Työperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista"

Transkriptio

1 KATSAUS Keuhkosyövän työperäiset syyt Riitta Sauni, Merja Hamunen, Jukka Uitti, Antti Karjalainen ja Antero Aitio Työperäisen syövän osuudeksi kaikista syöpätapauksista on arvioitu 4 %. Tämä merkitsee eräiden arvioiden mukaan maassamme lähes tuhatta vuosittaista tapausta. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan nykyisin noin syöpätapausta vuodessa. Nämä ovat pääasiassa asbestin aiheuttamia keuhko- tai keuhkopussin syöpiä, joille on luotu selkeät kriteerit ja korvauskäytännöt. Tärkeimpänä syynä alidiagnostiikkaan lienee se, että altistumista on vaikea todeta. Altistuminen on voinut tapahtua vuosikymmeniä aikaisemmin, ja sen selvittäminen vaatii perehtyneisyyttä työolosuhteisiin. Karsinogeeneiksi voidaan luokitella ainakin ne aineet ja tekijät, jotka Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut ihmiselle syöpävaarallisiksi. Työperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista keuhkosyövistä on arvioitu % (Tomatis 1990). Yhdysvalloissa osuuden on arvioitu olevan miehillä 15 % ja naisilla 5 % (Doll ja Peto 1981). Asbestin aiheuttamia tapauksia lukuun ottamatta keuhkosyövän työperäisyys on luultavasti sekä alidiagnosoitu että aliraportoitu Suomessa (Antti-Poika 1993). Asbesti on nykyisin ainoa työperäistä keuhkosyöpää aiheuttava karsinogeeni, jonka osalta on Suomessa olemassa selvät työperäisyyden ja korvattavuuden kriteerit (Ammattisyöpätyöryhmä 1988). Asbestisairauksien ammattitautidiagnostiikasta on Suomessa julkaistu hiljattain katsaus (Karjalainen ym. 1996a). Asbestin lisäksi tunnetaan kuitenkin myös useita muita keuhkokarsinogeeneja. Taulukossa 1 on lueteltu aineet ja työt, jotka Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (International Agency for Research on Cancer, IARC ), on luokitellut syöpävaarallisiksi ja joiden tiedetään aiheuttavan keuhkosyöpää. Keuhkosyövän lisäksi kyseiset aineet voivat aiheuttaa myös muita sairauksia, esimerkiksi nikkelille altistuminen saat-taa aiheuttaa nenäsyöpää, kadmium munuaisvaurioita ja arseeni ihosyöpää. Jäljempänä käsittelemme tarkemmin niitä aineita, jotka ovat Suomen oloissa merkittävimpiä tai jotka muuten ovat ajankohtaisia niistä käytävän keskustelun vuoksi. Vuonna 1996 Suomessa ilmoitettiin työperäisiksi 86 keuhkosyöpää ja 29 mesotelioomaa (Karjalainen ym. 1997a). Kolmessa keuhkosyöpätapauksessa aiheuttajia ei ollut tarkemmin määritetty, yhden aiheuttajaksi ilmoitettiin muut mineraalipölyt, yhden syyksi ruostumattoman teräksen hiontapöly ja kaikkien muiden aiheuttajaksi asbesti. Yksittäisessä syöpätapauksessa etiologista tekijää on vaikea osoittaa, koska syöpä on monitekijäinen sairaus. Sen vuoksi yksittäisten tapausten korvattavuus edellyttää tieteelliseen tietoon perustuvia sopimuksia, jollainen asbestin osalta on jo tehty (Ammattisyöpätyöryhmä 1988). Seuraavassa esitettäviä riskisuhteita tulkittaessa on huomioitava, että eri aineisiin liittyvät altistumistasot ovat olleet erilaiset. Riskisuhdetta 2 käytetään usein rajana, jota suuremmilla arvoilla työperäinen tekijä voidaan tulkita syövän pääasialliseksi syytekijäksi, koska tätä suuremmilla riskisuhteilla todennäköisyys, että sairaus johtuu altistumisesta kyseiselle tekijälle, ylittää 50 %. Duodecim 114: ,

