ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASA 2009. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa"

Transkriptio

1 ASA 2009 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

2 ASA 2009 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Annely Soosaar Eila Länsimäki Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS HELSINKI 1

3 Tilaukset ja tiedustelut TYÖTERVEYSLAITOS TTL-Kirjakauppa Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh: faksi: s-posti: Ulkoasu: Arja Tarvainen Työterveyslaitos ja kirjoittajat 2011 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. ISBN (nid.) ISBN (PDF) Katsauksia 160 ISSN-L = Katsauksia ISSN-L = ASA Edita Prima Oy

4 ESIPUHE Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ylläpitänyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä (ASA-rekisteri) vuodesta Tämä on 31. ASA-rekisterin vuosijulkaisu ja sisältää altistumistietoja vuodelta Taulukoiden ja kuvien laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta 2008 (Käsikirjoja nro 4, Helsinki 2008), ammattiluokitusta 2001 (käsikirjoja nro 14, Helsinki 2001), työministeriön päätöstä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/93) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetun työministeriön päätöksen 1 :n ja liitteen muuttamisesta (1232/2000). Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (VNp 1153/1999) tuli voimaan Ympäristön tupakansavulle altistuneiden rekisteröinti aloitettiin vuoden 2001 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (1014/2003) työ, johon liittyy työntekijän altistuminen hienojakoiselle tammen tai pyökin pölylle, lisättiin työministeriön päätöksen (838/1993) liitteen A osaan. Asetus tuli voimaan Vuonna 2001 eduskunta hyväksyi ASA-rekisteriä koskevan lain (717/2001). Tällä lailla kumottiin ASA-rekisteristä vuonna 1993 annettu laki (1038/93). Rekisteristä voidaan tehdä tietosuojasäädösten sallimia erityisselvityksiä vuosilta Rekisteröidyllä henkilöllä on tarkastusoikeus itseään koskeviin tietoihin. Henkilöä koskevat tarkastuspyynnöt (kirjallisina), selvityspyynnöt ja vuosijulkaisua koskevat parannusehdotukset voi osoittaa erityisasiantuntija Anja Saalolle, Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh. (030) 4741, sähköposti Helsingissä, elokuussa 2011 Tekijät 3

5 SISÄLTÖ sivu Teema-artikkeli 5 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet työympäristössä 6 Yhteenveto 10 Sammandrag 11 Summary 12 Kuvat ja taulukot 13 Altistuneet työntekijät vuosina (kuva 1) 14 Työosastot vuosina (kuva 2) 14 Ilmoitetut työosastot ja altistuneet työntekijät työsuojelun vastuualueen ja maakunnan mukaan ja osuus työllisistä prosentteina vuonna 2009 (taulukko 1) 15 Altistuneet työntekijät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2009 (kuva 3) 16 Tupakansavulle ja muille ASA-aineille altistuneet työntekijät maakunnittain prosentteina työllisistä vuonna 2009 (kuva 4) 17 Altistuneet työntekijät toimialoittain prosentteina työllisistä vuonna 2009 (kuva 5) 18 Altistuneet työntekijät toimialoittain vuonna 2009 (kuva 6) 19 Altistuneet työntekijät teollisuudessa vuonna 2009 (kuva 7) 19 Altistukset toimialan, aineen ja sukupuolen mukaan sekä altistuneiden työntekijöiden ja työosastojen lukumäärä ja altistuneiden työntekijöiden osuus prosentteina työllisistä vuonna 2009 (taulukko 2) 20 Altistuneet työntekijät ammateittain prosentteina työllisistä vuonna 2009 (kuva 8) 37 Altistuneet työntekijät aineittain vuonna 2009 (kuva 9) 38 Altistukset ammatin, aineen ja sukupuolen mukaan sekä altistuneiden työntekijöiden lukumäärä ja osuus prosentteina työllisistä vuonna 2009 (taulukko 3) 39 Altistuneet työntekijät aineen, ammatin ja sukupuolen mukaan vuonna 2009 (taulukko 4) 68 Altistuneet työntekijät sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009 (taulukko 5) 88 Työosastojen lukumäärä, työhygieeniset altistumismittaukset ja biologiset altistumismittaukset prosentteina työosastojen lukumäärästä vuonna 2009 (taulukko 6) 89 Liitteet 91 ASA-rekisteri (liite 1) 92 Tiedonkulkukaavio (liite 2) 93 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät (liite 3) 94 4

6 Teema-artikkeli Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet työympäristössä Anja Saalo 5

7 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet työympäristössä Anja Saalo Työterveyslaitos selvittää työympäristön haittatekijöitä ja niiden hallintakeinoja sekä asiakkaiden tilaamina palvelutoimeksiantoina että tutkimushankkeissa. Altistumista kemiallisille tekijöille voidaan arvioida työhygieenisen mittaustiedon ja/tai biologisen monitoroinnin avulla. Tähän on koottu tulokset Työterveyslaitoksen tekemistä syöpäsairauden varaa aiheuttavien aineiden mittauksista vuosina Mittaustuloksia on verrattu työhygieeniseen ohjearvoon eli haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen (HTP-arvot, 2007). Taulukko. Työterveyslaitoksen tekemät työpaikkojen ilman epäpuhtausmittaukset vuosina Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine ja sen mittayksikkö, mittausten lukumäärä, keskiarvo ja vertailu prosentteina HTP-arvoon % HTP aine ja sen mittayksikkö lkm keskiarvo <= 10 > > > 100 akryyliamidi (mg/m 3 ) 15 0, akryylinitriili (mg/m 3 ) 62 0, arseeni (mg/m 3 ) 82 0, asbesti (kuitua/cm 3 ) 280 0, bentseeni (mg/m 3 ) 83 0, beryllium (mg/m 3 ) ,3-butadieeni (mg/m 3 ) 42 0, ,2-dikloorietaani (mg/m 3 ) 27 5, elohopea (mg/m 3 ) 50 0, epikloorihydriini (mg/m 3 ) 15 0, etyleenioksidi (mg/m 3 ) 3 0, kadmium (mg/m 3 ) 46 0, keraamiset kuidut (kuitua/cm 3 ) 5 0, kloroformi (mg/m 3 ) 61 6, kromi(vi)yhdisteet (mg/m 3 ) 229 0, nikkeli (mg/m 3 ) 347 0, PAH g/m 3 ) bentso(a)pyreeni, haihtuvat 105 0, bentso(a)pyreeni, hiukkaset 81 0, naftaleeni, haihtuvat naftaleeni, hiukkaset 80 0, PCB (mg/m 3 ) 8 0, tammen ja pyökin pöly (mg/m 3 ) 28 1,

8 Akryyliamidia käytetään teollisuuden raaka-aineena ja sille altistuu noin työntekijää vuosittain. Akryyliamidimittauksia tehtiin lateksin ja teollisuuskemikaalien valmistuksessa. Lateksitehtaissa kaikki akryyliamidipitoisuudet olivat alle määritysmenetelmän toteamisrajapitoisuuden. Teollisuuskemikaalien valmistuksessa mitatut akryyliamidipitoisuudet olivat alle 50 % HTP-arvosta (0,3 mg/m 3 ). Akryylinitriiliä käytetään Suomessa lähinnä paperinpäällystyslateksien valmistuksessa. Akryylinitriilimittauksia tehtiin lateksitehtaissa, lateksiturpeen koepoltossa, paperikemian tehtaan jätevesipuhdistamossa, paperitehtaan pastakeittiössä ja päällystyskoneella ja kemian tuotteiden valmistuksessa. Lähes kaikki mitatut akryylinitriilipitoisuudet olivat alle määritysmenetelmän toteamisrajapitoisuuden. Akryylinitriilin ohjeraja-arvo on 4,4 mg/m 3. Arseenia käytetään tuotteisiin lisättynä seosaineena. Kupari- ja nikkelirikasteet sisältävät arseenia. Arseenille altistuu noin työntekijää. Arseenialtistumisen tason lähes kymmenen vuotta kestänyt nousu kääntyi laskuun vuonna Ongelmajätteiden käsittelyssä kyllästetyn puun talteenotto ja hävittäminen on kuitenkin lisännyt altistumista arseenille. Arseenimittauksia tehtiin rakennusalueen pohjarakentamisessa, metallimalmien louhinnassa, puun kyllästyksessä, anturien valmistuksessa ja ympäristönhuollossa. Arseenipitoisuusmittauksista 76 prosenttia oli alle 50 % HTP-arvosta. HTP-arvo (0,01 mg/m 3 ) ylitettiin yhdessä mittauskohteessa puhdistus- ja huoltotöiden aikana tietoliikennevälineiden valmistuksessa. Asbestimittauksia tehtiin varsinkin metallimalmien louhinnassa, ei-mineraalisten metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, ajoneuvojen ja moottorien huollossa ja rakennusten saneerauksessa. Asbestille altistuu vuosittain työntekijää. Asbestille asetettiin vuonna 2006 sitova raja-arvo 0,1 kuitua/cm 3. Raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mitattiin malmin rikastuksessa, malminäytteiden murskauksessa ja jauhatuksessa. Raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mitattiin myös ajoneuvojen jarruhuollossa ja rakennusten saneerauksessa. Bentseeniä käytetään muun muassa lääkeraaka-aineiden, väriaineiden, räjähteiden ja pesuaineiden valmistuksessa. Sitä käytetään myös useiden muovien raaka-aineena. Bentseeniä on kivihiilitervassa ja moottoribensiinissä. Bentseenimittauksia tehtiin erilaisten puutuotteiden, massan ja paperin, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, lasikuidun ja lasivillan ja metallituotteiden valmistuksessa, rakentamisessa, moottoriajoneuvojen korjauksessa ja huollossa ja ympäristönhuollossa. Kaikki mitatut bentseenipitoisuudet olivat alle bentseenille asetetun sitovan raja-arvon (3,25 mg/m 3 ) ja 93 % mittauksista oli alle 10 % tästä arvosta. Berylliumia käytetään loistevalaisimissa, ydinteollisuudessa ja röntgensovellutuksissa. Berylliummittauksia tehtiin berylliumkuparijousien työstössä. Berylliumpitoisuudet olivat määritysmenetelmän toteamisrajan alapuolella, joten ne olivat myös alle HTP-arvon (0,001 mg/m 3 ). 1,3-Butadieeniä käytetään muovien ja synteettisen kumin valmistuksessa. 1,3-Butadieenimittauksia tehtiin lateksitehtaassa, paperin ja kumiraaka-aineen valmistuksessa. Lateksitehtaassa styreenin ja 1,3-butadieenin purkupaikalla mitattiin ohjeraja-arvon (2,2 mg/m 3 ) ylittävä butadieenipitoisuus. 1,2-Dikloorietaania käytetään muoviteollisuudessa vinyylikloridin ja synteettisen tauriinin valmistuksessa. 1,2-dikoorietaanimittauksia tehtiin ioninvaihtohartsien valmistuksessa ja patjojen valmistuksessa. Raja-arvon (4 mg/m 3 ) ylityksiä mitattiin ioninvaihtohartsien valmistuksessa. 7

9 Elohopeaa on käytetty etenkin kloorialkali- ja puunjalostusteollisuudessa sekä vähäisinä määrinä monenlaisiin tarkoituksiin, kuten mittareihin, paristoihin ja elektronisiin laitteisiin sekä amalgaamipaikkoihin. Elohopealle voi altistua noin 200 työntekijää vuodessa. Elohopean käyttöä on rajoitettu voimakkaasti, koska se on myrkyllistä ympäristölle. Elohopeamittauksia tehtiin teollisuuskaasujen ja kemikaalien valmistuksessa, pohjarakentamisessa, laitteiden purkamisessa, koeammunnoissa ja ongelmajätteiden käsittelyssä. Elohopean ohjeraja-arvon (0,05 mg/m 3 ) ylitykset mitattiin ongelmajätteiden käsittelyssä ja ammunnassa. Epikloorihydriiniä käytetään Suomessa pääasiassa glyserolin ja epoksihartsien valmistukseen, liuottimena selluloosaestereille ja -eettereille, lakoille, kumille ja hartseille sekä kationointireagenssin raaka-aineena. Epikloorihydriinin viiteraja-arvo (1,9 mg/m3) ylittyi massa- ja paperikemikaalien valmistuksessa epikloorihydriinin purkutyössä. Etyleenioksidia käytetään etyleeniglykolien, etyleeniamiinien ja glykolieetterien valmistuksessa. Suomessa käytettävä sterilointikaasu on etyleenioksidin ja hiilidioksidin seosta. Etyleenioksidille altistumista selvitettiin mittauksilla lääkkeiden valmistuksessa sterilointiuunin läheisyydessä. Pitoisuudet olivat alle 10 % etyleenioksidin HTP-arvosta (1,8 mg/m 3 ). Kadmiumia käytetään pinnoitteena ilmailuteknologiassa. Kadmiumhydroksia käytetään kadmium-nikkeliparistoissa ja -akuissa. Kadmiumpitoisuuksia mitattiin lasitavaran valmistuksessa, lentokonekorjaamossa ja elektroniikkaromun käsittelyssä ja käytettyjen laitteiden ainesosien erottelussa. HTP-arvon (0,02 mg/m 3 ) ylittäviä kadmiumpitoisuuksia mitattiin lasinsulatuksessa. Mittauksilla selvitettiin työntekijöiden altistumista valimossa ja huoltohallissa, jossa päällystetään ja sorvataan teloja keraamisia kuituja sisältävillä materiaaleilla. Yhdessä mittauksessa saavutettiin keraamisten kuitujen HTP-arvo (0,2 kuitua/cm 3 ). Keraamisia kuituja käytetään kulkuneuvojen valmistuksessa ja lämmönkestävissä tuotteissa. Mittauksilla selvitettiin työntekijöiden altistumista valimossa ja huoltohallissa, jossa päällystetään ja sorvataan teloja keraamisia kuituja sisältävillä materiaaleilla. Yhdessä mittauksessa saavutettiin keraamisten kuitujen HTP-arvo (0,2 kuitua/cm 3 ). Kloroformia käytetään liuottimena, laboratoriokemikaalina ja synteesien lähtöaineena. Kloroformipitoisuuksia mitattiin paperitehtaissa, pakkausmateriaalien valmistuksessa, instrumenttien pudistuksessa, jätteiden käsittelyssä, tehtaiden, tutkimuslaitosten ja sairaaloiden laboratorioissa. Kloroformin viiteraja-arvo (10 mg/m 3 ) ylittyi 5 mittauksessa massan tuotannon puhdastiloissa ja laboratorioissa. Kromia on monissa teollisuudessa käytettävissä aineissa sekä metallisena että kolme- ja kuusiarvoisina yhdisteinä. Ruostumattomassa teräsessä on kromia noin 18 %. Kromi- (VI)-yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin paperitehtaissa, pakkausten valmistuksessa, terässulatossa, teräsputkien ja muiden terästuotteiden valmistuksessa, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa, kunnossapitotöissä ja käytettyjen laitteiden purkutyössä. HTParvo (0,05 mg/m 3 ) ylitettiin 5 mittauksessa ruostumattoman teräksen hitsauksessa ja metallin pinnoituksessa. Nikkeli on ruostumattoman teräksen pääasiallisia aineosia. Elektrolyyttisessä pintakäsittelyssä käytetään liukoista nikkelikloridia ja -sulfaattia. Nikkelipitoisuuksia mitattiin rikastamossa, terässulatossa, teräsputkien ja muiden teräsesineiden valmistuksessa, työkalujen, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa sekä kunnossapitotöissä. HTP-arvon (0,1 mg/m 3 ) ylittäviä pitoisuuksia mitattiin pääasiassa hitsaustyössä metallituotteiden valmistuksessa konepajateollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa ja aseteollisuudessa. 8

10 Polykloorattujen bifenyylien (PCB) käyttö on kielletty Suomessa. PCB-yhdisteille voi kuitenkin altistua jätteenkäsittelylaitoksissa, saastuneen maan käsittelyssä ja vanhojen rakennusten saneerauksen ja purun yhteydessä. PCB-pitoisuuksia mitattiin kaatopaikoilla ja saastuneen maan käsittelyssä. PCB:n HTP-arvo on 0,5 mg/m3. Kaikki mitatut PCBpitoisuudet olivat määritysmenetelmän toteamisrajan alapuolella. Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) esiintyy monilla työpaikoilla, kuten valimoissa, koksaamoissa, varikoilla, puun kyllästyksessä kreosoottiöljyllä, kivihiilipien, -tervan ja maaöljypohjaisten tuotteiden käsittelyssä, kattotöissä, tienpäällystyksessä, voimalaitoksissa sekä alumiinin, raudan ja teräksen tuotannossa. Bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitataan yleensä PAH-seosten komponenttina suodattimelle kerätystä hiukkasjakeesta. Mitatuista bentso(a)pyreenipitoisuuksista 99 % oli alle 10 % HTP-arvosta (0,01 mg/m3). Naftaleenia mitataan tavallisesti yhtenä komponenttina PAH-seosten haihtuvasta jakeesta. Mittaustuloksista 87 % oli alle 10 % HTP-arvosta (5 mg/m 3 ). Korkein pitoisuus mitattiin kyllästämössä. Rakentamisessa ja huonekalujen valmistamisessa yleisimmin käytetyt suomalaiset puulajit ovat kuusi, mänty ja koivu. Huonekaluissa, puulevyissä ja parketeissa käytetään myös kovapuulaatuja, esimerkiksi tammea ja pyökkiä. Puupölylle voi altistua puun sahauksessa ja työstössä, puusepänteollisuudessa ja levyteollisuudessa. Kovapuupölyn HTP-arvon (2 mg/m 3 ) ylityksiä mitattiin parkettitehtaissa pintapuristimella, lajittelussa ja tammipuiden käsinladonnassa. Läheskään kaikkia syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia ASA-aineita ei mitattu työpaikoilla vuosina Eniten mitattiin nikkeliä, asbestia, kromia ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Ohjeraja-arvon eli HTP-arvon ylityksiä oli eniten 1,2-dikloorietaanilla (44 %), tammen tai pyökin pölyllä (14 %), kadmiumilla (11 %), kloroformilla (8 %) ja nikkelillä (8 %). Suurin osa mittaustuloksista oli kuitenkin alle 10 prosenttia mitatun aineen HTP-arvosta. Lähteet Saalo A, Vainiotalo S, Kiilunen M, Tuomi T: Työympäristön kemikaalien altistumismittaukset Työympäristötutkimuksen raporttisarja 47. Työterveyslaitos, Helsinki Vainio H, Liesivuori J, Lehtola M ym. (toim): Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, Helsinki Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (v ). Työterveyslaitos, Helsinki. (julkaisematon) HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Helsinki

11 YHTEENVETO Vuonna 2009 ASA-rekisteriin ilmoitettiin kaikkiaan syöpävaarallisille tekijöille altistunutta työntekijää, mikä on lähes 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Rekisteriin ilmoitetuista 24 prosenttia oli naisia. Toimialoittain tarkasteltuna (taulukko 2) lukumääräisesti eniten altistuneita oli metallituotteiden valmistuksessa (2 724). Toiseksi eniten altistuneita oli metallien jalostuksessa (1 363). Näillä toimialoilla tavallisimmat altisteet olivat kromi- ja nikkeliyhdisteet. Työllisten määrään suhteutettuna (kuva 5) yleisintä altistuminen oli maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Toimialan työntekijöistä 29 prosenttia altistui syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille. Tärkeimmät altistavat aineet olivat asbesti ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Toiseksi yleisintä altistuminen oli metallimalmien louhinnassa. Toimialan työntekijöistä 21 prosenttia altistui ASAaineille. Tärkeimmät aineet olivat nikkeliyhdisteet ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Lukumääräisesti eniten altistuneita (taulukko 3) oli hitsaajien joukossa (2 319). He altistuivat pääasiassa kromaateille ja nikkeliyhdisteille. Toiseksi suurin ammattiryhmä oli moottoriajoneuvojen ja työkoneiden asentajat ja korjaajat (1 175), joilla tärkeimmät altistavat aineet olivat kromi- ja nikkeliyhdisteet, bentseeni ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Työllisten määrään suhteutettuna (kuva 8) suurin altistuva ammattiryhmä oli farmakologit ja patologit, joista 38 prosenttia altistui syöpävaarallisille aineille. Tärkeimmät altistavat aineet olivat akryyliamidi ja kloroformi. Toiseksi suurin altistuva ammattiryhmä oli metallien teolliset päällystäjät ja viimeistelijät, joista 27 prosenttia altistui syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille. Tärkeimmät aineet olivat nikkeli- ja kromiyhdisteet. Yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät (kuva 9) olivat kromi(vi)yhdisteet (7 320), nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet (6 959), polysykliset aromaattiset hiilivedyt (1 872), bentseeni (1 629) sekä ympäristön tupakansavu (1 348). Altistumisia ilmoitettiin 112 aineelle tai menetelmälle. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden luettelossa on 169 ainetta tai aineryhmää, ympäristön tupakansavu ja 5 työmenetelmää. Miehiä altistui syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille lukumääräisesti eniten ikäryhmässä Naisia taas altistui eniten ikäryhmässä Tupakansavulle altistuneiden määrä laski 49 prosenttia vuodesta Tärkein syy tähän on voimaan tullut tupakkalain muutos, jossa kielletään tupakointi ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä. Tästä huolimatta ympäristön tupakansavulle voivat altistua esimerkiksi tarjoilijat, siivoojat, keittiöapulaiset ja vanginvartijat. Kromi- ja nikkeliyhdisteille altistuneiden määrät nousivat hieman vuodesta

12 SAMMANDRAG På uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet har Arbetshälsoinstitutet sedan 1979 fört ett register (ASA) över personer som i sitt yrke är exponerade för ämnen och processer som medför risk för cancersjukdom. Under år 2009 anmäldes inalles arbetstagare som exponerats för agens som medför risk för cancersjukdom till ASA-registret, vilket är 0,7 procent av alla förvärvsarbetande. Enligt en branschvis undersökning arbetade det högsta antalet exponerade inom tillverkningen av metallprodukter (2 724) och det näst högst antalet inom metallförädlingen (1 363). Inom dessa branscher bestod exponeringen av krom(vi)- och nickelföreningar. I förhållande till antalet arbetstagare var det vanligast att utsättas för riskfaktorer vid saneringen av mark och vattendrag. Av arbetstagarna i branschen exponerades nästan 29 procent för cancerframkallande ämnen. De främsta cancerframkallande ämnena var asbest och polycykliska aromatiska kolväten (PAH-föreningar). Näst vanligast var exponeringen för cancerframkallande ämnen vid utvinning av metallmalm. Av arbetstagarna i branschen exponerades 21 procent för karcinogena ämnen. De viktigaste ämnena var nickelföreningar och polycykliska aromatiska kolväten. Enligt en yrkesgruppvis undersökning exponerades flest svetsare (2 319), som i huvudsak utsattes för kromater och nickelföreningar. Den näst största yrkesgruppen var montörer och reparatörer av motorfordon och arbetsmaskiner (1 175), som utsattes för krom- och nickelföreningar, bensen och polycykliska aromatiska kolväten. I förhållande till antalet arbetstagare var farmakologerna och patologerna den största utsatta yrkesgruppen, och av dem exponerades 36 procent för ämnen som medför cancerrisk. De främsta cancerframkallande ämnena var akrylamid och kloroform. Den näst största utsatta yrkesgruppen var personer som utför industriell ytbehandling av metall. Av dem exponerades 27 procent för karcinogener. De viktigaste ämnena var nickel- och kromföreningar. De vanligast förekommande ämnena som medför risk för cancersjukdom var krom(vi)föreningar (7 320 exponerade), nickel och dess oorganiska föreningar (6 959), polycykliska aromatiska kolväten (1 872), bensen (1 629) och tobaksrök i omgivningen (1 348). Antalet exponerade för tobaksrök har sjunkit med 49 procent sedan år Den viktigaste orsaken är den ändring i tobakslagen som trädde i kraft och som förbjuder tobaksrökning i restauranger och andra förplägnadsrörelser. Antalet personer som utsattes för krom- och nickelföreningar steg något jämfört med

13 SUMMARY Since 1979, under commission of the Ministry of Social Affairs and Health, the Finnish Institute of Occupational Health has maintained a register of workers at risk of exposure to carcinogenic substances and processes. In 2009, a total of such workers were registered, amounting to 0.7% of the Finnish working population. Viewed by sector, the largest group at risk consisted of those working in the manufacture of metal products (2 724). The second largest group was employees in the manufacture of basic metals (1 363). In both sectors, the most common carcinogens were chromium (VI) compounds and nickel compounds. Relative to the size of workforce in the sector, exposure was the most common in remediation activities and other waste management services. A total of 29% of employees in this sector were exposed to carcinogenic substances, the most significant of which were asbestos and polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH compounds). The second most common exposure was in the mining of metal ores, in which 21% of employees were exposed to carcinogenic substances. Here the most common carcinogens were nickel compounds and polycyclic aromatic hydrocarbons. Welders were the largest occupational group (2 319) mainly exposed to chromates and nickel compounds. Motor-vehicle mechanics and fitters were the second largest group (1 175). The most common carcinogens were chromium and nickel compounds, benzene, and polycyclic aromatic hydrocarbons. Relative to the size of the workforce in the profession, the occupational group suffering the most from such exposure was pharmacologists and pathologists, of whom 38% were exposed to carcinogens. The most significant exposures were to the laboratory chemicals acrylamide and chloroform. Moreover, 27% of metal finishing-, plating- and coating-machine operators were exposed to carcinogens, mainly to chromium and nickel compounds. The most common sources of cancer risk were thus chromium (VI) compounds (7 320), nickel and its inorganic compounds (6 959), polycyclic aromatic hydrocarbons (1 872), benzene (1 629), and tobacco smoke (1 348). The number of employees exposed to tobacco smoke has decreased by 49% compared to the corresponding figures of The most significant reason for this is the changes to the Tobacco Act which came into force on January 1, 2007, when smoking was banned in restaurants. The number of employees exposed to chromium and nickel compounds increased slightly compared to

14 Kuvat ja taulukot 13

15 KUVA 1. Altistuneet työntekijät vuosina KUVA 2. Työosastot vuosina

16 TAULUKKO 1. Ilmoitetut työosastot ja altistuneet työntekijät työsuojelun vastuualueen ja maakunnan mukaan ja osuus työllisistä prosentteina vuonna 2009 työsuojelun vastuualue / maakunta osastot työntekijät % työllisistä Etelä-Suomi ,5 Etelä-Karjala ,7 Itä-Uusimaa ,0 Kanta-Häme ,7 Kymenlaakso ,2 Päijät-Häme ,6 Uusimaa ,3 Itä-Suomi ,0 Etelä-Savo ,0 Pohjois-Karjala ,6 Pohjois-Savo ,3 Lounais-Suomi ,8 Ahvenanmaa 1 4 0,0 Satakunta ,8 Varsinais-Suomi ,5 Länsi- ja Sisä-Suomi ,8 Etelä-Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,4 Keski-Suomi ,0 Pirkanmaa ,8 Pohjanmaa ,4 Pohjois-Suomi ja Lappi ,9 Kainuu ,8 Lappi ,4 Pohjois-Pohjanmaa ,2 yhteensä ,7 15

17 KUVA 3. Altistuneet työntekijät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna muut ASA-aineet tupakansavu miehet naiset 16

18 KUVA 4. Tupakansavulle ja muille ASA- aineille altistuneet työntekijät maakunnittain prosentteina työllisistä vuonna Satakunnan maakunta 1823 Keski-Pohjanmaan maakunta 441 Pohjois-Savon maakunta 1355 Kymenlaakson maakunta 939 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1932 Itä-Uudenmaan maakunta 463 Keski-Suomen maakunta 1123 Etelä-Savon maakunta 597 Kainuun maakunta 283 Pirkanmaan maakunta 1830 Kanta-Hämeen maakunta 548 Etelä-Karjalan maakunta 402 Etelä-Pohjanmaan maakunta 595 Päijät-Hämeen maakunta 525 Pohjois-Karjalan maakunta 362 Varsinais-Suomen maakunta 996 Lapin maakunta 330 Pohjanmaan maakunta 335 Uudenmaan maakunta 2384 Ahvenanmaan maakunta 4 Koko maa muut aineet % tupakka % 17

19 KUVA 5. Altistuneet työntekijät toimialoittain prosentteina työllisistä vuonna maaperän ja vesistöjen kunnostus 29,2 metallimalmien louhinta 20,8 metallien jalostus työllistämistoiminta kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus muiden kulkuneuvojen valmistus metallituotteiden valmistus koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus tieteellinen tutkimus ja kehittäminen jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut muu valmistus muiden koneiden ja laitteiden valmistus lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus viemäri- ja jätevesihuolto sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valm. maa- ja vesirakentaminen huonekalujen valmistus moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa, korjaus paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus julkinen hallinto ja maanpuolustus sähkölaitteiden valmistus muut toimialat 8,4 8,3 6,2 6,1 5,8 5,2 3,7 3,2 2,9 2,4 2,4 2,4 2,3 2,2 2,1 1,7 1,4 1,1 1 0,9 0,9 0,9 0,8 0,3 18

20 KUVA 6. Altistuneet työntekijät toimialoittain vuonna 2009 muut 17 % julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 6 % koulutus 6 % terveys- ja sosiaalipalvelut 6 % teollisuus 50 % ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 7 % rakentaminen 8 % KUVA 7. Altistuneet työntekijät teollisuudessa 2009 sahatavaran sekä puuja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 6 % muiden kulkuneuvojen valmistus 7 % muut 17 % metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 31 % kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmist us 9 % muiden koneiden ja laitteiden valmistus 14 % metallien jalostus 16 % 19

21 TAULUKKO 2. Altistukset toimialan, aineen ja sukupuolen mukaan sekä altistuneiden työntekijöiden ja työosastojen lukumäärä ja altistuneiden työntekijöiden osuus prosentteina työllisistä vuonna 2009 toimiala / aine miehet naiset yht. altist. työntek. os. % työllisistä metallimalmien louhinta ,8 nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet muu kaivostoiminta ja louhinta ,1 kromi(vi)yhdisteet elintarvikkeiden valmistus ,2 nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet kromi(vi)yhdisteet kloroformi arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet tioasetamidi polysykliset aromaattiset hiilivedyt juomien valmistus ,6 kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet C.I. Basic Red tekstiilien valmistus ,3 arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet kromi(vi)yhdisteet etyleenioksidi sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus ,1 tammen ja pyökin pöly styreenioksidi polysykliset aromaattiset hiilivedyt kromi(vi)yhdisteet

22 altist. työntek. % työllisistä toimiala / aine miehet naiset yht. os. paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,9 kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet kloroformi hydratsiini ja sen alkyylijohdannaiset o-tolidiini ja sen suolat painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,0 kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet vinyylikloridi koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus ,2 bentseeni kromi(vi)yhdisteet nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet polysykliset aromaattiset hiilivedyt kloroformi kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,2 1,3-butadieeni nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet bentseeni akryyliamidi kobolttisulfaatti akryylinitriili kromi(vi)yhdisteet kobolttikloridi ,2-dikloorietaani etyleenitiourea o-toluidiini ja sen suolat epikloorihydriini kloroformi asetamidi o-dianisidiini ja sen suolat tiourea ,2-propyleenioksidi

ASA 2007. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2007. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2007 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Eila Länsimäki Maija Heikkilä Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS HELSINKI 1 Tilaukset

Lisätiedot

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2013. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2013 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

ASA 2010. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2010. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2010 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2010 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

ASA 2005. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2005. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2005 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Eila Länsimäki Annely Soosaar Maija Heikkilä Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS

Lisätiedot

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2

Lisätiedot

ASA 2006. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa

ASA 2006. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa ASA 2006 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa Anja Saalo Eila Länsimäki Maija Heikkilä Timo Kauppinen TYÖTERVEYSLAITOS HELSINKI 1 Tilaukset

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. EYnumero

2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. EYnumero 1 SYÖPÄSAIRAUDEN VAARAA AIHEUTTAVAT TEKIJÄT A. Työmenetelmät 1. Auramiinin valmistus. 2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. 3. Työ, johon liittyy altistuminen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2009

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2009 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2009 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2011 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2009 Saara Hurmerinta Sergei Lahti Anne Laitinen Jukka Lampi Hannu Sihvonen Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

01/2014. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2012. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

01/2014. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2012. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2012 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2014

Työtaistelutilasto 2014 Työmarkkinat 05 Työtaistelutilasto 04 Vuonna 04 käytiin 8 työtaistelua Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 8 työtaistelua vuonna 04. Työtaisteluja oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, jolloin niitä

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

01/2012. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2010. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

01/2012. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2010. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2010 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

1/9. Lapin liitto 27.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2009. Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio. Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio

1/9. Lapin liitto 27.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2009. Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio. Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio 1/9 Lapin liitto 27.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2009 LAPPI Itä- Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Kaikki toimialat yhteensä

Lisätiedot

Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011

Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011 1/9 Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011 Toimiala kirjaintaso sekä 2-nro taso (TOL 2008) LAPPI Itä- Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio Kemi Keminmaa

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

01/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

01/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström cupore Julkaisuja 4 2004 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Samu Lagerström

Lisätiedot

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012 Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella

TKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella AINEISTO Haastateltujen työnantajien määrä 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Pohjanmaan TE-K... 267 Hämeen TE-Keskus 60 73 Pirkanmaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Helsingin seudun yritysraportti Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Tässä Helsingin seudun yritysraporttiin liittyvässä liiteosassa yritystoimintaa tarkastellaan Espoossa,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2008

Innovaatiotoiminta 2008 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2010 Innovaatiotoiminta 2008 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovaatiotoiminta edelleen yleisempää teollisuudessa kuin palvelualojen yrityksissä Lähes puolet

Lisätiedot

Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla

Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2 Vuoden 2 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden heikkeneminen pysähtyi

Lisätiedot

Toimialaskenaariot ja alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Toimialaskenaariot ja alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Toimialaskenaariot ja alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11.214 Toimialaskenaariot Millaisia haasteita Suomella on 22-luvulla? Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 17.11.2010 Yritys- ja toimipaikkarekisteri Konserneja noin 6 000 Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800 Toimipaikkoja yli 326 000 Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1204 1211. Laki. N:o 1204

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1204 1211. Laki. N:o 1204 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1204 1211 SISÄLLYS N:o Sivu 1204 Laki vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta... 4223 1205

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Liite 3 A. Toimialaluokitus 2008. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Liite 3 A. Toimialaluokitus 2008. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Liite 3 A Toimialaluokitus 2008 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 011 Yksivuotisten kasvien viljely 012 Monivuotisten

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot