Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2004 Toimintakertomus

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2004 Päätoimittaja rehtori Anneli Pirttilä Toimittaja ja toimitussihteeri Mervi Palonen Vuosi 2004 lukuina ja kaavioina Tarja Turkkila ja Laura Hurskainen Valokuvat Laura Leinonen, Marleena Liikkanen, Yrjö Utti ja Mervi Palonen Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Suuronen Toimitustyöryhmässä mukana: Leena Kallio, projektipäällikkö, Metsäteollisuusinstituutti FII Inka Pöllänen, projektiassistentti Mirka Toivola, äidinkielen lehtori Sinikka Vuento, äidinkielen opettaja Jakelu Tarja Turkkila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) PL 303, Pohjolankatu LAPPEENRANTA Puh

3 Sisältö 2 Rohkeiden ratkaisujen vuosi 2004 Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Rakenteellisen kehittämisen vuosi Liiketalous keskitetään Lappeenrantaan, matkailuja ravitsemispalvelut Imatralle Tuplasti tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta Korkeakoulut itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjiä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto tiivistävät yhteistyötään sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja tutkimuksessa Henkilöstö viitoitti kehityssuuntia Samassa veneessä ollaan Kahden koulutusalan johtaja Merja Heino kannustaa vapaaseen keskusteluun ja aukoo ovia kehitystyölle Otsakorven säätiöltä yliopettajan virka Esittelyssä yrittäjyyden ja yritysoikeuden yliopettaja Marjut Heikkilä Marja Itkonen Vuoden 2004 opettaja Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa Sosiaali- ja terveysala Opetuksen erinomainen taso ja yksikön hyvä maine vetävät hakijoita sosiaali- ja terveysalalle Päivi Vehmasvaara tutkiva opettaja Laroxilta merkittävä lahjoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun uuteen paperilaboratorioon Imatralle Tietotekniikan opiskelijat tukiopettajina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kouluttaa maaseudun asukkaita tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjiksi Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Yrittäjyyden edistäminen keskeistä täydennyskoulutus ja kehityspalvelun toiminnassa FINAS myönsi akkreditoinnin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun pituuden mittalaitteiden kalibroinneille Metsäteollisuusinstituutti FII:n kansainvälinen kesäkoulu The future of the pulp and paper industry Lappeenrannassa Tekniikka Paperitekniikan osaamista laajennetaan digitaalisella painotekniikalla IT-kesäkoulu valmensi työelämään Jingheng James Zhang suoritti ensimmäisen kansainvälisen kaksoistutkinnon Jääkiekkoilu Saipassa vaihtui laskimeen Rakennesuunnittelun erikoistumisopinnot vastaavat rakennusalan nopeaan kehitykseen ja muutokseen Rakennusinsinööri Tomi Pakkanen syventää osaamistaan rakennesuunnittelun erikoistumiskoulutuksessa Kulttuuri Kansainväliset suhteet voimavarana Kansainvälistä menestystä ropisi jo opiskeluaikana Opiskelijayhdistys varautui jäsenmäärän kasvuun ja jäsenpalvelujen lisäämiseen Vuosi 2004 lukuina ja kaavioina Koulutustarjonta Valmistuneet opiskelijat Hallitus ja johtoryhmä

4 Rohkeiden ratkaisujen vuosi 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2004 tavanomaista mittavampia ja kauaskantoisempia päätöksiä. Syyskuun lopussa ylläpitäjämme eli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus päätti ammattikorkeakoulun merkittävästä rakenteellisesta kehittämisestä. Liiketalouden koulutus keskitetään kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus vastaavasti Imatralle. Aloituspaikat siirtyvät vuonna 2005 uusiin yksiköihin ja kahden lakkautettavan yksikön toiminta loppuu seuraavien vuosien kuluessa, kun yksiköissä nyt opiskelevat valmistuvat. 2

5 Ammattikorkeakoulun toiminnalle tehty rohkea päätös merkitsee parempia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen, laadukkaampaan opetukseen ja toiminnalliseen tehokkuuteen suuremmissa yksiköissä. Tutkimus- ja kehitystoiminta entistä laajemmin on tulevaisuudessa myös ammattikorkeakoulujen tehtävä ja suurempi yksikkökoko vahvistaa edellytyksiä tällaisen toiminnan toteuttamiseen. Opetusministeriö on selvästi esittänyt, että rakenteellinen kehittäminen ja yksikkörakenteen kokoaminen on kaikkien ammattikorkeakoulujen edessä. Me olemme olleet ensimmäisten joukossa ja olemme pystyneet tekemään muutoksen hallitusti. Opetusministeriö onkin antanut ammattikorkeakoulullemme myönteistä palautetta tehdyistä ratkaisuista. Kehittämisen meininki ja tekemisen maku oli vuonna 2004 myös muussa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Viime vuosi jää aikakirjoihin myös siksi, että koko ammattikorkeakoulun henkilöstö osallistui ensimmäistä kertaa yhteiseen laivaseminaariin, joka rahoitettiin edellisvuonna saamallamme tuloksellisuusrahalla. Seminaarista syntyi paljon kehittämisehdotuksia ja linjauksia, joita ammattikorkeakoulun hallituksessa myöhemmin käsiteltiin. Tätä kirjoitettaessa osa ehdotuksista on jo toteutettu ja osa on parhaillaan toteutettavana. Kehittämisvauhtia ja rohkaisua valitsemallemme linjalle saimme lisää kesäkuussa, kun tuli tieto vuodelta 2003 myönnetystä tuloksellisuusrahoituksesta. Saimme tuplajättipotin, yhteensä euroa. Vain me ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu saimme tuloksellisuuspalkkion kahden tuloksellisuusmittarin perusteella. Edellisvuoden tapaan saimme tunnustuksen tehdystä strategisesta kehittämisestä sekä tämän lisäksi alueellisesta vaikuttavuudesta. Vuoden 2004 lopulla, osittain henkilöstön yhteisen seminaarin pohdiskelun perustalta, ammattikorkeakoululle hyväksyttiin tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia. Strategiatyö tehtiin erittäin perusteellisesti. Arvioimme oman asemamme sekä omat vahvuutemme ja heikkoutemme tutkimus- ja kehitystyössä, päätimme painopistealueista ja linjauksista ja kävimme keskustelun koulutusaloilla. Strategia sisältää myös toimenpideohjelman, joka antaa eväitä tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiseen kaikilla koulutusaloilla. Vuonna 2004 aloitettiin myös yhdessä yliopistosektorin kanssa keskustelu syksyllä 2005 opetusministeriölle toimitettavista korkeakoulujen aluestrategioista. Yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on käyty perusteellinen keskustelu maakunnan työelämän edustajien kanssa korkeakouluille asetettavista odotuksista alueella. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin vuoden 2004 lopulla myös merkittävä, rajoja rikkova alueellinen avaus korkeakoulukentässä. Tämä on osa aluestrategisia linjauksiamme. Joulukuussa allekirjoitimme Kuopion yliopiston kanssa sopimuksen opetuksen, täydennyskoulutuksen ja tutkimusja kehityshankkeiden alueella tehtävästä yhteistyöstä. Meille omassa maakunnassamme Kuopion yliopiston kanssa tehty sopimus merkitsee strategista kumppanuutta, joka tukee sosiaali- ja terveysalan yksikkömme ponnistuksia kohti vaativampaa koulutusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Anneli Pirttilä Rehtori 3

6 Rakenteellisen kehittämisen vuosi Liiketalous keskitetään Lappeenrantaan, matkailu- ja ravitsemispalvelut Imatralle Vuonna 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin päätös keskittää liiketalouden koulutus kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus kokonaan Imatralle. Aloituspaikat siirtyvät vuonna 2005 uusiin yksiköihin ja kahden lakkautettavan yksikön toiminta loppuu seuraavien vuosien kuluessa, kun yksiköissä opiskelevat valmistuvat. Näiden alojen keskittäminen yhdelle paikkakunnalle ja yhteen yksikköön on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa strateginen valinta. Rehtori Anneli Pirttilän mukaan keskitetyissä suurissa yksiköissä pystytään entistä paremmin toteuttamaan koulutuksen kehittämistyötä sekä myös tutkimus- ja kehitystoimintaa. Käytännössä keskittäminen tarkoittaa, että liiketalouden Imatran yksikön 42 aloituspaikasta 22 paikkaa siirretään liiketalouden Lappeenrannan yksikköön ja 20 aloituspaikkaa tekniikan Imatran yksikköön vuonna Tekniikan Imatran yksikköön siirrettävät aloituspaikat kohdennetaan metsäteollisuuteen painottuvaan tuotantotalouden insinöörikoulutukseen. Valtioneuvoston vuosille hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteen kokoaminen nykyistä suuremmiksi yksiköiksi. Jokaisen yksikön tulisi olla kooltaan sellainen, että se kykenee antamaan riittävän korkeatasoista opetusta sekä harjoittamaan tasokasta aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Rakenteellinen keskittäminen on tarpeen Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Muutos toteutetaan vaiheittain kolmen, neljän vuoden kuluessa. Opintonsa Imatran liiketalouden ja Lappeenrannan kotitalouden yksiköissä aloittaneet suorittavat tutkintonsa nykyisessä yksikössään loppuun asti. Henkilöstö sijoittuu joko saman paikkakunnan muihin yksiköihin tai voi halutessaan siirtyä koulutuksen mukana toiselle paikkakunnalle Lappeenrantaan tai Imatralle. Lisäksi matkailu- ja ravitsemispalvelujen Lappeenrannan yksikön kaikki 19 aloituspaikkaa siirretään matkailu- ja ravitsemispalvelujen Imatran yksikköön. Samassa yhteydessä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman nuorten koulutus muutetaan matkailualan koulutukseksi. Liiketalouden koulutusta voidaan edelleen järjestää tarvittaessa Imatralla aikuiskoulutuksena. Samoin palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmaa voidaan jatkossa toteuttaa Lappeenrannassa aikuiskoulutuksena. 4

7 Tuplasti tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta Opetusministeriö myönsi vuonna 2004 Etelä- Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa tunnustuksena toiminta- ja uudistumiskyvystä sekä aluevaikuttavuudesta. Tunnustus myönnettiin vuoden 2003 toiminnan perusteella. Toiminta- ja uudistumiskyvystä tunnustusta saatiin myös edellisellä tuloksellisuusrahakierroksella vuoden 2002 toiminnan perusteella. Kahden eri arviointikriteerin perusteella tunnustus annettiin ainoastaan Etelä-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakouluille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on erittäin tyytyväinen saatuun tunnustukseen. Olemme pystyneet osoittamaan opetusministeriölle, että meillä on tehty johdonmukaista ja määrätietoista strategista kehittämistyötä, koska saimme tunnustuksen toiminta- ja uudistumiskyvystämme jo toistamiseen. Myös tunnustus aluevaikuttavuudesta lämmittää. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on leimallisesti maakuntansa oma korkeakoulu, mikä näkyy selvästi myös opetusministeriön arvioinnissaan käyttämissä tunnusluvuissa, Pirttilä sanoo. Opetusministeriö kiinnitti toiminta- ja uudistumiskykyä arvioidessaan erityistä huomiota ammattikorkeakoulun kehittämisen kannalta keskeisissä kysymyksissä tehtyyn strategiseen kehittämistyöhön sekä AMKOTA-tietokannasta ja muualta saatavan tiedon hyödyntämiseen johtamisen apuvälineenä. Aluevaikuttavuudessa menestyneet ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet hyvin opiskelijoiden rekrytointialue- ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisaluetarkastelussa sekä tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä. 5

8 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto tiivistävät yhteistyötään sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja tutkimuksessa 6

9 Korkeakoulut itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjiä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto haluavat kehittää yhdessä korkeatasoista sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta Etelä-Karjalassa. Entistä tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tarjoaa Kuopion yliopistolle jalansijan yliopistotasoisen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiselle Etelä-Karjalassa. Maakunnan sosiaali- ja terveysalan kehitystä on tarkoitus vauhdittaa myös yhteisillä tutkimus- ja kehityshankkeilla. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto allekirjoittivat korkeakoulujen aluestrategian kannalta merkittävän puitesopimuksen yhteistyöstään 17. joulukuuta 2004 Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla ja Kuopion yliopistolla on jo ennestään olemassa vakiintuneita yhteistyömuotoja. Kuopion yliopisto järjestää muun muassa sosiaali- ja terveysalan avointa yliopistoopetusta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä Lappeenrannassa. Vireillä on myös tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen vakiinnuttaa jo olemassa olevaa yhteistyötä, mutta on myös strateginen ratkaisu kehittää itäsuomalaista koulutuksen yhteistyömallia. Opetusministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta aluestrategioiden laatimista syyskuun 2005 loppuun mennessä. Ministeriön toiveena on, että koulutuksen kehitystyö perustuisi alueellisiin yhteistyöverkostoihin. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston sopimus onkin molempien osapuolten kannalta aluestrategisesti merkittävä ratkaisu. Sopimus tukee myös Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen sekä jatkotutkintokoulutuksen kehittämistä. Yhteistyö kehittää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä pitää yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa tärkeänä paitsi koulutuksen kehittämisen myös maakunnan kannalta. Etelä-Karjalasta puuttuu yliopistotasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus. Nyt ammattikorkeakoulun välityksellä maakuntaan saadaan kehitettyä alan korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta, kun tarjoamme jalansijan Kuopion yliopistolle. Uskon yhteistyöllä olevan suoria vaikutuksia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Koulutuksen kannalta on tärkeää, että yliopistoyhteistyö tuo ammattikorkeakouluun asiantuntemusta, jota tarvitsemme varsinkin sosiaalija terveysalan täydennyskoulutuksen ja jatkotutkinnon kehittämisessä, Pirttilä sanoo. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa pitää Kuopion yliopistoa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulua itäsuomalaisen yhteistyömallin suunnannäyttäjinä. Yhteistyösopimuksemme tukee laajaa itäsuomalaista yhteistyömallia, jota myös muut tahot ovat olleet hakemassa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän lisä- ja täydennyskoulutusta, varsinkin kun kansallisen terveysprojektin esiin nostamaa lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnjakoa kehitetään. Mielestäni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi järjestää sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien täydennyskoulutusta yhteistyössä keskenään. Koulutus voisi olla jopa yhden lukuvuoden tai vähintään lukukauden mittainen ja siitä tulisi antaa erillinen todistus, Uusitupa linjaa. Myös henkilöstöyhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välistä yhteistyötä vahvistetaan myös henkilöstöyhteistyöllä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ohjaa ja kannustaa omaa henkilöstöään suorittamaan sosiaali- ja terveysalan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja Kuopion yliopistossa. Lisäksi hankkeissa ja kehitysprojekteissa käytetään yhteisiä, alansa parhaita asiantuntijoita resurssien säästämiseksi. Myöhemmin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston yhteistyötä on mahdollista laajentaa muillekin molempia osapuolia kiinnostaville koulutusaloille. Projektiyhteistyötä on jo aiemmin tehty kivitutkimushankkeissa ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön ja Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen kesken. 7

10 Anneli Pirttilä: Uskon, että yhteisen seminaarin tulokset yllättivät positiivisesti kaikki mukana olleet. Yhteisesti asiaa miettiessä syntyi selvästi monta ahaa-elämystä. Odotukset kirkastuivat puolin ja toisin. Vaikka keväinen päivä oli heleimmillään, laivan yökerho oli täynnä liikettä ja toimintaa. Ihmiset olivat kerääntyneet rykelmiksi fläppitaulujen eteen. Tuumittiin, pohdiskeltiin ja pureskeltiin kynän päätä. Paperit täyttyivät ajatuksista ja ideoista. Menossa oli Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisseminaari, johon osallistui koko henkilöstö. Keväällä 2004 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa päätettiin todellakin kokeilla tällaista uutta ja jälkeenpäin mielenkiintoiseksi osoittautunutta työskentelytapaa. Koko ammattikorkeakoulun lyhyen historian aikana ei ollut pidetty yhtään sellaista seminaaria, jossa koko henkilöstö, siis ihan jokainen kynnelle kykenevä, olisi ollut mukana kertomassa ajatuksiaan ja näkemyksiään. Viime toukokuussa opetuksen päätyttyä pakattiin Etelä-Karjalassa laukut ja pakkauduttiin busseihin suuntana Tukholma ja laivaseminaari. 8

11 Henkilöstö viitoitti kehityssuuntia - Samassa veneessä ollaan Odotukset sekalaisia laidasta laitaan Yleiset odotukset seminaarin tuloksista olivat sekalaiset. Kyynisimmät lienevät tuumineet vähintäinkin mielessään, että joukossa tyhmyys vasta tiivistyykin ja että tuloksena voisi olla vain itsestäänselvyyksiä ja mitäänsanomattomuuksia eikä välttämättä mitään nerokasta. Optimistisimmat taas ehkä haaveilivat lennokkaista ideoista ja siitä, kuinka ne voitaisiin jo ennen syksyn lukuvuoden aloitusta panna toimeen. Jälkeenpäin ajatellen voi sanoa, että omat odotukseni seminaarista olivat liian vaatimattomat. Seminaarissa tarkoituksena oli ennen kaikkea pohtia, miten keskeyttämisastetta saataisiin pienennettyä, valmistumisaikoja kutistettua lähemmäs normiaikaa, koulutuksen vetovoimaa lisättyä ja kansainvälistä henkilövaihtoa vilkastettua. Ajattelin myös, että näihin tärkeisiin tuloksellisuusasioihin keskittymisen lisäksi olisi kerrankin hyvä rikkoa myönteisesti erilaisia näkymättömiä rajoja ja lasikattoja. Osana kokonaisuutta, yhteen hiileen puhaltavaa ammattikorkeakoulua Tuumin, että tekniikan opettajien voisi olla ihan terveellistä istuutua samaan pöytään liiketalouden tai sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa eri alojen toimistohenkilökunnasta puhumattakaan. Toiveissani oli, että monialaisuudesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisista syntyisi jotakin uutta ja ennen kuulumatonta. Mietin, että seminaarin jälkeen eri yksiköissä ja eri rakennuksissa toimivat ihmiset todennäköisesti tuntisivat toisensa paremmin ja pystyisivät kenties tekemään paremmin poikki koulutusalojen menevää yhteistyötä. Kenties kaikki tuntisivat entistä paremmin olevansa osa kokonaista, yhteen hiileen puhaltavaa ammattikorkeakoulua. Mitä sitten syntyi? Tuliko muuta kuin paksu kääröllinen flappitaulun papereita ja tukku alkuun työstettyjä ideoita? Koheniko muukin kuin yhteishenki? Pystyikö liki kahdensadan hengen joukkue luomaan sellaisia ehdotuksia, joita voitaisiin käyttää ammattikorkeakoulun kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä? Tulokset yllättivät positiivisesti Uskon, että yhteisen seminaarin tulokset yllättivät positiivisesti kaikki mukana olleet. Selvästi osa henkilöstöstä ei ollut tiennyt tai sisäistänyt tuloksellisuusmittareita tai sitä, mitä ammattikorkeakouluilta Suomessa odotetaan. Keskeyttämisasteen pienentäminen tai opetushenkilöstön koulutustason nostaminen olivat tuntuneet sinänsä kannatettavilta, mutta kuitenkin kaukaisilta tavoitteilta. Yhteisesti asiaa miettiessä syntyi selvästi monta ahaa-elämystä. Juuri tällä tavalla itse voin ja minun kannattaa koettaa vaikuttaa tähän tavoitteeseen. Odotukset kirkastuivat puolin ja toisin. Johdolle yhteinen pohdinta antoi paljon eväitä seuraavan lukuvuoden strategiatyöhön. Kuten eräs opettaja seminaarin jälkeen sanoi: Tuntui kuin olisin tyhjentänyt aivoni yhdellä kertaa. Ammattikorkeakoulun opettajat ja muu henkilöstö ovat kuitenkin johdon ohella parhaat mahdolliset asiantuntijat pohtimaan sitä, miten ammattikorkeakoulua voidaan viedä eteenpäin. Päämäärä on yhteinen. Tämä kirkastui meille kaikille yhteisessä seminaarissamme. Tulokset näkyvät tutkimus- ja kehitystyön strategiassa Kehittämisseminaarin tuloksia on käsitelty johtoryhmässä ja ammattikorkeakoulun hallituksessa kuluneen lukuvuoden aikana. Tuloksena syntyneitä yksittäisiä kehittämisajatuksia on viety eteenpäin. Kaikkia ehdotuksia ei resurssien puutteen tai muiden syiden vuoksi voida toteuttaa, mutta paljon on silti saatu tehtyä. Opetusministeriölle keväällä 2005 toimitettavaa tutkimus- ja kehitystyön strategiaa oli johdon ja hallituksen helppoa työstää. Taustalla oli koko organisaation yhteinen työskentely ja sen viitoittamat näkemykset. Kokemukset seminaarista ja yhteisestä työskentelystä olivat niin rohkaisevia, että samalla linjalla aiotaan jatkaa. Vaikka eletään niukkenevien resurssien aikaa ja kamppaillaan aikapulan kynsissä, yhteinen työskentely on kaikkien siihen uhrattujen panostusten arvoinen. Anneli Pirttilä 9

12 Laroxilta merkittävä lahjoitus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun uut Larox Oyj on lahjoittanut Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun paperilaboratorioon painesuodattimen, joka täydentää ja ajanmukaistaa paperitekniikan laboratorio-opetusta Imatralla. Larox Oyj halusi lahjoituksellaan tukea opetuksen kehittämistä sekä samalla tiivistää yhteistyötään ammattikorkeakoulun kanssa. Imatran Koulukadulle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden viereen rakennetaan uusi laboratoriorakennus, jossa opiskelijat pääsevät aloittamaan työskentelyn vuonna Laboratorion tilaohjelmassa on otettu huomioon laitteiden järkevä sijoittelu työkokonaisuuksien mukaan sekä laitteiden erillistarpeet. Larox Oyj on erikoistunut nesteen ja kiintoaineen erotuksen prosessiratkaisujen kehittämiseen ja toimittaa laitteita maailmanlaajuisesti. Yhtiön kotipaikka sijaitsee Lappeenrannassa. Ammattikorkeakoululle lahjoitetulla Larox PF 0.1 laboratoriosuodattimella voidaan suodattaa erilaisia lietteitä suurella paine-erolla. Laroxin toimitusjohtaja Topi Karppanen korostaa, että yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja asiakkaiden kanssa on merkityksellistä yrityksen omalle tuotekehitystyölle ja tutkimukselle. Laroxin panostus tutkimukseen, laiteja prosessikehitykseen, automaatiotuotteisiin ja koesuodatukseen oli viime vuonna noin 6,0 miljoonaa euroa eli noin 6,1 % liikevaihdosta. Etelä-Karjalan talousalue tarjoaa yhteistyölle monipuoliset mahdollisuudet. Larox haluaa olla aktiivisesti mukana koulutuksen kehitystyössä ja lahjoituksella haluamme tukea ammattikorkeakoulua, kun se rakentaa ja toteuttaa uutta laboratoriotaan Imatralle, Topi Karppanen sanoo. Hän arvioi lahjoituksen olevan rahalliselta arvoltaan keskihintaisen perheauton hintaluokkaa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu haluaa lisätä yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulujen yhdeksi perustehtäväksihän on asetettu pk-sektorin yritysten palveleminen. Meille Larox edustaa eteläkarjalaisten yritysten joukossa erityisen mielenkiintoista sektoria, koska tämänkaltaisia keskisuuria, kansainvälisesti toimivia yrityksiä maakunnassa ei ole montaa. Meillä on Laroxin kanssa ollut jo aikaisemminkin paljon koulutukseen ja kehitystoimintaan liittyvää hyvää yhteistyötä. Olemme nyt todella kiitollisia tästä saamastamme kädenojennuksesta ja katsomme sen tunnustukseksi ammattikorkeakoulun työlle, Pirttilä sanoo. Laroxin lahjoittama Larox PF 0.1 painesuodatin sijoitetaan aluksi ammattikorkeakoulun tekniikan Imatran yksikön nykyisiin tiloihin ja siirretään uuteen laboratorioon, kun se valmistuu. Paperitekniikan koulutuspäällikkö Pirjo Jaakkolan mukaan ammattikorkeakoulun laboratoriossa Larox PF 0.1 suodattimella tullaan käsittelemään sekä mineraalilietteitä että kuitumassoja. Myös laitteen soveltuvuutta muun muassa kuidun talteenottoprosessissa selvitetään. Suodattamisen lisäksi laitteella voidaan suorittaa suodinkakulle pesu, ilmakuivaus sekä kalvopuristusvaiheet. Ammattikorkeakoulun uusi laboratoriorakennus vastaa akuuttiin tilantarpeeseen paperitekniikan koulutusohjelmassa. Osa uudisrakennuksesta tulee yhteiskäyttöön Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa kuten nykyisetkin tilat ovat. Kokonaisuudessaan rakennuksen lattiapinta-ala on noin 1400 m 2, josta varsinaisten laboratoriotilojen osuus noin 1000 m 2. Ammattikorkeakoulu profiloituu yritysyhteistyöhön Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on tyytyväinen ammattikorkeakoulun ja Laroxin yhteistyön tiivistymisestä: 10

13 een paperilaboratorioon Imatralle Larox Oyj halusi lahjoituksellaan tukea opetuksen kehittämistä sekä samalla tiivistää yhteistyötään ammattikorkeakoulun kanssa 11

14 Tietotekniikan opiskelijat tukiopettajina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä 2004 projektiluonteisen tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjäkoulutuksen Etelä-Karjalan maaseutualueilla. Koulutukseen voivat osallistua ensisijaisesti maaseudulla asuvat ihmiset ja maaseutuyrittäjät. Ideana on, että maaseudun asukkaat koulutetaan tietotekniikkaohjelmien ja nopean internetyhteyden eli laajakaistan käyttöön omassa kyläyhteisössään. Samalla edistetään maaseutuyrittäjien elinkeinoja sekä etätyön mahdollisuuksia taajama-alueiden ulkopuolella. Koulutus on tarkoitus ulottaa kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin vuoden 2005 aikana. Osallistujiksi toivotaan erityisesti maaseudun asukkaita, joilla ei ole aiempaa kokemusta tietokoneen käytöstä. Koulutusjaksoilla on mukana ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoita, jotka toimivat kurssilaisten tukiopettajina. Tietotekniikan ja laajakaistan koulutushanketta toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella. Koulutusprojekti kestää vuoden 2006 loppuun asti. Koulutushankkeen projektipäällikön Jari Hirvirinteen mukaan useimmissa Etelä-Karjalan maaseutukylissä on mahdollista joko käyttää yhteisiä tietokoneita tai asennuttaa laajakaistayhteys omaan kotiin. Esteenä on enää vain osaamisen puute. Maaseutuyrittäjille tietotekniikan ja internetin käyttö alkaa olla välttämätöntä, mutta toivoisin koulutusjaksoille myös ihan tavallisia maaseudun asukkaita, Jari Hirvirinne sanoo. osaamiseroja. Koulutukseen hakeutumisen kynnys on tässä projektissa todella matalalla, Jari Hirvirinne rohkaisee. Koulutusta vaille täällä enää oltiinkin Metsäkoneyrittäjä Keijo Rautio osallistui koulutukseen Ruokolahden Utulan kylätuvalla ja laajakaistayhteydetkin olivat jo kotikäytössä. Tarvitsen atk-taitoja varsinkin yritykseni kirjanpidossa. Laajakaistan asentamisen jälkeen myös pankkiyhteydet ja sähköpostin käyttö ovat sujuneet ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Utulan kyläkaupan yhteydessä on Tietomaakunta ekarjalan ylläpitämä tietokonepiste eli nettipointti, jota kyläläiset voivat käyttää: Koulutusta vailla täällä enää oltiinkin. Jokainen kurssilainen voi edetä omien valmiuksiensa mukaisesti ja kaikkiin kysymyksiin on saatu maalaisjärjellä ymmärrettävä vastaus. Kun koulutus tuotiin vielä tänne paikan päälle, kynnys osallistumiseenkin on matalammalla. Yleensähän täältä pitää lähteä jonnekin kauemmas koulutusta hakemaan, Keijo Rautio kertoo. Laajakaistan tulo on Keijo Raution mielestä tervetullut parannus maaseutualueille. Nyt täältä ei kenenkään tarvitse muuttaa sen takia muualle, ettei internet toimi. Totta kai laajakaistasta on myös yritykselleni etua. Koulutuksesta en hae enää alkeisoppia, mutta lisätietoa kyllä kaipaan ja vastauksia eteen tulleisiin pulmiin. Edes välineiden puute ei ole kurssien järjestämisen esteenä, koska projektin kouluttajat tuovat atkkaluston eli kannettavat tietokoneet mukanaan. Sopiva koulutuspaikka on esimerkiksi kyläkoulu tai kylätupa, jossa on laajakaistayhteys. Kurssitusta on mahdollista järjestää myös maatilan pihapiiriin parkkeeratussa nettibussissa, mikäli laajakaistayhteys löytyy viereisestä talosta. Koulutushankkeesta hyötyvät myös ammattikorkeakoulun omat tietotekniikan opiskelijat, koska he saavat kouluttajakokemusta toimiessaan kurssilaisten tukiopettajina. Tukiopetuksella tasoitetaan 12

15 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu kouluttaa maaseudun asukkaita tietotekniikan ja laajakaistan käyttäjiksi 13

16 Metsäteollisuusinstituutti FII:n kansainvälinen kesäkoulu The future of Metsäteollisuusinstituutti FII:n järjestämä ensimmäinen kansainvälinen kesäkoulu elokuussa 2004 osoitti, että panostuksen kohde on oikea. Tarve ja kiinnostus verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen metsäklusterissa on aitoa. Kesäkoulun teemoina olivat metsäteollisuuden globalisoituminen, kuituraaka-ainevarannot, teknologia, paperin kysyntä ja e-media sekä metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät. Seminaariin osallistui yli 70 metsäteollisuuden ammattilaista yrityksistä, tutkimuslaitoksista sekä korkeakouluista. Osallistujat kiittivät palautteessaan erityisesti ohjelman tasokkaita kansainvälisiä esiintyjiä ja monipuolista näkökulmaa. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös alan kansainvälinen professoritapaaminen, jossa yli 40 osallistujaa Euroopan yliopistoista ja korkeakouluista sekä yhteistyöyrityksistä miettivät metsäklusterin koulutukseen ja yritysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Seuraava kesäkoulu järjestetään alkusyksystä 2006 parhaillaan ollaan käynnistämässä keskusteluja niin teollisuutta kuin tutkijoitakin kiinnostavista seminaarin teemoista. Metsäteollisuusinstituutti FII on Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungin perustama konsortio, jonka tarkoituksena on tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi Euroopan metsäteollisuuden pääkaupunkina ja maailmanlaajuisesti johtavana metsäteollisuuden osaamiskeskittymänä. Sopimus Metsäteollisuusinstituutti FII:n perustamisesta allekirjoitettiin Vuoden 2005 alussa toteutettu ajankohtaispäivä Metsäteollisuuden imagoa rakentamassa kokosi yli 40 osallistujaa kuuntelemaan ja keskustelemaan julkisuuskuvaan ja tiedottamiseen liittyvistä haasteista ja lähtökohdista. FII:n toimintasuunnitelma vuodelle 2005 on haasteellinen ja tähtää erityisesti tutkimushankkeisiin panostamiseen sekä Venäjä-yhteistyön kehittämiseen. Myös yhteiset seminaarit, päättäjätapaamiset ja ajankohtaispäivät ovat ohjelmassa. Leena Kallio Vuosi 2004 ensimmäinen FII:n toimintavuosi Metsäteollisuusinstituutti FII:n toiminnan tavoitteena on tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi metsäteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehtona kansallisesti ja kansainvälisesti. Ensimmäisen toimintavuoden työ painottui pitkälti pohjan rakentamiseen. Koulutusohjelmien kehittämisessä edettiin niin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kuin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossakin. Ammattikorkeakoulussa tuloksena syntyi muun muassa syksyllä 2004 käynnistynyt tuotantotalouden metsäteollisuuteen painottuva aikuiskoulutusohjelma ja yliopistossa kansainvälinen maisteriohjelma, jonka ensimmäiset opiskelijat aloittavat syksyllä Syksyllä 2005 aloitetaan ammattikorkeakoulussa tuotantotalouden koulutusohjelma nuorten koulutuksena. 14

17 the pulp and paper industry Lappeenrannassa Tarve ja kiinnostus verkostoitumiseen ja osaamisen kehittämiseen metsäklusterissa on aitoa 15

18 Tekniikka Paperitekniikan osaamista laajennetaan digitaalisella painotekniikalla Vuonna 2004 varmistui paperitekniikan koulutuksen kannalta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän merkittävä rakennushanke: Imatran Koulukadulle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden viereen rakennetaan uusi laboratoriorakennus, jossa opiskelijat pääsevät aloittamaan työskentelynsä vuonna Uusi laboratorio vastaa akuuttiin tilantarpeeseen paperitekniikan koulutusohjelmassa. Kokonaisuudessaan rakennuksen lattiapinta-ala on noin 1400 m 2, josta varsinaisten laboratoriotilojen osuus on noin 1000 m 2. Osa uudisrakennuksesta tulee yhteiskäyttöön Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa kuten nykyisetkin tilat ovat. Laboratorion tilaohjelmassa on otettu huomioon laitteiden järkevä sijoittelu työkokonaisuuksien mukaan sekä laitteiden erillistarpeet. Opetuksen kehittämisen kannalta merkittävää on digitaalisen painokoneen hankkiminen laboratorioon. Tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara katsoo, että uudistus edistää paperitekniikan opetusta huomattavasti. Olemme nykyisessä laboratoriossamme pystyneet valmistamaan sellua ja paperia, tulevaisuudessa pystymme myös tuottamaan painatuseriä. Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Koulutuksen laaja-alaistamisella myös varmistetaan opiskelijoiden sijoittumista erilaisiin prosessiteollisuuden tehtäviin. Lehmusvaaran mukaan esimerkiksi myynti-insinöörin on hyvä tuntea paperilaatujen käyttäytyminen painatusvaiheessa, jotta hän osaisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Antti Lehmusvaara: Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Monipuolista tuotantotalouden osaamista Koulutuksen laaja-alaistaminen näkyy myös uudessa tuotantotalouden koulutusohjelmassa, joka alkoi aikuissovelluksena syksyllä 2004 ja alkaa nuorisokoulutuksena syksyllä Tuotantotalous on selkeästi poikkitieteellinen koulutusohjelma, jossa tekninen ja liiketaloudellinen tieto yhdistyvät. Insinöörin ammattikuva ja mahdollisuudet erilaisiin tehtäviin ovat selvästi laajentumassa, koska nykyisessä koulutuksessa otetaan entistä enemmän huomioon monialainen osaaminen, Antti Lehmusvaara sanoo. Kesällä 2004 ensimmäisen kerran toteutettu ITkesäkoulu on havaittu hyväksi keinoksi varmistaa, että tietotekniikan opiskelijoilla on riittävästi mahdollisuuksia ammatilliseen harjoitteluun. Kesäkoulussa tehdään työelämälähtöisiä projektitöitä, joten harjoittelu on verrattavissa muussa työelämässä suoritettuun harjoitteluun, Lehmusvaara arvioi. Koulutusjohtaja on tyytyväinen myös tietotekniikan opiskelijoiden suorittamiin projektiopintoihin Imatran ICT-Centerissä ja uskoo monialaisen yhteistyön lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ICT-Centerin mahdollisuuksia osataan käyttää enemmän hyödyksi kaikilla koulutusaloilla. Rakennustekniikan kummiluokkatoiminta jatkui kiitettävästi vuonna 2004 ja muissakin tekniikan koulutusohjelmissa on selvästi havaittu, että ammatillinen harjoittelu on löytänyt vakiintuneet uomansa. Käytännöllisesti suuntautuneita ja ennakkoluulottomia opiskelijoita Koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara on tyytyväinen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoihin. Meille hakeutuu ja valikoituu opiskelijoita, jotka ovat käytännöllisesti suuntautuneita, tekniikasta kiinnostuneita ja myös sosiaalisia. Jokaisella opiskelijalla ei luonnollisestikaan tarvitse olla näitä kaikkia ominaisuuksia, koska työtehtäviä elinkeinoelämässä on hyvin monenlaisia. 16

19 IT-kesäkoulu valmensi työelämään Opiskelijoille tarjoutui erinomainen mahdollisuus luoda kontakteja mukana olleisiin eteläkarjalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettiin kesällä 2004 uudentyyppinen IT-kesäkoulu, jossa tietotekniikan opiskelijat suorittivat ammatillista harjoitteluaan. Kesäkoulun työtehtävät olivat pääasiassa yritysten ja yhteisöjen tilaamia projektiluonteisia töitä. Kesäkoulu-projektin asiakkaina oli eteläkarjalaisia yrityksiä sekä ammattikorkeakoulu. Opiskelijat toteuttivat muun muassa tietojärjestelmäratkaisuja, tietokantoja sekä ohjelmistoratkaisuja. Kesäkoulua varten oli perustettu kuvitteellinen IT-alan yritys, joka koordinoi työtehtäviä. Ohjaajana toimi tietotekniikan koulutuspäällikkö Mikko Huhtanen. Kuusi viikkoa kestävä kesäkoulu aloitettiin heti lukukauden päätyttyä toukokuussa tekniikan Lappeenrannan yksikössä. Mukana projektissa oli noin 20 tietotekniikan opiskelijaa. Kesäkoulu oli vaihtoehto, jossa ammatillisen harjoittelun opintoviikot karttuivat. Jos opiskelijan kesätyöt eivät liity tietotekniikkaan, niistä ei ole mahdollista saada opintoviikkoja ja valmistuminen saattaa siksi pitkittyä, Huhtanen kertoi. Opiskelijoilla oli myös loistava tilaisuus osallistua yritysten projektitoimintaan ja saada käytännön työkokemusta. Lisäksi tarjoutui erinomainen mahdollisuus luoda kontakteja mukana olleisiin eteläkarjalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin. 17

20 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta on valmistunut ensimmäinen opiskelija, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon kahdessa eri maassa: toisen Kiinassa, toisen Suomessa. Kyse on niin sanotusta kaksoistutkinnosta, joihin opetusministeriö kannustaa suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Kaksoistutkinto on kahden yhteistyökorkeakoulun kehittämä koulutusohjelma, joka johtaa kahteen tutkintotodistukseen, yhteen kummastakin yhteistyökorkeakoulusta. Kaksoistutkinto myönnetään opiskelijalle yhteistyökorkeakoulujen laatiman tarkan kirjallisen sopimuksen mukaan, jossa määritetään koulutusohjelman laajuus, opiskelijan asema, korkeakoulujen velvollisuudet ja laatukriteerit. James, 21-vuotias kiinalaisopiskelija Wuhanista Ensimmäinen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kaksoistutkinnon suorittanut on kiinalainen Jingheng "James" Zhang. Samalla hän on ensimmäinen valmistunut opiskelija Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun englanninkielisestä kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta. 18

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio

Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio KOKOUSKUTSU 5 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 7.6.2012 1 KOKOUSAIKA Tiistai 19.6.2012 klo 15.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta 3.5.2013 Taustaa: Vuoteen 2020 mennessä KYSistä arvioidaan eläköityvän 588 hoitotyöntekijää, joka on noin 22% vuoden 2011 hoitohenkilökunnan keskimääräisestä

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Opiskelijasta tulee tähti ja meistä opettajista ohjaajia, jotka huolehtivat, että tähti pääsee linnunradalle ja nousuun. Tee työtä ja ole onnellinen,

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Mitä hyötyä ECVET'stä?

Mitä hyötyä ECVET'stä? Mitä hyötyä ECVET'stä? Kansainvälisessä liikkuvuudessa hyvä, niin opiskelijoiden kuin työvoiman liikkuvuuden osalta Saadaan selkeämmät säännöt/selkeyttää tunnistamista ja tunnustamista Pisteytys antaa

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot