Työperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista"

Transkriptio

1 KATSAUS Keuhkosyövän työperäiset syyt Riitta Sauni, Merja Hamunen, Jukka Uitti, Antti Karjalainen ja Antero Aitio Työperäisen syövän osuudeksi kaikista syöpätapauksista on arvioitu 4 %. Tämä merkitsee eräiden arvioiden mukaan maassamme lähes tuhatta vuosittaista tapausta. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan nykyisin noin syöpätapausta vuodessa. Nämä ovat pääasiassa asbestin aiheuttamia keuhko- tai keuhkopussin syöpiä, joille on luotu selkeät kriteerit ja korvauskäytännöt. Tärkeimpänä syynä alidiagnostiikkaan lienee se, että altistumista on vaikea todeta. Altistuminen on voinut tapahtua vuosikymmeniä aikaisemmin, ja sen selvittäminen vaatii perehtyneisyyttä työolosuhteisiin. Karsinogeeneiksi voidaan luokitella ainakin ne aineet ja tekijät, jotka Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut ihmiselle syöpävaarallisiksi. Työperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista keuhkosyövistä on arvioitu % (Tomatis 1990). Yhdysvalloissa osuuden on arvioitu olevan miehillä 15 % ja naisilla 5 % (Doll ja Peto 1981). Asbestin aiheuttamia tapauksia lukuun ottamatta keuhkosyövän työperäisyys on luultavasti sekä alidiagnosoitu että aliraportoitu Suomessa (Antti-Poika 1993). Asbesti on nykyisin ainoa työperäistä keuhkosyöpää aiheuttava karsinogeeni, jonka osalta on Suomessa olemassa selvät työperäisyyden ja korvattavuuden kriteerit (Ammattisyöpätyöryhmä 1988). Asbestisairauksien ammattitautidiagnostiikasta on Suomessa julkaistu hiljattain katsaus (Karjalainen ym. 1996a). Asbestin lisäksi tunnetaan kuitenkin myös useita muita keuhkokarsinogeeneja. Taulukossa 1 on lueteltu aineet ja työt, jotka Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (International Agency for Research on Cancer, IARC ), on luokitellut syöpävaarallisiksi ja joiden tiedetään aiheuttavan keuhkosyöpää. Keuhkosyövän lisäksi kyseiset aineet voivat aiheuttaa myös muita sairauksia, esimerkiksi nikkelille altistuminen saat-taa aiheuttaa nenäsyöpää, kadmium munuaisvaurioita ja arseeni ihosyöpää. Jäljempänä käsittelemme tarkemmin niitä aineita, jotka ovat Suomen oloissa merkittävimpiä tai jotka muuten ovat ajankohtaisia niistä käytävän keskustelun vuoksi. Vuonna 1996 Suomessa ilmoitettiin työperäisiksi 86 keuhkosyöpää ja 29 mesotelioomaa (Karjalainen ym. 1997a). Kolmessa keuhkosyöpätapauksessa aiheuttajia ei ollut tarkemmin määritetty, yhden aiheuttajaksi ilmoitettiin muut mineraalipölyt, yhden syyksi ruostumattoman teräksen hiontapöly ja kaikkien muiden aiheuttajaksi asbesti. Yksittäisessä syöpätapauksessa etiologista tekijää on vaikea osoittaa, koska syöpä on monitekijäinen sairaus. Sen vuoksi yksittäisten tapausten korvattavuus edellyttää tieteelliseen tietoon perustuvia sopimuksia, jollainen asbestin osalta on jo tehty (Ammattisyöpätyöryhmä 1988). Seuraavassa esitettäviä riskisuhteita tulkittaessa on huomioitava, että eri aineisiin liittyvät altistumistasot ovat olleet erilaiset. Riskisuhdetta 2 käytetään usein rajana, jota suuremmilla arvoilla työperäinen tekijä voidaan tulkita syövän pääasialliseksi syytekijäksi, koska tätä suuremmilla riskisuhteilla todennäköisyys, että sairaus johtuu altistumisesta kyseiselle tekijälle, ylittää 50 %. Duodecim 114: ,

2 T a u l u k k o 1. Keuhkosyöpää aiheuttavia aineita ja töitä sekä niiden luokitus IARC:n mukaan. Ryhmä 1: Ihmiselle karsinogeenisia aineita. Arseeni ja sen yhdisteet Asbesti ja sitä sisältävä talkki Beryllium ja sen yhdisteet Kadmium ja sen yhdisteet Kromiyhdisteet Radon Nikkeliyhdisteet Tupakansavu Biskloorimetyylieetteri ja kloorimetyylieetteri Sinappikaasu Tetraklooribentsodioksiini (TCDD) Vinyylikloridi Hiiliterva, hiilipiki, noki Alumiinin tuotanto Hiilen kaasutus Koksaus Rauta- ja teräsvalu Työperäinen altistuminen kvartsille ja kristobaliitille Maalarin työ Ryhmä 2A: Ihmiselle todennäköisesti karsinogeenisia aineita Akryylinitriili Dieselpakokaasut Hyönteismyrkkyjen ruiskutus ja käyttö Taidelasin, puristetun lasin ja lasiastioiden valmistus Ryhmä 2B: Ihmiselle mahdollisesti karsinogeenisia aineita Koboltti ja kobolttiyhdisteet Lyijy Vuori- ja kuonavilla Hitsaushuurut ja -kaasut Kirjapainotyö Tässä artikkelissa esitellään viimeaikaisen tutkimustiedon valossa yleisimpiä työperäisiä altisteita, joihin liittyy lisääntynyt keuhkosyöpävaara. Samalla arvioidaan altisteiden merkitystä ja kuvataan altisteiden käyttöä suomalaisilla työpaikoilla. Arviointi perustuu IARC:n monografioihin ( ) ja Steenlandin ym. (1996) tuoreeseen yhdysvaltalaiseen katsaukseen työperäisestä keuhkosyövästä. IARC:n ryhmä 1: Ihmiselle karsinogeenisia aineita Asbesti on merkittävin luonnossa esiintyvä kuitumineraali, jota on käytetty paljon palamattomuutensa, lujuutensa sekä hyvän lämmön- ja sähköneristyskykynsä vuoksi. Asbestin uuskäyttö kiellettiin Suomessa , eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Asbestipurkutöitä ovat saaneet tehdä lähtien vain Työsuojeluhallituksen valtuuttamat työnantajat, jotka ovat kouluttaneet työntekijänsä asbestityöhön (Valtioneuvoston päätös 1987). Asbestille voidaan edelleen altistua rakennusten saneeraus- ja purkutöissä, jos niitä ei tehdä asianmukaisesti. Asbestille aikaisemmin altistuneiden työntekijöiden määräksi arvioidaan yli (Asbestikomitea 1990). Vaikka asbestille altistuminen on periaatteessa loppunut saneeraustöitä lukuun ottamatta, asbestin aiheuttamia sairauksia löydetään pitkän sairastumisviiveen vuoksi vielä 2000-luvun puolella, joskin asbestisyöpien määrä näyttää jäävän aiemmin ennakoitua pienemmäksi (Karjalainen ym. 1997b). Paakkilan kaivoksessa louhittiin antofylliittiä vuosina , jolloin tämän asbestilajin käyttö oli runsasta Suomessa. Asbestille altistuttiin asbestituoteteollisuudessa, mm. palo-ovien, eristemassojen, lattialaattojen, kankaiden, sementtituotteiden ja eräiden sisäverhouslevyjen valmistuksessa ja jatkokäsittelyssä. Asbestipitoisia rakennustuotteita käytettiin yleisesti vielä luvulla talonrakennuksessa. Rakennusalalla runsaasti altistuneita olivat eristäjät, putkiasentajat, siivoojat, kirvesmiehet sekä apumiehet. Asbestipurkutyöt 1980-luvulla lisäsivät asbestille altistuneiden määrää. Telakoiden asbestiruiskutukset ja laivojen sisustuslevyjen työstöt aiheuttivat runsaasti altistumista myös muille samoissa tiloissa työskennelleille. Myös autokorjaamoissa, erityisesti raskaan kaluston jarruhuollossa, altistuttiin asbestille, ja altistuminen jatkui 1990-luvun alkuun saakka (Riala 1991). Epidemiologisissa tutkimuksissa asbestille altistuneiden riski sairastua keuhkosyöpään on vaihdellut lievästi suurentuneesta noin viisinkertaiseen (Karjalainen ym. 1996a, IARC 1977, 1987). Erityisesti asbestoosipotilaiden riski sairastua keuhkosyöpään on suuri (taulukko 3). Sen sijaan niin työperäisiin kuin muihinkin pleuraplakkeihin sellaisenaan liittyvä keuhkosyöpävaara näyttää olevan selvästi alle kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna (Karjalainen 1997a). Kromi ja sen yhdisteet. IARC (1990) on luokitellut kromin kuudenarvoiset yhdisteet ihmi- 126 R. Sauni ym.

3 T a u l u k k o 3. Työperäistä keuhkosyöpää aiheuttavia aineita ja niiden keuhkosyöpäriskejä (Steenland ym. 1996) sekä altistuminen Suomessa. Riskiluvut viittaavat tutkimuksiin, joissa keskimääräinen altistumistaso on ollut selvästi korkeampi kuin 1995 ASA-rekisteriin ilmoitetuilla keskimäärin. Altiste Vaarasuhde 95 % Aineen käyttökohteet ja työt, Altistuvia Suomessa (OR) luottamus- joissa on voitu altistua aineelle ASA-rekisterin väli mukaan v Arseeni Arseenipitoisen kuparirikasteen 800 käsittely, erikoismetallien ja elektroniikkakomponenttien valmistus, puun kyllästys ja kyllästetyn puun käsittely Asbesti Asbestituoteteollisuus, rakennustyö, (asbestoosipotilailla) asbestieristystyö, asbestipurkutyö, voimalaitostyö, jarruhuolto, telakkatyö Beryllium 1.49? Lentokone-, elektroniikka ja mekaaninen 15 teollisuus, röntgenanalysaattorit, ulkomaisten röntgenputkien romutus Kadmium Metallien valmistus, pintakäsittely, juotos, hitsaus- ja polttoleikkaustyö, lasiteollisuus Kromi (VI) Ruostumattoman teräksen hitsaus, terminen yhdisteet leikkaus ja hionta, kromihapon käsittely Nikkeli Ruostumattoman teräksen hitsaus, yhdisteet terminen leikkaus ja hionta Kvartsi Kivityö, valimotyö, hiekkapuhallus, lasinteko, * 2.80 (silikoosipotilailla) rakennustyö * Ei kuulunut ASA-rekisteriin ilmoitettaviin aineisiin v ASA-rekisteri = syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneiden rekisteri. selle syöpävaaraa aiheuttaviksi. Kromi lisää teräksen ruosteen- ja haponkestävyyttä samoin kuin sen kovuutta. ASA-rekisteriin ilmoitettiin v noin kromille altistunutta työntekijää (Savela ym. 1996). Suurin altistuva ryhmä ovat ruostumattoman teräksen hitsaajat, termiset leikkaajat ja hiojat. Kromihappoa käytetään metallien ja muovien elektrolyyttisessä pinnoituksessa. Lisäksi kromiyhdisteitä käytetään mm. maaleissa, väripigmenteissä, valokuvien kehityksessä ja puunkyllästysaineissa (Jaakkola ja Kokko 1991a). Kromiyhdisteille altistuneista työntekijöistä on julkaistu yli 50 epidemiologista tutkimusta, joista käy ilmi lisääntynyt keuhkosyöpäriski (Steenland ym. 1996) (taulukko 3). Nikkeliä ja nikkeliyhdisteitä käytetään pääasiassa metalli- ja konepajateollisuudessa. Suomessa nikkelille ja nikkeliyhdisteille altistuu noin työntekijää. Suurimman merkittävästi nikkelille altistuvan ryhmän muodostavat ruostumattoman teräksen hitsaajat, termiset leikkaajat ja hiojat, noin työntekijää. Heistä käsittelee ruostumatonta terästä kokopäiväisesti tai muuten säännöllisesti (Jaakkola ja Kokko 1991b). Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet sekä nikkelikloridi ja nikkelisubsulfidi on Suomessa luokiteltu syöpävaaraa aiheuttaviksi. IARC (1990) pitää nikkeliyhdisteitä ihmiselle karsinogeenisina (ryhmä 1), mutta metallinen nikkeli kuuluu luokkaan 2B. Nikkeliyhdisteitä ja kuudenarvoista kromia vapautuu ruostumattoman teräksen puikkohitsauksessa. Useissa tutkimuksissa on havaittu tämän tyyppisen työn ja keuhkosyövän yhteys (Gerin ym. 1984). Hitsaajilla on useissa tutkimuksissa todettu 30 % suurentunut keuhkosyövän ilmaantuvuus (IARC 1990). Nikkelin ja kromin lisäksi Keuhkosyövän työperäiset syyt 127

4 asbestia on pidetty yhtenä hitsaajien suurentunutta keuhkosyöpäriskiä selittävänä tekijänä. Attfieldin ja Rossin (1978) skotlantilaisessa aineistossa 40 % raskaan teollisuuden hitsaajista oli altistunut asbestille lämpöeristystöiden yhteydessä. Kvartsi eli piidioksidi on yleisimpiä luonnossa esiintyviä yhdisteitä. Se on pääaineosana monissa kivilajeissa, hiekoissa ja savissa. Kvartsille altistuu Suomessa jossain määrin vuosittain noin työntekijää. Altistumista esiintyy eniten kivityöläisillä, valimotyöntekijöillä, kallionporaajilla, panostajilla, hiekkapuhaltajilla sekä lasi- ja rakennustyöntekijöillä. Kvartsille altistuminen on yleistä myös kaivostyöntekijöillä, ja sen määrä riippuu maaperän laadusta (Kalliokoski ym. 1992). Epidemiologisia tutkimuksia kvartsin ja keuhkosyövän yhteydestä on tehty paljon (Goldsmith 1994). IARC:n tuoreimmassa arviossa kiteinen kvartsi on luokiteltu varmasti syöpävaaralliseksi aineeksi. Suomessa on todettu graniittityöntekijöillä suurentunut keuhkosyöpäriski (Koskela 1995). Keuhkosyövän vaara on selvästi suurentunut, jos työntekijälle on jo kehittynyt silikoosi. Näin ollen olisi perusteltua esittää silikoosipotilaan keuhkosyöpää korvattavaksi ammattitaudiksi. On kuitenkin mahdollista, että kiteisen kvartsin mineralogiset ominaisuudet vaihtelevat niin, että jotkut lajit aiheuttavat keuhkosyöpää mutta toiset eivät. Radon ( 222 Rn) on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy kun uraani ( 238 U) muuttuu stabiiliksi lyijyksi. Radonin radioaktiivisessa hajoamisessa syntyy poloniumin, vismutin ja lyijyn radioaktiivisia isotooppeja, jotka tarttuvat ilmassa oleviin hiukkasiin. Näitä hiukkasia jää hengitysteiden pinnalle, missä ne säteilevät ympäröiviin kudoksiin. Radon aiheuttaa ihmiselle keuhkosyöpää; useimmat tähän liittyvät tutkimukset on tehty kaivostyöläisillä (IARC 1988, BEIR 1988, Lubin ym. 1994). Asuintalojen radonpitoisuuksien vaikutuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tähän asti laajimmassa asuintaloja koskevassa tutkimuksessa todettiin keuhkosyövän merkitsevä lisääntyminen, joka oli verrattavissa kaivostyöläisten riskiin (Pershagen ym. 1994), mutta vastakkaisiakin tuloksia on esitetty. Työperäistä altistumista radonille ja sen hajoamistuotteille tapahtuu maanalaisissa kaivoksissa, joissa louhitaan uraania ja muita metalleja, sekä maaperän ja radioaktiivisten materiaalien käsittelyssä. Suurten työntekijämäärien altistuminen on mahdollista huonosti ilmastoiduissa rakennuksissa, varsinkin jos työpaikka on osittain tai kokonaan maan alla. Näissä työpaikoissa on aina selvitettävä mahdollinen altistuminen radonille. Samoin selvitys on tehtävä niissä työpaikoissa, joissa käsitellään pohjavettä elintarvikkeiden tai juomien valmistuksessa. Häme, erityisesti Etelä-Häme, on Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson ohella Suomen pahimpia radonalueita pientaloissa suoritettujen mittausten perusteella. Hämeen työsuojelupiirin radonprojektissa todettiin, että 10 %:ssa Hämeen läänin työpaikoista työilman radonpitoisuus ylitti ohjearvot. Suuret radonpitoisuudet keskittyivät samoihin kuntiin ja yleensä samoille alueille kuin asuntojenkin suuret radonpitoisuudet (Hämeen työsuojelupiiri 1996). Tupakansavu sisältää yli ainesosaa. Sen tärkeimpiä biologisesti aktiivisia aineita ovat hiilimonoksidi, bentseeni, syaanivety, haihtuvat ja nikotiinista syntyvät N-nitrosoamiinit, nikotiini, fenoli, aromaattiset amiinit, polysykliset aromaattiset yhdisteet, 210 polonium ja pienet metallimäärät. Tupakansavu on luokiteltu ryhmän 1 karsinogeeniksi (IARC 1986). Seitsemässä laajassa kohorttitutkimuksessa savukkeiden polttajien suhteellinen riski sairastua keuhkosyöpään vaihteli välillä (IARC 1986). Tupakansavulle altistuvat aktiivisten tupakoitsijoiden lisäksi luonnollisesti kaikki muutkin, jotka joutuvat hengittämään tupakansavua. Tutkimuksien mukaan passiivinen tupakointi lisää keuhkosyöpäriskiä noin 20 % (Law ja Hackshaw 1996). Maassamme on arvioitu, että joka vuosi tupakoimatonta ihmistä sairastuu keuhkosyöpään passiivisen tupakoinnin takia (Heloma 1994). Edellä mainituista tapauksista 40 eli 75 % aiheutuu vastentahtoisesta altistumisesta työpaikan tupakansavulle. Tupakkalain avulla on pyritty vähentämään työpaikoilla tapahtuvaa passiivista tupakointia, mutta merkittävä altistuminen tupakansavulle on edelleen mahdollista varsinkin ravintola-alalla. Naispuolisilla ravintoloiden tarjoilijoilla on todettu 3.4-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään koko suomalaiseen väestöön 128 R. Sauni ym.

5 verrattuna (Pukkala 1995). Tässä tutkimuksessa ei tosin vakioitu aktiivisen tupakoinnin vaikutusta keuhkosyöpäriskiin. IARC:n 2A: Ihmiselle todennäköisesti karsinogeenisia aineita Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) muodostuvat useasta keskenään sitoutuneesta bentseenirenkaasta. IARC ei ole luokitellut näiden aineiden karsinogeenisuutta yleisesti, vaan ne sisältyvät moniin muihin karsinogeeneihin ja syöpävaarallisiin töihin (taulukko 1). Osa näistä luokitelluista syöpävaaraa aiheuttavista aineista ja töistä kuuluu IARC:n ryhmään 1 ja osa ryhmään 2A. Tunnetuin ja eniten tutkittu PAH on bentso(a)pyreeni (BaP). Sitä käytetään usein PAH-pitoisuuden osoittimena, sillä yhdisteryhmän kokonaispitoisuuden määrittäminen on lähes mahdotonta. Ilman epäpuhtauksina PAH-yhdisteet ovat usein monimutkaisia seoksia, joissa yksittäisiä yhdisteitä voi olla useita satoja. PAHyhdisteille altistuu Suomessa vuosittain noin työntekijää. Suomessa ilmoitettiin ammattitautirekisteriin vuonna 1995 kaksi PAH-aineista johtunutta työperäistä keuhkosyöpää (Karjalainen ym. 1996b). PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa lähinnä keuhko- ja ihosyöpää. PAH-yhdisteitä on lähes kaikkialla ihmisen elinympäristössä. Niitä syntyy orgaanisten yhdisteiden palaessa epätäydellisesti. Niitä esiintyy mm. noessa, tervassa, tupakansavussa ja pakokaasuissa. Tärkeimpiä työpaikkoja ja aloja, joilla PAH-yhdisteille voi altistua, ovat koksaamot, metallurgiateollisuus, konepajat, valimot, kaivosteollisuus, puun kreosoottikyllästys, asfaltti- ja bitumityöt, eristystyöt, kumiteollisuus, painovärien valmistus ja kirjapainotyö, lämpövoimalat, nuohous, jätteiden poltto ja ravintolatyö (passiivinen tupakointi) (Pyy ja Hakala 1991). Keuhkosyöpäriskin on todettu suurentuneen alumiinintuotannossa, hiilen kaasutuksessa, koksauksessa sekä rauta- ja teräsvalimoissa, joissa kaikissa keuhkosyövän todennäköisimpiä aiheuttajia ovat PAH-yhdisteet. Dieselpakokaasut. IARC (1989) on luokitellut erikseen dieselpakokaasut todennäköisesti keuhkosyöpää aiheuttaviksi aineiksi. Dieselpakokaasu on monimutkainen seos. Sille on tyypillistä hiiliydin, jota ympäröivät polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Epidemiologisia tutkimuksia on ollut vaikea tehdä ihmisillä, koska ei ole ollut tarkkaa tietoa aikaisemmasta altistumisesta ja tupakointi on merkittävä sekoittava tekijä. Kohorttitutkimuksia on tehty mm. rautatietyöntekijöillä, ja heillä on todettu suurentunut kuolleisuus keuhkosyöpään (IARC 1989). Eniten altistuvia työtekijäryhmiä ovat kaivos-, kuljetus- ja rakennustyöntekijät. Bensiinipakokaasuista yksinään on tehty vain vähän tutkimuksia, minkä vuoksi ne on luokiteltu ryhmään 2B. IARC:n ryhmä 2B: Ihmiselle mahdollisesti karsinogeenisia aineita Lyijy on vanhimpia tunnettuja metalleja, ja vaarallisuudestaan huolimatta sitä käytetään yleisesti. Matalan höyrystymislämpötilan vuoksi lyijyä sisältäviä seoksia kuumennettaessa, esimerkiksi hitsauksessa ja polttoleikkauksessa, syntyy helposti lyijyhuuruja. Lyijylle ja lyijy-yhdisteille altistuu Suomessa noin työntekijää (Kalliokoski ym. 1992). Suomessa louhitaan ja rikastetaan lyijymalmia yhdessä kaivoksessa. Raaka-aineena käytettävän romun epäpuhtaudesta peräisin olevaa lyijyä esiintyy teräs- ja rautatehtaiden sekä valimoiden ilmassa. Lyijylle altistutaan akkujen valmistuksessa, juottamisessa ja saumauksessa sekä messingin ja pronssin valmistuksessa ja jatkojalostuksessa. Maaleissa lyijy-yhdisteitä on käytetty väri- ja korroosionestoaineina. Myös muovi-, lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistuksessa käytetään lyijyyhdisteitä (Jaakkola ja Anttila 1991). Useimmissa asiaa koskeneissa tutkimuksissa on todettu lyijylle altistuneilla suurentunut keuhkosyöpäriski (Fu ja Boffetta 1995, Gerhardson ym. 1995). Riski on kaikissa tutkimuksissa ollut kuitenkin pieni eikä se useimmiten ole ollut merkitsevä. Kuitenkin tutkimuksista tehdyssä meta-analyysissä keuhkosyöpäriski havaittiin merkitsevästi lisääntyneeksi (Fu ja Boffetta 1995). Samansuuntaisia tuloksia saatiin suomalaisessa tutkimuksessa (Anttila 1994), jossa seurattiin syövän ilmaantu- Keuhkosyövän työperäiset syyt 129

6 T a u l u k k o 2. Työperäistä syöpää epäiltäessä huomioon otettavia seikkoja (Veys 1996). Tarkka työhistoria koulusta eläkeikään asti Altistumisen varmistaminen Altistumisen vertailu tunnettujen karsinogeenien luetteloon Lisätukea oletukselle työperäisestä syövästä: syöpä tavallista nuoremmalla henkilöllä ns. signaalituumorit (esim. maksan hemangiosarkooma vinyylikloridi, nenäsyöpä kovapuupöly) muitakin syöpätapauksia vastaavassa työssä pitkä latenssiaika muiden odotettujen etiologioiden puuttuminen (esim. keuhkosyöpä tupakoimattomalla) kasvaimen epätavallinen histologia tai sijainti vuutta kohortissa, joka käsitti noin lyijylle altistunutta työntekijää. Mineraalikuidut. Synteettisten mineraalivillakuitujen käyttö on laajaa, ja se lisääntyy erityisesti rakennusteollisuudessa. Mineraalivilloja käytetään pääasiassa rakennusten, putkien ja laitteistojen lämmöneristykseen sekä akustisiin tarkoituksiin. Jatkuvia kuituja käytetään tekstiileinä ja lujitemateriaaleina muoveissa, kattohuovassa ja betonissa (WHO 1986, Gustavsson ym. 1987, Kokko 1992). Suomessa on arvioitu noin työntekijän altistuvan lasi- ja vuorivillalle ja noin 600:n keraamisille kuiduille. IARC (1988) on luokitellut lasi-, vuori- ja kuonavillan sekä keraamiset kuidut mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi aineiksi (ryhmä 2B). Ihmisiä koskevat epidemiologiset tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia (WHO 1986). Kuitutuotteita valmistavissa tehtaissa on todettu pitkäaikaisen altistumisen aiheuttavan lisääntyneen hengityselinsyöpien vaaran. Tuotannon alkuaikoina on ollut mahdollista altistua myös muille keuhkokarsinogeeneille, esimerkiksi asbestille, arseenille ja polysyklisille hiilivedyille (Doll 1987). Varmuutta ei ole myöskään siitä, millaisia työilman kuitupitoisuudet ovat olleet vuotta sitten, jolloin hiljattain todetut keuhkosyövät ovat voineet saada alkunsa. Mineraalivillatehtaissa työskennelleillä keuhkosyövän vakioitu kuolleisuussuhde on vaihdellut välillä (IARC 1988), ja uusimmassa seurannassa suhde on ollut (Boffetta ym. 1997). Keraamisia kuituja on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että täyttä varmuutta niiden terveyshaitoista ei vielä ole saatu. Pohdinta Suurin osa nykyään todettavista työperäisistä keuhkosyövistä johtuu vahvasta altistumisesta vuotta sitten. Nykyään nämä riskit tunnetaan ja altistumista voidaan vähentää työhygieenisin keinoin. Tämän vuoksi tunnettujen karsinogeenien aiheuttama syöpäriski on tämän päivän suomalaisilla työpaikoilla pienempi kuin esimerkiksi tässä artikkelissa referoiduissa tutkimuksissa on todettu. Uusia karsinogeeneja voidaan kuitenkin ottaa käyttöön työpaikoilla niiden syöpävaarasta tietämättä. Tutkimuksissa saatetaan myös osoittaa karsinogeenisiksi osa niistä aineista, joille työntekijät ovat aikaisemmin altistuneet. Viimeisten vuoden aikana työpaikoilla käytetyistä aineista on löydetty useita eläimille karsinogeenisia aineita, joita ei ole vielä tutkittu epidemiologisesti riittävästi. Tällaisia ovat esimerkiksi kuitumineraalit, styreeni ja koboltti. Jotkut näistä voivat tulevaisuudessa osoittautua työperäisiksi karsinogeeneiksi ihmisille. Syövän pitkän latenssiajan vuoksi kestää yleensä useita kymmeniä vuosia, ennen kuin aineen syöpävaarallisuus ihmiselle voidaan epidemiologisesti osoittaa. Keuhkosyöpäpotilaita hoitavien lääkärien tulisi pitää mielessä syövän työperäisyyden mahdollisuus. Yksityiskohtainen työanamneesi koko työelämän ajalta on olennaisen tärkeä, kuten yleensäkin työperäistä sairautta epäiltäessä. Pitkän latenssiajan vuoksi työperäinen syöpä ilmenee usein vasta eläkeiässä. Altistumista arvoitaessa tulisi ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat keuhkokarsinogeenit. Työterveyslaitos ja aluetyöterveyslaitokset antavat lisätietoja altistumisesta karsinogeeneille. Potilas, jolla epäillään olevan työperäinen syöpä kerrotun altistuksen tai muun työhistorian perusteella, voidaan lähettää jatkoselvittelyihin lähimpään työlääketieteen poliklinikkaan. Taulukossa 2 on lueteltu englantilaiset suositukset asioista, jotka tulisi ottaa huomioon työperäistä syöpää epäiltäessä (Veys 1996). Jos työpaikalla on tehty työhygieenisiä mittauksia tai 130 R. Sauni ym.

7 biologisia altistumismittauksia, niistä on apua altistumisen arvioinnissa. Yleensä näitä tietoja ei kuitenkaan ole käytettävissä vaan yksilön altistumisen ja kirjallisuudessa julkaistujen vaarasuhteiden vertaaminen jää varsin karkeaksi. Työperäistä keuhkosyöpää aiheuttavista aineista ja tekijöistä on asbestin lisäksi eniten näyttöä silikoosiin liittyvästä suuresta keuhkosyöpävaarasta. Työperäisen keuhkosyövän kriteerien luominen eri altisteiden osalta edellyttää epidemiologisen tutkimustiedon ja sekoittavien tekijöiden mm. tupakoinnin osuuden huolellista tarkastelua. Esimerkiksi radon- ja asbestialtistuksen yhteydessä tupakoinnin tiedetään lisäävän syöpäriskiä moninkertaisesti. Tupakoivan henkilön keuhkosyövässä on muiden karsinogeenien osuuden arviointi vaikeata. Toisaalta tupakanpolton sekoittavaa vaikutusta työperäisen syövän syiden tutkimuksessa on usein liioiteltu. Joissakin viimeaikaisissa tutkimuksissa on tupakoinnin sekoittava vaikutus kyetty ottamaan huomioon. Tupakoinnin ei katsota yksin selittävän lisääntynyttä keuhkosyöpävaaraa, jos riskisuhde on yli 1.5 (Axelson 1989). Asbestin osalta on sovittu, ettei tupakointitottumuksia oteta korvauspäätöstä tehtäessä huomioon, vaan korvauspäätös edellyttää, että asbestille altistumisen arvioidaan riittävän aiheuttamaan vähintään kaksinkertaisen keuhkosyöpävaaran (Ammattisyöpätyöryhmä 1988). Voidaan ajatella, että vastaavanlaisia sopimuksia voidaan tulevaisuudessa tehdä myös muiden karsinogeenien osalta, jos epidemiologinen näyttö on riittävä. Kirjallisuutta Ammattisyöpätyöryhmän muistio. Helsinki: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Anttila A. Occupational exposure to lead and risk of cancer. Acta Universitatis Tamperensis 1994: ser A vol 417. Antti-Poika M (toim.). Työperäiset sairaudet. Helsinki: Työterveyslaitos, Asbestikomitean mietintö, Työministeriö: Loppuraportti 66/1989, Helsinki 1990, 76 s. Attfield M D, Ross R S. Radiological abnormalities in electric-arc welders. Br J Ind Med 1978; 35: Axelson O. Confounding from smoking in occupational epidemiology. Br J Ind Med 1989; 46: BEIR IV. Committee on the Biological Effects of Ionizing Radiations. Health risks of radon and other internally deposited alpha-emitters. Washington (DC): National Academy Press, Boffetta P, Saracci R, Andersen A, ym. Cancer mortality among man-made vitreous fiber production workers. Epidemiology 1997: 8(3): Doll R, Peto R. The causes of cancer-quantitative estimates of avoidable risks of cancer in the United States today. J Natl Cancer Inst 1981; 66: Doll R. Symposium on MMMF, Copenhagen, October 1986: overview and conclusions. Ann Occup Hygien 1987; 31: Enterline P, Marsh G, Emsen N, ym. Some effects of cigarette smoking, arsenic and SO2 on mortality among US copper smelter workers. J Occup Med 1987; 29: Fu H, Boffetta P. Cancer and occupational exposure to inorganic lead compounds: a meta-analysis of published data. Occup Environ Med 1995; 52: Gerhardsson L, Hagmar L, Rylander L, Skerfving S. Mortality and cancer oncidence among secondary lead smelter workers. Occup Environ Med 1995; 52: Gerin M, Siemiatycki J, Richardson L, ym. Nickel and cancer associations from a multicancer occupation exposure case-referent study preliminary findings. IARC Sci Publ 1984; 53: Goldsmith D. Silica exposure and pulmonary cancer. Kirjassa: Samet J (toim.): Epidemiology of lung cancer. New York: Marcel Dekker, 1994; s Gustavsson P, ym. Kriteriedokument för gränsvärden. Man-made mineral fibres (MMMF). Arbete och Hälsa 1987; 26. Heloma A. Tupakointi työpaikoilla tavoitteena savuton työympäristö. Työterveiset 1994: 4. Hämeen työsuojelupiiri. Hämeen läänin työpaikkojen radonprojekti, loppuraportti, IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. International Agency for Research on Cancer Jaakkola J, Anttila A. Lyijy. Altisteet työssä 26. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Jaakkola J, Kokko A. Kromi. Altisteet työssä 16. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, 1991(a). Jaakkola J, Kokko A. Nikkeli. Altisteet työssä 32. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, 1991(b). Kalliokoski P, Pfäffli P, Riihimäki V, ym. (toim.). Työhygienia. Helsinki: Työterveyslaitos, Karjalainen A, Anttila S, Koskinen H, ym. Asbestisairauksien ammattitautidiagnostiikka. Duodecim 1996(a); 112: Karjalainen A, Vasama M, Savela A, ym. Ammattitaudit Työterveyslaitos. Helsinki: Katsauksia 133, Karjalainen A, Aalto L, Jolanki R, ym. Ammattitaudit Työterveyslaitos. Helsinki: Katsauksia 136, 1997(a). Karjalainen A, Pukkala E, Mattson K, ym. Mesoteliooman ilmaantuvuus Suomessa kasvu hidastunut. Suom Lääkäril 1997(b); 52: Kokko A. Kuitumineraalit. Altisteet työssä 31. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Koskela R-S. Association of silica dust exposure with lung cancer and other diseases. Acta Universitatis Tamperensis, 1995: ser A vol 460. Law M R, Hackshaw A K. Environmental tobacco smoke. Br Med Bull 1996; 52: Lubin J, Boice J D Jr, Edling C, ym. Radon and lung cancer risk: a joint analysis of 11 underground miner studies. NIH Publication No Washington (DC): National Institute of Health, Pershagen G, Akerblom G, Axelson O, ym. Residential radon exposure and lung cancer in Sweden. N Engl J Med 1994; 330: Pukkala E.»Cancer risk by social class and occupation. A survey Keuhkosyövän työperäiset syyt 131

8 based on 109,000 cancer cases among working-aged Finns.» Contributions to epidemiology and biostatistics, vol. 7. S Krager AG, Basel, Pyy L. Beryllium. Altisteet työssä 13. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Pyy L, Hakala E. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH). Altisteet työssä 19. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Riala R. Asbesti. Altisteet työssä 5. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Savela A, Vuorela R, Kauppinen T. ASA Työterveyslaitoksen katsauksia 134, Steenland K, Loomis D, Shy C, Simonsen N. Review of occupational lung carcinogens. Am J Ind Med 1996; 29: Tomatis L (toim.). Cancer: causes, occurrence and control. IARC scientific publications no 100. IARC, Lyon Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 886/1987. Veys C A. Occupational cancers. BMJ 1996; 313: WHO. Asbestos and other natural mineral fibres. Environmental health criteria 53. Geneve, Switzerland, RIITTA SAUNI, LT, erikoislääkäri MERJA HAMUNEN, LL, erikoislääkäri JUKKA UITTI, LT, ylilääkäri Tampereen aluetyöterveyslaitos PL 486, Tampere Työlääketieteen poliklinikka (TAYS) Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi ANTTI KARJALAINEN, dosentti, erikoistutkija ANTERO AITIO, professori, osastonjohtaja Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41a A Helsinki 132

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä

Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä Ehdotus toimintamalliksi keskussairaalassa, jossa diagnosoidaan ja hoidetaan keuhkosyöpäpotilaita 14.11.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Vaarallinen asbesti

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Vaarallinen asbesti Hengitysliitto Heli ry:n opas Vaarallinen asbesti Asbestisairauksien määrä on nyt suurimmillaan Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. 2 Asbestisairauksien

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Slide 1: Moduuli 1. Keskeiset asiat asbestista. Slide 2: Moduuli 1 tarkastelemme: - Mitä asbesti on? - Miksi asbestia käytetty?

Slide 1: Moduuli 1. Keskeiset asiat asbestista. Slide 2: Moduuli 1 tarkastelemme: - Mitä asbesti on? - Miksi asbestia käytetty? Slide 1: Moduuli 1 Keskeiset asiat asbestista Slide 2: Moduuli 1 tarkastelemme: - Mitä asbesti on? - Miksi asbestia käytetty? - Minkä tyyppisiä asbesteja on? - Mitkä ovat asbestin terveyshaitat? Slide

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Eija-Riitta Hyytinen Työ ja terveys Suomessa 2012 Työ ja terveys Suomessa 2012

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Syöpä ammattitautina

Syöpä ammattitautina tieteessä Tiina Santonen LT, M.Sc. in Applied Toxicology, tiimipäällikkö Kemikaaliturvallisuus Panu Oksa dosentti, ylilääkäri Terveyden edistäminen Kari Kurppa dosentti, johtava asiantuntija Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere Keuhkojen rakenne 3 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4 Hengitystoiminta

Lisätiedot

Asbestille altistuminen ja asbestisairaudet

Asbestille altistuminen ja asbestisairaudet lle altistuminen ja asbestisairaudet -iltapäivä 31.10.2013 Helsinki, ylilääkäri, dosentti 1 Paljon käytettyjä asbestimateriaaleja RAKENNUKSEN ULKOMAALIA ASBESTISEMENTTI TUOTTEITA PUTKIERISTE RUISKUTETTUA

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Pölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB

Pölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 2/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 12.2.2014 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(1) AMMATTISYÖPÄTYÖRYHMÄN MUISTIO 2013 Tapaturmavakuutuslaitosten

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

ASA 2010. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2010. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2010 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2010 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. Tiivistelmä

VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. Tiivistelmä Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

Ammattisyöpätyöryhmän. Tietoa työstä

Ammattisyöpätyöryhmän. Tietoa työstä Ammattisyöpätyöryhmän muistio 2013 Tietoa työstä 2013 Työterveyslaitos Helsinki 2013 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Toimitus: Tiina Santonen, Panu Oksa Kansi: Mainostoimisto

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES

Lisätiedot

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto Kvartsi eli kiteinen piidioksidi,

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa

Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa Scaffold-projekti Helene Nanomateriaalien käyttö rakennusteollisuudessa kevyempiä lujempia itsestään puhdistuvia tulenkestäviä Vähemmän raaka-ainetta kuluttavia naarmuuntumattomia

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Suomen Työhygienian Seuran XXXVII koulutuspäivät, Moninainen työhygienia, 30.-31.1.2013 Kuopio Malliratkaisut esimerkki voimalaitosten huolto ja korjaustöihin erikoistyöhygieenikko

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

ASA 2007. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2007. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2007 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Eila Länsimäki Maija Heikkilä Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS HELSINKI 1 Tilaukset

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Kari Pasanen Hannu Komulainen Hannu Kiviranta Eero Pukkala Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto PL 95 (Neulaniementie

Lisätiedot

OPAS ASBESTIALTISTUNEILLE JA -SAIRASTUNEILLE

OPAS ASBESTIALTISTUNEILLE JA -SAIRASTUNEILLE OPAS ASBESTIALTISTUNEILLE JA -SAIRASTUNEILLE Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Opas asbestialtistuneille ja -sairastuneille Asbesti on merkittävin

Lisätiedot

Tupakka, radon ja ympäristöterveys

Tupakka, radon ja ympäristöterveys Otto Hänninen, Juho Kutvonen, Isabell Rumrich, Arja Asikainen ja Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tupakka, radon ja ympäristöterveys Tupakka on suurin

Lisätiedot

Perustelumuistio epäorgaanisen lyijyn toimenpiderajoiksi 1(11)

Perustelumuistio epäorgaanisen lyijyn toimenpiderajoiksi 1(11) Perustelumuistio epäorgaanisen lyijyn toimenpiderajoiksi 1(11) Lyijy PERUSTELUMUISTIO EPÄORGAANISEN LYIJYN BIOLOGISEN ALTISTUMISINDIKAATTORIN RAJA-ARVON UUSIMISELLE Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 7439-92-1

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

ASA 2009. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2009. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2009 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2009 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa. Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa. Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015 Kypsennyksessä syntyvät vierasaineet PAH Heterosykliset amiinit Akryyliamidi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Sivu 1 / 6 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Synonyymit: Kalsiumsilikaatti CAS-Nro.: 13983-17-0 EINECS-Nro.: 237-772-5 REACH-rekisteröintinumero:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Erityisäitiysrahan tarkoitus

Erityisäitiysrahan tarkoitus Erityisäitiysraha Sisältö Erityisäitiysrahan tarkoitus Lainsäädäntö Työterveyshuollon tehtävät Äidin tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavat tekijät Esimerkkejä altisteista Yleiset edellytykset ja hakeminen

Lisätiedot

Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa

Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa Työ ja ihminen 15 (2001):2, 122-127 Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa Markku Nurminen, Antti Karjalainen Yhteystiedot: Markku Nurminen, Dos., THT, VTT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Aineen nimi: Synonyymit: Kemiallinen nimi ja kaava: Kvartsi Piihiekka, Kiteinen piihiekka, Piidioksidi, Kvartsihiekka,

Lisätiedot

BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 2010

BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 2010 BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 21 Toimittanut Mirja Kiilunen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 65 Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Mirja Kiilunen TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen Kemikaaliturvallisuus

Lisätiedot

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen

ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA. 24.11.2010 Juhani Koponen ALIPAINEISTUKSEN MERKITYS TYÖMAAN PUHTAUDEN - HALLINNASSA 24.11.2010 Juhani Koponen Työmaan sisäilman hallinta Alipaineistuksen toteuttamista ohjaava asiakirja laaditaan työmaan sisäilman rakennusaikaisen

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

soveltamisen päättymisaika 1 päivä heinäkuuta 2005 1 päivä heinäkuuta 2008

soveltamisen päättymisaika 1 päivä heinäkuuta 2005 1 päivä heinäkuuta 2008 2392 Liite 1, joihin ei sovelleta 5 :ää A. Lyijy seosaineena 1. Työstettäväksi tarkoitettu teräs ja sinkitty teräs, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä 2. a) Työstettäväksi tarkoitettu

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä

Lisätiedot

Nikkeli ja nikkeliyhdisteet

Nikkeli ja nikkeliyhdisteet 1(11) Nikkeli ja nikkeliyhdisteet PERUSTELUMUISTIO NIKKELIN JA NIKKELIYHDISTEIDEN BIOLOGISTEN ALTISTUMISINDIKAATTORIEN TOIMENPIDE- RAJA-ARVOILLE Esitettävä biologinen toimenpideraja-arvo nikkeli metallille

Lisätiedot

Biologinen monitorointi vuositilasto 2012

Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Tietoa työstä LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET CONCETETEUR ADIPISCING ELIT SED DIAM NONUMMY Mirja Kiilunen Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Mirja Kiilunen Työterveyslaitos

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151 Tutkimusraportti Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet Puolalanmäen lukio Aurakatu 11 20100 Turku -------- 30.10.2013 Projekti 5151 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Lähtökohta ja tavoite... 2 2 Suoritetut

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kosketusallergian muuttuva kirjo Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Helsinki 23.1.2015 Kristiina Aalto-Korte 3.2.2015 Kristiina Aalto-Korte Kosketusallergia Ihon viivästynyt

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakansavusta kulkeutuu keuhkoihin erilaisia yhdisteitä 500mg/savuke

Lisätiedot

ASBESTIN TUNNISTAMINEN KEINONENÄLLÄ

ASBESTIN TUNNISTAMINEN KEINONENÄLLÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ ASBESTIN TUNNISTAMINEN KEINONENÄLLÄ Tarkastajat: Professori Esa Marttila TkL Simo Hammo Juha Leppänen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hiukkaspitoisuuksien määrittäminen työpaikkojen ilmasta Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi Johdanto Työympäristö Fysikaaliset tekijät esim. melu,

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävä työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita

Lisätiedot

Huurun muodostus on yleensä suurinta

Huurun muodostus on yleensä suurinta 4 HITSAUSUUTISET NRO 1 2008 Hitsaajan altistuminen hitsaussavuille Hitsaussavut ovat edelleen ongelma hitsaajien terveyden kannalta, ehkä tärkein hitsaustyöhön liittyvä turvallisuusriski. Hitsauksessa

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu

2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu 2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu Mitä nanoteknologia on? Nanoteknologia on nanomittakaavassa (1 100 nanometriä) harjoitettavaa tiedettä, tekniikkaa ja teknologiaa Sana nano voi tarkoittaa

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Naisten keuhkosyöpä. Riitta Mäkitaro keu oyl OYS 26.3.2010

Naisten keuhkosyöpä. Riitta Mäkitaro keu oyl OYS 26.3.2010 Naisten keuhkosyöpä Riitta Mäkitaro keu oyl OYS 26.3.2010 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta 2007-9 Sidonnaisuus Yritys Saanut apurahan - Omistan osakkeita - Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

ASIA KANTELU RATKAISU

ASIA KANTELU RATKAISU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 08.09.2015 Dnro OKV/680/1/2015 1/7 ASIA Välillisesti asbestille altistuneiden oikeusturva KANTELU Kantelijat A ja B kirjoittavat 20.4.2015 päivätyssä kantelussaan välillisesti asbestille

Lisätiedot

Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat

Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat Maritta S. Jaakkola ja Jouni J. K. Jaakkola TEEMA: TUPAKKA Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille,

Lisätiedot

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa Arvioidaksemme ABClean-kurssin antamaa tietoa pyydämme teitä vastaamaan joihinkin kysymyksiin sekä ennen että jälkeen kurssinmateriaaliin tutustumisen. Jos et tiedä vastausta, valitse vaihtoehto e) en

Lisätiedot

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakansavusta kulkeutuu

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot