Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2004 Toimintakertomus

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2004 Päätoimittaja rehtori Anneli Pirttilä Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Vuosi 2004 lukuina ja kaavioina Tarja Turkkila ja Laura Hurskainen Valokuvat Laura Leinonen, Marleena Liikkanen, Yrjö Utti ja Mervi Palonen Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Suuronen Toimitustyöryhmässä mukana: Leena Kallio, projektipäällikkö, Metsäteollisuusinstituutti FII Inka Pöllänen, projektiassistentti Mirka Toivola, äidinkielen lehtori Sinikka Vuento, äidinkielen opettaja Jakelu Tarja Turkkila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) PL 303, Pohjolankatu LAPPEENRANTA Puh

3 Sisältö 2 Rohkeiden ratkaisujen vuosi 2004 Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Rakenteellisen kehittämisen vuosi Liiketalous keskitetään Lappeenrantaan, matkailuja ravitsemispalvelut Imatralle Tuplasti tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta Korkeakoulut itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjiä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto tiivistävät yhteistyötään sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja tutkimuksessa Henkilöstö viitoitti kehityssuuntia Samassa veneessä ollaan Kahden koulutusalan johtaja Merja Heino kannustaa vapaaseen keskusteluun ja aukoo ovia kehitystyölle Otsakorven säätiöltä yliopettajan virka Esittelyssä yrittäjyyden ja yritysoikeuden yliopettaja Marjut Heikkilä Marja Itkonen Vuoden 2004 opettaja Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa Sosiaali- ja terveysala Opetuksen erinomainen taso ja yksikön hyvä maine vetävät hakijoita sosiaali- ja terveysalalle Päivi Vehmasvaara tutkiva opettaja Laroxilta merkittävä lahjoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun uuteen paperilaboratorioon Imatralle Tietotekniikan opiskelijat tukiopettajina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kouluttaa maaseudun asukkaita tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjiksi Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Yrittäjyyden edistäminen keskeistä täydennyskoulutus ja kehityspalvelun toiminnassa FINAS myönsi akkreditoinnin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun pituuden mittalaitteiden kalibroinneille Metsäteollisuusinstituutti FII:n kansainvälinen kesäkoulu The future of the pulp and paper industry Lappeenrannassa Tekniikka Paperitekniikan osaamista laajennetaan digitaalisella painotekniikalla IT-kesäkoulu valmensi työelämään Jingheng James Zhang suoritti ensimmäisen kansainvälisen kaksoistutkinnon Jääkiekkoilu Saipassa vaihtui laskimeen Rakennesuunnittelun erikoistumisopinnot vastaavat rakennusalan nopeaan kehitykseen ja muutokseen Rakennusinsinööri Tomi Pakkanen syventää osaamistaan rakennesuunnittelun erikoistumiskoulutuksessa Kulttuuri Kansainväliset suhteet voimavarana Kansainvälistä menestystä ropisi jo opiskeluaikana Opiskelijayhdistys varautui jäsenmäärän kasvuun ja jäsenpalvelujen lisäämiseen Vuosi 2004 lukuina ja kaavioina Koulutustarjonta Valmistuneet opiskelijat Hallitus ja johtoryhmä

4 Rohkeiden ratkaisujen vuosi 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2004 tavanomaista mittavampia ja kauaskantoisempia päätöksiä. Syyskuun lopussa ylläpitäjämme eli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus päätti ammattikorkeakoulun merkittävästä rakenteellisesta kehittämisestä. Liiketalouden koulutus keskitetään kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus vastaavasti Imatralle. Aloituspaikat siirtyvät vuonna 2005 uusiin yksiköihin ja kahden lakkautettavan yksikön toiminta loppuu seuraavien vuosien kuluessa, kun yksiköissä nyt opiskelevat valmistuvat. 2

5 Ammattikorkeakoulun toiminnalle tehty rohkea päätös merkitsee parempia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen, laadukkaampaan opetukseen ja toiminnalliseen tehokkuuteen suuremmissa yksiköissä. Tutkimus- ja kehitystoiminta entistä laajemmin on tulevaisuudessa myös ammattikorkeakoulujen tehtävä ja suurempi yksikkökoko vahvistaa edellytyksiä tällaisen toiminnan toteuttamiseen. Opetusministeriö on selvästi esittänyt, että rakenteellinen kehittäminen ja yksikkörakenteen kokoaminen on kaikkien ammattikorkeakoulujen edessä. Me olemme olleet ensimmäisten joukossa ja olemme pystyneet tekemään muutoksen hallitusti. Opetusministeriö onkin antanut ammattikorkeakoulullemme myönteistä palautetta tehdyistä ratkaisuista. Kehittämisen meininki ja tekemisen maku oli vuonna 2004 myös muussa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Viime vuosi jää aikakirjoihin myös siksi, että koko ammattikorkeakoulun henkilöstö osallistui ensimmäistä kertaa yhteiseen laivaseminaariin, joka rahoitettiin edellisvuonna saamallamme tuloksellisuusrahalla. Seminaarista syntyi paljon kehittämisehdotuksia ja linjauksia, joita ammattikorkeakoulun hallituksessa myöhemmin käsiteltiin. Tätä kirjoitettaessa osa ehdotuksista on jo toteutettu ja osa on parhaillaan toteutettavana. Kehittämisvauhtia ja rohkaisua valitsemallemme linjalle saimme lisää kesäkuussa, kun tuli tieto vuodelta 2003 myönnetystä tuloksellisuusrahoituksesta. Saimme tuplajättipotin, yhteensä euroa. Vain me ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu saimme tuloksellisuuspalkkion kahden tuloksellisuusmittarin perusteella. Edellisvuoden tapaan saimme tunnustuksen tehdystä strategisesta kehittämisestä sekä tämän lisäksi alueellisesta vaikuttavuudesta. Vuoden 2004 lopulla, osittain henkilöstön yhteisen seminaarin pohdiskelun perustalta, ammattikorkeakoululle hyväksyttiin tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia. Strategiatyö tehtiin erittäin perusteellisesti. Arvioimme oman asemamme sekä omat vahvuutemme ja heikkoutemme tutkimus- ja kehitystyössä, päätimme painopistealueista ja linjauksista ja kävimme keskustelun koulutusaloilla. Strategia sisältää myös toimenpideohjelman, joka antaa eväitä tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiseen kaikilla koulutusaloilla. Vuonna 2004 aloitettiin myös yhdessä yliopistosektorin kanssa keskustelu syksyllä 2005 opetusministeriölle toimitettavista korkeakoulujen aluestrategioista. Yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on käyty perusteellinen keskustelu maakunnan työelämän edustajien kanssa korkeakouluille asetettavista odotuksista alueella. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin vuoden 2004 lopulla myös merkittävä, rajoja rikkova alueellinen avaus korkeakoulukentässä. Tämä on osa aluestrategisia linjauksiamme. Joulukuussa allekirjoitimme Kuopion yliopiston kanssa sopimuksen opetuksen, täydennyskoulutuksen ja tutkimusja kehityshankkeiden alueella tehtävästä yhteistyöstä. Meille omassa maakunnassamme Kuopion yliopiston kanssa tehty sopimus merkitsee strategista kumppanuutta, joka tukee sosiaali- ja terveysalan yksikkömme ponnistuksia kohti vaativampaa koulutusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Anneli Pirttilä Rehtori 3

6 Rakenteellisen kehittämisen vuosi Liiketalous keskitetään Lappeenrantaan, matkailu- ja ravitsemispalvelut Imatralle Vuonna 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin päätös keskittää liiketalouden koulutus kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus kokonaan Imatralle. Aloituspaikat siirtyvät vuonna 2005 uusiin yksiköihin ja kahden lakkautettavan yksikön toiminta loppuu seuraavien vuosien kuluessa, kun yksiköissä opiskelevat valmistuvat. Näiden alojen keskittäminen yhdelle paikkakunnalle ja yhteen yksikköön on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa strateginen valinta. Rehtori Anneli Pirttilän mukaan keskitetyissä suurissa yksiköissä pystytään entistä paremmin toteuttamaan koulutuksen kehittämistyötä sekä myös tutkimus- ja kehitystoimintaa. Käytännössä keskittäminen tarkoittaa, että liiketalouden Imatran yksikön 42 aloituspaikasta 22 paikkaa siirretään liiketalouden Lappeenrannan yksikköön ja 20 aloituspaikkaa tekniikan Imatran yksikköön vuonna Tekniikan Imatran yksikköön siirrettävät aloituspaikat kohdennetaan metsäteollisuuteen painottuvaan tuotantotalouden insinöörikoulutukseen. Valtioneuvoston vuosille hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteen kokoaminen nykyistä suuremmiksi yksiköiksi. Jokaisen yksikön tulisi olla kooltaan sellainen, että se kykenee antamaan riittävän korkeatasoista opetusta sekä harjoittamaan tasokasta aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Rakenteellinen keskittäminen on tarpeen Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Muutos toteutetaan vaiheittain kolmen, neljän vuoden kuluessa. Opintonsa Imatran liiketalouden ja Lappeenrannan kotitalouden yksiköissä aloittaneet suorittavat tutkintonsa nykyisessä yksikössään loppuun asti. Henkilöstö sijoittuu joko saman paikkakunnan muihin yksiköihin tai voi halutessaan siirtyä koulutuksen mukana toiselle paikkakunnalle Lappeenrantaan tai Imatralle. Lisäksi matkailu- ja ravitsemispalvelujen Lappeenrannan yksikön kaikki 19 aloituspaikkaa siirretään matkailu- ja ravitsemispalvelujen Imatran yksikköön. Samassa yhteydessä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman nuorten koulutus muutetaan matkailualan koulutukseksi. Liiketalouden koulutusta voidaan edelleen järjestää tarvittaessa Imatralla aikuiskoulutuksena. Samoin palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmaa voidaan jatkossa toteuttaa Lappeenrannassa aikuiskoulutuksena. 4

7 Tuplasti tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta Opetusministeriö myönsi vuonna 2004 Etelä- Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa tunnustuksena toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta. Tunnustus myönnettiin vuoden 2003 toiminnan perusteella. Toiminta- ja uudistumiskyvystä tunnustusta saatiin myös edellisellä tuloksellisuusrahakierroksella vuoden 2002 toiminnan perusteella. Kahden eri arviointikriteerin perusteella tunnustus annettiin ainoastaan Etelä-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakouluille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on erittäin tyytyväinen saatuun tunnustukseen. Olemme pystyneet osoittamaan opetusministeriölle, että meillä on tehty johdonmukaista ja määrätietoista strategista kehittämistyötä, koska saimme tunnustuksen toiminta- ja uudistumiskyvystämme jo toistamiseen. Myös tunnustus aluevaikuttavuudesta lämmittää. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on leimallisesti maakuntansa oma korkeakoulu, mikä näkyy selvästi myös opetusministeriön arvioinnissaan käyttämissä tunnusluvuissa, Pirttilä sanoo. Opetusministeriö kiinnitti toiminta- ja uudistumiskykyä arvioidessaan erityistä huomiota ammattikorkeakoulun kehittämisen kannalta keskeisissä kysymyksissä tehtyyn strategiseen kehittämistyöhön sekä AMKOTA-tietokannasta ja muualta saatavan tiedon hyödyntämiseen johtamisen apuvälineenä. Aluevaikuttavuudessa menestyneet ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet hyvin opiskelijoiden rekrytointialue- ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisaluetarkastelussa sekä tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä. 5

8 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto tiivistävät yhteistyötään sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja tutkimuksessa 6

9 Korkeakoulut itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjiä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto haluavat kehittää yhdessä korkeatasoista sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta Etelä-Karjalassa. Entistä tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tarjoaa Kuopion yliopistolle jalansijan yliopistotasoisen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiselle Etelä-Karjalassa. Maakunnan sosiaali- ja terveysalan kehitystä on tarkoitus vauhdittaa myös yhteisillä tutkimus- ja kehityshankkeilla. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto allekirjoittivat korkeakoulujen aluestrategian kannalta merkittävän puitesopimuksen yhteistyöstään 17. joulukuuta 2004 Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla ja Kuopion yliopistolla on jo ennestään olemassa vakiintuneita yhteistyömuotoja. Kuopion yliopisto järjestää muun muassa sosiaali- ja terveysalan avointa yliopistoopetusta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä Lappeenrannassa. Vireillä on myös tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen vakiinnuttaa jo olemassa olevaa yhteistyötä, mutta on myös strateginen ratkaisu kehittää itäsuomalaista koulutuksen yhteistyömallia. Opetusministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta aluestrategioiden laatimista syyskuun 2005 loppuun mennessä. Ministeriön toiveena on, että koulutuksen kehitystyö perustuisi alueellisiin yhteistyöverkostoihin. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston sopimus onkin molempien osapuolten kannalta aluestrategisesti merkittävä ratkaisu. Sopimus tukee myös Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen sekä jatkotutkintokoulutuksen kehittämistä. Yhteistyö kehittää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä pitää yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa tärkeänä paitsi koulutuksen kehittämisen myös maakunnan kannalta. Etelä-Karjalasta puuttuu yliopistotasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus. Nyt ammattikorkeakoulun välityksellä maakuntaan saadaan kehitettyä alan korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta, kun tarjoamme jalansijan Kuopion yliopistolle. Uskon yhteistyöllä olevan suoria vaikutuksia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Koulutuksen kannalta on tärkeää, että yliopistoyhteistyö tuo ammattikorkeakouluun asiantuntemusta, jota tarvitsemme varsinkin sosiaalija terveysalan täydennyskoulutuksen ja jatkotutkinnon kehittämisessä, Pirttilä sanoo. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa pitää Kuopion yliopistoa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulua itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjinä. Yhteistyösopimuksemme tukee laajaa itäsuomalaista yhteistyömallia, jota myös muut tahot ovat olleet hakemassa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän lisä- ja täydennyskoulutusta, varsinkin kun kansallisen terveysprojektin esiin nostamaa lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnjakoa kehitetään. Mielestäni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi järjestää sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien täydennyskoulutusta yhteistyössä keskenään. Koulutus voisi olla jopa yhden lukuvuoden tai vähintään lukukauden mittainen ja siitä tulisi antaa erillinen todistus, Uusitupa linjaa. Myös henkilöstöyhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välistä yhteistyötä vahvistetaan myös henkilöstöyhteistyöllä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ohjaa ja kannustaa omaa henkilöstöään suorittamaan sosiaali- ja terveysalan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja Kuopion yliopistossa. Lisäksi hankkeissa ja kehitysprojekteissa käytetään yhteisiä, alansa parhaita asiantuntijoita resurssien säästämiseksi. Myöhemmin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston yhteistyötä on mahdollista laajentaa muillekin molempia osapuolia kiinnostaville koulutusaloille. Projektiyhteistyötä on jo aiemmin tehty kivitutkimushankkeissa ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön ja Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen kesken. 7

10 Anneli Pirttilä: Uskon, että yhteisen seminaarin tulokset yllättivät positiivisesti kaikki mukana olleet. Yhteisesti asiaa miettiessä syntyi selvästi monta ahaa-elämystä. Odotukset kirkastuivat puolin ja toisin. Vaikka keväinen päivä oli heleimmillään, laivan yökerho oli täynnä liikettä ja toimintaa. Ihmiset olivat kerääntyneet rykelmiksi fläppitaulujen eteen. Tuumittiin, pohdiskeltiin ja pureskeltiin kynän päätä. Paperit täyttyivät ajatuksista ja ideoista. Menossa oli Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisseminaari, johon osallistui koko henkilöstö. Keväällä 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa päätettiin todellakin kokeilla tällaista uutta ja jälkeenpäin mielenkiintoiseksi osoittautunutta työskentelytapaa. Koko ammattikorkeakoulun lyhyen historian aikana ei ollut pidetty yhtään sellaista seminaaria, jossa koko henkilöstö, siis ihan jokainen kynnelle kykenevä, olisi ollut mukana kertomassa ajatuksiaan ja näkemyksiään. Viime toukokuussa opetuksen päätyttyä pakattiin Etelä-Karjalassa laukut ja pakkauduttiin busseihin suuntana Tukholma ja laivaseminaari. 8

11 Henkilöstö viitoitti kehityssuuntia - Samassa veneessä ollaan Odotukset sekalaisia laidasta laitaan Yleiset odotukset seminaarin tuloksista olivat sekalaiset. Kyynisimmät lienevät tuumineet vähintäinkin mielessään, että joukossa tyhmyys vasta tiivistyykin ja että tuloksena voisi olla vain itsestäänselvyyksiä ja mitäänsanomattomuuksia eikä välttämättä mitään nerokasta. Optimistisimmat taas ehkä haaveilivat lennokkaista ideoista ja siitä, kuinka ne voitaisiin jo ennen syksyn lukuvuoden aloitusta panna toimeen. Jälkeenpäin ajatellen voi sanoa, että omat odotukseni seminaarista olivat liian vaatimattomat. Seminaarissa tarkoituksena oli ennen kaikkea pohtia, miten keskeyttämisastetta saataisiin pienennettyä, valmistumisaikoja kutistettua lähemmäs normiaikaa, koulutuksen vetovoimaa lisättyä ja kansainvälistä henkilövaihtoa vilkastettua. Ajattelin myös, että näihin tärkeisiin tuloksellisuusasioihin keskittymisen lisäksi olisi kerrankin hyvä rikkoa myönteisesti erilaisia näkymättömiä rajoja ja lasikattoja. Osana kokonaisuutta, yhteen hiileen puhaltavaa ammattikorkeakoulua Tuumin, että tekniikan opettajien voisi olla ihan terveellistä istuutua samaan pöytään liiketalouden tai sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa eri alojen toimistohenkilökunnasta puhumattakaan. Toiveissani oli, että monialaisuudesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisista syntyisi jotakin uutta ja ennen kuulumatonta. Mietin, että seminaarin jälkeen eri yksiköissä ja eri rakennuksissa toimivat ihmiset todennäköisesti tuntisivat toisensa paremmin ja pystyisivät kenties tekemään paremmin poikki koulutusalojen menevää yhteistyötä. Kenties kaikki tuntisivat entistä paremmin olevansa osa kokonaista, yhteen hiileen puhaltavaa ammattikorkeakoulua. Mitä sitten syntyi? Tuliko muuta kuin paksu kääröllinen flappitaulun papereita ja tukku alkuun työstettyjä ideoita? Koheniko muukin kuin yhteishenki? Pystyikö liki kahdensadan hengen joukkue luomaan sellaisia ehdotuksia, joita voitaisiin käyttää ammattikorkeakoulun kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä? Tulokset yllättivät positiivisesti Uskon, että yhteisen seminaarin tulokset yllättivät positiivisesti kaikki mukana olleet. Selvästi osa henkilöstöstä ei ollut tiennyt tai sisäistänyt tuloksellisuusmittareita tai sitä, mitä ammattikorkeakouluilta Suomessa odotetaan. Keskeyttämisasteen pienentäminen tai opetushenkilöstön koulutustason nostaminen olivat tuntuneet sinänsä kannatettavilta, mutta kuitenkin kaukaisilta tavoitteilta. Yhteisesti asiaa miettiessä syntyi selvästi monta ahaa-elämystä. Juuri tällä tavalla itse voin ja minun kannattaa koettaa vaikuttaa tähän tavoitteeseen. Odotukset kirkastuivat puolin ja toisin. Johdolle yhteinen pohdinta antoi paljon eväitä seuraavan lukuvuoden strategiatyöhön. Kuten eräs opettaja seminaarin jälkeen sanoi: Tuntui kuin olisin tyhjentänyt aivoni yhdellä kertaa. Ammattikorkeakoulun opettajat ja muu henkilöstö ovat kuitenkin johdon ohella parhaat mahdolliset asiantuntijat pohtimaan sitä, miten ammattikorkeakoulua voidaan viedä eteenpäin. Päämäärä on yhteinen. Tämä kirkastui meille kaikille yhteisessä seminaarissamme. Tulokset näkyvät tutkimus- ja kehitystyön strategiassa Kehittämisseminaarin tuloksia on käsitelty johtoryhmässä ja ammattikorkeakoulun hallituksessa kuluneen lukuvuoden aikana. Tuloksena syntyneitä yksittäisiä kehittämisajatuksia on viety eteenpäin. Kaikkia ehdotuksia ei resurssien puutteen tai muiden syiden vuoksi voida toteuttaa, mutta paljon on silti saatu tehtyä. Opetusministeriölle keväällä 2005 toimitettavaa tutkimus- ja kehitystyön strategiaa oli johdon ja hallituksen helppoa työstää. Taustalla oli koko organisaation yhteinen työskentely ja sen viitoittamat näkemykset. Kokemukset seminaarista ja yhteisestä työskentelystä olivat niin rohkaisevia, että samalla linjalla aiotaan jatkaa. Vaikka eletään niukkenevien resurssien aikaa ja kamppaillaan aikapulan kynsissä, yhteinen työskentely on kaikkien siihen uhrattujen panostusten arvoinen. Anneli Pirttilä 9

12 Laroxilta merkittävä lahjoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun uut Larox Oyj on lahjoittanut Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun paperilaboratorioon painesuodattimen, joka täydentää ja ajanmukaistaa paperitekniikan laboratorio-opetusta Imatralla. Larox Oyj halusi lahjoituksellaan tukea opetuksen kehittämistä sekä samalla tiivistää yhteistyötään ammattikorkeakoulun kanssa. Imatran Koulukadulle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden viereen rakennetaan uusi laboratoriorakennus, jossa opiskelijat pääsevät aloittamaan työskentelyn vuonna Laboratorion tilaohjelmassa on otettu huomioon laitteiden järkevä sijoittelu työkokonaisuuksien mukaan sekä laitteiden erillistarpeet. Larox Oyj on erikoistunut nesteen ja kiintoaineen erotuksen prosessiratkaisujen kehittämiseen ja toimittaa laitteita maailmanlaajuisesti. Yhtiön kotipaikka sijaitsee Lappeenrannassa. Ammattikorkeakoululle lahjoitetulla Larox PF 0.1 laboratoriosuodattimella voidaan suodattaa erilaisia lietteitä suurella paine-erolla. Laroxin toimitusjohtaja Topi Karppanen korostaa, että yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja asiakkaiden kanssa on merkityksellistä yrityksen omalle tuotekehitystyölle ja tutkimukselle. Laroxin panostus tutkimukseen, laiteja prosessikehitykseen, automaatiotuotteisiin ja koesuodatukseen oli viime vuonna noin 6,0 miljoonaa euroa eli noin 6,1 % liikevaihdosta. Etelä-Karjalan talousalue tarjoaa yhteistyölle monipuoliset mahdollisuudet. Larox haluaa olla aktiivisesti mukana koulutuksen kehitystyössä ja lahjoituksella haluamme tukea ammattikorkeakoulua, kun se rakentaa ja toteuttaa uutta laboratoriotaan Imatralle, Topi Karppanen sanoo. Hän arvioi lahjoituksen olevan rahalliselta arvoltaan keskihintaisen perheauton hintaluokkaa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu haluaa lisätä yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulujen yhdeksi perustehtäväksihän on asetettu pk-sektorin yritysten palveleminen. Meille Larox edustaa eteläkarjalaisten yritysten joukossa erityisen mielenkiintoista sektoria, koska tämänkaltaisia keskisuuria, kansainvälisesti toimivia yrityksiä maakunnassa ei ole montaa. Meillä on Laroxin kanssa ollut jo aikaisemminkin paljon koulutukseen ja kehitystoimintaan liittyvää hyvää yhteistyötä. Olemme nyt todella kiitollisia tästä saamastamme kädenojennuksesta ja katsomme sen tunnustukseksi ammattikorkeakoulun työlle, Pirttilä sanoo. Laroxin lahjoittama Larox PF 0.1 painesuodatin sijoitetaan aluksi ammattikorkeakoulun tekniikan Imatran yksikön nykyisiin tiloihin ja siirretään uuteen laboratorioon, kun se valmistuu. Paperitekniikan koulutuspäällikkö Pirjo Jaakkolan mukaan ammattikorkeakoulun laboratoriossa Larox PF 0.1 suodattimella tullaan käsittelemään sekä mineraalilietteitä että kuitumassoja. Myös laitteen soveltuvuutta muun muassa kuidun talteenottoprosessissa selvitetään. Suodattamisen lisäksi laitteella voidaan suorittaa suodinkakulle pesu, ilmakuivaus sekä kalvopuristusvaiheet. Ammattikorkeakoulun uusi laboratoriorakennus vastaa akuuttiin tilantarpeeseen paperitekniikan koulutusohjelmassa. Osa uudisrakennuksesta tulee yhteiskäyttöön Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa kuten nykyisetkin tilat ovat. Kokonaisuudessaan rakennuksen lattiapinta-ala on noin 1400 m 2, josta varsinaisten laboratoriotilojen osuus noin 1000 m 2. Ammattikorkeakoulu profiloituu yritysyhteistyöhön Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on tyytyväinen ammattikorkeakoulun ja Laroxin yhteistyön tiivistymisestä: 10

13 een paperilaboratorioon Imatralle Larox Oyj halusi lahjoituksellaan tukea opetuksen kehittämistä sekä samalla tiivistää yhteistyötään ammattikorkeakoulun kanssa 11

14 Tietotekniikan opiskelijat tukiopettajina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä 2004 projektiluonteisen tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjäkoulutuksen Etelä-Karjalan maaseutualueilla. Koulutukseen voivat osallistua ensisijaisesti maaseudulla asuvat ihmiset ja maaseutuyrittäjät. Ideana on, että maaseudun asukkaat koulutetaan tietotekniikkaohjelmien ja nopean internetyhteyden eli laajakaistan käyttöön omassa kyläyhteisössään. Samalla edistetään maaseutuyrittäjien elinkeinoja sekä etätyön mahdollisuuksia taajama-alueiden ulkopuolella. Koulutus on tarkoitus ulottaa kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin vuoden 2005 aikana. Osallistujiksi toivotaan erityisesti maaseudun asukkaita, joilla ei ole aiempaa kokemusta tietokoneen käytöstä. Koulutusjaksoilla on mukana ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoita, jotka toimivat kurssilaisten tukiopettajina. Tietotekniikan ja laajakaistan koulutushanketta toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella. Koulutusprojekti kestää vuoden 2006 loppuun asti. Koulutushankkeen projektipäällikön Jari Hirvirinteen mukaan useimmissa Etelä-Karjalan maaseutukylissä on mahdollista joko käyttää yhteisiä tietokoneita tai asennuttaa laajakaistayhteys omaan kotiin. Esteenä on enää vain osaamisen puute. Maaseutuyrittäjille tietotekniikan ja internetin käyttö alkaa olla välttämätöntä, mutta toivoisin koulutusjaksoille myös ihan tavallisia maaseudun asukkaita, Jari Hirvirinne sanoo. osaamiseroja. Koulutukseen hakeutumisen kynnys on tässä projektissa todella matalalla, Jari Hirvirinne rohkaisee. Koulutusta vaille täällä enää oltiinkin Metsäkoneyrittäjä Keijo Rautio osallistui koulutukseen Ruokolahden Utulan kylätuvalla ja laajakaistayhteydetkin olivat jo kotikäytössä. Tarvitsen atk-taitoja varsinkin yritykseni kirjanpidossa. Laajakaistan asentamisen jälkeen myös pankkiyhteydet ja sähköpostin käyttö ovat sujuneet ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Utulan kyläkaupan yhteydessä on Tietomaakunta ekarjalan ylläpitämä tietokonepiste eli nettipointti, jota kyläläiset voivat käyttää: Koulutusta vailla täällä enää oltiinkin. Jokainen kurssilainen voi edetä omien valmiuksiensa mukaisesti ja kaikkiin kysymyksiin on saatu maalaisjärjellä ymmärrettävä vastaus. Kun koulutus tuotiin vielä tänne paikan päälle, kynnys osallistumiseenkin on matalammalla. Yleensähän täältä pitää lähteä jonnekin kauemmas koulutusta hakemaan, Keijo Rautio kertoo. Laajakaistan tulo on Keijo Raution mielestä tervetullut parannus maaseutualueille. Nyt täältä ei kenenkään tarvitse muuttaa sen takia muualle, ettei internet toimi. Totta kai laajakaistasta on myös yritykselleni etua. Koulutuksesta en hae enää alkeisoppia, mutta lisätietoa kyllä kaipaan ja vastauksia eteen tulleisiin pulmiin. Edes välineiden puute ei ole kurssien järjestämisen esteenä, koska projektin kouluttajat tuovat atkkaluston eli kannettavat tietokoneet mukanaan. Sopiva koulutuspaikka on esimerkiksi kyläkoulu tai kylätupa, jossa on laajakaistayhteys. Kurssitusta on mahdollista järjestää myös maatilan pihapiiriin parkkeeratussa nettibussissa, mikäli laajakaistayhteys löytyy viereisestä talosta. Koulutushankkeesta hyötyvät myös ammattikorkeakoulun omat tietotekniikan opiskelijat, koska he saavat kouluttajakokemusta toimiessaan kurssilaisten tukiopettajina. Tukiopetuksella tasoitetaan 12

15 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kouluttaa maaseudun asukkaita tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjiksi 13

16 Metsäteollisuusinstituutti FII:n kansainvälinen kesäkoulu The future of Metsäteollisuusinstituutti FII:n järjestämä ensimmäinen kansainvälinen kesäkoulu elokuussa 2004 osoitti, että panostuksen kohde on oikea. Tarve ja kiinnostus verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen metsäklusterissa on aitoa. Kesäkoulun teemoina olivat metsäteollisuuden globalisoituminen, kuituraaka-ainevarannot, teknologia, paperin kysyntä ja e-media sekä metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät. Seminaariin osallistui yli 70 metsäteollisuuden ammattilaista yrityksistä, tutkimuslaitoksista sekä korkeakouluista. Osallistujat kiittivät palautteessaan erityisesti ohjelman tasokkaita kansainvälisiä esiintyjiä ja monipuolista näkökulmaa. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös alan kansainvälinen professoritapaaminen, jossa yli 40 osallistujaa Euroopan yliopistoista ja korkeakouluista sekä yhteistyöyrityksistä miettivät metsäklusterin koulutukseen ja yritysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Seuraava kesäkoulu järjestetään alkusyksystä 2006 parhaillaan ollaan käynnistämässä keskusteluja niin teollisuutta kuin tutkijoitakin kiinnostavista seminaarin teemoista. Metsäteollisuusinstituutti FII on Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungin perustama konsortio, jonka tarkoituksena on tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi Euroopan metsäteollisuuden pääkaupunkina ja maailmanlaajuisesti johtavana metsäteollisuuden osaamiskeskittymänä. Sopimus Metsäteollisuusinstituutti FII:n perustamisesta allekirjoitettiin Vuoden 2005 alussa toteutettu ajankohtaispäivä Metsäteollisuuden imagoa rakentamassa kokosi yli 40 osallistujaa kuuntelemaan ja keskustelemaan julkisuuskuvaan ja tiedottamiseen liittyvistä haasteista ja lähtökohdista. FII:n toimintasuunnitelma vuodelle 2005 on haasteellinen ja tähtää erityisesti tutkimushankkeisiin panostamiseen sekä Venäjä-yhteistyön kehittämiseen. Myös yhteiset seminaarit, päättäjätapaamiset ja ajankohtaispäivät ovat ohjelmassa. Leena Kallio Vuosi 2004 ensimmäinen FII:n toimintavuosi Metsäteollisuusinstituutti FII:n toiminnan tavoitteena on tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi metsäteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehtona kansallisesti ja kansainvälisesti. Ensimmäisen toimintavuoden työ painottui pitkälti pohjan rakentamiseen. Koulutusohjelmien kehittämisessä edettiin niin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kuin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossakin. Ammattikorkeakoulussa tuloksena syntyi muun muassa syksyllä 2004 käynnistynyt tuotantotalouden metsäteollisuuteen painottuva aikuiskoulutusohjelma ja yliopistossa kansainvälinen maisteriohjelma, jonka ensimmäiset opiskelijat aloittavat syksyllä Syksyllä 2005 aloitetaan ammattikorkeakoulussa tuotantotalouden koulutusohjelma nuorten koulutuksena. 14

17 the pulp and paper industry Lappeenrannassa Tarve ja kiinnostus verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen metsäklusterissa on aitoa 15

18 Tekniikka Paperitekniikan osaamista laajennetaan digitaalisella painotekniikalla Vuonna 2004 varmistui paperitekniikan koulutuksen kannalta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän merkittävä rakennushanke: Imatran Koulukadulle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden viereen rakennetaan uusi laboratoriorakennus, jossa opiskelijat pääsevät aloittamaan työskentelynsä vuonna Uusi laboratorio vastaa akuuttiin tilantarpeeseen paperitekniikan koulutusohjelmassa. Kokonaisuudessaan rakennuksen lattiapinta-ala on noin 1400 m 2, josta varsinaisten laboratoriotilojen osuus on noin 1000 m 2. Osa uudisrakennuksesta tulee yhteiskäyttöön Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa kuten nykyisetkin tilat ovat. Laboratorion tilaohjelmassa on otettu huomioon laitteiden järkevä sijoittelu työkokonaisuuksien mukaan sekä laitteiden erillistarpeet. Opetuksen kehittämisen kannalta merkittävää on digitaalisen painokoneen hankkiminen laboratorioon. Tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara katsoo, että uudistus edistää paperitekniikan opetusta huomattavasti. Olemme nykyisessä laboratoriossamme pystyneet valmistamaan sellua ja paperia, tulevaisuudessa pystymme myös tuottamaan painatuseriä. Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Koulutuksen laaja-alaistamisella myös varmistetaan opiskelijoiden sijoittumista erilaisiin prosessiteollisuuden tehtäviin. Lehmusvaaran mukaan esimerkiksi myynti-insinöörin on hyvä tuntea paperilaatujen käyttäytyminen painatusvaiheessa, jotta hän osaisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Antti Lehmusvaara: Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Monipuolista tuotantotalouden osaamista Koulutuksen laaja-alaistaminen näkyy myös uudessa tuotantotalouden koulutusohjelmassa, joka alkoi aikuissovelluksena syksyllä 2004 ja alkaa nuorisokoulutuksena syksyllä Tuotantotalous on selkeästi poikkitieteellinen koulutusohjelma, jossa tekninen ja liiketaloudellinen tieto yhdistyvät. Insinöörin ammattikuva ja mahdollisuudet erilaisiin tehtäviin ovat selvästi laajentumassa, koska nykyisessä koulutuksessa otetaan entistä enemmän huomioon monialainen osaaminen, Antti Lehmusvaara sanoo. Kesällä 2004 ensimmäisen kerran toteutettu ITkesäkoulu on havaittu hyväksi keinoksi varmistaa, että tietotekniikan opiskelijoilla on riittävästi mahdollisuuksia ammatilliseen harjoitteluun. Kesäkoulussa tehdään työelämälähtöisiä projektitöitä, joten harjoittelu on verrattavissa muussa työelämässä suoritettuun harjoitteluun, Lehmusvaara arvioi. Koulutusjohtaja on tyytyväinen myös tietotekniikan opiskelijoiden suorittamiin projektiopintoihin Imatran ICT-Centerissä ja uskoo monialaisen yhteistyön lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ICT-Centerin mahdollisuuksia osataan käyttää enemmän hyödyksi kaikilla koulutusaloilla. Rakennustekniikan kummiluokkatoiminta jatkui kiitettävästi vuonna 2004 ja muissakin tekniikan koulutusohjelmissa on selvästi havaittu, että ammatillinen harjoittelu on löytänyt vakiintuneet uomansa. Käytännöllisesti suuntautuneita ja ennakkoluulottomia opiskelijoita Koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara on tyytyväinen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoihin. Meille hakeutuu ja valikoituu opiskelijoita, jotka ovat käytännöllisesti suuntautuneita, tekniikasta kiinnostuneita ja myös sosiaalisia. Jokaisella opiskelijalla ei luonnollisestikaan tarvitse olla näitä kaikkia ominaisuuksia, koska työtehtäviä elinkeinoelämässä on hyvin monenlaisia. 16

19 IT-kesäkoulu valmensi työelämään Opiskelijoille tarjoutui erinomainen mahdollisuus luoda kontakteja mukana olleisiin eteläkarjalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettiin kesällä 2004 uudentyyppinen IT-kesäkoulu, jossa tietotekniikan opiskelijat suorittivat ammatillista harjoitteluaan. Kesäkoulun työtehtävät olivat pääasiassa yritysten ja yhteisöjen tilaamia projektiluonteisia töitä. Kesäkoulu-projektin asiakkaina oli eteläkarjalaisia yrityksiä sekä ammattikorkeakoulu. Opiskelijat toteuttivat muun muassa tietojärjestelmäratkaisuja, tietokantoja sekä ohjelmistoratkaisuja. Kesäkoulua varten oli perustettu kuvitteellinen IT-alan yritys, joka koordinoi työtehtäviä. Ohjaajana toimi tietotekniikan koulutuspäällikkö Mikko Huhtanen. Kuusi viikkoa kestävä kesäkoulu aloitettiin heti lukukauden päätyttyä toukokuussa tekniikan Lappeenrannan yksikössä. Mukana projektissa oli noin 20 tietotekniikan opiskelijaa. Kesäkoulu oli vaihtoehto, jossa ammatillisen harjoittelun opintoviikot karttuivat. Jos opiskelijan kesätyöt eivät liity tietotekniikkaan, niistä ei ole mahdollista saada opintoviikkoja ja valmistuminen saattaa siksi pitkittyä, Huhtanen kertoi. Opiskelijoilla oli myös loistava tilaisuus osallistua yritysten projektitoimintaan ja saada käytännön työkokemusta. Lisäksi tarjoutui erinomainen mahdollisuus luoda kontakteja mukana olleisiin eteläkarjalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin. 17

20 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta on valmistunut ensimmäinen opiskelija, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon kahdessa eri maassa: toisen Kiinassa, toisen Suomessa. Kyse on niin sanotusta kaksoistutkinnosta, joihin opetusministeriö kannustaa suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Kaksoistutkinto on kahden yhteistyökorkeakoulun kehittämä koulutusohjelma, joka johtaa kahteen tutkintotodistukseen, yhteen kummastakin yhteistyökorkeakoulusta. Kaksoistutkinto myönnetään opiskelijalle yhteistyökorkeakoulujen laatiman tarkan kirjallisen sopimuksen mukaan, jossa määritetään koulutusohjelman laajuus, opiskelijan asema, korkeakoulujen velvollisuudet ja laatukriteerit. James, 21-vuotias kiinalaisopiskelija Wuhanista Ensimmäinen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kaksoistutkinnon suorittanut on kiinalainen Jingheng "James" Zhang. Samalla hän on ensimmäinen valmistunut opiskelija Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun englanninkielisestä kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta. 18

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Opiskelijasta tulee tähti ja meistä opettajista ohjaajia, jotka huolehtivat, että tähti pääsee linnunradalle ja nousuun. Tee työtä ja ole onnellinen,

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio

Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio KOKOUSKUTSU 5 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 7.6.2012 1 KOKOUSAIKA Tiistai 19.6.2012 klo 15.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta 3.5.2013 Taustaa: Vuoteen 2020 mennessä KYSistä arvioidaan eläköityvän 588 hoitotyöntekijää, joka on noin 22% vuoden 2011 hoitohenkilökunnan keskimääräisestä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen)

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen) PÖYTÄKIRJA 1/2006 1 (5) Hallitus 1.2.2006 HALLITUKSEN KOKOUS AIKA Tiistaina 24.1.2006 klo 13.10 14.55 Yhteinen seminaari klo 11.00 alkaen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Seminaarissa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot