20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Transkriptio

1 Talousesitys 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Mm. biotalous-, cleantech-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat ovat olennaisia teollisuuspolitiikan osia. Teollisen toiminnan määrittelykin on muuttumassa teknologisen kehityksen ja palvelutuotannon kehittymisen myötä. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : / / / Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 280 > 150 > 350 Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana > > Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,5 > 7,7 > 7,9 Osuus koko viennistä (%) 13 > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 56 > 56 > 56 Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 21 > 21 > 21 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talousesitys / / / Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä kasvaa kasvaa kasvaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/ BKT) 3,8 3,8 4,0 Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72 > 72 > 76 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) > 4,5 > 4,5 > 4,5 Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:sta (%) Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Alan liikevaihto, vienti, jalostusarvo ja uusien yritysten määrä kasvaa kasvaa kasvaa Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro ry sekä useat muut valtionapuyhteisöt. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Kaivannaisteollisuus ja yhdyskuntien raaka-ainehuolto vahvistuvat osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geotieto osana yhteiskunnan ja globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59, energiahuolto ja ympäristö 20, maankäyttö ja rakentaminen 20, Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousesitys Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset malmipotentiaaliennusteet ja uudet tulkinnat, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km Julkaiseminen vertaisidut kansainväliset julkaisut, kpl Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,44 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talousesitys varsinainen talous Tuotot yhteensä esitys Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -942 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -127 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -20 Palkkaliukumasäästö -69 Palkkausten tarkistukset 171 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) -177 Toimintamenojen lisäsäästö -427 Toimintamenojen tuottavuussäästö -184 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -98 Vuokramenojen indeksikorotus 48 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -51 Yhteensä talous talous tilinpäätös (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Vuonna voimaan tulevan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä annetun lain mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toiminta päättyy Toiminta jatkuu valtion erityistehtäväyhtiönä 1.1. alkaen. Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -177 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille ) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -104 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -158 Palkkaliukumasäästö -115 Palkkausten tarkistukset 217 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Tutkimusinfrastruktuurit (HO) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -789 Yhteensä I lisätalous talous tilinpäätös (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Valtioneuvosto hyväksyi 5.9. periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Periaatepäätöksen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT) ja Mittatekniikan keskus (MIKES) yhdistetään ja niistä muodostuva uusi yksikkö yhtiöitetään. Osana uudistusta MIKESin akkredi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousesitys tointiyksikkö (FINAS) sijoitetaan osaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (Tukes). FINAS-akkreditointipalvelu (siirto momentille ) -420 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille ) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -4 Palkkaliukumasäästö -12 Palkkausten tarkistukset 32 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) -35 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -19 Yhteensä talous tilinpäätös Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen 2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laajaalaistumisen avulla Nopean kasvun nuoret yritykset Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä Yritysten ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0, Kansainvälistyvät kasvuyritykset Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0, Julkiset tutkimusorganisaatiot Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 15, Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Kansainvälistyvät kasvuyritykset Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0 100) Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta Suuryritykset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talousesitys Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % Julkiset tutkimusorganisaatiot Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl Cleantechin osuus Tekesin rahoituksesta (%) Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien , , ja määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,2 < 5,0 < 5,0 Tuottavuus Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 3,3 > 2,7 > 2,7 Tuotokset ja laadunhallinta Palvelukyky ja laatu Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 67 > 60 > 60 Asiakaspalautteen yleis Tekesin toiminnasta (1 5) 4,0 > 4,0 > 4,0 Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 57 < 59 < 59 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 69 < 70 < 70 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 22 < 21 < 21 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,6 < 0,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,5 3,5 > 3,5 Määrärahan itu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta Toimintamenot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentille ) -160 INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentilta ) 500 Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (Team Finland) -400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -68 Palkkaliukumasäästö -53 Palkkausten tarkistukset 111 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) -143 Toimintamenojen lisäsäästö -477 Toimintamenojen tuottavuussäästö -204 Vuokramenojen indeksikorotus 29 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57 Yhteensä -922 talous I lisätalous talous tilinpäätös (07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot siirretään osaksi Finpro ry:tä 1.1. lähtien. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talousesitys Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentille ) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -13 Palkkaliukumasäästö -5 Palkkausten tarkistukset 11 Yhteensä talous tilinpäätös Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laajaalaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hankkeiden yhtenäisen innin ja vuodenvaihteen joustavuuden varmistamiseksi esitetään, että mikäli vuoden myöntämisvaltuutta jää käyttämättä, siitä voidaan tehdä sitoumuksia enintään eurolla vuonna. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, ltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Talousesitys sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin. Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Valtuuden ja määrärahan käytön itu jakautuminen Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut Yhteensä Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä EEN-ohjelma (siirto momentille ) -500 INKA-ohjelma (siirto momentille ) Maksatusmäärärahan tarkistukset Valtuuslisäyksen maksatukset (LTA III 2012) -500 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Säästöpäätös Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Talousesitys siin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen 3) matkailun edistämiseen 4) Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena: 1) standardisointitoimintaan 2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena: 1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen 4) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen. Vientikeskusverkoston ylläpito sekä kansainvälistä liiketoimintaa edistävät asiantuntijapalvelut ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Lisäksi matkailun ja ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Lisäksi Team Finland -palveluja ja -toimintaa sekä kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamista voidaan rahoittaa kustannusten täyttä määrää vastaavasti toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n toteuttamiin asiantuntija-, neuvonta- ja verkottamispalveluihin sekä sen alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Matkailun edistämisessä koordinoidaan Suomen matkailumaakuvan vahvistumista ja parannetaan matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tukemalla tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia. Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa. Erityisavustusta voidaan käyttää Team Finland -toimintaan ulkomaisten investointien hankkimiseksi Suomeen, Team Finland -toimintaan kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseksi sekä kolmevuotisen yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. Team Finland -verkosto kokoaa yhteen valtiorahoitteiset toimijat ja mahdollistaa toimintakenttään kuuluvien toimintojen ja palvelujen asiakaslähtöisen ja innovatiivisen toteuttamisen yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Kolmevuotisessa yritysten kansainvälistymistä, matkailua ja ulkomaisia investointeja edistävässä ohjelmassa voidaan toteuttaa uusia ja joustavia toimintamalleja ja nopeita kokeiluja, joiden tavoitteena on tukea suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja uudistuvaa liiketoimintaa esimerkiksi uusilla kasvualoilla kuten cleantech, bioja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation synnyttämät mahdollisuudet sekä edistää uusien investointien hankkimista Suomeen painottamalla erityisesti T&K&I-investointeja suomalaisen osaamisen vahvistamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Talousesitys Vaikuttavuus Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) Matkailutulo kasvaa Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa) Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa Määrärahan itu käyttö (euroa) Globaalit kansainvälistymispalvelut, ulkomaisten investointien ja matkailun edistäminen Kolmevuotinen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisia investointeja edistävä ohjelma Team Finland -toiminta kansainvälistymisen ja ulkomaisten investointien edistämiseksi Yrittäjyyden ja luovien alojen edistäminen Standardisointitoiminta Yhteensä Arvonlisäveromenot (siirto momentilta ) EEN-ohjelma (siirto momentilta ) 500 Elinkeinotukisäästöjen (HO) uudelleenkohdennus pääluokan sisällä 300 Hallituksen kasvupanostukset Keksintötoiminta (siirto momentille ) -750 Kertaluonteisten erien poistuminen Team Finland -koordinointi (siirto momentille ) Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentilta (07)) Säästöpäätös Uudelleenkohdentaminen Tasomuutos 750 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. talous II lisätalous I lisätalous talous tilinpäätös Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten toimenpiteet 2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Talousesitys salliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina ohjelma täydentää kaudella 2020 muita innovaatiopolitiikan instrumentteja. Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella. Ohjelman yhtenä tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret investoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä. Ohjelmaan on valittu viisi temaattista painopistettä: kestävät energiaratkaisut, biotalous, kyberturvallisuus, tulevaisuuden terveys sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 suurinta kaupunkiseutua. Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat. INKA-ohjelma (siirto momentilta ) INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentille ) -500 Start up -talo (kertaluonteisen erän poistuminen) -300 Säästöpäätös Yhteensä -800 talous talous tilinpäätös Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Uusia avustuksia saa vuonna myöntää euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti: 1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin 2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin. Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät. Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Talousesitys aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia. Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICSmaissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl Tuotokset ja laadunhallinta Hakemusten määrä, kpl Myönteisten päätösten määrä, kpl Käsittelyajat, kk 1 2 kk 1 2 kk 1 2 kk Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl Osallistumiset kv. näyttelyihin Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Talousesitys Aiempien valtuuslisäysten (LTA4 2010, TA 2011, LTA3 2012, LTA, LTA 3 ) maksatusten vähentyminen Maksatusmäärärahan tarkistukset 107 Säästöpäätös Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous tilinpäätös (45.) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous tilinpäätös (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous tilinpäätös Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja - takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana. Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 :n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on on otettu huomioon päätös nostaa Finnvera Oyj:n myöntämien luottojen ja takausten luotto- ja takaustappioista aiheutuvaa valtion korvausosuutta tukialueiden ulkopuolella muualla Suomessa 40 prosentista 55 prosenttiin. Finnvera Oyj:n vuonna myöntämistä luotoista ja takauksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen on kohdistettu myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa. Vaikuttavuus Yhtiön rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä, kpl Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Talousesitys Maksatusmäärärahan tarkistukset 526 Riskinotonlisäys (HO) 800 Tukialueiden ulkopuolisen tappiokorvausprosentin korotus 490 Säästöpäätös -200 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. talous talous tilinpäätös Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen 2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen 3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen 4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä. Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään milj. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon luottojen ja korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä tarjousten pääoma-arvosta 30 %. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vienti- ja alusluottojen rahoitus- ja korontasausvaltuuksia korotetaan merkittävästi. Eduskunta on vuonna hyväksynyt asiaa koskevat lakimuutokset (488/). Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välintilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia milj. euroa Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa milj. euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Talousesitys Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot Yhteensä vuodesta lähtien Vientiluottojen korkotuki Suojausmenot Menot yhteensä Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 25,2 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 14,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen idaan olevan yhteensä 17,8 milj. euroa vuonna ja 12,5 milj. euroa vuonna. Maksatusmäärärahan tarkistus Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti: 1) euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten synnyttämisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen. 2) euroa korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta. 3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen. 4) Metrijärjestön jäsenmaksuun. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäkompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiön viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tehtävään sisältyy kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän toteuttaminen Suomessa kansallisena metrologialaitoksena, jonka taso varmistetaan osallistumalla alan kansainväliseen huippututkimukseen. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään Suomen teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %. VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Emerging Technologies-ohjelma) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it ja Suomen Akatemia), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on Emerging Technologies-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5 10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla. Valtionavustusta käytetään lisäksi korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen ja ylläpitoon, millä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Talousesitys varmistetaan tutkimustulosten korkea laatu ja niiden sovellettavuus teollisiin käyttökohteisiin. Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (% valtionavustuksen määrästä) Kärki- ja innovaatio-ohjelmat Osaamisen kehittäminen Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) Vaikuttavuus VTT:n tieteellinen edelläkävijyys luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja VTT suuntaa toimenpiteitä Suomen valittujen strategisten kasvualojen, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouden sekä cleantech- ja terveysalojen kehittämis- ja osaamistarpeisiin. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvulle, ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. VTT:ssä toimiva MIKES-toiminto toteuttaa SI-mittayksikköjärjestelmän Suomessa ja varmistaa kansainvälisen huippututkimuksen kautta järjestelmän tuen Suomen teollisuudelle. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään. Mittarit Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,6 4,0 4,0 VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 15, VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,5 3,6 3,8 3,6 3,9 Määrärahan itu käyttö Yleisavustus perusrahoitukseen Arvonlisäverokompensaatio Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160 Erityisavustukset jäsenmaksuihin 90 Yhteensä Arvonlisäveromenot (siirto momentilta ) Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentilta ) 160 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta (02)) Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta (05)) Uudelleenkohdentaminen Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Talousesitys talous (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen 2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Viennin jälleenrahoitusmalli oli tilapäisesti käytössä vuosina , jonka jälkeen malli korvattiin Finnvera Oyj:n rahoitukseen perustuvalla vienninrahoitusjärjestelmällä (1543/2011). Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaoloaikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkuu vuoteen asti. Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot Yhteensä Luottojen nostot Suojausmenot Yhteensä Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 124,5 milj. euroa ja lainan lyhennykset 108,8 milj. euroa. Jälleenrahoituksen idut tulot ja lainan lyhennykset ovat yhteensä 445,2 milj. euroa vuonna ja 373,3 milj. euroa vuonna. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset tuloutuvat momentilla ja korot momentille Luottojen maksatusten kasvu Suojausmenojen kasvu Tasomuutos Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b :ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen. Valtuus Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b :ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa. S e l v i t y s o s a : Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18