Tulipysäkki-pilotointihankkeen vaikuttavuus. Palotutkimuksen päivät Espoo Brita Somerkoski, KT

Transkriptio

1 Tulipysäkki-pilotointihankkeen vaikuttavuus Palotutkimuksen päivät Espoo Brita Somerkoski, KT

2 Tulipysäkki-hanke on viranomaisten yhteistoimintaa ja lasten luvattoman tulenkäsittelyn interventiota. Hanke on käynnistymisvaiheessa pelastusalueilla ja poliisilaitoksissa.

3 Tulipysäkki-hanke on osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa (5. Syrjäytymisen ehkäisy)

4 Pelastusalalla ei ole vaikuttavuustutkimuksen perinnettä.

5 Vaikuttavuustutkimuksella selvitetään, missä määrin edunsaajan ongelmissa tapahtuneet muutokset ovat hankkeen tuottamia.

6 Vaikuttavuustutkimuksen tarkoituksena oli ohjata interventiota ja hanketoimintaa oikeaan suuntaan, parantaa asiantuntijuutta, lisätä tietoa hyvistä käytänteistä sekä kartoittaa kulurakennetta.

7 Hankkeen käytännön osa käynnistyi Raision kihlakunnan alueella vuonna Alueelle luotiin moniammatillinen palvelujärjestelmä, joka perustui varhaisen puuttumisen työskentelymalliin.

8 Vaikuttavuustutkimuksen menetelminä oli tavoitteiden, prosessin ja vaikuttavuuden osalta asiantuntijoiden itsearviointi ja vaikuttavuuden osalta edunsaajille tehty kysely.

9 Itsearviointi systemaattista hanketta arvioidaan sisält ltä päin usein tukena ulkopuolinen arvioitsija yksilö ja yhteisö oppivat arvioidcssaan omaa työtää ään parantaa hankkeeseen sitoutumista auttaa uusien käytk ytänteiden kehittelyssä

10 Intervention tavoitteita: lapsi lopettaa häiriökäytöksen perheen turvallisuuskulttuuri paranee viranomaistoiminta etenee korkealaatuisena prosessina toiminta on tehokasta kustannuksiltaan

11 PANOS TUOTOS 1. Lapsi sytyttelee tai on mukana sytyttelyssä 2. Kutsu interventioon 3. Interventio 4. Vanhemmat tehostavat valvontaa 5. Lapsi muuttaa käytöstää n ja lopettaa sytyttelyn KATTAVUUS Kuinka moni sytytellyt saa osallistua interventioon? PROSESSI Miten prosessi toimii? Onko prosessi tehokas? aika asiantuntijuus VAIKUTTAVUUS Muuttuuko kodin turvallisuuskulttu uri? VAIKUTTAVUUS Miksi lapsi lopettaa sytyttelyn?

12 Kuinka moni sytytelleistä osallistui interventioon vuonna 2008? nuoret sytyttivät pelastustoimen PRONTOn tietokannan mukaan 28 tulipaloa Varsinais- Suomessa, Raision alueella vuonna 2008 poliisin PATJA-tietokannan mukaan Raision alueella 62 tutkintailmoitusta, joista selvitettyjä 17 (28%) interventiotilaisuuksia järjestettiin 14

13 Oliko interventio prosessina tehokas? toimintaa onnistuttiin kohdistamaan ensikertalaisiin varhainen puuttuminen toteutui prosessi oli ajallisesti hidas interventio tulisi järjestää nopeammin varamiehityksen puuttuminen viranomaisyhteistyön koheesio hyvä paikallinen nuorisopsykiatrian edustaja tiimin jäseneksi toiminta lisäsi asiantuntijuutta

14 Muuttuiko kodin turvallisuuskulttuuri? Vanhemmat muuttivat turvallisuusjärjestelyjä intervention jälkeen: rajoituksia tulen käsittelyyn lapselle 56% rajoituksia vapaa-aikaan 50% tulentekovälineet turvallisempaan paikkaan 44% palovaroittimen tarkastaminen 33% valvonnan lisääminen 33%

15 Miksi lapsi lopetti sytyttelyn? Vanhemmat: lapsi reagoi rangaistukseen lapsi pelästyi, kun tuli levisi lapsi reagoi vanhempien reaktioihin Lapset: jouduin poliisiasemalle olisin lopettanut joka tapauksessa vanhemmat olivat vihaisia pelästyin

16 Miksi lapsi lopetti sytyttelyn? Vanhemmat: lapsi reagoi rangaistukseen lapsi pelästyi, kun tuli levisi lapsi reagoi vanhempien reaktioihin Lapset: jouduin poliisiasemalle olisin lopettanut joka tapauksessa vanhemmat olivat vihaisia pelästyin

17 Kustannusten tehokkuus Nuorten sytyttelijöiden aiheuttamien tulipalojen kustannukset pelastustoimelle : palkkakulut sopimuspalokuntapalkkio pelastusyksikön käyttö Pelastusviranomaisen arvio nuorten sytyttelijöiden aiheuttamien tulipalojen omaisuusvahingoista 6650

18 Kustannusten tehokkuus Esimerkkitapaus ilman interventiota : 11 paloa omaisuusvahingot virkamiesten kulut asianajajapalkkio 2000

19 Johtopäätöksiä puututaan yhteen ongelmaan, myönteiset leviämisvaikutukset mahdollisia ja todennäköisiä vaikutetaan suoraan ongelmakäyttäytymiseen, ei suuriin massoihin hankkeen kirjaaminen toimintastrategioihin parantaisi palvelun saamista tasapuolisesti lasten ja perheiden turvallisuuskulttuuri parani viranomaisten yhteistyö parani ja lisääntyi toimintamallin laajentaminen muihinkin nuorisorikollisuuden muotoihin sosiaalitoimen resursseja poliisiasemien sosiaalityöntekijöille

20 Kiitokset Palosuojelurahastolle, jonka tuki on mahdollistanut hankkeen jatkumisen Sisäasiainministeriön pelastusosastolle, jonka tuki ja asiantuntemus on lisännyt hankkeen uskottavuutta. Erityiskiitokset Vesa-Pekka Tervolle ja Hannu Olamolle.

21 Kiitokset Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Palopäällystöliitto pelastus- ja poliisilaitokset Tulipysäkki-työryhmä

22 High Risk Community

23