ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASA 2009. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa"

Transkriptio

1 ASA 2009 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

2 ASA 2009 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Annely Soosaar Eila Länsimäki Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS HELSINKI 1

3 Tilaukset ja tiedustelut TYÖTERVEYSLAITOS TTL-Kirjakauppa Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh: faksi: s-posti: Ulkoasu: Arja Tarvainen Työterveyslaitos ja kirjoittajat 2011 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. ISBN (nid.) ISBN (PDF) Katsauksia 160 ISSN-L = Katsauksia ISSN-L = ASA Edita Prima Oy

4 ESIPUHE Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ylläpitänyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä (ASA-rekisteri) vuodesta Tämä on 31. ASA-rekisterin vuosijulkaisu ja sisältää altistumistietoja vuodelta Taulukoiden ja kuvien laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta 2008 (Käsikirjoja nro 4, Helsinki 2008), ammattiluokitusta 2001 (käsikirjoja nro 14, Helsinki 2001), työministeriön päätöstä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/93) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetun työministeriön päätöksen 1 :n ja liitteen muuttamisesta (1232/2000). Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (VNp 1153/1999) tuli voimaan Ympäristön tupakansavulle altistuneiden rekisteröinti aloitettiin vuoden 2001 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (1014/2003) työ, johon liittyy työntekijän altistuminen hienojakoiselle tammen tai pyökin pölylle, lisättiin työministeriön päätöksen (838/1993) liitteen A osaan. Asetus tuli voimaan Vuonna 2001 eduskunta hyväksyi ASA-rekisteriä koskevan lain (717/2001). Tällä lailla kumottiin ASA-rekisteristä vuonna 1993 annettu laki (1038/93). Rekisteristä voidaan tehdä tietosuojasäädösten sallimia erityisselvityksiä vuosilta Rekisteröidyllä henkilöllä on tarkastusoikeus itseään koskeviin tietoihin. Henkilöä koskevat tarkastuspyynnöt (kirjallisina), selvityspyynnöt ja vuosijulkaisua koskevat parannusehdotukset voi osoittaa erityisasiantuntija Anja Saalolle, Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh. (030) 4741, sähköposti Helsingissä, elokuussa 2011 Tekijät 3

5 SISÄLTÖ sivu Teema-artikkeli 5 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet työympäristössä 6 Yhteenveto 10 Sammandrag 11 Summary 12 Kuvat ja taulukot 13 Altistuneet työntekijät vuosina (kuva 1) 14 Työosastot vuosina (kuva 2) 14 Ilmoitetut työosastot ja altistuneet työntekijät työsuojelun vastuualueen ja maakunnan mukaan ja osuus työllisistä prosentteina vuonna 2009 (taulukko 1) 15 Altistuneet työntekijät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2009 (kuva 3) 16 Tupakansavulle ja muille ASA-aineille altistuneet työntekijät maakunnittain prosentteina työllisistä vuonna 2009 (kuva 4) 17 Altistuneet työntekijät toimialoittain prosentteina työllisistä vuonna 2009 (kuva 5) 18 Altistuneet työntekijät toimialoittain vuonna 2009 (kuva 6) 19 Altistuneet työntekijät teollisuudessa vuonna 2009 (kuva 7) 19 Altistukset toimialan, aineen ja sukupuolen mukaan sekä altistuneiden työntekijöiden ja työosastojen lukumäärä ja altistuneiden työntekijöiden osuus prosentteina työllisistä vuonna 2009 (taulukko 2) 20 Altistuneet työntekijät ammateittain prosentteina työllisistä vuonna 2009 (kuva 8) 37 Altistuneet työntekijät aineittain vuonna 2009 (kuva 9) 38 Altistukset ammatin, aineen ja sukupuolen mukaan sekä altistuneiden työntekijöiden lukumäärä ja osuus prosentteina työllisistä vuonna 2009 (taulukko 3) 39 Altistuneet työntekijät aineen, ammatin ja sukupuolen mukaan vuonna 2009 (taulukko 4) 68 Altistuneet työntekijät sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009 (taulukko 5) 88 Työosastojen lukumäärä, työhygieeniset altistumismittaukset ja biologiset altistumismittaukset prosentteina työosastojen lukumäärästä vuonna 2009 (taulukko 6) 89 Liitteet 91 ASA-rekisteri (liite 1) 92 Tiedonkulkukaavio (liite 2) 93 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät (liite 3) 94 4

6 Teema-artikkeli Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet työympäristössä Anja Saalo 5

7 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet työympäristössä Anja Saalo Työterveyslaitos selvittää työympäristön haittatekijöitä ja niiden hallintakeinoja sekä asiakkaiden tilaamina palvelutoimeksiantoina että tutkimushankkeissa. Altistumista kemiallisille tekijöille voidaan arvioida työhygieenisen mittaustiedon ja/tai biologisen monitoroinnin avulla. Tähän on koottu tulokset Työterveyslaitoksen tekemistä syöpäsairauden varaa aiheuttavien aineiden mittauksista vuosina Mittaustuloksia on verrattu työhygieeniseen ohjearvoon eli haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen (HTP-arvot, 2007). Taulukko. Työterveyslaitoksen tekemät työpaikkojen ilman epäpuhtausmittaukset vuosina Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine ja sen mittayksikkö, mittausten lukumäärä, keskiarvo ja vertailu prosentteina HTP-arvoon % HTP aine ja sen mittayksikkö lkm keskiarvo <= 10 > > > 100 akryyliamidi (mg/m 3 ) 15 0, akryylinitriili (mg/m 3 ) 62 0, arseeni (mg/m 3 ) 82 0, asbesti (kuitua/cm 3 ) 280 0, bentseeni (mg/m 3 ) 83 0, beryllium (mg/m 3 ) ,3-butadieeni (mg/m 3 ) 42 0, ,2-dikloorietaani (mg/m 3 ) 27 5, elohopea (mg/m 3 ) 50 0, epikloorihydriini (mg/m 3 ) 15 0, etyleenioksidi (mg/m 3 ) 3 0, kadmium (mg/m 3 ) 46 0, keraamiset kuidut (kuitua/cm 3 ) 5 0, kloroformi (mg/m 3 ) 61 6, kromi(vi)yhdisteet (mg/m 3 ) 229 0, nikkeli (mg/m 3 ) 347 0, PAH g/m 3 ) bentso(a)pyreeni, haihtuvat 105 0, bentso(a)pyreeni, hiukkaset 81 0, naftaleeni, haihtuvat naftaleeni, hiukkaset 80 0, PCB (mg/m 3 ) 8 0, tammen ja pyökin pöly (mg/m 3 ) 28 1,

8 Akryyliamidia käytetään teollisuuden raaka-aineena ja sille altistuu noin työntekijää vuosittain. Akryyliamidimittauksia tehtiin lateksin ja teollisuuskemikaalien valmistuksessa. Lateksitehtaissa kaikki akryyliamidipitoisuudet olivat alle määritysmenetelmän toteamisrajapitoisuuden. Teollisuuskemikaalien valmistuksessa mitatut akryyliamidipitoisuudet olivat alle 50 % HTP-arvosta (0,3 mg/m 3 ). Akryylinitriiliä käytetään Suomessa lähinnä paperinpäällystyslateksien valmistuksessa. Akryylinitriilimittauksia tehtiin lateksitehtaissa, lateksiturpeen koepoltossa, paperikemian tehtaan jätevesipuhdistamossa, paperitehtaan pastakeittiössä ja päällystyskoneella ja kemian tuotteiden valmistuksessa. Lähes kaikki mitatut akryylinitriilipitoisuudet olivat alle määritysmenetelmän toteamisrajapitoisuuden. Akryylinitriilin ohjeraja-arvo on 4,4 mg/m 3. Arseenia käytetään tuotteisiin lisättynä seosaineena. Kupari- ja nikkelirikasteet sisältävät arseenia. Arseenille altistuu noin työntekijää. Arseenialtistumisen tason lähes kymmenen vuotta kestänyt nousu kääntyi laskuun vuonna Ongelmajätteiden käsittelyssä kyllästetyn puun talteenotto ja hävittäminen on kuitenkin lisännyt altistumista arseenille. Arseenimittauksia tehtiin rakennusalueen pohjarakentamisessa, metallimalmien louhinnassa, puun kyllästyksessä, anturien valmistuksessa ja ympäristönhuollossa. Arseenipitoisuusmittauksista 76 prosenttia oli alle 50 % HTP-arvosta. HTP-arvo (0,01 mg/m 3 ) ylitettiin yhdessä mittauskohteessa puhdistus- ja huoltotöiden aikana tietoliikennevälineiden valmistuksessa. Asbestimittauksia tehtiin varsinkin metallimalmien louhinnassa, ei-mineraalisten metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, ajoneuvojen ja moottorien huollossa ja rakennusten saneerauksessa. Asbestille altistuu vuosittain työntekijää. Asbestille asetettiin vuonna 2006 sitova raja-arvo 0,1 kuitua/cm 3. Raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mitattiin malmin rikastuksessa, malminäytteiden murskauksessa ja jauhatuksessa. Raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mitattiin myös ajoneuvojen jarruhuollossa ja rakennusten saneerauksessa. Bentseeniä käytetään muun muassa lääkeraaka-aineiden, väriaineiden, räjähteiden ja pesuaineiden valmistuksessa. Sitä käytetään myös useiden muovien raaka-aineena. Bentseeniä on kivihiilitervassa ja moottoribensiinissä. Bentseenimittauksia tehtiin erilaisten puutuotteiden, massan ja paperin, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, lasikuidun ja lasivillan ja metallituotteiden valmistuksessa, rakentamisessa, moottoriajoneuvojen korjauksessa ja huollossa ja ympäristönhuollossa. Kaikki mitatut bentseenipitoisuudet olivat alle bentseenille asetetun sitovan raja-arvon (3,25 mg/m 3 ) ja 93 % mittauksista oli alle 10 % tästä arvosta. Berylliumia käytetään loistevalaisimissa, ydinteollisuudessa ja röntgensovellutuksissa. Berylliummittauksia tehtiin berylliumkuparijousien työstössä. Berylliumpitoisuudet olivat määritysmenetelmän toteamisrajan alapuolella, joten ne olivat myös alle HTP-arvon (0,001 mg/m 3 ). 1,3-Butadieeniä käytetään muovien ja synteettisen kumin valmistuksessa. 1,3-Butadieenimittauksia tehtiin lateksitehtaassa, paperin ja kumiraaka-aineen valmistuksessa. Lateksitehtaassa styreenin ja 1,3-butadieenin purkupaikalla mitattiin ohjeraja-arvon (2,2 mg/m 3 ) ylittävä butadieenipitoisuus. 1,2-Dikloorietaania käytetään muoviteollisuudessa vinyylikloridin ja synteettisen tauriinin valmistuksessa. 1,2-dikoorietaanimittauksia tehtiin ioninvaihtohartsien valmistuksessa ja patjojen valmistuksessa. Raja-arvon (4 mg/m 3 ) ylityksiä mitattiin ioninvaihtohartsien valmistuksessa. 7

9 Elohopeaa on käytetty etenkin kloorialkali- ja puunjalostusteollisuudessa sekä vähäisinä määrinä monenlaisiin tarkoituksiin, kuten mittareihin, paristoihin ja elektronisiin laitteisiin sekä amalgaamipaikkoihin. Elohopealle voi altistua noin 200 työntekijää vuodessa. Elohopean käyttöä on rajoitettu voimakkaasti, koska se on myrkyllistä ympäristölle. Elohopeamittauksia tehtiin teollisuuskaasujen ja kemikaalien valmistuksessa, pohjarakentamisessa, laitteiden purkamisessa, koeammunnoissa ja ongelmajätteiden käsittelyssä. Elohopean ohjeraja-arvon (0,05 mg/m 3 ) ylitykset mitattiin ongelmajätteiden käsittelyssä ja ammunnassa. Epikloorihydriiniä käytetään Suomessa pääasiassa glyserolin ja epoksihartsien valmistukseen, liuottimena selluloosaestereille ja -eettereille, lakoille, kumille ja hartseille sekä kationointireagenssin raaka-aineena. Epikloorihydriinin viiteraja-arvo (1,9 mg/m3) ylittyi massa- ja paperikemikaalien valmistuksessa epikloorihydriinin purkutyössä. Etyleenioksidia käytetään etyleeniglykolien, etyleeniamiinien ja glykolieetterien valmistuksessa. Suomessa käytettävä sterilointikaasu on etyleenioksidin ja hiilidioksidin seosta. Etyleenioksidille altistumista selvitettiin mittauksilla lääkkeiden valmistuksessa sterilointiuunin läheisyydessä. Pitoisuudet olivat alle 10 % etyleenioksidin HTP-arvosta (1,8 mg/m 3 ). Kadmiumia käytetään pinnoitteena ilmailuteknologiassa. Kadmiumhydroksia käytetään kadmium-nikkeliparistoissa ja -akuissa. Kadmiumpitoisuuksia mitattiin lasitavaran valmistuksessa, lentokonekorjaamossa ja elektroniikkaromun käsittelyssä ja käytettyjen laitteiden ainesosien erottelussa. HTP-arvon (0,02 mg/m 3 ) ylittäviä kadmiumpitoisuuksia mitattiin lasinsulatuksessa. Mittauksilla selvitettiin työntekijöiden altistumista valimossa ja huoltohallissa, jossa päällystetään ja sorvataan teloja keraamisia kuituja sisältävillä materiaaleilla. Yhdessä mittauksessa saavutettiin keraamisten kuitujen HTP-arvo (0,2 kuitua/cm 3 ). Keraamisia kuituja käytetään kulkuneuvojen valmistuksessa ja lämmönkestävissä tuotteissa. Mittauksilla selvitettiin työntekijöiden altistumista valimossa ja huoltohallissa, jossa päällystetään ja sorvataan teloja keraamisia kuituja sisältävillä materiaaleilla. Yhdessä mittauksessa saavutettiin keraamisten kuitujen HTP-arvo (0,2 kuitua/cm 3 ). Kloroformia käytetään liuottimena, laboratoriokemikaalina ja synteesien lähtöaineena. Kloroformipitoisuuksia mitattiin paperitehtaissa, pakkausmateriaalien valmistuksessa, instrumenttien pudistuksessa, jätteiden käsittelyssä, tehtaiden, tutkimuslaitosten ja sairaaloiden laboratorioissa. Kloroformin viiteraja-arvo (10 mg/m 3 ) ylittyi 5 mittauksessa massan tuotannon puhdastiloissa ja laboratorioissa. Kromia on monissa teollisuudessa käytettävissä aineissa sekä metallisena että kolme- ja kuusiarvoisina yhdisteinä. Ruostumattomassa teräsessä on kromia noin 18 %. Kromi- (VI)-yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin paperitehtaissa, pakkausten valmistuksessa, terässulatossa, teräsputkien ja muiden terästuotteiden valmistuksessa, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa, kunnossapitotöissä ja käytettyjen laitteiden purkutyössä. HTParvo (0,05 mg/m 3 ) ylitettiin 5 mittauksessa ruostumattoman teräksen hitsauksessa ja metallin pinnoituksessa. Nikkeli on ruostumattoman teräksen pääasiallisia aineosia. Elektrolyyttisessä pintakäsittelyssä käytetään liukoista nikkelikloridia ja -sulfaattia. Nikkelipitoisuuksia mitattiin rikastamossa, terässulatossa, teräsputkien ja muiden teräsesineiden valmistuksessa, työkalujen, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa sekä kunnossapitotöissä. HTP-arvon (0,1 mg/m 3 ) ylittäviä pitoisuuksia mitattiin pääasiassa hitsaustyössä metallituotteiden valmistuksessa konepajateollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa ja aseteollisuudessa. 8

10 Polykloorattujen bifenyylien (PCB) käyttö on kielletty Suomessa. PCB-yhdisteille voi kuitenkin altistua jätteenkäsittelylaitoksissa, saastuneen maan käsittelyssä ja vanhojen rakennusten saneerauksen ja purun yhteydessä. PCB-pitoisuuksia mitattiin kaatopaikoilla ja saastuneen maan käsittelyssä. PCB:n HTP-arvo on 0,5 mg/m3. Kaikki mitatut PCBpitoisuudet olivat määritysmenetelmän toteamisrajan alapuolella. Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) esiintyy monilla työpaikoilla, kuten valimoissa, koksaamoissa, varikoilla, puun kyllästyksessä kreosoottiöljyllä, kivihiilipien, -tervan ja maaöljypohjaisten tuotteiden käsittelyssä, kattotöissä, tienpäällystyksessä, voimalaitoksissa sekä alumiinin, raudan ja teräksen tuotannossa. Bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitataan yleensä PAH-seosten komponenttina suodattimelle kerätystä hiukkasjakeesta. Mitatuista bentso(a)pyreenipitoisuuksista 99 % oli alle 10 % HTP-arvosta (0,01 mg/m3). Naftaleenia mitataan tavallisesti yhtenä komponenttina PAH-seosten haihtuvasta jakeesta. Mittaustuloksista 87 % oli alle 10 % HTP-arvosta (5 mg/m 3 ). Korkein pitoisuus mitattiin kyllästämössä. Rakentamisessa ja huonekalujen valmistamisessa yleisimmin käytetyt suomalaiset puulajit ovat kuusi, mänty ja koivu. Huonekaluissa, puulevyissä ja parketeissa käytetään myös kovapuulaatuja, esimerkiksi tammea ja pyökkiä. Puupölylle voi altistua puun sahauksessa ja työstössä, puusepänteollisuudessa ja levyteollisuudessa. Kovapuupölyn HTP-arvon (2 mg/m 3 ) ylityksiä mitattiin parkettitehtaissa pintapuristimella, lajittelussa ja tammipuiden käsinladonnassa. Läheskään kaikkia syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia ASA-aineita ei mitattu työpaikoilla vuosina Eniten mitattiin nikkeliä, asbestia, kromia ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Ohjeraja-arvon eli HTP-arvon ylityksiä oli eniten 1,2-dikloorietaanilla (44 %), tammen tai pyökin pölyllä (14 %), kadmiumilla (11 %), kloroformilla (8 %) ja nikkelillä (8 %). Suurin osa mittaustuloksista oli kuitenkin alle 10 prosenttia mitatun aineen HTP-arvosta. Lähteet Saalo A, Vainiotalo S, Kiilunen M, Tuomi T: Työympäristön kemikaalien altistumismittaukset Työympäristötutkimuksen raporttisarja 47. Työterveyslaitos, Helsinki Vainio H, Liesivuori J, Lehtola M ym. (toim): Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, Helsinki Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (v ). Työterveyslaitos, Helsinki. (julkaisematon) HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Helsinki

11 YHTEENVETO Vuonna 2009 ASA-rekisteriin ilmoitettiin kaikkiaan syöpävaarallisille tekijöille altistunutta työntekijää, mikä on lähes 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Rekisteriin ilmoitetuista 24 prosenttia oli naisia. Toimialoittain tarkasteltuna (taulukko 2) lukumääräisesti eniten altistuneita oli metallituotteiden valmistuksessa (2 724). Toiseksi eniten altistuneita oli metallien jalostuksessa (1 363). Näillä toimialoilla tavallisimmat altisteet olivat kromi- ja nikkeliyhdisteet. Työllisten määrään suhteutettuna (kuva 5) yleisintä altistuminen oli maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Toimialan työntekijöistä 29 prosenttia altistui syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille. Tärkeimmät altistavat aineet olivat asbesti ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Toiseksi yleisintä altistuminen oli metallimalmien louhinnassa. Toimialan työntekijöistä 21 prosenttia altistui ASAaineille. Tärkeimmät aineet olivat nikkeliyhdisteet ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Lukumääräisesti eniten altistuneita (taulukko 3) oli hitsaajien joukossa (2 319). He altistuivat pääasiassa kromaateille ja nikkeliyhdisteille. Toiseksi suurin ammattiryhmä oli moottoriajoneuvojen ja työkoneiden asentajat ja korjaajat (1 175), joilla tärkeimmät altistavat aineet olivat kromi- ja nikkeliyhdisteet, bentseeni ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Työllisten määrään suhteutettuna (kuva 8) suurin altistuva ammattiryhmä oli farmakologit ja patologit, joista 38 prosenttia altistui syöpävaarallisille aineille. Tärkeimmät altistavat aineet olivat akryyliamidi ja kloroformi. Toiseksi suurin altistuva ammattiryhmä oli metallien teolliset päällystäjät ja viimeistelijät, joista 27 prosenttia altistui syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille. Tärkeimmät aineet olivat nikkeli- ja kromiyhdisteet. Yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät (kuva 9) olivat kromi(vi)yhdisteet (7 320), nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet (6 959), polysykliset aromaattiset hiilivedyt (1 872), bentseeni (1 629) sekä ympäristön tupakansavu (1 348). Altistumisia ilmoitettiin 112 aineelle tai menetelmälle. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden luettelossa on 169 ainetta tai aineryhmää, ympäristön tupakansavu ja 5 työmenetelmää. Miehiä altistui syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille lukumääräisesti eniten ikäryhmässä Naisia taas altistui eniten ikäryhmässä Tupakansavulle altistuneiden määrä laski 49 prosenttia vuodesta Tärkein syy tähän on voimaan tullut tupakkalain muutos, jossa kielletään tupakointi ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä. Tästä huolimatta ympäristön tupakansavulle voivat altistua esimerkiksi tarjoilijat, siivoojat, keittiöapulaiset ja vanginvartijat. Kromi- ja nikkeliyhdisteille altistuneiden määrät nousivat hieman vuodesta

12 SAMMANDRAG På uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet har Arbetshälsoinstitutet sedan 1979 fört ett register (ASA) över personer som i sitt yrke är exponerade för ämnen och processer som medför risk för cancersjukdom. Under år 2009 anmäldes inalles arbetstagare som exponerats för agens som medför risk för cancersjukdom till ASA-registret, vilket är 0,7 procent av alla förvärvsarbetande. Enligt en branschvis undersökning arbetade det högsta antalet exponerade inom tillverkningen av metallprodukter (2 724) och det näst högst antalet inom metallförädlingen (1 363). Inom dessa branscher bestod exponeringen av krom(vi)- och nickelföreningar. I förhållande till antalet arbetstagare var det vanligast att utsättas för riskfaktorer vid saneringen av mark och vattendrag. Av arbetstagarna i branschen exponerades nästan 29 procent för cancerframkallande ämnen. De främsta cancerframkallande ämnena var asbest och polycykliska aromatiska kolväten (PAH-föreningar). Näst vanligast var exponeringen för cancerframkallande ämnen vid utvinning av metallmalm. Av arbetstagarna i branschen exponerades 21 procent för karcinogena ämnen. De viktigaste ämnena var nickelföreningar och polycykliska aromatiska kolväten. Enligt en yrkesgruppvis undersökning exponerades flest svetsare (2 319), som i huvudsak utsattes för kromater och nickelföreningar. Den näst största yrkesgruppen var montörer och reparatörer av motorfordon och arbetsmaskiner (1 175), som utsattes för krom- och nickelföreningar, bensen och polycykliska aromatiska kolväten. I förhållande till antalet arbetstagare var farmakologerna och patologerna den största utsatta yrkesgruppen, och av dem exponerades 36 procent för ämnen som medför cancerrisk. De främsta cancerframkallande ämnena var akrylamid och kloroform. Den näst största utsatta yrkesgruppen var personer som utför industriell ytbehandling av metall. Av dem exponerades 27 procent för karcinogener. De viktigaste ämnena var nickel- och kromföreningar. De vanligast förekommande ämnena som medför risk för cancersjukdom var krom(vi)föreningar (7 320 exponerade), nickel och dess oorganiska föreningar (6 959), polycykliska aromatiska kolväten (1 872), bensen (1 629) och tobaksrök i omgivningen (1 348). Antalet exponerade för tobaksrök har sjunkit med 49 procent sedan år Den viktigaste orsaken är den ändring i tobakslagen som trädde i kraft och som förbjuder tobaksrökning i restauranger och andra förplägnadsrörelser. Antalet personer som utsattes för krom- och nickelföreningar steg något jämfört med

13 SUMMARY Since 1979, under commission of the Ministry of Social Affairs and Health, the Finnish Institute of Occupational Health has maintained a register of workers at risk of exposure to carcinogenic substances and processes. In 2009, a total of such workers were registered, amounting to 0.7% of the Finnish working population. Viewed by sector, the largest group at risk consisted of those working in the manufacture of metal products (2 724). The second largest group was employees in the manufacture of basic metals (1 363). In both sectors, the most common carcinogens were chromium (VI) compounds and nickel compounds. Relative to the size of workforce in the sector, exposure was the most common in remediation activities and other waste management services. A total of 29% of employees in this sector were exposed to carcinogenic substances, the most significant of which were asbestos and polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH compounds). The second most common exposure was in the mining of metal ores, in which 21% of employees were exposed to carcinogenic substances. Here the most common carcinogens were nickel compounds and polycyclic aromatic hydrocarbons. Welders were the largest occupational group (2 319) mainly exposed to chromates and nickel compounds. Motor-vehicle mechanics and fitters were the second largest group (1 175). The most common carcinogens were chromium and nickel compounds, benzene, and polycyclic aromatic hydrocarbons. Relative to the size of the workforce in the profession, the occupational group suffering the most from such exposure was pharmacologists and pathologists, of whom 38% were exposed to carcinogens. The most significant exposures were to the laboratory chemicals acrylamide and chloroform. Moreover, 27% of metal finishing-, plating- and coating-machine operators were exposed to carcinogens, mainly to chromium and nickel compounds. The most common sources of cancer risk were thus chromium (VI) compounds (7 320), nickel and its inorganic compounds (6 959), polycyclic aromatic hydrocarbons (1 872), benzene (1 629), and tobacco smoke (1 348). The number of employees exposed to tobacco smoke has decreased by 49% compared to the corresponding figures of The most significant reason for this is the changes to the Tobacco Act which came into force on January 1, 2007, when smoking was banned in restaurants. The number of employees exposed to chromium and nickel compounds increased slightly compared to

14 Kuvat ja taulukot 13

15 KUVA 1. Altistuneet työntekijät vuosina KUVA 2. Työosastot vuosina

16 TAULUKKO 1. Ilmoitetut työosastot ja altistuneet työntekijät työsuojelun vastuualueen ja maakunnan mukaan ja osuus työllisistä prosentteina vuonna 2009 työsuojelun vastuualue / maakunta osastot työntekijät % työllisistä Etelä-Suomi ,5 Etelä-Karjala ,7 Itä-Uusimaa ,0 Kanta-Häme ,7 Kymenlaakso ,2 Päijät-Häme ,6 Uusimaa ,3 Itä-Suomi ,0 Etelä-Savo ,0 Pohjois-Karjala ,6 Pohjois-Savo ,3 Lounais-Suomi ,8 Ahvenanmaa 1 4 0,0 Satakunta ,8 Varsinais-Suomi ,5 Länsi- ja Sisä-Suomi ,8 Etelä-Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,4 Keski-Suomi ,0 Pirkanmaa ,8 Pohjanmaa ,4 Pohjois-Suomi ja Lappi ,9 Kainuu ,8 Lappi ,4 Pohjois-Pohjanmaa ,2 yhteensä ,7 15

17 KUVA 3. Altistuneet työntekijät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna muut ASA-aineet tupakansavu miehet naiset 16

18 KUVA 4. Tupakansavulle ja muille ASA- aineille altistuneet työntekijät maakunnittain prosentteina työllisistä vuonna Satakunnan maakunta 1823 Keski-Pohjanmaan maakunta 441 Pohjois-Savon maakunta 1355 Kymenlaakson maakunta 939 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1932 Itä-Uudenmaan maakunta 463 Keski-Suomen maakunta 1123 Etelä-Savon maakunta 597 Kainuun maakunta 283 Pirkanmaan maakunta 1830 Kanta-Hämeen maakunta 548 Etelä-Karjalan maakunta 402 Etelä-Pohjanmaan maakunta 595 Päijät-Hämeen maakunta 525 Pohjois-Karjalan maakunta 362 Varsinais-Suomen maakunta 996 Lapin maakunta 330 Pohjanmaan maakunta 335 Uudenmaan maakunta 2384 Ahvenanmaan maakunta 4 Koko maa muut aineet % tupakka % 17

19 KUVA 5. Altistuneet työntekijät toimialoittain prosentteina työllisistä vuonna maaperän ja vesistöjen kunnostus 29,2 metallimalmien louhinta 20,8 metallien jalostus työllistämistoiminta kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus muiden kulkuneuvojen valmistus metallituotteiden valmistus koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus tieteellinen tutkimus ja kehittäminen jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut muu valmistus muiden koneiden ja laitteiden valmistus lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus viemäri- ja jätevesihuolto sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valm. maa- ja vesirakentaminen huonekalujen valmistus moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa, korjaus paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus julkinen hallinto ja maanpuolustus sähkölaitteiden valmistus muut toimialat 8,4 8,3 6,2 6,1 5,8 5,2 3,7 3,2 2,9 2,4 2,4 2,4 2,3 2,2 2,1 1,7 1,4 1,1 1 0,9 0,9 0,9 0,8 0,3 18

20 KUVA 6. Altistuneet työntekijät toimialoittain vuonna 2009 muut 17 % julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 6 % koulutus 6 % terveys- ja sosiaalipalvelut 6 % teollisuus 50 % ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 7 % rakentaminen 8 % KUVA 7. Altistuneet työntekijät teollisuudessa 2009 sahatavaran sekä puuja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 6 % muiden kulkuneuvojen valmistus 7 % muut 17 % metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 31 % kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmist us 9 % muiden koneiden ja laitteiden valmistus 14 % metallien jalostus 16 % 19

21 TAULUKKO 2. Altistukset toimialan, aineen ja sukupuolen mukaan sekä altistuneiden työntekijöiden ja työosastojen lukumäärä ja altistuneiden työntekijöiden osuus prosentteina työllisistä vuonna 2009 toimiala / aine miehet naiset yht. altist. työntek. os. % työllisistä metallimalmien louhinta ,8 nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet muu kaivostoiminta ja louhinta ,1 kromi(vi)yhdisteet elintarvikkeiden valmistus ,2 nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet kromi(vi)yhdisteet kloroformi arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet tioasetamidi polysykliset aromaattiset hiilivedyt juomien valmistus ,6 kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet C.I. Basic Red tekstiilien valmistus ,3 arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet kromi(vi)yhdisteet etyleenioksidi sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus ,1 tammen ja pyökin pöly styreenioksidi polysykliset aromaattiset hiilivedyt kromi(vi)yhdisteet

22 altist. työntek. % työllisistä toimiala / aine miehet naiset yht. os. paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,9 kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet kloroformi hydratsiini ja sen alkyylijohdannaiset o-tolidiini ja sen suolat painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,0 kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet vinyylikloridi koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus ,2 bentseeni kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt kloroformi kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,2 1,3-butadieeni nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet bentseeni akryyliamidi kobolttisulfaatti akryylinitriili kromi(vi)yhdisteet kobolttikloridi ,2-dikloorietaani etyleenitiourea o-toluidiini ja sen suolat epikloorihydriini kloroformi asetamidi o-dianisidiini ja sen suolat tiourea ,2-propyleenioksidi

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2012 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2012 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2011 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2011 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2014 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2014 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

ASA 2005. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2005. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2005 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Eila Länsimäki Annely Soosaar Maija Heikkilä Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

ASA 2006. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2006. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2006 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Eila Länsimäki Maija Heikkilä Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS HELSINKI 1 Tilaukset

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. EYnumero

2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. EYnumero 1 SYÖPÄSAIRAUDEN VAARAA AIHEUTTAVAT TEKIJÄT A. Työmenetelmät 1. Auramiinin valmistus. 2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. 3. Työ, johon liittyy altistuminen

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

1/9. Lapin liitto 27.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2009. Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio. Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio

1/9. Lapin liitto 27.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2009. Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio. Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio 1/9 Lapin liitto 27.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2009 LAPPI Itä- Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Kaikki toimialat yhteensä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011

Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011 1/9 Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011 Toimiala kirjaintaso sekä 2-nro taso (TOL 2008) LAPPI Itä- Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio Kemi Keminmaa

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2013

Työtaistelutilasto 2013 Työmarkkinat 04 Työtaistelutilasto 0 Vuonna 0 käytiin työtaistelua Korjaus 9.4.04. Tekstiä ja taulukkoa Työtaistelujen syyt vuonna 0 on korjattu. Korjaukset on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen 18.11.2016 Sisältö Avoimen datan käsitteitä ja tulevaisuuden näkymiä Sähköisten tietovarantojen hyödyntäminen Satakannan

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2008

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2008 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2008 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 3/2010 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2008 Saara Hurmerinta Jukka Lampi Katariina Vapalahti Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2011

Työtaistelutilasto 2011 Työmarkkinat 0 Työtaistelutilasto 0 Vuonna 0 käytiin 63 työtaistelua Tilastokeskuksen työtaistelutilaston mukaan Suomessa käytiin 63 työtaistelua vuonna 0. Työtaistelujen määrä väheni edellisestä vuodesta,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2015

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 01 2017 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 01 2017 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2015 SERGEI LAHTI JA JARNO VARIS Eläketurvakeskus 00065

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2008

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2008 Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun ja lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna Vuonna aloittaneiden yritysten määrä laski 2,2

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Teollisuuden energiankäyttö 2010

Teollisuuden energiankäyttö 2010 Energia 2011 Teollisuuden energiankäyttö 2010 Teollisuustuotannon elpyminen lisäsi myös teollisuuden energiankulutusta vuonna 2010 Teollisuuden energiankulutus kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin 13 prosenttia

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot