Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2004 Toimintakertomus

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2004 Päätoimittaja rehtori Anneli Pirttilä Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Vuosi 2004 lukuina ja kaavioina Tarja Turkkila ja Laura Hurskainen Valokuvat Laura Leinonen, Marleena Liikkanen, Yrjö Utti ja Mervi Palonen Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Suuronen Toimitustyöryhmässä mukana: Leena Kallio, projektipäällikkö, Metsäteollisuusinstituutti FII Inka Pöllänen, projektiassistentti Mirka Toivola, äidinkielen lehtori Sinikka Vuento, äidinkielen opettaja Jakelu Tarja Turkkila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) PL 303, Pohjolankatu LAPPEENRANTA Puh

3 Sisältö 2 Rohkeiden ratkaisujen vuosi 2004 Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Rakenteellisen kehittämisen vuosi Liiketalous keskitetään Lappeenrantaan, matkailuja ravitsemispalvelut Imatralle Tuplasti tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta Korkeakoulut itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjiä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto tiivistävät yhteistyötään sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja tutkimuksessa Henkilöstö viitoitti kehityssuuntia Samassa veneessä ollaan Kahden koulutusalan johtaja Merja Heino kannustaa vapaaseen keskusteluun ja aukoo ovia kehitystyölle Otsakorven säätiöltä yliopettajan virka Esittelyssä yrittäjyyden ja yritysoikeuden yliopettaja Marjut Heikkilä Marja Itkonen Vuoden 2004 opettaja Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa Sosiaali- ja terveysala Opetuksen erinomainen taso ja yksikön hyvä maine vetävät hakijoita sosiaali- ja terveysalalle Päivi Vehmasvaara tutkiva opettaja Laroxilta merkittävä lahjoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun uuteen paperilaboratorioon Imatralle Tietotekniikan opiskelijat tukiopettajina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kouluttaa maaseudun asukkaita tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjiksi Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Yrittäjyyden edistäminen keskeistä täydennyskoulutus ja kehityspalvelun toiminnassa FINAS myönsi akkreditoinnin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun pituuden mittalaitteiden kalibroinneille Metsäteollisuusinstituutti FII:n kansainvälinen kesäkoulu The future of the pulp and paper industry Lappeenrannassa Tekniikka Paperitekniikan osaamista laajennetaan digitaalisella painotekniikalla IT-kesäkoulu valmensi työelämään Jingheng James Zhang suoritti ensimmäisen kansainvälisen kaksoistutkinnon Jääkiekkoilu Saipassa vaihtui laskimeen Rakennesuunnittelun erikoistumisopinnot vastaavat rakennusalan nopeaan kehitykseen ja muutokseen Rakennusinsinööri Tomi Pakkanen syventää osaamistaan rakennesuunnittelun erikoistumiskoulutuksessa Kulttuuri Kansainväliset suhteet voimavarana Kansainvälistä menestystä ropisi jo opiskeluaikana Opiskelijayhdistys varautui jäsenmäärän kasvuun ja jäsenpalvelujen lisäämiseen Vuosi 2004 lukuina ja kaavioina Koulutustarjonta Valmistuneet opiskelijat Hallitus ja johtoryhmä

4 Rohkeiden ratkaisujen vuosi 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2004 tavanomaista mittavampia ja kauaskantoisempia päätöksiä. Syyskuun lopussa ylläpitäjämme eli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus päätti ammattikorkeakoulun merkittävästä rakenteellisesta kehittämisestä. Liiketalouden koulutus keskitetään kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus vastaavasti Imatralle. Aloituspaikat siirtyvät vuonna 2005 uusiin yksiköihin ja kahden lakkautettavan yksikön toiminta loppuu seuraavien vuosien kuluessa, kun yksiköissä nyt opiskelevat valmistuvat. 2

5 Ammattikorkeakoulun toiminnalle tehty rohkea päätös merkitsee parempia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen, laadukkaampaan opetukseen ja toiminnalliseen tehokkuuteen suuremmissa yksiköissä. Tutkimus- ja kehitystoiminta entistä laajemmin on tulevaisuudessa myös ammattikorkeakoulujen tehtävä ja suurempi yksikkökoko vahvistaa edellytyksiä tällaisen toiminnan toteuttamiseen. Opetusministeriö on selvästi esittänyt, että rakenteellinen kehittäminen ja yksikkörakenteen kokoaminen on kaikkien ammattikorkeakoulujen edessä. Me olemme olleet ensimmäisten joukossa ja olemme pystyneet tekemään muutoksen hallitusti. Opetusministeriö onkin antanut ammattikorkeakoulullemme myönteistä palautetta tehdyistä ratkaisuista. Kehittämisen meininki ja tekemisen maku oli vuonna 2004 myös muussa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Viime vuosi jää aikakirjoihin myös siksi, että koko ammattikorkeakoulun henkilöstö osallistui ensimmäistä kertaa yhteiseen laivaseminaariin, joka rahoitettiin edellisvuonna saamallamme tuloksellisuusrahalla. Seminaarista syntyi paljon kehittämisehdotuksia ja linjauksia, joita ammattikorkeakoulun hallituksessa myöhemmin käsiteltiin. Tätä kirjoitettaessa osa ehdotuksista on jo toteutettu ja osa on parhaillaan toteutettavana. Kehittämisvauhtia ja rohkaisua valitsemallemme linjalle saimme lisää kesäkuussa, kun tuli tieto vuodelta 2003 myönnetystä tuloksellisuusrahoituksesta. Saimme tuplajättipotin, yhteensä euroa. Vain me ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu saimme tuloksellisuuspalkkion kahden tuloksellisuusmittarin perusteella. Edellisvuoden tapaan saimme tunnustuksen tehdystä strategisesta kehittämisestä sekä tämän lisäksi alueellisesta vaikuttavuudesta. Vuoden 2004 lopulla, osittain henkilöstön yhteisen seminaarin pohdiskelun perustalta, ammattikorkeakoululle hyväksyttiin tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia. Strategiatyö tehtiin erittäin perusteellisesti. Arvioimme oman asemamme sekä omat vahvuutemme ja heikkoutemme tutkimus- ja kehitystyössä, päätimme painopistealueista ja linjauksista ja kävimme keskustelun koulutusaloilla. Strategia sisältää myös toimenpideohjelman, joka antaa eväitä tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiseen kaikilla koulutusaloilla. Vuonna 2004 aloitettiin myös yhdessä yliopistosektorin kanssa keskustelu syksyllä 2005 opetusministeriölle toimitettavista korkeakoulujen aluestrategioista. Yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on käyty perusteellinen keskustelu maakunnan työelämän edustajien kanssa korkeakouluille asetettavista odotuksista alueella. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin vuoden 2004 lopulla myös merkittävä, rajoja rikkova alueellinen avaus korkeakoulukentässä. Tämä on osa aluestrategisia linjauksiamme. Joulukuussa allekirjoitimme Kuopion yliopiston kanssa sopimuksen opetuksen, täydennyskoulutuksen ja tutkimusja kehityshankkeiden alueella tehtävästä yhteistyöstä. Meille omassa maakunnassamme Kuopion yliopiston kanssa tehty sopimus merkitsee strategista kumppanuutta, joka tukee sosiaali- ja terveysalan yksikkömme ponnistuksia kohti vaativampaa koulutusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Anneli Pirttilä Rehtori 3

6 Rakenteellisen kehittämisen vuosi Liiketalous keskitetään Lappeenrantaan, matkailu- ja ravitsemispalvelut Imatralle Vuonna 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin päätös keskittää liiketalouden koulutus kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus kokonaan Imatralle. Aloituspaikat siirtyvät vuonna 2005 uusiin yksiköihin ja kahden lakkautettavan yksikön toiminta loppuu seuraavien vuosien kuluessa, kun yksiköissä opiskelevat valmistuvat. Näiden alojen keskittäminen yhdelle paikkakunnalle ja yhteen yksikköön on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa strateginen valinta. Rehtori Anneli Pirttilän mukaan keskitetyissä suurissa yksiköissä pystytään entistä paremmin toteuttamaan koulutuksen kehittämistyötä sekä myös tutkimus- ja kehitystoimintaa. Käytännössä keskittäminen tarkoittaa, että liiketalouden Imatran yksikön 42 aloituspaikasta 22 paikkaa siirretään liiketalouden Lappeenrannan yksikköön ja 20 aloituspaikkaa tekniikan Imatran yksikköön vuonna Tekniikan Imatran yksikköön siirrettävät aloituspaikat kohdennetaan metsäteollisuuteen painottuvaan tuotantotalouden insinöörikoulutukseen. Valtioneuvoston vuosille hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteen kokoaminen nykyistä suuremmiksi yksiköiksi. Jokaisen yksikön tulisi olla kooltaan sellainen, että se kykenee antamaan riittävän korkeatasoista opetusta sekä harjoittamaan tasokasta aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Rakenteellinen keskittäminen on tarpeen Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Muutos toteutetaan vaiheittain kolmen, neljän vuoden kuluessa. Opintonsa Imatran liiketalouden ja Lappeenrannan kotitalouden yksiköissä aloittaneet suorittavat tutkintonsa nykyisessä yksikössään loppuun asti. Henkilöstö sijoittuu joko saman paikkakunnan muihin yksiköihin tai voi halutessaan siirtyä koulutuksen mukana toiselle paikkakunnalle Lappeenrantaan tai Imatralle. Lisäksi matkailu- ja ravitsemispalvelujen Lappeenrannan yksikön kaikki 19 aloituspaikkaa siirretään matkailu- ja ravitsemispalvelujen Imatran yksikköön. Samassa yhteydessä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman nuorten koulutus muutetaan matkailualan koulutukseksi. Liiketalouden koulutusta voidaan edelleen järjestää tarvittaessa Imatralla aikuiskoulutuksena. Samoin palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmaa voidaan jatkossa toteuttaa Lappeenrannassa aikuiskoulutuksena. 4

7 Tuplasti tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta Opetusministeriö myönsi vuonna 2004 Etelä- Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa tunnustuksena toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta. Tunnustus myönnettiin vuoden 2003 toiminnan perusteella. Toiminta- ja uudistumiskyvystä tunnustusta saatiin myös edellisellä tuloksellisuusrahakierroksella vuoden 2002 toiminnan perusteella. Kahden eri arviointikriteerin perusteella tunnustus annettiin ainoastaan Etelä-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakouluille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on erittäin tyytyväinen saatuun tunnustukseen. Olemme pystyneet osoittamaan opetusministeriölle, että meillä on tehty johdonmukaista ja määrätietoista strategista kehittämistyötä, koska saimme tunnustuksen toiminta- ja uudistumiskyvystämme jo toistamiseen. Myös tunnustus aluevaikuttavuudesta lämmittää. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on leimallisesti maakuntansa oma korkeakoulu, mikä näkyy selvästi myös opetusministeriön arvioinnissaan käyttämissä tunnusluvuissa, Pirttilä sanoo. Opetusministeriö kiinnitti toiminta- ja uudistumiskykyä arvioidessaan erityistä huomiota ammattikorkeakoulun kehittämisen kannalta keskeisissä kysymyksissä tehtyyn strategiseen kehittämistyöhön sekä AMKOTA-tietokannasta ja muualta saatavan tiedon hyödyntämiseen johtamisen apuvälineenä. Aluevaikuttavuudessa menestyneet ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet hyvin opiskelijoiden rekrytointialue- ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisaluetarkastelussa sekä tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä. 5

8 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto tiivistävät yhteistyötään sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja tutkimuksessa 6

9 Korkeakoulut itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjiä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto haluavat kehittää yhdessä korkeatasoista sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta Etelä-Karjalassa. Entistä tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tarjoaa Kuopion yliopistolle jalansijan yliopistotasoisen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiselle Etelä-Karjalassa. Maakunnan sosiaali- ja terveysalan kehitystä on tarkoitus vauhdittaa myös yhteisillä tutkimus- ja kehityshankkeilla. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto allekirjoittivat korkeakoulujen aluestrategian kannalta merkittävän puitesopimuksen yhteistyöstään 17. joulukuuta 2004 Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla ja Kuopion yliopistolla on jo ennestään olemassa vakiintuneita yhteistyömuotoja. Kuopion yliopisto järjestää muun muassa sosiaali- ja terveysalan avointa yliopistoopetusta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä Lappeenrannassa. Vireillä on myös tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen vakiinnuttaa jo olemassa olevaa yhteistyötä, mutta on myös strateginen ratkaisu kehittää itäsuomalaista koulutuksen yhteistyömallia. Opetusministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta aluestrategioiden laatimista syyskuun 2005 loppuun mennessä. Ministeriön toiveena on, että koulutuksen kehitystyö perustuisi alueellisiin yhteistyöverkostoihin. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston sopimus onkin molempien osapuolten kannalta aluestrategisesti merkittävä ratkaisu. Sopimus tukee myös Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen sekä jatkotutkintokoulutuksen kehittämistä. Yhteistyö kehittää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä pitää yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa tärkeänä paitsi koulutuksen kehittämisen myös maakunnan kannalta. Etelä-Karjalasta puuttuu yliopistotasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus. Nyt ammattikorkeakoulun välityksellä maakuntaan saadaan kehitettyä alan korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta, kun tarjoamme jalansijan Kuopion yliopistolle. Uskon yhteistyöllä olevan suoria vaikutuksia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Koulutuksen kannalta on tärkeää, että yliopistoyhteistyö tuo ammattikorkeakouluun asiantuntemusta, jota tarvitsemme varsinkin sosiaalija terveysalan täydennyskoulutuksen ja jatkotutkinnon kehittämisessä, Pirttilä sanoo. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa pitää Kuopion yliopistoa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulua itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjinä. Yhteistyösopimuksemme tukee laajaa itäsuomalaista yhteistyömallia, jota myös muut tahot ovat olleet hakemassa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän lisä- ja täydennyskoulutusta, varsinkin kun kansallisen terveysprojektin esiin nostamaa lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnjakoa kehitetään. Mielestäni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi järjestää sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien täydennyskoulutusta yhteistyössä keskenään. Koulutus voisi olla jopa yhden lukuvuoden tai vähintään lukukauden mittainen ja siitä tulisi antaa erillinen todistus, Uusitupa linjaa. Myös henkilöstöyhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välistä yhteistyötä vahvistetaan myös henkilöstöyhteistyöllä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ohjaa ja kannustaa omaa henkilöstöään suorittamaan sosiaali- ja terveysalan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja Kuopion yliopistossa. Lisäksi hankkeissa ja kehitysprojekteissa käytetään yhteisiä, alansa parhaita asiantuntijoita resurssien säästämiseksi. Myöhemmin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston yhteistyötä on mahdollista laajentaa muillekin molempia osapuolia kiinnostaville koulutusaloille. Projektiyhteistyötä on jo aiemmin tehty kivitutkimushankkeissa ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön ja Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen kesken. 7

10 Anneli Pirttilä: Uskon, että yhteisen seminaarin tulokset yllättivät positiivisesti kaikki mukana olleet. Yhteisesti asiaa miettiessä syntyi selvästi monta ahaa-elämystä. Odotukset kirkastuivat puolin ja toisin. Vaikka keväinen päivä oli heleimmillään, laivan yökerho oli täynnä liikettä ja toimintaa. Ihmiset olivat kerääntyneet rykelmiksi fläppitaulujen eteen. Tuumittiin, pohdiskeltiin ja pureskeltiin kynän päätä. Paperit täyttyivät ajatuksista ja ideoista. Menossa oli Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisseminaari, johon osallistui koko henkilöstö. Keväällä 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa päätettiin todellakin kokeilla tällaista uutta ja jälkeenpäin mielenkiintoiseksi osoittautunutta työskentelytapaa. Koko ammattikorkeakoulun lyhyen historian aikana ei ollut pidetty yhtään sellaista seminaaria, jossa koko henkilöstö, siis ihan jokainen kynnelle kykenevä, olisi ollut mukana kertomassa ajatuksiaan ja näkemyksiään. Viime toukokuussa opetuksen päätyttyä pakattiin Etelä-Karjalassa laukut ja pakkauduttiin busseihin suuntana Tukholma ja laivaseminaari. 8

11 Henkilöstö viitoitti kehityssuuntia - Samassa veneessä ollaan Odotukset sekalaisia laidasta laitaan Yleiset odotukset seminaarin tuloksista olivat sekalaiset. Kyynisimmät lienevät tuumineet vähintäinkin mielessään, että joukossa tyhmyys vasta tiivistyykin ja että tuloksena voisi olla vain itsestäänselvyyksiä ja mitäänsanomattomuuksia eikä välttämättä mitään nerokasta. Optimistisimmat taas ehkä haaveilivat lennokkaista ideoista ja siitä, kuinka ne voitaisiin jo ennen syksyn lukuvuoden aloitusta panna toimeen. Jälkeenpäin ajatellen voi sanoa, että omat odotukseni seminaarista olivat liian vaatimattomat. Seminaarissa tarkoituksena oli ennen kaikkea pohtia, miten keskeyttämisastetta saataisiin pienennettyä, valmistumisaikoja kutistettua lähemmäs normiaikaa, koulutuksen vetovoimaa lisättyä ja kansainvälistä henkilövaihtoa vilkastettua. Ajattelin myös, että näihin tärkeisiin tuloksellisuusasioihin keskittymisen lisäksi olisi kerrankin hyvä rikkoa myönteisesti erilaisia näkymättömiä rajoja ja lasikattoja. Osana kokonaisuutta, yhteen hiileen puhaltavaa ammattikorkeakoulua Tuumin, että tekniikan opettajien voisi olla ihan terveellistä istuutua samaan pöytään liiketalouden tai sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa eri alojen toimistohenkilökunnasta puhumattakaan. Toiveissani oli, että monialaisuudesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisista syntyisi jotakin uutta ja ennen kuulumatonta. Mietin, että seminaarin jälkeen eri yksiköissä ja eri rakennuksissa toimivat ihmiset todennäköisesti tuntisivat toisensa paremmin ja pystyisivät kenties tekemään paremmin poikki koulutusalojen menevää yhteistyötä. Kenties kaikki tuntisivat entistä paremmin olevansa osa kokonaista, yhteen hiileen puhaltavaa ammattikorkeakoulua. Mitä sitten syntyi? Tuliko muuta kuin paksu kääröllinen flappitaulun papereita ja tukku alkuun työstettyjä ideoita? Koheniko muukin kuin yhteishenki? Pystyikö liki kahdensadan hengen joukkue luomaan sellaisia ehdotuksia, joita voitaisiin käyttää ammattikorkeakoulun kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä? Tulokset yllättivät positiivisesti Uskon, että yhteisen seminaarin tulokset yllättivät positiivisesti kaikki mukana olleet. Selvästi osa henkilöstöstä ei ollut tiennyt tai sisäistänyt tuloksellisuusmittareita tai sitä, mitä ammattikorkeakouluilta Suomessa odotetaan. Keskeyttämisasteen pienentäminen tai opetushenkilöstön koulutustason nostaminen olivat tuntuneet sinänsä kannatettavilta, mutta kuitenkin kaukaisilta tavoitteilta. Yhteisesti asiaa miettiessä syntyi selvästi monta ahaa-elämystä. Juuri tällä tavalla itse voin ja minun kannattaa koettaa vaikuttaa tähän tavoitteeseen. Odotukset kirkastuivat puolin ja toisin. Johdolle yhteinen pohdinta antoi paljon eväitä seuraavan lukuvuoden strategiatyöhön. Kuten eräs opettaja seminaarin jälkeen sanoi: Tuntui kuin olisin tyhjentänyt aivoni yhdellä kertaa. Ammattikorkeakoulun opettajat ja muu henkilöstö ovat kuitenkin johdon ohella parhaat mahdolliset asiantuntijat pohtimaan sitä, miten ammattikorkeakoulua voidaan viedä eteenpäin. Päämäärä on yhteinen. Tämä kirkastui meille kaikille yhteisessä seminaarissamme. Tulokset näkyvät tutkimus- ja kehitystyön strategiassa Kehittämisseminaarin tuloksia on käsitelty johtoryhmässä ja ammattikorkeakoulun hallituksessa kuluneen lukuvuoden aikana. Tuloksena syntyneitä yksittäisiä kehittämisajatuksia on viety eteenpäin. Kaikkia ehdotuksia ei resurssien puutteen tai muiden syiden vuoksi voida toteuttaa, mutta paljon on silti saatu tehtyä. Opetusministeriölle keväällä 2005 toimitettavaa tutkimus- ja kehitystyön strategiaa oli johdon ja hallituksen helppoa työstää. Taustalla oli koko organisaation yhteinen työskentely ja sen viitoittamat näkemykset. Kokemukset seminaarista ja yhteisestä työskentelystä olivat niin rohkaisevia, että samalla linjalla aiotaan jatkaa. Vaikka eletään niukkenevien resurssien aikaa ja kamppaillaan aikapulan kynsissä, yhteinen työskentely on kaikkien siihen uhrattujen panostusten arvoinen. Anneli Pirttilä 9

12 Laroxilta merkittävä lahjoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun uut Larox Oyj on lahjoittanut Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun paperilaboratorioon painesuodattimen, joka täydentää ja ajanmukaistaa paperitekniikan laboratorio-opetusta Imatralla. Larox Oyj halusi lahjoituksellaan tukea opetuksen kehittämistä sekä samalla tiivistää yhteistyötään ammattikorkeakoulun kanssa. Imatran Koulukadulle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden viereen rakennetaan uusi laboratoriorakennus, jossa opiskelijat pääsevät aloittamaan työskentelyn vuonna Laboratorion tilaohjelmassa on otettu huomioon laitteiden järkevä sijoittelu työkokonaisuuksien mukaan sekä laitteiden erillistarpeet. Larox Oyj on erikoistunut nesteen ja kiintoaineen erotuksen prosessiratkaisujen kehittämiseen ja toimittaa laitteita maailmanlaajuisesti. Yhtiön kotipaikka sijaitsee Lappeenrannassa. Ammattikorkeakoululle lahjoitetulla Larox PF 0.1 laboratoriosuodattimella voidaan suodattaa erilaisia lietteitä suurella paine-erolla. Laroxin toimitusjohtaja Topi Karppanen korostaa, että yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja asiakkaiden kanssa on merkityksellistä yrityksen omalle tuotekehitystyölle ja tutkimukselle. Laroxin panostus tutkimukseen, laiteja prosessikehitykseen, automaatiotuotteisiin ja koesuodatukseen oli viime vuonna noin 6,0 miljoonaa euroa eli noin 6,1 % liikevaihdosta. Etelä-Karjalan talousalue tarjoaa yhteistyölle monipuoliset mahdollisuudet. Larox haluaa olla aktiivisesti mukana koulutuksen kehitystyössä ja lahjoituksella haluamme tukea ammattikorkeakoulua, kun se rakentaa ja toteuttaa uutta laboratoriotaan Imatralle, Topi Karppanen sanoo. Hän arvioi lahjoituksen olevan rahalliselta arvoltaan keskihintaisen perheauton hintaluokkaa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu haluaa lisätä yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulujen yhdeksi perustehtäväksihän on asetettu pk-sektorin yritysten palveleminen. Meille Larox edustaa eteläkarjalaisten yritysten joukossa erityisen mielenkiintoista sektoria, koska tämänkaltaisia keskisuuria, kansainvälisesti toimivia yrityksiä maakunnassa ei ole montaa. Meillä on Laroxin kanssa ollut jo aikaisemminkin paljon koulutukseen ja kehitystoimintaan liittyvää hyvää yhteistyötä. Olemme nyt todella kiitollisia tästä saamastamme kädenojennuksesta ja katsomme sen tunnustukseksi ammattikorkeakoulun työlle, Pirttilä sanoo. Laroxin lahjoittama Larox PF 0.1 painesuodatin sijoitetaan aluksi ammattikorkeakoulun tekniikan Imatran yksikön nykyisiin tiloihin ja siirretään uuteen laboratorioon, kun se valmistuu. Paperitekniikan koulutuspäällikkö Pirjo Jaakkolan mukaan ammattikorkeakoulun laboratoriossa Larox PF 0.1 suodattimella tullaan käsittelemään sekä mineraalilietteitä että kuitumassoja. Myös laitteen soveltuvuutta muun muassa kuidun talteenottoprosessissa selvitetään. Suodattamisen lisäksi laitteella voidaan suorittaa suodinkakulle pesu, ilmakuivaus sekä kalvopuristusvaiheet. Ammattikorkeakoulun uusi laboratoriorakennus vastaa akuuttiin tilantarpeeseen paperitekniikan koulutusohjelmassa. Osa uudisrakennuksesta tulee yhteiskäyttöön Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa kuten nykyisetkin tilat ovat. Kokonaisuudessaan rakennuksen lattiapinta-ala on noin 1400 m 2, josta varsinaisten laboratoriotilojen osuus noin 1000 m 2. Ammattikorkeakoulu profiloituu yritysyhteistyöhön Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on tyytyväinen ammattikorkeakoulun ja Laroxin yhteistyön tiivistymisestä: 10

13 een paperilaboratorioon Imatralle Larox Oyj halusi lahjoituksellaan tukea opetuksen kehittämistä sekä samalla tiivistää yhteistyötään ammattikorkeakoulun kanssa 11

14 Tietotekniikan opiskelijat tukiopettajina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä 2004 projektiluonteisen tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjäkoulutuksen Etelä-Karjalan maaseutualueilla. Koulutukseen voivat osallistua ensisijaisesti maaseudulla asuvat ihmiset ja maaseutuyrittäjät. Ideana on, että maaseudun asukkaat koulutetaan tietotekniikkaohjelmien ja nopean internetyhteyden eli laajakaistan käyttöön omassa kyläyhteisössään. Samalla edistetään maaseutuyrittäjien elinkeinoja sekä etätyön mahdollisuuksia taajama-alueiden ulkopuolella. Koulutus on tarkoitus ulottaa kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin vuoden 2005 aikana. Osallistujiksi toivotaan erityisesti maaseudun asukkaita, joilla ei ole aiempaa kokemusta tietokoneen käytöstä. Koulutusjaksoilla on mukana ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoita, jotka toimivat kurssilaisten tukiopettajina. Tietotekniikan ja laajakaistan koulutushanketta toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella. Koulutusprojekti kestää vuoden 2006 loppuun asti. Koulutushankkeen projektipäällikön Jari Hirvirinteen mukaan useimmissa Etelä-Karjalan maaseutukylissä on mahdollista joko käyttää yhteisiä tietokoneita tai asennuttaa laajakaistayhteys omaan kotiin. Esteenä on enää vain osaamisen puute. Maaseutuyrittäjille tietotekniikan ja internetin käyttö alkaa olla välttämätöntä, mutta toivoisin koulutusjaksoille myös ihan tavallisia maaseudun asukkaita, Jari Hirvirinne sanoo. osaamiseroja. Koulutukseen hakeutumisen kynnys on tässä projektissa todella matalalla, Jari Hirvirinne rohkaisee. Koulutusta vaille täällä enää oltiinkin Metsäkoneyrittäjä Keijo Rautio osallistui koulutukseen Ruokolahden Utulan kylätuvalla ja laajakaistayhteydetkin olivat jo kotikäytössä. Tarvitsen atk-taitoja varsinkin yritykseni kirjanpidossa. Laajakaistan asentamisen jälkeen myös pankkiyhteydet ja sähköpostin käyttö ovat sujuneet ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Utulan kyläkaupan yhteydessä on Tietomaakunta ekarjalan ylläpitämä tietokonepiste eli nettipointti, jota kyläläiset voivat käyttää: Koulutusta vailla täällä enää oltiinkin. Jokainen kurssilainen voi edetä omien valmiuksiensa mukaisesti ja kaikkiin kysymyksiin on saatu maalaisjärjellä ymmärrettävä vastaus. Kun koulutus tuotiin vielä tänne paikan päälle, kynnys osallistumiseenkin on matalammalla. Yleensähän täältä pitää lähteä jonnekin kauemmas koulutusta hakemaan, Keijo Rautio kertoo. Laajakaistan tulo on Keijo Raution mielestä tervetullut parannus maaseutualueille. Nyt täältä ei kenenkään tarvitse muuttaa sen takia muualle, ettei internet toimi. Totta kai laajakaistasta on myös yritykselleni etua. Koulutuksesta en hae enää alkeisoppia, mutta lisätietoa kyllä kaipaan ja vastauksia eteen tulleisiin pulmiin. Edes välineiden puute ei ole kurssien järjestämisen esteenä, koska projektin kouluttajat tuovat atkkaluston eli kannettavat tietokoneet mukanaan. Sopiva koulutuspaikka on esimerkiksi kyläkoulu tai kylätupa, jossa on laajakaistayhteys. Kurssitusta on mahdollista järjestää myös maatilan pihapiiriin parkkeeratussa nettibussissa, mikäli laajakaistayhteys löytyy viereisestä talosta. Koulutushankkeesta hyötyvät myös ammattikorkeakoulun omat tietotekniikan opiskelijat, koska he saavat kouluttajakokemusta toimiessaan kurssilaisten tukiopettajina. Tukiopetuksella tasoitetaan 12

15 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kouluttaa maaseudun asukkaita tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjiksi 13

16 Metsäteollisuusinstituutti FII:n kansainvälinen kesäkoulu The future of Metsäteollisuusinstituutti FII:n järjestämä ensimmäinen kansainvälinen kesäkoulu elokuussa 2004 osoitti, että panostuksen kohde on oikea. Tarve ja kiinnostus verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen metsäklusterissa on aitoa. Kesäkoulun teemoina olivat metsäteollisuuden globalisoituminen, kuituraaka-ainevarannot, teknologia, paperin kysyntä ja e-media sekä metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät. Seminaariin osallistui yli 70 metsäteollisuuden ammattilaista yrityksistä, tutkimuslaitoksista sekä korkeakouluista. Osallistujat kiittivät palautteessaan erityisesti ohjelman tasokkaita kansainvälisiä esiintyjiä ja monipuolista näkökulmaa. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös alan kansainvälinen professoritapaaminen, jossa yli 40 osallistujaa Euroopan yliopistoista ja korkeakouluista sekä yhteistyöyrityksistä miettivät metsäklusterin koulutukseen ja yritysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Seuraava kesäkoulu järjestetään alkusyksystä 2006 parhaillaan ollaan käynnistämässä keskusteluja niin teollisuutta kuin tutkijoitakin kiinnostavista seminaarin teemoista. Metsäteollisuusinstituutti FII on Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungin perustama konsortio, jonka tarkoituksena on tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi Euroopan metsäteollisuuden pääkaupunkina ja maailmanlaajuisesti johtavana metsäteollisuuden osaamiskeskittymänä. Sopimus Metsäteollisuusinstituutti FII:n perustamisesta allekirjoitettiin Vuoden 2005 alussa toteutettu ajankohtaispäivä Metsäteollisuuden imagoa rakentamassa kokosi yli 40 osallistujaa kuuntelemaan ja keskustelemaan julkisuuskuvaan ja tiedottamiseen liittyvistä haasteista ja lähtökohdista. FII:n toimintasuunnitelma vuodelle 2005 on haasteellinen ja tähtää erityisesti tutkimushankkeisiin panostamiseen sekä Venäjä-yhteistyön kehittämiseen. Myös yhteiset seminaarit, päättäjätapaamiset ja ajankohtaispäivät ovat ohjelmassa. Leena Kallio Vuosi 2004 ensimmäinen FII:n toimintavuosi Metsäteollisuusinstituutti FII:n toiminnan tavoitteena on tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi metsäteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehtona kansallisesti ja kansainvälisesti. Ensimmäisen toimintavuoden työ painottui pitkälti pohjan rakentamiseen. Koulutusohjelmien kehittämisessä edettiin niin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kuin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossakin. Ammattikorkeakoulussa tuloksena syntyi muun muassa syksyllä 2004 käynnistynyt tuotantotalouden metsäteollisuuteen painottuva aikuiskoulutusohjelma ja yliopistossa kansainvälinen maisteriohjelma, jonka ensimmäiset opiskelijat aloittavat syksyllä Syksyllä 2005 aloitetaan ammattikorkeakoulussa tuotantotalouden koulutusohjelma nuorten koulutuksena. 14

17 the pulp and paper industry Lappeenrannassa Tarve ja kiinnostus verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen metsäklusterissa on aitoa 15

18 Tekniikka Paperitekniikan osaamista laajennetaan digitaalisella painotekniikalla Vuonna 2004 varmistui paperitekniikan koulutuksen kannalta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän merkittävä rakennushanke: Imatran Koulukadulle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden viereen rakennetaan uusi laboratoriorakennus, jossa opiskelijat pääsevät aloittamaan työskentelynsä vuonna Uusi laboratorio vastaa akuuttiin tilantarpeeseen paperitekniikan koulutusohjelmassa. Kokonaisuudessaan rakennuksen lattiapinta-ala on noin 1400 m 2, josta varsinaisten laboratoriotilojen osuus on noin 1000 m 2. Osa uudisrakennuksesta tulee yhteiskäyttöön Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa kuten nykyisetkin tilat ovat. Laboratorion tilaohjelmassa on otettu huomioon laitteiden järkevä sijoittelu työkokonaisuuksien mukaan sekä laitteiden erillistarpeet. Opetuksen kehittämisen kannalta merkittävää on digitaalisen painokoneen hankkiminen laboratorioon. Tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara katsoo, että uudistus edistää paperitekniikan opetusta huomattavasti. Olemme nykyisessä laboratoriossamme pystyneet valmistamaan sellua ja paperia, tulevaisuudessa pystymme myös tuottamaan painatuseriä. Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Koulutuksen laaja-alaistamisella myös varmistetaan opiskelijoiden sijoittumista erilaisiin prosessiteollisuuden tehtäviin. Lehmusvaaran mukaan esimerkiksi myynti-insinöörin on hyvä tuntea paperilaatujen käyttäytyminen painatusvaiheessa, jotta hän osaisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Antti Lehmusvaara: Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Monipuolista tuotantotalouden osaamista Koulutuksen laaja-alaistaminen näkyy myös uudessa tuotantotalouden koulutusohjelmassa, joka alkoi aikuissovelluksena syksyllä 2004 ja alkaa nuorisokoulutuksena syksyllä Tuotantotalous on selkeästi poikkitieteellinen koulutusohjelma, jossa tekninen ja liiketaloudellinen tieto yhdistyvät. Insinöörin ammattikuva ja mahdollisuudet erilaisiin tehtäviin ovat selvästi laajentumassa, koska nykyisessä koulutuksessa otetaan entistä enemmän huomioon monialainen osaaminen, Antti Lehmusvaara sanoo. Kesällä 2004 ensimmäisen kerran toteutettu ITkesäkoulu on havaittu hyväksi keinoksi varmistaa, että tietotekniikan opiskelijoilla on riittävästi mahdollisuuksia ammatilliseen harjoitteluun. Kesäkoulussa tehdään työelämälähtöisiä projektitöitä, joten harjoittelu on verrattavissa muussa työelämässä suoritettuun harjoitteluun, Lehmusvaara arvioi. Koulutusjohtaja on tyytyväinen myös tietotekniikan opiskelijoiden suorittamiin projektiopintoihin Imatran ICT-Centerissä ja uskoo monialaisen yhteistyön lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ICT-Centerin mahdollisuuksia osataan käyttää enemmän hyödyksi kaikilla koulutusaloilla. Rakennustekniikan kummiluokkatoiminta jatkui kiitettävästi vuonna 2004 ja muissakin tekniikan koulutusohjelmissa on selvästi havaittu, että ammatillinen harjoittelu on löytänyt vakiintuneet uomansa. Käytännöllisesti suuntautuneita ja ennakkoluulottomia opiskelijoita Koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara on tyytyväinen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoihin. Meille hakeutuu ja valikoituu opiskelijoita, jotka ovat käytännöllisesti suuntautuneita, tekniikasta kiinnostuneita ja myös sosiaalisia. Jokaisella opiskelijalla ei luonnollisestikaan tarvitse olla näitä kaikkia ominaisuuksia, koska työtehtäviä elinkeinoelämässä on hyvin monenlaisia. 16

19 IT-kesäkoulu valmensi työelämään Opiskelijoille tarjoutui erinomainen mahdollisuus luoda kontakteja mukana olleisiin eteläkarjalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettiin kesällä 2004 uudentyyppinen IT-kesäkoulu, jossa tietotekniikan opiskelijat suorittivat ammatillista harjoitteluaan. Kesäkoulun työtehtävät olivat pääasiassa yritysten ja yhteisöjen tilaamia projektiluonteisia töitä. Kesäkoulu-projektin asiakkaina oli eteläkarjalaisia yrityksiä sekä ammattikorkeakoulu. Opiskelijat toteuttivat muun muassa tietojärjestelmäratkaisuja, tietokantoja sekä ohjelmistoratkaisuja. Kesäkoulua varten oli perustettu kuvitteellinen IT-alan yritys, joka koordinoi työtehtäviä. Ohjaajana toimi tietotekniikan koulutuspäällikkö Mikko Huhtanen. Kuusi viikkoa kestävä kesäkoulu aloitettiin heti lukukauden päätyttyä toukokuussa tekniikan Lappeenrannan yksikössä. Mukana projektissa oli noin 20 tietotekniikan opiskelijaa. Kesäkoulu oli vaihtoehto, jossa ammatillisen harjoittelun opintoviikot karttuivat. Jos opiskelijan kesätyöt eivät liity tietotekniikkaan, niistä ei ole mahdollista saada opintoviikkoja ja valmistuminen saattaa siksi pitkittyä, Huhtanen kertoi. Opiskelijoilla oli myös loistava tilaisuus osallistua yritysten projektitoimintaan ja saada käytännön työkokemusta. Lisäksi tarjoutui erinomainen mahdollisuus luoda kontakteja mukana olleisiin eteläkarjalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin. 17

20 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta on valmistunut ensimmäinen opiskelija, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon kahdessa eri maassa: toisen Kiinassa, toisen Suomessa. Kyse on niin sanotusta kaksoistutkinnosta, joihin opetusministeriö kannustaa suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Kaksoistutkinto on kahden yhteistyökorkeakoulun kehittämä koulutusohjelma, joka johtaa kahteen tutkintotodistukseen, yhteen kummastakin yhteistyökorkeakoulusta. Kaksoistutkinto myönnetään opiskelijalle yhteistyökorkeakoulujen laatiman tarkan kirjallisen sopimuksen mukaan, jossa määritetään koulutusohjelman laajuus, opiskelijan asema, korkeakoulujen velvollisuudet ja laatukriteerit. James, 21-vuotias kiinalaisopiskelija Wuhanista Ensimmäinen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kaksoistutkinnon suorittanut on kiinalainen Jingheng "James" Zhang. Samalla hän on ensimmäinen valmistunut opiskelija Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun englanninkielisestä kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta. 18