2 T a u l u k k o 1. Keuhkosyöpää aiheuttavia aineita ja töitä sekä niiden luokitus IARC:n mukaan. Ryhmä 1: Ihmiselle karsinogeenisia aineita. Arseeni ja sen yhdisteet Asbesti ja sitä sisältävä talkki Beryllium ja sen yhdisteet Kadmium ja sen yhdisteet Kromiyhdisteet Radon Nikkeliyhdisteet Tupakansavu Biskloorimetyylieetteri ja kloorimetyylieetteri Sinappikaasu Tetraklooribentsodioksiini (TCDD) Vinyylikloridi Hiiliterva, hiilipiki, noki Alumiinin tuotanto Hiilen kaasutus Koksaus Rauta- ja teräsvalu Työperäinen altistuminen kvartsille ja kristobaliitille Maalarin työ Ryhmä 2A: Ihmiselle todennäköisesti karsinogeenisia aineita Akryylinitriili Dieselpakokaasut Hyönteismyrkkyjen ruiskutus ja käyttö Taidelasin, puristetun lasin ja lasiastioiden valmistus Ryhmä 2B: Ihmiselle mahdollisesti karsinogeenisia aineita Koboltti ja kobolttiyhdisteet Lyijy Vuori- ja kuonavilla Hitsaushuurut ja -kaasut Kirjapainotyö Tässä artikkelissa esitellään viimeaikaisen tutkimustiedon valossa yleisimpiä työperäisiä altisteita, joihin liittyy lisääntynyt keuhkosyöpävaara. Samalla arvioidaan altisteiden merkitystä ja kuvataan altisteiden käyttöä suomalaisilla työpaikoilla. Arviointi perustuu IARC:n monografioihin ( ) ja Steenlandin ym. (1996) tuoreeseen yhdysvaltalaiseen katsaukseen työperäisestä keuhkosyövästä. IARC:n ryhmä 1: Ihmiselle karsinogeenisia aineita Asbesti on merkittävin luonnossa esiintyvä kuitumineraali, jota on käytetty paljon palamattomuutensa, lujuutensa sekä hyvän lämmön- ja sähköneristyskykynsä vuoksi. Asbestin uuskäyttö kiellettiin Suomessa , eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Asbestipurkutöitä ovat saaneet tehdä lähtien vain Työsuojeluhallituksen valtuuttamat työnantajat, jotka ovat kouluttaneet työntekijänsä asbestityöhön (Valtioneuvoston päätös 1987). Asbestille voidaan edelleen altistua rakennusten saneeraus- ja purkutöissä, jos niitä ei tehdä asianmukaisesti. Asbestille aikaisemmin altistuneiden työntekijöiden määräksi arvioidaan yli (Asbestikomitea 1990). Vaikka asbestille altistuminen on periaatteessa loppunut saneeraustöitä lukuun ottamatta, asbestin aiheuttamia sairauksia löydetään pitkän sairastumisviiveen vuoksi vielä 2000-luvun puolella, joskin asbestisyöpien määrä näyttää jäävän aiemmin ennakoitua pienemmäksi (Karjalainen ym. 1997b). Paakkilan kaivoksessa louhittiin antofylliittiä vuosina , jolloin tämän asbestilajin käyttö oli runsasta Suomessa. Asbestille altistuttiin asbestituoteteollisuudessa, mm. palo-ovien, eristemassojen, lattialaattojen, kankaiden, sementtituotteiden ja eräiden sisäverhouslevyjen valmistuksessa ja jatkokäsittelyssä. Asbestipitoisia rakennustuotteita käytettiin yleisesti vielä luvulla talonrakennuksessa. Rakennusalalla runsaasti altistuneita olivat eristäjät, putkiasentajat, siivoojat, kirvesmiehet sekä apumiehet. Asbestipurkutyöt 1980-luvulla lisäsivät asbestille altistuneiden määrää. Telakoiden asbestiruiskutukset ja laivojen sisustuslevyjen työstöt aiheuttivat runsaasti altistumista myös muille samoissa tiloissa työskennelleille. Myös autokorjaamoissa, erityisesti raskaan kaluston jarruhuollossa, altistuttiin asbestille, ja altistuminen jatkui 1990-luvun alkuun saakka (Riala 1991). Epidemiologisissa tutkimuksissa asbestille altistuneiden riski sairastua keuhkosyöpään on vaihdellut lievästi suurentuneesta noin viisinkertaiseen (Karjalainen ym. 1996a, IARC 1977, 1987). Erityisesti asbestoosipotilaiden riski sairastua keuhkosyöpään on suuri (taulukko 3). Sen sijaan niin työperäisiin kuin muihinkin pleuraplakkeihin sellaisenaan liittyvä keuhkosyöpävaara näyttää olevan selvästi alle kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna (Karjalainen 1997a). Kromi ja sen yhdisteet. IARC (1990) on luokitellut kromin kuudenarvoiset yhdisteet ihmi- 126 R. Sauni ym.

3 T a u l u k k o 3. Työperäistä keuhkosyöpää aiheuttavia aineita ja niiden keuhkosyöpäriskejä (Steenland ym. 1996) sekä altistuminen Suomessa. Riskiluvut viittaavat tutkimuksiin, joissa keskimääräinen altistumistaso on ollut selvästi korkeampi kuin 1995 ASA-rekisteriin ilmoitetuilla keskimäärin. Altiste Vaarasuhde 95 % Aineen käyttökohteet ja työt, Altistuvia Suomessa (OR) luottamus- joissa on voitu altistua aineelle ASA-rekisterin väli mukaan v Arseeni Arseenipitoisen kuparirikasteen 800 käsittely, erikoismetallien ja elektroniikkakomponenttien valmistus, puun kyllästys ja kyllästetyn puun käsittely Asbesti Asbestituoteteollisuus, rakennustyö, (asbestoosipotilailla) asbestieristystyö, asbestipurkutyö, voimalaitostyö, jarruhuolto, telakkatyö Beryllium 1.49? Lentokone-, elektroniikka ja mekaaninen 15 teollisuus, röntgenanalysaattorit, ulkomaisten röntgenputkien romutus Kadmium Metallien valmistus, pintakäsittely, juotos, hitsaus- ja polttoleikkaustyö, lasiteollisuus Kromi (VI) Ruostumattoman teräksen hitsaus, terminen yhdisteet leikkaus ja hionta, kromihapon käsittely Nikkeli Ruostumattoman teräksen hitsaus, yhdisteet terminen leikkaus ja hionta Kvartsi Kivityö, valimotyö, hiekkapuhallus, lasinteko, * 2.80 (silikoosipotilailla) rakennustyö * Ei kuulunut ASA-rekisteriin ilmoitettaviin aineisiin v ASA-rekisteri = syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneiden rekisteri. selle syöpävaaraa aiheuttaviksi. Kromi lisää teräksen ruosteen- ja haponkestävyyttä samoin kuin sen kovuutta. ASA-rekisteriin ilmoitettiin v noin kromille altistunutta työntekijää (Savela ym. 1996). Suurin altistuva ryhmä ovat ruostumattoman teräksen hitsaajat, termiset leikkaajat ja hiojat. Kromihappoa käytetään metallien ja muovien elektrolyyttisessä pinnoituksessa. Lisäksi kromiyhdisteitä käytetään mm. maaleissa, väripigmenteissä, valokuvien kehityksessä ja puunkyllästysaineissa (Jaakkola ja Kokko 1991a). Kromiyhdisteille altistuneista työntekijöistä on julkaistu yli 50 epidemiologista tutkimusta, joista käy ilmi lisääntynyt keuhkosyöpäriski (Steenland ym. 1996) (taulukko 3). Nikkeliä ja nikkeliyhdisteitä käytetään pääasiassa metalli- ja konepajateollisuudessa. Suomessa nikkelille ja nikkeliyhdisteille altistuu noin työntekijää. Suurimman merkittävästi nikkelille altistuvan ryhmän muodostavat ruostumattoman teräksen hitsaajat, termiset leikkaajat ja hiojat, noin työntekijää. Heistä käsittelee ruostumatonta terästä kokopäiväisesti tai muuten säännöllisesti (Jaakkola ja Kokko 1991b). Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet sekä nikkelikloridi ja nikkelisubsulfidi on Suomessa luokiteltu syöpävaaraa aiheuttaviksi. IARC (1990) pitää nikkeliyhdisteitä ihmiselle karsinogeenisina (ryhmä 1), mutta metallinen nikkeli kuuluu luokkaan 2B. Nikkeliyhdisteitä ja kuudenarvoista kromia vapautuu ruostumattoman teräksen puikkohitsauksessa. Useissa tutkimuksissa on havaittu tämän tyyppisen työn ja keuhkosyövän yhteys (Gerin ym. 1984). Hitsaajilla on useissa tutkimuksissa todettu 30 % suurentunut keuhkosyövän ilmaantuvuus (IARC 1990). Nikkelin ja kromin lisäksi Keuhkosyövän työperäiset syyt 127

4 asbestia on pidetty yhtenä hitsaajien suurentunutta keuhkosyöpäriskiä selittävänä tekijänä. Attfieldin ja Rossin (1978) skotlantilaisessa aineistossa 40 % raskaan teollisuuden hitsaajista oli altistunut asbestille lämpöeristystöiden yhteydessä. Kvartsi eli piidioksidi on yleisimpiä luonnossa esiintyviä yhdisteitä. Se on pääaineosana monissa kivilajeissa, hiekoissa ja savissa. Kvartsille altistuu Suomessa jossain määrin vuosittain noin työntekijää. Altistumista esiintyy eniten kivityöläisillä, valimotyöntekijöillä, kallionporaajilla, panostajilla, hiekkapuhaltajilla sekä lasi- ja rakennustyöntekijöillä. Kvartsille altistuminen on yleistä myös kaivostyöntekijöillä, ja sen määrä riippuu maaperän laadusta (Kalliokoski ym. 1992). Epidemiologisia tutkimuksia kvartsin ja keuhkosyövän yhteydestä on tehty paljon (Goldsmith 1994). IARC:n tuoreimmassa arviossa kiteinen kvartsi on luokiteltu varmasti syöpävaaralliseksi aineeksi. Suomessa on todettu graniittityöntekijöillä suurentunut keuhkosyöpäriski (Koskela 1995). Keuhkosyövän vaara on selvästi suurentunut, jos työntekijälle on jo kehittynyt silikoosi. Näin ollen olisi perusteltua esittää silikoosipotilaan keuhkosyöpää korvattavaksi ammattitaudiksi. On kuitenkin mahdollista, että kiteisen kvartsin mineralogiset ominaisuudet vaihtelevat niin, että jotkut lajit aiheuttavat keuhkosyöpää mutta toiset eivät. Radon ( 222 Rn) on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy kun uraani ( 238 U) muuttuu stabiiliksi lyijyksi. Radonin radioaktiivisessa hajoamisessa syntyy poloniumin, vismutin ja lyijyn radioaktiivisia isotooppeja, jotka tarttuvat ilmassa oleviin hiukkasiin. Näitä hiukkasia jää hengitysteiden pinnalle, missä ne säteilevät ympäröiviin kudoksiin. Radon aiheuttaa ihmiselle keuhkosyöpää; useimmat tähän liittyvät tutkimukset on tehty kaivostyöläisillä (IARC 1988, BEIR 1988, Lubin ym. 1994). Asuintalojen radonpitoisuuksien vaikutuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tähän asti laajimmassa asuintaloja koskevassa tutkimuksessa todettiin keuhkosyövän merkitsevä lisääntyminen, joka oli verrattavissa kaivostyöläisten riskiin (Pershagen ym. 1994), mutta vastakkaisiakin tuloksia on esitetty. Työperäistä altistumista radonille ja sen hajoamistuotteille tapahtuu maanalaisissa kaivoksissa, joissa louhitaan uraania ja muita metalleja, sekä maaperän ja radioaktiivisten materiaalien käsittelyssä. Suurten työntekijämäärien altistuminen on mahdollista huonosti ilmastoiduissa rakennuksissa, varsinkin jos työpaikka on osittain tai kokonaan maan alla. Näissä työpaikoissa on aina selvitettävä mahdollinen altistuminen radonille. Samoin selvitys on tehtävä niissä työpaikoissa, joissa käsitellään pohjavettä elintarvikkeiden tai juomien valmistuksessa. Häme, erityisesti Etelä-Häme, on Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson ohella Suomen pahimpia radonalueita pientaloissa suoritettujen mittausten perusteella. Hämeen työsuojelupiirin radonprojektissa todettiin, että 10 %:ssa Hämeen läänin työpaikoista työilman radonpitoisuus ylitti ohjearvot. Suuret radonpitoisuudet keskittyivät samoihin kuntiin ja yleensä samoille alueille kuin asuntojenkin suuret radonpitoisuudet (Hämeen työsuojelupiiri 1996). Tupakansavu sisältää yli ainesosaa. Sen tärkeimpiä biologisesti aktiivisia aineita ovat hiilimonoksidi, bentseeni, syaanivety, haihtuvat ja nikotiinista syntyvät N-nitrosoamiinit, nikotiini, fenoli, aromaattiset amiinit, polysykliset aromaattiset yhdisteet, 210 polonium ja pienet metallimäärät. Tupakansavu on luokiteltu ryhmän 1 karsinogeeniksi (IARC 1986). Seitsemässä laajassa kohorttitutkimuksessa savukkeiden polttajien suhteellinen riski sairastua keuhkosyöpään vaihteli välillä (IARC 1986). Tupakansavulle altistuvat aktiivisten tupakoitsijoiden lisäksi luonnollisesti kaikki muutkin, jotka joutuvat hengittämään tupakansavua. Tutkimuksien mukaan passiivinen tupakointi lisää keuhkosyöpäriskiä noin 20 % (Law ja Hackshaw 1996). Maassamme on arvioitu, että joka vuosi tupakoimatonta ihmistä sairastuu keuhkosyöpään passiivisen tupakoinnin takia (Heloma 1994). Edellä mainituista tapauksista 40 eli 75 % aiheutuu vastentahtoisesta altistumisesta työpaikan tupakansavulle. Tupakkalain avulla on pyritty vähentämään työpaikoilla tapahtuvaa passiivista tupakointia, mutta merkittävä altistuminen tupakansavulle on edelleen mahdollista varsinkin ravintola-alalla. Naispuolisilla ravintoloiden tarjoilijoilla on todettu 3.4-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään koko suomalaiseen väestöön 128 R. Sauni ym.

