Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere

3 Keuhkojen rakenne 3

4 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4

5 Hengitystoiminta Levossa 0,5 l x 10/ min = 2400 l/8 t Raskas työ 2 l x 20 /min = l/8 t Jos pölyä on 10 mg/m3, on hengitetty pölymäärä raskaassa työssä 192 mg Raskaassa työssä hengitetään pääosin suun kautta, nenän suodattava vaikutus jää pois 5

6 Hiukkaskoon vaikutus pölyn käyttäytymiseen y y hengityselimissä diffuusio törmäys % laskeutuminen Ylemmät hengitystiet Nenä 20 Keuhkorakkulat 0,01 0,1 1, μm 6

7 Hiukkasten laskeutumisnopeus Hiukkaskoko k k (μm) Putoamisnopeus ,2 0,1 100 cm/s 20 - " - 0,8 cm/s =48 cm/min 0,18 - " -=11 - " - 3,5 cm/h 1,1 - " - 0,8 - " - 7

8 Keuhkojen puhdistusmenetelmät nenäkarvat ja limakalvo yskänrefleksi värekarvatoiminta syöjäsolut (=makrofagit), imutiet immuunijärjestelmä 8

9 Kumulatiivinen altistuminen Pölyjen terveysvaikutuksia selvitettäessä huomioidaan usein elinikäinen altistuminen pitoisuus ilmassa mg/m 3 x työssäolo vuodet v = kumulatiivinen altistuminen = mg-vuodet voidaan jakaa HTP-pitoisuudella, jolloin saadaan ns. HTP-vuodet 9

10 Altistumistasoja pölyille TTL:n mittauksissa altiste yli HTP, % alumiini arseeni epäorgaaninen pöly jauhopöly * 40 * kromi (VI)-yhdisteet * kvartsi * 12 * lyijy nikkeli ** orgaaninen pöly puupöly * 14 * * HTP-arvo tiukentunut ** vuodet

11 Presentation heading / Työterveyslaitos 11 / MM /

12 Esimerkkejä pölyjen terveyshaitoista Ylä- ja alahengitystieoireet: nuha, kurkun ärsytys, äänen käheys, yskä Pölykeuhkosairaudet Astma Keuhkoahtaumatauti Keuhkosyöpä 12

13 Astma ja rakennustyö (Sauni ym. 2003) Ikäryhmä Rakennustyöntekijöiden lukumäärä Pirkanmaalla Uusia OR verrattuna astmatapauksia muuhun Pirkanmaan väestöön 20-34v ( ) 35-49v ( ) 50-64v ( ) Yhteensä ( ) 13

14 Pölykeuhkosairaudet Fibrosoivat Hyvänlaatuiset asbestoosi antimoni silikoosi barium kovametallikeuhko boori aluminoosi mangaani beryllioosi rauta talkoosi tina kaoliinipölykeuhko titaani vismutti 14

15 Asbestin terveysvaikutukset 15

16

17 Altistuminen työssä kvartsipölylle (kivipölylle) Kvartsipölylle altistuu Suomessa noin työntekijää Altistumista kaivostyöt louhintatyöt kivityöt rakennustyöt (betonityöntekijät, siivoojat, muurarit yms.) keraaminen teollisuus (lasi, posliini, savi, tiili) rauta- ja teräsvalimotyö metallinhionta hiekkapuhallus 17

18 Altistuminen työssä kvartsipölylle ( TTL FINJEM) 18

19 Työpaikkojen ilman epäpuhtausmittaukset TTL, kvartsi Vuosina kvartsimittauksista 12 % ylitti HTP-arvon. Edellisellä seurantajaksolla ylityksiä oli peräti 47 %. Kvartsipitoisuuksien pieneneminen voidaan lukea pitkälti vuonna 2007 solmitun eurooppalaisen kiteinen piidioksidi (kvartsi) -sopimuksen ansioksi. Useat työpaikat ovat kartoittaneet perusteellisesti kvartsille altistavat työt ja toteuttaneet altistumista vähentäviä toimenpiteitä. 19

20 Uusi HTP-arvo kvartsipölylle 2007 Aiemmin Suomessa oli arvona 0,2 mg/m 3 (8h) Nyt HTP-arvo on 0,05 mg/m 3 (alveolijae =keuhkorakkuloihin kulkeutuva hienopöly) Kvartsipöly on hyvin hienojakoista, näkymätöntä Arviointi i vaatii mittauksia i (uusi mittausmenetelmä Työterveyslaitoksella, EU:n mittaukset yhtenäistyvät) 20

21 Kvartsipölyn aiheuttamat terveyshaitat Silikoosi Keuhkosyöpä Keuhkoahtaumatauti Autoimmuunisairaudet? 21

22 Silikoosi Kvartsipölyn aiheuttama kivipölykeuhkosairaus Keuhkokudoksen pesäkkeinen fibroosi Altistumisaika pitkä, sairastuminen edellyttää yleensä yli 10 vuoden merkitsevää altistumista kiteiselle piidioksidille 22

23 Silikoosi Taudin syntyminen: ei tiedetä tarkkaa mekanismia piidioksidi on toksinen makrofageille kollageenikuituja muodostuu ja ne hyalinisoituvat (=sarveistuvat) Silikoosin oireet: aluksi oireeton rasitushengenahdistus Taudin muodot: krooninen pesäketyyppinen tavallisin nopeasti etenevä muoto poikkeuksellisen runsaassa altistuksessa akuutti silikoosi tai silikoproteinoosi 23

24 Silikoosi Taudinmääritys: röntgenlöydös: 1-2 mm:n nodulaariset pesäkkeet yläkentistä alkaen, sulautuvat yhteen pitkälle edenneessä sairaudessa restriktio riittäväksi arvioitu altistuminen Hoito: spesifistä hoitoa ei ole altistumisen loppuminen tärkeää komplikaatioiden hoito 24

25 Silikoosin riski Riski ei ole lineaarinen kvartsipölypitoisuus 0,2 mg/m 3 10 vuoden ajan noin 5 %:n riski silikoosiin kvartsipölypitoisuus 0,4 mg/m 3 10 vuoden ajan noin 50 %:n riski silikoosiin Nykyisen HTP-arvon mukainen altistuminen 0.05 mg/m 3 30 vuoden ajan alle 5 %:n riski silikoosiin 25

26 Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatauti Suomessa noin 10%:lla eli noin tapausta. Lisäksi piilevää diagnosoimatonta keuhkoahtaumatautia 8-10%:lla. Riskitekijöinä kijöi tupakointi, teollisuuden alojen ilman epäpuhtaudet t (pölyt, kaasut, huurut) Noin 15 % tapauksista arvioitu liittyvän työhön 26

27 Mitä keuhkoahtaumataudissa tapahtuu? 27

28 Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina 28

29 Keuhkoahtaumatauti ja kvartsipöly Hnizdo et. al 2003: A : non-smokers, B : current smokers (1 pack a day), C: current smokers (2 pack a day) 29

30 Pölyt ja keuhkoahtaumatauti Riski tupakoimattomilla, pölyille, käryille, kaasuille ja huuruille altistuvilla 2,0-2,4-kertainen sairastua keuhkoahtaumatautiin Tupakoivilla ei-altistuneilla työntekijöillä 6,7-7,0-kertainen keuhkoahtaumataudin riski Riski tupakoivilla altistuvilla 14,1-18,3- kertainen FEV1:n alenemisnopeus näyttää korreloivan joko pölyn määrään tai kaasu/huurualtistumisen voimakkuuteen 30

31 Keuhkosyövän riski ja kvartsipöly Kiteinen piidioksidi on ihmisille syöpää aiheuttava aine (IARC = kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö, 1997) Kvartsipölyn aiheuttama keuhkosyöpä on lisätty kvartsiammattitauteihin ammattitautiasetuksen muutoksessa (252/2003, 3, kohta 30) Keuhkosyöpä näyttää useimmin kehittyvän silikoottiseen keuhkoon (2 x riski) Kaikki altistumista vähentävät toimenpiteet pienentävät myös keuhkosyövän riskiä 31

32 Syöpäriski tutkimuksissa Tutkimusten perusteella on arvioitu kvartsin aiheuttavan noin syöpätapausta/vuosi Suomessa (Nurminen&Karjalainen) Asbestin jälkeen tärkein työperäinen keuhkosyövän aiheuttaja Joitakin tapauksia korvattu jo ammattitautina 32

33 Voisiko kivipölyn vaikutuksia keuhkoissa todeta jo ennen röntgenkuvassa näkyviä muutoksia? Tutkimus TTL : työssään yli 20 v kivipölylle altistuneet työntekijät (kiviteollisuus, maa- ja vesirakennusala sekä rakennustuoteteollisuus, n=779 Kyselyyn vastasi 360 henkilöä (46%) Tutkittuja oli kaikkiaan 258 Tutkittujen keskimääräinen työssäoloaika kivipölylle altistavassa työssä oli 30 vuotta Tutkituista i oli edelleen työssä 59% Tutkittavat täyttivät hengitystieoireita kartoittavan lomakkeen ja heistä otettiin keuhkojen röntgenkuva ja heille tehtiin keuhkojen toimintakokeet (spirometria)

34 Keuhkojen toimintakoetulokset Keuhkoahtaumatauti 15,9%:lla kaikista tutkituista Krooninen keuhkoputketulehdus 14,6%:lla Alentunut spirometria 23%:lla (FVC<80% tai FEV1<80% tai FEV%<88% viitearvoista) 34

35 Hengityssuojainten tarve ja käyttö tarve hengitysssuojaimen käyttöön käyttänyt suojainta useimmiten tai aina kivityö elementti maanrak. louhimo kaikki yht. 35

36 Thorax-röntgenkuvien ILO- luokitus altistumisen mukaan vähiten altistuneet keskinkertaisesti altistuneet eniten alitistuneet kaikki yht Normaali thorax (ILO 0/0, 0/- tai 0/1) Pokkeava löydös (ILO 1/0 tai enemmän) 36

37 Jatkotutkimukset 94 eniten altistunutta ja ne, joilla oli muutoksia tavallisessa keuhkokuvassa, kävi jatkotutkimuksissa, joilla haettiin kivipölyn aiheuttamia varhaisvaiheen muutoksia, jotka eivät välttämättä vielä näy perustutkimuksissa. Jatkotutkimuksiin kuului: - keuhkojen spiraali-ct-tutkimus - uloshengitysilman typpioksidin ja kondensaatin keräys - verinäyte - tarkennetut tiedot kivipölyaltistumisesta koko työhistorian aikana Verrokkiryhmänä ä samanikäiset ei-tupakoivat i t terveet t miehet 37

38 Johtopäätöksiä Tutkimuksessa ei löydetty piileviä silikooseja, mikä viittaa siihen, että terveydenhoitojärjestelmä löytää silikoosiepäilyt. Keuhkojen ohutleike-tt -kuvausta ei voi suosittaa rutiininomaiseksi seuranta- tai seulontatyökaluksi a u s altistuneille. e Uloshengitysilman fraktioidusta NO-mittauksesta saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä seurannassa ja varhaisdiagnostiikassa. Määräaikaisten terveystarkastusten röntgenkuvausten tiheyden voisi kytkeä työntekijän henkilökohtaisen kumulatiivisen kivipölyaltistumisen määrään. Siten vähän altistuvilla voitaisiin röntgenkuvauksia vähentää. Kvartsialtistumiseen, tupakointiin ja niiden yhteisvaikutukseen liittyy kohonnut keuhkoahtaumataudin riski. 38

39 Kiitos!