Esipuhe. Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Helsingissä Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen

Transkriptio

1 7 Esipuhe Koulutuksen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille valmiudet hyvään elämään. Opettajalla on tässä keskeinen rooli: hän saattaa alkuun oppijoiden, kollegojen, huoltajien sekä koulun ja oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa pitkäjänteisen oppimisprosessin, joka kantaa parhaimmillaan läpi elämän. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa pedagogille menetelmiä, joilla hän voi kannustaa oppijaa elinikäisen oppimisen polulle: aktiiviseen tiedonhankintaan, ongelmanratkaisuun ja yritteliääseen elämänasenteeseen. Haluamme tällä teoksella tuoda esiin yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksia koulun toimintakulttuurin, oppimisen ja myös opettajuuden kehittäjänä. Tutkijat ja asiantuntijat pohtivat artikkeleissaan, miten yrittäjyyskasvatus ankkuroituu koulutusjärjestelmän eri osa-alueisiin aina erityisopetuksesta opettajankoulutukseen. Kokoelma on moniääninen, kuten yrittäjyyskasvatukseen kuuluukin. Jo yrittäjyyskasvatuksen käsitettä voidaan hahmottaa eri näkökulmista. Paino voi olla joko yrittäjyydessä tai kasvatuksessa. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kirjoittanut johdannon. Sen viesti on selkeä: yrittäjyyskasvatuksella on sijaa myös opettajankoulutuksessa. Moni opettajankoulutusyksikkö on linjannut yrittäjyyskasvatuksen osaksi strategiaansa. Sitä toteutetaan kursseina, hankkeina ja projekteina. Tästä huolimatta sen rooli näyttää vielä olevan jäsentymätön. Tämä artikkelikokoelma haastaakin pohtimaan, pitäisikö yrittäjyyskasvatuksella olla syvällisempi ja holistisempi asema tulevien opettajien koulutuksessa, ja millaista tutkimusta aiheesta tarvittaisiin. Julkaisumme on tarkoitettu yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisen tutkimuksen katsaukseksi koulutuksen kehittäjille ja opetuksen ammattilaisille. Erityisesti olemme ajatelleet opettajaksi opiskelevia ja heidän kouluttajiaan. Voisiko koulu olla oppimisympäristö, josta ei puutu uskallusta erilaisille pedagogisille ratkaisuille ja kokeiluille, jossa erilainen osaaminen tunnustetaan ja tunnistetaan, ja jossa ilmavirta käy avoimista ovista yhteiskuntaan? Lämmin kiitos kaikille kymmenille tahoille ja henkilöille, jotka ovat olleet mukana tämän julkaisun tekemisessä. Yrittäjyyskasvatuksen kentällä osataan tehdä työtä verkostoissa. Erityisesti kiitämme Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuraa, joka organisoi artikkelien sokkoarvioinnin, Opetushallituksen rahoittamaa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo ESR-kehittämishanketta, joka mahdollisti osan toimittamistyöstä sekä Yksityisyrittäjäin Säätiötä, jonka tuella kokoelma on toteutettu. Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Helsingissä Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen

2 8 Lukijalle Olet juuri astunut yrittäjyyskasvatuksen avoimeen mahdollisuuksien maailmaan! Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys mainitaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 eheyttävänä ja oppiainejaot läpäisevänä kokonaisuutena. Aihekokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää oppija yhteiskunnan eri toimijoiden näkökulmiin ja aloitteelliseen yrittäjämäiseen toimintaan. Oppija kehittyy tämän myötä omatoimiseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi ja muodostaa realistisen kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Opettajankoulutus pystyy kuitenkin vain harvoin tarjoamaan valmiuksia tai esittelemään työtapoja, jotka liittyvät yrittäjyyskasvatukselle ominaisiin toimintamalleihin ja ajattelutapoihin. SOOL ry nostaa Tavoitteet opettajankoulutukselle ohjelmassaan yrittäjyyskasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen yhdeksi tärkeäksi opettajankoulutuksen sisällölliseksi kehityskohteeksi. Tulevien opettajien olisi saatava nykyistä paremmat edellytykset kasvattaa lapsia ja nuoria aktiivisiksi ja uusia mahdollisuuksia näkeviksi kansalaisiksi. Mielestämme paras tapa oppia asiaa on osallistua toimintaan itse. Suomessa yrittäjyyskasvatus on kuitenkin vielä koulutuksen näkökulmasta alkutekijöissään, vaikka se onkin saanut viime aikoina kasvavissa määrin huomiota. Tämä teos on opettajankoulutuksen kannalta merkittävä, sillä se tarjoaa käytännön esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen kaikilla koulutusasteilla ja eri opetusaloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -julkaisu esittelee tahtotilan kehittää yrittäjyyskasvatusta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi yrittäjyyskasvatusta halutaan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla ja liittää se kiinteäksi osaksi opettajankoulutusta. Suureen rooliin nousevatkin opettajankouluttajien osaamisen taso ja työelämän valmiudet tuleviin muutoksiin: yrittäjyyskasvatuskoulutuksen hyödyt voivat jäädä vähiin, ellei opittuja taitoja päästä kokeilemaan riittävästi käytännössä. Yrittäjyyskasvatuksen periaatteet toimivat hyvänä keinona motivoida lapsia ja nuoria oppimaan. Opettaja voi yhdistellä eri oppiaineita innovatiivisesti ja siten motivoida oppijoita vähemmän kiinnostavissa aineissa. Yrittäjyyskasvatuksen ideoiden avulla tuttuihin aiheisiin löytyy uusia näkökulmia, ja niiden myötä useampi oppija voi kokea opiskeltavan sisällön kiinnostavana. Yrittäjyyskasvatuksen avulla opettaja pystyy helposti huomioimaan erilaiset oppimistyylit, sillä siinä painottuu toiminnallisuus. Erityisesti kinesteettisille oppijoille on tärkeää päästä itse tekemään ja kokeilemaan. Useampien

3 9 oppimistyylien huomioimisella on selkeä yhteys motivaatioon ja sitä kautta parempiin oppimistuloksiin. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa luontevia mahdollisuuksia ryhmän yhteisöllisyyden parantamiseen. Oppimisen ei tarvitse tuoda mukanaan kilpailuasetelmaa, vaan eritasoisten oppilaiden vahvuuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisessä projektissa, jossa jokainen pääsee hyödyntämään osaamistaan. Tällaisten projektien myötä lapset ja nuoret joutuvat tai pääsevät pohtimaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Se onkin yksi yrittäjyyskasvatuksen ydinajatuksista. Omien vahvuuksien tunnistaminen valmentaa myös tulevaisuutta varten: itsetuntemusta tarvitaan esimerkiksi jatkokoulutuspaikan valitsemisessa, pääsykokeisiin valmistautumisessa ja lopulta työelämässä sekä johtajana että työntekijänä. Yrittäjyyskasvatuksen painottamaa innovatiivisuutta arvostetaan kaikilla aloilla, joten on tärkeää opettaa lapset ja nuoret ideoimaan ja kehittämään ajatuksiaan rohkeasti. Yrittäjyyskasvatus voi opettaa uutta sekä opettajalle että oppijalle. Kun yhtenä painopisteenä on yhteistoiminnallisuus, myös opettajan on mukauduttava siihen, että oppiminen tapahtuu yhdessä. Opettaja ei enää ole yksin luokassa johtamassa vaan tekemässä ja oppimassa yhdessä oppijoiden ja muiden aikuisten kanssa. Yhteistoiminnallisuus sekä kasvattaa lapsia ja nuoria työskentelemään yhdessä että ohjaa kasvattajia moniammatillisen yhteistyön osaajiksi. Yrittäjyyskasvatuksen menetelmät voivat tarjota uusia yhteistyön malleja niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin. Tämä teos huomioi opettajuuden eri osa-alueet monipuolisesti ammatillisella ja teoreettisella tasolla. Mukaan on otettu artikkeleita eri opetusaloilta, ja aihetta käsitellään opettajankoulutuksen ja opetustyön kannalta merkittävistä näkökulmista. Artikkelikokoelman eräs tarkoitus on selkeyttää alan moninaista käsitteistöä ja teoreettista viitekehystä. Se on osaltaan myös kannanotto yrittäjyyskasvatuksen merkitykseen, tärkeyteen ja tarkoitukseen nykyajan koulumaailmassa. Teos pyrkiikin vastaamaan kysymykseen yrittäjyyskasvatuksen tarpeellisuudesta opetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Artikkelikokoelma on laaja katsaus yrittäjyyskasvatuksen maailmaan. Se kattaa koko polun opiskelusta työelämään. Aluksi pohditaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä opettajankoulutuksessa. Jaana Lepistö kysyy artikkelissaan tarvitseeko opettajankoulutus yrittäjyyskasvatusta vai yrittäjyyskasvatus opettajankoulutusta? ja peilaa kysymystä opettajaksi opiskelevien näkemyksiin. Lepistö korostaa, että käsite vaatii selkeämpää määrittelyä opettajankoulutuksen kontekstissa ja nostaa esiin teemaan liittyvän tutkimus-

4 10 tarpeen. Artikkelin näkökulma on yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Heikki Hannula kuvaa ammatillisen opettajankoulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen suhdetta ja pohtii, miten ammatillinen opettajankoulutus ja sieltä valmistuvat opettajat voisivat olla suunnannäyttäjiä yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Hannula korostaa myös oppilaitoksen johdon sitoutumisen tärkeyttä aihealueen vakiinnuttamisessa osaksi opettajankoulutusyksiköiden strategioita ja toimintakulttuuria. Timo Pihkala ja Elena Ruskovaara kuvaavat yrittäjyyskasvatuksen monisyistä ja -tahoista verkostoa, joka ohjaa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Pihkalan ja Ruskovaaran mukaan yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen tapahtuu edelleen projektien ja hankerahoituksen kautta. Tällöin sen juurruttaminen koulukulttuuriin on vaikeaa. Koska opettajat ovat yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamisessa avainasemassa, voimavarat tulisi keskittää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen, sekä erilaisten pedagogisten mallien laadukkuuteen, saatavuuteen ja jatkuvuuteen. Yrittäjämäistä pedagogiikkaa käsittelevässä artikkelissaan Bettina Backström- Widjeskog jäsentää yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä kasvatustieteen klassikkoteorioiden kautta. Hän nostaa esiin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteenasettelun ja opettajan roolin toiminnassa. Ulla Hytti esittelee yrittäjyyden oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita koulumaailmassa. Hytti kuvaa yrittäjyyteen linkittyviä taitoja, joita voidaan harjoitella erilaisten opetusmenetelmien ja työtapojen avulla. Hytin mukaan tärkeää on, että koulussa pohditaan tarkkaan erilaisten menetelmien esimerkiksi kioskitoiminnan tavoitteita ja yhtymäkohtia yrittäjyyskasvatukseen. Toiminnan arviointi on aina tärkeää. Heleena Lehtonen ja Helena Lehkonen tarkastelevat yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksia erityisopetuksessa. Kirjoittajat kuvaavat pedagogista mallia, jossa oppimisympäristöjä on rakennettu työelämään yrittäjyyskasvatuksen menetelmin. Näin erityistä tukea tarvitsevat ja toisen asteen opinnoissa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat voineet suorittaa opintojaan koulun ulkopuolella. Kirjoituksessa kuvataan, miten moniammatillista verkostoa on hyödynnetty oppijan tukena. Yhdysvaltalainen Tony Wagner Harvardin yliopistosta käsittelee artikkelissaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Hänen mukaansa yrittäjämäisyys (entrepreneurialism) on yksi seitsemästä elintärkeästä avaintaidosta. Wagner luo katsauksen yhdysvaltalaiseen koulutusjärjestelmään ja kuvaa, kuinka oppijoiden kasvua kansalaisuuteen ja työelämään voidaan tukea.

5 11 Tiina Rytkölä, Merike Kesler ja Tiina Karhuvirta tuovat yhteen yrittäjyys-, tiede-, osallisuus- ja demokratiakasvatuksen. Kirjoittajat pohtivat teema-alueiden yhtymäkohtia aktiiviseen kansalaisuuteen pyrkivien taitotavoitteiden näkökulmasta. He esittelevät Kerhokeskuksen tuottamia palveluja ja työtapoja formaaleihin ja nonformaaleihin oppimisympäristöihin. Anne Ahvenharjun ja Pieta Tukkimäki-Hildénin artikkelin aiheena on, miten yrittäjyyskasvatus voi muuttaa lukion oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria. Keskeisenä ovat oppimisen eri muodot ja avoimet oppimisympäristöt, joista yhtenä kirjoittajat esittelevät virtuaaliset oppimisympäristöt. Anne Tiikkalan ja Jaana Seikkula-Leinon artikkeli pureutuu yrittäjyyskasvatuksen arviointiin ja arvioinnin taustalla oleviin arvoihin. Kirjoittajat pohtivat, mitä yrittäjyyskasvatuksen arviointi on, mitä sen pitäisi olla perus- ja toisella asteella, ja mitkä ovat arvioinnin vaikeudet. Tämä artikkelikokoelma auttaa lukijaa, joka pohdiskelee omaa suhtautumistaan yrittäjyyskasvatukseen ja haluaa tutustua sen teoreettiseen taustaan. Tekstien avulla voi muodostaa selkeämmän kuvan siitä, mitä yrittäjyyskasvatus itselle merkitsee, mitä asioita pitää tärkeänä ja millainen yrittäjyyskasvattaja itse voisi olla. Teos voi innostaa etsimään lisää tietoa aiheesta ja rakentamaan asiantuntijuutta edelleen. Artikkeleista löytyy runsaasti käytännönläheistä tietoa, jota voi hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen yhdistämisessä opetukseen. Opettajaopiskelija voi rohkaistua kokeilemaan esiteltyjä ideoita ja menetelmiä jo oman opetusharjoittelunsa aikana. Sisältöihin on helppo palata myös työelämässä. Parhaimmillaan teos toimiikin käsikirjana vielä kokeneille opettajakonkareillekin. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry