hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä riskejä. Puhtaasti paikallisten palveluiden, kuten jätteen keräyksen ja pienjäteasemien tehokkuutta fuusio ei lisää. Vaikutukset kustannustehokkuuteen Yhtiöiden liikevaihtoon suhteutettuna fuusiolla saatavat säästöt on arvioitu suhteellisen pieniksi. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä seuraavien toimintojen osalta: Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen: euroa/a Taloushallinnon, asiakaspalvelun ja johdon päällekkäisyyksien purkaminen: euroa/a Kaatopaikkasijoituksen ja esikäsittelyn keskittäminen säästäisi vuosittain noin euroa vuodesta 2016 eteenpäin. Säästö syntyy, kun jätteiden loppusijoittaminen ja laitosmainen lajittelu keskitetään Lohjalle tai Porvooseen. Toiseen jätekeskukseen rakennettaisiin siirtokuormausasema. On myös mahdollista, että jätekeskuksia voitaisiin käyttää loppusijoitukseen vuorotellen. Keskusten yhteenlaskettu, ympäristöluvitettu loppusijoitustilavuus riittäisi 2020-luvulle saakka. Tilavuus riittää huomattavasti tätäkin pidemmälle, mikäli viranomainen myöntää luvan uuden jätetäytön rakentamiselle vanhaan täyttöön nojaavana rakenteena. Tällaista lupaa on haettu sekä Lohjan että Porvoon jätekeskuksiin. Loppusijoitustoiminnot voidaan tarpeen mukaan keskittää myös IUJ:n suunnitteleman, uuden Kilpilahden jätekeskuksen alueelle. Kustannusarviossa on oletettu, että orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kielletään vuonna 2016 ympäristöministeriön antamien tietojen mukaisesti. Käsittelyn keskittäminen lisää tehokkuutta, koska loppusijoituksen kustannukset ovat jäteveroa lukuun ottamatta pääosin kiinteitä kuluja. Yhtiöiltä menee jätettä loppusijoitukseen nykyisin noin t/a

4 (IUJ t/a ja RR t/a). Kaatopaikkakiellon myötä, vuonna 2016, määrän on arvioitu laskevan tonniin vuodessa (IUJ t/a ja RR t/a). On mahdollista, että oman kaatopaikan pitäminen ei olisi vuoden 2016 jälkeen taloudellisesti kannattavaa enää kummallekaan yhtiölle ilman fuusiota. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto edellyttää voimaantullessaan ainakin rakennusjätteen, kotitalouksien pienkuormien ja suurikokoisten jätteiden esilajittelua. Pakkaavaan jäteautoon kerättävää sekalaista yhdyskuntajätettä ei tarvitse esilajitella, vaan se voidaan hyödyntää sellaisenaan arinapolttolaitoksissa. Esikäsittelyssä saavutettaisiin säästöä, kun kahden lajittelulaitoksen sijaan IUJ ja RR rakentaisivat vain yhden laitoksen. Tämän on arvioitu säästävän kustannuksia euroa käsiteltyä jätetonnia kohden. Säästöä syntyy sekä investointi- että käyttökustannuksissa. Yhden laitoksen investointikustannuksen arvioidaan olevan tasolla 2-4 Meuroa riippuen käsittelyprosessista ja laitosmitoituksesta. Taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa voidaan saavuttaa euron säästö, kun päällekkäisiä toimintoja puretaan ja järjestetään uudelleen. Yhtiöiden taloushallinto ja asiakaspalvelu voidaan yhdistää, jolloin myös lyhytaikaiset poissaolot, poikkeukselliset tilanteet sekä sijaistukset ovat paremmin järjestettävissä. Arvioitu suora säästö tarkoittaa noin kuuden henkilötyövuoden vähennystä näissä tehtävissä. 3 Loppusijoituksen, esikäsittelyn, taloushallinnon ja asiakaspalvelun lisäksi on useita toimintoja, joiden järjestämisessä fuusiosta on hyötyä, mutta hyödyn euromääräistä suuruutta on vaikea arvioida. Fuusion merkitystä näille toiminnoille on arvioitu seuraavasti: Jätteenpolton kuonan käsittely: RR:n vastuulla on tonnin vuotuinen kuonamäärä, joka syntyy, kun tonnia jätettä poltetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa. Vastaavasti IUJ:n vastuulla on tonnin kuonamäärä, joka syntyy Kotkan Energialle toimitetusta t/a jätemäärästä ja Vantaan Energialle toimitetusta t/a jätemäärästä. Kuonien käsittely yhdistämällä kustannustehokkuutta voitaneen lisätä. IUJ on tehnyt tähän asti kuonankäsittelyssä yhteistyötä muiden Kotkan Energialle jätettä toimittavien jätelaitosten kanssa ja tätä yhteistyötä voidaan jatkaa fuusion jälkeenkin. Biojätteen ja jätevesilietteen käsittely: Biojätteiden käsittely ostetaan molemmissa yhtiöissä ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, eikä yhtiöillä ei ole omia käsittelylaitoksia. Yhtiöiden yhteenlaskettu biojätemäärä on t/a (RR ja IUJ t/a) ja toimialueiden yhteenlaskettu jätevesilietteiden määrä t/a (RR t/a ja IUJ t/a). Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn yhdistäminen voisi alentaa ostopalvelun hintaa. Yhteinen jätemäärä antaisi edellytykset myös oman käsittelylaitoksen kannattavuuden arviointiin. Jätteiden keräys, ekopisteet, sekajätteen yhteisastiapisteet ja pienjäteasemat: Näihin toimintoihin fuusiolla ei olisi suoraa vaikutusta, koska kyseessä ovat paikalliset palvelut, joita ei voi keskittää. Palvelut ovat yhtiöissä nykyisellään monilta osin yhtenevät. Fuusion myötä toimintatapoja voitaisiin edelleen yhtenäistää valitsemalla käyttöön molemmista yhtiöistä parhaat menettelyt. Tiedotus ja neuvonta: Tiedotuksen ja neuvonnan nykyinen toteutustapa ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiöiden alueella hyvin samanlaiset. Molemmilla alueilla haastetta tuo laaja vapaaajanasutus ja kaksikielisyys. Fuusion myötä julkaisut ja palvelut voidaan monilta osin yhdistää, mikä tehostaa toimintaa. Ulkoiset palvelut ja materiaalien myynti: Fuusio kasvattaa yhtiön hallinnassa olevia materiaalimääriä, mikä parantaa toimintamahdollisuuksia sekä materiaalien käsittelypalveluiden hankinnassa että raaka-aineiden myynnissä hyötykäyttömarkkinoilla.

5 Mahdollisuudet ja vaikutukset riskienhallintaan Fuusio sisältää mahdollisuuden kasvattaa yhtiöiden roolia yrityksille tarjottavien jätehuoltopalveluiden järjestäjänä ja siten alentaa kotitalouksien jätemaksuja. Lisäksi fuusio pienentäisi yhtiöiden toimintaan liittyviä taloudellisia riskejä. Fuusion tuomia mahdollisuuksia ja vaikutusta riskienhallintaan on arvioitu seuraavasti: Kilpailukyky ja mahdollisuus tarjota palveluita yrityksille Sekä IUJ että RR saavat merkittävän osan tuloistaan yrityspalveluista, mikä alentaa kuntalaisten jätemaksuja. Jos yrityspalveluista saatava tulo vähenee, kuntalaisten jätemaksuja on nostettava. Uuden, voimaantulleen, jätelain mukaan myös yritysjätteiden käsittely kuuluu kuntien vastuulle, jos niiden käsittelylle ei ole riittävästi yksityistä palvelutarjontaa. Markkinaehtoisia yrityspalveluita kuntayhtiöt voivat tarjota vain rajoitetusti. Kumpikaan yhtiö ei ole toistaiseksi kohdentanut henkilöresursseja erikseen yrityspalveluihin, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Jatkossa panostuksia tarvitaan. Tämä johtuu kilpailun lisääntymisestä ja siitä, että yritykset haluavat enenevässä määrin kokonaispalvelua, joka on räätälöitävä niiden yksilöllisiin tarpeisiin. Fuusio parantaisi merkittävästi yhtiöiden mahdollisuutta palvella yrityksiä. Tämä antaisi vahvan aseman tarjota sekä kunnan toissijaisen vastuun mukaisia että markkinaehtoisia palveluita yrityksille. Lisäksi Vantaan ja Sipoon rajalle rakennettava jätevoimala toimisi yhtenä yritysjätteen vastaanottopaikkana. Markkinoilla yhtiöt eivät kilpailisi keskenään yritysasiakkaista, mikä muodostuu tärkeäksi tekijäksi erityisesti Vantaan jätevoimalan valmistuttua. 4 On syytä huomata, että pääosa potentiaalisesta yritysjätteestä on sellaista, joka ennen vuoden 2007 jätelain osauudistusta oli kuntien vastuulla. Arvio on, että huomattava osa tästä jätemäärästä käsitellään kuntien jätelaitoksissa ja jatkossa Vantaan kaltaisissa jätevoimaloissa osana jätelaitosten hankkimia kiintiöitä. Lakiasiaintoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n (HPP) tekemien selvitysten mukaan on todennäköistä, että yrityspalveluiden järjestäminen myös markkinaehtoisesti kuuluisi kuntalain tarkoittamaan kuntien yleiseen toimialaan. Markkinaehtoisen toiminnan määrästä riippuen yrityspalvelut voidaan tuottaa fuusioidussa yhtiössä tai sitä varten perustettavassa tytäryhtiössä. Yrityspalveluiden järjestämistavasta päättää aikanaan fuusioidun yhtiön hallitus. Energiakäyttöön toimitettavan jätemäärän hankinta RR on sitoutunut toimittamaan Vantaalle vuonna 2014 valmistuvaan jätevoimalaan vähintään tonnia ja enintään tonnia jätettä vuodessa 20 vuoden ajan. Kustannustehokkuuden ja asiakashintojen kannalta on oleellista, että toimitusmäärä ei alita tonnia vuodessa. Nykytilanteessa RR:n alueella syntyy kunnan vastuulla olevaa, jätevoimalaan tarkoitettua sekajätettä tonnia vuodessa. Lisäksi RR on tehnyt IUJ:n kanssa sopimuksen vähintään tonnin vuosittaisista jätetoimituksista Vantaan laitokseen. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus hankkia energiakäyttöön soveltuvaa yritysjätettä paranee seuraavista syistä: Jätteen hankinta-alue laajenee kattamaan myös IUJ:n omistajakunnat. Yhtiöiden markkina-asema paranee nykyisestä, eivätkä yhtiöt kilpaile keskenään. Jätteiden loppusijoituksen korvaaminen energiakäytöllä IUJ ei ole vielä ratkaissut, kuinka se käsittelee yritysjätteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuessa voimaan vuonna Vuosina yhtiö on loppusijoittanut Domargårdin kaatopaikalle vuosittain tonnia yritysten yhdyskuntajätettä. Jäte on peräisin osin yhtiön omalta toimialueelta ja osin Helsingin seudulta. Tälle jätteelle tarvitaan käsittelypaikka vuonna 2016, jotta yhtiön tulovirta ja yritysten palvelut voidaan turvata. Fuusio RR:n kanssa ratkaisisi ongelman, kun jäte voitaisiin hyödyntää energiaksi Vantaa jätevoimalassa.

6 Suunnilleen sama kuin edellä on sanottu IUJ:stä pätee RR:lle. Sen polttokiintiö Vantaalla kuitenkin riittää myös omalla alueella syntyvien yritysjätteiden käsittelyyn. IUJ:llä on jätteenpolttosopimus Kotkan Energian kanssa kuntien vastuulla olevan sekajätteen käsittelyltä. Sopimuksen mukainen vuosikiintiö Kotkaan on t/a ja IUJ voi varata Kotkasta lisäkiintiötä tarpeen mukaan. IUJ:n omistajien vastuulla olevan sekajätteen määrä on noin t/a. Investointeihin ja avainhenkilöihin liittyvät riskit RR ja IUJ ovat nykyisellään suhteellisen pieniä kunnallisia yhtiöitä. Kunnallisten jäteyhtiöiden keskimääräinen asukaspohja on Suomessa noin asukasta. RR:n toimialueella asuu asukasta ja IUJ:n toimialueella asukasta. 5 Yhtiöiden pieni koko vaikuttaa siihen, että jätemäärien väheneminen heikentää nopeasti edellytyksiä oman käsittelytoiminnan ylläpitämiseen. Esimerkiksi oman kaatopaikan ylläpito ei liene kummallekaan yhtiölle yksinään taloudellisesti mahdollista sen jälkeen, kun kaatopaikkakielto vuonna 2016 astuu voimaan. Fuusion myötä yhtiöiden mahdollisuus tuottaa palveluita omana toimintana säilyisi nykyistä parempana. Mahdollisuus kustannustehokkaaseen omaan tuotantoon lisää kilpailua markkinoilla ja siten parantaa mahdollisuutta ulkoistaa toimintoja kustannustehokkaasti. IUJ on suunnitellut uuden jätekeskuksen rakentamista Kilpilahden alueelle. Fuusio pienentäisi huomattavasti tähän investointiin liittyvää riskiä, kun Kilpilahti korvaisi osin sekä Porvoon että Lohjan jätekeskusten toimintaa. Kilpilahden jätekeskuksen sijainti on erinomainen ajatellen molempia yhtiöitä. RR:lle Kilpilahden sijainti on hyvä siksi, että Vantaan jätevoimalassa syntyvien kuonien käsittely Kilpilahdessa olisi logistisesti järkevää. Yhtiöiden pieni koko aiheuttaa suuren avainhenkilöriskin. Useat keskeiset tehtävät, kuten taloushallinto ja rakennuttaminen, ovat riippuvaisia yksittäisistä työntekijöistä. Yhtiön koon kasvaessa resursointi vahvistuisi ja avainhenkilöriski pienenisi. Fuusion aiheuttamia uhkakuvia Fuusio aiheuttaisi uhkan yhtiöiden alueellisen identiteetin häviämisestä. Tähän liittyy riski asiakkaiden nykyisen positiivisen yritysmielikuvan muuttumisesta vähintäänkin tilapäisesti mielikuvaksi hallinnollisesta, paikkakunnan ulkopuolisesta organisaatiosta. Uudella yhtiöllä olisi kaksi suurehkoa toimipaikkaa, mikä voi hankaloittaa tiedonkulkua. Tämä on otettava huomioon johtamisessa ja sisäisessä tiedonkulussa. Arvio jätemäärien kehittymisestä Kuten edellä on todettu yhtiöiden hallintaan tulevan jätteen määrä vaikuttaa suoraan taloudelliseen kannattavuuteen ja toiminnan riskeihin. Jätemäärien väheneminen on todellinen riski, joka johtuu seuraavista syistä: Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakenneryhmän selvityksen (Valtiovarainministeriö 5a/2012) perusteella on mahdollista, että kuntakiitokset voisivat johtaa Sipoon eroamiseen IUJ:sta sekä Inkoon ja Siuntion eroamiseen RR:stä. Nämä muutokset omistajapohjassa tuskin tapahtuvat nopeasti, mutta riski niiden toteutumiseen on olemassa. Muutoksen vähentäisivät kunnan vastuulla olevan jätteen määrää IUJ:ssä noin 20 prosenttia ja RR:ssä noin yhdeksän prosenttia.

7 Yritysjätteen määrän vähenemiseen vaikuttavat muu palvelutarjonta sekä IUJ:n ja RR:n kilpailukyky markkinoilla. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto merkitsee suurta muutosta jätteiden käsittelyssä ja suurta haastetta nykyisin kaatopaikkakäsittelyä harjoittaville kuntayhtiöille. On selvää, että kilpailu markkinoilla lisääntyy kaatopaikkakiellon ja vuonna 2013 tapahtuvan loppusijoitukseen kohdistuvan jäteveron nousun myötä. Uutta kapasiteettia on rakennettu ja rakennetaan erityisesti jätteiden energiahyödyntämiseen. Pieninä toimijoina IUJ:n ja RR:n asema yritysjätehuollossa vaikeutuu vähitellen ja fuusioitumalla yhtiöiden asemaa voitaisiin vahvistaa. 2.2 Palvelutaso ja asiakashinnat Yhtiöiden jätehuoltojärjestelmät, palvelutaso ja toimintatavat ovat monilta osin hyvin yhdenmukaisia, eikä akuuttia muutostarvetta tai painetta palvelutason muutoksiin ole kummankaan yhtiön alueella. Toisistaan poikkeavilta osin toimintatapoja ja palveluja kannattaisi vähitellen yhdenmukaistaa parhaaksi katsottuja käytäntöjä noudattaen ja paikalliset tarpeet huomioiden. Välittömiä vaikutuksia asiakashintoihin fuusiolla ei arvioida olevan. Pitkällä tähtäimellä fuusion voidaan kuitenkin arvioida alentavan asiakashintoja ja vähentävän riskejä suurista hintojen nousuista. Syynä tähän ovat suuremman jätemäärän tuoma kustannustehokkuus ja yrityspalveluiden tuottama kate Vaikutukset henkilöstöön IUJ:n ja RR:n henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä toimenkuvien ja työsuhteen ehtojen säilyessä nykyisinä. Fuusioidussa yhtiössä käydään yhteistoimintamenettely, jossa henkilöstön toimenkuvat muokataan uuden yhtiön tarpeita vastaaviksi. Kaikille työntekijöille laaditaan uudet työsopimukset. Lähtökohtaisesti uuden yhtiön hallitus ja johto päättävät organisaatiosta. On oletettavaa, että fuusio aiheuttaa tarpeita päällekkäisyyksien purkamiseen henkilöstöä vähentämällä. Päällekkäisyyksiä voi olla mm. taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja jäteasemien hallintoon liittyvissä tehtävissä. 2.4 Yhteinen jätelautakunta Fuusio merkitsisi myös jätelautakuntien yhdistymistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on jo olemassa, mutta Lohja ei kuulu siihen erilaisen kuljetusjärjestelmänsä takia. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä mahdollista neuvotella yhdistyneen lautakunnan asioista kovin syvällisesti. Ensin tulee päättää yhtiöiden fuusioista ja vasta sitten edetä virallisesti lautakunta-asiassa. Selvää kuitenkin lienee, että lautakunnan ja yhtiön kotipaikka on eri.

8 3. Yhtiöiden nykyiset arvot Fuusio edellyttää nykyisten yhtiöiden arvojen määrittämistä. Tässä selvityksessä arvonmääritys on tehty sekä tuottoarvomenetelmällä että substanssiarvomenetelmällä. Arvonmäärityksen on laatinut PricewaterhouseCoopers Oy. Määrityksessä on päädytty siihen, että yhtiöiden arvot ovat seuraavat: IUJ RR YHTEENSÄ Substanssiarvomenetelmä 10,0 M 13,4 M 23,4 M Tuottoarvomenetelmä 13,5 M 18,5 M 32,0 M Arvonmäärityksen tulos on, että IUJ ja RR ovat asukasmääriin suhteutettuna lähes yhtä arvokkaita yhtiöitä. 7 Suurimmat epävarmuudet arvonmäärityksessä liittyvät tase-erien käypiin arvoihin ja yritysjätteiden käsittelystä saatavan tuoton suuruuteen Vantaan jätevoimalassa. Käytännössä fuusio merkitsisi mm. sitä, että osa Kilpilahden kivenoton tuloista hyödyntää jatkossa RR:n nykyisiä omistajia ja osa Vantaan jätevoimalan tuloista hyödyntää IUJ:n nykyisiä omistajia. Vastaavasti riskit liittyen Vantaan jätevoimalan kiintiön täyttymiseen ja Kilpilahden jätekeskuksen mahdolliseen investointiin jakautuisivat jatkossa molemmille yhtiöille. 4. Fuusion omistussuhteet, järjestäytyminen ja toteutus Omistussuhteet Lähtökohtana on, että uuden yhtiön omistus jakautuu RR:n ja IUJ:n välillä yhtiöiden arvojen suhteessa. Näin RR:n omistajakunnat omistaisivat uudesta yhtiöstä % ja IUJ:n omistajakunnat %. Tämän jälkeen omistus jakautuisi yksittäisille kunnille RR:n ja IUJ:n nykyisten omistusosuuksien suhteessa (taulukko 1). Järjestäytyminen Yhtiön ja jätelautakunnan järjestäytymisestä laaditaan yhdessä omistajien kanssa ehdotus. Hallituksen jäsenmääräksi esitetään yhdeksää. Paikoista viisi kuuluisi RR:n nykyisille omistajille ja neljä IUJ:n nykyisille omistajille. Jätelautakuntaa koskevan sopimuksen yksityiskohtaiseen valmisteluun ryhdytään vasta kun yhtiökokouksissa on päätetty fuusiosta. Toteutus HPP on laatinut suunnitelman fuusion toteuttamistavasta. Lähtökohtana on, että RR:n pieni yksityinen omistusosuus (3 omistajaa, yhteensä 0,37 %) hankitaan pois ennen fuusiota. Ensisijainen menettely on, että RR pyrkii vapaaehtoisin kaupoin hankkimaan omia osakkeitaan. Tämän jälkeen tapahtuu kombinaatiofuusio, jossa RR ja IUJ sulautuvat uuteen perustettavaan yhtiöön. Kombinaatiofuusio on veroneutraali järjestely, eli varainsiirtoveroa ei jouduta maksamaan. Mikäli RR:n yksityistä omistusta ei onnituta hankkimaan vapaaehtoisella kaupalla, joudutaan turvautumaan osakeyhtiölain mukaiseen lunastukseen. Lunastus on mahdollinen, jos yli 90 % RR:n osakkeista on välivaiheessa samalla omistajalla.

9 Taulukko 1. IUJ:n ja RR:n nykyiset omistajat ja niiden omistusosuudet uudessa yhtiössä nykyisen omistuksen mukaan laskettuna. RR:n yksityinen omistus on jaettu uudessa yhtiössä RR:n omistajille nykyisten omistusosuuksien suhteessa. Kunta Asukasmäärä Omistusosuus (%) IUJ RR Fuusioitu yhtiö Porvoo ,0 % - 20,9 % Lohja ,4 % 16,3 % Raasepori ,4 % 13,5 % Vihti ,8 % 10,2 % Sipoo ,6 % - 10,9 % Loviisa ,7 % - 7,6 % Hanko ,3 % 5,4 % Karkkila ,4 % 4,3 % Nummi-Pusula ,7 % 2,7 % Siuntio ,5 % 2,0 % Inkoo ,9 % 2,3 % Pornainen ,7 % - 1,6 % Askola ,0 % - 1,7 % Karjalohja ,1 % 0,7 % Muut omistajat - 0,0 % 0,4 % 0,0 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 8 5. Johtopäätökset Fuusioon liittyy molempien yhtiöiden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja, joten fuusio kannattaa toteuttaa (taulukko 2). Nykyisiä suurempi yhtiö voi vastata paremmin riskiin jätemäärien vähenemisestä ja kustannustehokkuuden laskusta. IUJ ja RR ovat toisilleen erinomaiset fuusiokumppanit. Yhtiöt sijaitsevat rannikolla, niiden omistajakunnat ovat pääosin kaksikielisiä, pääosa kuntalaisista asuu omakotitaloissa ja kesäasutus on runsasta. Näin palvelutarpeet ovat samanlaisia. Laitosten asiakashinnat ovat lähes samalla tasolla ja palvelutarjonta on hyvin samanlaista. Laitoksissa on samanlainen tekemisen kulttuuri ja palveluun perustuva keskitetty kuljetusjärjestelmä Lohjaa lukuunottamatta. Lisäksi yrityksille tuotettavilla jätehuoltopalveluilla on molemmille suuri taloudellinen merkitys, mikä luo yhteisen intressin yrityspalveluiden kehittämiseen. On myös tärkeää, että kummallakaan yhtiöllä ei ole niin suurta omistajaa, että se omistaisi enemmistön uudessa yhtiössä. Fuusio kannattaa toteuttaa ennen kuin talous pakottaa muutoksiin. Tavoitteena on kuntalaisten, omistajien ja yhtiöiden etujen turvaaminen muuttuvassa tilanteessa. Kuntalaisille on tärkeää, että jätehuoltopalvelut ovat edullisia, joustavia ja lähellä asiakasta. Tähän voidaan päästä kehittämällä jätteiden keräämistä lähipalveluna, mutta keskittämällä materiaalien kierrätystä, hyödyntämistä ja käsittelyä.

10 Taulukko 2. Fuusioselvityksen pohjalta laadittu SWOT-analyysi. VAHVUUDET Asema yrityspalveluiden tuottajana vahvistuu (perälautajäte ja markkinajäte). Käsittelyn keskittäminen tuo säästöä noin /a. Organisaatio kevenee taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja johdossa noin 6 htv ( /a). Osaaminen vahvistuu ja varahenkilöjärjestelyt helpommat. Nyt monissa avaintehtävissä on yksi osaaja, josta riippuvuus on suuri. Vahvempi neuvotteluasema suhteessa kolmansiin osapuoliin (esim. HSY/tuhka, Vantaan Energia). Valitaan kummankin yhtiön parhaat toimintatavat. Parempi että kaksi hyvää menee yhteen hyvän sään aikana kuin kaksi huonoa huonon sään aikana. Yhtiöt ovat samanlaisia ja siten hyvät fuusiokumppanit: kieli, yhdyskuntarakenne, omistajien koko, jätehuoltojärjestelmä, palvelutaso, toimintatavat, saaristo ja loma-asutus. Jätelautakunnat yhdistyvät, mikä säästää kuluja ja tuonee kaksi viranhaltijaa, jolloin avainhenkilöriski pienenee. MAHDOLLISUUDET Toimia jatkossakin yritysjätehuollossa ja täten alentaa kuntalaisten maksuja. Yrityspalveluiden tuottamiseen voidaan panostaa yhdessä enemmän. Ylläpitää edes yhtä loppusijoituspaikkaa. Fuusio voi olla ratkaiseva tekijä Kilpilahden jätekeskuksen rakentamiselle. Biologinen käsittelylaitos oman jätekeskuksen alueella. HEIKKOUDET Alueellinen identiteetti häviää (Länsi-Uusimaa, Itä- Uusimaa). Uusi yhtiö voidaan kokea hallintohimmelinä (kuten nykyisetkin). Kahden toimiston järjestelmä voi hankaloittaa tiedonkulkua, jos toimintakulttuureja ei saada yhtenäistettyä.uj joutuu jakamaan kivenoton tulot RR:lle ja RR joutuu jakamaan polttokiintiön tulot IUJ:lle. Toisaalta kumpikin hyötyy toisesta. UHKAT Omistajaohjaus voi vaikeutua.lohjan sopimusperusteinen kuljetus. RR:n yksityinen omistus, josta on päästävä eroon. Markkinajätteen häviäminen muualle. Tosin uhka on vieläkin suurempi, jos yhtiöt jatkavat erillään. Kuntia voidaan menettää kuntaliitoksissa, mikä voi johtaa toiminnan supistumiseen, joskin tämä on yksi perussyy fuusiolle. 9

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 173 13.05.2013 Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar 139/14.06/2013

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk LAKIALOITE 107/2010 vp Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 199/2010 vp. Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä on ollut merkittävä rooli

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, 7.2.2017 Amanda Nikkilä, lakimies Jätehuolto tänään? Onko jätehuollon järjestyminen ja jätehuoltopalveluiden

Lisätiedot

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa CALPRO OY Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa 21.1.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TOTEUTETUT TOIMENPITEET... 1 3 KÄSITTELYN

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Ympäristövaliokunta, 28.9.2016 Ympäristötoimialalla on merkittävä rooli kaikissa kiertotalouden eri vaiheissa Tietoisuus korvattavuudesta, uudet kierrätysmateriaalit Ecodesign,

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

72 Kaupunginhallituksen vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien orgaanisen jätteen sijoittamista Korvenmäen kaatopaikalle

72 Kaupunginhallituksen vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien orgaanisen jätteen sijoittamista Korvenmäen kaatopaikalle Rakennus- ja 24 08.02.2017 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 72 27.02.2017 72 Kaupunginhallituksen vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien orgaanisen jätteen sijoittamista Korvenmäen kaatopaikalle

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke

Lisätiedot

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I2.5.2016 info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Valtakunnallinen PIMA-strategia Hyväksyttiin joulukuussa 2015 PIMA-alueiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Kaupunginhallitus 260 19.10.2016 Kaupunginvaltuusto 57 16.11.2016 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN 127/14/05/01/2016 KHALL 260 Taustaa Turun seudun puhdistamo Oy:n hallitus on

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali

Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali nro 16/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 225 KH 226 KH 227 Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali Sivu 2 Nro 16/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo

Lisätiedot