Syöpä ammattitautina
|
|
- Anita Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Tiina Santonen LT, M.Sc. in Applied Toxicology, tiimipäällikkö Kemikaaliturvallisuus Panu Oksa dosentti, ylilääkäri Terveyden edistäminen Kari Kurppa dosentti, johtava asiantuntija Työterveyslaitos Henrik Wolff dosentti, ylilääkäri Systeemitoksikologia Syöpä ammattitautina Vaikka osa työperäisistä syövistä voidaan todeta yksilötasolla ammattitaudeiksi, valtaosa voidaan havaita vain ryhmätasolla epidemiologisin menetelmin syöpäsairastavuuden lisääntymisenä. Asbestin aiheuttamia syöpiä rekisteröidään ammattitauteina Suomessa noin 150 vuosittain. Muita syöpävaarallisia altisteita ovat mm. kvartsi, puupöly, nikkeli ja kuudenarvoinen kromi. Ammattitautilainsäädännön mukaan ammattisyöpädiagnoosilta edellytetään, että työ on todennäköisesti ollut pääasiallinen etiologinen tekijä taudin synnyssä. Diagnoosi vaatii yleensä yksityiskohtaista altistumisen selvittämistä. Työhistoriakysely auttaa tapausten tunnistamisessa. Tietoa eri altisteiden yhteydestä syöpään löytyy Työterveyslaitoksen julkaisemasta ammattisyöpätyöryhmän muistiosta. Ilkka Torstila professori, vanhempi asiantuntijalääkäri LähiTapiola Jukka Uitti dosentti, ylilääkäri Terveyden edistäminen Vertaisarvioitu VV Työperäisten syöpien määrää tai osuutta kaikista syövistä ei tarkoin tunneta, mutta asiasta voidaan esittää epidemiologisiin tutkimuksiin perustuvia arvioita. Doll ja Peto arvioivat 1980-luvun alussa, että Yhdysvalloissa työperäisen syövän osuus kaikista syövistä olisi noin 4 % (vaihteluväli 2 8 %) (1). Vastaavia lukemia on saatu myös uudemmissa arvioissa: Britanniassa Rushton ym. (2) arvioivat työperäisten altisteiden syyosuudeksi 5,3 % kaikista syöpäkuolemista vuonna Tautitaakkana laskettuna merkityksellisimmiksi altisteiksi nousivat asbesti ja mm. vuorotyö, mineraaliöljyt, kvartsi, UV-säteily, dieselpakokaasut ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (2). Suomessa Nurmisen ja Karjalaisen (3) mukaan vuonna 1996 pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamista kuolemista 8 % olisi ollut työperäisten altisteiden aiheuttamia, mutta keuhkosyöpien aiheuttamista kuolemista jopa 24 %. Arviota ei ole toistaiseksi päivitetty. Priha ym. (4) arvioivat vuonna 2010 joidenkin työperäisten altisteiden aiheuttamaa tautitaakkaa, ja tässä arviossa merkityksellisiksi nousivat erityisesti kvartsi, dieselpakokaasut ja hitsaushuurut, koska niille altistuvien määrät ovat suuret. Ammattisyövän todennäköisyyden arviointi Edellä kuvatut arviot perustuvat laskelmiin, joissa työperäistä tautitaakkaa on arvioitu epidemiologisissa tutkimuksissa tietyillä altistumistasoilla havaittujen riskisuhteiden ja olemassa olevan altistumistiedon (altistuvien määrä ja keskimääräinen altistumistaso) perusteella (2,4). Ammattitauti on kuitenkin eri asia: lain mukaan ammattitautidiagnoosilta edellytetään, että työ on todennäköisesti pääasiallinen etiologinen tekijä taudin synnyssä (syyosuus yli 50 %). Syyosuutta (attributable fraction) voidaan arvioida epidemiologisissa tutkimuksissa havaittujen riskisuhteiden perusteella (kuvio 1). Mikäli tietyn altistumiskuorman saaneen työntekijäjoukon sairastumisen riskisuhde on 2,0 altistumattomiin verrattuna, niin altistumiseen liittyvä sairastuvuuden syyosuus on laskennallisesti 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että altistuneen joukon sairastuneista 50 % on sairastunut altistumisen takia ja 50 % muusta, altistumisesta riippumattomasta syystä. Työperäinen syöpä ei eroa taudinkulultaan tai patologisilta piirteiltään muista samanlaisista syövistä, joten ammattitautidiagnoosi joudutaan usein suurelta osin perustamaan arvioon siitä, kuinka todennäköisesti työ on ollut pääasiallinen tekijä taudin synnyssä. Syöpävaaralliseksi tunnetulle altisteelle altistumisen on täytynyt olla ollut niin suurta, että tällä tavoin altistuneiden sairastumisriskin on osoitettu olevan ryhmätasolla yli kaksinkertainen altistumattomien riskiin verrattuna (RR > 2, kuvio 1). Jos altistumisen intensiteetti yksilötasolla ei riitä todennäköisyysdiagnoosin asettamiseen, tapaus ei näy ammattitautitilastoissa eikä siitä makseta korvauksia. Esimerkiksi ympäristön tupakansavu nousi brittiläisessä arviossa (2) kymmenen kärkeen työperäisistä syövän aiheuttajista. Ympäristön tupakansavulle altistumisella on epidemiologisissa tutkimuksissa todettu olevan yhteys keuhkosyöpään, mutta riskisuhteet ovat olleet pieniä (RR 1,2 1,3) eikä erityisiä ryhmiä, joilla riski nousisi tätä suuremmaksi, ole tunnistettu. Riskisuhteiden jäädessä tälle tasolle 227
2 Kirjallisuutta 1 Doll R, Peto R. The causes of cancer: quantitative estimates of avoidable risks of cancer in the United States today. J Nat Cancer Inst 1981;66: Rushton L, Bagga S, Bevan R ym. Occupation and cancer in Britain. Br J Cancer 2010;102: Nurminen M, Karjalainen A. Epidemiologic estimate of the proportion of fatalities related to occupational factors in Finland. Scand J Work, Environ Health 2001;27: Priha E, Karjalainen A, Kauppinen T. Työympäristön altisteiden terveysvaikutukset. Ympäristö ja terveys 2010;3: Oksa P, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Kauppinen T. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Helsinki: Työterveyslaitos ammattitaudit/documents/ Ammattitaudit_2011.pdf 6 Ylioinas P, Kropsu P, Oksa P. Asbestisairaudet eivät ole loppumassa asbestipurkajapotilaan tapaus. Suom Lääkäril 2012;67: Asbestos, asbestosis and cancer: the Helsinki criteria for diagnosis and attribution. Consensus Report. Scand J Work Environ Health 1997;23: nlm.nih.gov/pubmed/ Santonen T, Oksa P, toim. Ammattisyöpätyöryhmän muistio Helsinki: Työterveyslaitos Documents/Ammattisyopatyoryhman_muistio_2013.pdf 9 Vainio H, Liesivuori J, Lehtola M ym. Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä Helsinki: Työterveyslaitos. 10 IARC. IARC Monographs on the Evaluation of the Carcinogenic Risks to Humans. A Review of Human Carcinogens. Arsenic, Metals, Fibres, And Dusts Vol 100 Part C, Lyon, France. 11 Erren TC, Glende CB, Morfeld P ym. Is exposure to silica associated with lung cancer in the absence of silicosis? A meta-analytical approach to an important public health question. Int Arch Occup Environ Health 2009;82: European Commission. Information notices on occupational diseases: a guide to diagnosis www. ec.europa.eu/social/blobservlet?d ocid=3155&langid=en 13 Demers PA, Boffeta P, Kogevinas M ym. Pooled reanalysis of cancer mortality among five cohorts of workers in wood-related industries. Scand J Work, Environ Health 1995;21: Pukkala E, Martinsen JI, Lynge E ym. Occupation and cancer follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Acta Oncol 2009;48: IARC. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Chemical agents and related occupations Volume 100F, Lyon, France. kuvio 1. Taudin syyosuuden ja epidemiologisissa tutkimuksissa havaitun riskisuhteen yhteys. Syyosuus = (RR 1)/RR Riskisuhde 3 (RR) Syyosuus 67 % 50 % 0 % Ammattisyöviksi ovat tunnistettavissa vain sairastumiset, joissa altistumisen voimakkuus on sen tasoista, että siihen liittyy yli kaksinkertainen sairastumisriski (RR > 2,0). Tällöin voidaan katsoa, että työ on todennäköisesti ollut pääasiallinen etiologinen tekijä. Korvaamatta jäävät työperäiset syövät ovat sellaisia, joissa altistumisen intensiteetti ei yksilötasolla riitä todennäköisyysdiagnoosin asettamiseen eikä niitä siksi näy ammattitautitilastoissa. yksilön sairastumisen työperäisyyden osoittaminen on mahdotonta. Siksi keuhkosyöpää ei ole Suomessa katsottu korvattavaksi ympäristön tupa kansavulle altistumisen perusteella. Ammattisyöpien aiheuttajat Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on vuosina kertynyt lääkärien ilmoittamia syöpätapauksia noin Niistä on asbestin ja 6 kvartsin aiheuttamia; muiden altisteiden aiheuttamat ammattisyöpäepäilyt ovat yksittäisiä. Kuitenkin tiedossa on useita työperäisiä altisteita, joille Suomessa on altistuttu syöpävaaran kannalta merkittävästi. Vaikka näiden aiheuttamia ammattisyöpiä ei olekaan odotettavissa yhtä suuria määriä kuin asbestin aiheuttamia, on tässä todennäköisesti alidiagnostiikkaa. Keuhkosyöpä ja mesoteliooma Asbestille työssään merkittävästi altistuneita on Suomessa arviolta ; tyypillisiä ammattialoja on esitetty taulukossa 1. Asbestin aiheuttamia sairauksia diagnosoidaan edelleen noin 600 vuodessa, ja syöpiä näistä on noin 150 (5). Asbesti syöpien määrä ei ole vielä alkanut vähentyä, vaikka asbestin käyttö kiellettiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, sillä altistumisen alusta asbestin aiheuttaman keuhkosyövän diagnoosiin kuluu tyypillisesti vuotta ja mesoteliooman diagnoosiin vuotta (2,3,4,5,6). Lieväasteista altistumista asbestille voi tapahtua edelleen mm. asbestisaneeraustyössä (6). Asbestikuidun on osoitettu lisäävän kaikkien tavanomaisten keuhkosyöpien riskiä. Vaarallisimpana pidetään sinistä asbestia eli krokidoliittia. Krysotiilin eli valkoisen asbestin syöpää aiheuttavaa vaikutusta pidetään vähäisempänä kuin muiden kuitujen. Käytännössä erottelua ei tehdä, vaan kaikki asbestialtistuminen summataan yhteen. Keuhkosyöpäriski on suhteessa altistumisen voimakkuuteen ja riskisuhde on lineaarinen. Tupakointi ja asbesti lisäävät toistensa keuhkosyöpää aiheuttavaa vaikutusta. Vakiintuneen käytännön mukaan asbestialtistukseen liittyvä keuhkosyöpä korvataan aina ammattitautina, mikäli potilaalla on todettu asbestoosi. Lisäksi ammattitautina korvataan ilman asbestoosia kehittynyt keuhkosyöpä, mikäli potilaan työhistoriassa on voimakas altistuminen, jonka voi ar vioida kaksinkertaistavan syöpäriskin. Kansainvälisen Helsinki-kriteeristön mukaan kaksinkertaisen riskin aiheuttaa 25 kuituvuoden altistumistaso (7). Altistumisen määrää kuvaavat myös raudalla päällystyneiden kuitujen (AB) määrä keuhkohuuhtelunesteessä tai keuhkokudoksessa ja keuhkokudoksen asbestikuitumäärä. Näitä voidaan käyttää myös hyväksi arvioitaessa altistumista ammattitautiepäilyissä. Mesotelioomapotilaista %:lla todetaan altistuminen asbestille, eikä muita syitä tautiin juuri tiedetä. Pienikin määrä asbestia voi aiheut taa mesoteliooman. Sekä keuhkopussin että vatsakalvon pahanlaatuinen mesoteliooman korvataan asbestin aiheuttamana ammattitautina, jos tutkitun työhistoriassa on riittävällä todennäköisyydellä todettu vähäinenkin altistuminen asbestille. Latenssiaika altistuksen alusta syövän syntyyn on asbestin aiheuttamassa mesotelioomassa ja keuhkosyövässä vähintään kymmenen vuotta (8). Tupakointia ei huomioida päätettäessä asbestin aiheuttaman keuhkosyövän tai mesoteliooman korvattavuudesta (8). Tupakointi ei vaikuta mesoteliooman riskiin, ja asbestin aiheuttaman keuhkosyöpäriskin suuruus on altis tuneen tupakoinnista riippumaton. 228
3 tieteessä Taulukko 1. Tavallisimpia syöpävaarallisia altisteita ja niille altistavia työaloja Suomessa (8,9,26). Asbestin kohdalla mainitut vuosiluvut kuvaavat vuotta, jota ennen altistumista tapahtui näillä aloilla merkittävästi. Vuonna 1994 astui voimaan asbestin käytön täyskielto. Syöpätyyppi Altiste Esimerkkejä altistavista työaloista Mesoteliooma, keuhkosyöpä, kurkunpään syöpä 16 Wolff H, Vehmas T, Oksa P, Rantanen J, Vainio H. Asbestos, asbestosis and cancer, the Helsinki Criteria for diagnosis and attribution 2014: recommendations. Scand J Work Environ Health 2014, verkossa ensin doi: / sjweh Lohi J, Kujala V. Systemaattinen katsaus munuaissyövän työperäisiin vaaratekijöihin. Työ ja Ihminen 2003;17: Asbesti Asbestikaivokset (ennen v. 1976) Asbestituoteteollisuus (ennen v. 1989) Uudisrakentaminen (ennen v. 1994) Telakkatyöt ja ajoneuvojen jarru huolto (ennen v. 1988) Korjausrakentaminen (altistuminen voimakkainta ennen v. 1994) Keuhkosyöpä Kvartsi Kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustyöt, valimotyö, hiekkapuhallus kvartsipitoisilla aineilla sekä lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilien, betonin ja muiden savi- ja kivituotteiden valmistus Nikkeli Kromi (VI) Arseeni Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Nikkelin rikastaminen, nikkeliyhdisteiden valmistus, elektrolyyttinen pintakäsittely ja ruostumattoman, haponkestävän tai erikoisteräksen hitsaus ja työstö Hitsaajan ja levysepän tehtävät, metallin pintakäsittely, puun kyllästys CCA-kyllästeellä (v asti), kromaatteja sisältävien väriaineiden käsittely Metallintuotanto (esim. kuparintuotanto), elektro niikkateollisuus, puun kyllästys CCA-kyllästeellä ja kyllästetyn puun käsittely (vuoteen 2004 asti), ongelmajätteiden käsittely Koksaamo, puun kreosoottikyllästys ja kyllästetyn puun käsittely, valimot, kivihiilipien ja -tervan ja maaöljypohjaisten tuotteiden käsittely sekä pakokaasut (vanhat dieselmoottorit), metallien valu Nenäsyöpä Puupöly Saha- ja levyteollisuus, rakennuspuusepänteollisuus, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus, laivojen ja veneiden valmistus Nikkeli Formaldehydi Nahkapöly Munuaissyöpä Trikloorietyleeni Metallien rasvanpoisto Ks. edellä Hartsien ja liimojen valmistus, huonekalujen ja vanerin ja lastulevyn valmistus, maalaus- ja lakkaustehtävät (esim. lattioiden lakkaus), valimotyö, patologian laboratoriot Jalkineiden ja muiden nahkatuotteiden valmistus Kvartsi on asbestin jälkeen tärkein ammattikeuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Suomessa kvartsille altistuu noin työntekijää erityisesti kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustöissä, valimotyössä, hiekkapuhalluksessa kvartsipitoisilla aineilla sekä lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilien, betonin ja muiden savi- ja kivituotteiden valmistuksessa (9). Kvartsin aiheuttama keuhkosyöpäriski liittyy radiologisesti havaittavaan silikoosiin: meta-analyyseissä on todettu keuhkosyövän lisääntynyt riski silikoosia sairastavilla (RR 1,7 2,8) (10). Tuoreimmassa meta-analyysissä (11) silikoosia sairastavilla keuhkosyövän suhteellinen riski oli 2,1 (95 %:n LV 2,0 2,3), mutta muilla kvartsille altistuneilla keuhkosyöpäriskiä ei todettu (riskisuhde 1,0; 95 %:n LV 0,8 1,3). Analyysi perustui kolmeen tutkimukseen, joissa tupakoinnin osuus oli vakioitu. Kahdeksassa tutkimuksessa, joissa tupakoinnin osuutta ei kontrolloitu, muiden kuin silikoosia sairastavien kvartsille altistuneiden keuhkosyöpäriski oli luokkaa 1,2 (95 %:n LV 1,1 1,4). Tämän tiedon pohjalta on katsottu, että keuhkosyöpä voidaan katsoa ammattitaudiksi, mikäli henkilöllä on todettu silikoosi. Keuhkosyövän riskiä voivat lisätä mm. nikkeli, kuudenarvoinen kromi, näitä sisältävät hitsaushuurut sekä arseeni ja erilaiset polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältävät huurut (taulukko 1). Mikäli kumulatiivinen altistuminen on ollut niin merkittävää, että työperäisen altistumisen voidaan katsoa olevan todennäköisesti pääasiallinen syövän syy, syöpä katsotaan ammattitaudiksi. Yleensä tähän tarvitaan pitkä aikainen, yli kymmenen vuoden mittainen altistuminen kyseisille altisteille. Latenssiaika näissäkin keuhkosyövissä on vähintään kymmenen vuotta (8,12). Hitsaajien keuhkosyövän riskisuhteet jäävät usein pieniksi, mutta mikäli henkilö on tehnyt työuransa aikana paljon erityisesti nikkelille ja kuudenarvoiselle kromille altistavaa ruostumattoman teräksen puikkohitsausta, voi työllä olla ollut merkittävä osuus taudin synnyssä. Käytännössä Suomessa ei kuitenkaan ole hitsaajilla diagnosoitu työperäisiä keuhkosyöpiä. PAH-yhdisteille altistuminen ja siihen liittyvä keuhkosyöpäriski on suurin pitkäaikaisessa altistumisessa esimerkiksi koksaamoissa ja alumiinintuotannossa (8). Vaikka dieselpakokaasut nousevat esille laskelmissa joissa on arvioitu karsinogeenien aiheuttamaa tautitaakkaa väestötasolla, yksilötasolla riittävän altistumisen osoittaminen siten, että syyosuuden voidaan arvioida olevan yli 50 %, on usein vaikeaa. Yksittäistapauksissa voi olla osoitettavissa pitkäaikainen altistuminen esimerkiksi maanalaisessa kaivostöissä, joissa on epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu korkeimmat riskisuhteet, ja tällöin kyse on ammattitaudista (8). Radon on merkittävä ympäristöperäisen keuhkosyövän aiheuttaja. Aiemmin kaivostyössä saatettiin altistua merkittävästi radonille, 229
4 taulukko 2. Syöpäpotilaan asbestialtistumisen selvittäminen hoitopaikassa. 1) Kartoita potilaan asbestialtistuminen kyselylomakkeella, joka löytyy osoitteesta tai ammattitaudit/ esimerkkeja_ammattitaudeista/asbestoosi/documents/asbestilomake.pdf 2) Jos potilaalle tehdään keuhkoputken tähystys, selvitä asbestialtistumista huuhtelunesteestä. 3) Jos potilaan keuhkoista otetaan pala, selvitä asbestialtistumista tuhkautusnäytteestä. 4) Konsultoi tarvittaessa työlääketieteen poliklinikkaa ja mesotelioomapaneelia meso teliooman diagnostiikkaan liittyvissä kysymyksissä. 18 Nordic Occupational Cancer Study (NOCCA). Occupational categories NOCCA/categories.html 19 Cardis E, Vrijheid M, Blettner M ym. Risk of cancer after low doses of ionising radiation: retrospective cohort study in 15 countries. BMJ 2005;331: Linet M, Freedman DM, Mohan AK ym. Incidence of haematopoietic malignancies in US radiologic technologists. Occup Environ Med 2005;62: IARC. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Painting, Firefighting, and Shiftwork Vol 98, Lyon, France. 22 Andersen A, Barlow L, Engeland A ym. Work-related cancer in the Nordic countries. Scand J Work, EnvironHealth 1999;25 suppl 2: Työterveyslaitos. Työhistoria kyselylomake ja lähetysohjeet ammattitautitutkimuksiin mita_tehda_kun_epaily_ammattitaudista_heraa/sivut/default.aspx 24 Ammattitaudit oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä ja ammattitautikorvausjärjestelmän käytännöt. Liite 4 työryhmäraportissa Kuolemansyynselvitykset ammattitautitapauksissa -hankkeen loppuraportti. Työterveys hankkeistoon (STM) kuuluva projekti. 25 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/ fi/fi/laki/ajantasa/2006/ Saalo A, Vainiontalo S, Kiilunen M ym. Työympäristön kemikaalien altistumismittaukset Helsinki: Työterveyslaitos mutta parantuneen ilmanvaihtotekniikan ansiosta altistumistaso on nykyään matala. Yleensä ammattiperäistä radonaltistumista on vaikea erottaa ympäristöperäisestä altistumisesta, eikä työperäisiä radonsyöpiä mm. tästä syystä ole Suomessa diagnosoitu. Nenän ja nenän sivuonteloiden, nenänielun ja kurkunpään syöpä Puupölyistä erityisesti lehtipuualtistus (hardwood) on epidemiologisissa tutkimuksissa suurentanut merkittävästi sinonasaalialueen adenokarsinooman riskiä (13,14). Pohjoismaissa altistuminen on käytännössä sekapuupölyaltistumista ja nenän adenokarsinooman riskisuhteeksi saatiin tutkimuksessa 3 (13). Puu pölylle altistuneella nenän ja nenän sivuonteloiden adenokarsinooma katsotaan ammattitaudiksi. Vain muutaman vuoden pituinen työskentely puupölylle altistavissa tehtävissä voi olla merkittävä. Latenssiaika puupölyn aiheuttaman adenokarsinooman kehittymiseen on vuotta (8,12). Puupölyn yhteys nenän ja sivuonteloiden levyepiteelikarsinoomaan tai nenänielun syöpään on heikompi, mutta lievästi suurentuneita riskisuhteita on havaittu joissakin epidemiologisissa tutkimuksissa. Nämä syövät voidaan katsoa ammattitaudeiksi yksilökohtaisen harkinnan perusteella, mikäli on osoitettavissa pitkäkestoinen ja runsas altistuminen puu pölylle (8). Muita nenän ja nenän sivuonteloiden syöpäriskiä lisääviä työperäisiä tekijöitä ovat nahkapöly, formaldehydi ja nikkeli. Myös kromaattialtistumisen yhteyttä nenän ja nenän sivuonteloiden syöpiin on epäilty, mutta selvää näyttöä ei ole. Nahkapölyaltistumisen yhteydestä nenän ja nenän sivuonteloiden adenokarsinoomiin sen sijaan on selvä näyttö (10), ja se voidaankin katsoa korvattavaksi ammattitaudiksi, mikäli on osoitettavissa pitkäkestoinen, voimakas altistuminen nahkapölylle. Nikkelialtistumisen on todettu lisäävän nenän ja nenän sivuonteloiden syövän riskiä ja formaldehydialtistuksen lähinnä nenänielun syövän riskiä (10,15). Ammattitaudin todennäköisyys arvioidaan näissä tapauksissa tapauskohtaisesti altistumisen keston ja intensiteetin perusteella. Asbesti lisää myös kurkunpään syövän riskiä ja riski kaksinkertaistuu altistumisen ylittäessä yli 25 kuituvuotta (8). Latenssiaika tällekin on vähintään 10 vuotta. Lisäksi kurkunpään syöpä on yhdistetty lähinnä voimakkaaseen altistumiseen väkeville rikkihappohuuruille (15). Virtsateiden syövät Aromaattisista amiineista bentsidiini, 2-naftyyliamiini ja 4-aminobifenyyli ovat klassisia virtsarakkosyövän aiheuttajia. Niiden teollinen käyttö on kuitenkin ollut jo pitkään kiellettyä, eikä niiden aiheuttamia syöpiä todennäköisesti enää Suomessa todeta, vaikka rakkosyövän latenssiaika voikin olla jopa 50 vuotta. Muiden aromaattisten amiinien syöpävaarallisuudesta näyttö on vaihtelevaa, mutta jos virtsarakkosyöpäpotilaan epäillään altistuneen aromaattisten amiinien ryhmään kuuluville yhdisteille, ammattisyövän mahdollisuus on syytä selvittää. Metallien rasvanpoistossa käytetyn trikloorietyleenin yhteydestä munuaissyöpään on viime aikoina kertynyt sen verran vahvaa näyttöä, että munuaissyöpä voidaan katsoa ammattitaudiksi, mikäli sairastunut henkilö on altistunut usean vuosikymmenen ajan suurille hengitysilman trikloorietyleenipitoisuuksille eikä muuta syövän aiheuttajaa ole tunnistettavissa (8,17). Hematologiset syövät Bentseenialtistumisen yhteys akuuttiin myelooiseen leukemiaan on hyvin tunnettu. Bentseenin on lisäksi epäilty aiheuttavan muunkin tyyppisiä hematologisia syöpiä, kuten multippelia myeloomaa ja non-hodgkin-lymfoomaa. Suomessa bentseenille altistavia aloja ovat lähinnä autojen huolto- ja asennustehtävät sekä eräät öljynjalostusteollisuuden tehtävät (taulukko 2). Altistumistasot ovat kuitenkin laskeneet niin, että bentseenileukemioiden riski on Suo- 230
5 tieteessä Altistumisen arvioinnin asiantuntijoita ovat potilaan työterveyshuolto ja työlääketieteen poliklinikat. Sidonnaisuudet Tiina Santonen, Panu Oksa, Kari Kurppa, Henrik Wolff, Jukka Uitti: Ei sidonnaisuuksia. Ilkka Torstila: Työsuhde vahinkovakuutusyhtiöön, jäsenyys Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa. messa hyvin pieni. Syöpäsairastuvuuden ammattikohtaisessa seurannassa autonasentajien leukemiariski ei ole ollut suurentunut Pohjoismaissa (18). Muita työperäisiin hematologisiin syöpiin liitettyjä altisteita ovat ionisoiva säteily, butadieeni ja formaldehydi. Ionisoivalle säteilylle altistuneilla ydinvoimaloiden ja terveydenhuollon työntekijöillä on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu suurentunut leukemian riski (19,20), mutta Suomessa altistumiset ovat viime vuosikymmeninä pysyneet vähäisinä (1 2 msv/v), joten 1970-luvun jälkeen säteilylle työssään altistuneilla säteilyn aiheuttama ammattisyöpä on epätodennäköinen. Myös 1,3-butadieenille altistuminen on Suomessa keskimäärin vähäistä. Formaldehydin aiheuttama leukemiariski on kiistanalainen: kansainvälinen syöväntutkimuslaitos katsoi näytön syöpäriskistä olevan riittävä amerikkalaisten palsamoijista tehtyjen tutkimusten perusteella (15), mutta mekanismit ovat epäselvät eikä näyttöä ole muista formaldehydille altistavista töistä. Muut syövät Rintasyöpäriskin suureneminen on ollut yhteydessä mm. vuorotyöhön ja ionisoivalle säteilylle altistumiseen. Vuorokausirytmiä häiritsevän vuorotyön aiheuttama lisäriski on tutkimuksien perusteella kuitenkin siinä määrin pieni (20 30 vuotta vuorotyön aloittamisen jälkeen havaittu riskisuhde 1,5) (21), ettei ammattitautidiagnoosia voida tehdä yksilötasolla todennäköisin perustein. Rintasyöpä ammattitautina on epätodennäköinen myös 1970-luvun jälkeen ionisoivalle säteilylle työssään altistuneilla, koska altistumistasot ovat laskeneet. Ultraviolettisäteilyn aiheuttaman työperäisen ihosyövän riski on Suomessa pieni ulkotyöammateissakin (14,22). Huulisyöpäriski on kuitenkin miespuolisilla kalastajilla, maanviljelijöillä, puutarhureilla, metsätyöntekijöillä ja merimiehillä lievästi suurentunut. Altistuminen eräille PAH-seoksille, kuten kreosootille, saattaa lisätä ihosyövän (muun kuin melanooman) ja huulisyövän riskiä. Iho- tai huulisyöpä voidaankin katsoa ammattitaudiksi yksittäistapauksissa harkinnan perusteella, mikäli on osoitettavissa pitkäkestoinen altistuminen kreosootille puun kyllästyksessä. Asbestille altistumisen yhteydestä munasarjasyöpään on myös riittävä näyttö. Riski saattaa kasvaa merkittäväksi jo vähäisemmällä kumulatiivisella altistumisella kuin keuhkosyövässä (16). Altistumisen arviointi Työanamneesi Syövän työperäisyyden arvioinnissa altistumisen arviointi vaatii yksityiskohtaista potilaan työhistorian tuntemusta koko työuran ajalta. Arvioinnissa käytetään hyväksi mm. työnantajan ja työterveyshuollon tietoja työtehtävistä, niihin liittyvistä altistumisista ja työhygieenisistä mittauksista sekä kirjallisuus- ja muista yhteenvetotietoja altistumistasoista vastaavissa tehtävissä. Altistumisen arvioinnin asiantuntijoita ovat potilaan työterveyshuolto ja työlääketieteen poliklinikat. Sairaalassa ja muussa hoitopaikassa altistumisen mahdollisuutta voi selvittää kyselylomakkeella. Lomake ja käyttöohje ovat Työterveyslaitoksen verkkosivulla (23). Tarvittaessa voi konsultoida työlääketieteen poliklinikkaa tai Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Asbestikuitumääritykset Työanamneesin lisäksi asbestille altistumista voidaan arvioida myös keuhkojen huuhtelunesteestä päällystyneiden asbestikuitujen perusteella (asbestos bodies, AB). Näiden määritys tehdään keuhkoputken tähystyksen yhteydessä tehdyssä (keskilohkon) huuhtelussa käytetystä nesteestä valomikroskoopilla. Työperäiseen altistumiseen viittaa kuitumäärä yli 1 AB/ml (9). Asbestikappaleita voidaan arvioida myös histologisista leikkeistä, joissa kansainvälisenä rajaarvona on vähintään 2 asbestikappaletta/cm 2 (7). Asbestikappaleiden muodostuminen vaihtelee asbestityypin mukaan mutta myös yksilöllisen taipumuksen vaikutuksesta ja mahdollisesti myös esimerkiksi hengitysilman rautapitoisuuden perusteella. Suomessa on ainoana maana maailmassa käytetty suurissa määrin antofylliittiasbestia, ja antofylliitillä on poikkeuksellisen voimakas taipumus muodostaa asbestikappaleita. Tästä syystä kansainvälinen raja-arvo ylittyy melko helposti altistuksen ollessa suhteellisen vähäinenkin. Myös päällystyneiden asbestikuitujen osuus keuhkokudoksen koko naisasbestikuitumäärästä vaihtelee, eikä vähäinen määrä asbestikappaleita sulje pois voimakastakaan altistumista. Asbestialtistumisen määrittäminen keuhkokudoksesta tapahtuu elektronimikroskoopilla 231
6 taulukko 3. Syöpiä diagnosoivan ja hoitavan lääkärin tehtävät ammattisyöpää epäiltäessä. 1) Mieti potilaan syövän etiologiaa; työperäisestä etiologiasta lisätietoa löytyy Työterveyslaitoksen verkkosivuilta muistio.aspx 2) Selvitä altistumisen mahdollisuus ja sen määrä, ammattitaudit/mita_tehda_kun_epaily_ammattitaudista_heraa/documents/tyohistoriakysely.pdf 3) Tee ammattisyövästä ja sen perustellusta epäilystä E-lausunto vakuutusyhtiöön tai lähetä potilas jatkoselvityksiin työlääketieteen poliklinikalle. 4) Tee ammattisyövästä ja sen perustellusta epäilystä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Lomake löytyy verkosta stm_lom6_01 5) Pyydä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys, jos epäilet ammattisyöpää kuolemansyyksi. English summary > in english Occupational cancer (TEM) tuhkautetusta kudospalasta. Palan tulisi olla mahdollisimman normaalia keuhkokudosta, ei siis esimerkiksi syöpäkudosta tai fibroosia. Työperäiseen altistumiseen viittaa pitoisuus 1 miljoona kuitua/gramma kuivaa keuhkoa (9). Työterveyslaitoksen nykykäytännön mukaan keuhkosyövän riski kaksinkertaistuu, jos kuitumäärä ylittää 2 3 miljoonaa (> 1 µm) kuitua kuivakeuhkogrammaa kohti (8). Krysotiilialtistumisen arvioiminen kuituanalyysien perusteella on epävarmaa, koska krysotiili katkeilee ja poistuu keuhkoista nopeammin kuin muut asbestit. Koepaloja ei voida ottaa keuhkosta pelkästään altistumisen selvittämiseksi, mutta esimerkiksi leikkauksen yhteydessä poistettua keuhkokudosta voi hyödyntää kuitumäärityksiin. Ruumiinavauksissa kuituanalyysin perusteena voi olla ammattitautiepäily, ja oikeuslääkäreille on laadittu ohje asbestiin liittyvien ammattitautien selvittämiseksi (24). Potilaalle, joka kuolee ammattitaudiksi määriteltyyn keuhkosyöpään tai mesotelioomaan, ei ole tarpeen tehdä oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, vaan dokumentteihin ja lääkärinlausuntoon perustuva kuolemansyynselvitys on riittävä (8). Ohjeistusta tästä laaditaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Syöpäpotilaan asbestialtistumisen selvittelyyn hoitopaikassa (taulukko 2) asiantuntija-apua antavat myös Työterveyslaitoksella ja yliopistosairaaloissa toimivat pölykeuhkosairauksien asian tuntijaryhmät ja mesotelioomapaneeli. Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus ammattisyöpätapauksista Ammattitaudiksi tai muuten työperäisiksi epäiltyihin sairauksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista terveydenhuollossa säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (25). Jos lääkäri perustellusti epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä tehtävä, salassa pitosäännösten estämättä, ilmoitus aluehallintovirastolle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi sairastuneen nimi, henkilötunnus sekä muut yhteystiedot työnantajan nimi sekä tämän ja työpaikan yhteystiedot muut tarpeelliset yhteystiedot altistumisen laatu ja kesto tieto sairauden laadusta, toteamisesta ja siitä aiheutuneesta haitasta. Aluehallintoviraston tulee puolestaan toimittaa ilmoituksen tiedot Työterveyslaitokselle työperäisten sairauksien rekisteriä varten. Ammattitauti-ilmoituslomake on ladattavissa työsuojeluhallinnon sivulta: lom6_01. Lopuksi Koska latenssiaika on syövissä pitkä, sairastuessaan potilas on usein jo poissa syöpävaaralle altistavista tehtävistä eikä työterveyshuolto ole osallisena syövän diagnoosiin ja hoitoon liittyvässä prosessissa. Tästä syystä on tärkeää, että syöpiä diagnosoivat ja hoitavat erikoislääkärit muistavat ammattisyövän mahdollisuuden ja osaavat kysyä mahdollisesta työperäisestä altistumisesta syöpävaarallisille tekijöille. Vuonna 2013 julkaistusta Ammattisyöpätyöryhmän muistiosta (8) löytyy tietoa työperäisistä altisteista syövän aiheuttajana. Syövän työperäisyyttä pohdittaessa voi tarvittaessa konsultoida työlääketieteen poliklinikoita (taulukko 3). Jatkoselvittelyä vaativissa tapauksissa potilas lähetetään jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle, jossa mm. moniammatillinen ammattisyöpien asiantuntijaraati arvioi ammattisyöpäepäilyt. Potilaan altistumisanamneesin voi joissain tapauksissa selvittää myös Työterveyslaitoksen toteuttamana puhelinhaastatteluna. n 232
7 tieteessä english summary Tiina Santonen M.D., Ph.D., M.Sc. in Applied Toxicology, Team Leader Finnish Institute of Occupational Health Panu Oksa Kari Kurppa Henrik Wolff Ilkka Torstila Jukka Uitti Kieliasun tarkastanut Alice Lehtinen Occupational cancer Cancer is a multifactorial disease. It is also a common disease; about one in three Finns develops cancer during his or her lifetime. The number of occupational cancers or their percentage of all cases of cancer is not exactly known. Today, lung cancer and mesothelioma caused by exposure to asbestos are definitely the most important types of diagnosed occupational cancers. Between 1996 and 2009, physicians reported about 1400 cases of cancer to the Finnish Occupational Disease Register (FROD) maintained by the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH). Of these cases, 1349 were caused by exposure to asbestos. Occupational cancers caused by occupational factors other than asbestos are probably underdiagnosed. For example quartz, wood dust, hexavalent chromium and nickel are important occupational carcinogens in Finland. According to Finnish occupational disease legislation, the relationship between exposure and disease must be strong enough to identify exposure as probable cause of the disease and to receive compensation from accident insurance institutions. Thus, the diagnosis of occupational cancer is a probability diagnosis that is based on epidemiological knowledge about the relationship between the strength of exposure and occurrence of cancer. The exposure must have been high enough to double the group-level morbidity of the exposed employee in comparison to that of an unexposed group (RR>2), which is the theoretical group level milestone for a 50% probability of causation. Therefore, detailed assessment of exposure is an important step in the diagnosis of occupational cancers. Since mainly other specialists than company doctors diagnose cancers, they don t know patient s work and possible exposures. The Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) recently published a Memorandum from the Occupational Cancer Working Group, which consists of a review of carcinogenic substances according to exposure, complete with a literary overview and recommendations for the recognition of occupational cancers in Finland. In addition, FIOH has developed a simple questionnaire which helps physician to recognise patient s possible exposure to carcinogenic agents. 232a
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 2/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 12.2.2014 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(1) AMMATTISYÖPÄTYÖRYHMÄN MUISTIO 2013 Tapaturmavakuutuslaitosten
LisätiedotTyöterveyslaitos Hille Suojalehto
Paakkilan kaivos, Tuusniemi 1907-1975 ASBESTISAIRAUDET Hille Suojalehto 11.5.2017 Työterveyslaitos Hille Suojalehto www.ttl.fi 1 Asbestille altistuminen Asbestiruiskutustyössä, asbestikaivoksissa (Paakkila),
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.
LisätiedotAsbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä
Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä Ehdotus toimintamalliksi keskussairaalassa, jossa diagnosoidaan ja hoidetaan keuhkosyöpäpotilaita 14.11.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotAMMATTITAUTIEN PATOLOGIAA
AMMATTITAUTIEN PATOLOGIAA Sisko Anttila Jorvin patologian laboratorio HUSLAB IAP, Tampere, 12.-13.11.2015 Asbestisairauksista Altistumisen arvioinnista Työperäisistä syövistä 17.11.2015 2 Asbestietiologia?
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotHyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotToisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia
Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista
LisätiedotTyöperäisen keuhkosyövän osuudeksi kaikista
KATSAUS Keuhkosyövän työperäiset syyt Riitta Sauni, Merja Hamunen, Jukka Uitti, Antti Karjalainen ja Antero Aitio Työperäisen syövän osuudeksi kaikista syöpätapauksista on arvioitu 4 %. Tämä merkitsee
LisätiedotHengitysliitto Heli ry:n opas. Vaarallinen asbesti
Hengitysliitto Heli ry:n opas Vaarallinen asbesti Asbestisairauksien määrä on nyt suurimmillaan Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. 2 Asbestisairauksien
LisätiedotPatologin rooli asbestin aiheuttamien ammattitautien toteamisessa. SKLY 6.11.2015
Patologin rooli asbestin aiheuttamien ammattitautien toteamisessa. SKLY 6.11.2015 Henrik Wolff TTL, Helsinki Asbestin käytön ajallinen jakautuminen Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 1964 2007 (vuosien
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
Lisätiedot2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa
Arvioidaksemme ABClean-kurssin antamaa tietoa pyydämme teitä vastaamaan joihinkin kysymyksiin sekä ennen että jälkeen kurssinmateriaaliin tutustumisen. Jos et tiedä vastausta, valitse vaihtoehto e) en
LisätiedotAmmattisyöpätyöryhmän. Tietoa työstä
Ammattisyöpätyöryhmän muistio 2013 Tietoa työstä 2013 Työterveyslaitos Helsinki 2013 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Toimitus: Tiina Santonen, Panu Oksa Kansi: Mainostoimisto
LisätiedotMitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?
Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Eija-Riitta Hyytinen Työ ja terveys Suomessa 2012 Työ ja terveys Suomessa 2012
LisätiedotSlide 1: Moduuli 1. Keskeiset asiat asbestista. Slide 2: Moduuli 1 tarkastelemme: - Mitä asbesti on? - Miksi asbestia käytetty?
Slide 1: Moduuli 1 Keskeiset asiat asbestista Slide 2: Moduuli 1 tarkastelemme: - Mitä asbesti on? - Miksi asbestia käytetty? - Minkä tyyppisiä asbesteja on? - Mitkä ovat asbestin terveyshaitat? Slide
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotTyöperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017
Työperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017 Dr Jukka Takala Workplace Safety and Health Institute, Singapore Altistus pois tulevaisuus ilman ammattisyöpiä!
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotPölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB
Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio
LisätiedotAsbestille altistuminen ja asbestisairaudet
lle altistuminen ja asbestisairaudet -iltapäivä 31.10.2013 Helsinki, ylilääkäri, dosentti 1 Paljon käytettyjä asbestimateriaaleja RAKENNUKSEN ULKOMAALIA ASBESTISEMENTTI TUOTTEITA PUTKIERISTE RUISKUTETTUA
LisätiedotAMMATTITAUTIASIOIDEN KÄSITTELYOHJE
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 2/2010 Bulevardi 28 00120 Helsinki 16.6.2010 Puh. (09) 680 401 Faksi (09) 604 714 1(26) Merja Salonen AMMATTITAUTIASIOIDEN KÄSITTELYOHJE 2(26) AMMATTITAUTIASIOIDEN
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotKemialliset tekijät rakentamisessa
Kemialliset tekijät rakentamisessa Beatrice Bäck, vanhempi asiantuntija Beatrice.back@ttl.fi Twitter/@Beatrixkemi Kemikaaliriskien hallinta kuntoon tutkimuksen mukaan merkittävimmät työperäiset kemialliset
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotLausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin
MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.
LisätiedotTupakointiin ja asbestialtistukseen liittyvät diagnostiset ja hoidolliset biomarkkerit eipienisoluisissa keuhkosyövissä ja mesotelioomassa
TYÖSUOJELURAHASTO 21.2..2015 LOPPURAPORTTI: Työterveyslaitoksen osuus Tupakointiin ja asbestialtistukseen liittyvät diagnostiset ja hoidolliset biomarkkerit eipienisoluisissa keuhkosyövissä ja mesotelioomassa
LisätiedotArvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa
Työ ja ihminen 15 (2001):2, 122-127 Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa Markku Nurminen, Antti Karjalainen Yhteystiedot: Markku Nurminen, Dos., THT, VTT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos,
LisätiedotDigital Admap Native. Campaign: Kesko supermarket
Digital Admap Native Campaign: Kesko supermarket Digital Admap Native Campaign: Kesko Supermarket Mainosmuoto: Natiivi Media: IS.fi Campaign period: 25 September Date of measurement: 26 September Unique:
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotSuomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies
Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen
LisätiedotMitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere
Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto Kvartsi eli kiteinen piidioksidi,
LisätiedotAmmattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta
LisätiedotEU:n syöpädirektiivi muutoksessa Sirkku Saarikoski, STM, Työsuojeluosasto
EU:n syöpädirektiivi muutoksessa Sirkku Saarikoski, STM, Työsuojeluosasto 8.3.2017 Sirkku Saarikoski Syöpädirektiivi (2004/37/EY) työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 525/2004 vp Uuden asbestisairauden hyväksyminen ammattitaudiksi Eduskunnan puhemiehelle Asbesti on monilla eri aloilla aiheuttanut vaikeita työperäisiä sairauksia. Monet näistä sairauksista
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTyöterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere Keuhkojen rakenne 3 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4 Hengitystoiminta
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotKaksi auditointia takana
Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin
LisätiedotPerustellut ammattitautiepäilyt ilmoitettava aina
tieteessä Kimmo Räsänen LT, työterveyshuollon professori Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö kimmo.rasanen@uef.fi Perustellut ammattitautiepäilyt
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävä työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita
LisätiedotTyöperäiset allergiset hengityselinsairaudet
Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät
LisätiedotKokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki
Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
Lisätiedot3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu
3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle
LisätiedotMARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema
MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema Boliden Harjavalta 1 Boliden Harjavalta on osa ruotsalaista Boliden AB -konsernia Boliden-konserni yhteiskuntavastuunsa
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotMesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa. 1 Loppuraportti 31.8.2011 Sisko Anttila
1 Mesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa Vastuututkija: Muut osallistujat:, HUSLAB ja TTL Henrik Wolff, TTL Eeva Kettunen, TTL Tom Böhling, HUSLAB Aija Knuuttila,
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotKosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotToimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta
Toimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta Fibs PRO koulutus Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20 1 SAFER, SMARTER, GREENER Toimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta 1. osa: Toimitusketjun vastuullisuuden
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotSÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
Lisätiedot- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen
Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa
ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
Lisätiedot2.12.2015 KOKO TOTUUS ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS. Joni Sorjonen Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija VTT-C-9437-33-13 SRTP Oy
KOKO TOTUUS ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija VTT-C-9437-33-13 1 Asbesti -Kuitumaisten silikaattimineraalien yhteisnimi (0,03-3 μm) -Krysotiili, antofylliitti, amosiitti,
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?
LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotCurriculum. Gym card
A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotOPAS ASBESTIALTISTUNEILLE JA -SAIRASTUNEILLE
OPAS ASBESTIALTISTUNEILLE JA -SAIRASTUNEILLE Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Opas asbestialtistuneille ja -sairastuneille Asbesti on merkittävin
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
Lisätiedot