5 verrattuna (Pukkala 1995). Tässä tutkimuksessa ei tosin vakioitu aktiivisen tupakoinnin vaikutusta keuhkosyöpäriskiin. IARC:n 2A: Ihmiselle todennäköisesti karsinogeenisia aineita Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) muodostuvat useasta keskenään sitoutuneesta bentseenirenkaasta. IARC ei ole luokitellut näiden aineiden karsinogeenisuutta yleisesti, vaan ne sisältyvät moniin muihin karsinogeeneihin ja syöpävaarallisiin töihin (taulukko 1). Osa näistä luokitelluista syöpävaaraa aiheuttavista aineista ja töistä kuuluu IARC:n ryhmään 1 ja osa ryhmään 2A. Tunnetuin ja eniten tutkittu PAH on bentso(a)pyreeni (BaP). Sitä käytetään usein PAH-pitoisuuden osoittimena, sillä yhdisteryhmän kokonaispitoisuuden määrittäminen on lähes mahdotonta. Ilman epäpuhtauksina PAH-yhdisteet ovat usein monimutkaisia seoksia, joissa yksittäisiä yhdisteitä voi olla useita satoja. PAHyhdisteille altistuu Suomessa vuosittain noin työntekijää. Suomessa ilmoitettiin ammattitautirekisteriin vuonna 1995 kaksi PAH-aineista johtunutta työperäistä keuhkosyöpää (Karjalainen ym. 1996b). PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa lähinnä keuhko- ja ihosyöpää. PAH-yhdisteitä on lähes kaikkialla ihmisen elinympäristössä. Niitä syntyy orgaanisten yhdisteiden palaessa epätäydellisesti. Niitä esiintyy mm. noessa, tervassa, tupakansavussa ja pakokaasuissa. Tärkeimpiä työpaikkoja ja aloja, joilla PAH-yhdisteille voi altistua, ovat koksaamot, metallurgiateollisuus, konepajat, valimot, kaivosteollisuus, puun kreosoottikyllästys, asfaltti- ja bitumityöt, eristystyöt, kumiteollisuus, painovärien valmistus ja kirjapainotyö, lämpövoimalat, nuohous, jätteiden poltto ja ravintolatyö (passiivinen tupakointi) (Pyy ja Hakala 1991). Keuhkosyöpäriskin on todettu suurentuneen alumiinintuotannossa, hiilen kaasutuksessa, koksauksessa sekä rauta- ja teräsvalimoissa, joissa kaikissa keuhkosyövän todennäköisimpiä aiheuttajia ovat PAH-yhdisteet. Dieselpakokaasut. IARC (1989) on luokitellut erikseen dieselpakokaasut todennäköisesti keuhkosyöpää aiheuttaviksi aineiksi. Dieselpakokaasu on monimutkainen seos. Sille on tyypillistä hiiliydin, jota ympäröivät polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Epidemiologisia tutkimuksia on ollut vaikea tehdä ihmisillä, koska ei ole ollut tarkkaa tietoa aikaisemmasta altistumisesta ja tupakointi on merkittävä sekoittava tekijä. Kohorttitutkimuksia on tehty mm. rautatietyöntekijöillä, ja heillä on todettu suurentunut kuolleisuus keuhkosyöpään (IARC 1989). Eniten altistuvia työtekijäryhmiä ovat kaivos-, kuljetus- ja rakennustyöntekijät. Bensiinipakokaasuista yksinään on tehty vain vähän tutkimuksia, minkä vuoksi ne on luokiteltu ryhmään 2B. IARC:n ryhmä 2B: Ihmiselle mahdollisesti karsinogeenisia aineita Lyijy on vanhimpia tunnettuja metalleja, ja vaarallisuudestaan huolimatta sitä käytetään yleisesti. Matalan höyrystymislämpötilan vuoksi lyijyä sisältäviä seoksia kuumennettaessa, esimerkiksi hitsauksessa ja polttoleikkauksessa, syntyy helposti lyijyhuuruja. Lyijylle ja lyijy-yhdisteille altistuu Suomessa noin työntekijää (Kalliokoski ym. 1992). Suomessa louhitaan ja rikastetaan lyijymalmia yhdessä kaivoksessa. Raaka-aineena käytettävän romun epäpuhtaudesta peräisin olevaa lyijyä esiintyy teräs- ja rautatehtaiden sekä valimoiden ilmassa. Lyijylle altistutaan akkujen valmistuksessa, juottamisessa ja saumauksessa sekä messingin ja pronssin valmistuksessa ja jatkojalostuksessa. Maaleissa lyijy-yhdisteitä on käytetty väri- ja korroosionestoaineina. Myös muovi-, lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistuksessa käytetään lyijyyhdisteitä (Jaakkola ja Anttila 1991). Useimmissa asiaa koskeneissa tutkimuksissa on todettu lyijylle altistuneilla suurentunut keuhkosyöpäriski (Fu ja Boffetta 1995, Gerhardson ym. 1995). Riski on kaikissa tutkimuksissa ollut kuitenkin pieni eikä se useimmiten ole ollut merkitsevä. Kuitenkin tutkimuksista tehdyssä meta-analyysissä keuhkosyöpäriski havaittiin merkitsevästi lisääntyneeksi (Fu ja Boffetta 1995). Samansuuntaisia tuloksia saatiin suomalaisessa tutkimuksessa (Anttila 1994), jossa seurattiin syövän ilmaantu- Keuhkosyövän työperäiset syyt 129

6 T a u l u k k o 2. Työperäistä syöpää epäiltäessä huomioon otettavia seikkoja (Veys 1996). Tarkka työhistoria koulusta eläkeikään asti Altistumisen varmistaminen Altistumisen vertailu tunnettujen karsinogeenien luetteloon Lisätukea oletukselle työperäisestä syövästä: syöpä tavallista nuoremmalla henkilöllä ns. signaalituumorit (esim. maksan hemangiosarkooma vinyylikloridi, nenäsyöpä kovapuupöly) muitakin syöpätapauksia vastaavassa työssä pitkä latenssiaika muiden odotettujen etiologioiden puuttuminen (esim. keuhkosyöpä tupakoimattomalla) kasvaimen epätavallinen histologia tai sijainti vuutta kohortissa, joka käsitti noin lyijylle altistunutta työntekijää. Mineraalikuidut. Synteettisten mineraalivillakuitujen käyttö on laajaa, ja se lisääntyy erityisesti rakennusteollisuudessa. Mineraalivilloja käytetään pääasiassa rakennusten, putkien ja laitteistojen lämmöneristykseen sekä akustisiin tarkoituksiin. Jatkuvia kuituja käytetään tekstiileinä ja lujitemateriaaleina muoveissa, kattohuovassa ja betonissa (WHO 1986, Gustavsson ym. 1987, Kokko 1992). Suomessa on arvioitu noin työntekijän altistuvan lasi- ja vuorivillalle ja noin 600:n keraamisille kuiduille. IARC (1988) on luokitellut lasi-, vuori- ja kuonavillan sekä keraamiset kuidut mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi aineiksi (ryhmä 2B). Ihmisiä koskevat epidemiologiset tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia (WHO 1986). Kuitutuotteita valmistavissa tehtaissa on todettu pitkäaikaisen altistumisen aiheuttavan lisääntyneen hengityselinsyöpien vaaran. Tuotannon alkuaikoina on ollut mahdollista altistua myös muille keuhkokarsinogeeneille, esimerkiksi asbestille, arseenille ja polysyklisille hiilivedyille (Doll 1987). Varmuutta ei ole myöskään siitä, millaisia työilman kuitupitoisuudet ovat olleet vuotta sitten, jolloin hiljattain todetut keuhkosyövät ovat voineet saada alkunsa. Mineraalivillatehtaissa työskennelleillä keuhkosyövän vakioitu kuolleisuussuhde on vaihdellut välillä (IARC 1988), ja uusimmassa seurannassa suhde on ollut (Boffetta ym. 1997). Keraamisia kuituja on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että täyttä varmuutta niiden terveyshaitoista ei vielä ole saatu. Pohdinta Suurin osa nykyään todettavista työperäisistä keuhkosyövistä johtuu vahvasta altistumisesta vuotta sitten. Nykyään nämä riskit tunnetaan ja altistumista voidaan vähentää työhygieenisin keinoin. Tämän vuoksi tunnettujen karsinogeenien aiheuttama syöpäriski on tämän päivän suomalaisilla työpaikoilla pienempi kuin esimerkiksi tässä artikkelissa referoiduissa tutkimuksissa on todettu. Uusia karsinogeeneja voidaan kuitenkin ottaa käyttöön työpaikoilla niiden syöpävaarasta tietämättä. Tutkimuksissa saatetaan myös osoittaa karsinogeenisiksi osa niistä aineista, joille työntekijät ovat aikaisemmin altistuneet. Viimeisten vuoden aikana työpaikoilla käytetyistä aineista on löydetty useita eläimille karsinogeenisia aineita, joita ei ole vielä tutkittu epidemiologisesti riittävästi. Tällaisia ovat esimerkiksi kuitumineraalit, styreeni ja koboltti. Jotkut näistä voivat tulevaisuudessa osoittautua työperäisiksi karsinogeeneiksi ihmisille. Syövän pitkän latenssiajan vuoksi kestää yleensä useita kymmeniä vuosia, ennen kuin aineen syöpävaarallisuus ihmiselle voidaan epidemiologisesti osoittaa. Keuhkosyöpäpotilaita hoitavien lääkärien tulisi pitää mielessä syövän työperäisyyden mahdollisuus. Yksityiskohtainen työanamneesi koko työelämän ajalta on olennaisen tärkeä, kuten yleensäkin työperäistä sairautta epäiltäessä. Pitkän latenssiajan vuoksi työperäinen syöpä ilmenee usein vasta eläkeiässä. Altistumista arvoitaessa tulisi ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat keuhkokarsinogeenit. Työterveyslaitos ja aluetyöterveyslaitokset antavat lisätietoja altistumisesta karsinogeeneille. Potilas, jolla epäillään olevan työperäinen syöpä kerrotun altistuksen tai muun työhistorian perusteella, voidaan lähettää jatkoselvittelyihin lähimpään työlääketieteen poliklinikkaan. Taulukossa 2 on lueteltu englantilaiset suositukset asioista, jotka tulisi ottaa huomioon työperäistä syöpää epäiltäessä (Veys 1996). Jos työpaikalla on tehty työhygieenisiä mittauksia tai 130 R. Sauni ym.

7 biologisia altistumismittauksia, niistä on apua altistumisen arvioinnissa. Yleensä näitä tietoja ei kuitenkaan ole käytettävissä vaan yksilön altistumisen ja kirjallisuudessa julkaistujen vaarasuhteiden vertaaminen jää varsin karkeaksi. Työperäistä keuhkosyöpää aiheuttavista aineista ja tekijöistä on asbestin lisäksi eniten näyttöä silikoosiin liittyvästä suuresta keuhkosyöpävaarasta. Työperäisen keuhkosyövän kriteerien luominen eri altisteiden osalta edellyttää epidemiologisen tutkimustiedon ja sekoittavien tekijöiden mm. tupakoinnin osuuden huolellista tarkastelua. Esimerkiksi radon- ja asbestialtistuksen yhteydessä tupakoinnin tiedetään lisäävän syöpäriskiä moninkertaisesti. Tupakoivan henkilön keuhkosyövässä on muiden karsinogeenien osuuden arviointi vaikeata. Toisaalta tupakanpolton sekoittavaa vaikutusta työperäisen syövän syiden tutkimuksessa on usein liioiteltu. Joissakin viimeaikaisissa tutkimuksissa on tupakoinnin sekoittava vaikutus kyetty ottamaan huomioon. Tupakoinnin ei katsota yksin selittävän lisääntynyttä keuhkosyöpävaaraa, jos riskisuhde on yli 1.5 (Axelson 1989). Asbestin osalta on sovittu, ettei tupakointitottumuksia oteta korvauspäätöstä tehtäessä huomioon, vaan korvauspäätös edellyttää, että asbestille altistumisen arvioidaan riittävän aiheuttamaan vähintään kaksinkertaisen keuhkosyöpävaaran (Ammattisyöpätyöryhmä 1988). Voidaan ajatella, että vastaavanlaisia sopimuksia voidaan tulevaisuudessa tehdä myös muiden karsinogeenien osalta, jos epidemiologinen näyttö on riittävä. Kirjallisuutta Ammattisyöpätyöryhmän muistio. Helsinki: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Anttila A. Occupational exposure to lead and risk of cancer. Acta Universitatis Tamperensis 1994: ser A vol 417. Antti-Poika M (toim.). Työperäiset sairaudet. Helsinki: Työterveyslaitos, Asbestikomitean mietintö, Työministeriö: Loppuraportti 66/1989, Helsinki 1990, 76 s. Attfield M D, Ross R S. Radiological abnormalities in electric-arc welders. Br J Ind Med 1978; 35: Axelson O. Confounding from smoking in occupational epidemiology. Br J Ind Med 1989; 46: BEIR IV. Committee on the Biological Effects of Ionizing Radiations. Health risks of radon and other internally deposited alpha-emitters. Washington (DC): National Academy Press, Boffetta P, Saracci R, Andersen A, ym. Cancer mortality among man-made vitreous fiber production workers. Epidemiology 1997: 8(3): Doll R, Peto R. The causes of cancer-quantitative estimates of avoidable risks of cancer in the United States today. J Natl Cancer Inst 1981; 66: Doll R. Symposium on MMMF, Copenhagen, October 1986: overview and conclusions. Ann Occup Hygien 1987; 31: Enterline P, Marsh G, Emsen N, ym. Some effects of cigarette smoking, arsenic and SO2 on mortality among US copper smelter workers. J Occup Med 1987; 29: Fu H, Boffetta P. Cancer and occupational exposure to inorganic lead compounds: a meta-analysis of published data. Occup Environ Med 1995; 52: Gerhardsson L, Hagmar L, Rylander L, Skerfving S. Mortality and cancer oncidence among secondary lead smelter workers. Occup Environ Med 1995; 52: Gerin M, Siemiatycki J, Richardson L, ym. Nickel and cancer associations from a multicancer occupation exposure case-referent study preliminary findings. IARC Sci Publ 1984; 53: Goldsmith D. Silica exposure and pulmonary cancer. Kirjassa: Samet J (toim.): Epidemiology of lung cancer. New York: Marcel Dekker, 1994; s Gustavsson P, ym. Kriteriedokument för gränsvärden. Man-made mineral fibres (MMMF). Arbete och Hälsa 1987; 26. Heloma A. Tupakointi työpaikoilla tavoitteena savuton työympäristö. Työterveiset 1994: 4. Hämeen työsuojelupiiri. Hämeen läänin työpaikkojen radonprojekti, loppuraportti, IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. International Agency for Research on Cancer Jaakkola J, Anttila A. Lyijy. Altisteet työssä 26. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Jaakkola J, Kokko A. Kromi. Altisteet työssä 16. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, 1991(a). Jaakkola J, Kokko A. Nikkeli. Altisteet työssä 32. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, 1991(b). Kalliokoski P, Pfäffli P, Riihimäki V, ym. (toim.). Työhygienia. Helsinki: Työterveyslaitos, Karjalainen A, Anttila S, Koskinen H, ym. Asbestisairauksien ammattitautidiagnostiikka. Duodecim 1996(a); 112: Karjalainen A, Vasama M, Savela A, ym. Ammattitaudit Työterveyslaitos. Helsinki: Katsauksia 133, Karjalainen A, Aalto L, Jolanki R, ym. Ammattitaudit Työterveyslaitos. Helsinki: Katsauksia 136, 1997(a). Karjalainen A, Pukkala E, Mattson K, ym. Mesoteliooman ilmaantuvuus Suomessa kasvu hidastunut. Suom Lääkäril 1997(b); 52: Kokko A. Kuitumineraalit. Altisteet työssä 31. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Koskela R-S. Association of silica dust exposure with lung cancer and other diseases. Acta Universitatis Tamperensis, 1995: ser A vol 460. Law M R, Hackshaw A K. Environmental tobacco smoke. Br Med Bull 1996; 52: Lubin J, Boice J D Jr, Edling C, ym. Radon and lung cancer risk: a joint analysis of 11 underground miner studies. NIH Publication No Washington (DC): National Institute of Health, Pershagen G, Akerblom G, Axelson O, ym. Residential radon exposure and lung cancer in Sweden. N Engl J Med 1994; 330: Pukkala E.»Cancer risk by social class and occupation. A survey Keuhkosyövän työperäiset syyt 131

8 based on 109,000 cancer cases among working-aged Finns.» Contributions to epidemiology and biostatistics, vol. 7. S Krager AG, Basel, Pyy L. Beryllium. Altisteet työssä 13. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Pyy L, Hakala E. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH). Altisteet työssä 19. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Riala R. Asbesti. Altisteet työssä 5. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Savela A, Vuorela R, Kauppinen T. ASA Työterveyslaitoksen katsauksia 134, Steenland K, Loomis D, Shy C, Simonsen N. Review of occupational lung carcinogens. Am J Ind Med 1996; 29: Tomatis L (toim.). Cancer: causes, occurrence and control. IARC scientific publications no 100. IARC, Lyon Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 886/1987. Veys C A. Occupational cancers. BMJ 1996; 313: WHO. Asbestos and other natural mineral fibres. Environmental health criteria 53. Geneve, Switzerland, RIITTA SAUNI, LT, erikoislääkäri MERJA HAMUNEN, LL, erikoislääkäri JUKKA UITTI, LT, ylilääkäri Tampereen aluetyöterveyslaitos PL 486, Tampere Työlääketieteen poliklinikka (TAYS) Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi ANTTI KARJALAINEN, dosentti, erikoistutkija ANTERO AITIO, professori, osastonjohtaja Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41a A Helsinki 132

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Syöpä ammattitautina

Syöpä ammattitautina tieteessä Tiina Santonen LT, M.Sc. in Applied Toxicology, tiimipäällikkö Kemikaaliturvallisuus Panu Oksa dosentti, ylilääkäri Terveyden edistäminen Kari Kurppa dosentti, johtava asiantuntija Työterveyslaitos

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 2/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 12.2.2014 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(1) AMMATTISYÖPÄTYÖRYHMÄN MUISTIO 2013 Tapaturmavakuutuslaitosten

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto Kvartsi eli kiteinen piidioksidi,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 20.9.2016 2016/0130(COD) LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Perustelumuistio epäorgaanisen lyijyn toimenpiderajoiksi 1(11)

Perustelumuistio epäorgaanisen lyijyn toimenpiderajoiksi 1(11) Perustelumuistio epäorgaanisen lyijyn toimenpiderajoiksi 1(11) Lyijy PERUSTELUMUISTIO EPÄORGAANISEN LYIJYN BIOLOGISEN ALTISTUMISINDIKAATTORIN RAJA-ARVON UUSIMISELLE Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 7439-92-1

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Sivu 1 / 6 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Synonyymit: Kalsiumsilikaatti CAS-Nro.: 13983-17-0 EINECS-Nro.: 237-772-5 REACH-rekisteröintinumero:

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Aineen nimi: Synonyymit: Kemiallinen nimi ja kaava: Kvartsi Piihiekka, Kiteinen piihiekka, Piidioksidi, Kvartsihiekka,

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. toukokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. toukokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. toukokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0130 (COD) 8962/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

Erityisäitiysrahan tarkoitus

Erityisäitiysrahan tarkoitus Erityisäitiysraha Sisältö Erityisäitiysrahan tarkoitus Lainsäädäntö Työterveyshuollon tehtävät Äidin tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavat tekijät Esimerkkejä altisteista Yleiset edellytykset ja hakeminen

Lisätiedot

BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 2010

BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 2010 BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 21 Toimittanut Mirja Kiilunen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 65 Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Mirja Kiilunen TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen Kemikaaliturvallisuus

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa Arvioidaksemme ABClean-kurssin antamaa tietoa pyydämme teitä vastaamaan joihinkin kysymyksiin sekä ennen että jälkeen kurssinmateriaaliin tutustumisen. Jos et tiedä vastausta, valitse vaihtoehto e) en

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt

Lisätiedot

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Työperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017

Työperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017 Työperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017 Dr Jukka Takala Workplace Safety and Health Institute, Singapore Altistus pois tulevaisuus ilman ammattisyöpiä!

Lisätiedot

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 113-0,55 113-4,5 113-60, 113-15 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsuojelun

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsuojelun 1993 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 22 :n muuttamisesta sekä laiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 2.6.2016 Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa p. 03-4191 2711 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitus 21.12.2015 / 187 B

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS. Päiväys: 29.10.2010 Edellinen päiväys: 10.12.2009

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS. Päiväys: 29.10.2010 Edellinen päiväys: 10.12.2009 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi PAROC kivivilla (muotokappaleet) Tunnuskoodi Reachrekisteröintinumero

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Asbesti, kiinteistöjen vitsaus Tutkiminen ja lainsäädäntö. Seppo Suoperä, geologi FM, toimialapäällikkö, KiraLab, Tietopäivä Roadshow Oulu

Asbesti, kiinteistöjen vitsaus Tutkiminen ja lainsäädäntö. Seppo Suoperä, geologi FM, toimialapäällikkö, KiraLab, Tietopäivä Roadshow Oulu Asbesti, kiinteistöjen vitsaus Tutkiminen ja lainsäädäntö Seppo Suoperä, geologi FM, toimialapäällikkö, KiraLab, Tietopäivä Roadshow Oulu 30.11.2016 Asbesti and Concrete asbestos Laboratory Kuitumainen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Moduuli 4. Vaarojen tunnistaminen ja riskinarvio

Moduuli 4. Vaarojen tunnistaminen ja riskinarvio Moduuli 4 Vaarojen tunnistaminen ja riskinarvio Moduuli 4:ssä tarkastelemme seuraavia asioita: Vaarojen tunnistaminen ja riskinarvio Työsuunnittelu Asbestityön menettelytavat Asbestialtistumisen raja-arvot

Lisätiedot

Tili ja isännöinti Mikkonen Oy yritys perustettu

Tili ja isännöinti Mikkonen Oy yritys perustettu Tili ja isännöinti Mikkonen Oy yritys perustettu 27.11.1984 Jarmo Mikkonen 1961 IAT = isännöinnin ammattitutkinto JET = johtamisen erikoisammattitutkinto Toimistomme vastuulla noin 160 taloyhtiötä AAA

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)

Lisätiedot

Monialtistuminen kemikaaleille työpaikalla

Monialtistuminen kemikaaleille työpaikalla Hyvinvointia työstä Monialtistuminen kemikaaleille työpaikalla Tiina Santonen, LT, MSc in Applied Toxicology 14.10.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Taustaa Kemikaalien terveysriskejä arvioidaan

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T2360 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

RAE- JA HIEKKAPUHALLUS

RAE- JA HIEKKAPUHALLUS Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä RAE- JA HIEKKAPUHALLUS Tiivistelmä Raepuhallus on mekaaninen pintakäsittelymenetelmä, jota käytetään yleisesti konepajateollisuudessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

LIITETAULUKKO 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien ilmoittamat altistumiset eri työaltisteille ammattiryhmittäin

LIITETAULUKKO 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien ilmoittamat altistumiset eri työaltisteille ammattiryhmittäin LIITETAULUKKO 2 Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien ilmoittamat altistumiset eri työaltisteille ammattiryhmittäin Liitetaulukko 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

EN 1090 kokemuksia kentältä

EN 1090 kokemuksia kentältä EN 1090 kokemuksia kentältä Mitä kaikkea vaatii? (vaatinut ) Tuotannolle (työohjeita) Toimihenkilöille (lomakkeita) Yritykselle (uusi toimintatapa) Paljonko tähän kaikkeen menee aikaa? Mitä siis konepajoissa

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT Suvilahden teollinen historia Alueen teollinen historia alkoi 1909 1910-1973 Hiilikaasun tuotanto kaasu-ja koksihiilestä 1974-1987 kaupunkikaasua

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä

Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA Tiivistelmä Hionnassa geometrisesti epämääräisellä terällä poistetaan hiottavan materiaalin pinnalta pieni.

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Tupakkapolitiikan uusia tuulia

Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapäivä 14.11.2008 HY, TTL, KTL Antero Heloma Kansanterveyslaitos 24.11.2008 Smoking prevalence in Finland 1950-2007 % 80 70 60 50 40 30 20 10 Men Women 0 1950 1970

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot