Opetussuunn itelma 201 5

Transkriptio

1 (9kpedu L Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussuunn itelma Tu rval I isu usalan perustutki nto, Turvallisuusvalvoja laadittu: päivitetty: Risto Karhu hyväksytty: S 1f 0 Sirkku Purontaus rehtori hyväksytty: $ 98 - Þ-?

2 Sisällys 1 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Perustutkinnon rakenne Tutkinnon muodostuminen AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp Pakollinen tutkinnon osa, 45 osp Turvallisuusalan toiminta, 45 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp Vartiointitoiminta, 30 osp Pelastustoiminta, 30 osp Vartioinnin- ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp Turvallisuusalan palvelutoiminta, 15 osp Turvatarkastustoiminta, 15 osp Turvajärjestelmien käyttö, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Ammatilliset opintopolut LIITE 2: Yhteiset opintopolut

3 3 1 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Turvallisuusalalla työskentelee Suomessa arviolta ihmistä. Työtehtävät jakautuvat viranomaistehtäviin, yritysten turvallisuusorganisaatioiden tehtäviin sekä turvallisuusalan palvelu- ja asiantuntijatehtäviin. Viranomaistehtäviä ovat muun muassa sotilas-, poliisi- ja pelastusammatit, joissa huolehditaan maamme sisäistä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustehtävät koostuvat lakisääteisistä ja omaehtoisista turvallisuustehtävistä, joita ovat esimerkiksi työsuojelupäällikön, suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön tehtävät. Turvallisuusalan palveluyritysten ammatit taas koostuvat palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojausammateista. Turvasuojaustoiminta koostuu rakenteellisesta suojauksesta, sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelu-, asennus- ja huoltotehtävistä sekä muusta turvallisuusjärjestelyiden suunnittelusta. Alan ammattinimikkeistä esimerkkinä ovat vartija, järjestyksenvalvoja ja turvalaiteasentaja (Ammattina turvallisuus, 2011). Turvallisuusalan palveluyritysten kasvu (yksityinen turvallisuusala) on kasvanut tasaisen voimakkaana lähes viidentoista viime vuoden ajan. Yksityinen turvallisuusala ohitti julkisen sektorin turvallisuusalan, rahassa mitattuna vuonna Toimialana ja käsitteenä turvallisuus ei ole yksiselitteisesti rajattavissa. Turvallisuutta ja sen merkitystä voidaan tarkastella esimerkiksi globaalilla, valtiollisella, yrityskohtaisella tai yksilön tasolla (Buzan 1983; Hyvärinen 2002), ja näkökulma voi olla poliittinen, sotilaallinen, yhteiskunnallinen, sosiaalinen, taloudellinen, psykologinen, tekninen tai ympäristöön liittyvä (Buzan 1983; Laitinen 1999). Voidaan siten varsin perustellusti sanoa että turvallisuusala on laajaa ja moninainen. Ammattialan arvoperusta Turvallisuus kuuluu ihmisen perustarpeisiin ja arvoihin. Se on myös yksi toimivan yhteiskunnan kulmakivi. Inhimillisten perustarpeiden käsite on saanut inspiraationsa Abraham Maslow n tarvehierarkiateoriasta. Maslow n hierarkiassa tulevat turvallisuuteen liittyvät tarpeet (safety needs): halu löytää suojaa, asettaa rajoja ja luoda rakenteita, vakautta ja ennustettavuutta. Käänteisesti tämä tarkoittaa, että turvallisuus on suojautumista peloilta. Turvallisuusalaa ohjaavat keskeiset ammattieettiset arvot ja periaatteet. Turvallisuustoiminnan tulee olla luotettavaa ja vastuullista sekä lakia ja perusoikeuksia kunnioittavaa ja suojelevaa. Turvallisuusalalla ja -tehtävissä toimija tuntee alaansa koskevan lainsäädännön ja sitoutuu toiminnassaan erityiseen lainkuuliaisuuteen. Alan toiminta perustuu ammattimaisuuteen, alan tietoon ja taitoon sekä jatkuvaan kouluttautumiseen ja kehittymiseen. Turvallisuusalan työtehtävissä ehdottoman tärkeää on myös rehellisyys.

4 Yhteiskunnallisesti ajatellen turvallisuustoiminnalla pyritään varmistamaan yhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä ihmisten perusoikeuksien toteutumista ja rauhalliset olot yhteiskunnassamme. Voidaan siis sanoa että koko turvallisuusalan keskeisin periaate on riskienhallinta, jolla pyritään ennakoimaan mahdollisia riskejä ja pienentämään niiden toteutumisen todennäköisyyttä tai seurauksia. Monet turvallisuusalan toimijat joutuvat työssään puuttumaan myös ihmisten perusoikeuksiin ja tästä syystä alan moraaliset ja eettiset kysymykset ovat erittäin tärkeitä. Turvallisuusalan toimijoita normittavasta lainsäädännöstä löytyy paljon kohtia, joissa toimintaa keskeisesti ohjaavat periaatteet ovat yksilön oikeuksien kunnioitus sekä lievimpien mahdollisten keinojen käyttö. Tällä pyritään myös varmistamaan, ettei kenenkään oikeuksiin puututa enempää, kuin on ehdottoman välttämätöntä. 4 Perustutkinnon tavoitteet Turvallisuusalan perustutkinnon yleistavoitteena on, että tutkinnon suorittaneilla on laaja-alaiset perusvalmiudet työskennellä, erikoistua tai jatkokouluttaa itseään kaikilla turvasektorin aloilla. Turvasektorit voidaan jaotella tekniikan alan töihin, logistiikan, ympäristön, sotilas-, pelastus-, vankeinhoito- ja palvelutöihin. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittanut toimii työssään ohjeiden puitteissa ja hänellä on oltava oma-aloitteisuutta, kekseliäisyyttä ja tilanteiden ennakointikykyä tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Hänen on osattava palvella asiakkaita ja ottaa huomioon heidän tarpeitaan yrityksen työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hänen on tunnettava asiakkaan ja kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä osattava ottaa ne huomioon työssään. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia työssään laatujärjestelmien mukaisesti. Hänellä on oltava käsitys turvallisuusalan kansainvälisestä ja kansallisesta kilpailukykyisyydestä ja laadun yhteydestä kustannuksiin sekä tunnettava vastuunsa kaikissa työtehtävissään. Perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hänen on tiedettävä ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysvaarat ja osattava ehkäistä niitä ennalta. Hänen on osattava huolehtia työturvallisuudesta ja hänen on noudatettava työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneella on oltava elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimaan oppimisen taidot, kuten kyky arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan, arvioida ja jäsentää tietoa, suunnitella omaa opiskeluaan ja asettaa itselleen oppimisen tavoitteita. Lisäksi hänellä on oltava halu ja motivaatio jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tutkinnon suorittaneella on oltava taidot selviytyä joustavasti uusista ja erilaisista tilanteista ja toimia innovatiivisesti. Hänen on osattava löytää ratkaisuja ongelmatilanteissa. Turvallisuusalan suorittaneella on oltava monipuoliset taidot selviytyä työ- elämän viestintätilanteista. Hänen on pystyttävä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa myös monikulttuurisessa työympäristössä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hänen on noudatettava työssään turvallisuusalan ammattietiikkaa ja vaitiolovelvollisuutta. Hänen on

5 kyettävä suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoiseen suhtautumiseen toisia ihmisiä kohtaan. Hänen on osattava ottaa toiset huomioon ja hyväksyä ihmisten erilaiset tunteet ja käyttäytyminen. Lisäksi hänen on hallittava omat tunteensa työyhteisö-, asiakaspalvelu- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on arvostettava omaa ammattiaan sekä oltava motivoitunut kehittämään itseään ja työtään. Tutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma, jonka nimi on turvallisuusalan koulutusohjelma. Tutkintonimike on turvallisuusvalvoja. (Opetushallitus 2010) Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii

6 6 taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti

7 7 eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Turvallisuusalalle ei ole opiskelijan terveydentilaa koskevia vaatimuksia. Käytännössä kuitenkin alan fyysinen luonne saattaa aiheuttaa hankaluuksia mm. voimankäytön harjoituksissa ja ammattiosaamisen näyttötilanteissa. 1.3 Perustutkinnon rakenne Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on yhteensä 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, TURVALLISUUSVALVOJA Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 45 osp Turvallisuusalan toiminta, 45 osp (TU2.1.1.p) Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp Opiskelijan on valittava yhteensä 90 osaamispistettä tutkinnon osista Tutkinnon osat ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tutkinnon osat ja vastaavat 15 osaamispistettä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon osa vastaa 15 tai 30 osaamispistettä sen mukaan, mitä on määritelty luvun 2 kohdassa Vartiointitoiminta, 30 osp (TU2.2.1.v) Pelastustoiminta, 30 osp (TU2.2.2.v) Turvallisuustekninen toiminta, 30 osp Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp (TU2.2.4.v) Ympäristöturvallisuustoiminta, 15 osp 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla.

8 Turvallisuusalan palvelutoiminta, 15 osp Kiinteistötekninen toiminta, 15 osp Logistinen turvallisuustoiminta, 15 osp Tietoturvallisuustoiminta, 15 osp Kansainvälinen turvallisuustoiminta, 15 osp Uhkatilanteiden hallinta, 15 osp Turvatarkastustoiminta, 15 osp Turvajärjestelmien käyttö, 15 osp (TU v) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 15 tai 30 osp (TU v) Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (TU v) Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (TU v) Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (TU v) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (TU v) Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 15 osp (TU v) Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (TU v) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp

9 Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v) Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) osp osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v)

10 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1. on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain. Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen lukuvuosien perusteella. Symbolit kertovat, mihin jaksoihin sisältyy opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot ja osaamisen liittyvät ammattiosaamisennäytöt. Kuvio 1.

11 11 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 45 osp Turvallisuusalan toiminta, 45 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Mahdolliset aikaisemmat opinnot Aikaisempi alan työkokemus vastaavissa työtehtävissä Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista, opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnonosassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi sekä perehtyen osaamista kuvaaviin todistuksiin ja dokumentteihin. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja merkitsee osaamisen tunnistamisen arviointipäätöksen Wilmaan opintojakson tai tutkinnon osan oppimisen seurantakohteisiin ja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Oppimista arvioidaan oppimistehtävillä ja niihin liittyvillä työselostuksilla sekä tarvittaessa tenteillä ja kokeilla tai opiskelijan suullisilla esityksillä. Töistä ja tehtävistä annetaan palautetta välittömästi niitä tehtäessä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan, ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä

12 12 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija laatii yritykseen turvallisuussuunnitelman joka sisältää poa analyysillä laaditun riskien arvioinnin yritysturvallisuuden osa-alueista. Näyttö toteutetaan 1. vuonna työssäoppimisjakson aikana tai henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti muuna aikana. Suunnitelman kohteena voi olla mikä tahansa työhön soveltuva yritys tai sen osa. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaajat (näyttö työpaikalla) ja opettaja (t). Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat (näyttö työpaikalla) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana.

13 13 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppilaitoksessa ja turvallisuusalaa lähellä olevassa yrityksessä tai mahdollisimman hyvin alan työskentelyoloja ja teknisiä laitteita ja apuvälineitä omaavissa kohteissa. Uusi oppimisympäristö (Kampus hallin vastaanottotiskin miehittäminen työpäivinä). Menetelmät: Opinnot sisältävät työssäoppimista kuusi (6) viikkoa, teoriaopintoja, oppimistehtäviä, työpaja sekä asiakastöitä liike-elämälle, yrityksille ja yhteisöille. Ammattitaitovaatimukset Mitä Opiskeltava sisältö Miten Oppimisen seurantakohteet Millä seurataan hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet tunnistaa ja hahmottaa yritysturvallisuuteen liittyviä uhkia ja riskejä perusteet ennalta ehkäisevien turvallisuussuunnite lmien laadintaan turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön perusteet ja ottaa ne huomioon työssään ottaa huomioon perus- ja Lähiopetus sisältää teoriaopetusta, oppimistehtäviä, projektitöitä Käynti turvallisuusmessuilla, vierailut viranomaisorganisaatioi hin (poliisi, tulli, pelastuslaitos, käräjäoikeus) Yritysturvallisuuden teoria Riskienarviointi ja turvallisuussuunnittelu Lähiopetus sisältää perustuslain, pakkokeinolain, rikoslain teoriaopetusta, oppimistehtäviä Käytännön harjoitukset 1. Yritysturvallisuude n osa-alueiden ymmärtäminen ja soveltaminen: valmiussuunnittelu henkilöturvallisuus tietoturvallisuus tuotannon- ja toiminnan turvallisuus kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus rikosturvallisuus ulkomaantoimintoj enturvallisuus ympäristöturvallisu us työturvallisuus pelastustoiminta 2. Riskienhallinta 3. Lakiosaaminen

14 ihmisoikeudet työssään toimia voimankäytön ja hätävarjelun perusteiden mukaisesti toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKY-toiminta) tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla sisäisen ja ulkoisen asiakaspalvelun sekä siihen liittyvät vuorovaikutustaidot sosiaalisen median ja internetin hyötykäytön työssään ja siihen liittyvät riskit perusteet tietoliikennetekniika sta ja langattomista turvallisuusratkaisui sta yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla perusasiat turvallisuusalan viranomaisorganisa atioista ja yhteisöistä ja tietää niiden toimintaympäristöt ja toimintaan vaikuttavan lainsäädännön hätäensiavun itsepuolustuksesta ja uhkatilanteiden hallinnasta tatamilla Työturvallisuuskorttikoulutus Hätäensiapukoulutus Pelastustoiminnan teoria Tulityökorttikoulutus Pelastustoimintaan liittyvät alkusammutusharjoituk set Työkyvyn ylläpito (tyky) Työssäoppimisessa arvioidaan yrityksen toimintaan liittyviä riskejä ja laaditaan turvallisuussuunnitelmal uonnos yritykseen sekä harjoitellaan asiakaspalvelutehtäviä 4. Itsepuolustuksen perusteiden ja uhkatilanteiden hallinnan osaaminen Turvallisuusalan työkykyä ylläpitävä liikunta 6. Työturvallisuus, 7. Työaikojen noudattaminen 8.

15 15 perusteet ja toimia niiden mukaan sekä tehdä hätäilmoituksen turvallisen tulenkäytön perusteet, tehdä palonalkuhavaintoja ja tehdä alkusammutuksen sammutuspeitteellä ja käsisammuttimella noudattaa työturvallisuussääd öksiä ja ohjeita raportoida työnsä tilanteen ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp Vartiointitoiminta, 30 osp. ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Mahdolliset aikaisemmat opinnot Aikaisempi alan työkokemus vastaavissa työtehtävissä Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista, opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnonosassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi sekä perehtyen osaamista kuvaaviin todistuksiin ja dokumentteihin.

16 16 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja merkitsee osaamisen tunnistamisen arviointipäätöksen Wilmaan opintojakson tai tutkinnon osan oppimisen seurantakohteisiin ja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Oppimista arvioidaan oppimistehtävillä ja niihin liittyvillä työselostuksilla sekä tarvittaessa tenteillä ja kokeilla tai opiskelijan suullisilla esityksillä. Töistä ja tehtävistä annetaan palautetta välittömästi niitä tehtäessä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan, ennen opiskelijan osaamisen arviointia. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.

17 17 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 4. Ammattiosaamis en näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Toteutus käytännössä Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Vartiointitehtävien suorittaminen vartioimisliikkeessä. Työtehtävien raportointi ja vartijan kohdeohjeen laatiminen. Opiskelija työskentelee vartiointiliikkeessä erilaisissa vartijan tehtävissä ja laatii vartiointikohteeseen vartijan kohdeohjeen tai kehittää merkittävästi voimassa olevaa ohjeistusta. Näyttö suoritetaan 3. vuotena tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti jos opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä vartiointitehtävissä muuna aikana. Voimankäyttökoulutuksissa suoritetaan Sisäasiainministeriön määrittelemät käytännön kokeet. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettaja (t) ja työelämän edustaja yhdessä. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut ohjeen mukaisesti palautekeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Ei edellytä aiempia suorituksia Teoriaopetus, projektiopiskelu, yhteistoiminnalliset menetelmät, voimankäytön käytännön harjoittelu, case ja ilta harjoitukset ja työssäoppiminen. Menetelmät: Opinnot sisältävät työssäoppimista seitsemän (7) viikkoa vaihtoehtoisesti, vartiointi- tai järjestyksenvalvontatoimintaan liittyen, oppimistehtäviä, työpaja ja teoria opintoja.

18 18 Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet toimia alaan vaikuttavan lainsäädännön mukaisesti omien toimivaltuuksiensa rajoissa ottaa huomioon omaa toimivaltaansa rajoittavat tekijät toimia vartioinnin tarkoituksenmukaisten työmenetelmien ja vartioimismuotojen mukaisesti suunnitella omaa työtään asiakaskohteen työohjeiden mukaisesti hahmottaa vartioinnin osana yrityskohteen uhkien- ja riskienhallintaa ottaa huomioon työssään vartioimisliiketoiminnan perusteet ja edellytykset toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteiss a toimia voimankäytön sekä taktisen ennakoinnin perusteiden mukaisesti toimia ongelma- ja vikatilanteissa työtehtävien edellyttämällä tavalla noudattaa vartiointitoimintaan liittyviä ohjeita ja määräyksiä ottaa huomioon oman ja asiakkaan Vartioimisliiketoiminta Vartiointimuodot Vartiointialan palvelutarjonta Vartiointialan lainsäädäntö Asiakaspalvelu Valvontajärjestelmien käyttö LVIS järjestelmät Tekniset valvontajärjestelmät vartijan työssä Voimankäyttö ja työturvallisuus Työturvallisuusriskit Toiminta uhkatilanteissa Sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen voimankäyttökoulutus (erityinen osa) - Teleskooppipatukka - Kaasusumutin Raportointi 1. Asiakaspalvelija na toimiminen 2. Turvallisuusalan tukitoimintojen hallinta 3. Oman työn suunnittelun hallinta 4. Vartioinnin ymmärtämys osana yrityksen riskienhallintaa 5. Vartioimisliiketoi minnan hallinta 6. Vartijana toimiminen 7. Oman oikeudellisen aseman tunnistaminen eri palvelutehtäviss ä 8. Haastavien asiakaspalvelutil anteiden hallinta 9. Yksityiseen turvallisuusalaa n liittyvien lakien ja asetusten ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen uhkaavassa tilanteessa 10. Käytännön uhkatilanteiden tunnistaminen ja niissä toimiminen 11. Työn raportointi

19 19 turvallisuuden kannalta oleelliset asiat ottaa huomioon yritysturvallisuuden merkityksen toiminnan jatkuvuuden ja yrittäjän riskin kannalta ottaa huomioon yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvät perusasiat raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla Pelastustoiminta, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: aikaisempi työskentely alan työtehtävissä suoritettu toisessa ammatillisessa perustutkinnossa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.

20 20 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 3. Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Toteutus käytännössä Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla pelastustoiminnan työtehtäviin aidoissa työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS: n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaajat (näyttö työpaikalla) ja opettaja (t). Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat (näyttö työpaikalla) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa

21 21 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Toteutus käytännössä ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitoksessa ja turvallisuusalaa lähellä olevassa yrityksessä tai mahdollisimman hyvin alan työskentelyoloja ja teknisiä laitteita ja apuvälineitä omaavissa kohteissa. Opinnot sisältävät työssäoppimista vaihtoehtoisesti, joko pelastus- tai vartiointitoimintaan liittyen, oppimistehtäviä, työpaja ja teoria opintoja. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet ottaa työssään työajat 1. Työturvallisuus, huomioon omaehtoiseen lainsäädäntö siisteys ja varautumiseen ja rakennuspiirustusten pukeutuminen tulkitseminen 2. Työaikojen pelastustoimintaan riskien tunnistaminen noudattaminen liittyvän lainsäädännön ja arviointi 3. Työryhmän selvittää tekniset järjestelyt ja jäsenenä asiakaskohteen ja sen apuvälineet työskentely ja hyvä toiminnan periaatteet dokumentointi ja käytös omaehtoisen raportointi 4. Huoltotöiden varautumisen ja pelastustyoimenpiteet toteuttaminen yleisimminkin yrityksen ulkona / sisällä (varusteet ja laitteet) turvallisuuden kannalta henkeä pelastava 5. Turvallisuusalan ensiapu tunnistaa asiakaskohteen dokumentit palo- ja turvallisuuteen liittyviä 6. Korttikoulutukset (4 pelastusviranomaisten uhkia kpl) kanssa työskentely tehdä asiakaskohteen - tulityö tyky turvallisuuteen liittyviä - työturvallisuus kartoituksia - soster ja 7 tai matupa toimia havaitsemiensa - hygieniapassi turvallisuusriskien tai

22 22 uhkien edellyttämillä tavalla tunnistaa asiakaskohteen palo- ja poistumisturvallisu us sekä siihen liittyvät turvajärjestelmät ja - järjestelyt laatia pelastussuunnitelman toimia omatoimiseen varautumiseen liittyvissä tehtävissä tunnistaa vaaratilanteet, tehdä tilanteen edellyttämän hätäilmoituksen, käynnistää omatoimisen pelastustoiminnan ja ensiaputoimenpiteet sekä opastaa viranomaisia toimia kohteen edustajana pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa tehdä väestönsuojan tarkastuksen ottaa huomioon kiinteistön poistumisjärjestelyt ja kokoontumispaikat tehdä palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää neuvonta- ja valistustyötä ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat opastaa ja ohjata asiakkaita turvallisuuteen liittyvissä asioissa ottaa huomioon yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvät perusasiat raportoida yrityksen johdolle turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista turvallisuuspuutteista. 7. Harjoitustyöt ja niiden esitykset 8. Asiakaspalautteen hankinta, analysointi ja johtopäätösten teko 9. Työssäoppiminen asiakaspalvelu ja lakisääteisiin turvallisuussuunnite lmiin perehtyminen Top paikoilla.

23 23 Vartioinnin- ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Mahdolliset aikaisemmat opinnot Aikaisempi alan työkokemus vastaavissa työtehtävissä Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista, opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnonosassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi sekä perehtyen osaamista kuvaaviin todistuksiin ja dokumentteihin. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja merkitsee osaamisen tunnistamisen arviointipäätöksen Wilmaan opintojakson tai tutkinnon osan oppimisen seurantakohteisiin ja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Oppimista arvioidaan oppimistehtävillä ja niihin liittyvillä työselostuksilla sekä tarvittaessa tenteillä ja kokeilla tai opiskelijan suullisilla esityksillä. Töistä ja tehtävistä annetaan palautetta välittömästi niitä tehtäessä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan, ennen opiskelijan osaamisen arviointia. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.

24 24 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 3. Työssäoppimis en /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Toteutus käytännössä Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä SM:n määrittämien vartijan, järjestyksenvalvojan ja voimankäytön koulutusten hyväksytty suorittaminen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustel u Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Vartijan koulutuksen näyttönä suoritetaan turvallisuusalan tutkintotoimikunnan määrittämät kirjalliset kokeet. Järjestyksenvalvojan peruskurssin näyttönä suoritetaan Sisäasiainministeriön hyväksymä kirjallinen koe. Voimankäyttökoulutuksissa suoritetaan Sisäasiainministeriön määrittelemät käytännön kokeet. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan SM:n ohjeen mukaisesti. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettaja (t). Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut

25 25 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä SM:n ohjeen mukaisesti palautekeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Ei edellytä aiempia suorituksia Teoriaopetus, projektiopiskelu, yhteistoiminnalliset menetelmät, voimankäytön käytännön harjoittelu, case ja ilta harjoitukset ja työssäoppiminen Menetelmät: Opinnot sisältävät työssäoppimista kuusi (6) viikkoa vaihtoehtoisesti, vartiointi- tai järjestyksenvalvonta-toimintaan liittyen, oppimistehtäviä, työpaja ja teoria opintoja. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet toimia vartiointi- ja järjestyksenvalvontatilantei ssa toimintaa säätelevän lainsäädännön mukaisesti toimia toimivaltuuksiensa rajoissa toimia poikkeustilanteissa hätävarjelua ja voimankäyttöä säätelevän lainsäädännön mukaisesti käyttää vartijalle sallittuja voimankäyttövälineitä, paitsi ampuma-asetta, niitä Vartijan perustaitojen hallinta Sisäasiainministeriön asetuksen mukainen vartijan työn perusteet kurssi Järjestyksenvalvojan perustaitojen hallinta Sisäasiainministeriön ohjeen mukainen järjestyksenvalvojan peruskurssi Voimankäyttökoulutus 1. Vartijan perustaitojen hallinta 2. Järjestyksenvalvojan perustaitojen hallinta 3. Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä voimankäytön hallinta 4. Yleisötilaisuuksiin liittyvän turvallisuussuunnittel un hallinta

26 koskevan lainsäädännön ja sisäministeriön määrittämän koulutuksen mukaisesti vartiointialan ja vartioimisliiketoiminnan luonteen ja luvanvaraisuuden sekä yhteydet poliisitoimintaan ja rikostutkinnan turvaamiseen vartioimistehtävän yleiset periaatteet, käyttäytymistavat ja suhteen viranomaistoimintaan valvontakohteiden rakenteellisen turvallisuuden perusteet ja tuntee ilmoitus- ja valvontajärjestelmien toimintaperiaatteita ja tietää niiden teknisiä perusteita tehdä eri vartiointimuotojen keskeisiä työtehtäviä ja tilaisuuksien järjestyksenvalvontaa tietoisena oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toimia suojelemalla omaa ja asiakkaan turvallisuutta tehdä vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyviä tehtäviä tarkoituksen ja tilanteen mukaisesti ottaa huomioon ihmisen perus- ja ihmisoikeudet ja toimia mahdollisimman vähän niihin puut tuvalla tavalla vartijan ja järjestyksenvalvojan asun asiallisen käytön työssä tarvittavien välineiden ja varusteiden, kuten tieto- ja viestintävälineiden sekä Sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen voimankäyttökoulutus (yleinen osa) Vartijan peruskurssi Sisäasiainministeriön asetuksen mukainen vartijan peruskurssi 5. Hätävarjelutilanteen ja pakkotilan tunnistaminen ja toiminta niissä 6. Asiakaspalvelijana toimiminen 7. Turvallisuusalan tukitoimintojen hallinta 8. Oman työn suunnittelun hallinta 9. Oman oikeudellisen aseman tunnistaminen eri palvelutehtävissä 26

27 27 avaimien ja valaisimien käytön asiakaspalvelun haastavissakin asiakastilanteissa ongelmatilanteiden hallinnan ja käyttää tarvittaessa sanatonta viestintää ja turvallista voiman- käyttöä raportoida työstään tilanteen vaatimalla tavalla Turvallisuusalan palvelutoiminta, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Mahdolliset aikaisemmat opinnot Aikaisempi alan työkokemus vastaavissa työtehtävissä Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista, opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnonosassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi sekä perehtyen osaamista kuvaaviin todistuksiin ja dokumentteihin. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja merkitsee osaamisen tunnistamisen arviointipäätöksen Wilmaan opintojakson tai tutkinnon osan oppimisen seurantakohteisiin ja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Oppimista arvioidaan oppimistehtävillä ja niihin liittyvillä työselostuksilla sekä tarvittaessa tenteillä ja kokeilla tai opiskelijan suullisilla esityksillä.

28 28 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Töistä ja tehtävistä annetaan palautetta välittömästi niitä tehtäessä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan, ennen opiskelijan osaamisen arviointia. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamis en näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Asiakaspalvelutehtävien hoitaminen ja asiakaspalvelupisteen turvallisuuden arviointi ja kehittäminen, työtehtävät voivat olla vartioimisliikkeessä tai esim. vahtimestaritehtävissä virastoissa tai terveydenhuollon toimipisteissä. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättää tutkinnon osaa opettanut opettaja (t). Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut ohjeen mukaisesti palautekeskustelun yhteydessä.

29 29 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Toteutus käytännössä Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Teoriaopetus, projektiopiskelu, yhteistoiminnalliset menetelmät, case harjoitukset ja työssäoppiminen. Oppimisympäristönä toimivat luokkatilat, atkluokat sekä oppilaitoksen vahtimestari / asiakaspalvelupisteet, Teoriaopetus sisältää tehtäviin liittyvää lainsäädäntöä, asiakaspalvelun perusteita sekä tehtävissä käytettäviin tietojärjestelmiin tutustumista. Teoriaopetus sisältää lähiopetusta, verkko-ohjausta, oppimistehtäviä ja projektitöitä. Pääosa opintokokonaisuudesta toteutetaan työssäoppimalla.