Esipuhe. Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Helsingissä Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen
|
|
- Maija-Liisa Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7 Esipuhe Koulutuksen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille valmiudet hyvään elämään. Opettajalla on tässä keskeinen rooli: hän saattaa alkuun oppijoiden, kollegojen, huoltajien sekä koulun ja oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa pitkäjänteisen oppimisprosessin, joka kantaa parhaimmillaan läpi elämän. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa pedagogille menetelmiä, joilla hän voi kannustaa oppijaa elinikäisen oppimisen polulle: aktiiviseen tiedonhankintaan, ongelmanratkaisuun ja yritteliääseen elämänasenteeseen. Haluamme tällä teoksella tuoda esiin yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksia koulun toimintakulttuurin, oppimisen ja myös opettajuuden kehittäjänä. Tutkijat ja asiantuntijat pohtivat artikkeleissaan, miten yrittäjyyskasvatus ankkuroituu koulutusjärjestelmän eri osa-alueisiin aina erityisopetuksesta opettajankoulutukseen. Kokoelma on moniääninen, kuten yrittäjyyskasvatukseen kuuluukin. Jo yrittäjyyskasvatuksen käsitettä voidaan hahmottaa eri näkökulmista. Paino voi olla joko yrittäjyydessä tai kasvatuksessa. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kirjoittanut johdannon. Sen viesti on selkeä: yrittäjyyskasvatuksella on sijaa myös opettajankoulutuksessa. Moni opettajankoulutusyksikkö on linjannut yrittäjyyskasvatuksen osaksi strategiaansa. Sitä toteutetaan kursseina, hankkeina ja projekteina. Tästä huolimatta sen rooli näyttää vielä olevan jäsentymätön. Tämä artikkelikokoelma haastaakin pohtimaan, pitäisikö yrittäjyyskasvatuksella olla syvällisempi ja holistisempi asema tulevien opettajien koulutuksessa, ja millaista tutkimusta aiheesta tarvittaisiin. Julkaisumme on tarkoitettu yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisen tutkimuksen katsaukseksi koulutuksen kehittäjille ja opetuksen ammattilaisille. Erityisesti olemme ajatelleet opettajaksi opiskelevia ja heidän kouluttajiaan. Voisiko koulu olla oppimisympäristö, josta ei puutu uskallusta erilaisille pedagogisille ratkaisuille ja kokeiluille, jossa erilainen osaaminen tunnustetaan ja tunnistetaan, ja jossa ilmavirta käy avoimista ovista yhteiskuntaan? Lämmin kiitos kaikille kymmenille tahoille ja henkilöille, jotka ovat olleet mukana tämän julkaisun tekemisessä. Yrittäjyyskasvatuksen kentällä osataan tehdä työtä verkostoissa. Erityisesti kiitämme Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuraa, joka organisoi artikkelien sokkoarvioinnin, Opetushallituksen rahoittamaa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo ESR-kehittämishanketta, joka mahdollisti osan toimittamistyöstä sekä Yksityisyrittäjäin Säätiötä, jonka tuella kokoelma on toteutettu. Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Helsingissä Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen
2 8 Lukijalle Olet juuri astunut yrittäjyyskasvatuksen avoimeen mahdollisuuksien maailmaan! Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys mainitaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 eheyttävänä ja oppiainejaot läpäisevänä kokonaisuutena. Aihekokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää oppija yhteiskunnan eri toimijoiden näkökulmiin ja aloitteelliseen yrittäjämäiseen toimintaan. Oppija kehittyy tämän myötä omatoimiseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi ja muodostaa realistisen kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Opettajankoulutus pystyy kuitenkin vain harvoin tarjoamaan valmiuksia tai esittelemään työtapoja, jotka liittyvät yrittäjyyskasvatukselle ominaisiin toimintamalleihin ja ajattelutapoihin. SOOL ry nostaa Tavoitteet opettajankoulutukselle ohjelmassaan yrittäjyyskasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen yhdeksi tärkeäksi opettajankoulutuksen sisällölliseksi kehityskohteeksi. Tulevien opettajien olisi saatava nykyistä paremmat edellytykset kasvattaa lapsia ja nuoria aktiivisiksi ja uusia mahdollisuuksia näkeviksi kansalaisiksi. Mielestämme paras tapa oppia asiaa on osallistua toimintaan itse. Suomessa yrittäjyyskasvatus on kuitenkin vielä koulutuksen näkökulmasta alkutekijöissään, vaikka se onkin saanut viime aikoina kasvavissa määrin huomiota. Tämä teos on opettajankoulutuksen kannalta merkittävä, sillä se tarjoaa käytännön esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen kaikilla koulutusasteilla ja eri opetusaloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -julkaisu esittelee tahtotilan kehittää yrittäjyyskasvatusta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi yrittäjyyskasvatusta halutaan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla ja liittää se kiinteäksi osaksi opettajankoulutusta. Suureen rooliin nousevatkin opettajankouluttajien osaamisen taso ja työelämän valmiudet tuleviin muutoksiin: yrittäjyyskasvatuskoulutuksen hyödyt voivat jäädä vähiin, ellei opittuja taitoja päästä kokeilemaan riittävästi käytännössä. Yrittäjyyskasvatuksen periaatteet toimivat hyvänä keinona motivoida lapsia ja nuoria oppimaan. Opettaja voi yhdistellä eri oppiaineita innovatiivisesti ja siten motivoida oppijoita vähemmän kiinnostavissa aineissa. Yrittäjyyskasvatuksen ideoiden avulla tuttuihin aiheisiin löytyy uusia näkökulmia, ja niiden myötä useampi oppija voi kokea opiskeltavan sisällön kiinnostavana. Yrittäjyyskasvatuksen avulla opettaja pystyy helposti huomioimaan erilaiset oppimistyylit, sillä siinä painottuu toiminnallisuus. Erityisesti kinesteettisille oppijoille on tärkeää päästä itse tekemään ja kokeilemaan. Useampien
3 9 oppimistyylien huomioimisella on selkeä yhteys motivaatioon ja sitä kautta parempiin oppimistuloksiin. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa luontevia mahdollisuuksia ryhmän yhteisöllisyyden parantamiseen. Oppimisen ei tarvitse tuoda mukanaan kilpailuasetelmaa, vaan eritasoisten oppilaiden vahvuuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisessä projektissa, jossa jokainen pääsee hyödyntämään osaamistaan. Tällaisten projektien myötä lapset ja nuoret joutuvat tai pääsevät pohtimaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Se onkin yksi yrittäjyyskasvatuksen ydinajatuksista. Omien vahvuuksien tunnistaminen valmentaa myös tulevaisuutta varten: itsetuntemusta tarvitaan esimerkiksi jatkokoulutuspaikan valitsemisessa, pääsykokeisiin valmistautumisessa ja lopulta työelämässä sekä johtajana että työntekijänä. Yrittäjyyskasvatuksen painottamaa innovatiivisuutta arvostetaan kaikilla aloilla, joten on tärkeää opettaa lapset ja nuoret ideoimaan ja kehittämään ajatuksiaan rohkeasti. Yrittäjyyskasvatus voi opettaa uutta sekä opettajalle että oppijalle. Kun yhtenä painopisteenä on yhteistoiminnallisuus, myös opettajan on mukauduttava siihen, että oppiminen tapahtuu yhdessä. Opettaja ei enää ole yksin luokassa johtamassa vaan tekemässä ja oppimassa yhdessä oppijoiden ja muiden aikuisten kanssa. Yhteistoiminnallisuus sekä kasvattaa lapsia ja nuoria työskentelemään yhdessä että ohjaa kasvattajia moniammatillisen yhteistyön osaajiksi. Yrittäjyyskasvatuksen menetelmät voivat tarjota uusia yhteistyön malleja niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin. Tämä teos huomioi opettajuuden eri osa-alueet monipuolisesti ammatillisella ja teoreettisella tasolla. Mukaan on otettu artikkeleita eri opetusaloilta, ja aihetta käsitellään opettajankoulutuksen ja opetustyön kannalta merkittävistä näkökulmista. Artikkelikokoelman eräs tarkoitus on selkeyttää alan moninaista käsitteistöä ja teoreettista viitekehystä. Se on osaltaan myös kannanotto yrittäjyyskasvatuksen merkitykseen, tärkeyteen ja tarkoitukseen nykyajan koulumaailmassa. Teos pyrkiikin vastaamaan kysymykseen yrittäjyyskasvatuksen tarpeellisuudesta opetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Artikkelikokoelma on laaja katsaus yrittäjyyskasvatuksen maailmaan. Se kattaa koko polun opiskelusta työelämään. Aluksi pohditaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä opettajankoulutuksessa. Jaana Lepistö kysyy artikkelissaan tarvitseeko opettajankoulutus yrittäjyyskasvatusta vai yrittäjyyskasvatus opettajankoulutusta? ja peilaa kysymystä opettajaksi opiskelevien näkemyksiin. Lepistö korostaa, että käsite vaatii selkeämpää määrittelyä opettajankoulutuksen kontekstissa ja nostaa esiin teemaan liittyvän tutkimus-
4 10 tarpeen. Artikkelin näkökulma on yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Heikki Hannula kuvaa ammatillisen opettajankoulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen suhdetta ja pohtii, miten ammatillinen opettajankoulutus ja sieltä valmistuvat opettajat voisivat olla suunnannäyttäjiä yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Hannula korostaa myös oppilaitoksen johdon sitoutumisen tärkeyttä aihealueen vakiinnuttamisessa osaksi opettajankoulutusyksiköiden strategioita ja toimintakulttuuria. Timo Pihkala ja Elena Ruskovaara kuvaavat yrittäjyyskasvatuksen monisyistä ja -tahoista verkostoa, joka ohjaa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Pihkalan ja Ruskovaaran mukaan yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen tapahtuu edelleen projektien ja hankerahoituksen kautta. Tällöin sen juurruttaminen koulukulttuuriin on vaikeaa. Koska opettajat ovat yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamisessa avainasemassa, voimavarat tulisi keskittää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen, sekä erilaisten pedagogisten mallien laadukkuuteen, saatavuuteen ja jatkuvuuteen. Yrittäjämäistä pedagogiikkaa käsittelevässä artikkelissaan Bettina Backström- Widjeskog jäsentää yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä kasvatustieteen klassikkoteorioiden kautta. Hän nostaa esiin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteenasettelun ja opettajan roolin toiminnassa. Ulla Hytti esittelee yrittäjyyden oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita koulumaailmassa. Hytti kuvaa yrittäjyyteen linkittyviä taitoja, joita voidaan harjoitella erilaisten opetusmenetelmien ja työtapojen avulla. Hytin mukaan tärkeää on, että koulussa pohditaan tarkkaan erilaisten menetelmien esimerkiksi kioskitoiminnan tavoitteita ja yhtymäkohtia yrittäjyyskasvatukseen. Toiminnan arviointi on aina tärkeää. Heleena Lehtonen ja Helena Lehkonen tarkastelevat yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksia erityisopetuksessa. Kirjoittajat kuvaavat pedagogista mallia, jossa oppimisympäristöjä on rakennettu työelämään yrittäjyyskasvatuksen menetelmin. Näin erityistä tukea tarvitsevat ja toisen asteen opinnoissa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat voineet suorittaa opintojaan koulun ulkopuolella. Kirjoituksessa kuvataan, miten moniammatillista verkostoa on hyödynnetty oppijan tukena. Yhdysvaltalainen Tony Wagner Harvardin yliopistosta käsittelee artikkelissaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Hänen mukaansa yrittäjämäisyys (entrepreneurialism) on yksi seitsemästä elintärkeästä avaintaidosta. Wagner luo katsauksen yhdysvaltalaiseen koulutusjärjestelmään ja kuvaa, kuinka oppijoiden kasvua kansalaisuuteen ja työelämään voidaan tukea.
5 11 Tiina Rytkölä, Merike Kesler ja Tiina Karhuvirta tuovat yhteen yrittäjyys-, tiede-, osallisuus- ja demokratiakasvatuksen. Kirjoittajat pohtivat teema-alueiden yhtymäkohtia aktiiviseen kansalaisuuteen pyrkivien taitotavoitteiden näkökulmasta. He esittelevät Kerhokeskuksen tuottamia palveluja ja työtapoja formaaleihin ja nonformaaleihin oppimisympäristöihin. Anne Ahvenharjun ja Pieta Tukkimäki-Hildénin artikkelin aiheena on, miten yrittäjyyskasvatus voi muuttaa lukion oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria. Keskeisenä ovat oppimisen eri muodot ja avoimet oppimisympäristöt, joista yhtenä kirjoittajat esittelevät virtuaaliset oppimisympäristöt. Anne Tiikkalan ja Jaana Seikkula-Leinon artikkeli pureutuu yrittäjyyskasvatuksen arviointiin ja arvioinnin taustalla oleviin arvoihin. Kirjoittajat pohtivat, mitä yrittäjyyskasvatuksen arviointi on, mitä sen pitäisi olla perus- ja toisella asteella, ja mitkä ovat arvioinnin vaikeudet. Tämä artikkelikokoelma auttaa lukijaa, joka pohdiskelee omaa suhtautumistaan yrittäjyyskasvatukseen ja haluaa tutustua sen teoreettiseen taustaan. Tekstien avulla voi muodostaa selkeämmän kuvan siitä, mitä yrittäjyyskasvatus itselle merkitsee, mitä asioita pitää tärkeänä ja millainen yrittäjyyskasvattaja itse voisi olla. Teos voi innostaa etsimään lisää tietoa aiheesta ja rakentamaan asiantuntijuutta edelleen. Artikkeleista löytyy runsaasti käytännönläheistä tietoa, jota voi hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen yhdistämisessä opetukseen. Opettajaopiskelija voi rohkaistua kokeilemaan esiteltyjä ideoita ja menetelmiä jo oman opetusharjoittelunsa aikana. Sisältöihin on helppo palata myös työelämässä. Parhaimmillaan teos toimiikin käsikirjana vielä kokeneille opettajakonkareillekin. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotYrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen
K E R H O K E S K U S Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen (toim.) Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotLukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022
Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022 Uusi lukio uskalla kokeilla Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan myös tulevaisuudessa
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotYrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa
2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotNuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto
Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana
LisätiedotKoulutukset syksyllä 2005
Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotLUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON
LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Lisätiedotetwinning Opettajien eurooppalainen verkosto
etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin
LisätiedotTAVOITTEET opettajankoulutukselle
TAVOITTEET opettajankoulutukselle Opettajaksi Opiskelevien Liitto 1 JOHDANTO Pitelet kädessäsi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n Tavoitteet Opettajankoulutukselle -ohjelmaa. Ohjelma on toteutettu
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotKäsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana
Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi
LisätiedotOmaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys
1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotYrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt
Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Teemaryhmäsarja 2 Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotSuomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia
Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia WISIO on Turun ammatti-instituutin yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii kohtauspaikkana eri toimijoiden välillä. WISIO:ssa on muuntuvien yrittäjyyden
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA
YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotMitä Yrtissä arvioitiin?
Mitä Yrtissä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun toimintakulttuuri
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?
Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus (60 op) KASVATUSTIETEELLINEN OSAAMINEN 10 op
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op) KASVATUSTIETEELLINEN OSAAMINEN 10 op Kasvatustieteen perusopinnot (avoin yliopisto, 10 op) ja toteutus Oulun yliopiston vaatimusten mukaan Kasvatustieteelliset perusopinnot
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA!
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kehittämishankkeen 3 tavoitetta 1. Luodaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotKuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
Lisätiedot