Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa
|
|
- Olavi Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 of 5 8/22/2013 4:19 PM Alkuperäistutkimus 2/2002 vsk 57 s Markku M. Nurminen, Maritta S. Jaakkola Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa Tutkimuksessa arvioitiin työpaikan tupakansavulle altistumisesta johtuvaa osuutta vuosittaisesta kuolleisuudesta Suomessa. Arvioinnissa käytettiin hyväksi kuolinsyytilastoa, altistuneiden työntekijöiden lukumääriä ja epidemiologisten tutkimusten antamaa tietoa eri tautien riskeistä. Eräille tärkeille kuolinsyille arvioitiin seuraavat osuudet: keuhkosyöpä 2,8 %, krooninen keuhkoahtaumatauti 1,1 %, sepelvaltimotauti 3,4 % ja aivoverisuonien sairaus 9,4 %. Arvion mukaan Suomessa sattui vuonna 1996 yhteensä noin 250 työperäisen passiivisen tupakoinnin aiheuttamaa kuolemaa. Altistuminen ympäristön tupakansavulle (passiivinen tupakointi) aiheuttaa merkittävän terveysriskin (1). Tupakansavu on monimutkainen koostumus useita kemiallisia yhdisteitä, joihin kuuluu mm. 40 syöpävaarallista ainetta ja monia myrkyllisiä aineita (2). On arvioitu, että työympäristön tupakansavu on keuhkosyövän kolmanneksi tärkein syy Suomessa (3). Ympäristön tupakansavulle altistumiseen on lisäksi yhdistetty erilaisia muita syöpiä, esimerkiksi 4-aminofenyyli aiheuttaa rakkosyöpää ja bentseeni on työperäinen leukemian riskiä lisäävä karsinogeeni (4). Tähän mennessä kertynyt epidemiologinen tutkimusaineisto liittää passiivisen tupakoinnin riskiin sairastua sydän- ja aivoverisuonten sairauksiin sekä hengityselinten sairauksiin, kuten krooniseen keuhkoahtaumatautiin ja astmaan (1,2). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida työpaikan tupakansavun aiheuttama vuosittainen kuolemanvaara Suomessa. Tämä artikkeli täydentää aiemmin julkaistua kattavaa tutkimusta työperäisten vaaratekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa (3). MENETELMÄT Kuolinsyytilasto Miesten ja naisten kuolemien lukumäärät vuonna 1996 saatiin Tilastokeskuksen kuolinsyytilastosta. Tilasto käyttää kansainvälistä tautiluokitusta (ICD-10 koodi) peruskuolinsyille. Vuoden 1990 väestölaskenta antoi miesten ja naisten ikäluokittaiset lukumäärät. Arvioitaessa työympäristön tupakansavun aiheuttamien kuolemien lukumääriä on syytä laskea mukaan vain ne ikäluokat, joissa oletettavasti esiintyy työperäisiä sairauksia. Alaikärajaksi asetettiin 25 vuotta. Keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin ja mahdollisesti myös astman pitkän latenssiajan takia otimme mukaan myös yli 65-vuotiaat. Koska verenkiertoelinten sairauksien riski ulottuu eläkeikään saakka (keskimäärin 59 vuotta Suomessa) ja siitä eteenpäinkin, laskimme mukaan myös vuotiaat eläkkeellä olleet entiset työntekijät. Altistumisen arvio Työympäristön tupakansavulle altistuneiden työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä vuosina arvioitiin Työterveyslaitoksen tietokantaan perustuen (5). Miehistä oli altistuneita 12 % ja naisista 8 %. Työympäristön tupakansavulle altistuminen määriteltiin kyselyn perusteella ammatissa toimiessa sisäänhengitettynä muiden henkilöiden polttaman savukkeen, piipun tai sikarin tupakansavuna, joka oli näkyvää tai haisi. Mukaan otettiin vain henkilöt, jotka altistuivat vähintään 25 % työajasta. Analyysi rajoitettiin ammatteihin, joissa vähintään 5 % työntekijöistä altistui. Kotona tai vapaa-aikana tapahtunutta altistumista ei otettu huomioon. Riskiarviot Arviot eri sairauksien työympäristön tupakansavulle altistumiseen liittyvistä riskeistä koottiin korkealaatuisesta epidemiologisesta kirjallisuudesta. Tässä artikkelissa viittaamme vain muutamiin merkittävimpiin tutkimustuloksiin. Kun kuolleisuustutkimusta ei ollut käytettävissä, niin kuolleisuutta arvioitiin sairastuvuudella. Tällöin oletettiin, että altistuneilla sairastuvuuden riskisuhde oli sama kuin vastaava kuolleisuuden riskisuhde. Fataalien tautien, kuten keuhkosyövän, kohdalla tämä oletus lienee pätevä. Keuhkosyövän ja ympäristön tupakansavun välinen syy-yhteys on vahvasti osoitettu (1,2), mutta arviot riskin suuruudesta vaihtelevat. Työympäristön tupakansavulle altistumiseen liittyvää keuhkosyövän riskin lisäystä on arvioitu kahdessa laajassa eri tutkimusaineistot yhdistettävässä nk. meta-analyysissa (6, 7). Niiden arviot ovat
2 2 of 5 8/22/2013 4:19 PM 19 % (95 %:n luottamusväli 7-34 %) ja 25 % (95 %:n luottamusväli 8-41 %). Lisääntynyt riski todettiin myös Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tutkimuksessa (14 %) (8), laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (39 %) (9) ja tuoreessa saksalaisessa tutkimuksessa (naisilla 14 %) (10), joissa yhdistettiin monien eri tutkimuskeskusten aineistot. Nämä nk. monikeskustutkimukset antoivat myös viitteitä annos-vastesuhteesta työympäristön tupakansavulle altistumisen ja keuhkosyöpäriskin välillä. Koska samanlaisen altistuksen aiheuttama riski näyttäisi olevan miehillä ja naisilla yhtäsuuri, valitsimme kummallekin sukupuolelle riskin lisäykseksi 25 %; riskisuhde-arvioksi tuli siis 1,25. Sydänsairauksien ja ympäristön tupakansavun välistä syy-yhteyttä on arvioitu lukuisissa tutkimuksissa, meta-analyyseissa ja kriittisissä yhteenvetoartikkeleissa (11). Tutkimusaineistoista yhdistetty arvio työpaikkaaltistukseen liittyvästä riskin lisäyksestä on 20 % (12). Kaksi parasta tutkimusta (13,14) osoittivat annosvastesuhteen riskin kasvavan altistumisen lisääntyessä. Laajin tutkimus (14) seurasi prospektiivisesti 10 vuoden ajan naista, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet. Tutkimuksen mukaan altistuneiden henkilöiden sepelvaltimotaudin riskin lisäys oli 71 %. Pelkästään työssään altistuneiden riskin lisäys oli satunnaisesti altistuneiden kohdalla 58 % ja säännöllisesti altistuneilla 91 %. Valitsemamme arvio riskin lisäyksestä, 30 %, on varovainen arvio. Australialainen tutkimus (15), jossa iskeemiseen aivoverisuonitautiin sairastuneille potilaille oli valittu läheisen kunnan väestöstä vertailuhenkilöt, osoitti aviopuolison tupakoinnille altistuneen henkilön riskin lisäyksen olevan keskimäärin 70 %. Uusseelantilainen, väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus (16) osoitti vakuuttavasti, että sekä passiivinen että henkilön oma tupakoiminen voivat lisätä henkilön riskiä saada aivohalvaus. Tutkimuksessa ei eroteltu kotona, työssä tai muualla tapahtunutta altistumista ympäristön tupakansavulle, koska työssä altistumisen on todettu tuottavan kotona altistumista suuremman riskin (13). Miehillä suhteellinen riski sairastua tai kuolla aivoinfarktiin oli 2,1 (95 %:n luottamusväli 1,3-3,3) ja naisilla 1,7 (95 %:n luottamusväli 1,1-2,6). Työpaikalla esiintyvä tupakansavu on yhteydessä lisääntyneeseen riskiin saada kroonisen keuhkoahtaumataudin oireita (17) ja aviopuolison tupakointi on yhteydessä tähän tautiin sairastumiseen tai kuolemiseen (18). Japanilaisessa 14 vuotta kestäneessä tupakoimattoman naisen seurantatutkimuksessa (18) todettiin annos-vastesuhde aviopuolison tupakoinnille altistumisen määrän ja keuhkoahtaumatautikuolleisuuden välillä. Jos puoliso oli joko entinen tupakoitsija tai poltti 1-19 savuketta päivässä, kuolemanvaara lisääntyi 29 % ja jos puoliso tupakoi 20 savuketta päivässä tai enemmän, riskin lisäys oli 49 %. Annos-vastesuhde havaittiin kotona ja työssä tapahtuvan passiivisen tupakoinnin ja kroonisen keuhkoahtaumataudin oireiden ilmaantumisen välillä nuorten aikuisten pitkittäistutkimuksessa (19). Valitsemamme arvio riskin lisäykselle (11 %) perustuu tutkimukseen (17), jossa seurattiin amerikkalaista adventistia, jotka olivat työskennelleet vähintään 10 vuotta samassa huoneessa tupakoitsijan kanssa. Adventistien alkoholin käyttö, tupakointi ja altistuminen tupakansavulle kotona ovat vähäisempiä verrattuna muuhun väestöön, mutta muita eroja elintavoissa ei ole. Rajallinen, mutta yhdenmukainen, epidemiologinen tutkimustieto yhdistää passiivisen tupakoinnin työssä aikuisiän astmaan (20,21). Laadukkaan ruotsalaiseen tutkimuksen (20) antama arvio riskisuhteeksi oli 1,5. Tuore väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus (22) on uusi esimerkki passiiviseen tupakointiin liittyvistä vaaroista: pneumokokki-infektion riski oli 2,5-kertainen työssään tai kotona tupakansavulle altistuneilla henkilöillä altistumattomiin verrattuna. Tilastolliset menetelmät Riskisuhteen ja altistuksen yleisyyden avulla laskettiin tautien työperäiseen passiiviseen tupakointiin liittyvä syyosuus (engl. attributable fraction). Työperäisten kuolemien lukumäärä saadaan kertomalla syyosuudella koko väestön kuolleiden lukumäärä tarkastelluissa ikäryhmissä (taulukko 1). TULOKSET Taulukko 1 esittää kirjallisuuden perusteella valitun riskisuhteen sekä syyosuuden ja kuolemien lukumäärän arviot niille taudeille, joissa työympäristön tupakansavun oletettiin olevan merkittävä etiologinen tekijä. Suurimmat syyosuudet havaittiin pneumokokki-infektion, aivoverisuonien sairauksien ja astman kohdalla. Eniten kuolemia aiheutui sepelvaltimotaudista ja keuhkosyövästä. Vuonna 1996 arvioitiin sattuneen yhteensä noin 250 kuolemaa, jotka olisi voitu estää jos työpaikka olisi ollut savuton. Tämä lukumäärä on noin 0,9 % Suomen kokonaiskuolleisuudesta tarkastelluissa ikäluokissa. POHDINTA Ympäristön tupakansavun hiukkaset ovat pienempiä kuin henkilön oman tupakoinnin savussa ja ne voivat sisäänhengittäessä kulkeutua syvemmälle keuhkoihin. Ympäristön tupakansavu sisältää myös monia haitallisia kemiallisia yhdisteitä suurempina pitoisuuksina (2). Esimerkiksi 4-aminofenyyliä, joka on yhdistetty riskiin sairastua rakkosyöpään, hengitetään noin 30 kertaa enemmän passiivisessa kuin vapaaehtoisessa tupakoinnissa (23). Huonosti ilmastoiduissa tiloissa tupakansavupitoisuudet voivat kohota hyvinkin suuriksi. Tällöin esimerkiksi tupakoimaton baarimestari voi hengittää yhtä paljon bentso(a)pyreeniä ja häkää kuin jos hän olisi itse tupakoinut. Syyosuuksien arvioinnin perustana on oletus, että vertailuhenkilöt eivät ole altistuneet tupakansavulle. On kuitenkin osoitettu, että ympäristön tupakansavulle altistumattomaksi luokiteltujen henkilöiden virtsassa on
3 3 of 5 8/22/2013 4:19 PM keskimäärin 8,5 ng/ml kotiniinia (24), jota mitataan tupakansavulle altistumisen merkkiaineena. Käyttämämme arviot eri sairauksien ympäristön tupakansavuun liittyvistä suhteellisista riskeistä siis todennäköisesti aliarvioivat todelliset riskit. Edellä mainittua tietoa hyödynnettiin yhdysvaltalaisessa riskinarvioinnissa (25), jossa oletettiin työpaikan tupakansavun aiheuttavan 1,3-kertaisen riskin sairastua keuhkosyöpään. Lisäksi oletettiin, että passiivisesti tupakoivilla henkilöillä oli altistumattomaksi luokiteltuja henkilöitä 3 kertaa suurempi altistus ympäristön tupakansavulle (mitattuna virtsan kotiniinipitoisuudella). Tällöin passiivisen tupakoitsijan ja altistumattoman henkilön todelliset suhteelliset riskit sairastua olivat 1,54 ja 1,18 verrattuna oikeasti altistumattomiin henkilöihin (on huomattava, että suhteellinen riski on 1,54/1,18 = 1,3 ja suhteellinen, ylimääräinen riski on (1,54-1)/ (1,18-1) = 3). Ympäristön tupakansavun syyosuudeksi saatiin 4,6 %. Kun oletettiin, että työssä tapahtuva altistus aiheuttaa puolet kaikista passiiviseen tupakointiin liittyvistä keuhkosyöpätapauksista, saatiin työperäisen passiivisen tupakoinnin syyosuudeksi 2,3 %. Tämä vastaa hyvin suomalaista arviotamme 2,8 %. Työpaikan tupakansavun osuus keuhkosyöpäkuolemista voi tietysti vielä lisääntyä tästä arviosta, jos sillä on yhdysvaikutuksia muiden riskitekijöiden kanssa, esimerkiksi ympäristön radonsäteilyn, joka on yleistä eräissä osissa Suomea. Arviomme mukaan työympäristön tupakansavun takia sepelvaltimotautiin sairastuneiden työntekijöiden osuus koko vuotiaassa väestössä oli 3,4 %. Yhdysvaltalaisessa arviossa vastaava syyosuus oli 4,0 % (12). Voidaan olettaa, että työssä saadulla altistuksella ympäristön tupakansavulle on krooninen vaikutus, joka ulottuu yli 69-vuotiaisiin. Jos näin olisi, niin arvio sepelvaltimotautiin kuolleiden entisten työntekijöiden lukumäärästä kasvaisi moninkertaisesti, koska taudin ilmaantuminen lisääntyy jyrkästi vanhemmissa ikäluokissa. Arvio passiivisen tupakoinnin ja sepelvaltimotaudin välisestä 1,3-kertaisesta riskisuhteesta voi tuntua suurelta verrattuna henkilön oman tupakoinnin (20 savuketta päivässä) aiheuttamaan 1,7-kertaiseen riskiin (11). Tälle ilmiölle on kuitenkin löydetty monta biologisesti uskottavaa selitystä. Monet sepelvaltimotautiin liitetyt saasteet esiintyvät ympäristön tupakansavussa kaasun muodossa (esim. häkä), mutta henkilön oman tupakoinnin yhteydessä ne ovat hiukkasina. Kaasu levittäytyy syvemmälle keuhkoihin, joten elimistön on vaikeampi puhdistua sen yhdisteistä. Keuhkoista myrkylliset aineosaset imeytyvät kehon nesteisiin, joiden mukana ne voivat kiertää etäisiin paikkoihin kuten sydämeen tai aivoihin (26). Kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristön tupakansavu aktivoi verihiutaleita ja aiheuttaa verisuonten endoteelin vaurioita. Näiden havaintojen perusteella on ehdotettu, että kaasumuotoisilla yhdisteillä olisi merkittävämpiä haittavaikutuksia kuin hiukkasmuotoisilla yhdisteillä. Passiivisen tupakoinnin on todettu lisäävän voimakkaammin sepelvaltimotaudin kuolemanvaaraa kuin riskiä kokea puristava rintakipu (angina pectoris) tai saada muita sydän- ja verisuonitautien oireita (27). Eräässä tutkimuksessa (28) kuolemaan johtaneisiin sepelvaltimotautikohtauksiin liitetyt riskisuhteet olivat suurempia kuin ei-fataaleihin kohtauksiin liitetyt riskisuhteet. Tämä voisi merkitä sitä, että arviomme sydäntautikuolemien työperäisestä syyosuudesta aliarvioi todellista syyosuutta. Arviomme perustana käyttämässämme tutkimuksessa (14) ei-fataalien sepelvaltimotapausten sairastumisriski ei kuitenkaan poikennut merkitsevästi kuolemaan johtaneiden tapausten riskistä. Työpaikan tupakansavun syyosuus aivoverisuonisairauksien aiheuttamista kuolemista oli Suomessa korkea, 9,4 %. Tämä selittyy passiivisen tupakointiin liittyvällä korkealla (1,8-kertaisella) riskillä sairastua näihin sairauksiin (16). Tämä riskisuhde voi vaikuttaa suurelta, mutta itse asiassa se on paljon pienempi kuin aktiivitupakoijilla havaittu 4,1 suuruinen riskisuhde (16). Arviomme passiivisen tupakoinnin vaikutuksesta hengityselinsairauksiin voi olla alimitoitettu kahdesta syystä johtuen. Ensinnäkin riskinarvioinnissa otettiin huomioon vain peruskuolinsyy. Kuolemien lukumäärät olisivat oletettavasti kasvaneet, ainakin keuhkoahtaumataudin kohdalla, jos myös välittömistä ja myötävaikuttavista syistä aiheutuneet kuolemat olisi laskettu mukaan. Toisaalta ympäristön tupakansavu voi lisätä muista syistä aiheutuneiden kroonisen keuhkoahtaumataudin ja astman vakavuusastetta. Työperäisestä tupakansavusta aiheutunut kuolleisuus vuonna 1996 liittyy menneiden vuosien tai vuosikymmenien aikaiseen altistumiseen. Suomessa altistui työpaikoilla ympäristön tupakansavulle vuosina noin 10 % työvoimasta (5). Tämä %-osuus on pienempi kuin useissa muissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa arviot vaihtelevat 14 %:sta (29) 20 %:iin (12). Suomessa tupakkalain vuoden 1995 uudistuksen jälkeen altistuneiden osuus vähentyi siten, että vuosina arviolta 8 % työntekijöistä altistui tupakansavulle työpaikalla (5). Jo vuoden kuluessa lainsäädäntö vaikutti siihen, että työntekijöiden altistuminen tupakansavulle väheni huomattavasti (30). Vuoden 1999 tupakkalain uudistuksen ansiosta myös ravintolat tulivat tupakkalain piiriin. Laki tulee täysin voimaan vuonna On odotettavissa, että sairastuvuus- ja kuolleisuusluvut tulevat noudattamaan samaa laskevaa suuntaa kuin altistuksen esiintyminenkin. Kirjoittajat Markku M. Nurminen THT, VTT, dosentti, vanhempi tutkija Työterveyslaitos, epidemiologian ja biostatistiikan osasto Helsinki Maritta S. Jaakkola LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
4 4 of 5 8/22/2013 4:19 PM Helsinki KIRJALLISUUTTA 1 Jaakkola MS. Environmental tobacco smoke and respiratory diseases. Eur Respir Monograph 2000;15: US Environmental Protection Agency (EPA). Respiratory health effects of passive smoking: Lung cancer and other disorders. Washington, D.C.: U.S. Government Printing Office; 1992; EPA/600/006F. 3 Nurminen M, Karjalainen A. Epidemiologic estimate of the proportion of fatalities related to occupational factors in Finland. Scand J Work Environ Health 2001;27: International Agency for Research on Cancer. IARC Monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans, volumes Lyon, France: IARC; Kauppinen T, Toikkanen J, Pukkala E. From cross-tabulations to multipurpose exposure information systems: a new job-exposure matrix. Am J Ind Med 1998;33: Wells JA. Lung cancer from passive smoking at work. Am J Public Health 1998;88: Brown KG. Lung cancer and environmental tobacco smoke: occupational risk to nonsmokers. Environ Health Perspect 1999; 107 Suppl 6: Boffetta P, Agudo A, Ahrens W, ym. Multicenter case-control study of exposure to environmental tobacco smoke and lung cancer in Europe. J Natl Cancer Inst 1998;90: Fontham ET, Correa P, Reynolds P, et al. Environmental tobacco smoke and lung cancer in nonsmoking women. A multicenter study. J Am Med Assoc 1994;271: Kreuzer M, Krauss M, Kreienbrock L, Jöckel K-H, Wichmann H-E. Environmental tobacco smoke and lung-cancer: A case-control study in Germany. Am J Epidemiol 2000;151: Law MR, Morris JK, Wald NJ. Environmental tobacco smoke exposure and ischaemic heart disease: an evaluation of the evidence. BMJ 1997;315: Steenland K. Risk assessment for heart disease and workplace ETS exposure among nonsmokers. Env Health Perspect 1999;107 suppl 6: He Y, Lam TH, Li LS, et al. Passive smoking at work as a risk factor for coronary heart disease in Chinese women who have never smoked. Br Med J 1994;308: Kawachi, I, Colditz GA, Speizer FE, et al. A prospective study of passive smoking and coronary heart disease. Circulation 1997;95: Donnan GA, McNeil JJ, Adena MA, Doyle AE, O'Malley HM, Neill GC. Smoking as a risk factor for cerebral ischemia. Lancet 1989 Sep 16;2(8664): Bonita R, Duncan J, Truelsen T, Jackson RT, Beagelhole R. Passive smoking as well as active smoking increases the risk of acute stroke. Tobacco Control 1999;8: Euler GL, Abbey DE, Magie AR, Hodgkin JE. Chronic obstructive pulmonary disease symptom effects of long-term cumulative exposure to ambient levels of total suspended particulates and sulfur dioxide in California Seventh-Day Adventist residents. Arch Environ Med 1987;42: Hirayama T. Non-smoking wives of heavy smokers have a higher risk of lung cancer: a study from Japan. Br Med J Clin Res Ed 1981;282: Jaakkola MS, Jaakkola JJK, Becklake MR, Ernst P. Effect of passive smoking on the development of respiratory symptoms in young adults: an 8-year longitudinal study. J Clin Epidemiol 1996;49: Flodin U, Jönsson P, Ziegler J, Axelson O. An epidemiologic study of bronchial asthma and smoking. Epidemiology 1995;6: Jaakkola MS, Piipari R, Jaakkola N, Jaakkola JJK. Environmental tobacco smoke and adult-onset asthma: a population-based incident case-control study. Eur Respir J 2001;18(Suppl. 33):285s. 22 Nuorti JP, Butler JC, Farley MM, et al. Cigarette smoking and invasive pneumococcal disease. The New Engl J Med 2000;342: Cuddleback JE, Donovan JR, Burg WR. Occupational aspects of passive smoking. Am Indust Hyg Assoc J 1976;37: Repace JL, Jinot J, Bayard S, Emmons K, Hammond SK. Air nicotine and saliva cotine as indicators of workplace passive smoking exposure and risk. Risk Anal 1998;18: Robins J. Risk assessment - exposure to environmental tobacco smoke and lung cancer. In: Environmental tobacco smoke - measuring exposures and assessing health effects. Appendix D. Washington, DC: National Academy Press Wells AJ. Passive smoking and coronary heart disease (letter). New Engl J Med 1999;341: Hole DJ, Gillis CR, Chopra C, Hawthorne VM. Passive smoking and cardiorespiratory health in a general population in the west Scotland. Br Med J 1989;299: Svendsen KH, Kuller LH, Martin MJ, Ockene JK. Effects of passive smoking in the multiple risk factor intervention trial.
5 5 of 5 8/22/2013 4:19 PM Am J Epidemiol 1987;126: Correa P, Pickle LW, Fontham E, Lin Y, Haenszel W. Passive smoking and lung cancer. Lancet. 1983, Sep 10;2(8350): Heloma A, Jaakkola MS, Kähkönen E, Reijula K. Short-term impact of national smoke-free workplace legislation on passive smoking and tobacco use. Am J Public Health 2001;91: Taulukko 1. Työympäristön tupakansavusta aiheutuvien kuolemien arvioitu syyosuus ja lukumäärä Suomessa vuonna 1996 peruskuolinsyyn mukaan. Kuolinsyy (ICD-10 koodi) Riskisuhde Syyosuus, % Kuolemien lukumäärä Keuhkosyöpä (C34)1 Miehet 1,25 3,0 44 Naiset 1,25 2,0 8 Yhteensä 2,8 52 Keuhkoahtaumatauti (J41-J44, J47)1 Miehet 1,1 1,2 9 Naiset 1,1 0,9 2 Yhteensä 1,1 11 Astma (J45)1 Miehet 1,5 5,8 2 Naiset 1,5 3,9 2 Yhteensä 4,5 4 Pneumokki-infektio (A40.3)2 Miehet 2,5 15,6 1 Naiset 2,5 10,9 - Yhteensä 14,3 1 Sepelvaltimotauti (I21-I25)3 Miehet 1,3 3,6 92 Naiset 1,3 2,4 14 Yhteensä 3,4 106 Aivoverisuonien sairaudet (I60-I69)3 Miehet 1,7 12,0 62 Naiset 2,1 5,1 16 Yhteensä 1,8 9,4 78 Kaikki yllämainitut kuolinsyyt Miehet 1,3 210 Naiset 0,3 42 Yhteensä 0, vuotiaat ja vanhemmat, vuotiaat, vuotiaat Käynnistä keskustelu aiheesta Suomen Lääkärilehti
Epidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotArvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa
Työ ja ihminen 15 (2001):2, 122-127 Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa Markku Nurminen, Antti Karjalainen Yhteystiedot: Markku Nurminen, Dos., THT, VTT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos,
LisätiedotToisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia
Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotPassiivisen tupakoinnin terveyshaitat
Maritta S. Jaakkola ja Jouni J. K. Jaakkola TEEMA: TUPAKKA Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille,
LisätiedotTerveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio
Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ
HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:
LisätiedotPassiivisen tupakoinnin terveyshaitat
Maritta S. Jaakkola ja Jouni J. K. Jaakkola TEEMA: TUPAKKA Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille,
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotMATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI
MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?
HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotVaikutukset sisäilman terveysriskeihin
Sisäilmastoseminaari Messukeskus 13.3.2014 Sali 101-102 klo 8:45 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Otto Hänninen, FT, Dos. 2014-03-31 Sisäilman kansanterveysvaikutukset/otto
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotHyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.
Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotTupakkapolitiikan uusia tuulia
Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapäivä 14.11.2008 HY, TTL, KTL Antero Heloma Kansanterveyslaitos 24.11.2008 Smoking prevalence in Finland 1950-2007 % 80 70 60 50 40 30 20 10 Men Women 0 1950 1970
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotTupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014
Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950
LisätiedotPUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotDia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:
Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo
LisätiedotEpävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
LisätiedotTupakka, radon ja ympäristöterveys
Otto Hänninen, Juho Kutvonen, Isabell Rumrich, Arja Asikainen ja Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tupakka, radon ja ympäristöterveys Tupakka on suurin
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotTupakointi vähenee koko ajan
TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotIlmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto
Ilmansaasteiden terveyshaitat ja kustannukset Timo Lanki THL Kuopio Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Kuolleisuus (KEIJU-projekti) 2015 WEM 2030 Energiantuotanto ja teollisuus
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotUlkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotTupakka. Mitä se on? Miten se vaikuttaa? Keskeiset riskit. Tupakka Published on Päihdelinkki.fi (https://www.paihdelinkki.fi)
Tupakka Mitä se on? Tupakka on stimulantteihin luokiteltu päihde. [1] Sitä valmistetaan kuivattamalla tupakkakasvien sukuun (nicotiana) kuuluvien kasvien lehtiä. Yleisin tupakkatuote on tupakka, jota poltetaan
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotTUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen
LisätiedotSähkösavuke ja nuuska uudet (?) haasteet
Sähkösavuke ja nuuska uudet (?) haasteet Otto Ruokolainen, asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Pykälistä käytäntöön seminaari 7.9.2016, Raudaskylän
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
Lisätiedot-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa
Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu
LisätiedotPuun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?
Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)
LisätiedotNuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat
Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotSisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet
Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla
Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä käsittelevän systemaattisen
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKäyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö
VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotTerveyden edistäminen - valintakoe , kello
1 (7) Terveyden edistäminen - valintakoe 22.5.2017, kello 12.00-16.00 alintakoetehtävien vastaukset ja pisteytys Tehtävä 1. ikein väärin väittämät Perehdy artikkeliin 1. uori I. Elintapojen terveysvaikutukset.
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotSisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti
Heli Lehtomäki 1,2, Antti Korhonen 1,2, Arja Asikainen 1 ja Otto Hänninen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Ulkoilman
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotTALVI JA IHMISEN TERVEYS
TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS
LisätiedotPITKÄAIKAINEN TERVEYSSEURANTA JA SEN MERKITYS TYÖHÖN LIITTYVIEN SAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ KOLMELLA METALLITEOLLISUUDEN ALALLA
1 Työterveyslaitos Terveys ja työkyky Työhön liittyvät sairaudet Koskela, Riitta-Sisko, Mutanen, Pertti, Sorsa, Juha-Antti, Koski-Pirilä, Anna, Klockars, Matti ja Lukinmaa, Riitta PITKÄAIKAINEN TERVEYSSEURANTA
Lisätiedot15 Tupakka. s
15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotTupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016
Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...
Lisätiedot